Tampereen palvelumalli 2025 Lännen aluetoimijaverkosto 28.1.2016 Suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen 1 2.2.2016
Mistä tulevaisuuden palvelumallissa on kyse? Tavoitteena on kuvata, miten palvelujen järjestämisessä otetaan käyttöön uusia asiakaslähtöisiä palvelumuotoja, toimintatapoja ja malleja, jotta kustannustehokkaat ja laadukkaat palvelut vastaavat entistä paremmin kuntalaisten tarpeisiin. Palvelumallia kehitetään yhdessä asukkaiden, eri asiantuntijoiden ja sidosryhmien kanssa. Suunnittelu kattaa kaikki palvelut päivähoidosta vanhuspalveluihin, terveydestä kulttuuriin. Mukana tarkasteluissa ovat myös alueen tilat, maankäyttö, asuminen ja joukkoliikenne. Tärkeä osa tulevaisuuden palvelujen kehittämistä on sähköisten palvelujen kirjon laajentaminen. Työ etenee alueellisesti. Kaikkien viiden palvelualueen kehittämissuunnitelmat valmistuvat vuonna 2016.
Palvelumallityön kytkentä kaupunkistrategiaan Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki kaupunkistrategiassa ja siitä johdetuissa toimintasuunnitelmissa palvelumalli on yksi painopistealue. keskustaa ja aluekeskuksia kehitetään monipuolisina palvelukeskittyminä fyysinen palveluverkko ja sähköiset palvelut muodostavat tehokkaan, esteettömän ja helposti saavutettavan kokonaisuuden sähköisiä palveluja kehitetään ja lisätään. Palvelumallin luominen on yksi Tampereen Top10 rakennemuutoksista. Tampereen väestösuunnite Ikä 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2025 2030 Yhteensä 225400 227790 230200 232700 235100 237500 248800 257300 0-6 v. 16000 16240 16430 16700 16800 17100 18150 18600 7-12 v. 11400 11700 12050 12280 12650 12850 13700 14730 13-15 v. 5440 5530 5590 5800 6000 6200 7000 7430 16-18 v. 6350 6460 6720 6840 6950 7000 8000 8670 19-24 v. 24700 24500 24280 24110 24050 24100 24450 24810 25-64 v. 119910 120700 121630 122550 123500 124300 127900 130800 65-74 v. 23200 23500 24220 24720 25050 24900 23650 23760 75-84 v. 12800 13370 13350 13610 13900 14700 18850 20100 85+ v. 5550 5700 5930 6050 6200 6350 7100 8400
Tulevaisuuden palvelumallin peruslähtökohdat (kh 14.4.2014) Asiakaslähtöisyys Asiakkaiden tarpeet suunnittelun perustana Yhdessä tekeminen ja yhteistuotannon mahdollistaminen Monituottajuus Yhdistykset ja muut toimijat Palvelut muuttuvat ja kehittyvät Palveluinnovaatiot korvaavat olemassa olevia palveluita Sektoriajattelusta yhdessä tekemiseen Monikanavaiset palvelut Sähköiset palvelut korvaavat palvelujen osia tai palveluita Liikkuvien palveluiden ja jalkautuvien työntekijöiden merkitys kasvaa Asiakaspalvelu uudistuu Joustava, kustannustehokas palveluverkko Alueelliset, monipuoliset palvelukeskittymät, keskustan ja aluekeskuksien kehittäminen palvelukeskittyminä Tilojen yhteiskäytön lisääminen
