TALVIVAARA SOTKAMO OY

Transkriptio

1 PÄÄSTÖTARKKAILU UEC TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2012 Osa III Päästötarkkailu

2

3 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v Osa III Päästötarkkailu 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 PROSESSIN YLIJÄÄMÄVEDET Taustatiedot Prosessivedet Jälkikäsittely-yksiköt Kipsisakka-altaan vuoto 13 3 KUUSILAMMEN TARKKAILU Veden laatu Kuormitus 15 4 RAKENTAMISEN AIKAINEN TARKKAILU Tarkkailu vuonna Tulokset 16 5 SANITEETTIJÄTEVEDET Puhdistamon kuvaus Käyttötarkkailun tulokset Puhdistamon teho ja kuormitus 19 6 ILMAPÄÄSTÖJEN TARKKAILU 20 7 YHTEENVETO 20 Liitteet Liite 1 Prosessin ylijäämävesien ja jälkikäsittely-yksiköiden tarkkailutulokset Liite 2 Kuusilammen tulokset Liite 3 Kiintoainepitoisuudet pisteellä SeP9 Liite 4 Saniteettijätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailun tulokset v Liite 5 Ilmapäästömittaukset, Nab Labs Oy:n yhteenvetoraportti Pohjakartat Maanmittauslaitoksen aineistoja Pöyry Finland Oy Hanna Kurtti, DI Pirkko Virta, FM Yhteystiedot Tutkijantie 2 A, Oulu PL 20, Oulu puh sähköposti [email protected]

4

5 1 1 JOHDANTO Talvivaaran kaivoksen päästötarkkailu käsittää prosessin ylijäämävesien, saniteettijätevesien ja ilmapäästöjen tarkkailun. Prosessin ylijäämävesien johtaminen jälkikäsittelyyksiköille aloitettiin lokakuun alussa vuonna 2009, mutta johtaminen ei ollut yhtäjaksoista. Vuosina johtaminen on ollut yhtäjaksoisempaa, mutta loppuvuodesta vesiä ei ole johdettu. Prosessivedet on johdettu jälkikäsittelyalueille suoraan eikä kipsisakka-altaan kautta. Lupatilannetta ja päätöksiä on tarkasteltu tarkemmin raportin osassa I Tarkkailun taustiedot. Jälkikäsittely-yksiköille ja niiltä vesistöön johdettujen vesien laatua on seurattu sekä kaivoksen että konsultin toimesta. Tarkkailuun lisättiin uusi piste Vuoksen suunnalle Kortelammen eteläpuolelle (K21) viranomaisen esityksen mukaisesti maaliskuussa Jälkikäsittely-yksiköiltä vesistöön johdettavien vesien analyysivalikoima laajennettiin samaksi kuin prosessin ylijäämävesien (Lone-vedet) kesällä Prosessin ylijäämävesien toksisuutta testattiin vuonna 2010 kolme kertaa ja jälkikäsittely-yksiköiltä lähtevien vesien toksisuutta kertaluonteisesti vuonna Saniteettipuhdistamon toimintaa tarkkailtiin päätöksen mukaisesti neljä kertaa vuodessa. Kipsisakka-altaalla havaittiin vuoto Metallitehtaan tuotanto keskeytettiin heti vuotopäivänä, joten uusia prosessijätevesiä ei vuodon aikana syntynyt. Vuodon seurauksena kaivosalueen turva-altaisiin joutui suuri määrä happamia metalli- ja sulfaattipitoisia vesiä. Vuotoveden happamuuden neutraloimiseksi ja metallien saostamiseksi jälkikäsittely-yksiköihin syötettiin kalkkia ja lipeää. Jotta vuoto saatiin hallintaan, kaivosalueelle rakennettiin uusia patoja. Sen seurauksena näytteenottopisteet Mourunpuro ja K21 jäivät padon alle. Lisäksi kaivoksen primääriliuotusalueella havaittiin maaliskuussa putkirikko, jonka seurauksena eteläiselle purkusuunnalle päätyi metallipitoisia jätevesiä noin 10m 3. Kaivos sai luvan (Dnro KAIELY/5/ , ) johtaa Kuusilampeen varastoituja valumavesiä Härkäpuron vesistöreittiä Oulujoen vesistöön. Kuusilammen tarkkailutulokset on esitetty tässä raportissa. Tässä raportissa on esitetty lisäksi sekundäärikasan rakentamisen aikaiset tarkkailutulokset ojapisteeltä SeP9. Kyseiset vedet päätyvät ojia myöten myös Kuusijokeen ja edelleen Kalliojokeen. Ilmapäästömittauksia on tehty Nablabs Oy:n toimesta kuukausittain kesä-lokakuussa sekä joulukuussa metallien talteenottolaitoksella. Tuotantokatkoksen takia mittauksia ei tehty marraskuussa. Malminkäsittelyn (murskausasema) hiukkasmittaukset tehtiin kerran heinäkuussa. Tässä raportissa esitetään konsultin tekemien mittausten tulokset. 2 PROSESSIN YLIJÄÄMÄVEDET 2.1 Taustatiedot Jälkikäsittely-yksiköille johdettavasta vedestä (Lone) otettiin näytteet konsultin toimesta kerran viikossa laajempaa analysointia varten. Lisäksi näytteet otettiin kerran viikossa jälkikäsittely-yksiköiltä vesistöön johdettavasta vedestä (Kärsälampi, Mourunpuro ja K21). Aiemmin jälkikäsittely-yksiköiltä vesistöön johdettavasta vedestä analysoitiin ai-

6 2 noastaan kiintoaineen hehkutusjäännös. Huhtikuussa 2011 (vko 15) jälkikäsittelyyksiköiltä johdettavan veden analyysivalikoimaa täydennettiin mm. metalleilla ja heinäkuusta lähtien (vko 29) vesistä on tehty samat analyysit kuin jälkikäsittely-yksiköille johdettavasta vedestä. Kortelammen eteläpuolen tarkkailupiste K21 on lisätty ohjelmaan viranomaisen esityksen mukaisesti. Näytteenottopaikat on esitetty kuvassa 1. Marraskuussa 2012 sattuneen kipsisakka-altaan vuodon takia näytepisteet Mourunpuro ja K21 jäivät rakennetun padon alle, eikä niiltä voitu enää ottaa näytteitä. Helmikuussa 2012 Lonen näytteenottopaikkaa siirrettiin. Lone-veden kierrätyksen vuoksi on käytössä kaksi Lone-sakeutinta, ja näytteenottopaikka siirrettiin jälkimmäiseltä sakeuttimelta lähtevään pisteeseen. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston antaman päätöksen (nro 19/11/1) kohdan 8 mukaan kipsisakka-altaan ylivuotovedet ja loppuneutraloinnista suoraan jälkikäsittely-yksiköihin johdettavat vedet on käsiteltävä siten, että jälkikäsittely-yksiköihin johdettavan jäteveden ph-arvo on 6 9,5 ja nikkelipitoisuus alle 0,5 mg/l, kuparipitoisuus alle 0,5 mg/l ja sinkkipitoisuus alle 1,5 mg/l ja kiintoainepitoisuus alle 10 mg/l laskettuna 30 johtamisvuorokauden virtaamapainotteisena liukuvana keskiarvona. Kiintoaineen raja-arvo on tavoitteellinen jälkikäsittely-yksiköihin johdettavalle jätevedelle. Yksittäisen näytteen nikkeli- tai kuparipitoisuus ei saa olla yli 1,0 mg/l eikä sinkkipitoisuus yli 2,0 mg/l. Jälkikäsittely-yksiköistä vesistöön johdettavan kiintoaineen hehkutusjäännöksen pitoisuuden on oltava alle 10 mg/l johtamisvuorokausien neljännesvuosikeskiarvona laskettuna. Kuhunkin purkusuuntaan johdettavan jäteveden virtaama saa olla enintään 7 % Kalliojoen alaosan sen hetkisestä virtaamasta. Vuodessa kipsisakka-altaalta ja loppuneutraloinnista vesistöön johdettavan veden kokonaismäärä saa olla enintään 1,3 Mm 3. Yhdelle jälkikäsittely-yksikölle johdettavan veden määrän on oltava vähintään 40 % johdettavasta kokonaisvesimäärästä. Kainuun ELY-keskuksen päätöksen ( ) mukaan Kuusilampeen varastoidut valumavedet on johdettava Härkäpuron vesistöreittiä Oulujoen vesistöön siten, että vesistöön johdettavan veden nikkelipitoisuus on alle 0,5 mg/l, kuparipitoisuus alle 0,5 mg/l, sinkkipitoisuus alle 1,5 mg/l, kiintoaineen hehkutusjäännös alle 10 mg/l ja ph 6 10 johtamisajan virtaamapainotteisena keskiarvona. Kiintoaineen raja-arvo on viitteellinen.

7 3 Kuva 1 Näytteenottopaikat. 2.2 Prosessivedet Vesimäärät Prosessin ylijäämävesiä (Lone-vedet) johdettiin jälkikäsittely-yksiköille vuonna 2012 tammi-lokakuussa noin m3. Kipsisakka-altaan vuodosta johtuen metallitehtaan prosessi ajettiin alas marraskuun 4. päivä, minkä jälkeen kipsisakka-altaan vuotoveden happamuuden neutraloimiseksi jälkikäsittely-yksiköille johdettiin kalkkimaitoa. Marraskuun 2012 vesimäärä ei siis kuvaa prosessiveden määrää, vaan jälkikäsittelykentille neutralointitarkoituksessa johdetun veden määrää. Kuukausittaiset vesimäärät on esitetty taulukossa 1. Prosessin ylijäämävedet jakautuivat likimain tasan pohjoiselle ja eteläiselle jälkikäsittely-yksikölle, lukuun ottamatta noin kuukauden jaksoa maalishuhtikuussa, jolloin vesiä ei johdettu etelän suuntaan primääriliuotuskasan alueella sattuneesta putkirikosta johtuen. Kalliojoen virtaamamittari oli pääosan vuotta rikki. Vesistömallista saataviin Kalliojoen virtaama-arvioihin verrattuna Lone-vesien määrä oli maaliskuussa keskimäärin lähes 16 % Kalliojoen virtaamasta molemmissa purkusuunnissa. Helmikuussa osuus oli noin 8 % ja muina kuukausina <5 %. Lupapäätöksen mukainen luparaja on 7 % Kalliojoen alaosan sen hetkisestä virtaamasta.

8 4 Taulukko 1 Loppuneutraloinnin (LONE) jälkeiset vesimäärät eli kaivokselta jälkikäsittely-yksiköille johdetut vesimäärät v m 3 /kk m 3 /kk m 3 /kk tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Yhteensä Vesien laatu Prosessin ylijäämävesistä otettiin näyte konsultin toimesta kerran viikossa niinä viikkoina, kun vesiä johdettiin jälkikäsittely-yksiköille. Tammikuun ensimmäisen näytteenottokierroksen aikaan vedet johdettiin kipsisakka-altaan kautta kasakiertoon, joten tammikuun näytetuloksia ei ole huomioitu laskennoissa. Kaikki konsultin ottamat tarkkailutulokset on esitetty liitteessä 1. Veden laatu vaihteli useiden kuormitteiden osalta paljon, ja suuret yksittäiset pitoisuudet nostivat joitakin vuosikeskiarvoja huomattavasti mediaaniarvoja suuremmiksi. Kuva 2 Prosessin ylijäämävesien (Lone-ylite) yksittäisten viikkonäytteiden ph v ja rajaarvot, jotka tulee saavuttaa 30 johtamisvuorokauden virtaamapainotteisena liukuvana keskiarvona laskettuna.

9 5 Konsultin ottamissa viikoittaisissa näytteissä prosessin ylijäämävesien (Lone-ylite) ph vaihteli vuonna 2012 välillä 8,2 11,5 (keskiarvo 9,2). Tammikuun ensimmäisen näytteen ph oli matala (4,5), mutta vesi johdettiin kiertoon. Jälkikäsittely-yksiköille päästettiin ainoastaan pieni virtaama, jotta putket pysyivät sulina (kuva 2, liite 1.1). Toukosyyskuun välillä tapahtui useita ylärajan (ph 9,5) ylityksiä. Huomattava on, että rajaarvot on annettu 30 johtamisvuorokauden virtaamapainotteiselle liukuvalle keskiarvolle. Metallien (Ni, Cu ja Zn) pitoisuudet olivat pääsääntöisesti pieniä (kuva 3). Nikkelin mediaanipitoisuus vuonna 2012 oli 58 µg/l, kuparin 2,7 µg/l ja sinkin 60 µg/l. Nikkelin ja kuparin pitoisuuksissa ei ole nähtävissä selviä kehityssuuntia. Sinkkipitoisuudet olivat yleiseen tasoon verrattuna koholla kesällä Tammikuun 23. päivä mitattiin yksi suuri nikkelipitoisuus 548 µg/l. Muutoin pitoisuudet olivat selvästi pienempiä kuin yksittäiselle näytteelle määrätyt raja-arvot, jotka ovat nikkelille ja kuparille 1,0 mg/l ja sinkille 2,0 mg/l (kuva 3). Ni µg/l (30.11.) (4.12.) LONE, nikkeli viikkonäyte raja-arvo, 30 d raja-arvo, yksittäinen näyte Cu µg/l LONE, kupari Zn µg/l LONE, sinkki Kuva 3 Prosessin ylijäämävesien (Lone-ylite) yksittäisten viikkonäytteiden metallipitoisuudet v , raja-arvot jotka tulee saavuttaa 30 johtamisvuorokauden virtaama-painotteisena liukuvana keskiarvona laskettuna sekä yksittäisen näytteen raja-arvot. Prosessin ylijäämävedessä kiintoainepitoisuus vaihteli vuonna 2012 välillä 2-85 mg/l (mediaani 24 mg/l) (kuva 4, liite 1.1). Jälkikäsittely-yksiköille johdettavalle jätevedelle annettu kiintoaineen tavoite-arvo 10 mg/l laskettuna 30 johtamisvuorokauden virtaamapainotteisena liukuvana keskiarvona ei käytännössä toteutunut.

10 6 Kuva 4 Prosessin ylijäämävesien (Lone-ylite) yksittäisten viikkonäytteiden kiintoainepitoisuus v sekä tavoitearvo laskettuna 30 johtamisvuorokauden virtaamapainotteisena liukuvana keskiarvona. Prosessin ylijäämävesissä oli vuonna 2012 runsaasti mm. sulfaattia (keskiarvo mg/l, med mg/l), mangaania (keskiarvo µg/l, med µg/l) ja natriumia (keskiarvo mg/l, med mg/l). Kyseisille aineille ei ole annettu lupapäätöksessä ( ) raja-arvoja, mutta ympäristölupahakemuksessa esitetyn arvion mukaan niiden on oletettu olevan seuraavat: sulfaatti 170 mg/l, mangaani 700 µg/l ja natrium 130 mg/l. Purkuveden sulfaatti on peräisin sekä malmista että biokasaliuotuksessa käytettävästä rikkihaposta. Lipeän (NaOH) käytön lisääminen rikkivetypäästöjen hajuhaittojen estämiseksi lisäsi purkuvesien natriumpitoisuutta. Lisääntyneen natriumpitoisuuden havaittiin myös heikentävän kipsin (CaSO 4 2H 2 O) muodostusta eli sulfaatin saostumista jälkineutraloinnin yhteydessä, mikä näkyy kohonneina sulfaattipitoisuuksina. Natriumhydroksidia käytetään myös ph:n nostoon metallien talteenotossa. Mangaania liukenee malmista bioliuotuksessa. Muiden ylijäämämetallien tavoin mangaani pyritään poistamaan purkuvedestä saostamalla hydroksidina. Mangaanin saostaminen vaatii kuitenkin ph:n noston selkeästi emäksiselle tasolle (ph > 10). Mangaanin epätäydellinen saostuminen onkin ollut syynä korkeille mangaanipitoisuuksille. Sulfaatti-, natrium- ja mangaanipitoisuudet ovat pienentyneet vuonna 2012, sillä osa loppuneutralointiin tulevasta virtaamasta on kierrätetty metallien talteenottolaitoksen käyttövedeksi ennen loppuneutraloinnin toista vaihetta (Lone2), josta vesi menee jälkikäsittelykentille. Sulfaattipitoista vettä on kierrätetty tehtaalle sellaisenaan niihin käyttökohteisiin, joihin se soveltuu. Tämän virtaaman tilalle on otettu Lone-käsittelyyn louhoksen kuivanapitovettä. Rikki on ollut pääasiassa sulfaattirikkiä. Tiosulfaatin pitoisuudet olivat pääosin määritysrajaa pienempiä, suurimmillaan 10,2 mg/l (liite 1.1). Raudan mediaaniarvo oli µg/l (keskiarvo µg/l). Myös muita kuormitteita, kuten kalsiumia, magnesiumia ja kloridia oli ylijäämävesissä selvästi luonnonvesiä

11 SO 4 mg/l Mn µg/l enemmän. Uraanin mediaaniarvo oli 2,0 µg/l ja keskiarvo 3,2 µg/l (vaihteluväli 0,2 8,8 µg/l). Sähkönjohtavuus oli noin 720 ms/m. Ravinteista etenkin fosforia oli prosessin ylijäämävesissä hyvin vähän (< 3 µg/l). Kokonaistypen mediaaniarvo oli µg/l, josta keskimäärin yli puolet oli ammoniummuodossa (med µg/l). Nitraattitypen pitoisuus oli alle määritysrajan muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Öljyjä todettiin ylitevedessä kerran huhtikuussa (liite 1.1). LONE, Sulfaatti LONE, Mangaani Fe, µg/l Na, mg/l LONE, Rauta LONE, Natrium Kuva 5 Prosessin ylijäämävesien (Lone-ylite) yksittäisten viikkonäytteiden sulfaatti-, rauta-, natrium- ja mangaanipitoisuudet v Kuormitus Arvio prosessista lähtevien vesien jälkikäsittely-yksiköille aiheuttamasta kuormituksesta on esitetty eräiden muuttujien osalta taulukossa 2. Arviossa on käytetty vuodelle 2012 vesimääränä vuoden kokonaisjuoksutusmäärää m 3 ja pitoisuutena tammilokakuun viikkonäytteiden keskimääräistä pitoisuutta (liite 1.1). Marraskuussa ei ole otettu konsultin toimesta päästötarkkailunäytteitä Lone-näytepisteestä, sillä vedet eivät olleet prosessivesiä vaan kipsisakka-altaan vuotovesien neutraloimiseksi johdettua kalkittua vettä. Marraskuussa johdettujen vesien laatu poikkesi aikaisemmasta, mutta koska niistä ei ole käytössä konsultin analyysituloksia, myös marraskuun vesimäärälle on käytetty pitoisuutena tammi-lokakuun keskiarvoa. Kuormitukset ovat näin suuntaa antavia. Vesimäärä voi vaihdella päivittäin, mikä vaikuttaa kuormitukseen. Kuormitus on jakautunut likimain tasan pohjoiselle ja eteläiselle jälkikäsittely-yksikölle. Kuormitus on pienentynyt lähes kaikkien parametrien osalta selvästi edellisvuodesta. Nikkeli-, sinkki- ja typpikuormitukset olivat hieman suurempia kuin 2011, mutta selvästi pienempiä kuin Kuormituksen aleneminen johtuu pää-

