MUSEOVIRASTO / MUSEIVERKET PVM / DATUM DNRO / DNR 28.12.2009 39/004/2009 Itä-Uudenmaan liitto Itä-Uudenmaan kunnat Uudenmaan ympäristökeskus Itä-Uudenmaan maakuntamuseo VIITE / REFERENS Museoviraston lausuntopyynnöt 18.1.2005 (dnro 29/004/2003) ja 11.4.2008 ( dnro 9/004/2009) ASIA / ÄRENDE VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT RAKENNETUT KULTTUURIYMPÄRISTÖT (RKY) ITÄ-UUDENMAAN LIITON ALUEELLA Valtioneuvosto on päättänyt 22.12.2009, että Museoviraston valmistelema inventointi Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY) korvaa 1.1.2010 Museoviraston ja ympäristöministeriön selvityksen Rakennettu kulttuuriympäristö, Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt (RKY1993) inventointina, joka on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan otettava huomioon alueiden käytön suunnittelun lähtökohtana (Valtioneuvoston päätös 30.11.2000 ja sen 13.11.2008 tehty tarkistus). Inventointi on julkaistu osoitteessa http://www.rky.fi. Itä-Uudenmaan kohdetaulukko sekä muistio Valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen huomioiminen kaavoituksessa ja lupamenettelyssä ovat tämän kirjeen liitteenä. Valtioneuvoston päätöksen tarkoittama uusi inventointi otetaan suunnittelun lähtökohdaksi maakuntakaavoja tarkistettaessa. Muilla kaavatasoilla olisi suositeltavaa ottaa uusi valikoima suunnittelun lähtökohdaksi jo ennen maakuntakaavojen tarkistamista. Muistiossa selvitetään myös inventoinnin oikeusperustaa, kaavoituksessa tarvittavia lähtötietoja ja selvityksiä, kaavamerkintöjä ja -määräyksiä sekä lausuntomenettelyä kaavoituksessa, rakentamisessa ja purkamisessa. Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventoinnin tarkistaminen Valtakunnallisen näkökulman varmistaminen ja kohteiden valintaperusteet Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) uudistus ja lakiin sisältyneet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, kaavojen sisältö- ja selvitysvaatimukset sekä valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista muuttivat RKY1993-inventoinnin statuksen aiempaa vahvemmaksi ja lisäsivät tarvetta laaja-alaiseen valmisteluun ja vuorovaikutukseen perustuvaan inventoinnin tarkistamiseen. Tarkistustyön tavoitteena on ollut uusiin selvityksiin perustuva, ajantasaisempi ja tarkemmin kohdentuva inventointi, jossa kohteiden ja alueiden kulttuurihistoriallinen arviointi on tehty valtakunnallisesta näkökulmasta. Valtakunnallisesta näkökulmasta inventoinnissa on vastannut Museovirasto, jonka tehtävänä on mm. toimia kulttuuriperinnön ja -ympäristön suojelusta vastaavana asiantuntijaviranomaisena. Tarkistustyön alussa määritellyt kriteerit kohteiden valtakunnallisen merkityksen arvioinnille sekä yleiset perustelut sille etteivät kaikki RKY1993-kohteet sisältyneet inventoinnin tarkistukseen on esitetty ensimmäisessä lausuntopyyntökirjeessä http://www.nba.fi/fi/vat. NERVANDERINKATU 13 / NERVANDERSGATAN 13, PL / PB 913, 00101 HELSINKI / HELSINGFORS. PUH / TEL (09) 40 501, FAKSI / FAX (09) 4050 9300, museovirasto.kirjaamo@nba.fi, www.nba.fi
2(3) Inventoinnin tarkistuksessa on huomioitu mm. vuoden 1993 jälkeen tehdyt valtakunnalliset sektoriinventoinnit, kuten merenkulun rakennusperinnön inventointi ja Tiehallinnon valitsemat museosillat ja -tiet. Rautatieympäristöistä on otettu mukaan valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusopimuksen kohteet (YM, päätös 9.12.1998 dnro 2/562/96). Kirkkolailla suojelluista ennen vuotta 1917 rakennetuista kirkoista inventointiin on sisällytetty edustavia esimerkkejä. Modernista arkkitehtuurista inventointiin on otettu mm. 50 vuosina 1918-1969 rakennettua kirkkoa, jotka on esitetty suojeltaviksi kirkkolain nojalla, sekä kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön valikoima suomalaisen modernismin merkkiteoksia1920-luvun lopulta 1970-luvulle. Lausuntokierrokset Museovirasto lähetti