TALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ
|
|
- Jussi Katajakoski
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vastaanottaja Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesä Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä TALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2014 OSA III: VESIPÄÄSTÖJEN TARKKAILU
2 TALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ Päivämäärä Laatija Tero Marttila, Tomi Jutila Tarkastaja Katariina Koikkalainen, Pentti Manninen Hyväksyjä Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesä Kuvaus Kaivoksen vesipäästötarkkailu 2014 Viite Ramboll Niemenkatu LAHTI P F
3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. PROSESSI JA ALUEVEDET Vesien käsittely, johtaminen ja tarkkailu Saostusmenetelmät Käänteisosmoosi Prosessin ylijäämävedet (Lone) Pohjoinen käsittelyalue (Kärsälampi) Kaivosalueen käsittelyalue (Tammalampi, Kuusilampi) Sekundääriliuotusalueen suojapumppausvesien käsittely (SEM2, Torrakkopuro) Latosuon allas (Latosuo) Eteläinen käsittelyalue (Kortelampi 1, Kortelampi 2) Primääriliuotusalueen suojapumppausvesien käsittely (Torvelansuo) Kaivosalueen puhtaat hulevedet Lupamääräykset Veden laatu Vesimäärät Kuormitus Tulosten tarkastelu Vesimäärät Veden laatu Prosessin ylijäämävedet (Lone-ylite) Käsittely-yksiköiltä ja puhdistetun veden varastoaltailta vesistöihin johdetut vedet Käsittely-yksiköille tuleva vesi ja puhdistusteho Kuormitus SANITEETTIVEDET Puhdistamon kuvaus Käyttötarkkailun tulokset Puhdistamon teho ja kuormitus EPÄVARMUUSTARKASTELU JA MUUTOSEHDOTUKSET Epävarmuustarkastelu Muutosehdotukset YHTEENVETO 37
4 LIITTEET 1. Vesien viikoittaiset juoksutukset vesistöön 2. Vesipäästönäytteiden analyysitulokset 2014 (käsittely-yksiköille tulevat ja lähtevät vedet) 3. Käsittely-yksiköiltä lähtevän veden pitoisuuksien virtaamapainotteiset kuukausikeskiarvot 4. STUK:n radioaktiivisuusmääritykset 5. Päästönäytteiden toksisuuslausunto 6. Vesistökuormitus Oulujoen ja Vuoksen suuntaan 7. Saniteettipuhdistamon kuormitustarkkailun tulokset v sekä bioroottorilaitoksen lieteanalyysin tutkimustodistus
5 1 1. JOHDANTO Kaivoksen vesipäästötarkkailu käsittää kaivoksen aluevesien, prosessin ylijäämävesien sekä saniteettipuhdistamon veden laadun, määrän ja syntyvän kuormituksen tarkkailun voimassa olevan tarkkailusuunnitelman (Pöyry Finland Oy 2013, täydennetty ) mukaisesti. Kaivosalueen vesitaseen muodostavat alueelle tulevat vedet, haihtuvat vedet, varastoituvat vedet sekä alueelta poistuvat vedet. Alueelle vedet tulevat joko sadantana tai raakavetenä Kolmisopesta ja porakaivoista sekä avolouhokseen kertyvinä kalliopohjavesinä. Alueelta pois johdettavan vesimäärän tarpeen säätelee tulevan veden määrän ja alueella tapahtuvan haihdunnan erotus, kun maastoon sitoutumista ei tapahdu. Ympäristölupa ohjaa kaivosalueelta pois johdettavan veden laatua, määrää, purkureittiä ja kuormitusta. Lupia ja päätöksiä on kuvattu tarkemmin raportin osassa 1 "Tarkkailun taustatiedot". Jos vesien määrä tai laatu ylittää ympäristöluvan sallimat kiintiöt ja virtaamat, ylimäärävedet varastoidaan alueelle niiden johtamiseksi tai käsittelemiseksi seuraavina vuosina. Vesistöön johdettujen vesien laatua on seurattu sekä kaivoksen että konsultin toimesta. Tässä raportissa esitetään konsultin sekä kaivosyhtiön näytteenottajien toimesta velvoitetarkkailuohjelman mukaisesti otetut ja määritetyt päästövesien vedenlaatutulokset, sekä kaivosyhtiöltä saadut pois johdettavien vesien juoksutustiedot sekä kuormituslaskentatulokset. Lisäksi raportissa on arvioitu jälkikäsittely-yksiköiden puhdistustehoja eri aineiden suhteen yksiköille saapuvan ja sieltä lähtevän vedenlaatutulosten perusteella. 2. PROSESSI JA ALUEVEDET 2.1 Vesien käsittely, johtaminen ja tarkkailu Talvivaaran kaivosalue sijaitsee vedenjakajalla ja alueen vesiä johdetaan pohjoiseen Oulujoen ja etelään Vuoksen vesistön suuntaan. Kaivosalueella muodostuu puhtaita sekä likaantuneita vesijakeita. Päästötarkkailu keskittyy pääosin likaantuneiden vesien tarkkailuun, jotka käsitellään kaivosalueella ennen vesistöön johtamista. Kaivosalueella vesienkäsittelyä vaativia vesiä ovat prosessivedet, louhitun malmin, rikkipitoisen sivukiven tai läjitetyn jätteen kanssa kosketuksiin joutuvat sade- ja valumavedet, avolouhosten kuivatusvedet, avolouhoksen pintamaan poistoalueilta muodostuvat kuivatusvedet, sulfaatti- ja metallipitoiset tehdasalueen hulevedet sekä primääri- ja sekundääriliuotusalueiden ympäriltä ja muilta alueilta kerättävät suojapumppausvedet sekä muut vastaavat likaantuneet vedet jotka on palautettava kaivoksen liuosvesikiertoon tai puhdistettava ennen vesistöihin tai uusiin varastoaltaisiin johtamista siten, että annetun ympäristölupapäätöksen Nro 52/2013/1 lupamääräyksessä 8 määrätyt pitoisuusraja-arvot (kappale 2.2.1) eivät ylity. Kaivosalueen puhtaat sade-, sulamis- ja valumavedet sekä muut vedet, joista ei aiheudu päästöjä tai ympäristön pilaantumisen vaaraa, erotetaan likaantuneista vesistä lupamääräyksen 5 mukaisesti. Puhtaiksi todetut vedet johdetaan maastoon tai vesistöihin. Vedenkäsittelyä tapahtuu Talvivaaran laitosalueella useassa eri kohteessa. Osa käsittelyjärjestelmistä on varsinaisia prosesseja, kuten metallien talteenottolaitoksen neutralointireaktorit sekä niitä seuraavat sakeutusaltaat eri metallien sekä sulfaatin poistamiseksi ja kierrätysveden valistamiseksi. Lisäksi metallitehtaalla on käänteisosmoosilaitteet edelleen prosessiveden kierrätyksen parantamiseksi. Näiden ohella alueelta poistuvia vesiä käsitellään kalkkineutraloinnilla joko reaktoreissa ja niitä seuraavissa selkeytysaltaissa tai luonnon altaissa. Käsittely-yksiköt ovat kohteittain: - Vesien puhdistusprosessit metallien talteenotossa: raudansaostus, loppuneutralointi ja käänteisosmoosi - Neutralointiyksiköt Kortelammella ja Tammalammella - Suojapumppausten käsittely sekundääriltä (SEM2)
6 2 - Muut käsittely-yksiköt (Haukilampi-Kärsälampi, Torrakkopuro ja Härkälampi) Kuvassa (Kuva 2-1) on esitetty yleispiirteisesti kaivosalueen käsiteltyjen vesien johtaminen sekä veden laadun tarkkailupisteet. Kuva 2-1. Kaivosalueen vesien johtaminen ja tarkkailupisteet
7 3 Päästötarkkailun näytteenotto ja määritykset on tehty kaivoksen tarkkailusuunnitelmaa (Pöyry Finland Oy 2013, täydennetty ) noudattaen. Kaivokselta vesistöön johdettavien vesien määrää mitataan pääosin jatkuvatoimisesti sekä vedestä otetaan vedenlaatunäytteitä viikoittain niiltä pisteitä, joilta tapahtuu purkua vesistöön. Viikoittain tapahtuvasta näytteenotosta sekä määrityksistä on vastannut tammikuussa Nablabs Oy ja helmikuussa Ramboll Finland Oy. Maaliskuusta lähtien näytteenotosta on vastannut kaivoksen henkilökunta ja näytteet on analysoitu Ramboll Analyticsin laboratoriossa Lahdessa. Kerran kuukaudessa vesistöön johdettavien vesien näytteenotosta on vastannut tammikuussa Nab Labs Oy ja vesistöön johdettavien vesien ja käsittely-yksiköihin tulevien vesien näytteenotosta ja analyyseistä on vastannut helmikuusta lähtien Ramboll Finland Oy. Käsittely-yksiköille tulevien vesien näytteenotto aloitettiin maaliskuussa. Näytteistä on analysoitu tarkkailusuunnitelman mukaisesti: kerran viikossa: lämpötila, sähkönjohtavuus, ph, kiintoaine, SO 4, Cu, Ni, Zn, U, Mn, Fe, Na, Ca, Mg kerran kuukaudessa: Al, Sb, As, Ba, Cd (liuk.), Co, Cr, Hg (liuk.), V, Pb, kok.n, kok.p, COD Mn (ei loppuneutralointiyksikkö eli Lone) kaksi kertaa vuodessa: laaja-alkuaineanalyysi (ICP-OES/MS) 26 alkuainetta (Al, As, B, Ba, Be, Ca, Cd, Co, Cr, Cu, Fe, K, Mg, Mn, Mo, Na, Ni, P, Pb, S, Sb, Se, Sn, Ti, V ja Z) sekä fluoridi ja kloridi kerran vuodessa: liukoiset metallit sekä uraanin hajoamistuotteet Ra-226, Ra-228, Po- 210 ja radon (vuonna 2014 korvattu kokonaisaktiivisuutta mittaavalla testillä josta sovittu ELY:n kanssa) Toksisuustesti kerran vuodessa (vesikirpputesti, viherlevätesti, valobakteeritesti) Saostusmenetelmät Kaikki kaivosalueelta ulos johdettavat ja käsittelyä vaativat vedet käsitellään neutraloimalla kalkilla. Se on laajasti käytetty ja tunnettu menetelmä sekä sulfaatin että metallien poistamiseksi jätevesistä, jotka sisältävät vain jotakin tai useampia eri metalleja. Kalkilla saostettaessa veden ph ja kalsiumpitoisuus nousee, jolloin metallit muodostavat niukkaliukoisia hydroksideja ja saostuvat (esim. rautahydroksidi, Fe(OH) 3 tai alumiinihydroksidi Al(OH) 3 ja vedessä oleva sulfaatti saostuu kalsiumin kanssa kipsiksi (CaSO 4 ). Kaikki sakka poistetaan samanaikaisesti kiintoaineena, esim. laskeuttamalla joko sakeuttimessa tai selkeytysaltaassa. Jäännöspitoisuudet eri metalleille liukoisina pitoisuuksina ovat pieniä. Kokonaispitoisuuksia määritettäessä myös kiintoaineen mukana jäteveden joukkoon jäävä metalli lasketaan mukaan päästöön. Kalkkikiveä käytetään yhdessä poltetun kalkin kanssa niin, että kalkkikivellä saostetaan ensi vaiheessa alumiini sekä rauta matalammassa ph:ssa (ph = 5,5 6), ja kalkilla saostetaan toisessa vaiheessa korkeammassa ph:ssa (ph = 9 10,5) saostuvat raskasmetallit ja mangaani. Jäljelle jääneen sulfaattipitoisuuden ratkaisee veden natrium-pitoisuus. Jos natriumia ei käsiteltävässä vedessä ole lainkaan, voidaan kalkkikäsittelyllä saavuttaa sulfaattipitoisuus tasoa 1500 mg/l. Kalkkituotteilla tehtävään neutralointiin perustuvaa vedenpuhdistustekniikkaa on kaivoksella käytössä n m 3 /h kapasiteetti. Saostusmenetelmään perustuva vesienpuhdistus on toiminut tehokkaasti Käänteisosmoosi Käänteisosmoosi on suolanpoistomenetelmä, jossa puoliläpäisevän kalvon läpi suodatetaan vettä korkeassa paineessa. Kalvon painepuolelle jää suolapitoinen vesi (hylkyvesi) ja puhdas vesi suodattuu kalvon toiselle puolelle. Suolojen erotusprosentti on hyvä: kalvoilla poistuu suoloista 95 % tai enemmän. Käsiteltävästä vedestä saadaan RO-laitoksella talteen vähintään 50 %. Talvivaaraan on rakennettu käänteisosmoosilaitos vuosina Laitos pystyy käsittelemään vettä 420 m 3 /h, josta lopputuotteena on 210 m 3 /h erittäin puhdasta vettä metallitehtaan käyttötarpeisiin. Käänteisosmoosilaitteiston käyttöönoton jälkeen raakavedenotto järvestä on ollut hyvin vähäistä. Kaivokselle ollaan hankkimassa myös lisää käänteisosmoosikapasiteettia.