12 8 osin pitoisuuksien pienenentymisestä, sillä purkuvesimäärä oli lähes edellisvuoden tasoa. Taulukko 2 Arvio prosessivesien keskimääräisestä vuosikuormituksesta vuosina SO 4 Na Mn Fe Ni Cu Zn Kok. N Kiintoaine t/a t/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Jälkikäsittely-yksiköt Jälkikäsittely-yksiköiltä lähtevästä vedestä otettiin näytteet viikoittain (Kärsälampi lähtevä, K21 Kortelampi etelä ja Mourunpuro Kortelammen eteläpuoli). Näytteet ovat kertanäytteitä. Aikaisemmin jälkikäsittely-yksiköillä tarkkailtiin ainoastaan kiintoaineen hehkutusjäännöstä, mutta kesällä 2011 jälkikäsittely-yksiköiltä vesistöön johdettavien vesien analyysivalikoima laajennettiin samaksi kuin prosessin ylijäämävesien. Tarkkailupisteet Mourunpuro ja K21 jäivät kipsisakka-altaan vuodon takia rakennetun padon alle marraskuussa Kärsälammella ei ollut virtaamaa marras-joulukuussa Jälkikäsittely-yksiköiltä vesistöön johdettavan veden kiintoaineen hehkutusjäännöksen vaihtelu väheni viime vuodesta (kuva 6). Mourunpurolla havaittiin muutamia korkeita pitoisuuksia, mutta pitoisuudet olivat kuitenkin yleensä alle 10 mg/l. Lasketut neljännesvuosikeskiarvot olivat vuonna 2012 alle raja-arvon (10 mg/l) kaikilla vuosineljänneksillä ja Mourunpurolla kahdella viimeisellä vuosineljänneksellä (taulukko 3). kiintoaineen Jälkikäsittely-yksiköt hehkutusjäännös mg/l 1100, Kärsälampi lähtevä Mourunpuro, Kortelammen eteläpuoli Kuva 6 Jälkikäsittely-yksiköiltä lähtevän veden kiintoaineen hehkutusjäännös v

13 9 Taulukko 3 Jälkikäsittely-yksiköiltä vesistöön johdettavan veden keskimääräinen kiintoaineen hehkutusjäännös neljännesvuosikeskiarvoina v sekä raja-arvo johtamisvuorokausien neljännesvuosikeskiarvona laskettuna (n = näytteiden lukumäärä). Kärsälampi lähtevä Mourunpuro Kortelammen eteläp. rajaarvo n mg/l n mg/l mg/l IV / ,8 6 9,4 10 I / ,6 2 16,2 10 II / , III / ,1 10 IV / ,7 10 I / II / , III / , IV/ ,7 13 8,8 10 I / , II / , III / ,7 13 8,7 10 IV / ,8 5 2,9 10 Kärsälammessa lähtevässä vedessä veden ph vaihteli välillä 6,3 8,7 (keskiarvo 7,6, med. 7,4) ja Mourunpurossa Kortelammen eteläpuolella välillä 5,9 10,1 (keskiarvo ja med. 8,0). Kortelammesta purkautuvassa vedessä (piste K21) ph vaihteli välillä 6,9 11,4 ja vesi oli keskimäärin emäksisempää kuin Kärsälammen ja Mourunpuron pisteillä (keskiarvo 9,2 ja med. 9,3) (kuva 7). Redox-potentiaali kuvaa veden hapetus-pelkistysolosuhteita. Selkeästi hapettavissa olosuhteissa redox-potentiaalin arvo on voimakkaan positiivinen (> +300 mv). Redoxpotentiaaliarvon tästä laskiessa olosuhteet muuttuvat asteittain pelkistävämmiksi. Selkeästi pelkistävissä hapettomissa olosuhteissa redox-potentiaalin arvo voi olla jopa tasolla -300 mv. Redox-arvoissa oli suurta vaihtelua ja olosuhteet ovat ajoittain olleet pelkistävät (kuva 7). Mourunpurossa ja Kärsälammella redox-arvot ovat vaihdelleet huomattavasti, mutta arvot ovat kuitenkin olleet pääasiassa positiivisia. Kiintoainepitoisuudet olivat vuonna 2012 pääasiassa alle 10 mg/l, mutta etenkin tammihelmikuussa sekä keväällä tulva-aikaan mitattiin myös korkeita arvoja. Happitilanne oli Kortelammen suunnalla pääosin hyvä tai tyydyttävä, mutta Kärsälammen suunnalla usein välttävä tai huono. Sähkönjohtavuuden mediaaniarvot olivat Lone-vedessä noin 730 ms/m, Kärsälammesta lähtevässä vedessä noin 580 ms/m (med.), Kortelammen alapuolella (K21) 186 ms/m ja Mourunpurossa noin 100 ms/m.

14 Redox ,0 11,0 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5, ph K21 Kärsälampi Mourunpuro mg/l Kiintoaine K21 Kärsälampi Mourunpuro Kärsälampi Mourunpuro Kuva 7 Veden redox-arvo, ph ja kiintoainepitoisuus jälkikäsittely-yksiköiden näytteissä v Nikkelin, sinkin ja kuparin pitoisuudet olivat Kärsälammesta lähtevässä vedessä pääosin melko pieniä (kuva 8, liite 1.2). Sen sijaan Vuoksen suunnalla Kortelammen eteläpuolella esiintyi ajoittain selvästi suurempia pitoisuuksia, mikä viittaa muihin kuin prosessin ylijäämävesiin etenkin nikkelin ja sinkin osalta (kuva 8, liitteet 1.3 ja 1.4). Suurimpana selittävänä tekijänä oli maaliskuussa 2012 tapahtunut kalvorikko primääriliuotusalueella, jolloin metallipitoista PLS-liuosta pääsi virtaamaan jälkikäsittelyalueelle. Vuoto aiheutti noin puolen vuorokauden mittaisen luparajaylityksen. Tilanne havaittiin Talvivaaran oman laboratorion päivittäisen tarkkailun yhteydessä. Perjantaina eteläiseltä jälkikäsittelyalueelta lähtevän veden nikkelipitoisuus oli 0,13 mg/l ja lauantaiaamuna 22 mg/l. Lauantaina mitatun vesinäytteen nikkeli- ja sinkkipitoisuudet ylittivät yksittäiselle Lone-näytteelle asetetun luparajan noin 20-kertaisesti. Heti kun analyysitulokset valmistuivat, juoksutus etelän suuntaan lopetettiin. Velvoitetarkkailutuloksissa maaliskuun lopulla metallipitoisuudet olivat suuria pisteellä K21. Näytteet on otettu altaasta padon yläpuolelta, jolloin vesistöön ei ole ollut juoksutusta. Tuloksia ei ole otettu huomioon tulosten käsittelyssä (liite 1.3).

15 11 µg/l Nikkeli µg/l Kupari µg/l Sinkki K21 Kärsälampi Mourunpuro Kuva 8 Nikkeli-, sinkki- ja kuparipitoisuus jälkikäsittely-yksiköillä v Kärsälammen jälkikäsittely-yksiköltä lähtevässä vedessä oli selvästi enemmän sulfaattia (med mg/l) ja natriumia (med. 983 mg/l) kuin eteläisen jälkikäsittely-yksikön näytteissä, mikä johtuu siitä, että etelän suunnalla jälkikäsittelyalueille tulee prosessista johdettavien ylijäämävesien lisäksi muita valuma-alueen vesiä. Pisteellä K21 sulfaatin mediaanipitoisuus oli 950 mg/l ja natriumin 208 mg/l. Mourunpuron pisteellä sulfaatin mediaanipitoisuus oli 420 mg/l ja natriumin 89 mg/l (kuva 9, liitteet ). Pitoisuudet ovat pienentyneet vuodesta 2011, koska myös loppuneutraloinnin ylitteen sulfaattipitoisuus on laskenut. Mangaanin mediaanipitoisuus oli samalla tasolla kaikilla pisteillä. Kärsälammessa mangaanin mediaanipitoisuus oli mg/l, K21-pisteellä mg/l ja Mourunpurossa mg/l. Mangaanipitoisuudet kääntyivät Kärsälammen jälkikäsittely-yksiköltä lähtevässä vedessä laskuun maaliskuussa, sen jälkeen kuin LONE-ylitteen kierrätys oli aloitetu. Eteläisen jälkikäsittely-yksikön mangaanipitoisuuksissa, pisteellä K21 ja Mourunpurossa ei ollut havaittavissa suuntausta vaan pitoisuudet vaihtelivat (kuva 9, liitteet ). Raudan pitoisuudet vaihtelivat kaikilla pisteillä ollen kuitenkin pääasiassa pieniä. Kärsälammella raudan mediaanipitoisuus oli 475 µg/l, K21-pisteellä 238 µg/l ja Mourunpurossa korkein µg/l.

16 12 Fosforia oli Kärsälammesta lähtevässä vedessä noin 60 µg/l (med.) ja Mourunpurossa 20 µg/l (med.). Kokonaistypen mediaaniarvo oli Kärsälammesta lähtevässä vedessä µg/l, josta ammoniummuodossa oli 670 µg/l, ja nitraattitypen pitoisuus oli lähes poikkeuksetta alle määritysrajan (liite 1.2). Mourunpurossa kokonaistypen mediaaniarvo oli µg/l, josta ammoniummuodossa 490 µg/l ja nitraattityppenä 1800 µg/l (liite 1.3). Öljyjä (C10-C40) todettiin yksittäisissä näytteissä molemmilla purkusuunnilla muutamia kertoja (liitteet ). mg/l Sulfaatti mg/l Natrium µg/l Mangaani µg/l Rauta K21 Kärsälampi Mourunpuro Kuva 9 Sulfaatti-, rauta-, mangaani- ja natriumpitoisuus jälkikäsittely-yksiköillä v Taulukossa 4 on esitetty yhteenvetona Lone-veden ja jälkikäsittely-yksiköiltä lähtevien vesien keskimääräisiä vedenlaatumuuttujien pitoisuuksia viikkonäytteiden perusteella. Kärsälammesta lähtevässä vedessä pitoisuudet olivat pääasiassa keskimäärin pienempiä kuin Lone-vedessä. Sulfaatin, rikin ja natriumin pitoisuus olivat samaa tasoa kuin Loneveden pitoisuudet. Typen, fosforin ja kromin pitoisuudet olivat puolestaan suurempia kuin Lone-veden pitoisuudet. Kärsälammen kromikeskiarvoa nostaa kaksi suurta kro-

17 13 mipitoisuutta. Pääasiassa kromipitoisuudet olivat Kärsälammella alle määritysrajan (< 1,25 µg/l) Kortelammen alapuolella (K21) pitoisuudet olivat pääasiassa pienempiä tai samalla tasolla kuin Lone-vedessä. Alumiinia, nikkeliä ja kobolttia oli hieman enemmän ja fosforia selvästi enemmän kuin Lone-vedessä. Mourunpurossa Kortelammen eteläpuolella pitoisuudet pääosin edelleen laskivat kiintoainetta, rautaa, alumiinia, fosforia ja typpeä lukuun ottamatta. Alumiinin, koboltin, fosforin ja typen pitoisuudet olivat Mourunpurossa suurempia kuin Lone-vedessä, mutta muutoin pitoisuudet olivat pienempiä tai samaa tasoa. Kärsälampeen verrattuna pääosin pienempiä pitoisuuksia ja alhaisempaa sähkönjohtavuutta selittänee valuma-alueelta tulevien laimentavien vesien suurempi määrä. Taulukko 4 Pitoisuuskeskiarvot vuonna Keskiarvopitoisuudet 2012 Lone Kärsälampi K21 Mourunpuro ph 9,1 7,6 9,1 8,0 s.joht. ms/m kiintoaine mg/l 29 7, sulfaatti mg/l S mg/l Na mg/l Ca mg/l Mg mg/l Mn µg/l Fe µg/l Al µg/l Ni µg/l Zn µg/l Cu µg/l 6,4 4,7 5,2 6,2 Co µg/l 3,0 2,0 4,2 4,4 Cr µg/l 2,9 6,6 2,1 2,7 Kok. P µg/l < Kok. N µg/l NO3-N µg/l NH4-N µg/l Kipsisakka-altaan vuoto Kipsisakka-altaan vuodon ( ) seurauksena kaivosalueen turva-altaisiin joutui suuri määrä happamia metalli- ja sulfaattipitoisia vesiä. Vuotoveden happamuuden neutraloimiseksi ja metallien saostamiseksi jälkikäsittely-yksiköihin syötettiin kalkkia ja lipeää. Oulujoen vesistön suuntaan vuoto saatiin hallintaan toisena vuotopäivänä suojapumppauksilla sekä ohjaamalla vuotovettä pohjoiselle jälkikäsittelyalueelle. Pohjoisen suuntaan, Viitapuron kautta Salmiseen, ehti virrata vuotovesiä noin m 3. Etelään Vuoksen suuntaan vuoto jatkui pidempään, asti, ja koska varoaltaat täyttyivät, vettä jouduttiin juoksuttamaan Lumijokeen neljän vuorokauden aikana noin m 3. Vuotovedet eivät olleet lupaehtojen mukaisia ollen happamia ja sisältäen runsaasti metalleja. Vuototapahtuman jälkeen kalkitusta metallien saostamiseksi jatkettiin kaivosalueen jälkikäsittelyalueilla ja sekä kaivosalueen ulkopuolisilla lähialueilla ja vesissä. Kipsisakka-altaan vuodosta aiheutui kaivoksen arvion mukaan välisenä aikana Oulujoen suuntaan noin 500 tonnin sulfaattikuormitus ja 820 kg:n nikkelikuormitus ja Vuoksen suuntaan noin tonnin sulfaattikuormitus ja 2700 kg:n nikkelikuormitus.

18 3 KUUSILAMMEN TARKKAILU Kuusilampeen varastoitujen valumavesien tarkkailu aloitettiin elokuussa 2012 ja purkaminen vesistöön Näytteet on otettu pintavedestä viikoittain konsultin toimesta. Näytteenottopaikka oli lammen pohjoispää viikolle 50 asti, paitsi viikoilla 36 ja 37 näytteet otettiin lammen eteläpäästä. Viikosta 51 lähtien näytteet on otettu lammen pohjoispäästä purkupaikan alapuolelta (Kuusilampi 2, kuva 10). Näytetulokset on esitetty liitteessä 2. Kuusilammesta (kuva 10) otettiin lisäksi kertanäytteet ( ) kolmesta eri syvyydestä veden kerrostuneisuuden selvittämiseksi ELY:n päätöksen mukaisesti ( ) sekä tehtiin kenttämittaus syvyyssuunnassa puolen metrin välein (liite ). 14 Kuva 10 Kuusilammen näytteenottopisteet. 3.1 Veden laatu Konsultin ottamissa viikoittaisissa näytteissä ph vaihteli välillä 6,0 11,5 (keskiarvo 8,9). Elo-syyskuussa ph oli selvästi korkeammalla tasolla kuin loppuvuodesta. Juoksutuksen ollessa käynnissä ( alkaen) ph-keskiarvo oli lähellä neutraalia (7,2) ja selvästi matalampi kuin koko syksyn keskiarvo sekä asettui KAI-ELY:n päätöksen mukaisen raja-arvon (ph 6 10) välille. Nikkelin, sinkin ja kuparin yksittäiset pitoisuudet olivat selvästi pienempiä lupapäätöksessä annettuihin raja-arvoihin verrattuna (Ni 0,5

19 15 mg/l, Cu 0,5 mg/l ja Zn 1,5 mg/l). Kiintoaineen hehkutuskäännöksen tavoitteellinen raja-arvo 10 mg/l alittui kaikissa juoksutusajan näytteissä selvästi. Nikkelin keskiarvopitoisuus juoksutusaikana oli 55 µg/l, kuparin 3,6 µg/l ja sinkin 125 µg/l. Kiintoainepitoisuus oli juoksutusaikana matala (keskiarvo 3,8 mg/l). Sulfaattipitoisuus oli juoksutusaikana keskimäärin 226 mg/l. Kuusilammen syvännepisteellä happea oli kenttämittauksen mukaan joulukuussa pinnassa 11,6 mg/l ja pohjalla 0,28 mg/l. Veden ph vaihteli välillä 7,9 9,2. Puskurikyky oli hyvä. Sähkönjohtavuus oli pinnassa 52 ms/m ja alusvedessä noin 82 ms/m. Redoxpotentiaali oli tasoa mv ollen korkein 1 metrin syvyydessä. Metalleista mm. nikkelin, sinkin, koboltin, kuparin ja raudan pitoisuudet olivat pintakerroksessa korkeampia kuin alusvedessä. Kadmiumpitoisuus oli korkein pohjan lähellä (10 µg/l). Sulfaattipitoisuus oli tasoa mg/l ja alumiinipitoisuus µg/l (liite ). 3.2 Kuormitus Kuusilammesta juoksutettiin välisenä aikana arviolta m 3 vettä. Kuormitusarviossa on käytetty vesimääränä arvioitua kokonaisvesimäärää ja pitoisuutena otettujen näytteiden keskimääräistä pitoisuutta. Kuormitukset ovat suuntaa antavia. Vesimäärä ja pitoisuus voivat vaihdella päivittäin, mikä vaikuttaa kuormitukseen. Taulukko 5 Kuusilammen kautta johdettu kuormitus SO 4 Na Mn Fe Ni Cu Zn Kok. N Kiintoaine Pitoisuuskeskiarvo mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l 226 6, , ,8 Kuormitus t/a t/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a 72 2, , RAKENTAMISEN AIKAINEN TARKKAILU Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston antaman päätöksen 33/07/1 ( ) lupamääräyksen 5 mukaisesti: Rakentamisvaiheessa yli 10 ha:n suuruisten yhtenäisten rakentamisalueiden valumavedet on käsiteltävä siten, että vesistöön johdettavan veden kiintoainepitoisuus on alle 30 mg/l. Mikäli nämä vedet eivät tarkkailun perusteella käsittelyn jälkeen täytä laatuvaatimuksia, on käsittelyä tehostettava asetetulle tasolle tai johdettava vedet prosessivesiksi tai rakennusaikana varastoitava kipsisakka-altaalle. Vesitalouslupa sai lainvoiman KHO:n päätöksen tultua voimaan. Kuusilammen sekundaarikasan rakentamiseen liittyen kiintoainepitoisuutta tarkkailtiin Torrakkapurossa pisteellä SeP9 viikoittain. Kesäkuun lopussa 2011 laskeutusaltaisiin asennettiin silttiverhot ehkäisemään kiintoaineen kulkeutumista. Alueella rakennettiin loppuvuodesta 2011 kolmas laskeutusallas, minkä johdosta pisteen paikkaa hieman siirrettiin marraskuussa. 4.1 Tarkkailu vuonna 2012 Rakentamisvaiheen aikaisen kiintoainepitoisuuden tarkkailu toteutettiin pisteellä SeP9 (koordinaatit , lähtien ), jonka sijainti on esitetty kuvassa 11. Näytteistä on määritetty kiintoaine. Pisteen SeP9 tarkkailu aloitettiin Näytteet on otettu viikoittain, jos ojassa on ollut virtausta. Alkuvuodesta 2012 näytteitä ei otettu, koska oja oli jäässä ja virtausta ei ollut.