inventoinnista kaksi valtakunnallista lausuntopyyntöä. Kaikille Suomen kunnille, maakuntaliitoille, alueellisille ympäristökeskuksille ja maakuntamuseoille ensimmäiselle lausuntokierrokselle vuosina 2003-2005 lähetetyistä 1115 kohteesta vajaa tuhat (pinta-alasta 74 %) sisältyi myös vuoden 1993 julkaisuun. Lausunnolle lähetettyjen kohteiden yhteenlaskettu pinta-ala oli vajaa kolmannes vuoden 1993 kohteiden kokonaispinta-alasta. Päällekkäisyyttä valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden kanssa poistettiin yli 1500 km². Lausuntokierroksen vastausprosentti oli koko maassa noin 80. Lausunnonantajat päättivät itse antamiensa lausuntojen valmistelutavasta ja päätöskäsittelystä. Lausunnoista pääosa oli myönteisiä. Noin 380 kohdetta ei kommentoitu lainkaan. Vajaan 600 kohteen rajausta ja vähän yli 400 kohteen kuvausta kommentoitiin. Koko maan lausunnoissa otettiin eniten kantaa kohteisiin, jotka sisältyivät vuoden 1993 julkaisuun mutta eivät lausunnolle lähetettyyn luonnokseen. Saatujen lausuntojen perusteella Museovirasto viimeisteli ja tarkisti valikoimaa, sisällytti siihen uusia kohteita 80, poisti parikymmentä kohdetta ja tarkisti lähes 500 kohteen rajausta (rajausmuutoksista 70% suurensi kohteen pinta-alaa ja 30% pienensi), nimi- ja tekstitietoja sekä lisäsi kohdekuvauksiin ja -historiaan luonnehdintoja valtakunnallisesta merkityksestä. Inventointiin palautettaviksi esitetyistä RKY1993- valikoimaan kuuluneista kohteista sisällytettiin inventointiin 134. Keväällä 2008 maakuntaliitoilta ja kunnilta pyydettiin lausunnot ensimmäiseen kierrokseen nähden olennaisesti muutetusta 570 kohteesta, joista suurinta osaa (306) lausunnonantajat eivät kommentoineet lainkaan. Inventoitiin tehtiin 185 rajauskommentin perusteella yli 50 rajaustarkistusta. Joissakin lausunnoissa Museovirastolta tiedusteltiin inventoinnin ympäristövaikutusten arviointia. Valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä koskeva inventointi ja sen tarkistamistyö ei ole viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (200/2005, jatkossa SOVA-lain) tarkoittama suunnitelma tai ohjelma. Kysymys on selvityksestä tai inventoinnista (kohteiden luettelosta), joka vaikuttaa lähinnä kaavoituksen, muun suunnittelun ja erilaisen lupaharkinnan kautta. Aineistoa ei siten koske SOVA-lain 8-11 :n mukainen arviointivelvollisuus eikä myöskään lain 3 :n mukainen yleinen arviointivelvollisuus. Lausunnonantajat kiinnittivät huomiota myös maanomistajien kuulemiseen. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamien inventointien merkitys alueiden käyttöön ratkaistaan kaavoitusprosessissa, joten rakennusten ja kiinteistöjen omistajia ei kuultu suoraan Museoviraston lausuntokierroksilla. Inventoinnissa pääosa kohteista on laajoja aluekokonaisuuksia eivätkä ne ole kaikilta osin kiinteistökohtaisesti rajattavissa. Kunnat ja maakuntaliitot vastaavat maankäytön suunnittelusta maakunta-, yleis- ja asemakaavoituksessa. Inventointi otetaan huomioon maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa vuorovaikutteisessa kaavoitusprosessissa sekä laissa säädettyjen eri kaavamuotojen sisältövaatimusten pohjalta. Kaavoituksen tehtävänä on myös sovittaa yhteen eri valtakunnalliset tavoitteet, samoin valtakunnalliset, seudulliset ja paikalliset tavoitteet keskenään. Alue- ja kohdekohtaiset oikeusvaikutukset syntyvät kaavoitusprosessin tuloksena. Kaavoitusprosessiin kuuluvat laissa säädetyt vuorovaikutusmenettelyt, joiden yhteydessä rakennusten ja kiinteistöjen omistajilla sekä muilla osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä asiasta. Kaavojen hyväksymispäätöksistä omistajilla on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen valitusoikeus. Lisätietoja lausuntokierroksista http://www.nba.fi/fi/vat ja rakennushistoria@nba.fi (viite: RKY-kysely). Kohdemääriin on teemakohteet laskettu vain kerran eli yhdeksi kohteeksi.
