Liite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Hausjärvi. Lähde: Rakennettu Häme Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Toimituskunta: Lauri Putkonen, Kirsi Kaunisharju ja Minna Seppänen. Hämeen liitto ja Rakennustieto Oy. Hämeenlinna 2003. HAUSJÄRVI 1 Kirkonkylän Hikiän kulttuurimaisema Keskiaikaisperäisen Vanhan Hämeentien varrella on erittäin kaunista asutus- ja viljelymaisemaa. Kirkolta avautuu tasapainoinen maisema entisen kunnalliskodin suuntaan pitkin vanhaa maantietä. Hausjärven vanha kylätontti on sijainnut tien varren kummulla nykyisen Yli-Hinkkalan tienoilla. Kirkon kohdalla tiestä risteää Puujaan ja Oitin suuntaan kulkeva tie, jonka varrella on niin ikään kaunista kulttuurimaisemaa. Ali-Hinkkalan päärakennus on vuodelta 1905. Pihapiirin toisella sivulla on vanhempi asuinrakennus. Yli-Hinkkalan ja Aapolan tilojen rakennukset muodostavat tiiviin, tasapainoisen kokonaisuuden. Kolkkalan tilan uusrenessanssityylinen päärakennus on vuodelta 1892. Nuorisoseura Sarastuksen seuratalo Ahjola on valmistunut vuonna 1908. Rakennusta on myöhemmin laajennettu. Kirkolta Lavintoon päin on tien varressa joukko 1800-luvun pieniä itsellisasumuksia. Kajannon tilan päärakennus on vuodelta 1895. Pihakokonaisuuteen kuuluvat toinen asuinrakennus, tiilinavetta vuodelta 1890 sekä aitta vuodelta 1808. Kirkonkylän Hikiän kulttuurimaisema on osa valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä. 2 Hausjärven kirkko Hausjärvi on erotettu Janakkalan emäseurakunnasta omaksi kappeliseurakunnaksi vuonna 1611. Se itsenäistyi vuonna 1855. Nykyinen puukirkko on Martti Tolpon vuosina 1787 1788 rakentama. Tyypiltään se on tornillinen pitkäkirkko, jossa alttaripäädyn nurkat ovat viistetyt. Runkohuoneen molemmin puolin on runkohuonetta kapeammat ja matalammat ristivarret. Vuonna 1860 itäpäätyyn liitettiin matala, satulakattoinen sakaristo-osa. Kirkon ulkovuoraus on vuodelta 1828. Kirkkoa on korjattu useaan eri otteeseen. Perusteellinen kunnostus suoritettiin vuonna 1932 arkkitehti R. Blomstedtin suunnitelman mukaan. Kirkkomaa ympyröitiin kiviaidalla ensi kerran vuonna 1821, vuonna 1854 kirkkomaata laajennettiin ja rautaportit asennettiin 1866. Uusi Vuorenmäen päällä sijaitseva hautausmaa otettiin käyttöön 1891. Sitä on laajennettu 1966. Hausjärven kirkko on osa valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä. 3 Pitäjänmakasiini, kirkonkylä Hausjärven hirsinen pitäjänmakasiini on rakennettu vuonna 1853. Myöhemmin makasiini on siirtynyt manttaalikunnan kautta Hausjärven kotiseutuyhdistykselle, joka on sisustanut siihen kotiseutumuseon. Museota ylläpitää nykyisin Hausjärven kunta. 4 Hausjärven entinen kunnantalo, kirkonkylä Hausjärven entinen kunnantalo on rakennettu vuonna 1881. Se on laajennettu kaksikerroksiseksi vuonna 1934. Uuden kunnantalon valmistuttua vuonna 1981 rakennus on siirtynyt yksityiskäyttöön. 5 Entinen kirkkoherranpappila, kirkonkylä Hausjärven entisen kirkkoherranpappilan uusrenessanssityylinen päärakennus on vuodelta 1892. Arkistosiipi on vuodelta 1939. Vanha renkituparakennus on vuodelta 1897, ja pihapiiriin kuuluvat aittarivi sekä tiilinen navettarakennus 1800-luvun lopulta ovat nykyisin yksityisomistuksessa. Pappila on nykyisin Hausjärven