20 16 Kuva 11 Kiintoainepitoisuuden tarkkailupisteen SeP9 sijainti. 4.2 Tulokset Seurantapaikalla Sekundaarikasa SeP9 tarkkailu aloitettiin toukokuun 2010 alussa, samalla kun tarkkailu päättyi kahdella aiemmalla pisteellä (SeP2 ja SeP4). Tarkkailutulokset on esitetty liitteessä 3 ja kuvassa 12. Vesisyvyys näytteenottopaikalla oli keskimäärin 20 cm (vaihteluväli 5 50 cm). Kiintoainepitoisuus vaihteli vuonna 2012 välillä 1,3 75 mg/l ja oli keskimäärin 15 mg/l (mediaani 9 mg/l). Vuonna 2011 kiintoainepitoisuuden vaihtelu oli huomattavasti suurempaa (2, mg/l). Huhti-toukokuussa 2012 mitattiin muutama korkeampi kiintoainepitoisuus, mutta toukokuun lopusta lähtien kiintoainepitoisuudet olivat raja-arvoa (30 mg/l) pienempiä. Huhtikuun sekä toukokuun alun näytteet on otettu vanhasta näytteenottopisteestä, altaan 2 alapuolelta, koska alimmaisen altaan lähtöoja oli vielä jäässä, eikä pitoisuus näin ollen kuvaa suoraan vesistöön päätyvää vettä.

21 17 Kuva 12 Kiintoainepitoisuus pisteellä SeP9. 5 SANITEETTIJÄTEVEDET 5.1 Puhdistamon kuvaus Tehtaalla, pääkonttorilla ja muissa tiloissa muodostuvat saniteettijätevedet käsitellään bioroottorilaitoksella. Puhdistetut jätevedet johdetaan eteläiselle jälkikäsittelyalueelle. Saniteettijätevedenpuhdistamo rakennettiin ja otettiin käyttöön alkuvuodesta Jätevedenpuhdistamon prosessi on biologis-kemiallinen jälkisaostus, jossa biologinen osa on toteutettu bioroottorilla. Lupamääräysten mukaisesti puhdistamon tehon on oltava vuosikeskiarvona BOD 7 :n osalta vähintään 90 % ja kokonaisfosforin osalta vähintään 85 %. Tuotannon aikaisen ajan jätevesikuormituksen mitoitusarvot 400 työntekijän mukaan laskettuna ovat: Q kesk. 80 m 3 /d q mit 9 m 3 /h BOD 7 40 kg/d Kok.P 1,6 kg/d Mekaaninen käsittely käsittää välppäyksen ja hiekanerotuksen esiselkeytyksen. Laitos on varustettu ilmastetulla hiekanerotuksella, jossa on myös rasvanerotus. Bioroottorille tuleva BOD-kuormitus saa olla mitoituskuormitustilanteessa enintään 10 g/m 2. Huippukuormitustilanteessa on sallittu lyhytaikaisesti kaksinkertainen kuormitus. Kemiallinen saostusosa sijaitsee bioroottorin jälkeen ja se sisältää kemikaalin varastoinnin, annostuksen ja sekoituksen sekä selkeytyksen. Saostuskemikaalina käytetään alumiinipohjaista PAX-18:a.

22 18 Esi- ja jälkiselkeytyksestä erotettu liete johdetaan sakeuttamoon. Sakeuttamo on varustettu jatkuvatoimisella hämmenninkoneistolla. Rejektivesi palautetaan puhdistusprosessiin. Sakeutin on mitoitettu maksimikuiva-ainekuormalle 30 kg TS/m 2 d. Liete sakeutetaan puhdistamolla noin 5-prosenttiseksi, minkä jälkeen se kuljetetaan Sotkamon jätevedenpuhdistamolle kuivattavaksi ja kompostoitavaksi. 5.2 Käyttötarkkailun tulokset Saniteettijätevedenpuhdistamo otettiin käyttöön maaliskuussa Puhdistamon toimintaa tarkkailtiin vuonna 2012 ottamalla näytteet puhdistamolle tulevasta ja lähtevästä vedestä ohjelman mukaisesti neljä kertaa vuodessa (maalis-, kesä-, syys- ja joulukuussa). Kuvassa 13 on esitetty puhdistamon viikkovirtaamat vuodelta Puhdistamon virtaamat eivät ole ylittäneet puhdistamon mitoitusta. m 3 /viikko mitoitus Q kesk 80 m 3 /d m 3 /d viikko Kuva 13 Talvivaaran saniteettijätevedenpuhdistamon viikkovirtaamat v Taulukossa 6 on esitetty jätevedenpuhdistamon käyttötarkkailun tulokset vuodelta Puhdistamolla on käsitelty vuonna 2012 jätevettä yhteensä m 3, keskimäärin 25 m 3 /d. Ohituksia ei tehty vuonna Jätevesimäärien suurin kuukausikeskiarvo on ollut lokakuussa 38 m 3 /d ja pienin helmikuussa 19 m 3 /d. Suurin vuorokausivirtaama on mitattu tammikuussa (139 m 3 /d) ja pienin kesäkuussa (10 m 3 /d). Puhdistamo on mitoitettu keskimääräiselle jätevesimäärälle 80 m 3 /d, joten keskimääräinen jätevesimäärä on ollut 31 % mitoitusvirtaamasta. Saostuskemikaalina on käytetty polyalumiinikloridia (PAX-18) yhteensä 1681 kg/a, keskimäärin 185 g/m 3. Puhdistamolla syntyvä liete kuljetetaan märkälietteenä Sotkamon jätevedenpuhdistamolle, joten lietteen laatua ei tutkita Talvivaaran saniteettijätevedenpuhdistamolla. Sotkamon puhdistamolle kuljetettiin lietettä yhteensä 521 m 3. Sähkönkulutusta ei ole raportoitu.

23 19 Taulukko 6 Talvivaaran saniteettijätevedenpuhdistamon käyttötarkkailun yhteenveto vuodelta Kuukausi Jätevesimäärät PAX-18 Q MQ HQ NQ m 3 /kk m 3 /d m 3 /d m 3 /d kg/kk g/m 3 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Yht Puhdistamon teho ja kuormitus Jätevedenpuhdistamon keskimääräinen teho ja kuormitus on esitetty taulukossa 7. Yksityiskohtaiset tarkkailutulokset ovat liitteenä 4. Puhdistamolle tuleva BOD 7 -kuormitus oli keskimäärin 7,4 kg/d ja fosforikuormitus keskimäärin 0,26 kg/d, joten kuormitukset alittivat puhdistamon mitoitusarvot (BOD 7 40 kg/d ja Kok.P 1,6 kg/d). Puhdistamo toimi tasaisen hyvin ympäri vuoden: puhdistusteho BOD 7 :n suhteen oli % (keskimäärin 99 %) ja fosforin suhteen 96 99,5 % (keskimäärin 97 %). Vuoden keskimääräinen puhdistusteho täyttää lupaehdon molempien suhteen (lupaehdot BOD 7 > 90 %, P > 85 %). Typen osalta puhdistusteho oli 38 %, COD Cr :n osalta 94 % ja kiintoaineen osalta 95 %. Kiintoaineen puhdistusteho parani huomattavasti vuodesta Vuonna 2011 puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 75 % ja puhdistamolle tuleva kiintoainekuormitus vastasi noin 400 henkilön jätevesien kuormitusta. Vuoden 2011 suuri kiintoainekuormitus johtui maaliskuun näytteen suurista pitoisuuksista, muilla näytteenottokerroilla pitoisuudet olivat vain murto-osan maaliskuun pitoisuudesta. Vuonna 2012 puhdistamolle tuleva kuormitus vastasi noin henkilön jätevesien kuormitusta. Vesistöön kohdistuva kuormitus laski kaikilta osin edellisvuoteen verrattuna.

24 20 Taulukko 7 Talvivaaran saniteettijätevedenpuhdistamon kuormitus ja puhdistusteho vuosina BOD 7 Kok.P Vuosi Tuleva Lähtevä Teho Tuleva Lähtevä Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % , , , , ,0 86 0, , , ,4 48 0, , , , , , , Kok.N Kiintoaine Vuosi Tuleva Lähtevä Teho Tuleva Lähtevä Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % , , ,7 45 0, , , , , , , , AVL:n laskentaperusteet (g/as d): BOD 7 70, kok.p 4, kok.n 15, kiintoaine ILMAPÄÄSTÖJEN TARKKAILU Ilmapäästömittauksia tehtiin Nab Labs Oy:n toimesta vuonna 2012 metallien talteenottolaitoksella kuukausittain kesä-lokakuussa sekä joulukuussa. Tuotantokatkoksen takia marraskuussa ei tehty mittauksia. Malminkäsittelyn (murskausasema) hiukkasmittaukset tehtiin kerran heinäkuussa. Metallien talteenottolaitoksella mitattavat kohteet olivat metallien talteenoton puolelta saostuslinjojen, neutralointireaktorin, raudansaostuksen, nauhasuotimien pesurin ja sakeuttimien poistokaasut sekä esineutraloinnin nauhasuotimen poistokaasu (vanha nauhasuodin). Kohteilla mitattiin TRS-, rikkivety-, rikkihiilipitoisuuksia. Mitatut rikkivetypitoisuudet alittivat raja-arvon lukuun ottamatta neutralointireaktorin poistohöngän yhtä mittaustulosta. Malmin käsittelyn hiukkaspitoisuudet alittivat päästöraja-arvon. Yhteenveto mittauksista on esitetty liitteessä 5. Yksittäisten mittausten tulosraportit on toimitettu kaivosyhtiölle ja viranomaiselle mittaustulosten valmistettua. 7 YHTEENVETO Konsultin ottamissa viikoittaisissa näytteissä prosessin ylijäämävesien (Lone-ylite) ph ylitti touko-syyskuussa useissa yksittäisissä näytteissä ph:lle asetetun ylärajan 9,5. Raja-arvo on annettu 30 johtamisvuorokauden virtaamapainotteiselle liukuvalle keskiarvolle. Tammikuussa mitattiin yksi suuri nikkelipitoisuus, muutoin nikkelin, sinkin ja kuparin pitoisuudet olivat melko pieniä, ja kaikki pitoisuudet olivat selvästi yksittäiselle näytteelle asettuja raja-arvoja pienempiä. Yksittäisten viikkonäytteiden kiintoainepitoisuus ylitti lähes poikkeuksetta jälkikäsittely-yksiköille johdettavalle ylivuotovedelle määrätyn tavoitteellisen raja-arvon 10 mg/l, joka on annettu 30 johtamisvuorokauden virtaamapainotteiselle liukuvalle keskiarvolle. Näyte otetaan suoraan prosessista tulevasta vedestä, mikä osaltaan selittää korkeita kiintoainepitoisuuksia. Prosessin ylijäämävesissä oli runsaasti ja huomattavasti enemmän kuin lupahakemusvaiheessa arvioitiin sulfaattia, mangaania ja natriumia. Fosforia vedessä oli vähän. Kuormitus on pienentynyt lähes kaikkien parametrien osalta selvästi

25 21 edellisvuodesta. Nikkeli-, sinkki- ja typpikuormitukset olivat hieman suurempia kuin 2011, mutta selvästi pienempiä kuin Jälkikäsittely-yksiköiltä vesistöön johdettavan veden kiintoaineen hehkutusjäännös oli yleensä alle 10 mg/l. Vuoden 2012 suurimmat pitoisuudet mitattiin Mourunpurossa Kortelammen eteläpuolella tammi- ja kesäkuussa. Kärsälammella pitoisuudet olivat pieniä koko vuoden. Neljännesvuosikeskiarvona laskettava raja-arvo (10 mg/l) alittui vuonna 2012 Kärsälammella kaikilla vuosineljänneksillä ja Mourunpurolla kahdella viimeisellä vuosineljänneksellä. Kärsälammesta lähtevässä vedessä pitoisuudet olivat pääasiassa keskimäärin pienempiä tai samaa tasoa kuin Lone-vedessä, mutta etenkin fosforia vedessä oli selvästi enemmän. Kortelammen alapuolella (K21) pitoisuudet olivat pääasiassa pienempiä tai samalla tasolla kuin Lone-vedessä. Kärsälampeen verrattuna pisteen K21 pääosin pienemmät pitoisuudet ja alhaisempi sähkönjohtavuus selittyy valuma-alueelta tulevien laimentavien vesien suuremmalla määrällä. Mourunpurossa Kortelammen eteläpuolella pitoisuudet pääosin edelleen laskivat kiintoainetta, rautaa, alumiinia, fosforia ja typpeä lukuun ottamatta, mikä myös johtuu pisteelle virtaavista ulkopuolista valumavesistä. Alumiinin, koboltin, fosforin ja typen pitoisuudet olivat Mourunpurossa suurempia kuin Lonevedessä. Vuonna 2012 sulfaatin ja natriumin pitoisuudet ovat laskeneet vuoteen 2011 verrattuna etenkin Kärsälammesta lähtevässä vedessä. Kuparipitoisuudet ovat laskeneet sekä pohjoisen että etelän suunnalla. Nikkeli- ja sinkkipitoisuuksissa on nähtävillä laskeva kehityssuunta etelän suunnalla. Kipsisakka-altaalla havaittiin vuoto Metallitehtaan tuotanto keskeytettiin heti vuotopäivänä, joten uusia prosessijätevesiä ei vuodon aikana syntynyt. Vuodon seurauksena kaivosalueen turva-altaisiin joutui suuri määrä happamia metalli- ja sulfaattipitoisia vesiä. Kipsisakka-altaan metalli- ja sulfaattipitoiset vuotovedet saatiin pidätettyä pääasiassa kaivoksen turva-altaisiin. Vuoksen suuntaan vesiä jouduttiin juoksuttamaan noin m 3 ja Oulujoen suuntaan m 3. Vuotovedet eivät olleet lupaehtojen mukaisia ollen happamia ja sisältäen runsaasti metalleja. Kuusilammesta juoksutettujen valumavesien ph, kiintoaine- ja metallipitoisuudet alittivat lupapäätöksen raja-arvot. Kuusilammen sekundaarikasan rakentamiseen liittyen kiintoainepitoisuudet Torrakkapurossa olivat edellisvuotta pienempiä (mediaani 9 mg/l) ja kevään tulva-aikaa lukuun ottamatta myös lupamääräysten raja-arvoa (30 mg/l) pienempiä. Talvivaaran saniteettijätevedenpuhdistamo täytti lupaehdot vuonna Kuormitus vesistöön pieneni vuodesta 2011 fosforin, BOD 7 :n sekä kiintoaineen osalta selvästi ja typen osalta vähän. Puhdistamo toimi kokonaisuudessaan paremmin kuin vuonna Käsiteltävä vesimäärä oli samalla tasolla kuin edellisvuonna. Ilmapäästöjen mittaustulosten perusteella metallien talteenottolaitoksella mitatut rikkivetypitoisuudet alittivat raja-arvon lukuun ottamatta neutralointireaktorin poistohöngän yhtä mittaustulosta. Malmin käsittelyn hiukkaspitoisuudet alittivat päästöraja-arvon.

