Haukiputaan ja Kiimingin kartta-alueiden kalliopera

WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 :100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 :100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHDET 2533 JA 3511 EXPLANATION TO THE MAPS OF SHEETS 2533' AND 3511 PREQUATERNARY ROCKS Mikko Honkamo Haukiputaan ja Kiimingin karttaalueiden kalliopera Summary : PreQuaternary rocks of the Haukipudas anti Kiiminki mapsheet areas GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND ESPOO 1988

SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 :100 000 Kallioperakarttojen selitykset, Lehdet 2533 ja 3511 Explanation to the maps of prequaternary rocks, Sheets 2533 and 3511 Mikko Honkamo HAUKIPUTAAN JA KIIMINGIN KARTTAALUEIDEN KALLIOPERA Summary : PreQuaternary rocks of the Haukipudas and Kiiminki mapsheet areas Geologian tutkimuskeskus Geological Survey of Finland Espoo 1988

Honkamo, M, 1988 Haukiputaan ja Kiimingin karttaalueiden kalliopera Summary : PreQuaternary rocks of the Haukipudas and Kiiminki mapsheet areas Suomen geologinen kartia 1 :100 000 Kallzoperakarttoyen sehtykset, lehdet 25 33 Haukzpudar ia 3511 Kizminkz, nn pages, 11 figures and 6 tables The combined area contained in the Haukipudas and Kiiminki map sheets is located in northern Finland, north of the city of Oulu The bedrock in the northern and eastern parts of the area belongs to an Archean Basement block, which consists mainly of granodioritic ortho and paragneisses The area is covered mostly by Proterozoic supracrustal rocks of the northern Ostrobothnian schist area The supracrustals are predominantly marine metasedimentary rocks, including : turbiditic metagreywackes, mica schists, black schists, quartzites, conglomerates, and some small units of dolomite and chert The associated metavolcanic rocks are mainly massive or pillowed lavas, chemically tholeiitic basalts The age of the Ostroborhnian supracustal rocks is between 2093 and 1873 Ma The main deformation and the amphibolite facies regional metamorphism were connected with the Svecokarelian orogeny In the southwestern part of the area Svecokarelidic granites intersect supracrustal rocks of the schist area In western part of the area the bedrock is overlain by the unmetamorphosed Proterozoic Muhos claystone formation The text is in Finnish, with figure and table captions and a summary in English Archean Prorerozoic, Haukipu Key words : areal geology, explanatory text, bedrock, das, Kiiminki, Finland Mikko Honkamo, Geological Survey of Finland, PB 77, SF96101 Rovaniemi, Finland ISBN 9516902723

SISALLYSLUETTELO CONTENTS Tutkimusvaiheet 5 Morfologia ja kallioperan yleispiirteet 6 Pintakivilajit 8 Muhoksen muodostuman savikivi 8 Kvartsiitit 8 Grauvakat ja kiilleliuskeet 10 Mustaliuskeetja kiisupitoisetliuskeet 16 Dolomiitit ja karsikivet 16 Vulkaaniset kivilajit 16 Syvakivilajit 27 Gabrot 27 Porfyyriset granodioriitit 28 Graniitit 29 Juonikivilajit 32 Diabaasit 32 Uraliittiporfyyrijuonet 33 Pohjagneissialueen kivilajit 35 Granodioriitit ja granodioriittiset gneissit 35 Rakenne 36 Stratigafia 37 Radiometrisia ianmaarityksia 38 Taloudellisia aiheita 39 Retkeilykohteita 41 Haukiputaan lehti 2533 41 Kiimingin lehti 3511 41 Summary : PreQuaternary rocks of the Haukipudas and Kiiminki mapsheet areas 42 Introduction 42 Supracrustalrocks 42 Plutonic rocks 43 Dike rocks 44 Basement area 44 Stratigraphy and tectonics 44 Kirjallisuutta Literature 45 1 472348X

5 TUTKIMUSVAIHEET Haukiputaan (2533) ja Kiimingin (3511) kallioperakarttojen alueeseen kuuluu osia Iin, Y1111n, Haukiputaan, Kiimingin ja Ylikiimingin kunnista seka Oulun kaupungista Karttalehdet kuuluvat Geologian tutkimuskeskuksen 1 :100 000 mittakaavaiseen kallioperakarttasarjaan Kartat kattavat Maanmittaushallituksen peruskartan lehtien 2533 0109 ja 3511 0412 alueen Karttaalue sisaltyy kokonaisuudessaan Suomen geologisen yleiskartan OuluTornio kivilajikartan alueeseen, lehdet C5B5 (Enkovaara, Harme ja Vayrynen, 1952 ja 1953) Tyot 1 :100 000 mittakaavaisia Haukiputaan ja Kiimingin kalllope rakarttoja varten aloitettiin syksylla 1974 Kirjoittaja on tehnyt kartoitusta ja tarkistuksia koko alueella vuosina 19741980 Kartoitustoissa kirjoittajaa ovat avustaneet : 1974 Veikko Harjula ja Kai Paakkonen :3511 11 1975 Eero Hanski ja Veikko Harjula : 3511 06, 08, 09 ja 11 1976 Seppo Aaltonen : 2533 08 ja 3511 06 Ecro Hanski : 3511 07 Heimo Porkka : 3511 05 ja 07 forma Seppala : 3511 10 1977 forma Seppala : 3511 10 Timo Merkkiniemi : 2533 08 ja 3511 10 1978 forma Seppala : 3511 10 Kenttatutkimuksissa kaytettun 1 :20 000 mittakaavaisia peruskarttoja Paljastumatiedot merkittiin peruskartoille tehdyille kuulloille (elementeille) Ennen karttojen lopullista piirtamista saatiin alueelta GTK :n aerogeofysikaaliset matalalentokartat, jotka ovat suuresti helpottaneet heikosti paljastuneiden alueiden kallioperan rakenteen tulkintaa Kartoituksen yhteydessa kohdistettiin erityista huomiota alueen vulkaanisiin kivilajeihin Vulkaniittitutkimuksien vuoksi suoritettiin syvakairausta (GTK :n kairaus K 3511/78/R1) seka tehtiin lukuisia kemiallisia analyyseja Naiden tutkimusten tuloksia selostetaan vulkaniittien geokemiaa kasittelevassa erillisjulkaisussa (Honkamo, 1987) Radiometriset ianmaaritykset on tehnyt Olavi Kouvo Geologian tutkimuskeskuksen isotooppigeologian yksikossa Geologian tutkimuskeskuksen geokemian osastolla tehdyissa XRFanalyyseissa on maaritetty : SiO,, TiO, AI,O,, Fe,O,, (tot ), MnO, MgO, CaO, Na,O, K,O ja P2O s Rautaruukki Oy :n Raahen laboratoriossa tehdyissa XRFanalyyseissa on maaritetty edellisten lisaksi : Zn, Cr, Ni, Ba, Cu, S, V, Zr ja Sr Osasta naytteita on tehty Valtion teknillisessa tutkimuskeskuksessa INAAanalyysit, joilla on maaritetty : As, Sb, Ag, W Me, Au, La, Sm, Lu, Co, Sc, Rb, Ta, U, Th, Br ja Cs Analyysitaulukoissa kaytettyja