seurakunnan toimintakeskuksena. Pihaan johtaa kaunis koivukuja. 6 Pikkupappila, kirkonkylä Hausjärven kappalaisen pappilan Kivekkään päärakennus on vanha kirkonkylän tyttökansakoulu vuodelta 1869, joka siirrettiin nykyiselle paikalleen 1892. Uusrenessanssityylinen ulkovuoraus on tältä ajalta. Rakennusta ympäröi pieni puisto. Pikkupappila on nykyisin yksityisomistuksessa. 7 Hausjärven entinen kunnalliskoti, kirkonkylä Hausjärven puinen, osin kaksikerroksinen kunnalliskoti on valmistunut vuonna 1905. Rakennusta ympäröi hoidettu puisto. Lähistöllä on vanhaa huvilamaista asutusta. Rakennukset ovat nykyisin yksityiskäytössä. 8 Hikiän rautatieasema, Hikiä Hikiän puinen asemarakennus on rakennettu vuosina 1867 69 IV luokan aseman tyyppipiirustusten mukaan. Sitä on laajennettu vuosina 1873 ja 1904. Asemarakennus ei ole enää alkuperäisessä käytössä. Radan vastakkaisella puolella on vanha rautatielaitoksen asuinrakennus, joka on nyt uudistettuna yksityisomistuksessa. 9 Hikiän kulttuurimaisema Paikassa, jossa Selänojantie haarautuu Vanhasta Hämeentiestä, on kaunista kulttuurimaisemaa. Kulttuurihistoriallisesti merkittävää rakennuskantaa on Kalkeen, Pakkalan ja Seppälän tiloilla. Alueen keskellä on kyläraitin varrella vanhaa itsellisasutusta. Hikiän koulu on edustava näyte 1950-luvun kansakouluarkkitehtuurista. Hikiän taajamassa sijaitsevan Hausjärven osuuskaupan funktionalistinen liikerakennus on 1930-luvulta. 10 Kalkee, Hikiä Kalkeen tilan päärakennus sijaitsee Vanhan Hämeentien varrella paikalla, jossa muinoin on ollut Hikiän kestikievari. Uusrenessanssityylinen päärakennus on vuodelta 1885. Pihassa on vanha aitta. Tien toisella puolen on Kalkeen isännän Vilhelm Palanderin vuonna 1891 rakennuttama, hänen poikansa muistolle omistettu W.F. Palanderin koulu. Koulu on nyt yksityisasuntona. 11 Selänojan kylä- ja kulttuurimaisema Selänojan kylä lienee asutettu myöhäiskeskiajalla. Tiiviisti rakennetun kyläkeskuksen ympärillä levittäytyy kumpareinen peltomaisema. Kyläraitin varsille istutetut puut lisäävät paikan viehätystä. Perinteistä rakennuskantaa on mm. Alastalon, Mäkelän ja Timperin tiloilla. 12 Erkylän kartano ja kulttuurimaisema Erkylän kartanon kantatilana on entinen Apolan rustholli. 1700-luvun lopulla se kehittyi suurkartanoksi, ja 1843 kartanon maiden pinta-ala oli n. 10 000 hehtaaria. Kartanon päärakennuksen rakennutti vuosina 1845 1851 kenraali J.R. Munck arkkitehti A.F. Granstedtin piirustusten mukaan. Tämä osin kolmikerroksinen, tiilestä muurattu ja valkeaksi rapattu asuinpalatsi on aikakautensa huomattavimpia kartanoarkkitehtuurin edustajia. Se on selvästi irtaantunut empiren muotokielestä sisältäen jo uusgotiikan ja uusrenessanssin piirteitä. Päärakennusta ympäröivä laaja englantilaistyylinen puisto on istutettu 1850-luvulla. Kartanon pihaan johtaa vanha koivukuja. Kartanopihan eteläpuolella on talouspiha, johon liittyvä työväen asuinrakennus on 1840-luvulta. Pienen lammen toisella puolen on vuonna 1850 rakennettu talli, joka on A.F. Granstedtin piirtämä samoin kuin kartanopihan pohjoispuolella sijaitseva samanikäinen viljamakasiini. Makasiini on muutettu asuinkäyttöön. Järven pohjoisrannalla sijaitsee Erkylän Omettana tunnettu kivinavetta vuodelta 1845. Erkylänjärven toisella puolen vastapäätä päärakennusta on Hautaniemi, jossa on paroni Carl Munckin hauta. Haudan lähialueet ovat kaunista lehtometsää. Erkylän kartano ja kulttuurimaisema ovat osa valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä. 13 Eskon koulu, Erkylä Erkylän kartanon omistaja kenraali J.R. Munck, joka oli myös kadettikoulun johtaja ja Helsingin yliopiston sijaiskansleri, perusti vuonna 1856 alustalaistensa lapsille yksityisen koulun. Munck oli tutustunut Pestalozzin aatteisiin. Varsinainen koulurakennus valmistui vuonna 1857 Erkylänjärven rannalle. Vuoraamaton hirsirakennus on lähinnä sveitsiläistyyliä.