26

27 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2012 Ylijäämävedet (LONE) LIITE 1.1 Ottopvm t O2 O2 kyll. % ph, 25 C S.joht. 25 C Alkaliniteetti Kiintoaine Kok. kovuus Kok. N NH4-N NO3-N Kok. P PO4-P COD Cr Kloridi Sulfaatti Tiosulfaatti Hg Al Sb As Ba Cd Ca Co Cr Cu Mg Mn Na Ni Fe S Zn U V Öljyhiilivedyt Alkuaineanalyysi: C21-C40 C11-C21 C10-C40 näyte uutettu typpihapolla C mg/l % ms/m mmol/l mg/l mmol/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Kenttämittaus 25813: 25813: 10523: :1994, O-Y : 3003: 5505: men. O- men. O- men. O- men. O- men. K- ISO 10304: ISO a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- HNO3- a, HNO3- a, HNO3- ta, HNO3- O-Y-O20 O-Y-O20 SFS-EN SFS-EN SFS-EN ISO SFS-EN Sis. men. SFS-EN SFS SFS Sis. Sis. Sis. Sis. Sis. SFS-EN SFS-EN ISO SFS-EN Alihankint Alihankint Alihankint Alihankint Alihankint Alihankint Alihankint Alihankint Alihankint Alihankint Alihankint Alihankint Alihankint Alihankint Alihankinta, Alihankint Alihankint Alihankin Sis. men. Sis. men lämpötilakompensaatio 1: MS MS MS MS MS OES MS MS MS OES OES OES MS OES OES MS MS Y-077 Y-078 Y-089 Y : uutto, ICP-uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP-MS * 16,4 < 0,2 < 1 4, < 0, ,9 a < 5 5 < < 0,1 < 0, ,6 <0, , ,4 3,33 2, ,05 0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ei juoksutusta ,2 7, , , # < 5 4 < 2 < < 0,1 < 0, ,23 <0, , ,28 <1,25 18, ,03 0,84 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,2 7,4 77 9, , , < 5 < 3 < 2 < < 0,1 < 0, ,63 <0, , <1,25 1, ,79 0,81 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,6 5,9 63 9, , , < 5 3 < 2 < < 0,1 < 0, ,35 <0, , ,49 <1,25 8, ,8 1,69 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,8 81 8, , , < 5 < 3 < 2 < < 0,1 < 0, ,41 <0, , ,96 <1,25 21, ,73 0,9 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,6 91 8, , , < < < 0,1 < 0, <0,25 <0, <0, ,51 3,86 26, ,18 4,61 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,9 7,4 79 8, , , < 5 5 < 2 < < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,68 <1,25 2, ,04 1,53 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,6 8,1 88 8, , , < 5 4 < 2 < < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,48 <1,25 1, ,99 0,95 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,6 8,7 91 9, , , < 5 < 3 < 2 < ,17 < 0, <0,25 <0, , ,25 <1,25 2, ,25 0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,9 7,8 82 8, , , < 5 < 3 < 2 < < 0,1 < 0, <0,25 <0, <0, ,36 <1,25 3, ,86 <0,625 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,4 92 8, , , < 5 < 3 < 2 < < 0,1 < 0,05 87 <0,25 <0, , ,375 <1,25 27, ,24 <0,625 < 50 < 50 < 50 Suoritettu pumppu rikki,ei juoksutusta ,9 13, , ,29 1,6 13 5, < 3 < 2 < ,81 < 0,05 90 <0,25 <0, ,1 1,36 6, ,98 <0,625 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,2 10,4 86 8, ,25 7,9 32 4,9 a < 3 < 2 < 30 7, ,61 < 0, <0,25 <0, , ,98 1,46 7, ,39 <0, Suoritettu ,1 9,9 74 9, ,46 2,6 12 6, < 3 < 2 # < 30 3, ,2 < 0,05 41,3 <0,25 <0, , ,13 1,95 3, , ,01 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,3 80 9, ,33 8,6 23 4, # < 3 < 2 < ,47 < 0, <0,25 <0, <0, ,83 2,35 11, ,66 <0,625 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,7 83 9, , , < < < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,66 3,59 23, ,63 0,66 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,6 7,8 87 9, ,29 8,4 20 2, < 5 < 3 < 2 < < 0,1 < 0,05 38 <0,25 0, <0, ,85 <1,25 2, ,21 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,5 7,8 87 9, , , < 5 < 3 < 2 < < 0,1 < 0, <0,25 0, , ,36 <1,25 2, ,81 <0,625 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,1 7,5 91 9, ,66 # , < 5 < 3 < 2 < < 0,1 < 0, <0,25 <0, , <1,25 2, ,41 0,74 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,1 7,3 89 9, , ,3 880 < 5 < 3 < 2 < < 0,1 < 0, <0,25 0,51 80,5 0, ,28 <1,25 1, ,39 1,39 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,3 90 9, , ,3 890 < 5 < 3 < 2 < < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,83 <1,25 4, ,99 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,5 6,8 87 9, , , < 5 < 3 < 2 < < 0,1 < 0,1 b 181 <0,25 0, , ,05 74,13 5, ,19 1,01 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , , , , < 3 < 2 < < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,69 3,13 3, ,48 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,3 6,9 84 8, , , < 5 < 3 < 2 < < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,41 22, ,96 <0,625 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,8 6,7 76 8, , , < 5 < 3 < 2 < < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,74 2,51 1, ,64 <0,625 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , , , < 2 < < 0,1 < 0,05 70 <0,25 <0, , ,54 <1,25 <1, ,85 <0,625 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,3 6,8 87 9, , ,3 940 < 5 3 < 2 < < 0,1 < 0, <0,25 <0, ,34 <1,25 2, ,93 0,75 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,8 6,6 79 9, , ,4 850 < 5 < 3 < 2 < < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,1 <1,25 7, ,51 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,3 75 8, , , < 2 < ,89 < 0, <0,25 <0, , ,98 <1,25 2,59 2, ,00 2,69 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,5 7,2 90 9, , ,3 590 < 5 3 < 2 < < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,48 <1,25 2, ,75 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,7 6,7 86 9, , ,4 720 < 5 < 3 < 2 < < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,73 <1,25 18,25 71, ,28 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,1 6,7 85 9, , ,5 760 < 5 < 3 < 2 < ,11 < 0, <0,25 <0, , ,8 <1,25 2, d ,28 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,9 7,1 89 9, , , < 5 < 3 < 2 < ,84 < 0,05 51 <0,25 <0,25 51 c 0, ,35 2,24 1, d ,30 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,4 7, , , < 5 < 3 < 2 < < 0,1 < 0,05 52 <0,25 <0, , ,46 <1,25 3, d ,21 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,5 7,2 84 8, , , < 5 < 3 < 2 < < 0,1 < 0, ,26 <0, c 1, ,23 1,43 <1, ,00 <0,625 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,9 89 9, , , < 3 < 2 < < 0,1 < 0,05 96 <0,25 <0, , ,64 <1,25 2, d ,34 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,2 9,1 85 8, ,28 6,1 21 1, < 2 < 30 5, ,3 < 0, <0,25 0,3 21 1, ,2 <1,25 <1, d ,51 0,79 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , , , , < 5 < 3 < 2 < < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,84 1,38 <1, ,81 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,4 7,7 82 8, , , < 5 < 3 < 2 < < 0,1 < 0, ,363 <0, , ,675 <1,25 <1, ,78 <0,625 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , , , < 5 < 3 < 2 < < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,04 <1,25 <1, d ,74 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , , , < 5 4 < 2 < < 0,1 < 0, <0,25 0, , ,48 <1,25 1, d ,40 0,64 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,9 6,2 62 8, , , < 5 < 3 < 2 < < 0,1 < 0,05 67 <0,25 <0, , ,83 <1,25 <1, d ,24 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu kohteella ei käyty, asiakkaan ilmoituksen perusteella ei virtaamaa kohteella ei käyty, asiakkaan ilmoituksen perusteella ei virtaamaa kohteella ei käyty, asiakkaan ilmoituksen perusteella ei virtaamaa kohteella ei käyty, asiakkaan ilmoituksen perusteella ei virtaamaa kohteella ei käyty, asiakkaan ilmoituksen perusteella ei virtaamaa kohteella ei käyty, asiakkaan ilmoituksen perusteella ei virtaamaa kohteella ei käyty, asiakkaan ilmoituksen perusteella ei virtaamaa Keskiarvo 20,1 7,7 84 9, , , < 3 < 2 < ,7 < 0, < 0,25 < 0, , ,0 2,9 6, ,2 1,3 < 50 < 50 < 50 Mediaani 20,5 7,7 85 9, , , < 5 < 3 < 2 < < 0,1 < 0, < 0,25 < 0, , ,2 < 1,25 2, ,0 <0,63 < 50 < 50 < 50 Minimi 3,1 5,9 62 8, ,2 1,6 10 1,3 580 < 5 < 3 < 2 < < 0,1 < 0,05 38 < 0,25 < 0,25 21 < 0, ,7 < 1,25 < 1,25 2, ,2 <0,63 < 50 < 50 < 50 Maksimi , , < ,2 < 0, ,23 0, , , , * jätetty pois laskennoista, sillä vesi on johdettu kiertoon # tarkistettu, viiveaika ylittynyt a Sis.men O-Y-088 b Alihankinta, ICP-MS c Alihankinta, HNO3-uutto, ICP-OES d Alihankinta, HNO3-uutto, ICP-MS SFS-EN ISO :2001 Sisäinen menetelmä

28

29 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2012 Kärsälampi LIITE 1.2 Ottopvm t Redox O2 O2 kyll. % ph, 25 C S.joht. 25 C Alkaliniteetti Kiintoaine Kiintoaineen hehkutus- Kok. kovuus Kok. N NH4-N NO3-N Kok. P PO4-P COD Cr Kloridi Sulfaatti Tiosulfaatti Hg Al Sb As Ba Cd Ca Co Cr Cu Mg Mn Na Ni Fe S Zn U V Öljyhiilivedyt Alkuaineanalyysi: jäännös C21-C40 C11-C21 C10-C40 näyte uutettu typpihapolla C mv mg/l % ms/m mmol/l mg/l mg/l mmol/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Kenttämittaus SFS-EN SFS-EN SFS-EN SFS-EN Sis. men. SFS-EN INSTA-VH 67 SFS SFS Sis. men. Sis. men. Sis. men. Sis. men. Sis. men. SFS-EN SFS-EN ISO SFS-EN Alihankint Alihanki Alihankint Alihankint Alihankint Alihankint Alihankint Alihankint Alihankint Alihankint Alihankint Alihankint Alihankint Alihankint Alihankinta, Alihankint Alihankint Alihankint Sis. men. Sis. men. SFS-EN Sisäinen 25813: 25813: ISO 27888:1994, O-Y : : 5505: O-Y-077 O-Y-078 O-Y-089 O-Y-079 K-061 ISO 10304: ISO a, HNO3- nta, a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- O-Y-O20 O-Y-O20 ISO menetelmä :20 lämpötilakomp :20 uutto, ICP- HNO3- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP-uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- 2: ensaatio 1: MS uutto, MS MS MS OES MS MS MS OES OES OES MS OES OES MS MS MS ,1-4 2,5 17 7, ,0 4,2 1,7 13, < , < 0,1 < 0, ,7 0, , ,33 2,48 2, , ,6 0,56 0,98 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , ,0 14 7, ,7 9,3 4,4 17,9 3, < < < 0,1 < 0, ,11 0, , ,99 <1,25 3, , ,9 0,50 0,89 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,2 43 3,1 22 7, ,5 6,7 2,7 19,5 3, < < 0,1 < 0, ,23 0,51 46 <0, ,16 <1, , ,98 0,66 <0,625 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , ,6 18 7, , ,4 4, < , < 0,1 < 0, ,75 0,6 46 0, ,23 3,49 3, , ,3 0,74 2,21 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,1 30 2,5 17 7, ,5 12 7,2 18,2 6, < < 0,1 < 0, ,44 0, , ,51 1, , ,4 0,39 1,56 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , ,7 46 7, ,4 6,3 3,7 32,5 5, < < < 0,1 < 0, ,39 0, , ,95 2, , ,1 0,61 1,06 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,1 62 4,5 31 7, ,1 5,2 3,3 33,1 3, < < < 0,1 < 0, <0,25 0, , ,46 1, , ,6 1,11 <0,625 * * * Suoritettu ,1 17 3,3 22 7, ,5 3,9 1,3 27,8 6, < < < 0,1 < 0,05 32,9 <0,25 0, , ,76 <1,25 3, , ,18 <0,625 < 50 < 50 < 50 Suoritettu jään alla vettä n.5cm, ei edustavaa näytettä ,2-10 4,8 33 7, ,4 5,2 3 26,5 4, < < < 0,1 < 0,05 66,8 <0,25 0,3 56 <0, ,46 <1,25 2, , ,41 1,21 <0,625 < Suoritettu ,2 4 3,9 27 7, ,5 3,9 1,36 28,8 3, < < < 0,1 < 0,05 56,5 <0,25 0,31 56 <0, ,63 <1,25 3, , ,1 0,99 <0,625 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,2 85 5,5 38 7, ,5 6,6 3,3 30,7 6,9 a < < < 0,1 < 0,05 38,0 0,375 0, <0, ,01 <1,25 3, , ,1 1,01 <0,625 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,4 71 5,6 39 7, ,4 4,6 1,25 27,4 3, < < < 0,1 < 0,05 46,6 <0,25 0, <0, ,25 <1,25 5, , ,76 <0,625 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,3 81 6,7 46 7, ,3 5,6 3,2 28,0 3, < < < 0,1 < 0,05 69,5 <0,25 0,29 61 <0, ,14 3,76 5, , ,5 0,91 <0,625 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , ,8 47 7, ,2 3 1,52 27,4 3, < < < 0,1 < 0,05 31,4 <0,25 <0, , ,45 1,31 4, , ,8 0,89 <0,625 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,2 12 5,0 34 7, ,3 3,7 < 1 19,8 4, < < 0,1 < 0,05 43,4 <0,25 0, , ,01 1,71 4, , ,54 <0, Suoritettu , ,9 51 8, , ,1 20,5 5,2 a 4100 # < 0,1 < 0, <0,25 <0,25 70 <0, ,81 2,63 10, <3, ,5 0,33 0,89 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , ,8 65 8, ,57 4,9 2,56 7,9 2,3 a < 30 7, < 0,1 < 0,05 83,1 <0,25 <0, , ,81 <1,25 8, , ,9 0,16 <0,625 < Suoritettu , ,1 80 8, ,62 6,1 1,94 11,6 1, < < 30 9, < 0,1 < 0,05 76,0 <0,25 0,34 42 <0, ,83 <1,25 2, , <2,5 0,51 <0,63 < Suoritettu , ,3 88 8, ,57 9,3 < 1 10,8 1,2 760 < < 30 8, < 0,1 < 0,05 86,0 <0,25 0, , ,86 <1,25 2, , <2,5 0,5 <0,625 < Suoritettu , ,8 94 8, ,73 # 16 5,2 17,9 1,6 660 < 5 83 < < 0,1 < 0,05 91,3 <0,25 0, , ,69 <1,25 1, , ,76 0,88 <0,625 < 50 < 50 < 50 Suoritettu Ei ylivirtausta padon yli ,8 188 * * 7, ,46 8,1 1,62 12,9 1,1 140 < < 0,1 < 0, <0,25 0,55 54 <0, ,66 78,4 3, ,94 0,41 26,88 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , ,8 81 7, , ,22 15,2 1,2 280 < < 0,1 < 0,1 b 89,0 <0,25 0,39 53 <0, ,18 151,3 5, ,8 0,34 0,66 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,6 86 7,4 77 8, , ,34 11,2 1,2 63 < < 0,1 < 0, <0,25 0, , ,65 3,01 3, , ,25 0,71 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , ,9 78 8,4 # 584 # 0,93 # 7 < 1 12,8 1,1 36 # 5 # 180 # 5 # < 0,1 < 0,05 78,3 <0,25 0,3 56 0, ,45 1,79 3, , ,4 0,49 <0,625 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , ,8 81 8, ,95 8 1,25 13,5 1,1 20 < < 0,1 < 0,05 80,3 <0,25 <0,25 55 <0, ,15 1,49 1, , ,1 0,49 <0,625 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,7 81 7, ,83 11 < 1 12,8 3,7 a < < 0,1 < 0,05 71,6 <0,25 0, , ,04 <1,25 <1, , ,61 0,50 <0,625 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , ,0 52 7, , ,29 11,7 1,0 200 < < 0,1 < 0,05 91,6 <0,25 <0,25 46 <0, ,16 <1,25 1, , ,3 0,39 <0,625 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , ,0 63 7, ,92 8,6 1,62 13,2 0, < < 0,1 < 0,05 66,8 <0,25 0, , ,00 <1,25 5, , ,23 0,33 0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , ,8 53 7, ,6 9,9 1,87 12,7 1,3 520 < < 0,1 < 0,05 83,0 <0,25 0, , ,33 <1,25 1, , ,3 0,56 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,5 89 3,4 34 7, ,2 10 3,33 6,5 1,9 480 < , < 0,1 < 0, <0,25 0, , ,89 1,3 2, , ,6 0,44 1,26 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,5 98 2,4 25 7, ,4 8,2 1,41 4,1 2,2 570 < , < 0,1 < 0, <0,25 0, , ,53 1,69 5, , ,04 0,36 0,81 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,3 76 7, , ,25 9,6 1,2 10 < < 0,1 < 0,05 95,6 <0,25 0, , ,11 1,4 1, d 979 8, ,6 0,61 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,2 50 5,5 54 7, , ,52 13,3 1,3 15 < < 0,1 < 0,05 38,5 <0,25 0,35 33 c 0, ,00 2,23 <1, d , ,55 0,38 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,3 79 8,1 79 7, ,8 9,7 2,86 15,8 1,0 22 < < 0,1 < 0,05 46,4 <0,25 0,25 41 <0, ,31 <1,25 1, d , ,2 0,31 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , ,7 63 7, ,76 7,9 < 1 14,6 1,1 93 < < 0,1 < 0,05 52,0 0,29 0,35 35 c <0, ,33 1,28 <1, , ,0 0,26 <0,625 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,2 55 7, ,91 5,1 < 1 14,6 1,1 310 < < < 0,1 < 0,05 64,4 <0,25 0, , ,38 <1,25 1, d 956 9, ,8 0,18 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,9 66 6,3 53 7, ,94 3,1 < 1 14,3 1,2 380 < 5 34 < < 0,1 < 0,05 45,3 0,26 0, , ,15 <1,25 <1, d , ,4 0,43 <0,625 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , ,2 54 7, ,89 2,2 < 1 14,9 1, < < 0,1 < 0,05 98,0 <0,25 <0, , ,43 1,34 <1, , ,3 0,45 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,3 52 7, ,90 3,4 1,04 13,5 1, < 30 8, < 0,1 < 0,05 79,5 <0,25 <0, , ,26 <1,25 <1, , ,8 0,40 <0,625 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , ,6 66 7, ,81 2,5 < 1 17,0 1,7 670 < 5 22 < 2 < < 0,1 < 0,05 59,5 <0,25 <0, , ,24 <1,25 <1, d 803 8, ,0 0,20 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , ,0 59 7, ,63 3,1 1,67 14,8 1,4 520 < < 0,1 < 0, <0,25 0,27 48 <0, ,88 <1,25 1, d 659 9, ,8 0,16 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,4 79,6 8,0 57 7, ,70 1,7 < 1 21,1 1,4 640 < < < 0,1 < 0,05 66,6 <0,25 <0, , ,31 1,48 <1, d , ,8 0,25 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,8 64 3,9 28 6, , ,9 23,8 1, < # < < 0,1 < 0, <0,25 <0,25 73 <0, ,23 1,54 <1, ,33 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ei virtaamaa, ei näytettä ei virtaamaa, ei näytettä ei virtaamaa, ei näytettä ei virtaamaa, ei näytettä ei virtaamaa, ei näytettä ei virtaamaa, ei näytettä Keskiarvo 7, ,0 51 7, ,1 7,9 2,9 17 2, < 0,1 < 0, ,25 0, , ,95 6,56 4, ,77 1,1 < Mediaani 5, ,3 53 7, ,93 7,0 1,7 15 1,6 670 < < 0,1 < 0,05 83 <0,25 0, , ,63 1,28 2, , ,49 <0,63 < 50 < 50 < 50 Minimi 0,1-10 2,0 14 6, ,42 1,7 < 1 4,1 0,96 10 < 5 4 < 2 < 30 7, < 0,1 < 0,05 31 <0,25 <0, , ,24 <1,25 <1, <3, <2,5 0,16 <0,63 < 50 < 50 < 50 Maksimi 20, ,3 94 8, , , < 0,1 < 0, ,7 0, , , , , Näyte suotopadon yläpuolelta seisovasta vedestä. * Pullo särkynyt # Viiveaika ylittynyt a Sis. men. O-Y-088 b Alihankinta, ICP-MS c Alihankinta, HNO3-uutto, ICP-OES d Alihankinta, HNO3-uutto, ICP-MS