8 Prosessin ylijäämävedet (Lone) Loppuneutraloinnissa liuoksen sisältämät jäännösmetallit saostetaan niukkaliukoisina hydroksideina säätämällä liuoksen ph emäksiselle tasolle. Pääosa metallien talteenottolaitoksen liuoksen loppuneutraloinnin (Lone) ylitevesistä johdetaan tehtaan käyttövedeksi tai käänteisosmoosilaitoksen (RO-laitoksen) syötevedeksi ja sieltä edelleen tehtaalle käyttövedeksi vaativimpiin vedenkäyttökohteisiin. Ympäristöluvan mukaisesti Loppuneutraloinnin ylitevesiä voidaan johtaa myös joko suoraan tai käsittely-yksiköiden kautta joko pohjoiseen Oulujoen tai etelään Vuoksen vesistöihin. Lone-vedestä otetaan tarkkailusuunnitelman mukaan näytteet vain, jos vettä johdetaan käsittelyyksiköille tai suoraan ympäristöön. Vuonna 2014 Lone-vesiä ei johdettu suoraan vesistöön ja kaikki näytteet otettiin käsittely-yksiköille johdetuista vesistä juoksutusten ollessa käynnissä. Vuonna 2014 Lone-vesiä juoksutettiin välisenä aikana pohjoiselle käsittely-alueelle Haukilampeen ja eteläiselle käsittely-alueelle Lumelantien patoaltaaseen Pohjoinen käsittelyalue (Kärsälampi) Haukilammen ja Kärsälammen muodostamalla pohjoisella käsittelyalueella puhdistetaan kalkkineutraloinnin ja laskeutuksen avulla käsittelyyn johdettuja prosessin Lone-ylitevesiä ja alueen valumavesiä. Kärsälammen näytepiste kuvaa pohjoisella jälkikäsittelyalueella puhdistettuja Oulujoen vesistöön johdettavia vesiä. Piste on ollut tarkkailussa vuodesta 2009 lähtien. Käsitellyt vedet johdetaan Kärsälammelta Puhdasvesiojan kautta Salmiseen ja edelleen Kalliojärven sekä Kalliojoen kautta Kolmisoppeen. Kärsälammesta otettiin näytteitä viikoittain juoksutusten aikana tammi heinäkuussa. Kärsälammelta vesistöön juoksutettujen vesien määrää mitataan automaattisen virtaamamittarin avulla.
9 5 Kuva 2-2.Pohjoisenikäsittelyalueen veden laadun tarkkailupisteet. Käsittely-yksikölle tulevat vedet (Lone) ja lähtevät vedet (Kärsälampi) Kaivosalueen käsittelyalue (Tammalampi, Kuusilampi) Tammalammen ja Maauimalan muodostamalla kaivosalueen jälkikäsittely-yksiköllä puhdistetaan kalkkineutraloinnin ja laskeutuksen avulla avolouhokselta, kipsisakka-altaalta sekä eteläisen käsittely-yksikön altailta johdettuja vesiä, jotka johdetaan käsittelyn jälkeen edelleen varastoitavaksi Kuusilampeen. Kuusilammesta käsitellyt vedet johdetaan Härkäpuron kautta Kuusijokeen ja edelleen Kalliojoen kautta Kolmisoppeen tai vaihtoehtoisesti varastoitavaksi Latosuon patoaltaaseen, mistä ne voidaan johtaa edelleen Kuusijokeen. Kuusilammen altaan vesien tarkkailu on aloitettu elokuussa 2012 ja vuonna 2014 vesistöön johdettavan veden laatua tarkkailtiin viikoittain näytepisteestä Kuusilampi 2 juoksutusten ollessa käynnissä. Kuusilammelta vesistöön juoksutettujen vesien määrää mitataan automaattisen virtaamamittarin avulla. Vuonna 2014 tarkkailtiin myös Tammalammen käsittelyaltaalle avolouhokselta, kipsisakkaaltaalta ja eteläisen käsittely-yksikön altailta johdettujen vesien laatua kuukausittain (Kuva 2-3, Kuva 2-4).
10 Kuva 2-3. Kaivosalueen käsittelyalueen veden laadun tarkkailupisteet. Käsittely-yksikölle tulevat vedet (Tammalampi tuleva, avolouhos) ja lähtevät vedet (Kuusilampi 2) 6
11 Kuva 2-4. Kaivosalueen käsittely-yksikölle tulevien vesien tarkkailupisteet (Tammalampi tuleva, kipsisakka-allas ja Tammalampi tuleva, Majava) 7
12 Sekundääriliuotusalueen suojapumppausvesien käsittely (SEM2, Torrakkopuro) Sekundääriliuotusalueen suojapumppausvedet käsitellään kalkkineutraloinnilla SEM2-altaalla, josta vedet johdetaan Torrakkopuron (SeP9) tarkkailupisteen kautta joko suoraan tai Latosuon altaan kautta Kuusijokeen ja edelleen Kalliojoen kautta Kolmisoppeen. Latosuolta on myös mahdollista kierrättää vesiä takaisin SEM2-altaalle. Torrakkopurolta (SeP9) lähtevästä vedestä on otettu viikoittain näytteitä juoksutusten ollessa käynnissä. Juoksutettavan veden määrää mitataan jatkuvatoimisesti. Myös SEM2-altaalle tulevista suojapumppausvesistä sekä Latosuolta takaisin kierrätetyistä vesistä on otettu näytteitä kuukausittain vesien johtamisen ollessa käynnissä. Kuva 2-5. Sekundääriliuotusalueen suojapumppausvesien käsittely-yksikön veden laadun tarkkailupisteet. Käsittely-yksikölle tulevat vedet (SEM2 tuleva, SEM2 tuleva Latosuo) ja lähtevät vedet (Torrakkopuro SeP9)
13 Latosuon allas (Latosuo) Osa sekundääriliuotusalueen käsitellyistä suojapumppausvesistä (Torrakkopuro) sekä kaivosalueen käsittelyalueiden vesistä johdetaan varastoitavaksi padottuun Latosuon altaaseen, joka on rakennettu kesällä Altaaseen tulee myös ympäristön valumavesiä. Altaan pohjoispäästä puretaan vesiä Kuusijokeen, josta lähtevästä vedestä on otettu viikoittain näytteitä juoksutusten ollessa käynnissä. Veden määrää seurataan käsimittarilla säännöllisesti. Kuva 2-6. Latosuon altaalta lähtevien vesien tarkkailupiste altaan pohjoisosassa (Latosuo)
14 Eteläinen käsittelyalue (Kortelampi 1, Kortelampi 2) Eteläisellä käsittelyalueella käsitellään valumavesien lisäksi loppuneutraloinnin (Lone) ylitevesiä, joita johdetaan Lumelantien patoaltaan kautta edelleen Kortelammen ja Urkin altaille, joissa vesiä puhdistetaan neutraloinnin ja laskeutuksen avulla Kortelammen patoaltaan yhteydessä sijaitsevilla Kortelmpi 1 ja 2 käsittely-yksiköillä. Tulvakaudella Kortelammelta juoksutetaan vesiä kahden linjan kautta etelään Lumijokeen Vuoksen vesistöön näytepisteiden Kortelampi 1 ja Kortelampi 2 kautta. Muuna aikana juoksutus tapahtuu pääasiassa yhden pisteen kautta. Vuonna 2014 vesiä juoksutettiin pääosin Kortelampi 2 linjan kautta, mutta kevään tulva-aikana käyttöön otettiin Kortelampi 1 linja. Juoksutettujen vesien laatua tarkkaillaan viikoittain juoksutusten ollessa käynnissä ja veden määrää jatkuvatoimisesti. Kortelammelle tulevista vesistä otettiin näytteitä kuukausittain. Kortelammen tarkkailu on aloitettu huhtikuussa 2013 ja se korvaa aiemmat Vuoksen suunnan pisteet Mourunpuro ja K21). Kuva 2-7. Eteläisen käsittely-yksikön veden laadun tarkkailupisteet. Käsittely-yksikölle tulevat vedet (Kortelampi 1 tuleva, Kortelampi 2 tuleva) ja lähtevät vedet (Kortelampi 1, Kortelampi 2)
15 Primääriliuotusalueen suojapumppausvesien käsittely (Torvelansuo) Primääriliuotusalueen suojapumppausvedet käsitellään kalkkineutraloinnilla Torvelansuon altailla, josta vedet johdetaan kaivosalueelta etelään Puhdasvesiojan kautta Lumijokeen. Vesistöön johdettavan veden laatua tarkkaillaan juoksutusten ollessa käynnissä viikoittain ja veden määrää jatkuvatoimisen virtaamamittauksen avulla. Vuonna 2014 Torvelansuon altailta johdettiin vesiä ainoastaan huhti-toukokuun vaihteessa. Kuva 2-8. Primääriliuotusalueen suojapumppausvesienkäsittely-yksiköltä lähtevien vesien tarkkailupiste (Torvelansuo lähtevä) Kaivosalueen puhtaat hulevedet Toiminta-alueella muodostuvat puhtaat sade-, sulamis- ja valumavedet sekä muut vedet, joista ei aiheudu päästöjä tai ympäristön pilaantumisen vaaraa, erotetaan likaantuneista vesistä (lupamääräys 5). Puhtaiksi todetut vedet johdetaan maastoon tai vesistöihin. Kyseisten vesien likaantumattomuus osoitetaan tarvittaessa vedenlaatuselvityksin ja -mittauksin Kainuun ELYkeskuksen hyväksymällä tavalla. Kaivos on tarkkaillut omana tarkkailuna kaivosalueen puhtaiden vesien laatua.