6 merkintoja selostetaan taulukon 1 lopussa Analyysinaytteiden paikat esitetaan kuvassa 1 Seka analyysitaulukoissa etta muissa taman selosruksen paikanmaarityksissa koordinaattilukemat ilmoiter_aan vhtenaiskoordinaatiston arvoina Kiimingin kallioperakartta painettiin vuonna 1984 ja Haukiputaan kallioperakartta vuonna 1986 Karttojen puhtaaksi piirtamisen ja karttalehtiseiityksen piirrokset on tehnyt Marjatta Kanste Karttalehtiselitvksen valokuvat ovat kirjoittaja n ottamia Kasikirjoituksen on ennakkoon tarkastanut Kauko Merilainen Englanninkielen on tarkastanur Paul Sjoblom Esitan parhaat kiitokseni kaikille karttojen ja selityksen laatimiseen osallistuneille MORFOLOGIA JA KALLIOPERAN YLEISPIIRTEET HaukiputaanKiimingin alue on pinnanmuodoiltaan ja korkeussuhteiltaan varsin tasaista Maiseman hallitsevina piirteina ovat matalat moreenimaet, laakeat hiekkakankaat ja lukuisat suot Hyvin laajoja yhtenaisia suoalueita on Kiimingin karttaalueen koillisosassa Perameren rannikolta maasto kohoaa tasaisesti sisamaahan pain siren, etta korkeimmat kohdat alueen itareunalla ovat noin 100 metric merenpinnan ylapuolella Paljastumia alueella on varsin niukasti Erityisen heikosti paljastuneita ovat alueen pohjois ja itaosat seka Kiiminkijoen lounaispuolella olevat alueet Muuta aluetta paremmin ovat paijastuneet vulkaniittivaltaiset seudut Epaedullisista paljastumaoloista johtuen kivilajirajat on useissa paikoin maaritelty pelkastaan geofvsikaalisten karttojen ja irtolohkareiden antamien viitteiden perusteella Alueen pohjois ja itareunalla esiintyy PohjoisPohjanmaan liuskealueen muodostumia vanhempia Pudasjarven graniittialueen syvakivia (Enkovaara ym, 1952 )a 1953), jotka Simosen (1980) esittaman jaottelun mukaan kuuluvat presvekokarjalaiseen pohjakompleksiin Paaosa HaukiputaanKiimingin karttaalueen kallioperasta on Haukiputaalta Vaalaan ulottuvaan PohjoisPohjanmaan liuskealueeseen kuuluvia sedimentti ja vulkaanissyntyisia kivilajeja Yleisimmat kivilajit ovat kartalle sinisella merkitytt grauvakat ja kiilleliuskeet Paikoin grauvakoissa tavataan erinomaisen hvvin sailyneita sedimenttirakenteita Kartalle vihrealla merkityt vulkaaniset kivilajit ovat kemialliselta koosturnukseltaan basalttisia laavakivia ja tuffeja Laavoissa tavataan yleisesti alkuperaisia rakennepiirteita PohjoisPohjanmaan liuskealueen etelapuolella ja paaosin HaukiputaanKiimingin karttaalueen ulkopuolella esiintyy nuorempia, liuskemuodosrumia lavistavia svekokarjalaisia orogeenisia graniitteja Alueen nuorin kivilajiyksikko on ns Muhoksen muodostuma, joka ulottuu osalle karttaalueen lansireunaa

Lehti 2533 HAUKIPUDAS Sheet 2533 3511 KIIMINKI Sheet 3511 KIIMINKI MUHOKSEN SAVIKIVIMUODOSTUMA MUHOS CLAYSTONE FORMATION KVARTSIITTIA QUARTZITE GRAUVAKKAA JA KIILLELIUSKETTA GREYWACKE AND MICA SCHIST Kuva 1 Haukiputaan ja Kitmingin karttaalueet, lehdet 2533 la 3511 Numerot viittaavat kemiallisiin analyyseihin (taulukot 15) Figure 1 Haukipudas and Kuminki mapsheet areas, Sheets 2533 and 3511 Numbers point to the chemical analyses (tables 15)