30

31 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2012 K21 Kortelampi etelä LIITE 1.3 Ottopvm t O2 O2 kyll. % ph, 25 C S.joht. 25 C Alkaliniteetti Kiintoaine Kok. Kok. N NH4-N NO3-N Kok. P PO4-P COD Cr Kloridi Sulfaatti Tiosulfaatti kovuus Hg Al Sb As Ba Cd Ca Co Cr Cu Mg Mn Na Ni Fe S Zn U V Öljyhiilivedyt Alkuaine-analyysi: näyte uutettu C21-C40 C11-C21 C10-C40 typpihapolla C mg/l % ms/m mmol/l mg/l mmol/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Kenttämittau SFS-EN SFS-EN SFS-EN SFS-EN Sis. men. SFS-EN SFS SFS Sis. Sis. Sis. Sis. Sis. SFS-EN SFS-EN ISO SFS-EN Alihankint Alihankint Alihankint Alihankint Alihankint Alihankinta Alihankint Alihankint Alihankint Alihankinta Alihankint Alihankint Alihankint Alihankint Alihankinta, Alihankint Alihankint Alihankint Sis. men. Sis. men. SFS-EN Sisäinen menetelmä s 25813: 25813: ISO 27888:1994, O-Y : : 5505: men. O- men. O- men. K- men. O- men. K- ISO 10304: 3 ISO a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3-, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3-, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- O-Y-O20 O-Y-O20 ISO : lämpötilakompensaatio Y-077 Y Y : uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- 2: : MS MS MS MS MS OES MS MS MS OES OES OES MS OES OES MS MS MS ,1 11,6 79 9, ,0 5,3 3,86 2, < 10 3 < 30 5, ,12 < 0, ,59 <0, , ,63 2,69 7, ,63 <0,625 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,2 9,2 63 6, , ,8 2, < 30 7, < 0,1 < 0, ,01 0, , ,44 18, ,96 10,3 < 50 < 50 < 50 Suoritettu padon teko, vesi ei virrannut, ei näytettä ,5 9,7 67 9, , ,9 2, < 10 < 2 < 30 8, < 0,1 < 0, ,61 <0, , ,19 1,64 2, ,35 <0,625 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , , , ,3 2, < 10 < 2 < < 0,1 < 0,05 71,5 0,28 <0, , ,59 1,34 11, ,44 0,64 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , , , ,4 3, < 10 < 2 < ,23 < 0,05 95,3 0,35 <0, , ,45 1,46 9, ,24 1,1 < 50 < 50 < 50 Suoritettu vettä ei virrannut padon yäpuolella,vesi alhaalla pohjaan asti jäässä jäässä , ,2 4,7 8,46 4,0 a < 2 < < 0,1 < 0,05 73,8 <0,25 0, , ,34 1,98 7, ,23 <0,625 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,2 12,3 85 9, , ,3 2, < 30 7, < 0,1 < 0,05 54,6 <0,25 <0,25 18 <0, ,45 1,73 7, ,63 0,76 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,3 11,3 78 9, , ,50 2, < 30 7, < 0,1 < 0,05 48,6 <0,25 <0, , ,05 <1,25 5, ,46 0,64 < 50 < 50 < 50 Suoritettu kaivutyöt käynnissä, ei saanut näytettä ,2 7,6 52 5, , ,5 2, < 5 < 10 < 2 < 30 5, ,86 < 0, <0,25 0, , <1,25 64, <0,625 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,3 4,3 29 7, ,6 7,5 0,63 2, < 5 20 < 2 < 30 4, ,1 < 0,05 86,8 <0,25 0, , ,51 19, ,04 <0,625 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,3 3,1 21 9, , ,3 2, < < 30 6, < 0,1 < 0, <0,25 0, , ,76 7, ,1 0,71 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,4 8, , ,5 32 4,48 1, < 10 < 2 < 30 3, ,17 < 0,05 41,5 <0,25 <0, , ,01 2,65 5, ,14 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,5 10,5 73 9,0 93 0,69 9,2 3,05 1, < 30 3,1 440 < 0,1 < 0, <0,25 0, , ,10 1,76 9, ,56 1,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,1 10,1 73 7,1 29 0,29 4,2 0,94 0, < 30 1,8 110 < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,40 3,06 16, ,99 1,31 < Suoritettu , ,2 65 0,38 6,5 2,67 0, < 30 2,6 260 < 0,1 < 0, <0,25 0, , ,45 <1,25 8, ,05 0,83 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,5 9,8 82 9,1 98 0, ,90 1, < 30 3,2 470 < 0,1 < 0, <0,25 0, , ,81 1,71 7, ,81 1,23 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,6 81 9, ,65 # 4,9 3,88 1, < 10 < 2 < 30 4,2 670 < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,73 <1,25 2, ,20 0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,1 7,7 73 9, ,87 2,6 4,18 1, < 10 < 2 < 30 4,9 790 < 0,1 < 0,05 62 <0,25 0, , ,75 <1,25 1, ,26 1,29 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,7 8,9 84 9, ,66 7,7 5,50 1, < 30 5,2 900 < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,63 <1,25 2, ,31 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,5 8,3 87 9, ,82 2,1 4,06 0, < 2 < 30 4,1 740 < 0,1 < 0,1 c 141 <0,25 <0, , ,68 8,39 4, ,16 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,6 69 9, ,71 2,2 3,70 0, < 30 3,6 680 < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,86 2,5 3, ,16 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , ,3 # 146 # 0,77 # 5,1 4,03 0,63 98 # 120 # 13 < 2 # < 30 4,1 740 < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,00 2,19 3, ,28 <0,625 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,9 7,4 76 9, ,2 4,4 5,58 0, < 2 < 30 5, < 0,1 < 0,05 82,6 <0,25 <0, , ,81 2,81 2, ,35 <0,625 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,2 7,8 83 7, ,45 3,1 5,67 0, < 30 7, < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,21 <1,25 2, ,45 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,5 7,1 76 9, ,7 5,5 4,46 0, < 2 < 30 5,5 950 < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,74 <1,25 2, ,39 <0,625 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,5 7,5 78 9, ,8 2,4 4,28 0, < 30 5,0 860 < 0,1 < 0,05 79,5 <0,25 0, , ,75 <1,25 3, <2,5 0,26 1,14 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,5 6,9 77 9, ,66 1,5 4,93 0, < 5 b < 2 < 30 5, < 0,1 < 0,05 87,5 <0,25 0, , ,05 1,43 9, ,36 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,5 7,6 79 8, , ,94 0, b < 2 < 30 3,4 600 < 0,1 < 0, <0,25 0, , ,80 <1,25 5, ,83 0,8 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,5 * * 9,9 82 0,95 8,2 2,50 0, b 3 < 30 2,5 390 < 0,1 < 0, <0,25 0, , ,78 <1,25 5, ,63 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,8 7,2 71 9, ,92 6,5 4,25 0, b < 2 < 30 3,1 640 < 0,1 < 0, <0,25 0,3 22 1, ,74 1,28 3, e ,50 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,5 8,1 81 7, ,45 < 1 10,1 1, b < 2 < 30 5, < 0,1 < 0,05 38,3 <0,25 <0,25 30 d 0, ,13 13,63 1, e ,40 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,1 8, ,92 7,6 9,86 0, < 10 < 2 < 30 6, < 0,1 < 0,05 18,4 <0,25 <0, , ,15 <1,25 1, e , ,08 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,2 87 9, ,3 2,1 10,1 0, < 10 < 2 < 30 5, < 0,1 < 0,05 52,4 0,33 <0,25 23 d <0, ,43 2 1, , ,11 <0,625 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , , ,69 1,3 5,70 0, < 10 3 < 30 4, < 0,1 < 0,05 74 <0,25 <0,25 24 <0, ,74 1,48 2, e , ,15 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,8 85 9, ,8 3,6 6,23 0, < 10 < 2 < 30 4, < 0,1 < 0, <1,25 0, , ,31 <1,25 1, e ,33 <0,625 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,1 10,1 88 9, ,59 1,4 8,81 1, < 10 < 2 < 30 5, < 0,1 < 0,05 99,8 <0,25 <0, , ,08 2,21 <1, ,19 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,6 9,2 77 9, ,73 2,3 8,65 1, < 10 < 2 < 30 4,2 980 < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,03 <1,25 <1, , ,29 0,488 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,6 10,7 83 9, ,9 2,3 8,98 1, < 10 < 2 < 30 6, < 0,1 < 0,05 58,3 <0,25 <0,25 32 <0, ,84 <1,25 1, e ,19 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,8 10,5 80 9, , ,34 1, < 30 3,9 880 < 0,1 < 0, <0,25 0, , ,74 <1,25 6, e ,39 0,83 < Suoritettu ,9 10,1 77 8, ,6 8,8 5,84 1, < 2 < 30 3,4 700 < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,33 1,29 4, e ,45 <0, Suoritettu näytepistettä ei ole enää olemassa Keskiarvo 9,1 9,2 77,4 9, , ,68 1, < 30 5, < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,2 2,11 5, ,47 0,83 < Mediaani 9,1 9,2 78,5 9, ,80 5,3 5,50 1, < 2 < 30 5,0 950 < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,75 1,43 3, ,39 <0,63 < 50 < 50 < 50 Minimi 0,1 6,6 60 6,9 29 0,29 < 1 0,94 0, < 5 < 2 < 30 1,8 110 < 0,1 < 0,05 18,4 <0,25 <0,25 14 <0, ,43 <1,25 <1,25 6, < 2,5 0,08 <0,63 < 50 < 50 < 50 Maksimi 20,5 12, , , ,4 4, < ,23 < 0, ,59 0, , ,63 18, ,2 10, * Happipullo särkynyt postin kuljetuksen aikana. # Viiveaika ylittynyt a Sis. men. O-Y-088 b Sis. men. K-038 c Alihankinta, ICP-MS d Alihankinta, HNO3-uutto, ICP-OES e Alihankinta, HNO3-uutto, ICP-MS Näyte altaasta padon yläpuolelta, ei juoksutusta vesistöön. Tuloksia ei ole otettu huomioon tilastollisessa tarkastelussa.

32

33 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2012 Mourunpuro LIITE 1.4 Ottopvm t Redox O2 O2 kyll. ph, 25 C S.joht. 25 C Alkaliniteettaine Kiinto- Kiintoaineen Kok. Kok. N NH4-N NO3-N Kok. P PO4-P COD Cr Kloridi Sulfaatti Tiosulfaa Hg Al Sb As Ba Cd Ca Co Cr Cu Mg Mn Na Ni Fe S Zn U V Öljyhiilivedyt Alkuaine- % hehkutus- kovuus tti analyysi: jäännös C21-C40 C11-C21 C10-C40 näyte uutettu typpihapolla C mv mg/l % ms/m mmol/l mg/l mg/l mmol/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Kenttämittaus SFS-EN SFS-EN SFS-EN SFS-EN Sis. SFS-EN INSTA-VH 67 SFS SFS Sis. men. Sis. Sis. Sis. men. Sis. men. SFS-EN SFS-EN ISO SFS-EN Alihankint Alihankint Alihankint Alihankint Alihankint Alihankint Alihankint Alihankint Alihankint Alihankint Alihankint Alihankint Alihankint Alihankint Alihankint Alihankint Alihankint Alihankint Sis. men. Sis. men. SFS-EN Sisäinen 25813: 25813: ISO 27888:1994, men. O- 872: 3003: 5505: O-Y-077 men. O- men. O- O-Y-079 K-061 ISO 10304: ISO a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- O-Y-O20 O-Y-O20 ISO menetelmä : lämpötilakom Y Y-078 Y : uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- 2: pensaatio 1: MS MS MS MS MS OES MS MS MS OES OES OES MS OES OES MS MS MS , , ,85 6,5 4,2 3,24 2, < 30 4,9 730 < 0,1 < 0, ,64 <0, , ,6 3,71 4,75 28, ,46 0,99 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , ,9 65 0,59 7,9 5,5 1,55 3,4 a # < 30 5,0 270 < 0,1 < 0, ,98 <0, , ,6 2,71 11,2 25, ,15 2,00 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , ,0 32 0, ,5 1,35 2, < 30 2,7 99 < 0,1 < 0, ,11 <0, , ,4 2,06 6,04 10, ,09 2,13 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , , , ,5 2, # 24 # < < 0,1 < 0, ,6 0, , ,5 13, , ,24 16,5 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , , ,1 12 9,2 12,8 3, < 30 9, < 0,1 < 0, ,3 0, , ,7 <1,25 19,4 119, ,54 0,94 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , , ,3 11 8,6 21,6 3, < < 0,1 < 0, ,3 <0, , ,8 2,13 8,63 275, ,53 1,00 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , ,2 28 1,0 9,5 5,8 1,94 4,6 a < 30 7,0 57 < 0,1 < 0, <0,25 0, , ,8 4,03 12,8 7, ,14 1,96 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , ,0 24 0,88 6,2 3,3 1,34 2, ,5 55 < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,7 1,7 4,86 6, ,11 1, Suoritettu , ,3 25 0,89 4,5 2,9 1,82 2, < 30 2,6 62 < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,7 2,45 4,81 7, ,10 1,66 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , ,4 28 0,91 4,3 2,8 1,23 2, < 30 2,7 70 < 0,1 < 0, <0,25 <0,25 44 <0, ,2 1,9 4,53 8, ,14 1,48 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , ,2 27 0,9 5,0 3,0 1,10 2, < 30 2,6 71 < 0,1 < 0, <0,25 <0,25 53 <0, ,2 2,16 4,54 8, ,14 1,55 < Suoritettu , ,3 24 0,86 4,9 2,9 0,73 3,3 a 1300 # < < 0,1 < 0, <0,25 <0,25 46 <0, ,0 1,625 3,2625 7, ,10 1,34 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , ,0 43 0,86 5,6 3,1 1,54 2,4 a < 30 2,3 150 < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,5 1,7125 4,94 10, ,55 1,70 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , ,5 48 0,92 6,4 4,2 1,74 2,6 a < 30 2,4 163 < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,3 2,95 6,61 10, ,51 1, Suoritettu , ,6 27 0,94 4,8 2,7 0,76 2,8 a 760 # # < 30 3,8 65 < 0,1 < 0, <0,25 0, , ,5 5,61 5,55 7, ,10 1, Suoritettu , ,9 61 6,3 24 0, ,81 16 a ,0 31 < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,3 3,25 5,91 8, ,10 1,49 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , ,9 16 0, ,59 7,6 a 2200 # ,2 31 < 0,1 < 0, <0,25 0, , ,3 2,91 9,54 4, ,15 3,46 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,9 57 0, ,71 5,9 a < < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,4 2,19 21,1 17, ,33 1,99 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , ,0 42 0,3 9,0 6,2 1,43 2,5 a < 30 4,5 160 < 0,1 < 0, <0,25 0, , ,6 1,68 10,6 10, ,61 1,79 < Suoritettu , ,2 67 0, ,99 2,4 a < 30 4,2 300 < 0,1 < 0, <0,25 0, , ,7 2,49 7,76 16, ,61 2,39 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , ,4 88 9, ,62 # 8,1 6,7 3,59 2,2 a < 2 < 30 5,5 620 < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,0 <1,25 2,91 27, ,23 0,65 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,9 84 9, ,71 4,7 2,4 4,07 2,4 a < 30 8,3 800 < 0,1 < 0, <0,25 0, , ,6 <1,25 5,8 28, ,21 2,06 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , ,5 81 6,3 16 0, ,76 3,2 a ,9 35 < 0,1 < 0, <0,25 0, , ,3 6,74 10,96 4, ,21 6,99 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,0 87 8,0 63 0,5 3,2 1,8 1,58 3, < 30 7,4 250 < 0,1 < 0,1 b 310 <0,25 <0, , ,7 10,38 3,34 10, ,10 1,00 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,4 42 7,3 69 7,6 96 0,49 5,3 2,1 2,91 2, ,1 470 < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,4 3,23 3,34 14, ,11 0,90 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,9 79 8, ,57 4,3 2,2 2,78 3,6 a < 2 < 30 2,8 450 < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,7 2,4 3,33 21, ,16 0,71 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , ,3 86 9, ,1 13 9,7 4,85 1, < 30 5,3 950 < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,0 2,41 2,63 26, ,29 <0,625 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , ,8 79 7,1 96 0,34 5,1 3,1 2,33 2, ,1 460 < 0,1 0,1 474 <0,25 0, , ,3 1,71 16,1 17, ,20 1,7 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , ,7 81 9, ,67 6,7 3,0 4,56 0, < 30 7,6 790 < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,5 1,43 3,04 25, ,36 <0,625 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , ,3 86 9, ,78 6,7 3,5 4,47 1, < 2 < 30 6,3 790 < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,8 <1,25 2,54 18, ,26 0,68 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , ,9 84 9, ,62 4,1 < 1 4,13 2, < 2 < 30 6,9 770 < 0,1 < 0, <0,25 0, , ,1 <1,25 2,63 21, ,30 0,65 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,5 Ei tulosta 7,0 67 5,9 13 0, ,73 1, ,1 39 < 0,1 < 0, <0,25 0, , ,6 9,11 8,04 4, ,93 11 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,3 76 7,9 79 9,7 72,6 0, ,2 2,23 1, ,5 340 < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,2 <1,25 5,31 10, ,51 0,74 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , ,1 78 9, ,85 6,6 4,1 2,92 3, < 30 3,0 480 < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,3 1,61 3,94 18, d ,50 0,66 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,4 98 9,0 86 7, ,5 2,3 1,0 6,24 4, < 30 4,8 830 < 0,1 < 0,05 76 <0,25 <0,25 38 c 0, ,5 2,18 1,83 44, d ,26 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,3 12 9,0 84 9, ,77 8,8 5,2 7,04 2, < 30 4,6 820 < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,1 1,25 2,26 23,8 606 d ,08 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , ,2 86 8, ,51 5,5 1,6 4,49 3,3 a < 30 5,4 630 < 0,1 < 0, <0,25 <0,25 30 c <0, ,7 2,14 1,79 22, ,10 0,79 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,8 43 9,4 83 8, ,48 5,9 3,0 4,02 2, < 30 3,4 510 < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,4 2,11 3,1 19,1 815 d ,11 1,40 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,4 55,4 9,6 82 9, ,68 7,9 3,7 4,96 1, < 30 4,2 810 < 0,1 < 0, <1,25 0, , ,7 <1,25 2,65 24,9 485 d ,26 0,73 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,8 85 8, ,5 4,9 2,1 7,08 1, < 30 5, < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,5 2,64 <1,25 33, ,18 0,71 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,4 88,5 9,6 80 9, ,65 5,5 2,5 7,6 1, < 2 < 30 3,9 900 < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,3 <1,25 <1,25 29, ,25 0,71 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , , ,73 6,3 1,8 7,19 2, < 2 < 30 5, < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,4 1,26 1,44 50, d ,19 0,81 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,6 138, , ,52 9,9 4,3 4,45 2, ,7 390 < 0,1 < 0, <0,25 0, , ,5 1,26 5,95 43, d ,33 1,2 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,0 41, ,9 24 0,31 5,0 3,6 3,43 5, ,6 70 < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,5 2,36 2,28 11, d ,15 1,9 < 50 < 50 < 50 Suoritettu näytepistettä ei ole enää olemassa Keskiarvo 6, ,1 81 8, , ,8 3, ,5 552 < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,4 2,7 6, ,34 2,0 < Mediaani 6, ,2 82 8,0 96 0,66 6,6 3,5 2,8 2, ,9 420 < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,2 2,1 4, ,21 1,4 < 50 < 50 < 50 Minimi 0,1 12 7,0 61 5,9 13 0,07 2,3 < 1 0,59 0, ,1 31 < 0,1 < 0,05 76 <0,25 <0,25 24 <0, ,3 <1,25 <1,25 4, , ,08 0,3 < 50 < 50 < 50 Maksimi 18, , , , < 0,1 < 0, ,64 0, , ,53 16, # Viiveaika ylittynyt a Sis. men. O-Y-088 b Alihankinta, ICP-MS c Alihankinta, HNO3-uutto, ICP-OES