16 Lupamääräykset Talvivaaran kaivoksen vesipäästöjä koskevat voimassa olevat lupamääräykset ovat peräisin (Nro 52/2013/1) annetusta lupapäätöksistä ja koskevat kaivosalueelta pois johdettavia likaantuneita vesiä Veden laatu Taulukossa (Taulukko 2-1) on esitetty annetun ympäristöluvan lupamääräyksen 8 mukaiset ainepitoisuuksien raja- ja tavoitearvot kaikille kaivosalueelta vesistöön johdettaville likaantuneille vesille, jotka käsiteltyjen vesien tulee täyttää ennen vesistöön johtamista. Taulukko 2-1. Kaivosalueelta vesistöön johdettavien vesien pitoisuuksien raja- ja tavoitearvot Raja-arvo Tavoitearvo Nikkeli < 0,3 mg/l* < 1,0 mg/l** Kupari < 0,3 mg/l* < 1,0 mg/l** Sinkki < 0,5 mg/l* < 1,0 mg/l** Rauta < 4 mg/l* Uraani < 10 µg/l* Sulfaatti < mg/l* Kiintoaine < 20 mg/l* Mangaani < 6 mg/l* ph < 10* < 10,5** liukoinen elohopea < 5,0 µg/l*** liukoinen kadmium < 10 µg/l*** * Virtaamapainotteinen kuukausikeskiarvo ** Yksittäinen näyte *** Valtioneuvoston asetus (1022/2006) liite 1B Vesimäärät Ympäristöluvan ( ) lupamääräyksen 9 mukaisesti käsitellyt jätevedet on juoksutettava vesistöihin tasaisesti niiden virtaamiin suhteutettuna. Kuhunkin purkusuuntaan johdettavan jäteveden vuorokausivirtaama saa olla välisellä jaksolla enintään 15 % ja muina aikoina enintään 10 % johtamista edeltäneen Kalliojoen alaosan 7 vuorokauden keskivirtaamasta. Vuoksen vesistön suunnassa käsitellyt jätevedet on johdettava Ylä-Lumijärven ohi Lumijokeen Kuormitus Ympäristöluvanmääräyksen 9a mukaan kaivosalueelta Oulujoen ja Vuoksen vesistöihin johdettavien käsiteltyjen jätevesien yhteenlaskettu päästö saa olla vuonna 2014 seuraava: Nikkeli 250 kg Kupari 150 kg Sinkki 300 kg Mangaani kg Sulfaatti t Natrium t Vaasan hallinto-oikeuden määräämän ns. jakaumasäännön mukaan vuoden kokonaispäästöistä enintään 40 % on luvallista johtaa Lumijoen kautta Vuoksen vesistöön.
17 Tulosten tarkastelu Tässä osiossa tarkastellaan vuonna 2014 kaivosalueen käsittely-yksiköiltä ja puhtaan veden varastoista vesistöihin johdettujen käsiteltyjen jätevesien määrää, vedenlaatua, vesistökuormitusta sekä lupaehtojen toteutumista. Vuoden 2014 tarkkailutuloksia on verrattu myös aiempien vuosien tuloksiin. Lisäksi vuonna 2014 tutkittiin käsittely-yksiköille johdettavien vesien laatua. Käsittelylaitokselle tulevan ja lähtevän veden laadun perusteella on arvioitu suuntaa antavasti käsittelylaitoksen puhdistustehoa eri aineiden osalta Vesimäärät Vuonna 2014 kaivosalueelta johdettiin ulos vesistöihin yhteensä noin 4,82 miljoonaa kuutiota käsiteltyjä jätevesiä, joista noin 2,74 milj. m 3 (noin 57 %) johdettiin pohjoiseen Oulujoen vesistöön ja noin 2,08 milj. m 3 (noin 43 %) etelään Vuoksen vesistöön. Vuoden 2014 kokonaisvesimäärä oli lähes miljoona kuutiota vähemmän kuin vuonna 2013 (Taulukko 2-2). Taulukko 2-2. Kaivokselta vuonna 2014 vesistöön johdetut käsitellyt jätevedet. Juoksutukset 2014 (m 3 ) Pohjoinen (Oulujoen vesistö) Etelä (Vuoksen vesistö) Latosuo Kärsälampi Kuusilampi SEM2 Kortelampi 1 Kortelampi 2 Torvelansuo Yhteensä Pohj./Etelä Koko kaivos Vuosi Kaivosalueen vesien juoksutukset vesistöihin tapahtuivat pääosin alkuvuodesta tammikuusta kesäkuun puoliväliin saakka. Huhti toukokuussa kevättulvien aikaan juoksutus oli suurimmillaan. Loppuvuodesta vesistöön juoksutetut vesimäärät olivat alkuvuoteen verrattuna vähäiset (Kuva 2-9). Kuva 2-9. Oulujoen ja Vuoksen suuntaan johdettujen käsiteltyjen jätevesien määrä viikoittain sekä vesien kokonaiskertymä vuonna 2014 Kuvissa (Kuva 2-11, Kuva 2-11) ja liitteessä 1 on esitetty vesistöihin johdetut viikoittaiset vesimäärät.
18 14 Pohjoiseen Oulunjoen suuntaan vesiä johdettiin Latosuon vesivarastoaltaalta yhteensä m 3 kolmessa jaksossa; tammikuun lopussa viikoilla 4-5 ( m 3 ), huhtikuun lopusta kesäkuun alkuun viikoilla ( m 3 ) ja joulukuussa viikoilla 50-1 ( m 3 ). Kärsälammen ( m 3 ) ja Kuusilammen ( m 3 ) purkupisteiden vedet johdettiin ympäristöön tammi kesäkuu välisenä aikana. Kärsälammen osalta pieni osa vesistä (4 277 m 3 ) johdettiin heinäkuussa viikoilla Kuusilammen juoksutuksissa puolestaan oli 4 viikon tauko helmi-maaliskuussa viikoilla Torrakkopuron (SEM2) neutraloinnin kautta vesiä ( m 3 ) juoksutettiin muihin käsittely-yksiköihin nähden tasaisemmin pitkin vuotta. Elokuussa viikoilla ja syyskuun lopusta marraskuun alkuun viikoilla juoksutuksissa oli tauko. Kuva Oulujoen suuntaan johdettujen käsiteltyjen jätevesien määrä vuonna 2014 viikoittain purkupisteittäin jaoteltuna. Etelään Vuoksen vesistön suuntaan kaivosvesiä johdettiin pääosin Kortelammen käsittelyyksiköiden kautta. Kortelampi 2:n kautta tammi toukokuu välisellä jaksolla vesiä juoksutettiin vesistöön suhteellisen tasaisesti. Kevätvalumien aikana huhti toukokuussa suurin osa juoksutetuista vesistä oli Kortelampi 1:n kautta johdettuja vesiä ( m 3 ). Torvelansuon altaasta vesiä juoksutettiin koko vuonna ainoastaan huhti toukokuussa viikoilla yhteensä m 3. Kesä joulukuu välisellä jaksolla Vuoksen suuntaan johdettiin vesiä vain Kortelampi 2 käsittely-yksiköltä syyskuu marraskuu välisellä jaksolla viikoilla ( m 3 ) ja ( m 3 ). Kuva Vuoksen suuntaan johdettujen käsiteltyjen jätevesien määrä vuonna 2014 viikoittain purkupisteittäin jaoteltuna. Ympäristöluvan lupamääräyksen 9 mukaisesti vesistöön juoksutettavan veden määrää tulee säädellä Kalliojoen virtaamien mukaisesti. Vesistöön juoksutettavan käsitellyn jäteveden vuorokausivirtaama saa olla välisellä jaksolla enintään 15 % ja muina aikoina enintään 10 % johtamista edeltäneen Kalliojoen 7 vuorokauden keskivirtaamasta.
19 15 Kalliojoen jatkuvatoimisen virtaamamittauksen on todettu toimivan talviaikaan epäluotettavaksi, joten sen rinnalla virtaamia mitattiin käsimittarin (Sontek YSI FlowTracker) avulla vähintään kerran viikossa. Kuvassa (Kuva 2-12) on esitetty Kalliojoesta mitatun virtaaman ja kaivosalueelta johdettujen vesimäärien suhdeluku, josta voidaan seurata lupamääräyksen 9 toteutumista. Suhdelukutarkastelun perusteella vesistöön johdetut jätevesimäärät ylittivät lupaehdot aika ajoin lähinnä alkuvuodesta tammi - helmikuussa sekä huhtikuussa. Kuva Kalliojoen virtaaman ja Etelän sekä Pohjoisen suuntaan johdettujen vesien suhdeluku vuonna Veden laatu Kaivosalueelta vesistöihin johdettujen käsiteltyjen jätevesien vedenlaadun tarkastelussa on keskitytty tarkastelemaan pitoisuusvaihteluja tarkemmin mm. graafisten esitysten avulla tarkkailun ja vaikutusten kannalta tärkeimpien ainepitoisuuksien osalta, joille on. lupamäärämääräyksissä annettu raja- ja tavoitearvoja. Osiossa on tarkastelu lupaehtojen toteutumista sekä verrattu vuoden 2014 tarkkailussa saatuja vedenlaatutietoja aiempien vuosien tarkkailuissa saatuihin arvoihin. Lisäksi käsittelylaitokselle tulevan ja lähtevän veden laadun perusteella on laskettu käsittelylaitoksen puhdistustehoja eri aineiden osalta. Vuoden 2014 prosessi- ja aluevesistä otettujen vesinäytteiden yksittäiset analyysitulokset on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä Prosessin ylijäämävedet (Lone-ylite) Tarkkailuohjelman mukaisesti loppuneutraloinnin (Lone) ylitevesistä otetaan näytteet vain jos vettä johdetaan käsittelyalueille tai suoraan ympäristöön. Loppuneutraloinnin vesiä ei johdettu vuonna 2014 suoraan vesistöön, joten kappaleessa esitetyt ympäristöluvan lupamääräyksen 8 mukaiset veden laatua koskevat raja- ja tavoitearvot eivät koske loppuneutraloinnin vesistä vuonna 2014 analysoituja pitoisuusarvoja. Virtaamapainotteisia kuukausikeskiarvoja ei laskettu Lone-vesille. Kuvissa (Kuva Kuva 2-14) on esitetty graafisesti Lone-ylitevesien vedenlaatutulokset vuodesta 2010 lähtien keskeisimpien nykyisessä ympäristöluvassa painotettujen ainepitoisuuksien osalta. Kuvissa on esitetty vertailuna lupamääräyksen raja- ja tavoitearvot vesistöön johdettaville vesille. Pääosa loppuneutraloinnin (Lone) ylitevesistä johdettiin tehtaan käyttövedeksi tai käänteisosmoosilaitoksen (RO-laitoksen) syötevedeksi ja sieltä edelleen tehtaalle käyttövedeksi. Vuonna 2014 Lone-vesiä juoksutettiin välisenä aikana pohjoiselle käsittely-alueelle Haukilampeen ja eteläiselle käsittely-alueelle Majavan/Lumelan altaille.
20 16 Käsittelyyn juoksutettujen vesien ph-arvot vaihtelivat välillä 8,6 11. Koko vuoden keskiarvo 10 oli samaa tasoa kuin vuonna Kiintoainepitoisuudet vaihtelivat välillä 3,8 65 mg/l, keskiarvon ollessa 29 mg/l. Kiintoainepitoisuudet olivat lähellä vuoden 2013 tasoa. Lone-vesien sulfaattipitoisuudet ovat laskeneet vuosien tasosta. Vuonna 2014 pitoisuudet vaihtelivat välillä mg/l ollen keskimäärin mg/l. Sulfaattipitoisuudet olivat keskimäärin pienemmät kuin vuonna Raudan osalta yksittäisten näytteiden pitoisuusvaihtelut olivat suuret µg/l, keskiarvo µg/l oli edellisvuotta suurempi. Mangaanipitoisuudet vaihtelivat välillä µg/l, keskiarvon ollessa µg/l. Sinkin ja kuparin osalta pitoisuudet olivat pääosin pieniä ja useimmiten analyyseissä käytettyjen määritysrajojen alapuolella. Sinkin pitoisuuskeskiarvo oli 22 µg/l ja kuparin keskiarvo 1,9 µg/l. Myös nikkelipitoisuudet olivat alhaisia keskimääräisen pitoisuuden ollessa 45 µg/l. Sinkki-, kupari- ja nikkelipitoisuudet olisivat alittaneet jokaisella näytekerralla uudessa lupapäätöksessä yksittäiselle näytteelle asetetut pitoisuusarvot.