Työn eteneminen 2015 Hyvinvointikeskus/ lähitori malli Koko kaupungin tasolle toimintamallin kehittäminen Toimintamallin avaaminen palvelualueittaisissa kehityssuunnitelmissa Yhdessä alueen asukkaiden ja eri toimijoiden kanssa luodaan alueittaiset palvelumallit Konkretisoidaan toimenpiteet Koillinen palvelualue pilottialueena, muut alueet: Keskusta, Länsi, Kaakko ja Etelä Tampereen tulevaisuuden palvelumalli, tähdäten vuoteen 2025 Huomioi asukkaiden palvelutarpeet ja talouden haasteet Sopeutuu toimintaympäristön muutoksiin
Hyvinvointikeskukset ja lähitorit Koillisen palvelualueen asukasilta 20.8.2014
Hyvinvointikeskus ja lähitori - toimintamalli mm. MATALAN KYNNYKSEN PALVELUT NEUVONTA VAPAAEHTOISTYÖ YHTEISÖLLISET TILAT PAIKALLISET ERIKOISUUDET RYHMÄTOIMINTA TAPAHTUMAT MAHD. ATERIAPALVELUITA KESKITETYT PALVELUT PERUS- OPETUS HYVINVOINTI KESKUS LÄHITORI VARHAIS- KASVATUS LIIKUNTA mm. KIRJASTOPALVELUT NEUVONTA PERUSTERVEYDENHUOLLON PALVELUT HAMMASHOITO HYVINVOINTINEUVOLA NUORTEN PALVELUT IKÄIHMISTEN PALVELUT KAUPALLISET PALVELUT
Hyvinvointikeskus - määritelmä on palvelukeskittymä, johon on koottu keskeisiä hyvinvointipalveluja toiminnalliseksi kokonaisuudeksi kaikenikäisille kuntalaisille. Keskittymä voi muodostua yhdestä tai useammasta kiinteistöstä ja se sijoittuu liikenteellisesti keskeiselle paikalle. Kyseessä on toimintamalli, jossa kuntalaisille tarjotaan laajan palveluvalikoiman rinnalla kaupallisia ja yksityisiä palveluja. Perinteisen sektorikohtaisen palvelu- ja toimitila-ajattelun sijaan toimintamallissa pyritään luomaan uusia toimintamalleja ja uudistamaan palvelukulttuuria sekoittamalla palveluja ja toimintoja ennakkoluulottomasti eri toimijoiden yhteistyönä. Asiakas saa peruspalveluja sekä ohjausta ja neuvontaa aiempaa pidemmillä aukioloajoilla. Asiakkaan tarpeista lähtevä toimijatahojen yhteinen prosessilähtöinen kehittäminen ja digitalisaation eteneminen tehostavat ja suuntaavat resurssien käyttöä entistä vaikuttavampaan toimintaan, jolloin myös tilatarpeet vähenevät.
Lähitori - määritelmä edistävä toiminta. on paikallinen palvelupiste ja sen keskeinen tehtävä on hyvinvointia Palveluina se tarjoaa ohjausta ja neuvontaa sekä muita matalan kynnyksen palveluja arjessa selviytymisen tueksi. Palvelukirjo on suppeampi kuin hyvinvointikeskuksessa, mutta keskuksen palveluja voidaan jalkauttaa torille tarpeen mukaan. Lähitori voi toimia osana hyvinvointikeskusta tai sijoittua jonkun muun palvelun tai tilan yhteyteen. Alueellisilla erityispiirteillä ja alueen toimijoilla on keskeinen rooli toiminnan järjestämisessä ja yhteisöllisyyden muodostamisessa. Lähitori on alueensa kylätalo tai olohuone, jonne voi piipahtaa olemaan ilman ajanvarausta tai tarkkaa tavoitetta. Lähitori syntyy asiakastarpeista, alueen ominaispiirteistä ja sen ihmisistä ja tästä syystä sille ei ole yhtä ja oikeaa lähitorimallia.