34

35 TALVIVAARA KUUSILAMPI, AVOLOUHOKSEN VIERESSÄ LIITE 2.1 Otto pvm. Ottosyvyys Kok. N NH4-N NO3-N Kok. P PO4-P COD Cr Kloridi Sulfaatti Tiosulfaatti Kenttämittaus SFS-EN 25813:1 996 SFS-EN 25813:1996 SFS 3021:19 79 SFS-EN Sis. men :1994, O-Y-003 lämpötilakomp ensaatio t Redox O2 O2 kyll. % ph S.joht Alkaliniteetti Kiintoaine SFS-EN 872:2005 Kiintoaineen hehk.jäännös INSTA-VH 67 Kok. kovuus SFS 3003:198 7 SFS 5505:19 88 Sis. men. O- Y-077 Sis. men. O- Y-078 Sis. men. O- Y-089 Sis. Sis. men. men. O- K-061 Y-079 SFS-EN ISO :2009 SFS-EN 10304:200 9 ISO Hg Al Sb As Ba Cd Ca Co Cr Cu Mg Mn Na Ni Fe S Zn U V * * * * * * * * # # # # # # # # # # # # # # # # # # m C mv mg/l % ms/m mmol/l mg/l mg/l mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l ,35 18,3 6,9 74 6,6 68,8 0,23 2,9 < 1 3, < 2 < < 0,1 < 0, <0,25 0,29 46,9 1, ,3 1,65 4,9 1, , ,13 <0,63 < 50 < 50 < ,50 15,1 27 3, , ,1 13 9,5 6, < 30 2, ,19 < 0, <0,25 0,46 42,4 0, ,9 <1,25 5,9 0, , ,05 0,88 < 50 < 50 < ,30 14,9 12 4, , , , < < 30 1, ,21 < 0, <0,25 0,39 35,0 0, ,7 2,39 3,7 0, , ,01 <0,63 < 50 < 50 < ,2-83 2, , ,0 7,1 3,4 6, < < 30 1, ,19 < 0, <0,25 0,43 42,8 0, ,2 <1,25 3,9 0, , ,01 <0,63 < 50 < 50 < ,5 28 3, , ,90 6,9 2,2 0, < < 30 1,7 430 < 0,1 < 0, ,26 0,49 32,5 0, ,7 1,25 4,4 0, , ,01 <0,625 < 50 < 50 < ,40 11,4-34 6, , ,50 6,9 2,8 4, < 30 1,7 420 < 0,1 < 0, <0,25 0,39 35,3 0, ,3 <1,25 5,4 0, , ,01 0,65 < 50 < 50 < ,30 9,7-9,3 7, ,5 90 1,0 6,0 2,2 4, < 30 1,6 420 < 0,1 < 0, <0,25 0,54 27,9 0, ,7 <1,25 2,9 0, , ,04 <0,625 < 50 < 50 < ,1 90 7,5 65 9,8 81 0,70 4,5 < 1 5, < 30 1,5 420 < 0,1 < 0, <0,25 0,35 25,4 0, ,3 <1,25 3,3 0, , ,06 <0,63 < 50 < 50 < ,30 8,1 66 7,8 66 9,6 82 0,63 3,7 < 1 6, < 30 1,4 380 < 0,1 < 0, <0,25 0,41 29,6 1, ,4 1,35 3,6 0, , ,10 0,725 < 50 < 50 < ,25 5, ,1 72 9,2 78 0,61 3,8 1,3 4, < 30 1,3 400 < 0,1 < 0, <0,25 0,36 25,5 0, ,2 <1,25 3,1 1, , ,08 <0,63 < 50 < 50 < ,25 2,3 103,2 8,4 62 9,0 75,1 0,55 4,6 2,17 3, < 30 1,4 390 < 0,1 < 0, <0,25 0,30 27,6 2,30 124,25 5,0 <1,25 3,9 1, , ,08 <0,63 < 50 < 50 < ,15 0,5 76,2 10,1 70 8,7 80,7 0,67 6,1 2,4 5, < 30 1,6 410 < 0,1 < 0, <0,25 0,28 30,0 1,79 147,5 4,3 <1,25 4,0 2, , ,15 <0,63 < 50 < 50 < ,2 0, ,8 61 6,9 53,3 0,38 2,8 2,1 3, < 30 1,5 250 < 0,1 < 0, ,25 <0,25 27,1 0,63 88,75 3,0 1,66 5,6 1, , ,10 <0,63 < 50 < 50 < ,15 0, ,0 76 6,3 23,4 0,15 5,3 2,4 1, < 30 0,78 92 < 0,1 < 0, <0,25 <0,25 20,9 0,43 37,5 2,4 1,95 2,8 1, , ,06 0,88 60 < Ei näytettä näytteenottajan sairastumisen vuoksi juoksutus alkoi , ,5 80 6,0 8,37 0,05 2,2 1,6 0, < 30 0,41 29 < 0,1 < 0, ,20 0,24 19,0 0,13 10,5 0,62 5,5 1,8 0, , ,04 0,28 96 < ,30 0, ,7 60 7,0 66,1 0,64 3,0 2,0 3, < 30 1,3 280 < 0,1 < 0, ,60 0,24 35,0 0, ,6 1,2 3,4 2, , ,28 0,45 < 50 < , ,8 6 6,7 43,3 2,2 4,3 < 1 2, ,3 < ,5 100 < 0,1 <0, <0,05 0, ,8 86 4,1 1,7 3,5 2, , ,20 0,46 < 50 < 50 < ,3 2,7 9,2 68 8,8 76,4 0,91 4,4 < 1 3, < 0,1 <0, ,52 0, , ,2 0,8 3, , ,32 0, ,9 87 5,4 39 7,5 77 1,3 4,9 1,1 3, < 0,1 < 0, ,31 0, , ,8 0,45 6,4 2, , ,37 0,19 Keskiarvo koko syksyltä 8,9 80,4 1,3 5,9 2,7 4,0 1314,1 363,6 61,5 55,1 16,5 < 30 1,9 339,0 < 0,1 < 0,05 250,9 <0,25 0,33 30,7 1,1 140,4 3,7 <1,25 4,0 1, ,2 44, ,1 0,42 < 50 < 50 < 50 Keskiarvo juoksutuksen ollessa käynnissä 7,2 54,2 1,0 3,8 1,1 2,8 1463,3 250,4 81,5 96,7 62,3 30,3 1,1 225,8 < 0,1 < 0,05 124,0 0,33 0,28 26,8 1,7 103,3 3,5 1,9 3,6 1, ,3 54, ,2 0,35 < 50 < Näyte on otettu lammen pohjoispäästä viikolle 50 asti, paitsi vko 36 ja 37 lammen eteläpäästä. Viikosta 51 lähtien näytteenottopisteenä on lammen pohjoispään purkupaikan alapuoli, Kuusilampi2 SFS- EN ISO ICP- /MS ICP- /MS ICP- /MS ICP- /MS ICP- /MS ICP- /OES ICP- /MS ICP- /MS ICP- /MS ICP- /OES ICP- /MS ICP- /OES ICP- /MS ICP- /OES ICP-/OES ICP- /MS ICP- /MS ICP-/MS C21- C40 Öljyhiilivedyt C11- C21 C10- C40 #= Näyte uutettu väkevällä typpihapolla Nab Labs Oy:n toimesta. Uuttoliuos analysoitu alihankintana: Labtium Oy Viikosta 48 alkaen alihankinta: Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus, akkreditoitu testauslaboratorio T 142, akkreditoitu määritysmenetelmä Laiterikon vuoksi alihankinta: SYP, akkreditoitu =ei tulosta, =Viiveaika ylittyi. Tulokseen liittyy ilmoitettua suurempi mittausepävarmuus. * = Näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin.

36

37 Talvivaara LIITE 2.2 Kuusilampi, kertanäytteet Ottopäivämäärä Kokonaissyvyys 6,2 m Näytenumero t O2 O2 kyll. % ph, 25 C Kok. N Kok. P COD Mn Sulfaatti Tiosulfaatti Kenttämittaus SFS-EN 25813:199 6 SFS-EN 25813:199 6 SFS-EN ISO 10523:201 2 Sähkönjohtavuus, 25 C Ottopiste Ottosyvyys Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 Kiintoaine SFS-EN 872:2005 INSTA-VH 67 Kiintoaineen hehkutusjäännös Kokonaiskovuus SFS 3003:1987 Sis. men. O-Y-088 Sis. men. O-Y-089 SFS 3036:1981 SFS-EN 10304:2009 * * * * * * * * * m C mg/l % ms/m mmol/l mg/l mg/l mmol/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l Kuusilampi 1m 1, ,7 8,1 58 7,0 72,5 0,73 4,5 1,3 3, ,2 340 < 0,1 < 50 < 50 < 50 Kuusilampi 1/2h 3, ,8 2,8 21 8,8 80,0 0,88 2,3 < 1 4, ,6 390 < 0,1 < 50 < 50 < 50 Kuusilampi -1m 5, ,1 1,0 8 8,1 81,0 1,1 3,0 < 1 4, ,0 380 < 0,1 < 50 < 50 < 50 ISO Öljyhiilivedyt C21-C40 Sis. men. O-Y-O20 Öljyhiilivedyt C11-C21 Sis. men. O-Y-O20 Öljyhiilivedyt C10-C40 SFS-EN ISO :2001 SFS-EN 27888:1994, lämpötilakompensaatio Ottopiste Ottosyvyys Näytenumero Alumiini, Al Antimoni, Sb Arseeni, As Barium, Ba Elohopea, Hg Kadmium, Cd Kalsium, Ca Koboltti, Co Kromi, Cr Kupari, Cu Magnesiu m, Mg Mangaani, Mn Natrium, Na Nikkeli, Ni Rauta, Fe Rikki, S Sinkki, Zn Uraani, U Vanadiini, V Alkuaineanalyysi: näyte uutettu typpihapolla ICP-MS ICP-MS ICP-MS ICP-MS ICP-MS ICP-MS ICP-OES ICP-MS ICP-MS ICP-MS ICP-OES ICP-MS ICP-OES ICP-MS ICP-OES ICP-OES ICP-MS ICP-MS ICP-MS Sis.menetelmä # # # # # # # # # # # # # # # # # # # m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Kuusilampi 1m 1, <0,05 0,11 27 <0,05 4, ,5 0,70 9,6 3, , ,23 0,21 Suoritettu Kuusilampi 1/2h 3, <0,05 0,22 26 <0,05 0, ,9 0,90 2,9 1,4 58 9, ,33 0,22 Suoritettu Kuusilampi -1m 5, <0,05 0,19 30 <0, ,1 0,90 2,9 1, , ,38 0,21 Suoritettu #=Näyte on uutettu väkevällä typpihapolla Nab Labs Oy:n toimesta. Analyysi suoritettu alihankintana: Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus, akkreditoitu testauslaboratorio T 142, akkreditoitu määritysmenetelmä. * = Näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin.

38

39 Kuusilampi, kenttämittaukset LIITE 2.3 Depth Date Time Temp SpCond ph Orp ODOsat ODO meters d/m/y hh:mm:ss C ms/cm mv % mg/l 0, :28:44 0,5 0,521 8,02 72,9 80,5 11, :28:48 0,5 0,52 8,02 73,0 80,4 11, :28:54 0,5 0,518 8,02 73,2 80,5 11,58 1, :33:02 1,18 0,692 7,92 83,3 64,5 9, :33:06 1,18 0,693 7,92 83,4 64,4 9, :33:10 1,18 0,693 7,92 83,4 64,3 9,08 1, :36:50 2,17 0,786 8,18 74,0 49,3 6, :36:52 2,17 0,786 8,18 74,0 49,2 6, :36:56 2,17 0,786 8,18 73,8 49,2 6,76 2, :41:40 2,87 0,802 8,73 56,6 38,5 5, :41:44 2,87 0,802 8,73 56,6 38,5 5, :41:48 2,87 0,802 8,74 56,6 38,5 5,18 2, :48:24 3,5 0,801 9,21 46,9 23,3 3, :48:28 3,5 0,801 9,21 46,9 23,3 3, :48:32 3,5 0,801 9,22 46,9 23,3 3,08 3, :52:50 3,81 0,806 9,23 51,8 17,9 2, :52:56 3,81 0,806 9,23 51,8 17,9 2, :53:00 3,81 0,807 9,23 51,9 17,9 2,35 3, :59:50 3,86 0,812 9,09 61,0 17,9 2, :59:54 3,86 0,812 9,09 61,1 17,9 2, :59:58 3,86 0,812 9,09 61,1 17,9 2,35 4, :03:40 3,86 0,814 8,93 67,1 13,5 1, :03:44 3,86 0,814 8,93 67,1 13,5 1, :03:48 3,86 0,814 8,92 67,1 13,4 1,76 4, :07:02 3,92 0,815 8,8 71,1 6,4 0, :07:06 3,92 0,815 8,79 71,2 6,4 0, :07:10 3,92 0,815 8,79 71,2 6,4 0,83 5, :11:10 4,04 0,817 8,67 68,8 3,2 0, :11:14 4,04 0,817 8,67 68,8 3,1 0, :11:18 4,04 0,817 8,67 68,7 3,1 0,41 5, :13:54 4,11 0,816 8,83 56,7 2,2 0, :13:58 4,11 0,816 8,83 56,6 2,2 0, :14:00 4,11 0,816 8,83 56,6 2,2 0,29 6, :17:50 4,15 0,815 8,93 50,2 2,1 0, :17:56 4,15 0,815 8,93 50,1 2,1 0, :18:00 4,15 0,815 8,93 50,0 2,1 0,28

40

41 TALVIVAARAN KAIVOS Rakentamisvaiheen aikaisen kiintoainepitoisuuden tarkkailu Analyysitulokset Nab Labs Oy Sekundäärikasa (SeP9) Otto- kiinto- kok. Huom pvm aine syv mg/l m oja jäässä altaat ja oja jäässä oja jäässä oja jäässä ,2 otettu vanhasta pisteestä, altaan 2 alapuolelta (Talvivaara, Heikki Rusanen näytti paikan) ,2 otettu vanhasta pisteestä virtaavasta vedestä, alimmaisen altaan lähtöoja vielä jäässä ,2 otettu vanhasta paikasta altaan 2 alapuolelta, ei kuvaa suoraan vesistöön päätyvää vettä ,3 otettu vanhasta paikasta altaan 2 alapuolelta, ei kuvaa suoraan vesistöön päätyvää vettä , eteenpäin näytteet otettu 3. altaan päästä , ,3 0, ,6 0, ,2 0, ,1 0, , ,0 0, , ,3 0, ,4 0, ,6 0, ,1 heikko virtaus , ,1 0, , ,6 0, , , , , ,9 0, ,1 0, ,5 0, ,9 0, ,7 0, ,6 0, ,1 0, ,9 0, ,3 0, ,3 0, ,6 0, ,2 0, ,1

42

43 Pöyry Finland Oy Hanna Kurtti: / [email protected] Tutkijanti 2A, Oulu Antti Leskelä: / antti.leskela@ poyry.com Pöyry Finland Oy Virpi Ervasti: / virpi.ervasti@ poyry.com PL 38, Harjutie 14, Kaustinen Hanna Kurtti: / [email protected] JÄTEVESITARKKAILUN YHTEENVETO 16UEC0005 Talvivaara Oy saniteettivedet 2012 Lupaehdot PSY Nro 33/07/ Vna 888/2006 BOD 7 > 90 % (1/1a) < 30 mg/l > 70 % P > 85 % (1/1a) < 3 mg/l > 80 % COD Cr <125 mg/l > 75 % < 35 mg/l > 90 % 1. KUORMITUS PÄIVÄMÄÄRÄ Näytteenottaja AnL AnL EPK AnL Vuoden tulos Q kok m3/d Q ohitus m3/d ,0 Q käsitelty m3/d BOD7atu Tuleva mg/l Käsitelty mg/l 4 8 < Vesistöön mg/l 4 8 < Tuleva kg/d 6 6,90 5,5 14 0,0 0,0 7,39 Ohitus kg/d ,00 Käsitelty kg/d 0,1 0,24 0,04 0,14 0,00 0,00 0,09 Vesistöön kg/d 0,1 0,24 0,04 0,14 0,00 0,00 0,09 Käsittelyteho % #DIV/0! #DIV/0! 99 Kokonaisteho % #DIV/0! #DIV/0! 99 Kokonais P Tuleva mg/l ,5 Käsitelty mg/l 0,41 0,54 0,07 0,55 0,00 0,00 0,3 PO4-P mg/l <0,01 <0,01 <0,01 0,02 0,00 0,00 0,3 Vesistöön mg/l 0,41 0,54 0,07 0,55 0,00 0,00 0,3 PO4-P kg/d 0,000 0,000 0,0002 0,001 0,0000 0,0000 Tuleva kg/d 0,28 0,39 0,31 0,60 0,00 0,00 0,26 Ohitus kg/d Käsitelty kg/d 0,01 0,02 0,002 0,019 0,000 0,000 0,01 Vesistöön kg/d 0,01 0,02 0,002 0,019 0,000 0,000 0,01 Käsittelyteho % ,5 97 #DIV/0! #DIV/0! 97 Kokonaisteho % ,5 97 #DIV/0! #DIV/0! 97 Kokonais N Tuleva mg/l Käsitelty mg/l Vesistöön mg/l Tuleva kg/d 2,2 3,30 2,9 4,9 0,0 0,0 2,2 Ohitus kg/d ,00 Käsitelty kg/d 1,7 1,8 2,0 2,8 0,0 0,0 1,4 Vesistöön kg/d 1,7 1,8 2,0 2,8 0,0 0,0 1,4 Käsittelyteho % #DIV/0! #DIV/0! 38 Kokonaisteho % #DIV/0! #DIV/0! 38 NH4-N Tuleva mg/l Käsitelty mg/l Vesistöön mg/l Tuleva kg/d 2,2 3,30 2,9 4,9 0,0 0,0 2,2 Ohitus kg/d ,00 Käsitelty kg/d 0,53 0,8 0,70 0,88 0,00 0,00 0,5 Vesistöön kg/d 0,53 0,8 0,70 0,88 0,00 0,00 0,5 Käsittelyteho % #DIV/0! #DIV/0! 78 Kokonaisteho % #DIV/0! #DIV/0! 78 CODCr * Tuleva mg/l Käsitelty mg/l Vesistöön mg/l Tuleva kg/d 15 17, , Ohitus kg/d ,0 Käsitelty kg/d 0,81 1,8 0,90 1,5 0,00 0,00 0,8 Vesistöön kg/d 0,81 1,8 0,90 1,5 0,00 0,00 0,8 Käsittelyteho % #DIV/0! #DIV/0! 94 Kokonaisteho % #DIV/0! #DIV/0! 94 Talvivaara_saniteetti_2012.xls Tulostettu / Printad Sivu 1/2