21 17 Kuva Prosessin ylijäämävesien (Lone-ylite) yksittäisten viikkonäytteiden ph-, kiintoaine-, sulfaatti- ja rauta-, mangaani-, sinkki-, kupari- ja nikkelipitoisuudet pitoisuudet vuosina Vertailuarvoina esitetty voimaan tulleet raja- ja tavoitearvot, jotka koskevat ympäristöön juoksutettavia vesiä. Lone-vesistä viikoittain analysoidut uraanipitoisuudet vaihtelivat 0,15 8,6 µg/l keskiarvon ollessa 3,6 µg/. Vuonna 2014 mitatut kaikki uraanipitoisuudet olivat pienemmät kuin lupamääräyksessä virtaamapainotteiselle kuukausikeskiarvolle laskettavan pitoisuusraja-arvo 10 µg/l.
22 18 Kuva Prosessin ylijäämävesien (Lone-ylite) yksittäisten viikkonäytteiden uraanipitoisuudet vuosina Vertailuarvoina esitetty voimaan tullut raja-arvo, joka koskee ympäristöön juoksutettavia vesiä Käsittely-yksiköiltä ja puhdistetun veden varastoaltailta vesistöihin johdetut vedet Vesistöihin johdettavien vesien vedenlaatua tarkkailtiin viikoittain otettavin näyttein tarkkailusuunnitelman mukaisesti purkupisteeltä lähtevästä vedestä, mikäli käsiteltyjä jätevesiä juoksutettiin vesistöön. Purkupisteiltä vesistöön johdetuille vesien ainepitoisuuksille on annettu ympäristöluvassa raja- ja tavoitearvoja sekä yksittäisille näytteille että näytteistä lasketuille virtaamapainotteisille kuukausikeskiarvoille (Taulukko 2-1). Kuvissa (Kuva Kuva 2-23) on esitetty graafisesti vesien purkupisteiltä Oulujoen ja Vuoksen vesistöihin johdettujen vesien vedenlaatutulokset niiden aineiden osalta, jolle ympäristöluvassa on määrätty raja- tai tavoitearvoja. Liitteessä 3 on esitetty näytetuloksista lasketut ainepitoisuuksien virtaamapainotteiset kuukausikeskiarvot sekä verrattu pitoisuuksia luparajoihin. Vesistöihin johdettavan veden ph-arvo ei saa ylittää lupapäätöksessä annettua arvoa 10,5 ja virtaamapainotteisen kuukausikeskiarvon on oltava alle 10. Oulujoen suuntaan johdettavissa vesissä Kärsälammen veden ph-arvot vaihtelivat välillä 8,0 10,7 ja yksittäisiä raja-arvoja ylittäviä arvoja mitattiin alkuvuodesta tammi- maaliskuussa. Virtaamapainotteiset kuukausikeskiarvot vaihtelivat välillä 8,9 10,4, helmikuun arvon ylittäessä luparajan. Torrakkopuron ph-arvot vaihtelivat välillä 8,3 11,1 ja yksittäisten näytteiden rajaarvo ylittyi useaan kertaan huhti-, touko-, kesä-, heinä-, syys-, loka-, marras- ja joulukuussa. Myös kuukausittaiset virtaamapainotteiset keskiarvot ylittivät luparajan kesä-, heinä-, syys-, marras- ja joulukuussa. Latosuolta lähtevä vesi oli hapanta ph-arvojen vaihdellessa välillä 4,6 6,6. Myös Kuusilammelta lähtevän veden ph-arvot täyttivät yksittäisten näytteiden 6,2 9,8 ja kuukausikeskiarvojen osalta 6,4 9,5 lupaehdot. Vuoksen suuntaan johdetuista vesistä Kortelampi 1 pisteen kautta johdettujen vesien ph-arvot vaihtelivat välillä 9,1 10,1 täyttäen lupaehdot. Kortelampi 2 pisteestä mitatut arvot vaihtelivat välillä 8,7 11,1. Yksittäisen näytteen raja-arvo ylittyi kerran 9.1. otetussa näytteessä. Virtaamapainotteiset kuukausikeskiarvot vaihtelivat välillä 9,6 10,3 ja raja-arvot ylittyivät niukasti tammi-, helmi-, maalis-, syys-, loka- ja marraskuussa. Torvelansuolta vesiä johdettiin vesistöön huhti toukokuun kevättulvien aikaan jolloin ph-arvot vaihtelivat välillä 8,0 11,6. Raja-arvot ylittyivät yksittäisen arvon osalta ja virtaamapainotteisen kuukausikeskiarvon osalta toukokuussa.
23 19 Kuva Oulujoen ja Vuoksen suuntaan johdetun veden ph vaihtelut sekä ympäristöluvassa yksittäisille näytteille ja virtaamapainotteiselle kuukausikeskiarvoille asetetut raja-arvot. Kiintoainepitoisuuksien osalta lupapäätöksessä on annettu raja-arvo virtaamapainotteiselle kuukausikeskiarvolle <20 mg/l. Oulujoen suuntaan johdettujen vesien kiintoainepitoisuudet vaihtelivat Latosuolla 2,5 29 mg/l, Kärsälammella 2,4 16 mg/l, Kuusilampi 2:lla 1,6-22 mg/l ja Torrakkopurolla 2,8 43 mg/l. Virtaamapainotteinen kuukausikeskiarvopitoisuus ylittyi Kuusilammella maaliskuussa (21 mg/l) ja Torrakkopurolla tammikuussa (21 mg/l). Vuoksen suuntaan johdettujen vesien kiintoainepitoisuudet vaihtelivat Kortelampi 1:llä 3,3-18 mg/l, Kortelampi 2:lla < mg/l ja Torvelansuolla mg/l. Virtaamapainotteinen kuukausikeskiarvopitoisuus ylittyi Kortelampi 2:lla tammi- (356 mg/l) ja huhtikuussa (22 mg/l) sekä Torvelansuolla huhti- (103 mg/l) ja toukokuussa (556 mg/l).
24 20 Kuva Oulujoen ja Vuoksen suuntaan johdetun veden kiintoainepitoisuudet sekä vertailuna ympäristöluvassa virtaamapainotteiselle kuukausikeskiarvolle asetettu raja-arvo. Nikkelipitoisuuksien osalta lupapäätöksessä on annettu raja-arvo yksittäiselle näytteelle <1000 µg/l ja virtaamapainotteiselle kuukausikeskiarvolle <300 µg/l. Oulujoen suuntaan johdettujen vesien nikkelipitoisuudet vaihtelivat Latosuolla µg/l, Kärsälammella 3,8 11 µg/l, Kuusilampi 2:lla 4,5-700 µg/l ja Torrakkopurolla <3 330 µg/l. Virtaamapainotteinen kuukausikeskiarvopitoisuus ylittyi Kuusilammella helmikuussa (660 µg/l) ja Torrakkopurolla elokuussa (741 µg/l). Kuusilammella korkeimmat pitoisuudet mitattiin altaan ollessa miltei tyhjä (juoksutettiin sulanapitovirtaamaa), Torrakkopurolla korkeimmat pitoisuudet liittyivät puhdistamon häiriötilanteeseen. Vuoksen suuntaan johdettujen vesien nikkelipitoisuudet vaihtelivat Kortelampi 1:llä 4,3-11 µg/l, Kortelampi 2:lla 1,5 860 µg/l ja Torvelansuolla µg/l. Yksittäisen näytteen pitoisuusraja-arvo ylittyi Torvelansuolla (5 200 µg/l) ja samoin myös kuukausikeskiarvopitoisuus huhtikuun (848 µg/l) osalta. Korkeimmat pitoisuudet olivat hetkittäisiä ja liittyivät puhdistamoiden häiriötilanteisiin.
25 21 Kuva Oulujoen ja Vuoksen suuntaan johdetun veden nikkelipitoisuudet sekä ympäristöluvassa yksittäisille näytteille sekä virtaamapainotteiselle kuukausikeskiarvoille asetettu raja-arvo. Kuparipitoisuuksien osalta lupapäätöksessä on annettu raja-arvo yksittäiselle näytteelle <1000 µg/l ja virtaamapainotteiselle kuukausikeskiarvolle <300 µg/l. Oulujoen suuntaan johdettujen vesien kuparipitoisuudet olivat alhaiset jokaisella tarkkailupisteellä eikä raja-arvoja ylitetty. Kuparipitoisuudet vaihtelivat Latosuolla 1,5 5,3 µg/l, Kärsälammella 0,3 4,0 µg/l, Kuusilampi 2:lla 0,8-4,3 µg/l ja Torrakkopurolla <2 12µg/l. Myös Vuoksen suuntaan johdettujen vesien kuparipitoisuudet olivat lupaehtojen mukaisia. Pitoisuudet vaihtelivat Kortelampi 1:llä <2 3,6 µg/l, Kortelampi 2:lla <2-52 µg/l ja Torvelansuolla <2 310 µg/l.
26 22 Kuva Oulujoen ja Vuoksen suuntaan johdetun veden kuparipitoisuudet sekä ympäristöluvassa yksittäisille näytteille sekä virtaamapainotteiselle kuukausikeskiarvoille asetetut raja-arvot. Sinkkipitoisuuksien osalta lupapäätöksessä on annettu raja-arvo yksittäiselle näytteelle <1000 µg/l ja virtaamapainotteiselle kuukausikeskiarvolle <500 µg/l. Oulujoen suuntaan johdettujen vesien sinkkipitoisuudet vaihtelivat Latosuolla µg/l, Kärsälammella 0,8 11 µg/l, Kuusilampi 2:lla <2-250 µg/l ja Torrakkopurolla µg/l. Yksittäisen näytteen pitoisuusraja-arvo ylittyi Torrakkopurolla 9.1. (1 200 µg/l). Kuukausikeskiarvot pysyivät luparajojen alapuolella. Kuusilammella korkeimmat pitoisuudet mitattiin altaan ollessa miltei tyhjä (juoksutettiin sulanapitovirtaamaa), Torrakkopurolla korkeimmat pitoisuudet liittyivät puhdistamon häiriötilanteeseen. Vuoksen suuntaan johdettujen vesien sinkkipitoisuudet vaihtelivat Kortelampi 1:llä <5-14 µg/l, Kortelampi 2:lla < µg/l ja Torvelansuolla µg/l. Yksittäisen näytteen pitoisuusraja-arvo ylittyi Kortelampi 2:lla (1 600 µg/l) ja Torvelansuolla ( µg/l). Kuukausikeskiarvopitoisuus ylittyi Torvelansuolla huhtikuun (1889 µg/l) osalta. Korkeimmat pitoisuudet olivat hetkittäisiä ja liittyivät puhdistamoiden häiriötilanteisiin.
27 23 Kuva Oulujoen ja Vuoksen suuntaan johdetun veden sinkkipitoisuudet sekä ympäristöluvassa yksittäisille näytteille sekä virtaamapainotteiselle kuukausikeskiarvoille asetetut raja-arvot. Rautapitoisuuksien osalta lupapäätöksessä on annettu raja-arvo virtaamapainotteiselle kuukausikeskiarvolle < 4000 µg/l. Oulujoen suuntaan johdettujen vesien rautapitoisuudet vaihtelivat Latosuolla µg/l, Kärsälammella µg/l, Kuusilampi 2:lla µg/l ja Torrakkopurolla < µg/l. Virtaamapainotteisten kuukausikeskiarvojen pitoisuusraja-arvo ylittyi Latosuolla tammikuussa (6 209 µg/l), huhtikuussa ( µg/l) ja toukokuussa (6959 µg/l) ja Kuusilammella helmikuussa ( µg/l). Kuusilammella korkeimmat pitoisuudet mitattiin altaan ollessa miltei tyhjä (juoksutettiin sulanapitovirtaamaa), Torrakkopurolla korkeimmat pitoisuudet liittyivät puhdistamon häiriötilanteeseen. Vuoksen suuntaan johdettujen vesien rautapitoisuudet vaihtelivat Kortelampi 1:llä µg/l, Kortelampi 2:lla < µg/l ja Torvelansuolla µg/l. Virtaamapainotteisten kuukausikeskiarvojen pitoisuusraja-arvo ylittyi Torvelansuolla huhtikuussa (4 425 µg/l). Korkeimmat pitoisuudet olivat hetkittäisiä ja liittyivät puhdistamoiden häiriötilanteisiin.