Koulu toimi vuosina 1856 1866 sekä 1884 1904. Koulurakennuksen ympäristö on poikkeuksellisen rehevää lehtorinnettä. 14 Oma Koti, Erkylä Vuonna 1901 perustettu Toukokuun nuorisoseura sai vuonna 1911 vapaaherra Munckilta lahjoituksena puolet Isontalon päärakennuksesta ja 1924 toisenkin puolen. Seuratalon pihaan on istutettu kuusia. Pihalta avautuu näkymä kauniiseen viljelymaisemaan. 15 Kurun kylä ja kulttuurimaisema Kuru kuuluu myöhäiskeskiajalla asutettuihin kyliin, ja vuonna 1539 siellä oli neljä taloa. Kyläasutus sijaitsee enimmiltä osin vanhan Ridasjärvelle johtavan tien varrella. Seuratalon pohjoispuolella on joukko 1800-luvun itsellisasumuksia. Mattilan tilan päärakennus on 1830-luvulta. Pihakokonaisuuteen kuuluu lisäksi kaksi pienempää asuinrakennusta sekä vanha luhti-aitta. Mäkelän uusrenessanssityylinen päärakennus on vuodelta 1900. Kanniston tilan pitkä päärakennus on peräisin vuoden 1800 vaiheilta. Aitta on vuodelta 1802. Kurun nuorisoseura on perustettu vuonna 1908 ja oma seuratalo Maisala rakennettiin talkoilla vuonna 1922. Sepänmäen vuoraamaton hirsitupa on vanha sotilastorppa 1700-luvulta. Rakennusta on laajennettu 1868. Pihamaalla on hirsinen ruoka-aitta vuodelta 1793. Sen jatkeena on vaja ja entinen talli. 16 Vanha Hämeentie Niin sanottu Vanha Hämeentie johti keskiajalla Hämeenlinnasta Janakkalan ja Hausjärven kautta Vantaanjoen suulle. Tien merkitys kasvoi vielä Helsingin kaupungin perustamisen jälkeen 1550. Hausjärvellä Hämeentie kulkee Turkhaudan kylästä Lavintoon, josta ilmeisesti vanhempi haara kulkee Karhin kylän kautta Hikiään uudemman kulkiessa Hausjärven kirkon kautta kohti Porvoota. Hikiästä tie jatkuu Erkylän kautta Hyvinkäälle. Erkylän pohjoispuolella Hämeentiestä haarautuu niin ikään vanha maantie Kurun kylän kautta Ridasjärvelle. Hausjärven alueella Vanha Hämeentie on säilyttänyt pääpiirteissään perinteisen linjauksensa. Kestopäällystetyltä tieltä avautuu monin paikoin miellyttäviä näkymiä ympäröivään kulttuurimaisemaan. 17 Turkhaudan kylä ja kulttuurimaisema Turkhaudan kylä on Hausjärven vanhimpia. Se mainitaan lähteissä ensi kerran vuonna 1385. Mahdollisesti kylä on asutettu jo 1200-luvulla. Se sijaitsee keskiaikaisen Hämeentien varrella. Elävää kyläkuvaa rikkovat kylän eteläosan useat sorakuopat. Tienristeyksen pohjoispuolella on säilynyt vanhoja 1800-luvun asuinrakennuksia. Yksittäisistä rakennuksista on mainittava Yli-Torttilan jugendtyylinen päärakennus 1900- luvun alkupuolelta. Tienristeyksessä sijaitseva seurojentalo on rakennettu vuonna 1915, mutta sitä on myöhemmin uusittu. Turkhaudan entinen työväenyhdistyksen talo on vuodelta 1906, ja sitä on myöhemmin jatkettu. Talo on nyt yksityisomistuksessa. Turkhaudan kylän itäpuolella avautuu poikkeuksellisen laaja viljelymaisema, joka pohjoisessa yhtyy Puujoen kulttuurimaisemaan. Kulttuurimaisema ulottuu Janakkalan kunnan alueelle. Turkhaudan kylä ja kulttuurimaisema ovat osa valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä. 18 Ryttylän kartano ja kulttuurimaisema Ryttylän nimi esiintyy asiakirjoissa ensi kerran vuonna 1435, mutta on ilmeistä, että kylä on asutettu jo vuoteen 1300 mennessä. Ollilan rusthollista muodostui 1700-luvulla Ryttylän kartano. 1914 kartanon osti Helsingin kaupunki, joka perusti tänne koulukodin. Kartanon alueella toimii Suomen evankelisluterilaisen kansanlähetyksen lähetyskeskus. Kartanon puinen päärakennus on rakennettu vuoden 1850 vaiheilla ja jatkettu myöhemmin molemmista päistä. Puinen väenrakennus Pirttilä on 1800-luvun jälkipuolelta. Koulukodin aikuiset klassisistiset kivirakennukset ovat 1920- ja 1930-luvuilta. Punatiilinen vilja-aitta on vuodelta 1904.