44 1. KUORMITUS PÄIVÄMÄÄRÄ Kiintoaine Tuleva mg/l Käsitelty mg/l , Vesistöön mg/l , Tuleva kg/d 5,3 6 4,6 13 0,0 0,0 4,7 Ohitus kg/d ,0 Käsitelty kg/d 0,26 0,66 0,11 0,39 0,00 0,00 0,2 Vesistöön kg/d 0,26 0,66 0,11 0,39 0,00 0,00 0,2 Käsittelyteho % #DIV/0! #DIV/0! 95 Kokonaisteho % #DIV/0! #DIV/0! 95 * Näytteet on analysoitu Mittatekniikan keskuksen akkreditoimassa (FINAS-akkreditoitu) testauslaboratoriossa T111 Nab Labs Oy (Nuottasaarentie 17, Oulu, puh ). Menetelmäkuvaukset pyydettäessä. 2. MUUT MITATUT SUUREET Lämpötila C Tuleva 13,5 17,0 14,0-0,0 0,0 Käsitelty 10,9 15,7 16,6-0,0 0,0 Kemikaalit Lipeä g/m3 PAX-14 g/m Alkaliniteetti mmol/l Tuleva 7,3 8,0 11,0 10,0 0,0 0,0 Käsitelty 0,19 1,4 0,34 0,11 0,00 0,00 ph Tuleva 7,8 8,2 8,1 7,9 0,0 0,0 Käsitelty 5,9 7,0 6,6 5,7 0,0 0,0 Johtokyky ms/m Tuleva Käsitelty NO2,3-N Tuleva mg/l Käsitelty 50 32, Käsitelty Al (Suod. 0,45µm) mg/l 1,5 2,6 <0,2 1,3 0,0 0,0 Fe (Suod. 0,45µm) mg/l 0,25 0,54 0,15 0,25 0,00 0,00 Koli 44 C kpl/dl 19 arvio > arvio 30 arvio >0 >0 Happi mg O 2 /l 3,6 2,3 2,0 1,7 0,0 0,0 Bioroottoriallas Happi mg O 2 /l 5,6 2,37 3,1 2,2 3. PROSESSIOSIEN KUORMITUS PÄIVÄMÄÄRÄ Selkeytys Pinta-ala m Tilavuus m q med m3/h 0,92 1,3 0,92 1,5 0,71 0,96 S h m/h #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! S MLSS m/h #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! S SS kgss/m2h #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! Viipymä h ####### ####### ####### ####### ####### #VALUE! Happi 1 mg/l Happi 2 mg/l Näkösyvyys 1 cm Näkösyvyys 2 cm Lausunto: Orgaanisen aineen ja fosforin puhdistustehot täyttivät (vuosittaiset) vaatimukset Orgaanisen aineen ja fosforin puhdistustehot täyttivät (vuosittaiset) vaatimukset Orgaanisen aineen ja fosforin puhdistustehot täyttivät (vuosittaiset) vaatimukset Orgaanisen aineen ja fosforin puhdistustehot olivat (vuosittaisia) lupaehtorajoja paremmat Orgaanisen aineen ja fosforin puhdistustehot olivat (vuosittaisia) lupaehtorajoja paremmat. VNa 888/2006:n (vuositt.) raja-arvot saavutettiin. Puhdistamo täytti vuosittaiset vaatimukset sekä VNa 888/2006 raja-arvot Oulussa PÖYRY FINLAND OY Hanna Kurtti, DI JAKELU: Talvivaaran kaivos: Karvinen / Salmela / Hilla / Ruokonen / Lemmettylä Kajaanin ymp.suojeluviranomainen, Malinen / Neuvonen Sotkamon ymp.suojeluviranomainen, Huttunen / Hujakka Kainuun ely-keskus, kirjaamo / Rojo Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Nykänen Talvivaara_saniteetti_2012.xls Tulostettu / Printad Sivu 2/2

45 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN VUODEN 2012 LMAPÄÄSTÖMITTAUKSET TALTEENOTON MITTAUKSET Saostuslinja Neutralointireaktori Rautasaostus Nauhasuodin Sakeuttimet Esineutraloinnin nauhasuodin MALMINKÄSITTELYN MITTAUKSET Raportti nro 12R140 JAKELU Pöyry Finland Oy, Pirkko Virta Talvivaara Sotkamo Oy, Ville Heikkinen (pdf) Talvivaara Sotkamo Oy, Veli-Matti Hilla (pdf) Talvivaara Sotkamo Oy, Tiina Lemmettylä (pdf) Talvivaara Sotkamo Oy, Krista Pussinen (pdf) Talvivaara Sotkamo Oy, Elina Salmela (pdf) Talvivaara Sotkamo Oy, Johanna Tikka (pdf) Nab Labs Oy, arkisto Nab Labs Oy Y-tunnus / VAT no. FI Betonimiehenkuja 1 A Espoo [email protected] Raisionkaari Raisio Tikkalantie Rauma Nevantie Kärsämäki Nuottasaarentie Oulu Harjutie Kaustinen Laserkatu Lappeenranta Sievisenmäentie 8 C Jyskä Säterintie Valkeakoski Laskut PL Helsinki Puh. Hallinto Laboratoriopalvelut Ilmapäästömittaukset

46 2/7 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ MITATUT KOHTEET MITTAUSMENETELMÄT MITTAUSTULOKSET R140 /

47 3/7 Tilaaja: Yht. henkilö: Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie Tuhkakylä Pertti Immonen Krista Pussinen Toimeksianto: Tarjous MPe12008 ( ) Ostotilaus ( ) Käsittelijät: Outi Aitto-oja Miia Perälä Tehtävä: TALVIVAARAN KAIVOKSEN VUODEN 2012 ILMAPÄÄSTÖMITTAUKSET Tulokset: LIITE 1 MITTAUSTULOSTEN KOONTITAULUKKO Liite 1.1 Metallien talteenotto Liite 1.2 Malminkäsittely LIITE 2 MITTAUSEPÄVARMUUDET Nab Labs Oy, Outi Aitto-oja DI, mittausinsinööri 12R140 /

48 4/7 1 YLEISTÄ Nab Labs laboratorioiden päästömittausryhmä toteutti Talvivaara Sotkamo Oy:n toimeksiannosta Sotkamon kaivoksen tarkkailusuunnitelman mukaiset ilmapäästömittaukset vuoden 2012 aikana. Mitattavat kohteet olivat metallien talteenoton puolelta saostuslinjojen, neutralointireaktorin, rautasaostuksen, nauhasuotimien pesurin ja sakeuttimien poistokaasut sekä lisäksi esineutraloinnin nauhasuotimen poistokaasu (vanha nauhasuodin). Metallien talteenoton mittaukset tehtiin kuukausittain kesäkuusta 2012 lähtien. Malminkäsittelyn hiukkasmittaukset tehtiin kertaluontoisesti Talvivaara Sotkamo Oy:n puolesta mittauksissa toimivat yhteyshenkilöinä metallien talteenoton puolelta Ville Heikkinen, Krista Pussinen ja Ossi Metsälä. Malminkäsittelyn mittauksissa yhteyshenkilönä toimi Kyösti Haverinen. Nab Labs Oy:stä mittauksista ovat vastanneet mittausryhmän johtaja Esko Ristinen sekä mittausinsinöörit Miia Perälä, Ilkka Ristinen ja päästömittaajat Juho Kilponen ja Teemu Niemi. Tulosten käsittelystä ja raportoinnista ovat vastanneet mittausinsinöörit Minna Levä, Miia Perälä ja Outi Aitto-oja. 2 MITATUT KOHTEET Metallien talteenottolaitos Metallien talteenottolaitoksen ilmapäästömittaukset aloitettiin kesäkuussa Metallien talteenottolaitoksella tehtiin vuoden 2012 aikana seuraavat mittaukset, joiden tulokset on esitetty koostetusti liitteessä ) Kesäkuu, : Kohteiden saostuslinjojen, neutralointireaktorin, rautasaostuksen, nauhasuotimen, sakeuttimen ja esineutraloinnin nauhasuotimen poistokaasuista mitattiin TRS- ja rikkivetypitoisuudet. Saostuslinja 1:n, neutralointireaktorin ja sakeuttimen poistokaasuista mitattiin rikkihiilipitoisuudet. Tulokset on raportoitu Nab Labsin raportissa 12R051 (päivätty ). 2) Kesäkuu, : Kohteiden saostuslinjojen, neutralointireaktorin, rautasaostuksen, nauhasuotimen, sakeuttimen ja esineutraloinnin nauhasuotimen poistokaasuista mitattiin TRS-pitoisuudet. Rikkivetypitoisuudet mitattiin em. kohteista pois lukien nauhasuotimen poistokaasu. Saostuslinja 1:n, neutralointireaktorin ja sakeuttimen poistokaasuista mitattiin rikkihiilipitoisuudet. Tulokset on raportoitu Nab Labsin raportissa 12R056 (päivätty ). 3) Heinäkuu, : Kohteiden saostuslinjojen, neutralointireaktorin, rautasaostuksen, nauhasuotimen, sakeuttimen ja esineutraloinnin nauhasuotimen poistokaasuista mitattiin TRS- ja rikkivetypitoisuudet. Saostuslinja 1:n, neutralointireaktorin ja sakeuttimen poistokaasuista mitattiin rikkihiilipitoisuudet. Tulokset on raportoitu Nab Labsin raportissa 12R070 (päivätty ). 4) Elokuu, : Kohteiden saostuslinjojen, neutralointireaktorin, rautasaostuksen, nauhasuotimen, sakeuttimen ja esineutraloinnin nauhasuotimen poistokaasuista mitattiin 12R140 /

49 5/7 TRS-pitoisuudet. Rikkivetypitoisuudet mitattiin em. kohteista pois lukien nauhasuotimen poistokaasu. Tulokset on raportoitu Nab Labsin raportissa 12R076 (päivätty ). 5) Syyskuu, : Kohteiden saostuslinjojen, neutralointireaktorin, rautasaostuksen, nauhasuotimen, sakeuttimen ja esineutraloinnin nauhasuotimen poistokaasuista mitattiin TRS-, rikkivety- ja rikkihiilipitoisuudet. Tulokset on raportoitu Nab Labsin raportissa 12R092 (päivätty ). 6) Lokakuu, : Kohteiden saostuslinjojen, neutralointireaktorin, sakeuttimen ja esineutraloinnin nauhasuotimen poistokaasuista mitattiin TRS-, rikkivety ja rikkihiilipitoisuudet. Nauhasuotimen poistokaasusta mitattiin TRS- ja rikkihiilipitoisuudet. Mittaukset keskeytyivät tuotantokatkoksen takia ja rautasaostusta ei mitattu. Tulokset on raportoitu Nab Labsin raportissa 12R112 ( ). Tuotantokatkoksen takia marraskuussa ei tehty mittauksia. 7) Joulukuu, : Kohteiden saostuslinjojen, neutralointireaktorin, rautasaostuksen, nauhasuotimen, sakeuttimen ja esineutraloinnin nauhasuotimen poistokaasuista mitattiin TRS- ja rikkivetypitoisuudet. Nauhasuotimen poistokaasusta mitattiin TRS-pitoisuudet. Tulokset on raportoitu Nab Labsin raportissa 12R139 ( ). Mittaustasot sijaitsivat seuraavasti: Saostuslinjat (adsorptio 1 ja 2): Mittaukset tehtiin pyöreistä pystykanavista (Ø 240 mm). Mittauspaikat eivät täytä päästömittausstandardien asettamia vaatimuksia häiriöttömien etäisyyksien suhteen, mikä on otettu huomioon mittausepävarmuuksien tarkastelussa. Neutralointireaktori: Mittaukset tehtiin pyöreästä vaakakanavasta (Ø 530 mm). Mittauspaikka täyttää päästömittausstandardien asettamat vaatimukset. Rautasaostus: Mittaukset tehtiin pyöreästä pystykanavasta (Ø 400 mm). Mittauspaikka täyttää päästömittausstandardien asettamat vaatimukset. Nauhasuodin (uuden pesurin jälkeen): Mittaukset tehtiin pyöreästä pystykanavasta (Ø 570 mm). Mittauspaikka ei täytä päästömittausstandardien asettamia vaatimuksia häiriöttömien etäisyyksien suhteen mikä on otettu huomioon mittausepävarmuuksien tarkastelussa. Sakeuttimet: Mittaukset tehtiin pyöreästä pystykanavasta (Ø 570 mm). Mittauspaikka täyttää päästömittausstandardien asettamat vaatimukset. Esineutraloinnin nauhasuodin: Mittaukset tehtiin pyöreästä pystykanavasta (Ø 570 mm). Mittauspaikka ei täytä päästömittausstandardien asettamia vaatimuksia häiriöttömien etäisyyksien suhteen mikä on otettu huomioon mittausepävarmuuksien tarkastelussa. 12R140 /

50 6/7 Malminkäsittely Malminkäsittelyn poistokaasusta letkusuodattimien jälkeen mitattiin hiukkaspitoisuudet ja -päästöt normaalissa tuotantotilanteessa Mittausjaksojen ajankohdat ja mittaustulokset on esitetty liitteenä olevassa koontitaulukossa (liite 1.2). Tulokset on raportoitu Nab Labsin raportissa 12R072 ( ). Mittaustaso sijaitsi ulkona piipussa (Ø mm) mittaustarkoitukseen rakennetulla tasanteella. Mittaukset tehtiin neljästä yhteestä. Mittauspaikka ei täytä päästömittausstandardien asettamia vaatimuksia häiriöttömien etäisyyksien suhteen. Em. huolimatta mittaukset olivat hyvin hallittavissa ja tulokset ovat edustavia. 3 MITTAUSMENETELMÄT Nab Labs Oy on Finas-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio (akkreditointitunnus T226), akkreditointivaatimus SFS-EN-ISO/IEC Mittauksissa käytetyt akkreditoidut menetelmät on merkitty tähdellä (*). Akkreditointi ei koske lausuntoja. Mittauksissa käytettiin seuraavia laitteistoja ja menetelmiä: - Hiukkaset *, Sick Gravimat-näytteenottolaitteisto (gravimetrinen menetelmä), SFS-EN Pienten hiukkaspitoisuuksien määrittäminen. Suodatinmateriaalina käytettiin kvartsikuitua (Munktell MK 360). Tuloksia ei voida ilmoittaa akkreditoituina, koska pitoisuudet ovat alle menetelmän akkreditoidun mittausalueen (< 1 mg/m 3 n). Tiiveystestien ja kenttänollien tulokset olivat hyväksyttäviä. - Tilavuusvirrat* on määritetty näytteenottojen yhteydessä Sick Gravimat-laitteistolla (malminkäsittely). - Rikkivety ( H2 S), rikkivetypitoisuuksien mittauksessa noudatettiin standardia SFS Näytekaasu kuplitettiin kadmiumasetaattiliuoksen läpi. Näytekaasun sisältämä rikkivety reagoi kadmiumasetaatin kanssa muodostaen kadmiumsulfidia, joka määritettiin jodometrisesti titraamalla. Analyysit tehtiin Nab Labs Oy:n Oulun laboratoriossa. Koska nauhasuotimen poistokaasun lipeäpitoisuus vaikuttaa nesteabsorptio-menetelmään, nauhasuotimen mittauksissa käytettiin Dräger-ilmaisinputkia tai pitoisuus on ilmoitettu TRS-pitoisuutena. - Rikkihiili (CS 2 ): Näytteet adsorboitiin SKC-aktiivihiiliputkiin NIOSH 1600 näytteenottomenetelmää soveltaen. Näytteet analysoitiin Tampereen työterveyslaitoksella. Mittaukset tehtiin tilaajan esittämistä kohteista ja CS 2 -pitoisuuksia ei mitattu jokaisella mittauskerralla. - TRS*, Monitorlabs 8850 ja Monitorlabs Oxycon Model 8775A TRS-konvertteri (TRS-yhdisteet hapetetaan TRS-konvertterissa rikkidioksidiksi) sekä EPM-laimennussondijärjestelmä, (UVfluoresenssiin perustuva mittaus) jatkuvatoiminen mittaus kuivasta kaasusta, sisäinen menetelmä perustuen standardiin SFS 3869 Kaasumaisten päästöjen määritys. 12R140 /

51 7/7 - Analysaattoreiden kalibroinnissa käytettiin seuraavia kalibrointikaasuja - H 2 S 153 ppm (SO 2 ) - 0-piste instrumentti-ilma - Lämpötilamittauksissa käytettiin K-tyyppisiä termoelementtejä. - Jatkuvatoimisten mittalaitteiden tulokset tallennettiin minuutin välein dataloggeri-piirtureilla Yokogawa DR 130 ja Yokogawa HR Osa mittaustiedoista kirjattiin käsin muistiin. 4 MITTAUSTULOKSET Mittausjaksojen ajankohdat ja mittaustulokset on esitetty liitteenä 1 olevissa koontitaulukoissa. Koontitaulukoissa pitoisuudet on ilmoitettu kuivissa kaasuissa mittausjaksojen keskiarvoina sekä rikkivety-, rikkihiili- ja hiukkaspitoisuudet näytejaksoittain. TRS-pitoisuudet on ilmoitettu yksiköissä ppm ja mgs/m 3 n (alkuainerikiksi laskettuna). Koontitaulukossa on esitetty TRS-pitoisuudet erikseen myös jaksottaisten H 2 S- näytteenottojaksojen ajalta. Liitteessä 2 on esitetty mittaustulosten epävarmuudet laskentaperusteineen. 5 TULOSTEN TARKASTELU Metallien talteenottolaitos Mittaustulokset on esitetty kohteittain liitteessä 1.1. Mitatut rikkivetypitoisuudet alittivat päästörajaarvon lukuun ottamatta neutralointireaktorin poistohöngän yhtä mittaustulosta. Elokuun ( ) mittauksissa neutralointireaktorin poistohöngän toinen mittaustulos oli 54 mg/m 3 n ja kahden peräkkäisen näytteen keskiarvo 44 mg/m 3 n luparajan ollessa 50 mg/m 3 n. Mittausepävarmuudet huomioon ottaen kaikki mitatut rikkivetypitoisuudet alittivat päästörajaarvon. Malminkäsittely Malminkäsittelyn mittaustulokset on esitetty liitteenä olevassa koontitaulukossa (liite 1.2) ja taulukossa 1. Taulukko 1. Mittaustulosten vertailu luparajoihin Päästökohde Mitatut pitoisuudet Luparaja Malminkäsittely < 1 / < 1 / < 1 mg/m 3 n 10 mg/m 3 n Päästökohteen hiukkaspitoisuudet alittavat päästöraja-arvon. 12R140 /