28 24 Kuva Oulujoen ja Vuoksen suuntaan johdetun veden rautapitoisuudet sekä vertailuna ympäristöluvassa virtaamapainotteiselle kuukausikeskiarvolle asetettu raja-arvo. Sulfaattipitoisuuksien osalta lupapäätöksessä on annettu raja-arvo virtaamapainotteiselle kuukausikeskiarvolle <6 000 µg/l. Oulujoen suuntaan johdettujen vesien sulfaattipitoisuudet vaihtelivat Latosuolla µg/l, Kärsälammella µg/l, Kuusilampi 2:lla µg/l ja Torrakkopurolla µg/l. Virtaamapainotteisten kuukausikeskiarvojen pitoisuusraja-arvo ylittyi Kuusilammella helmikuussa (8 373 µg/l). Kuusilammella korkeimmat pitoisuudet mitattiin altaan ollessa miltei tyhjä (juoksutettiin sulanapitovirtaama), Vuoksen suuntaan johdettujen vesien sulfaattipitoisuudet vaihtelivat Kortelampi 1:llä µg/l, Kortelampi 2:lla µg/l ja Torvelansuolla µg/l. Raja-arvoja ei ylitetty vuonna 2014.
29 25 Kuva Oulujoen ja Vuoksen suuntaan johdetun veden sulfaattipitoisuudet sekä vertailuna ympäristöluvassa virtaamapainotteiselle kuukausikeskiarvolle asetettu raja-arvo. Mangaanipitoisuuksien osalta lupapäätöksessä on annettu tavoitearvo virtaamapainotteiselle kuukausikeskiarvolle <6 000 µg/l. Oulujoen suuntaan johdettujen vesien mangaanipitoisuudet vaihtelivat Latosuolla µg/l, Kärsälammella µg/l, Kuusilampi 2:lla µg/l ja Torrakkopurolla µg/l. Virtaamapainotteisten kuukausikeskiarvojen tavoitearvo ylittyi Kuusilammella tammi- ( µg/l) ja helmikuussa ( µg/l) sekä Torrakkopurossa elokuussa ( µg/l). Kuusilammella korkeimmat pitoisuudet mitattiin altaan ollessa miltei tyhjä (juoksutettiin sulanapitovirtaamaa), Torrakkopurolla korkeimmat pitoisuudet liittyivät puhdistamon häiriötilanteeseen. Vuoksen suuntaan johdettujen vesien mangaanipitoisuudet vaihtelivat Kortelampi 1:llä µg/l, Kortelampi 2:lla µg/l ja Torvelansuolla µg/l. Tavoitearvot ylittyivät Kortelampi 2:lla tammikuussa ( µg/l) ja Torvelansuolla huhtikuussa (7 415 µg/l). Korkeimmat pitoisuudet olivat hetkittäisiä ja liittyivät puhdistamoiden häiriötilanteisiin.
30 26 Kuva Oulujoen ja Vuoksen suuntaan johdetun veden mangaanipitoisuudet sekä vertailuna ympäristöluvassa virtaamapainotteiselle kuukausikeskiarvolle asetettu tavoite-arvo. Uraanille lupapäätöksessä on annettu raja-arvo virtaamapainotteiselle kuukausikeskiarvolle <10 µg/l. Oulujoen suuntaan johdettujen vesien uraanipitoisuudet vaihtelivat Latosuolla <0,1 0,37 µg/l, Kärsälammella 0,08 1,1 µg/l, Kuusilampi 2:lla <0,1 2,6 µg/l ja Torrakkopurolla 0,1 5,0 µg/l. Vuoksen suuntaan johdettujen vesien uraanipitoisuudet vaihtelivat Kortelampi 1:llä 0,16 0,52 µg/l, Kortelampi 2:lla 0,1 11 µg/l ja Torvelansuolla 2,8 40 µg/l. Virtaamapainotteiselle kuukausikeskiarvolle asetettua raja-arvoa ei ylitetty vuonna 2014.
31 27 Kuva Oulujoen ja Vuoksen suuntaan johdetun veden uraanipitoisuudet sekä vertailuna ympäristöluvassa virtaamapainotteiselle kuukausikeskiarvolle asetettu raja-arvo. Liukoisen elohopean ja kadmiumin pitoisuudet ovat olleet pääosin alle määritysrajan ja aina alle valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) liitteessä 1B määrättyjen raja-arvojen (Taulukko 2-1). Säteilyturvakeskus (STUK) teki Kortelampi 2, Torrakkopuron, Latosuon ja Kuusilammen tarkkailupisteistä lokakuussa ( ) otetuista näytteistä radioaktiivisuusmittaukset, joilla selvitettiin veden kokonaisuusaktiivisuutta (liite 4) ja arvioitiin tarvetta määrittää tarkkailuohjelmassa esitetyt uraanin hajoamistuotteet. STUK:n mittaustulosten perusteella radioaktiivisuustasot olivat niin alhaiset, ettei hajoamistuotteiden analyyseille ilmennyt tarvetta. Mittaustulosten perusteella aktiivisuusindeksit olivat välillä 0,28 0,60, jolloin turvallisuustavoitteet toteutuivat jokaisen näytteen osalta. Turvallisuustavoite toteutuu, kun aktiivisuusindeksin arvo on pienempi tai yhtä suuri kuin 1. Muutos tarkkailun toteuttamisesta sovittiin tarkkailua valvovan Kainuun ELYkeskuksen kanssa. Kortelampi 2, Torrakkapuro (SEP9), Latosuo ja Kuusilampi 2 purkupisteiden lähtevästä vedestä tehtiin lokakuussa ( ) ekotoksisuustestit (vesikirpputesti, levätesti, valobakteeritesti). Näytteiden toksisuuslausunnot on esitetty liitteessä 5. Testin perusteella näytteet eivät olleet toksisia vesikirpuille, levälle eikä valobakteereille.
32 Käsittely-yksiköille tuleva vesi ja puhdistusteho Käsittely-yksiköille tulevista vesistä on otettu näytteet kuukausittain. Liitteessä 2 on esitetty kaikki käsittely-yksiköille tulevista vesistä otettujen näytteiden analyysitulokset. Taulukkoon (Taulukko 2-3) on laskettu samana päivänä otettujen käsittely-yksiköille tulevan että sieltä lähtevien vesien analysoitujen pitoisuusarvojen keskiarvot, joista on laskettu käsittely-yksikön keskimääräiset puhdistustehot kiintoaineelle, sulfaatille, arseenille, kuparille, mangaanille, nikkelille, raudalle, sinkille ja uraanille. On huomattava, ettei laskennallinen puhdistusteho huomioi veden viipymää käsittely-yksiköillä. Eteläisen käsittelyalueen reduktioita laskettiin Kortelampi 1 ja Kortelampi 2 näytepisteille tulevan ja lähtevän veden ainepitoisuuksista yhteensä 4 näytekierroksen osalta. Kalkkineutraloinnin keskimääräinen puhdistusteho oli metallien (Cu, Mn, Ni, Fe, Zn, U) suhteen erinomainen keskimääräisen puhdistustehojen vaihdellessa välillä %. Arseenin osalta puhdistusteho oli 63 %, kiintoaineen osalta 72 % ja sulfaatin osalta 24 % (Taulukko 2-3). Kaivosalueen käsittelyalueen reduktioita laskettiin käsittelystä lähtevän (Kuusilampi 2) sekä käsittelyyn tulevan (kipsisakka-allas, Majava) veden analyysituloksista kahden näytekierroksen osalta. Kalkkineutraloinnin keskimääräinen puhdistusteho oli metallien (Cu, Mn, Ni, Fe, Zn, U) suhteen erinomainen keksimääräisen puhdistustehojen vaihdellessa välillä %. Arseenin osalta puhdistusteho oli 71 %, kiintoaineen osalta 68 % ja sulfaatin osalta 73 %. Sekundäärialueen suojapumppausvesien käsittelyalueen reduktioita laskettiin käsittelystä lähtevän (Torrakkopuro) sekä käsittelyyn tulevan (SEM2 tuleva, SEM2 Latosuolta tuleva) veden analyysituloksista 9 näytekierroksen osalta. Kalkkineutraloinnin keskimääräinen puhdistusteho oli metallien (As, Cu, Mn, Ni, Fe, Zn, U) suhteen erinomainen %. Kiintoaineen osalta puhdistusteho oli 34 %. Sulfaatin osalta tulevan ja lähtevän veden pitoisuudet olivat samaa tasoa eikä käsittelyllä ollut vaikutusta sulfaattipitoisuuksiin. Sekundäärialueen vesien sulfaattipitoisuudet olivat pienemmät Eteläisen ja Kaivosalueen käsittelyalueiden veden pitoisuuksiin verrattuna. Taulukko 2-3. Käsittely-yksiköille tulevan ja lähtevän veden pitoisuuskeskiarvot sekä niiden perusteella lasketut keskimääräiset puhdistustehot. Kiintoaine (GF/C) Sulfaatti (SO4) Arseeni (As) Kupari (Cu) Mangaani (Mn) Nikkeli (Ni) Rauta (Fe) Sinkki (Zn) Uraani (U) mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Eteläinen käsittelyalue, (4 näytekierrosta) tuleva, pitoisuus , lähtevä, pitoisuus 4, ,5 2, , ,4 reduktio (%), puhdistusteho Kaivosalueen käsittelyalue, (2 näytekierrosta) tuleva, pitoisuus , lähtevä, pitoisuus 6, ,5 2, ,1 77 4,4 0,4 reduktio (%), puhdistusteho Sekundääriliuotusalueen suojapumppausvesien käsittely (9 näytekierrosta) tuleva, pitoisuus , lähtevä, pitoisuus ,5 3, ,1 reduktio (%), puhdistusteho
33 Kuormitus Vesistöön johdettu kuormitus on verrannollinen johdettuun vesimäärään ja veden laatuun nähden. Kuormituslaskennassa on käytetty konsultin ottamien viikkonäytteiden lisäksi osaksi tukena Talvivaaran oman laboratorion tuloksia, esimerkiksi tutkittaessa lyhytaikaisia pitoisuuspoikkeamia tai mikäli velvoitetarkkailun näytteenottoa juoksutusviikolta ei ole otettu. Vesimäärät perustuvat purkupisteiltä mitattuihin arvoihin. Kuormitukset on laskettu nikkelille, kuparille, sinkille, mangaanille, sulfaatille ja natriumille, joilla on voimassa annetut luparajat. Kuvissa (Kuva Kuva 2-26) on esitetty graafisesti kaivosalueelta viikoittain vesistöön johdetut vesimäärät ja kuormitukset luparajoineen sekä syntynyt kertymä. Liitteessä 6 on esitetty virtaamat ja kuormitukset erikseen sekä pohjoiseen Oulujoen suuntaan että etelään Vuoksen suuntaan. Taulukossa (Taulukko 2-4) on vuoden 2014 kokonaiskuormituksen lisäksi esitetty vertailuna vuonna 2013 vesistöön johdettu kuormitus. Taulukko 2-4. Vuonna 2014 kaivoksen purkuvesipisteiltä vesistön johdetut vesimäärät, kuormitus, kuormituksen jakautuminen purkusuuntien välillä sekä luparajat. Vertailuna vuoden 2013 kuormitustiedot. Vesimäärä Nikkeli Kupari Sinkki Mangaani Sulfaatti Natrium (m 3 ) (kg/a) (kg/a) (kg/a) (kg/a) (t/a) (t/a) Luparaja ( ) Vuosi 2014 Vuoksen suunta , osuus (%) Oulujoen suunta , osuus (%) Yhteensä , Vuosi 2013 Vuoksen suunta osuus (%) Oulujoen suunta osuus (%) Yhteensä Kaivosalueen purkuvesipisteiltä tapahtui juoksutusta pääosin alkuvuodesta aina toukokuun loppuun asti. Eniten vesiä juoksutettiin heti alkuvuodesta tammikuussa sekä kevättulvien aikaan huhti toukokuussa jolloin myös kuormitukset olivat suurimmillaan (Kuva Kuva 2-26). Nikkelin osalta kokonaiskuormitus n. 171 kg pysyi alle luparajan ja oli pienentynyt edellisvuodesta noin 60 %. Kuormituksesta 40 % johdettiin etelään Vuoksen suuntaan ja 60 % pohjoiseen Oulujoen suuntaan. Kuparin osalta kokonaiskuormitus n. 19 kg pysyi selvästi alle luparajan ja oli pienentynyt hieman edellisvuodesta. Kuormituksesta 59 % johdettiin etelään Vuoksen suuntaan ja 41 % pohjoiseen Oulujoen suuntaan, mikä ylitti niukasti VHO:n välipäätöksen määräyksen, jonka mukaan Vuoksen suuntaan saa johtaa enintään 40 % haitta-aineen vuosipäästöistä. Sinkin kokonaiskuormitus 309 kg oli laskenut edellisvuodesta noin 60 %, mutta ylitti niukasti sille asetetun luparajan. Kuormitus jakaantui Oulujoen suuntaan 61 % ja Vuoksen suuntaan 39 %. Mangaanin kokonaiskuormitus kg oli edellisvuotta noin 70 % pienempi ja täytti lupaehdot sekä kokonaiskuormituksen että johtamisosuuksien suhteen. Kuormitus jakaantui Oulujoen suuntaan 75 % ja Vuoksen suuntaan 25 %. Sulfaatin osalta kokonaiskuormitus tonnia puolittui edellisvuodesta ja pysyi niukasti lupaehtojen rajoissa. Sulfaatista 60 % johdettiin Oulujoen ja 40 % Vuoksen suuntaan. Myös Natriumin osalta kokonaiskuormitus tonnia puolittui edellisvuodesta ja pysyi lupaehtojen alapuolella. Päästöistä 76 % kohdistui Oulujoen ja 24 % Vuoksen suuntaan.