19 Ryttylän koulu, Ryttylä Ryttylän kansakoulu on perustettu vuonna 1890, jolloin eversti Hugo Standertskjöld luovutti koululle Ryttylän kartanon vanhan oluttehtaan rakennuksen. Tämä yksityiseltä pohjalta alkanut koulu sai uuden tiilisen rakennuksen, Tietolan, vuonna 1903. Kolmas koulurakennus valmistui vuonna 1938, uusin 1980-luvun lopussa. 20 Ryttylän entinen rautatieasema, Ryttylä Ryttylän asemasta on säilynyt entinen asemapäällikön asuinrakennus, joka on rakennettu vuonna 1876 arkkitehti Knut Nylanderin piirustusten mukaan. Se on yksityiskäytössä. 21 Ryttylän asemanseutu Ryttylän aseman ympärille on syntynyt tiivistä asutusta 1800-luvun jälkipuolelta lähtien. Asemarakennuksen vieressä on kaksi rautatieläisten asuinrakennusta 1800-luvun jälkipuolelta. Muu rakennuskanta on vaihtelevan ikäistä. Vuonna 1920 perustetun Ryttylän lasitehtaan tiilinen konttorirakennus on vuodelta 1927. 22 Karan kartano ja kulttuurimaisema Karan kylä lienee asutettu 1300-luvun kuluessa. Yksi Karan taloista oli rälssiä vuodesta 1569 ja toinen 1570- luvulta. Karan kartano on ollut 1800-luvulta Nordenswan-suvun hallinnassa. Kartanon mansardikattoinen päärakennus on rakennettu vuosina 1811 12. Tyylillisesti se edustaa jäännettä kustavilaiselta ajalta. Päärakennusta ympäröivä puisto on 1850-luvulta. Pihan laidassa on vanha päärakennus, joka on rakennettu 1700-luvulla. Kartanomiljööseen liittyy lisäksi useita vanhoja talousrakennuksia sekä kolme työväen asuinrakennusta 1800-luvun jälkipuolelta. Karan vanha 1900-luvun alkuvuosina rakennettu koulu sijaitsee Hausjärventien (Vanhan Hämeentien) ja Karantien risteyksessä. Sydänmäen torppa Kakslatosten tien varressa antaa kuvan entisajan torpparin elinpiiristä. Vuoraamaton hirsinen päärakennus 1800-luvulta on osin entistetty. 23 Lavinnon kylä ja kulttuurimaisema Vanhan Hämeentien varrella sijaitseva Lavinnon kylä lienee asutettu 1300-luvun kuluessa. Kylän keskeistä asemaa tärkeän väylän varrella kuvaa se, että 1700-luvun Kuninkaan kartastossa kylään on merkitty kruununmakasiini. Nykyisessä muodossaan Lavinto on eräs Hämeen parhaiten säilyneitä kyläkokonaisuuksia. Kylän talot sijaitsevat tiiviinä ryhmänä kyläraitin varrella. Talojen pihat avautuvat raitille. Yli-Mattilan ja Ali-Lemolan rakennukset ovat säilyttäneet perinteisen 1800-luvun asunsa. Luhtiaitta on vuodelta 1768 ja on siis todennäköisesti Hausjärven vanhin rakennus. Yli-Lemolan pitkä päärakennus on vuodelta 1855. Rakennuksen keskiosa on ilmeisesti korotettu myöhemmin kaksikerroksiseksi. Suorakaiteen muotoista pihaa rajaavat vanhojen talousrakennusten rivit. Huttalan pitkä päärakennus on 1800-luvulta. Hirsinen karjasuoja on vuodelta 1915 ja aitta 1800-luvun jälkipuolelta. Lavinnon kyläkeskuksesta hieman syrjempänä sijaitsee Miekkalan tilan rakennusryhmä. Vuonna 1870 rakennettu päärakennus on tosin menettänyt osan alkuperäisestä tyylistään ikkunamuutoksen yhteydessä. Rakennusryhmään kuuluvat lisäksi pakarirakennus sekä erikoinen aittarivi. Lavinnon kylä ja kulttuurimaisema ovat osa valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä. 24 Karhin kylä ja kulttuurimaisema Karhin kylä lienee asutettu 1300-luvun kuluessa. Kylän läpi kulkee Vanhan Hämeentien toinen haara toisen kulkiessa Lavinnon kylästä Hikiään kirkon kautta. Kuumolan, Pekkalan, Ali-Rekolan ja Yli-Rekolan talot muodostavat viljelysten ympäröimän kyläkeskuksen, jonka ulkopuolella sijaitsevat Mäki-Hinkkala ja Mattila. Kuumola on Hausjärven vanhin rälssitalo. Sen puinen päärakennus on vuodelta 1895. Pekkalan asuinrakennuksen vanhin osa, tupa vuodelta 1803, on pitäjän vanhimpia asuinrakennuksia.