52

53 Koontitaulukko Liite 1.1 (1/6) TALVIVAARA SOTKAMO OY TARKKAILU 2012 METALLIEN TALTEENOTON MITTAUKSET V KOHDE Saostuslinja Saostuslinja Saostuslinja Saostuslinja Saostuslinja Saostuslinja Saostuslina Saostuslinja poistohöngät pesurien poistohöngät pesurin poistohöngät pesurin poistohöngät pesurin poistohöngät pesurin poistohöngät pesurin poistohöngät pesurin poistohöngät pesurin jälkeen (adsorptio) jälkeen (adsorptio) jälkeen (adsorptio) jälkeen (adsorptio) jälkeen (adsorptio) jälkeen (adsorptio) jälkeen (adsorptio 1) jälkeen (adsorptio 2) PVM KLO 11:50-14:00 14:20-16:20 12:30-14:34 12:48-14:56 13:45-16:00 12:40-15:15 14:32-15:32 13:29-14:29 Prosessitilanne Normaali Normaali Normaali Normaali Normaali Normaali Normaali Normaali Tuotantotiedot Linja 1 m 3 /h m /h Linja 2 m 3 /h Poistokaasun lämpötila C Poistokaasujen pitoisuudet TRS* pitoisuus (kuiva) ppm < 1 < TRS* pitoisuus (kuiva, NTP) a) mgs/m 3 n < 1 < a) Laskettu alkuainerikkinä H 2 S pitoisuus (kuiva) ppm < 1 < 1 < 1 < < 1 < 1 H 2 S pitoisuus (kuiva, NTP) mg/m 3 n < 1 < 1 < 1 < < 1 < 1 (Näytejaksojen pitoisuudet) mg/m 3 n (< 1 / < 1) (< 1 / < 1) (< 1 / < 1) (< 1 / < 1) (1 / 5) (1 / < 1) (< 1) (< 1) TRS-pitoisuudet näytejaksojen ajalta a) mgs/m 3 n (< 1 / < 1 ) (< 1 / < 1 ) (13 / 12) (10 / 9) (6 / 6) (6 / 6) (1) (1) Luparaja-arvo 50 mgh 2 S/m 3 NTP, lihavoidut pitoisuudet ylittävät raja-arvon CS 2 -pitoisuus (kuiva, NTP) mg/m 3 n - < 1 < 2-2 < 2 < 2 < 2 (Näytejaksojen pitoisuudet) mg/m 3 n (< 1 / < 1) (< 2 / < 2) (3 / 2) (< 2 / < 2) < 2 < 2 a) 3 CS 2 pitoisuus (kuiva, NTP) a) mgs/m 3 n < 1 < 2 2 < 2 < 2 < 2 a) Laskettu alkuainerikkinä * Akkreditoitu mittausmenetelmä Tulokset on ilmoitettu NTP-olosuhteissa (101,3 kpa, 273K). Tulokset pätevät vain mittausjaksojen ajalle. Raportin saa kopioida vain kokonaan. Talvivaara koonti 2012 Raportti 12R140 /

54 Koontitaulukko Liite 1.1 (2/6) TALVIVAARA SOTKAMO OY TARKKAILU 2012 METALLIEN TALTEENOTON MITTAUKSET V KOHDE PVM KLO Prosessitilanne Neutralointireaktorin Neutralointireaktorin Neutralointireaktorin Neutralointireaktorin Neutralointireaktorin Neutralointireaktorin Neutralointireaktorin poistohöngät pesurin poistohöngät pesurin poistohöngät pesurin poistohöngät pesurin poistohöngät pesurin poistohöngät pesurin poistohöngät pesurin jälkeen jälkeen jälkeen jälkeen jälkeen jälkeen jälkeen :47-11:45 11:45-13:35 10:19-12:33 10:35-12:36 12:20-13:30 10:35-12:35 10:55-13:00 Normaali Normaali Normaali Normaali Normaali Normaali Normaali Tuotantotiedot Linja 1 m 3 /h m /h Linja 2 m 3 /h Poistokaasun lämpötila C Poistokaasujen pitoisuudet TRS* pitoisuus (kuiva) ppm TRS* pitoisuus (kuiva, NTP) a) a) Laskettu alkuainerikkinä mgs/m 3 n H 2 S pitoisuus (kuiva) ppm H 2 S pitoisuus (kuiva, NTP) mg/m 3 n (Näytejaksojen pitoisuudet) mg/m 3 n TRS-pitoisuudet näytejaksojen ajalta a) mgs/m 3 n Luparaja-arvo 50 mgh 2 S/m 3 NTP, lihavoidut pitoisuudet ylittävät raja-arvon (3 / 5) (3 / 2) (1 / <1) (34 / 54) (25 / 19) (< 1 / 1) (3 / 3) (7 / 7) (17 / 16) (15 / 22) (78 / 92) (34 / 35) (13 / 13) (16 / 17) CS 2 -pitoisuus (kuiva, NTP) mg/m 3 n (Näytejaksojen pitoisuudet) mg/m 3 n CS 2 pitoisuus (kuiva, NTP) a) a) Laskettu alkuainerikkinä a) 3 mgs/m 3 n (9 / 8) (6 / 5) (6 / 5) (2 / 3) ( 7 / 7 ) * Akkreditoitu mittausmenetelmä Tulokset on ilmoitettu NTP-olosuhteissa (101,3 kpa, 273K). Tulokset pätevät vain mittausjaksojen ajalle. Raportin saa kopioida vain kokonaan. Talvivaara koonti 2012 Raportti 12R140 /

55 Koontitaulukko Liite 1.1 (3/6) TALVIVAARA SOTKAMO OY TARKKAILU 2012 METALLIEN TALTEENOTON MITTAUKSET V KOHDE PVM KLO Prosessitilanne Rautasaostuksen Rautasaostuksen Rautasaostuksen Rautasaostuksen Rautasaostuksen Rautasaostuksen Rautasaostuksen poistohöngät pesurin poistohöngät pesurin poistohöngät pesurin poistohöngät pesurin poistohöngät pesurin poistohöngät pesurin poistohöngät pesurin jälkeen jälkeen jälkeen jälkeen jälkeen jälkeen jälkeen :09-17:21-8:30-10:43 8:45-10:45 10:40-12:45 10:56-12:56 10:56-12:56 Normaali Tuotanto seis Normaali Normaali Normaali Normaali Normaali Tuotantotiedot Linja 1 m 3 /h m /h Linja 2 m 3 /h Poistokaasun lämpötila C Poistokaasujen pitoisuudet TRS* pitoisuus (kuiva) ppm TRS* pitoisuus (kuiva, NTP) a) a) Laskettu alkuainerikkinä mgs/m 3 n H 2 S pitoisuus (kuiva) ppm H 2 S pitoisuus (kuiva, NTP) mg/m 3 n (Näytejaksojen pitoisuudet) mg/m 3 n TRS-pitoisuudet näytejaksojen ajalta a) mgs/m 3 n Luparaja-arvo 50 mgh 2 S/m 3 NTP, lihavoidut pitoisuudet ylittävät raja-arvon < 1 - < 1 < 1 < 1 1 < 1 < 1 < 1 < 1 < 1 1 < 1 (< 1 / < 1) (< 1 / < 1) (< 1 / < 1) (< 1 / < 1) (1 / < 1) (< 1 / < 1) (1 / 1 ) (6 / 6) (2 / 2) (3 / 3) (2 / 2) (4 / 1) CS 2 -pitoisuus (kuiva, NTP) mg/m 3 n - - < (Näytejaksojen pitoisuudet) mg/m 3 n CS 2 pitoisuus (kuiva, NTP) a) a) Laskettu alkuainerikkinä a) 3 mgs/m 3 n (< 2 / < 2) < 2 * Akkreditoitu mittausmenetelmä Tulokset on ilmoitettu NTP-olosuhteissa (101,3 kpa, 273K). Tulokset pätevät vain mittausjaksojen ajalle. Raportin saa kopioida vain kokonaan. Talvivaara koonti 2012 Raportti 12R140 /

56 Koontitaulukko Liite 1.1 (4/6) TALVIVAARA SOTKAMO OY TARKKAILU 2012 METALLIEN TALTEENOTON MITTAUKSET V KOHDE PVM KLO Prosessitilanne Nauhasuodin Nauhasuodin Nauhasuodin Nauhasuodin Nauhasuodin Nauhasuodin Nauhasuodin poistohöngät pesurin poistohöngät pesurin poistohöngät pesurin poistohöngät pesurin poistohöngät pesurin poistohöngät pesurin poistohöngät pesurin jälkeen jälkeen jälkeen jälkeen jälkeen jälkeen jälkeen :00-16:10 17:45-02:00 14:15-8:18 16:58-8:00 19:20-8:30 18:40-21:45 16:50-18:50 Normaali Normaali Normaali Normaali Normaali Normaali Normaali Tuotantotiedot Linja 1 m 3 /h => m /h Linja 2 m 3 /h => Poistokaasun lämpötila C #) 29 Poistokaasujen pitoisuudet TRS* pitoisuus (kuiva) ppm TRS* pitoisuus (kuiva, NTP) a) a) Laskettu alkuainerikkinä mgs/m 3 n H 2 S pitoisuus (kuiva) ppm H 2 S pitoisuus (kuiva, NTP) mg/m 3 n (Näytejaksojen pitoisuudet) mg/m 3 n TRS-pitoisuudet näytejaksojen ajalta a) mgs/m 3 n Luparaja-arvo 50 mgh 2 S/m 3 NTP, lihavoidut pitoisuudet ylittävät raja-arvon # Mitattu Dräger-putkella # - 10 (# - #) (# # Mitattu Dräger-putkella (# (# (# (# (28 / 9) (51 / 7) # Mitattu Dräger-putkella #) Mitattu Dräger ilmaisinputkella #) Ei mitattu #) Mitattu Dräger ilmaisinputkella CS 2 -pitoisuus (kuiva, NTP) mg/m 3 n - < 1 < (Näytejaksojen pitoisuudet) mg/m 3 n CS 2 pitoisuus (kuiva, NTP) a) a) Laskettu alkuainerikkinä a) 3 mgs/m 3 n (< 1 ) (< 2 / < 2) < 1 < 2 * Akkreditoitu mittausmenetelmä Tulokset on ilmoitettu NTP-olosuhteissa (101,3 kpa, 273K). Tulokset pätevät vain mittausjaksojen ajalle. Raportin saa kopioida vain kokonaan. Talvivaara koonti 2012 Raportti 12R140 /

57 Koontitaulukko Liite 1.1 (5/6) TALVIVAARA SOTKAMO OY TARKKAILU 2012 METALLIEN TALTEENOTON MITTAUKSET V KOHDE PVM KLO Prosessitilanne Sakeuttimien Sakeuttimien Sakeuttimien Sakeuttimien Sakeuttimien Sakeuttimien Sakeuttimien poistohöngät pesurin poistohöngät pesurin poistohöngät pesurin poistohöngät pesurin poistohöngät pesurin poistohöngät pesurin poistohöngät pesurin jälkeen jälkeen jälkeen jälkeen jälkeen jälkeen jälkeen :32-13:39 13:05-15:45 11:50-14:15 14:12-16:40 17:30-19:15 16:40-18:25 8:22-10:22 Normaali Normaali Normaali Normaali Normaali Normaali Normaali Tuotantotiedot Linja 1 m 3 /h m /h Linja 2 m 3 /h Poistokaasun lämpötila C Poistokaasujen pitoisuudet TRS* pitoisuus (kuiva) TRS* pitoisuus (kuiva, NTP) a) a) Laskettu alkuainerikkinä ppm mgs/m 3 n klo 9:50-11: H 2 S pitoisuus (kuiva) ppm H 2 S pitoisuus (kuiva, NTP) mg/m 3 n (Näytejaksojen pitoisuudet) mg/m 3 n TRS-pitoisuudet näytejaksojen ajalta a) mgs/m 3 n Luparaja-arvo 50 mgh 2 S/m 3 NTP, lihavoidut pitoisuudet ylittävät raja-arvon 16 3 < < (26 / 23) (4 / 5) (< 1 / < 1) (1 / 1) (3 / 8) (1 / 1) (2 / 2) (23 / 26) (9 / 10) (21 / 25) (7 / 8) (14 / 14) (4 / 5) ( - / 37) CS 2 -pitoisuus (kuiva, NTP) mg/m 3 n - < 1 < 2-3 < 2 < 2 (Näytejaksojen pitoisuudet) mg/m 3 n CS 2 pitoisuus (kuiva, NTP) a) a) Laskettu alkuainerikkinä a) 3 mgs/m 3 n (< 1 / < 1) (< 2 / < 2) (2 / 3) (< 2 / < 2) (< 2 / < 2) < 1 < 2 2 < 2 < 2 * Akkreditoitu mittausmenetelmä Tulokset on ilmoitettu NTP-olosuhteissa (101,3 kpa, 273K). Tulokset pätevät vain mittausjaksojen ajalle. Raportin saa kopioida vain kokonaan. Talvivaara koonti 2012 Raportti 12R140 /

58 Koontitaulukko Liite 1.1 (6/6) TALVIVAARA SOTKAMO OY TARKKAILU 2012 METALLIEN TALTEENOTON MITTAUKSET V KOHDE PVM KLO Prosessitilanne Esineutraloinnin Esineutraloinnin Esineutraloinnin Esineutraloinnin Esineutraloinnin Esineutraloinnin Esineutraloinnin nauhasuotimien nauhasuotimien nauhasuotimien nauhasuotimien nauhasuotimien nauhasuotimien nauhasuotimien poistohöngät pesurin poistohöngät pesurin poistohöngät pesurin poistohöngät pesurin poistohöngät pesurin poistohöngät pesurin poistohöngät pesurin jälkeen jälkeen jälkeen jälkeen jälkeen jälkeen jälkeen :54-17:50 17:50-02:00 15:20-8:10 16:19-9:31 8:20-10:25 8:20-10:40 13:16-15:16 Normaali Normaali Normaali Normaali Normaali Normaali Normaali Tuotantotiedot Linja 1 m 3 /h => m /h Linja 2 m 3 /h => Poistokaasun lämpötila C Poistokaasujen pitoisuudet TRS* pitoisuus (kuiva) ppm TRS* pitoisuus (kuiva, NTP) a) a) Laskettu alkuainerikkinä mgs/m 3 n H 2 S pitoisuus (kuiva) ppm H 2 S pitoisuus (kuiva, NTP) mg/m 3 n (Näytejaksojen pitoisuudet) mg/m 3 n TRS-pitoisuudet näytejaksojen ajalta a) mgs/m 3 n Luparaja-arvo 50 mgh 2 S/m 3 NTP, lihavoidut pitoisuudet ylittävät raja-arvon < 1 < 1 < 1 < < 1 < 1 < 1 < 1 < < 1 (< 1 / < 1) (< 1 / < 1) (< 1 / < 1) (< 1 / < 1) (2 / 2) (< 1 / 1) ( 1 / < 1 ) (4 / 4) (- / 2) (9 / 11) (2 / 10) (5 / 6) (78 / 24) ( 2 / 2 ) CS 2 -pitoisuus (kuiva, NTP) mg/m 3 n - < 1 < (Näytejaksojen pitoisuudet) mg/m 3 n CS 2 pitoisuus (kuiva, NTP) a) a) Laskettu alkuainerikkinä a) 3 mgs/m 3 n (< 1 / < 1) (< 2 / < 2) < 1 < 2 * Akkreditoitu mittausmenetelmä Tulokset on ilmoitettu NTP-olosuhteissa (101,3 kpa, 273K). Tulokset pätevät vain mittausjaksojen ajalle. Raportin saa kopioida vain kokonaan. Talvivaara koonti 2012 Raportti 12R140 /

59 Koontitaulukko Liite 1.2 (1/1) TALVIVAARA SOTKAMO OY TARKKAILU 2012 MALMINKÄSITTELYN MITTAUKSET V KOHDE Malminkäsittely PVM KLO 10:55-12:40 Prosessitilanne Normaali Poistokaasun tilavuusvirta* (kuiva, NTP) m 3 n/s 43,3 Poistokaasun tilavuusvirta* (kostea, NTP) m 3 n/s 43,9 Poistokaasun kosteus % 50,2 Poistokaasun lämpötila C 31 Poistokaasujen pitoisuudet Luparaja-arvo hiukkaspitoisuudelle 10 mg/m 3 NTP, lihavoidut pitoisuudet ylittävät raja-arvon HIUKKASET* pitoisuus (kuiva, NTP) mg/m 3 n < 1 HIUKKASET näytteenottojaksojen pitoisuudet mg/m 3 n (< 1 / < 1 / < 1) HIUKKASET päästö g/s < 0,03 Hiukkaspitoisuuden kokonaisepävarmuus on vähintään +/- 1 mg/m 3 n. * Akkreditoitu mittausmenetelmä Tulokset on ilmoitettu NTP-olosuhteissa (101,3 kpa, 273K). Tulokset pätevät vain mittausjaksojen ajalle. Raportin saa kopioida vain kokonaan. Talvivaara koonti 2012 Raportti 12R140 /

60 Virhetarkastelu Liite 2 (1/1) TALVIVAARA SOTKAMO OY TARKKAILU 2012 METALLIEN TALTEENOTON MITTAUKSET VUONNA 2012 MITTAUSTULOSTEN VIRHETARKASTELU Pitoisuus Epävarmuuden Sondi Linja Analy- Kalib- Tulosten Muut Kokonaisepävarmuus osatekijät saattori rointi käsittely (k=1) % % % % % % +/- % väh. ppm TRS H 2 S-pitoisuus Eri osatekijöiden epävarmuudet (k=1) +/- % Linja ja analysaattorit 2 Kaasumäärä 5 Kertynyt näytemäärä 10 Tulosten käsittely 1 Muut 8 Kokonaisepävarmuus (k=2) 28 H 2 S-pitoisuuden kokonaisepävarmuus on vähintään +/- 1 mg/m 3 n. Kokonaisepävarmuus määritetään yhdistämällä eri osatekijöistä aiheutuvat epävarmuudet seuraavasti: U = k ( s i ) U = kokonaisepävarmuus k = 2 s i = osatekijän epävarmuus 2 (95% luottamustaso) Eri osatekijät sisältävät seuraavia virhelähteitä: Sondi: - TRS kanavan paine- ja lämpötilavaihtelut tukkeutuminen Linja: kertymät mahd. vuodot Analysaattori: analysaattoreiden epävarmuudet käyttökokemuksen perusteella arvioitu Kalibrointi: kaasupullojen toimittajan ilmoittama epävarmuus kalibrointilinjan paine Kaasumäärä: kaasumäärämittarin tarkkuus, lämpötila, paine Kertynyt näytemäärä: analyysitarkkuus, käsittely- ja sondihäviöt Tulosten käsittely: Muut: pyöristykset näytteen edustavuuteen vaikuttavat tekijät kuten esim. mittauspaikan sijainti prosessiolosuhteet, yms. Talvivaara koonti 2012 Raportti 12R140 /