34 30 Kuva Kaivoksen purkuvesipisteiltä vesistöön johdettujen vesien määrä viikoittain sekä kokonaiskertymä vuonna 2014 (lähde: Talvivaaran ympäristöraportointi) Kuva Kaivoksen purkuvesipisteiltä vesistöön johdettujen vesien nikkeli- ja kuparikuormitukset viikoittain sekä kokonaiskertymä vuonna 2014 (lähde: Talvivaaran ympäristöraportointi)
35 Kuva Kaivoksen käsittely-yksiköiltä vesistöön johdettujen vesien sinkki-, mangaani-, sulfaatti- ja natriumkuormitukset viikoittain sekä kokonaiskertymä vuonna 2014 (lähde: Talvivaaran ympäristöraportointi) 31
36 32 3. SANITEETTIVEDET 3.1 Puhdistamon kuvaus Tehtaalla, toimistorakennuksessa ja muissa tiloissa muodostuvat saniteettivedet käsitellään vuonna 2008 rakennetulla jätevedenpuhdistamolla. Puhdistetut jätevedet johdetaan etelään Vuoksen suuntaan. Puhdistamon prosessi on bioroottorilla varustettu biologis-kemiallinen jälkisaostus. Lupamääräyksien mukaisesti puhdistamon tehon on oltava vuosikeskiarvona BOD 7 :n osalta 90 % ja kokonaisfosforin osalta 85 %. Jätevesikuormituksen mitoitusarvot 400 työntekijän mukaan laskettuina ovat: Q kesk. 80 m 3 /d q mit 9 m 3 /h BOD 7 Kok.P 40 kg/d 1,6 kg/d Mekaaninen käsittely käsittää välppäyksen ja hiekanerotuksen esiselkeytyksen. Laitos on varustettu ilmastetulla hiekanerotuksella, jossa on myös rasvanerotus. Bioroottorille tuleva BOD-kuormitus saa olla mitoituskuormitustilanteessa enintään 10 g/m 2. Huippukuormitustilanteessa on sallittu lyhytaikaisesti kaksinkertainen kuormitus. Kemiallinen saostusosa sijaitsee bioroottorin jälkeen ja se sisältää kemikaalin varastoinnin, annostuksen ja sekoituksen sekä selkeytyksen. Saostuskemikaalina on käytössä alumiinipohjainen PAX ja neutralointikemikaalina lipeä. Esi- ja jälkiselkeytyksestä eroteltu liete johdetaan sakeuttamoon. Sakeuttamo on varustettu jatkuvatoimisella hämmenninkoneistolla. Rejektivesi palautetaan puhdistusprosessiin. Sakeutin on mitoitettu maksimikuiva-ainekuormalle 30 kg TS/m 2 d. Liete sakeutetaan puhdistamolla noin 5 %, jonka jälkeen se kuljetetaan jätevedenpuhdistamolle kuivattavaksi ja kompostoitavaksi. Vuonna 2014 liete kuljetettiin Sotkamon jätevedenpuhdistamolle. 3.2 Käyttötarkkailun tulokset Kuvassa (Kuva 3-1) on esitetty puhdistamon vuotovesikertoimet, käyttöaste ja viikkovirtaamat vuodelta Puhdistamon käyttöaste oli 28 % ja 8 viikon maksimivirtaamalla käyttöaste oli 81 %.
37 33 Vuotovesikertoimet: nmax = = 4,33 Jätevedenpuhdistamon käyttöaste: nv = = 1,48 4 peräkkäis en vii kon min.virtaama = 19 % keskivirtaama = 28 % 8 peräkkäisen viikon maks.virtaama = 81 % m3/vko 600 Jätevedenpuhdistamo n viikkovirtaama m3/d Jätevedenpuhdistamon viikkovirtaama Q kesk 120 Q max 100 mitoitus Q kesk Kuva 3-1. Talvivaaran saniteettijätevedenpuhdistamon vuotovesikertoimet, käyttöaste, keskimääräiset viikkovirtaamat ja suurimmat vuorokausivirtaamat vuonna 2014 Taulukossa (Taulukko 3-1) on esitetty jätevedenpuhdistamon käyttötarkkailutulokset vuodelta Jätevedenpuhdistamolla käsitelty kokonaisvesimäärä oli yhteensä m 3, keskimäärin 23 m 3 /d. Jätevesimäärä oli noin 700 m 3 enemmän kuin vuonna Ohijuoksutuksia ei jouduttu suorittamaan vuonna Jätevesimäärien suurin kuukausikeskiarvo oli huhtikuussa 75 m 3 /d, joka oli selvästi suurempi muihin ajankohtiin nähden. Normaalitoimintaa suurempi jätevesimäärä maalis- ja huhtikuussa johtui todennäköisesti pumppuvian aiheuttamasta mittausvirheestä, sillä laitoksen toiminta kyseisellä ajanjaksolla oli muuten normaalitasolla. Pienin kuukausikeskiarvo oli tammikuussa 15 m 3 /d. Suurin vuorokausivirtaama mitattiin huhtikuussa 101 m 3 /d ja pienin tammikuussa 5 m 3 /d (Taulukko 3-1). Viikoilla mitatut suurimmat vuorokausivirtaamat m 3 ylittivät puhdistamon mitoitusvirtaaman 80 m 3 /d (Kuva 3-1). Saostuskemikaalina on käytetty polyalumiinikloridia (PAX) yhteensä kg, keskimäärin 308 grammaa jätevesikuutiota kohden. Lisäksi neutralointikemikaalina käytettiin lipeää yhteensä kg. Puhdistamolla syntyvä liete kuljetetaan märkälietteenä jätevedenpuhdistamolle. Vuonna 2014 lietettä syntyi 291,1 m 3, joka kuljetettiin käsiteltäväksi Sotkamon jätevedenpuhdistamolle.
Talvivaara, johdetut ja otetut vedet sekä aiheutunut kuormitus
Talvivaara, johdetut ja otetut vedet sekä aiheutunut kuormitus 2010 15.5.2013 Vuosittain Kolmisopesta otettavan raakaveden määrä: 2009 2010 2011 2012 1-4/2013 Kolmisoppi m3/a 1 360 042 3 149 317 3 136
LisätiedotYmpäristölupahakemuksen täydennys
Ympäristölupahakemuksen täydennys Täydennyspyyntö 28.9.2012 19.10.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-10-19 2 / 6 Ympäristölupahakemuksen täydennys Pohjois-Suomen
LisätiedotTALVIVAARA SOTKAMO OY
PÄÄSTÖTARKKAILU 2012 16UEC0005 28.3.2013 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2012 Osa III Päästötarkkailu Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2012 Osa III Päästötarkkailu 1 Sisältö 1
LisätiedotTalvivaara Sotkamo Oy
9M6090005 24.3.2010 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2009 Osa III Päästötarkkailu Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2009 Osa III Päästötarkkailu 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 PROSESSIN
LisätiedotKeskusvedenpuhdistamon kaikki käyttötarkkailuraportit
1 (1) Keskusvedenpuhdistamon kaikki käyttötarkkailuraportit Terrafame on laatinut vuonna 2017 Kainuun ELY-keskukselle esityksen siitä, miten keskusvedenpuhdistamoa tarkkaillaan (käyttötarkkailu keskuspuhdistamon
LisätiedotTERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2018 OSA III: VESIPÄÄSTÖJEN TARKKAILU. Terrafame Oy. Raportti
Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 26.3.2019 TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2018 OSA III: VESIPÄÄSTÖJEN TARKKAILU TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN TARKKAILU
LisätiedotTERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2015 OSA III: VESIPÄÄSTÖJEN TARKKAILU. Terrafame Oy. Raportti
Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 12.5.2016 TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2015 OSA III: VESIPÄÄSTÖJEN TARKKAILU TERRAFAME OY OSA III: VESIPÄÄSTÖJEN TARKKAILU
LisätiedotTalvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2015
Katsaus Julkaistavissa 9.6.2015 Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2015 Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesä on johtanut vuoden 2015 alusta toukokuun loppuun mennessä yhteensä n. 3,7 miljoonaa
LisätiedotTalvivaara Projekti Oy
16.3.2009 Talvivaara Projekti Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008 Osa III Päästötarkkailu Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008, Osa III Päästötarkkailu 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 PROSESSIN YLIJÄÄMÄVEDET
LisätiedotTALVIVAARA SOTKAMO OY
PÄÄSTÖTARKKAILU 2013 16X154566 16X170605 5.5.2014 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2013 Osa III Päästötarkkailu 1 Copyright Pöyry Finland Oy Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa
LisätiedotTalvivaaran alapuolisten vesistöjen tila loppuvuonna 2013
Tiedote 12.12.2013 Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila loppuvuonna 2013 Talvivaara on jatkanut syksyn ajan käsiteltyjen jätevesien johtamista sekä pohjoiseen Oulujoen vesistöön että etelään Vuoksen
LisätiedotTERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2016 OSA III: VESIPÄÄSTÖJEN TARKKAILU. Terrafame Oy. Raportti
Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 12.4.2017 TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2016 OSA III: VESIPÄÄSTÖJEN TARKKAILU TERRAFAME OY OSA III: VESIPÄÄSTÖJEN TARKKAILU
LisätiedotTERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2017 OSA III: VESIPÄÄSTÖJEN TARKKAILU. Terrafame Oy. Raportti
Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 11.4.2018 TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2017 OSA III: VESIPÄÄSTÖJEN TARKKAILU TERRAFAME OY OSA III: VESIPÄÄSTÖJEN TARKKAILU
LisätiedotValhe, emävalhe, Talvivaaran vesistömallinnus
1 Valhe, emävalhe, Talvivaaran vesistömallinnus Marraskuun vuodon jälkeen piti olla itsestään selvää, että jätealtaiksi muuttuneita lähijärvet piti ennallistaa. Tuskin kukaan olisi uskonut, että niiden
LisätiedotVesivarastojen kehittyminen vuosina 2014-2019. Dokumentin nimi: Versio: Luontipäivä: Muokkauspäivä: Luokitus:
LUONNOS 22.9.2014 Vesivarastojen kehittyminen vuosina 2014-2019 Dokumentin nimi: Versio: Luontipäivä: Muokkauspäivä: Luokitus: Copyright 2014 by Talvivaara Mining Company Plc All rights reserved. No part
LisätiedotLupahakemuksen täydennys
Lupahakemuksen täydennys 26.4.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-04-26 2 / 6 Lupahakemuksen täydennys Täydennyskehotuksessa (11.4.2012) täsmennettäväksi pyydetyt
LisätiedotOrimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016
Orimattilan kaupunki / vesilaitos Tokkolantie 3 16300 ORIMATTILA Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet
LisätiedotTALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN VESIENHALLINTA SEKÄ VESISTÖPÄÄSTÖT JA NIIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET
TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN VESIENHALLINTA SEKÄ VESISTÖPÄÄSTÖT JA NIIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET LAPIN VESITUTKIMUS OY i Talvivaara Sotkamo Oy TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN VESIENHALLINTA
LisätiedotTUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m
TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 3 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero
Lisätiedot17VV VV 01021
Pvm: 4.5.2017 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, huhtikuu Näytteenottopvm: 4.4.2017 Näyte saapui: 6.4.2017 Näytteenottaja: Mika
Lisätiedot17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L