Myös Ali-Rekolan puinen päärakennus on 1800- ja 1900-lukujen vaihteen tienoilta. Yli-Rekolan (Jaakkola) kaksikerroksinen tiilinen päärakennus on vuodelta 1910. Pekkalan tilan päärakennus on vuodelta 1803, talli ja riihi 1860-luvulta. Rakennusten ympärillä on vanhaa puustoa. Mäki-Hinkkalan (Kylä-Hinkkala) päärakennus on entinen kappalaisen pappila, joka siirrettiin nykyiselle paikalleen vuonna 1898. Myös osa talousrakennuksista on mainitulta vuodelta. Mattilan tilan päärakennus on 1800- ja 1900-lukujen vaihteen tienoilta. Karhin kansakoulu on valmistunut v. 1926. Karhin kylä ja kulttuurimaisema ovat osa valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä. 25 Oitin entinen rautatieasema, Oitti Oitin puinen asemarakennus on rakennettu vuosina 1867 69 III luokan aseman tyyppipiirustusten mukaan. Asemaa on laajennettu vuosina 1876 ja 1917. Vaikkakin asemarakennuksen koristelua on jonkin verran karsittu, se on silti säilyttänyt alkuperäisen hengen varsin hyvin. Asemarakennukseen liittyy pieni puisto ja VR:n vanhojen asuinrakennusten ryhmä. Asema on nyt yksityisomistuksessa. 26 Huvilammen ympäristö, Oitti Oitin Huvilammen ympäristö on rakennuskannaltaan monipuolista. Seudulla on harrastettu tiiliteollisuutta vuodesta 1874. Oitin tiilitehtaan vaiheisiin liittyy entisen Oitin kartanon rakennusryhmä, jossa puiston ympäröimä päärakennus on 1800-luvun jälkipuolelta. Rakennustekniikaltaan Suomessa harvinainen ristikkorakenteinen viljavarasto on vuodelta 1906. Nahkurinojan varrella on vanha hirsinen mylly. Lammen eteläpäässä on vuonna 1928 perustetun Salpausselän Tiilitehtaan neljän työväen asuinrakennuksen yhtenäinen ryhmä. Lammen rannalla on lisäksi edustava funktionalistinen asuinrakennus 1930-luvulta. Lähellä Oitin asemaa on vuonna 1930 rakennettu klassisistinen pankki- ja apteekkirakennus, joka myöhemmin on ollut yhdistyskäytössä ja nykyisin yksityisomistuksessa. 27 Oitin työväentalo, Oitti Oitin työväenyhdistys on perustettu vuonna 1905 hieman ennen suurlakkoa. Oma työväentalo rakennettiin seuraavana vuonna. Rakennuksen ulkoasua on ilmeisesti myöhemmin muutettu. 28 Oitin Torholan VPK:n talo, Oitti Oitin VPK on perustettu vuonna 1896. Oma seuratalo valmistui vuonna 1908 arkkitehti Oskar Forsströmin piirustusten mukaan. Rakennus on siirtynyt 1980-luvulla Hausjärven Urheilijat ry:n omistukseen ja sitä kutsutaan Oitin Urheilutaloksi. 29 Lokinperä, Oitti Lokinperän uusrenessanssityylinen päärakennus on vuodelta 1901. Tiilisen karjarakennuksen lisäksi rakennusryhmään kuuluvat kaksi aittaa vuodelta 1843 sekä heinälato vuodelta 1829. 30 Oitin koulu, Oitti Oitin kansakoulun puinen rakennus on valmistunut vuonna 1895 yli-insinööri H.K. Nordenswanin suunnitelman mukaan. Koulua laajennettiin 1904. Tiilinen, 1970-luvulla rakennettu uudisosa on nivelletty vanhaan koulurakennukseen. Koulurakennuksissa toimii nykyisin Hausjärven yläaste ja lukio. 