8 PINTAKIVILAJIT Muhoksen muodostuman savikivi Savikivea on Haukiputaan karttaalueen etelc ja lounaisosassa Tieto savikiven olemassaolosta ja esiintyman laajuudesta tally alueella perustuu Lanteen ja Pernun (1974) raportoimiin seismisiin luotauksiin Maastossa savikivilohkareita voi satunnaisesti tavata savikivialueella sellaisissa sorakuopissa, jotka ovat jatkuvasti kaytossa Muualta lohkareet ovat yleensa hcvinneet silly maanpinnalla savikivi murenee ja liettyy l yh yessa ajassa lahes jaljettomiin Kvartsiitit Laajin kvartsiittialue on Kiimingin karttaalueen etelaosassa (lehdilla 3511 07 )a 10) oleva Koitelin kvartsiittikonglomeraattimuodostuma Sen ohella esiintyy muutamia kvartsiittipaljastumia Martimojoen itapuolella (3511 11) olevan vulkaniittimuodostuman yhteydessa Serttia, oletettavasti kemiallisen sedimentaation tuloksena muodostunutta kvartsikivea, esiintyy paljastumassa Juuvalla (3511 10) Koitelin muodostuman kvartsiitti on yleisimmin raekooltaan karkeata (12 mm) ja sen klastinen rakenne nakyy paljain silmin Tyypillisia sille ovat harvakseltaan esiintyvkt erilliset kookkaat kvartsirakeet ja kvartsimukulat (220 mm), sekk paikoin myos pienet kivilajisirut (kiilleliusketta ja kvartsimaasclpkliusketta) Usein kvartsiitissa on jonkin verran sarvivalketta, joka toisinaan esiintyy usean millimetrin Icpimittaisina pyoreinc, si teettcisina kidekimppuina antaen kivelle tcplikkaan asun Kerroksellisuutta tai muita sedimenttirakenteita tavataan vain poikkeuksellisesti Paikoin kvartsiitissa on vaantyilleita, riekalemaisia kiilleliuskevklikerroksia (esim paikassa : 3511 07, x = 7222 60 y = 3445 50) Karsikivec on tavattu parissa paljastumassa, molemmissa alle yhden metrin vahvuisena kerroksena Koitelin kosken ja Kalliomaan laajoissa paljastumissa kvartsiitti on tavanomaista perusteellisemmin uudelleen kiteytynytta ja kvartsisuonien lavistamaa Koitelin muodostumaan kuuluvat konglomeraatit esiintyvct kvartsiitin yhteydessa vaihtelevan vahvoina kerroksina ja useimmiten vaihettuminen kvartsiitissa konglomeraattiin on vahittcinen Konglomeraattien iskos on kvartsiittia ja niissa on mukuloina monia eri kivilajeja Mukuloiden koko on hyvin vaihteleva ; suurimman tavatun halkaisija on yli kaksi metric Useimmat mukulat ovat vain scrmiltacn pyoristyneitk Konglomeraatit ovat lajittumattomia ja alkuperkisic rakennepiirteitc ei yleensk ole voitu tunnistaa Ercissk paljastumissa nakyvc mukuloiden yhdensuuntainen asettuminen voi olla alkuperaista kerrosrakennetta, mutta se on voinut syntyk kokonaankin myohemmissa deformaatioissa Parhaiten konglomeraattia on paljastuneena Rytiselkssc (3511 10, x=7221 46, y = 3450 76) ja useissa paljastumissa Ritokorvessa, aivan Kiimingin lehden etelkreunal

9 la Mukulat naissa konglomeraateissa ovat enimmakseen kalimaasalpaporfyyria, kvartsimaasalpaliusketta ja kiilleliusketta, joiden ohella on tavattu yksittaisia mukuloita emaksista vulkaniittia Kalimaasalpaporfyyri on koostumukseltaan ryoliittia (analyysi n :o 15/taulukko 1 ) Rytiselan konglomeraatissa on palloina useita yli yhden metrin lapimittaisia kalimaasalpaporfyyrilohkareita_ Eraasta tallaisesta tehty ianmaaritys osoittaa siina olevan zirkonin iaksi 2093 Ma (Katso luku Radiometrisia ianmaarityksia") Martimojoen itapuolella (3511 11) vulkaniittien vhteydessa esiintyva kvartsiitti on arkoosista ja osaksi grauvakkamaista, karkeata, klastista sedimenrtikivilajia Siina on siella taalla yksittaisia, kookkaimmillaan noin 10 cm lapimittaisia liuske ja gneissimukuloita Muutoin kvartsiitin rakenne on massamainen Juuvalla on paljastuneena serttia (3511 10, x = 7223 89, y = 3455 76) Se on hienorakeista breksiamaista, mustista ja valkoisista osueista koostuvaa hienorakeista kvartsikivea, kuva 2 Kivessa on heikko rikkikiisupirote, misty johtuen sen pinta on osittain ruosteinen Edellisen lisaksi serttia esiintyy toisinaan ohuina valikerroksina ja epamaaraisen muotoisina osueina alueen dolomiiteissa Kuva 2 Breksiarakenceista serttia Laatta 12 cm Figure 2 Brece_ :ed ci_ t 7rg 12 cm, Juuva, Ylikiiminki 3511 10, x = 7223 89, y=3455 70 2 472348X