1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, elokuu Näytteenottopvm: 22.8.2017 Näyte saapui: 23.8.2017 Näytteenottaja: Eerikki Tervo Analysointi
LisätiedotKatsaus Kainuun ELY-keskuksen Talvivaara-valvonnasta vuonna 2014
Katsaus 17.12.2014 Katsaus Kainuun ELY-keskuksen Talvivaara-valvonnasta vuonna 2014 Vuosi 2014 on ollut Kainuun ELY-keskuksen Talvivaara-valvonnassa vaiherikas ja työntäyteinen. ELY-keskus käytti valvonnassaan
LisätiedotTALVIVAARA SOTKAMO OY. Laimennuslaskelmat
17.1.2013 TALVIVAARA SOTKAMO OY Laimennuslaskelmat 1 Pöyry Finland Oy Kari Kainua, FM Heimo Vepsä, FM Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A 90571 Oulu puh. 010 33280 sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com
LisätiedotTUUPOVAARAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2018
TUUPOVAARAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 218 JOENSUUN VESI Tuupovaaran jätevedenpuhdistamo 1 VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 218 1. YLEISTÄ Tuupovaaran taajaman jätevedet puhdistetaan
LisätiedotTALVIVAARA SOTKAMO OY
RAKENTAMISEN TARKKAILU 2011 16WWE0993 15.3.2012 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2011 Osa II b Rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu Talvivaara Sotkamo Oy Osa II b Rakentamisvaiheen
LisätiedotTUTKIMUSSELOSTE. Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: Tarkkailukierros: vko 2. Tutkimuksen lopetus pvm
TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 2 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero
LisätiedotKatsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin
Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Markus Kannala Järvipooliseminaari,Hulevedet 23.8.2005, Kuopio Hulevesien käsittelymenetelmät Huleveden laatu Erilaiset käsittelymenetelmät
LisätiedotKainuun ELY-keskuksen 3.1.2014 antamassa kehotuksessa tarkoitettu riskienhallintasuunnitelma
Kainuun ELY-keskuksen 3.1.2014 antamassa kehotuksessa tarkoitettu riskienhallintasuunnitelma Yleistä vesienhallintaan liittyvistä riskeistä ja niiden hallinnasta Talvivaaran vesienhallintatilanne on erittäin
LisätiedotTERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA IX: POHJAVEDET
Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Vuosiraportti Päivämäärä 2.5.2016 Viite 1510016678 ja 1510021110 TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA IX: POHJAVEDET TERRAFAME OY TERRAFAMEN
LisätiedotPSAVI/12/04.08/2013. Täydennys lupahakemukseen, kokouksessa sovitut tarkennukset. Talvivaarantie Tuhkakylä
Asia: Dnro: Viite: Hakija: Ympäristöluvan muuttaminen koskien kaivosalueella olevien ylimääräisten prosessi-, kuivatus- ja valumavesien puhdistamista ja johtamista Oulujoen ja Vuoksen vesistöihin, Kajaani
LisätiedotTUTKIMUSTODISTUS 2012E
TUTKIMUSTODISTUS 2012E- 21512-1 Tarkkailu: Talvivaara kipsisakka-altaan vuoto 2012 Tarkkailukierros: vko 51 Tilaaja: Pöyry Finland Oy Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus
LisätiedotKuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä
LisätiedotTERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN VESISAMMALTEN METALLIPITOI- SUUDET VUONNA 2015. Terrafame Oy. Raportti 22.4.
Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.4.2016 Viite 1510016678-009 Osaprojekti Biologinen tarkkailu pintavesissä TERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN
Lisätiedot3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotHAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON
HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1 JOENSUUN VESI Hammaslahden jätevedenpuhdistamo VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1. YLEISTÄ Hammaslahden jätevedenpuhdistamo
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU
SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA... 2 2. YMPÄRISTÖN TARKKAILU 2013... 2 2.1 Vuoden 2013 mittauksista/tutkimuksista valmistuneet raportit... 3 2.2 Päästöt ilmaan... 3 2.3 Päästöt veteen... 4 2.4 Ilmanlaadun
Lisätiedot2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo
2.2. JALASJÄRVEN KUNTA 2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo Jalasjärven kunnan 8 281 asukkaasta 3 5 on liittynyt kunnallisen viemäriverkoston piiriin. Viemäriverkostoon piiriin kuuluu lisäksi juustola, kenkätehdas,
Lisätiedotsade sade 2016 lämpötila lämpötila 2016
18 25 15 2 Sade, mm 12 9 6 15 1 5 Keskilämpötila, o C 3-5 sade 2-215 sade 216 lämpötila 2-215 lämpötila 216 Liite 1 Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry JAKSORAPORTTI Yhdistelmätaulukko
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotENON JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2018
ENON JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 218 1 JOENSUUN VESI Enon jätevedenpuhdistamo VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 218 1. YLEISTÄ Enon taajaman jätevedenpuhdistamo on tyypiltään biologis-kemiallinen
Lisätiedot»Terrafamen. tilannekatsaus. Veli-Matti Hilla kestävän kehityksen johtaja
»Terrafamen tilannekatsaus Veli-Matti Hilla kestävän kehityksen johtaja 22.11.2018 »Terrafame Oy on sotkamolainen yritys Terrafame Oy:n toiminta alkoi syyskuussa 2015. Yhteiset arvomme ohjaavat jokapäiväistä
LisätiedotVaasan hallinto-oikeus Päätös Asia
Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL 204 65101 VAASA Puhelin 029 56 42611 Faksi 029 56 42760 Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi Päätös 1 (115) Antopäivä Päätösnumero 28.4.2016 16/0089/2 Diaarinumerot
LisätiedotKUHASALON JÄTEVEDENPUHDISTAMO Neljännesvuosiraportti 4/2017
1 KUHASALON JÄTEVEDENPUHDISTAMO Neljännesvuosiraportti 4/217 1. YLEISTÄ Loka-joulukuun välisenä aikana puhdistamon kuormitusta ja toimintaa on seurattu vähintään kaksi kertaa kuussa 24 h:n kokoomanäytteistä.
Lisätiedot1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU Päästöt ilmaan Päästöt veteen... 4
EKOKEM OYJ:N JEPUAN HYÖTYVOIMALAITOKSEN ILMAN LAADUN JA YMPÄRISTÖN TILAN TARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA... 1 2. YMPÄRISTÖN TARKKAILU 2015... 1 2.1 Päästöt ilmaan...
LisätiedotAnalyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio
Tutkimustodistus 2012-8409 1(3) 06.08.2012 Pöyry Finland Oy PL 40774 LASKUTUS Näytetiedot Näyte Kaivovesi Näyte otettu 12.06.2012 Näytteen ottaja Esa-Pekka Kukkonen Saapunut 13.06.2012 Näytteenoton syy
LisätiedotTalvivaaran alapuolisten vesistöjen tila kesällä ja syksyllä 2014
Katsaus Julkaistavissa 16.10.2014 Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila kesällä ja syksyllä 2014 Talvivaaran kaivosyhtiö on johtanut vuoden 2014 alusta syyskuun alkuun mennessä yhteensä n. 4,5 miljoonaa
LisätiedotHAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360
Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS
LisätiedotKuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.
Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston
LisätiedotTALVIVAARA SOTKAMO OY
JÄTEJAKEIDEN TARKKAILU 2012 16WWE0993 25.3.2013 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2012 Osa V Jätejakeiden tarkkailu Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2012 Osa V Jätejakeiden tarkkailu
LisätiedotNäytenumero Näytetunnus Tunnus Ottopvm. Näytteenottaja Saapunut pvm. Tutkimus alkoi Tutkimus valmis
Tutkimustodistus '1.RA03' Kierros: elo 26.09.2018 Ranuan Infra Oy Keskustie 11 97700 Ranua Tulokset hyväksynyt Hanna Kemppe Laboratoriokemisti 040 704 0528 22569 (26.09.2018), 22570 (21.09.2018), 22571
LisätiedotKuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-18. Rautuojan (), Kylmäojan (FS3) ja Laurinojan (FS4) tarkkailupisteet. 2 1.8.4.6 Äkäsjokeen laskevat purot Hannukaisen alueella Äkäsjokeen laskevien purojen vedenlaatua on tutkittu Hannukaisen
LisätiedotENON TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON
ENON TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1 JOENSUUN VESI Enon taajaman jätevedenpuhdistamo VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1. YLEISTÄ Enon taajaman jätevedenpuhdistamo
Lisätiedot0000-YM-15. 52-T00013032 Vesienkäsit 1 4.12.2012 22.1.2013. Versio: Luontipäivä: Muokannut:
Vesienkäsittelysuunnitelma Dokumentin nimi: Versio: Luontipäivä: Muokkauspäivä: Muokannut: 0000-YM-15 52-T00013032 Vesienkäsit ttelysuunnitelma 1 4.12.2012 22.1.2013 Copyright 2012 by Talvivaara Miningg
LisätiedotTURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013
Vastaanottaja Jätteenpolttolaitos TE Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.12.2013 Viite 1510005392-001A TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOS
LisätiedotLiitetaulukko 1/11. Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet KOTIMAINEN MB-JÄTE <1MM SAKSAN MB- JÄTE <1MM POHJAKUONA <10MM
Liitetaulukko 1/11 Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet NÄYTE KOTIMAINEN MB-JÄTE
LisätiedotLiite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä
Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA
LisätiedotKaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. KE klo 18 alkaen
KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus KE 14.11.2018 klo 18 alkaen Ohjelma Tilaisuuden avaus Hannu Marttila Kalimenjoen vedenlaadun vaihtelu ja monitoroinnin tulokset Hannu Marttila Mitä jatkuvatoiminen
LisätiedotTALVIVAARA SOTKAMO OY
LISÄTÖIDEN TARKKAILUSUUNNITELMA 16WWE0005.720L3 30.11.2012 TALVIVAARA SOTKAMO OY Kipsisakka-altaan vuoto, lisätöiden tarkkailusuunnitelma 1 Talvivaara Sotkamo Oy Kipsisakka-altaan vuoto, lisätöiden tarkkailusuunnitelma
LisätiedotOsaraportti II a Käyttötarkkailu
Osaraportti II a Käyttötarkkailu 2.1 Tarkkailun toteuttaminen Käyttötarkkailu liittyy kiinteästi päästötarkkailuun ja tarkkailun havainnot kirjataan kuukausittain vastuuhenkilöiden toimesta excel-taulukkoon.