Luonnos tulevaisuuden hyvinvointikeskukset ja lähitorit
Hyvinvointikeskusten/lähitorien vaiheistus Suunnittelukauden käynnistyminen 2014 Härmälä Peurankallio Lielahtikeskuksen käyttöönotto 2019 Lakalaiva 2015 Hatanpää-Sarvis Hervannan toiminnallinen kehittäminen alkaa Koillisen alueen kehittämissuunnitel ma 2020 2016 Kaupin opetushyvinvointikeskus Lamminrahka /Kangasala (yhteistyö palvelujen osalta) Lielahtikeskuksen yhdessä tekemisen toimintamallin kehittäminen Hatanpää-Sarvis palvelut laajenevat Tammelan lähitori Linnainmaan hyvinvointikeskus Tipotien/Tredun/ Peurankallion/Mets on toiminnallinen kehittäminen Hervanta 2022 2017 Kämmenniemi Tesoman hyvinvointikeskus Vuoreksen toiminnallinen kehittäminen Nurmi-Sorilan suunnittelu 2018 2025 Kaukajärven toiminnallinen kehittäminen Lakalaivan suunnittelu Suunnittelukauden päättyminen Nurmi-Sorila Kaleva
Aluetoimijaverkostot mitä ja miksi? Koillisen pilottialueen palvelumallityössä nousi esiin eri työpajoissa, että alueen eri toimijat (kaupungin työntekijät, järjestöjen edustajat, yritykset) tuntevat heikosti toisiaan ja toistensa palveluita toivottiin, että alueelle muodostetaan toimijaverkosto, jossa opitaan tuntemaan alueen toimijoita ja heidän palveluitaan palvelujen yhteissuunnittelun lähtökohtia on, että toimijat tuntevat toisensa. Toimijaverkoston tavoitteena on, että alueen toimijat tekevät yhteistyötä yhä tiiviimmin keskenään hyvinvoinnin edistämiseksi alueella. Toimijaverkosto on myös foorumi alueen ajankohtaisten asioiden käsittelyä varten. Verkosto kokoontuu 2-3 kertaa vuodessa. Aluetoimijaverkoston koordinoinnista vastaa vuorovaikutussuunnittelija, lännessä Birgitta Tunturi. 12
13 Lännen palvelualue
14 Lännen palvelualue, palvelupisteet 2015
Väestömäärä lännen palvelualueella 2014-2030 Lännen väkiluku 31.12.2014 yli 42 000 henkilöä, 18,9 % Tampereen väestöstä. Lännen palvelualueen väkiluku 31.12.2014 suunnitealueittain ja ikäryhmittäin Alue Yhteensä 0 17 18 21 22 25 26 29 30 39 40 49 50 64 65+ Epilä-Kalkku 17 989 3 641 863 977 1 128 2 784 2 298 3 230 3 068 Tesoma-Lamminpää 12 522 2 594 595 564 552 1 530 1 599 2 548 2 540 Lielahti-Lentävänniemi 11 624 2 269 568 624 565 1 460 1 488 2 359 2 291 Länsi yhteensä 42 135 8 504 2 026 2 165 2 245 5 774 5 385 8 137 7 899 50000 40000 Väestösuunnite 41627 42856 43659 44776 30000 20000 10000 0 2015 2020 2025 2030
Lännen palvelualue: alueittainen väestömuutos v 2015-2030 lähde Tampereen kaupungin väestösuunnite henkilöä 20000 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 17516 17657 16621 15641 14705 14988 13525 12380 12710 13030 12414 11731 Epilä-Kalkku Tesoma-Lamminpää Lielahti-Lentävänniemi 2015 2020 2025 2030 Lähde: Tampereen väestösuunnite 2015-2030 Väestösuunnitetta päivitetään, ei sisällä kaikkia uusia alueita. 16
Lännen palvelualue: ikäluokittainen väestönmuutos vuosina 2015-2030* henkilöä 9000 8000 Ikäryhmittäin tarkasteltuna huomattavin muutos tapahtuu ikäihmisten määrässä: yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa huomattavasti. 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 0-6 7-12 13-15 16-18 19-24 65-74 75-84 85+ 2015 2020 2025 2030 *kuvasta on jätetty pois 25-64-vuotiaat Lähde: Tampereen väestösuunnite 2015-2030 17