1 0 Grauvakat ja kiilleliuskeet Kartoille sinisella varilla merkityt grauvakat ja kiilleliuskeet on erotettu toisistaan paallemerkinnalla Grauvakaksi merkitysta kivilajista loytyy usein alkuperaisia rakennepiirteita ja kiven aines on tunnistettavissa alkuperaltaan areniittiseksi ja peliittiseksi sedimentiksi Kiilleliuskeet ovat mita ilmeisimmin olleet alkujaan samaa sedimenttimuodostumaa kuin grauvakat, mutta ne ovat myohemmissa deformaatioissa ja metamorfoosissa muokkautuneet ja uudestikiteytyneet nun perusteellisesti, etta alkuperaisten piirteiden toteaminen ei yleensa ole mahdollista Grauvakkaa esiintyy hyvin paljastuneena Martimojoen ja Kiviojan valisella alueella (3511 09) ja Hannusperan ita ja pohjoispuolella (3511 11) seka muutamissa muissa pienemmissa paljastumaryppaissa eri puolilla Kiimingin karttaaluetta Grauvakoiden ja karttaalueen pohjoisosassa olevan pohjagneissialueen valinen muodostumaraja on paikannettavissa tasmallisesti vain Maalismaan voimalan alakanavassa (3511 06) olevissa paljastumista Kaikkialla muualla taman rajan kartalle merkitty sijainti on hyvin yleisluonteinen, koska se perustuu riittamattomaan geologiseen havaintoaineistoon, eika rajaa voida paikantaa aerogeofysikaalisten karttojenkaan avulla Tutkimusalueen grauvakat ovat metasedimentteja, joissa esiintyy yleisesti turbidiittien, veden alaisissa toistuvissa sedimenttivyoryissa syntyneiden muodostumien tyypillisia alkuperaisia rakennepiirteita Poikkeuksellisen monipuolinen kokoelma tallaisia rakenteita on nahtavissa Loukkojarven koillispuolella (3511 11) olevassa paljastumasta, jota esittava detaljikartta on kuvassa 3 Samasta paljastumasta on turbidiittipatjaa esittava valokuva, kuva 4 Tavallisesti yksittaiset turbidiittipatjat ovat alle puolen metrin paksuisia, mutta varsinkin Hannusperan itapuolella, Makisuolla (3511 11) esiintyy usean metrin paksuisia kerroksia ja runsaasti sellaisia turbidiittipatjoja, joilla on hyvin karkea, konglomeraattinen pohjaosa Grauvakoissa on alueen kaikissa osissa soikeita, tai epamaaraisen muotoisia, 520 cm lapimittaisia konkreetioita Keharakenteiset konkreetiot sisaltavat runsaammin sarvivalketta, maasalpaa ja toisinaan myos karbonaattia, kuin ymparoiva kivilaji Melko usein grauvakoissa tavataan ennen sedimentin kovettumista ja kiteytymista syntyneita siirros, liukumis tai kuormitusrakenteita Naille on tyypillista, etta ne esiintyvat kulloinkin vain harvoissa tai yhdessa ainoassa turbidiittipatjassa, ilman etta alla ja paalla olevat kerrokset olisivat hairiintyneet Grauvakoiden vari vol vaihdella vaalean harmaasta lanes mustaan Grauvakoille tyypilliseen tapaan kivi on heikosti lajittunutta ja siina on edustettuna kaikki raekokoluokat, eika iskoksen ja hajarakeiden valilla ole selvaa raekoko tai koostumuseroa Paaosa iskoksesta on kvartsia ja kiillemineraaleja Suurimmat hajarakeet ovat kvartsia, maasalpaa ja kivilajifragmentteja Yleisimpia kivilajifragmentteja ovat fylliittiset liuskesirut, joita on kaikissa grauvakkatyypeissa Karkeissa grauvakoissa esiintyy yleisesti happamista syvakivista peraisin olevia fragmentteja Metamorfisina mineraaleina grauvakoissa on paikallisesti porfyroblasteja : Andalusiittia, kordieriittia, stauroliittia ja/tai granaattia Grauvakoiden kemiallisia analyysituloksia on taulukossa 1

1 1 SELITYS LEGEND Raekokoluokka Grain size Hiekka I Sand Rakenteita Structures Savi Konvoluutiota Clay Convolute bedding Siltti Ristikerroksellisuutto Silt Cross bedding Sora Gravel Virtakareita Ripple lamination Konkreetioita O Concretions Kerrosraja Bed base type v Vahittainen Transitional Jyrkka Abrupt Deformoitunut Deformed Kuva 3 Detaljikartta grauvakkapaljastumasta Figure 3 A detailed map of a greywacke outcrop Hietakangas, Haukipudas 3511 11, x=7234 90, v=3450 47

1 2 Kuva 4 Turbidiittikerros grauvakassa Kerroksessa on eroretravissa hyvin sailyneet Boumayksikot, kerroksen pohjalta lukien : Massamainen, ylospain hienoneva ayksikko ; laminaarinen bvksikko, virtakareinen tai kuormituksen takia aaltomaiseksi raipuillut cyksikko seka hienorakeiset, kiillerikkaat d ja eyksikot Samasta paljastumasta kuin edellinen kuva Laatta 12 cm Figure 4 A turbidite bed in greywacke The wellpreserved Bouma units are, from bottom to top : graded aunit with some ripup clasts, laminar bunit, gently convoluted or rippled cunit and laminar, micarich de units Same outcrop as previous figure Tag 12 cm