31 Mattila, Torhola Mattilan tilan puiston ympäröimä päärakennus on vuodelta 1883. Puisto perustuu puutarha-arkkitehti Bengt Schalinin 1925 laatimaan suunnitelmaan. Vuosina 1908 1914 Mattilan omisti kirjankustantaja Werner Söderström, joka piti siellä lepokotia. Nykyisin Mattila on yksityisomistuksessa. Sen vieressä on entisen Kivelän lepokodin koristeellinen huvilarakennus 1800-luvun loppupuolelta. 32 Torholan kulttuurimaisema Puujoen mutkassa levittäytyy laaja pelto- ja niittyaukea, jolle luovat ominaispiirteensä Keskusmetsäseura Tapion taimitarhat. Eerolan tilalle johtaa pitkä kuusikuja. Eerolan sveitsiläistyylinen päärakennus on
valmistunut vuonna 1883. 33 Varunteen myllymaisema, Puujaa Varunteen koski on perinteisesti ollut pitäjän keskeisin myllypaikka, jossa Hausjärven kirkonkylällä ja Puujaan kylällä on ollut myllynsä. 1800-luvulla kosken partaalla toimi myös saha. 34 Puujaan kylä ja kulttuurimaisema Puujaan kylä lienee asutettu 1300-luvun kuluessa. Kylän kolme kantataloa, Kartanon vanha rustholli, Talola ja Penttilä sijaitsevat jokirannassa vanhan maantien varrella. Kartanon päärakennus lienee 1800-luvun jälkipuolelta, Penttilän vuodelta 1914. Kyläkeskuksessa on lukuisia vanhoja aittoja. Kyläkeskuksesta syrjässä sijaitsee Sillantaka, jonka päärakennus on 1820-luvulta. Rakennus on uusittu 1900-luvun alkupuolella. 35 Puujaan koulu, Puujaa Puujaan entinen kansakoulu on valmistunut vuonna 1911. Rakennus on nykyisin yhdistyskäytössä. 36 Retuskallio, Puujaa Retuskallio on perustettu uudistaloksi vuonna 1780. Pitkä talonpoikainen päärakennus on vuodelta 1831. Tilalla on myös aitta vuodelta 1849. 37 Haminankylän kulttuurimaisema Haminanvuolteen Saidanlahteen perustettiin vuonna 1914 höyrysaha, jonka ympärille on kehittynyt asutusta. Sahan alkuajoilta on kaksikerroksinen työväen asuinrakennus. Saha lopetti toimintansa 1981 ja saharakennukset purettiin. Paikalla on nykyisin kaunis puistikko ja kylän uimaranta. Haminankylän nuorisoseurantalo on rakennettu vuonna 1925 rakennusmestari Heikki Kaartisen piirustusten mukaan. Teollisuusalueen eteläpuolella on koivukujan päässä Niemelän tilan kaksikerroksinen, klassisistinen päärakennus. Myös Saappalan kaksikerroksinen päärakennus vuodelta 1920 edustaa samaa tyylisuuntaa. Mommilaan johtavan maantien varrella on maanviljelysneuvos Alfred Kordelinin muistomerkki. 38 Maitosten kyläasutus Mäntsälän rajalla olevan Maitosten pienehkön kylän rakennukset sijaitsevat Nyryyn johtavan maantien varressa. Komeita, lähinnä 1900-luvun alun puisia päärakennuksia on Niemelän ja Jussilan tiloilla. 39 Rutajärven kyläasutus Rutajärven historiallinen kyläkeskus erottuu yhä rakennustiivistymänä järven länsirannalla maantien varrella, Mikkolan ja Eerolan talojen paikalla. Molemmissa taloissa on komeat perinteisen asunsa säilyttäneet päärakennukset. Kyläkeskuksen eteläpuolella sijaitsevan Santalan komea päärakennus on 1800-luvulta. Kyläkokonaisuuteen kuuluu myös olympiavoittaja Elmer Niklanderin mökki, ns. Alipytinki 1800-luvun jälkipuolelta sekä harjoituskentän laidalla oleva muistokivi.