LisätiedotMETALLITASE, KOKONAISLIUOTUSSAANTI JA KANNATTAVUUS
METALLITASE, KOKONAISLIUOTUSSAANTI JA KANNATTAVUUS Document name: METALLITASE, Version: 1 KOKONAISLIUOTUSSAANTI JA KANNATTAVUUS Creation time: Virhe. Tuntematon asiakirjan ominaisuuden nimi. Date: Virhe.
LisätiedotLkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi
Firan vesilaitos Lahelan vesilaitos Lämpötila C 12 9,5 14,4 12 7,9 8,5 ph-luku 12 6,6 6,7 12 8,0 8,1 Alkaliteetti mmol/l 12 0,5 0,5 12 1,1 1,1 Happi mg/l 12 4,2 5,3 12 11,5 13,2 Hiilidioksidi mg/l 12 21
LisätiedotTerrafame Oy Osavuosikatsaus Q Joni Lukkaroinen, toimitusjohtaja
Terrafame Oy Osavuosikatsaus Q4 2016 Joni Lukkaroinen, toimitusjohtaja nikkeli sinkki koboltti Jatkojalostajat Valmistajat 2 »Pääkohdat Q4:llä LOKA MARRAS JOULU Primäärialueen 3. lohkon kasaaminen valmistuu
LisätiedotASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 52/2014/1 Dnro PSAVI/15/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 27.5.2014
1 LUPAPÄÄTÖS Nro 52/2014/1 Dnro PSAVI/15/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 27.5.2014 ASIA Kevitsan kaivoksen ylitevesien johtamista koskevan tarkkailuraportin hyväksyminen, Sodankylä LUVAN HAKIJA FQM
LisätiedotFiran vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi
Laitosanalyysit Firan vesilaitos Lämpötila C 3 8,3 8,4 4 8,4 9 ph-luku 3 6,5 6,5 4 7,9 8,1 Alkaliteetti mmol/l 3 0,53 0,59 4 1 1,1 Happi 3 2,8 4 4 11,4 11,7 Hiilidioksidi 3 23,7 25 4 1 1,9 Rauta Fe 3
LisätiedotTALVIVAARA H1 2014 OSAVUOSIKATSAUS SANEERAUSOHJELMAEHDOTUKSET
TALVIVAARA H1 2014 OSAVUOSIKATSAUS SANEERAUSOHJELMAEHDOTUKSET 30.9.2014 1. H1 2014 lyhyesti 2. Tuotantopäivitys 3. Vesien hallinta 4. Luvitus ja oikeudelliset prosessit 5. Toiminnalliset ja markkinanäkymät
LisätiedotTalvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 2010-2011 - Tarkkailutulosten mukaan
Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 21-211 - Tarkkailutulosten mukaan 4.1.211 1 Pintavesien tarkkailukohteet, Talvivaara Jormasjärvi Kolmisoppi Tuhkajoki Kalliojärvi Salminen Ylälumijärvi
LisätiedotTerrafame tänään. Joni Lukkaroinen, toimitusjohtaja. Joni Lukkaroinen, toimitusjohtaja Terrafame Oy
Terrafame tänään Joni Lukkaroinen, toimitusjohtaja Terrafame Oy Tuotanto-YVAn yleisötilaisuus 4.9.2017 Osavuosikatsaus Q1 2017 Joni Lukkaroinen, toimitusjohtaja 27.4.2017 Nikkeli Koboltti Sinkki Jatkojalostajat
LisätiedotEndomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015
1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 23.6.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 Kaivoksesta pumpattava
LisätiedotKEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE
PENTTI PAUKKONEN VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE Työ nro 82102448 23.10.2002 VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS Kehävalu Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSKOHDE 2 2.1
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS 16X205277.720E14.SLU 01.12.2014. TALVIVAARA SOTKAMO OY Uuden purkureitin ympäristölupahakemus
YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS 16X205277.720E14.SLU 01.12.2014 TALVIVAARA SOTKAMO OY Uuden purkureitin ympäristölupahakemus 2 COPYRIGHT PÖYRY FINLAND OY Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä
LisätiedotEndomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia joulukuu helmikuu 2016
1 / 3 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 17.3.2016 Tiedoksi: Ilomatsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia joulukuu 2015 - helmikuu
LisätiedotEndomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015
1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 25.3.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 Kaivoksesta pumpattava
LisätiedotKunnanhallitus 113 02.04.2013
Kunnanhallitus 113 02.04.2013 Lausunto Talvivaara Sotkamo Oy:n hakemuksesta: Ympäristöluvan muuttaminen koskien kaivosalueella olevien ylimääräisten prosessi-, kuivatus- ja valumavesien tilapäistä varastointia,
LisätiedotTalvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2013
Tiedote 7..213 Julkaisuvapaa 8..213 klo 1. Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 213 Talvivaaran kaivosyhtiö on kamppaillut viime ajat kaivosalueella olevien ylimääräisten vesien kanssa. Kainuun
LisätiedotKERTARAPORTTI 20.11.2015
s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 11/2015, 3.11.2015 (uki8). Puhdistamo toimi tarkkailun aikana kohtalaisesti. Puhdistustulos täytti ympäristöluvan mukaiset puhdistusvaatimukset
LisätiedotKehotus toiminnan saattamiseksi ympäristö- ja vesitalousluvan mukaiseen tilaan
Kehotus Dnro KAIELY/1/07.00/2013 3.1.2014 Julkinen Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Kehotus toiminnan saattamiseksi ympäristö- ja vesitalousluvan mukaiseen tilaan Talvivaara on ilmoittanut
LisätiedotTalvivaaran alapuolisten vesistöjen tila syksyllä 2013
Raportti 2.10.2013 Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila syksyllä 2013 Talvivaaran kaivosyhtiö on jatkanut kesän ajan kalkkikäsiteltyjen jätevesien johtamista sekä pohjoiseen Oulujoen vesistön suuntaan
LisätiedotAnalyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012
1 Tutkimustodistus 214-3257 1(4) Raahen Vesi Oy Marintie 1 9214 Pattijoki Näytetiedot Näyte Verkostovesi Näyte otettu 25.8.214 Näytteen ottaja Jukka Ollikkala Saapunut 26.8.214 Näytteenoton syy Jaksottainen
LisätiedotMalmi Orig_ENGLISH Avolouhos Kivilajien kerrosjärjestys S Cu Ni Co Cr Fe Pb Cd Zn As Mn Mo Sb
11.2 Malmi % % % ppm ppm % ppm ppm ppm ppm ppm ppm ppm Orig_ENGLISH Avolouhos Kivilajien kerrosjärjestys S Cu Ni Co Cr Fe Pb Cd Zn As Mn Mo Sb Konttijärvi Kattopuoli 0,20 0,14 0,07 48,97 376,76 4,33
LisätiedotPietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014
Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014 Joni Virtanen Pietarsaari 2015 Sisällys 1 JOHDANTO... 3 2 KAATOPAIKKA... 3 3 KAATOPAIKAN TARKKAILU... 4 3.1 Pohjaveden tarkkailu... 4 3.2 Pintavesien
LisätiedotEndomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia syys-, loka- ja marraskuulta 2014
1 / 3 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 12.12.2014 Tiedoksi: Ilomatsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia syys-, loka- ja marraskuulta
LisätiedotVaasan hallinto-oikeus Päätös Asia
Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL 204 65101 VAASA Puhelin 029 56 42611 Faksi 029 56 42760 Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi Päätös 1 (196) Antopäivä Päätösnumero 28.4.2016 16/0090/2 Diaarinumerot
LisätiedotKoekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen
Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen Kalojen raskasmetalli- ja hivenainemääritykset Maa- ja metsätalousministeriöltä toimeksianto 12.11.2012 laatia
LisätiedotLähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailutuloksia
1 / 3 Endomines Oy (email) LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 19.3.2014 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen
LisätiedotTALVIVAARA SOTKAMO OY
VESISAMMALTEN METALLIPITOISUUDET 16X170583 5.5.2014 TALVIVAARA SOTKAMO OY Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2013 Osa IVb_4 Vesisammalten metallipitoisuudet Talvivaaran kaivoksen alapuolisten virtavesien
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 11.3.2011 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme
LisätiedotEndomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia joulukuulta 2014 sekä tammi- ja helmikuulta 2015
1 / 3 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 25.3.2015 Tiedoksi: Ilomatsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia joulukuulta 2014 sekä tammi-
LisätiedotVesienhallintasuunnitelma 3.7.2013
Vesienhallintasuunnitelma 3.7.2013 Copyright 2013 by Talvivaara Mining Company Plc All rights reserved. No part of this document may be reproduced, translated, stored in a retrieval system, or transmitted,
Lisätiedot»Osavuosikatsaus Q Joni Lukkaroinen toimitusjohtaja
»Osavuosikatsaus Q4 2017 Joni Lukkaroinen toimitusjohtaja 24.1.2018 »Yhteiskunnan monet trendit tukevat metallien käyttöä Kestävyys Kierrätettävyys Energian tuotanto ja varastointi Liikenteen sähköistäminen
LisätiedotEndomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu loka marraskuu 2015
1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 2.12.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu loka marraskuu 2015 Kaivoksesta
LisätiedotTalvivaara Sotkamo Oy
9M609005 18.3.2010 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2009 Osa II Käyttötarkkailu ja rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu 9M609005 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2009 Osa II
LisätiedotTalvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella
Talvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella Sonkajärvi 22.3.2012 Pohjois-Savon ELY-keskus 26.3.2012 1 Talvivaaran velvoitetarkkailupaikat ja tarkkailuohjelma (tilanne 1/2012) Aineisto:Talvivaara
LisätiedotKERTARAPORTTI 25.8.2015
s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 8/2015, 11.8.2015 (uki8). Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tarkistanut 21.11.2012 päätöksellä nro 186/2012/1 (Dnro ESAVI/15/04.08/2010)
LisätiedotKERTARAPORTTI 25.8.2014
s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN KESKUSPUHDISTAMO Tutkimus: 8/2014, 6.8.2014 (uki8). Puhdistamo toimi tarkkailun aikana melko hyvin. Mereen lähtevän veden BOD7ATU- ja CODCr-arvot sekä fosfori- ja kiintoainepitoisuudet
LisätiedotNo 372/17 LAPPEENRANNAN NUIJAMAAN JÄTEVEDENPUHDISTA- MON VELVOITETARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO Lappeenrannassa 24. päivänä helmikuuta 2017
No 372/17 LAPPEENRANNAN NUIJAMAAN JÄTEVEDENPUHDISTA- MON VELVOITETARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO 2016 Lappeenrannassa 24. päivänä helmikuuta 2017 Johanna Kaarlampi tutkija SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 KUORMITUSTARKKAILU
LisätiedotTalvivaara Sotkamo Oy
29.3.2011 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2010 Yhteenveto Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2010, Yhteenveto 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILUN TAUSTATIEDOT JA TOTEUTUS 1 3
LisätiedotRUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009
9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen
LisätiedotTALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2014, YHTEENVETO
Vastaanottaja Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesä Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 20.5.2015 Viite 1510010636 TALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2014, YHTEENVETO
LisätiedotEndomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta
1 / 3 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 16.10.2015 Tiedoksi: Ilomatsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta 2015 Toiminnanharjoittajan
LisätiedotTalvivaaran alapuolisten vesistöjen tila - terveysriskinarvio. Tutkimusprofessori Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio
Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila - terveysriskinarvio Tutkimusprofessori Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio 1 Terveysriskin näkökulmasta tilanne ei ole oleellisesti muuttunut Tilanne
Lisätiedot