1 3 Taulukko 1 Metasedimenttien kemiallisia koostumuksia Table 1 Chemical compositions of meiasedimentary rocks Si0 2 Ti0 2 A1 2 0 3 Fe 2 0 3 tot MnO MGO CaO Na 2 0 K 2 0 P 2 0 5 1 2 3 4 5 6 7 58 75 0 81 18 32 7 62 0 05 3 50 0 65 1 37 4 84 0 13 55 99 1 27 15 02 10 53 0 06 4 42 3 00 2 24 2 99 0 23 53 99 1 60 15 87 9 26 0 07 4 50 3 98 2 27 3 00 0 16 67 94 0 69 15 05 5 03 0 05 2 38 1 97 3 37 2 40 0 14 69 16 0 63 13 92 4 70 0 04 2 26 1 50 3 39 2 82 0 10 67 63 0 69 13 88 4 93 0 06 2 23 1 68 3 61 2 68 0 09 60 03 0 72 14 61 6 90 0 08 4 86 3 20 1 37 2 10 0 12 SUMMA 96 05 95 75 94 70 99 02 98 53 97 46 94 00 CIPW Q 23 45 15 26 12 19 30 94 31 65 28 93 27 92 or 28 60 17 67 17 73 14 18 16 67 15 84 12 61 ab 11 59 18 95 19 21 28 52 28 69 30 55 11 59 an 2 38 13 38 18 70 8 86 6 79 7 75 15 09 ne C 9 96 3 19 2 04 3 66 2 80 2 20 4 52 di wo di en di fs en 8 72 11 01 11 21 5 93 5 63 5 55 12 10 fs 5 62 8 55 5 11 1 84 1 52 1 69 4 86 01 fo ol fa mt 3 35 4 02 4 49 3 18 3 09 3 18 3 22 he ii 1 54 2 41 3 04 1 31 1 20 1 31 1 37 ru ap 0 31 0 54 0 38 0 33 0 24 0 21 0 28 cr 0 01 pr zr Summa 95 51 94 99 94 09 98 74 98 27 97 21 93 57 DI 63 65 51 88 49 13 73 64 77 01 75 32 52 12 COL 19 23 25 98 23 84 12 25 11 43 11 73 21 55 en op 60 79 56 29 68 70 76 34 78 73 76 67 71 33 fs op 39 21 43 71 31 30 23 66 21 27 23 33 28 67 fo 01 fa of wo di en di NMT P 17 01 41 38 49 33 23 70 19 14 20 23 56 56 MDI 76 69 68 66 62 94 80 36 83 76 83 24 64 25 MCI 8 61 19 42 24 32 11 03 9 28 10 08 21 49

1 4 Taulukko 1 (jatkoa) Metasedimenttien kemiallisia koostumuksia Table 1 (cont) Chemical compositions of metasedimentary rocks 8 9 10 11 12 13 14 15 Si0 2 68 99 59 54 62 84 55 75 61 17 60 66 52 28 71 39 Ti0 2 0 76 1 01 0 87 0 94 0 95 0 86 0 96 0 39 A1 203 13 09 16 48 15 50 16 97 15 89 15 85 19 73 14 20 Fe 2 0 3 tot 5 33 9 23 8 35 9 01 8 85 9 48 9 70 0 68 MnO 0 04 0 07 0 05 0 07 0 07 0 07 0 05 0 00 MGO 2 25 3 65 3 64 4 67 3 63 4 10 3 98 0 40 CaO 1 03 0 86 0 70 1 38 1 03 0 73 2 35 0 14 Na 2 0 2 08 1 87 1 36 3 48 1 85 1 09 3 65 0 15 K 2 0 2 46 2 71 3 74 2 52 3 48 2 79 3 87 11 58 P 205 0 11 0 18 0 15 0 12 0 20 0 20 0 11 0 05 SUMMA 96 14 95 59 97 21 94 90 97 10 95 82 96 68 98 98 CIPW Q 41 30 28 10 31 12 12 90 26 80 32 65 1 74 25 44 or 14 54 16 01 22 10 14 89 20 57 16 49 22 87 68 43 ab 17 60 15 82 11 51 29 45 15 65 9 22 30 89 1 27 an 4 39 3 09 2 49 6 06 3 80 2 32 10 94 0 37 ne C 5 40 9 34 8 30 6 30 7 69 10 19 5 53 1 28 di di wo en di fs en 5 60 9 09 9 06 11 63 9 04 10 21 9 91 fs 2 02 7 49 6 58 7 42 7 11 8 52 8 44 1 00 01 fo of mt fa 3 28 3 64 3 44 3 54 3 55 3 42 3 57 he 1 89 ii 1 44 1 92 1 65 1 79 1 80 1 63 1 82 ru 0 39 ap 0 26 0 43 0 36 0 28 0 47 0 47 0 26 0 12 cr pr zr Summa 95 84 94 94 96 61 94 26 96 49 95 13 95 96 96 86 DI 73 44 59 94 64 73 57 24 63 02 58 36 55 49 95 15 COL 12 35 22 14 20 73 24 37 21 51 23 79 23 74 2 89 en op 73 46 54 82 57 94 61 06 55 97 54 50 54 01 100 00 fs op 26 55 45 18 42 06 38 94 44 03 45 50 45 99 fo of fa of wo di en di NMT P 19 97 16 34 17 81 17 07 19 55 20 07 26 16 22 49 MDI 83 06 75 81 78 22 72 94 77 36 74 65 70 79 97 29 MCI 7 71 9 60 8 89 13 99 9 93 9 80 16 18 0 98 1 = Grauvakka Greywacke Kartta 3511 08 x=7230 40, 3448 03 XRFanalyysi V Hoffren, Geologian tutkimuskeskus 2 = Grauvakka Greywacke Kartta 3511 11, x = 7231 62, y = 3451 84 XRFanalyysi V Hoffren, Geologian tutkimuskeskus