Lännen palvelumallityön vaihe Lasten ja nuorten palvelujen osalta kehittämissuunnitelma valmistumassa ja viedään lasten ja nuorten palvelujen lautakuntaan 2/2016. Toimenpide-esityksiä mm. isojen hankkeiden eteenpäin vieminen (Tesoma, Lielahti), päivähoitopaikkoja lisää (mahdollisuus luopua pienistä yksiköistä), Pispalan neuvola jollakin aikavälillä Tipotielle, nuorisotyön kehittäminen koulujen kanssa yhdessä ja näin mahdollistuisi myös Kaarilaan nuorisolle toimintaa. Laajempi palvelumallityö etenee, tavoitteena kevään aikana saada kehittämiskohteet valmiiksi. Asukasilta 8.12.2015 Lielahtikeskuksessa, noin 80-90 osallistujaa Palvelujen saavutettavuus, liikenneasiat Linjamuutoksiin saatiin paljon palautetta. Poikittaisliikenteen kehittäminen nousi esiin Tesoma-Lielahti, Hyhky-Lielahti. Myös kevyen liikenteen edelleen kehittäminen. Liikunta- ja virkistysmahdollisuudet Toivottiin ulkoilureittejä rannoille, perhepuistoja, viheralueita, kuntoiluvälineitä ulkoalueille, sisäliikuntahalleja eri tarkoituksiin, harrastusmahdollisuuksia. Lielahden, Hyhkyn, Kaarilan alueen palvelut Palveluihin oltiin melko tyytyväisiä, Lielahtikeskukseen kaivattiin neuvontapalveluita, turvattava riittävät peruspalvelut myös tulevaisuudessa alueen kasvaessa. Päivähoitopaikkojen riittävyys keskustelutti, samoin liikenne. Tesoman palvelut Hyvinvointikeskus keskustelutti sekä alueen liikenne. Pisteellä kommentoitiin myös Tesomalle suunniteltava alueportaalin sisältöä. 18
Oma Tesoma -hanke Aluetoimijaverkosto 28.1.2016 Projektijohtaja Tanja Koivumäki
Oma Tesoma lähiökehittämisen mallia luomassa Kuva: Asukkaiden ja palveluntuottajien visio hyvinvoivasta Tesomasta, elokuu 2015. Oma Tesoma-hanke Rakennetun ympäristön, elinkeinotoiminnan ja hyvinvoinnin samanaikainen kehittäminen. Hankkeessa pilotoidaan ja kehitetään eri tahojen yhteisöllisyyttä ja kumppanuutta syventäviä osallistumisratkaisuja ja uudenlaista toimintamallia hyvinvointipalvelujen kehittämiseen alueellisten hyvinvointierojen vähentämiseksi. Tesoma mielletään kehitysalustana, jossa toteutetaan erilaisia alueen asukkaiden, palvelunkäyttäjien, kaupallisten ja julkisten palvelujen sekä muiden toimijoiden vuoropuhelua, osallisuutta sekä yhteisöllisyyttä vahvistavia hankkeita ja kokeiluja. Kaupungin eri hallintokunnat on velvoitettu alueen kehittämiseen ja hankkeen toteuttamiseen. Kokemusten pohjalta luotavaa referenssimallia voidaan hyödyntää soveltuvilta osin kaupungin kehittämiseen laajemminkin.
Alueiden identiteetin vahvistaminen Tesoman kehittämisen teemat Tavoitteena on Tesoman aluekeskuksen hyvinvoinnin, omaleimaisuuden, elinvoimaisuuden ja kiehtovuuden vahvistaminen ja uudistaminen siten, että Tesoma houkuttelee puoleensa uusia asukkaita, vierailijoita ja yrityksiä. Asukkaat, virkamiehet ja muut toimijat ovat valinneet alueen kehittämisen teemoiksi: hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden luonnon ja liikunnan kulttuurin ja luovuuden Lisäksi Tesomaa hyödynnetään erilaisten kokeilujen, digitalisaation ja edelläkävijämarkkinoiden synnyttämisen alustana. Teemoja korostetaan niin rakennetun ympäristön uudistamisessa kuin asukkaiden arjessa.
Tesomantorin kauppa- ja hyvinvointikeskus, Kesko; kaupallisia palveluita ja julkisia hyvinvointipalveluita, valmistuu 10/2017
Lisätietoja palvelumallityöstä ja sen etenemisestä www.tampere.fi/palvelumalli palvelumalli@tampere.fi