3(3) Itä-Uudenmaan valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Liitteenä on taulukko Itä-Uudenmaan kohteista. Taulukosta ilmenevät myös Itä-Uudeltamaalta inventointiin otetut uudet kohteet (5), rajaustarkistukset (16) sekä ns. RKY1993-kohteiden palautukset (3). Itä- Uudenmaan kohteiden yhteenlaskettu pinta-ala on uudessa inventoinnissa noin 65 km². Itä-Uudellamaalla on lukuisia korkeatasoisia esimerkkejä Suomen asutushistorian kannalta merkittävästä keskiaikaisperäisestä kyläasutuksesta, esimerkiksi Porvoonjoki- ja Sipoonjokilaaksoissa sekä Suomenlahden saaristossa. Meriväylien varressa on tärkeitä majakka-, luotsi- ja kalastusyhdyskuntia. Maakunnan halki kulkeva, Turun ja Viipurin linnat keskiajalla yhdistänyt Suuri Rantatie on Suomen tärkein historiallinen tieyhteys. Itä-Uudenmaan rannikkoseutu on myös keskiaikaisen ylhäisaatelin asuinaluetta. Kartanoiden laajoilla tiluksilla on eri vuosisadoilta peräisin olevia rakennettuja ympäristökokonaisuuksia asuinrakennuksineen, puistoineen, puutarhoineen sekä talous- ja tuotantorakennuksineen etenkin Pernajassa ja Porvoossa. Vanhassa Porvoossa, yhdessä Suomen kuudesta keskiajalla perustetusta kaupungista, on säilynyt keskiaikainen asemakaava, katuverkosto ja tonttirakenne sekä 1700-luvun rakennuskanta. Eteläisen Suomen rannikon varhaisten emäseurakuntien pitäjänkeskuksista keskiaikaisine harmaakivikirkkoineen mainittakoon Sipoo ja Pernaja, sisämaan nuoremmista kirkonkylistä rakenteeltaan ja rakennuskannaltaan hyvin säilyneet Lapinjärven kirkonkylä ja Myrskylän kirkonmäki. Varhaisia, 1600-luvun lopun rautaruukkeja ovat Strömforsin ruukkiyhdyskunta Ruotsinpyhtäällä ja Koskenkylän ruukinalue Pernajassa. Suomen raja- ja sotahistorian ympäristöjä ovat Ahvenkosken historiallinen rajanylityspaikka linnoituslaitteineen Ruotsinpyhtäällä sekä Loviisan maalinnoitus ja Svartholman merilinnoitus. Loviisan kaupungin perustaminen 1700-luvun puolivälissä liittyy valtakunnan rajan siirtymiseen lännemmäksi ja Haminan kaupungin jäämiseen Venäjän puolelle. Loviisan alakaupunki on yksi maamme yhtenäisimmistä 1700-luvun puukaupunkialueista, kun taas Loviisan Esplanadi ja sitä reunustava rakennuskanta kuvastavat erinomaisesti 1800-luvun puolenvälin ja lopun kaupunkisuunnittelun ja -rakentamisen ihanteita. Liikenteen ja kuljetusten historiasta 1800-luvun lopulta alkaen kertovia kohteita ovat valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusopimukseen lukeutuvat erityyppiset asema-alueet kuten Michelspiltomin rautatieseisake Liljendalissa sekä Hinthaaran ja Porvoon rautatieasemat. Inventointiin on samaa ilmiötä edustavia kohteita yhdistetty myös teemakohteiksi, jotka voivat ulottua usean kunnan tai maakunnan alueelle. Koko maan kattava uusi teemakohde on Struven astemittausketju, jonka Unescon maailmanperintökomitea hyväksyi 2005 maailmanperintöluetteloon. Yksi mittausketjun pisteistä on Itä-Uudellamaalla, Porlammin Tornikalliossa Lapinjärvellä. Usean vuoden valmistelun ja laajan vuorovaikutuksen tuloksena syntynyt valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventointi ilmentää rakennetun ympäristömme monimuotoisuutta ja tekee tunnetuksi niitä rakennetun ympäristön osia, jotka parhaiten ja monipuolisimmin antavat käsityksen Suomen historiasta ja kehityksestä. Inventoinnin kohdevalikoiman antama kokonaiskuva maamme rakennetusta kulttuuriympäristöstä on alueellisesti, ajallisesti ja temaattisesti monipuolinen. Museovirasto kiittää lausunnonantajia asiantuntemuksesta ja näkemyksistä, jotka mahdollistivat Itä- Uudenmaan tarkistetun kohdevalikoiman viimeistelyn. Pääjohtaja Paula Purhonen LIITTEET Osastonjohtaja Maire Mattinen 1. Kohdetaulukko: Itä-Uudenmaan valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 2. Kartta: Itä-Uudenmaan valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 3. Ympäristöministeriön, Kuntaliiton ja Museoviraston muistio Valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen huomioiminen kaavoituksessa ja lupamenettelyssä