1 5 3 = Grauvakka Greywacke Kartta 3511 11, x = 7231 72, y=3451 13 XRFanalyysi V Hoffren, Geologian tutkimuskeskus 4 = Grauvakka Greywacke Kartta 3511 11, x=7231 90, v=3451 12 XRFanalyysi V Hoffren, Geologian tutkimuskeskus 5 = Grauvakka Greywacke Kartta 3511 11, x=7232 62, 3452 90 XRFanalyysi V Hoffren, Geologian tutkimuskeskus 6 = Grauvakka Greywacke Kartta 3511 11, x=7232 69, y=3453 59 XRFanalyysi V Hoffren, Geologian tutkimuskeskus 7 = Grauvakka Greywacke Kartta 3511 11, x = 7232 80, y = 3456 30, syvyys = 170 20 m, XRFanalyysi V Hoffren, Geologian tutkimuskeskus 8 = Grauvakka Greywacke Kartta 3511 11, x = 7232 80, v = 3456 30, syvyys = 180 65 m XRFanalyysi V Hoffren, Geologian tutkimuskeskus 9 = Grauvakka Greywacke Kartta 3511 11, x=7232 80, v=3456 30, syvyys = 191 05 m XRFanalyysi V Hoffren, Geologian tutkimuskeskus 10 = Grauvakka Greywacke Kartta 3511 11, x=7232 80, v=3456 30, syvyys = 201 40 m XRFanalyysi V Hoffren, Geologian tutkimuskeskus 11 = Grauvakka Greywacke Kartta 3511 11, x=7232 80, v=3456 30, syvyys 211 15 m XRFanalyysi V Hoffren, Geologian tutkimuskeskus 12 = Grauvakka Greywacke Kartta 3511 1l, x = 7232 80, y = 3456 30, syvyys 221 15 m XRFanalyysi V Hoffren, Geologian tutkimuskeskus 13 = Grauvakka Greywacke Kartta 3511 I1, x=7232 80 v=3456 30 syvyys 231 65 m XRFanalyysi V Hoffren, Geologian tutkimuskeskus 14 = Grauvakka Greywacke Kartta 3511 11, x= 232 80, y=3456 30, syvyys 240 20 m XRFanalyysi V Hoffren, Geologian tutkimuskeskus 15 = Ryoliitti, konglomeraatin pallo Rhyolite, a boulder of a conglomerate Kartta 3511 10, x= 7221 45, y = 3450 62 XRFanalyysi V Hoffren, Geologian tutkimuskeskus Analvysitaulukoissa paakomponenttien pitoisuudet ilmoitetaan painoprosentteina ja hivenalkuaineiden pttotsuudet miljoonasosina (ppm) The contents of major components are weight percentages and the contents of minor elements are parts per million (ppm) DI = Differentiaatioindeksi Differentiation index COL = Variindeksi Colour index NMT P = Normatiivisen plagioklaasin An% An% of no n rclase MDI = Modifioiru differentiaatioindeksi Modified different;_ : : ; r:dex MCI = Modifioitu kiteytymisindeksi Modified crystallisation :,, dex CIPW normien laskua varten Fe,O j tot on ositettu seuraavien kaavojen mukaan For CIPR norm calculation Fe _,0, tot was apportioned using following calculation method : Fe,O, = TiO, + 1,5 Fed = (Fe,O ;tot TiO, 1,5) x 0,8998

1 6 Mustaliuskeet ja kiisupitoiset liuskeet Mustaliuskeet ja kiisupitoiset liuskeet ovat hyvin heikosti paljastuneita Kallioperakartalle ndma kivilajit on voitu kuitenkin merktta varsin tasmallisesti, koska ne aiheuttavat aerogeofysikaalisilla kartoilla nakyvia selvapiirteisia ja voimakkaita sahkoisia ja magneettisia anomalioita Anomaliat aiheutuvat naissa kivilajeissa olevasta rikkikiisusta, magneettikiisusta ja grafiitista Paljastuneena mustaliusketta on Hannusperalla Kiimingissa (3511 11) ja MartinniemenAsemakylan valilla Haukiputaalla (2533 08) Mustaliuske on hyvin hienorakeista eika siina yleensa ole tunnistettavia sedimenttirakenteita, vaan kiven asua hallitsee voimakas liuskeisuus Vuorottelevat grauvakkaiset valikerrokset ovat yleisia Serisiitin ja biotiitin ohella kivilaji sisaltaa kvartsia, grafiittia, rikkikiisua ja magneettikiisua GTK :n malmiosaston grafiittitutkimuksissa (Sarapaa, 1983) analysoitujen Haukiputaari mustaliuskeiden hiilipitoisuus on vaihteleva, keskimaarin alhainen, 2,7 %, joten vain osa naytteista on varsinaista mustaliusketta Dolomiitit ja karsikivet Kiimingin karttaalueen vulkaanisten kivilajien yhteydessa esiintyy yleisesti dolomiittia ohuina linssimaisina valikerroksina Dolomiittia on tavattu kohtalaisen vahvoina muodostumina vain Kiimingin kirkonkylan seudulla (3511 07), missy nama esiintymat ovat olleet pitkaan tunnetruja ja niista peraisin olevia lohkareita on entisina aikoina poltettu kalkiksi maauuneissa Dolomiitit ovat rapautumispinnaltaan vaaleita tai ruskeita ja tuoreelta pinnaltaan useimmiten tumman harmaita Puhtaat dolomiittikivet ovat harvinaisia Miltei poikkeuksetta kivet sisaltavat vaihtelevia maaria tremoliittia joko kidekimppuina tai yksittaisink salomaisina kiteina Kivessa risteilevat ohuet kalsiittitremoliittijuonet ovat yleisia, samaten karsikivivalike rrokset Dolomiittien tavoin esiintyvat ja usein niihin valittomasti liittyvat karsikivet ovat Kiimingin karttaalueella tremoliittikarsia Juuvan alueella (3511 10) esiintyy vulkaniittien valissa muutaman metrin vahvuinen karsikivikerros, joka koostuu tremoliittikivesta ja siina breksiakappaleina olevista dolomiitti ja serttifragmenteista Vulkaaniset kivilajit Vulkaaniset kivilajit on merkitty kartalle vihrealla varilla Haukiputaan lehdella vulkaniittipaljastumia on runsaasti Halosenlahdesta Asemakylaan ulottuvalla alueella (2533 08) Kiimingin lehdella vulkaanisia kivilajeja on hyvin paljastuneena useissa

1 7 pa]koin Kiitningin Kirkonkyian it apuoliseila al ucclla ( 3511 ti7 )a 10j seka Iaajalla alucclla Martimojocn ttapuolella (3)11 ii) Yicisin alueen vulkaanisista kivilaleista on emaksinen mrncraa tk~ostumukseltaan mafinen rnetalaava Meeatuifiksi tunrnstettavaa kivea esiintvy vain rnuutamtssa paliastumissa Metalaavojen raekuko ja muut rakennetta asua ku,aavat piirteet riippuvat kulloinkin kvseessa olcvasta laavapatjasta tat paljasuancena olevasta patjan osasta Kuvassa 5 esitetaan kaavainaisesti eraiden Suidinharjwsa (3511 11 ), Kiimingin karttaalueen itaosassa paljastuneina ol( :vten laavapat)ojcn rakennepiirteita Pohjasta lukien laavapatjoissa on : Hienorakeinen massiivrnen pohjaosa karkearakeinen sisaosa, hienoraktinen tvynylaava ja ylinna pintabrcksia Vasraavia rakenteita esiintvy metavulkaniiteissa tutkirnusalucen katkissa osissa Useimmissa paijasturnissa laavoista nahdaan kuitenkin vain massamaiset osat Tahan on osaksi svyna massamaisten osien muita parernpi kulutuskestavyys ja osaksi se, ettei laavavinojen kaikkiin oslin ole alunperinkaan kehittynyt kaikkia kaaviossa esitcttyja purteita T y ypillisia laavarakenteita nahdaan kuvissa u ja 7 Metalaavojen paamineraalit ovat sarvivalke ja plagioklaasi (An }050), olden ohella on vahaisia maaria kvartsia epidoorria, biouirtia ja yksittaisia kiisurakeita Plagioklaasi esiintvy hyvin pienirakeisena granulaariscna niassana, kaksosrumista ja alkuperaista kidernuotoja tavaraan aarirnmaiseri harvoin Sarvivalke esiintvy of tuina neulasmaisina kiteina, jorka hienorakeisissa tyvperssa inuodostavat tiiviin huoparnaisen rakenteen Vaikka metalaavat oval perusteellisesu uudelleenkitevtyneita, nayttaa niiden nykyinenkin raekoon vaihtelu kuvastavan alkuperaista rakennetta Kentialliselta koostumukseltaan metalaavat oval tholeiiniisia basaltteja Koostumusvaihtelut eri puolilta tutkimusaluetta otettujen naytteiden valilla oval hyvin vahaiset ja etenkin massiivisissa la tyynvlaavoissa on alkuperainen kemiallinen koostumus sailynyt ilmeisen muuttumattomana rnctamorfoosista huolimatta Kerniallisesti laavat vastaavat laheisesti valtameriselanteiden basaltteja Metalaavojen kemiallisia koostumuksia esitetaan taulukossa 2 Yksityiskohtaisemmin alueen vulkaniittien geokemiallisia omrnaispiirteita selostetaan Poll) oispoll janmaan liuskcalueen vulkaniittien geokerniaa ja gcotektontsta asernaa kasitrelevassa julkatsussa (Honkamo 1987) Metatuffela tutkimusalueella tavaraan huomattavasti harvernrnin kuin metalaavoja : syina oval metatuffien heikosta kulutuskestavyydesta johtuva vaharnen paljastuneisuus ja kaiketi myos laavoja huomattavasti pienernpi osuus alkuperaisissa ketrostumissa, Pienipiirteisen kerroksellisuutensa sailyttanytta hienurakeista mctatuffia on tavattu vain rnuutamissa paljastumissa Krirningin Kirkonkylassa (3511 07) la Juuvalla (3511 10) Kumingin lehderi alucclla rnetatuffit ovat ravallisesti karkearakeisia amfibolutteja, joiden paamineraalit oval salomaisina kiteina esiintyva sarvivalke ja hienorakeinen, granulaarinen plagioklaasi Muutamissa paljastumissa sarvivalkkeen maaran rytminen vaihtelu kuvastaa alkuperaista kerrosrakennetta, murta yleisimmin metatuffit ova( menettaneet kaikki primaaripiirteensa Hienorakeista inutta alkuperaiset rakennepiirteensa rnyohemmissa liikunnoissa menertanytta mctatuffia esiintvy monissa paljastumissa Haukiputaan vulkaniitualueella 3 472348X

Laavapatjan ylapinta Pintabreksia Hyaloklastinen iskos, kappaleina laavatragmentteja ja paikoin myos pienia tyynyja Tyynylaava Tyynyjen lapimitta 0,21,5 m Tyynyissa konsentrinen rakenne : keskustassa joskus kvartsitaytteinen ontelo, ulompana mantelivyohyke raekoko pienenee reunoja kohti, muutamissa tyynyissa sateettainen rakoilu Flow top Flow top breccia Lava fragments and some small pillows cemented by hyaloclastic matrix Pillow lava Pillows 0 21 5 m Structures of concentric pillows : quartzfilled cavity in the core of some pillows, ringshaped zone of amygdules, grain size decreases 'outwards, some pillows are radially jointed Massamainen laava Massive lava Ylaosa hienorakeista, vaihettuu vahittain tyynylaavaksi Fine grained upper part grades Coarsegrained inner part to pillow lava 1_~ Karkearakeinen sisaosa Fine grained bottom, contains some large amyg Pohjaosa hienorakeista, sisaltaa yksittaisia kook dules kaita manteleita 11 Laavapatjan alapinta Flow base O Kuva 5 Soidinharjun paljastumien perusteella laadittu kaavio laavapatjojen tyypillisista rakennepiireista Useimmat laavapatjat ovat 36 m paksuja Figure 5 Shematic section of typical lava flows Scetch is based on the outcrops in Soidinharju, where most of the flows are 36 m thick Soidinharju, Ylikiiminki 3511 11, x=7232 8, y=3456 5