LIITE 1 ITÄ-UUDENMAAN VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT RAKENNETUT KULTTUURIYMPÄRISTÖT Kohdetaulukon lukuohje: T = teemakohde on moniosainen, alueet sijaitsevat joko samassa tai eri kunnissa. = kohde on alueena sisältynyt myös 1993 julkaisuun. Kohdenimi voi tarkistetussa valikoimassa olla toinen kuin :ssa. p = kohde on sisältynyt 1993 julkaisuun ja palautettu lausuntokierroksen perusteella tarkistettuun valikoimaan U = uusi kohde, joka ei ole sisältynyt 1993 julkaisuun, la = lausunnonantajien esityksestä, mv = Museoviraston esityksestä R = lausunnoilla ollutta rajausta on lausunnon tai maastotarkistuksen perusteella muutettu, R+ laajennettu, R- supistettu Kohdemäärien laskutapa: Teemakohteet on laskettu kohteiden kokonaismäärään kustakin kunnasta vain kerran eli yhtenä kohteena. Teema on laskettu ja kirjattu :ksi jos teeman yksittäisistä kohteista merkittävin osa sisältyi 1993 julkaisuun, U/mv:ksi jos merkittävin osa sisältyi Museoviraston esitykseen ja U/la:ksi jos merkittävin osa uusista yksittäisistä teemakohteista on lausunnonantajien esittämiä. Teemakohteeseen sisältyvien osien kohdalla mainitaan, ovatko ne, p, U/la vai U/mv. ITÄ-UUSIMAA Askola Lapinjärvi Liljendal Loviisa Myrskylä Särkijärven kylä- ja kartanomaisema Vakkolan kylä Lapinjärven huoltola Lapinjärven kirkonkylä p p Struven astemittausketju T U/mv Porlammi, Tornikallio U/mv Michelspiltomin rautatieseisake Loviisan alakaupunki R+ Loviisan Esplanadi R+ Loviisan maalinnoitus R+ Suuri Rantatie T Loviisan tieosuus R+ Svartholman linnoitus R- Myrskylän kirkonmäki
Pernaja Porvoo Pukkila Ruotsinpyhtää Fasarbyn kylä Horslökin kylä Härkäpään kylä Koskenkylän ruukinalue Malmgårdin kartano Orrengrundin tunnusmajakka ja luotsiasema Pernajan kirkko ja pappila Sarvilahden kartano ympäristöineen Sjögårdin kartano Suuri Rantatie T Tervikin kartano Tjusterbyn kartano Pernajan tieosuus Björkholmin luotsiasema Drägsbyn kartano U/mv U/mv Empire-Porvoon puutalokorttelit ja julkiset rakennukset R- Hamarin asuntoalue ja Porvoon höyrysahan paikka Hinthaaran rautatieasema Husholmenin keskiaikainen linnasaari ympäröivine maisemineen U/mv R- Jakkarilan kartano Kulloon kartano Näsin hautausmaa Porvoon linnamäki p U/mv Porvoon läntisen saariston luotsi-, majakka- ja kalastusyhdyskunnat T R+ Porvoon rautatieasema Porvoon saaristokylät R+ Porvoonjokilaakson kartano- ja kylämaisema T p R+ Postimäki Suuri Rantatie T Porvoon tieosuus R+ Vanha Porvoo ja Porvoon linnamäki Yliken kylä ei kohteita Ahvenkosken historiallinen ympäristö Kullaan kartanomaisema p Strömforsin ruukkiyhdyskunta R+ Suuri Rantatie T Ruotsinpyhtään tieosuus R+
Sipoo Hindsbyn kylä Löparön kartano Nikkilän sairaala-alue R- Sibbesborgin keskiaikainen linnasaari ja Sipoonjokilaakson viljelymaisema Sipoon kirkot ja pitäjänkeskus R- Suuri Rantatie T Sipoon tieosuus R+ Yhteensä 50 45 5 16 45 p 3 U/la 0 U/mv 5 R+ 11 R- 5
LIITE 2 Itä-Uudenmaan valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt PUKKILA MYRSKYLÄ LAPINJÄRVI ASKOLA LILJENDAL RUOTSINPYHTÄÄ KOTKA PERNAJA PORVOO SIPOO Museovirasto 1 : 550 000