1 9 Kuva 6 Tvynylaava Laatta 12 cm Figure 0 Pillow lava Tag 12 cm Soidinharju, Ylikiiminki 3511 11, x=7232 8, y=3456 5 Kuva 7 Laavabreksiaa kahden massamaisen laavapatjan valissa Laatta 12 cm Figure 7 Lava breccia between two massi, e lava flows Tag 12 ran Soidinharju, Ylikiiminki 3511 11, x=7232 8, y = 3456 5

20 Taulukko 2 Metavulkaniittien kemiallisia koosturnuksia Table 2 Chemical composstionr of metavolcanic rockj 16 17 18 19 20 21 Si0 2 Ti0 2 A1 2 0 3 Fe 2 0 3 tot MnO MGO CaO Na 2 0 K 2 0 P 2 0 5 49 35 1 57 14 85 14 73 0 14 5 34 7 83 3 43 0 11 0 17 49 40 1 34 13 04 15 57 0 20 6 23 8 41 2 22 0 09 0 13 46 98 0 62 16 13 11 15 0 19 9 13 10 87 1 74 0 13 0 05 49 08 0 78 14 72 12 60 0 20 7 72 11 42 2 09 0 14 0 06 50 40 0 85 14 68 12 98 0 18 7 33 9 97 2 69 0 21 0 08 49 39 1 08 13 91 14 97 0 22 7 12 10 73 1 79 0 13 0 08 SUMMA 98 08 96 83 97 16 99 01 99 58 99 61 As 578 52 4 1 24 475 346 514 Sb 558 952 138 588 045 114 Zn 128 134 55 5 70 5 59 2 93 7 Ag 6 79 3 75 3 67 5 17 4 55 6 84 w 93 1 36 899 755 672 961 MO 772 93 837 864 735 1 09 Au 00386 00387 00353 003 00254 00371 La 4 78 5 94 1 55 1 56 1 07 2 9 Sm 3 36 2 84 1 17 1 83 1 07 2 13 Lu 861 54 486 284 261 36 Cr 129 124 443 264 230 167 Ni 116 64 6 178 109 65 5 56 1 Co 63 63 9 50 6 53 8 49 2 53 9 Sc 50 4 49 6 49 8 57 7 56 2 68 1 Ba 56 3 46 2 45 1 49 6 42 4 60 5 Rb 11 7 8 69 8 72 8 11 6 83 10 6 Ta 418 475 139 177 147 248 U 1 36 341 164 163 138 204 Th 439 449 162 233 2 293 Br 39 407 405 33 288 429 Cu 350 100 60 90 70 50 Cs 755 421 421 627 536 779 S 5840 240 130 670 460 630 V 460 420 260 320 320 390 Zr 110 100 40 50 60 70 Sr 140 160 90 120 90 90 CIPW Q 1 44 4 83 2 41 or 0 77 0 67 0 83 0 90 1 34 0 82 ab 29 02 18 79 14 72 17 69 22 76 15 15 an 24 74 25 28 35 79 30 34 27 31 29 51 ne C di wo 5 43 6 51 7 44 10 82 9 02 9 69 di en 2 68 3 09 4 54 6 01 4 87 4 87 di fs 2 65 3 34 2 49 4 39 3 85 4 61 en 10 62 12 43 12 85 12 64 13 22 12 86 fs 10 51 13 43 7 03 9 24 10 45 12 20 01 fo 3 74 0 40 0 11 ol fa 2 26 0 32 0 10 mt 4 56 4 21 3 13 3 39 3 48 3 83 he

2 1 Taulukko 2 (jatkoa) Metavulkaniittien kemiallisia koostumuksia Table 2 (coot ) Chemical compositions of metavolcanzc rocks, ii 2 98 2 54 1 17 1 49 1 61 2 05 ru ap 0 40 0 31 0 11 0 15 0 20 0 18 cr 0 03 0 03 0 10 0 06 0 05 0 04 pr 1 09 0 05 0 02 0 13 0 09 0 12 zr 0 01 0 01 0 01 0 01 0 01 0 01 Summa 96 94 95 52 96 24 97 96 98 47 98 35 DI 31 23 24 29 15 55 18 58 24 10 18 38 COL 39 43 45 55 44 66 48 70 46 71 50 11 en op 50 25 48 06 64 63 57 78 55 85 51 33 fs op 49 75 51 94 35 37 42 22 44 15 48 67 fo 01 62 38 55 40 53 44 fa of 37 62 44 60 46 56 wo di 50 48 50 33 51 44 50 99 50 86 50 55 en di 24 89 23 87 31 39 28 32 27 45 25 38 NMT P 46 02 57 37 70 85 63 17 54 54 66 08 MDI 53 18 49 79 32 19 39 25 45 03 42 61 MCI 32 81 35 19 48 74 42 71 38 57 40 22 22 23 24 25 26 27 Si0 2 49 23 51 62 50 51 48 39 54 16 50 76 Ti0 2 1 08 0 99 1 00 0 78 0 89 2 17 A1 203 14 02 14 52 13 53 13 09 13 12 13 01 Fe 203 tot 13 95 12 75 14 03 12 55 13 23 19 30 MnO 0 21 0 19 0 21 0 20 0 20 0 25 MGO 7 14 6 83 7 15 6 87 6 52 4 08 CaO 10 16 9 84 10 62 11 24 9 48 1 96 Na 2 0 1 83 1 91 1 59 1 33 1 73 4 44 K 2 0 0 21 0 07 0 08 0 16 0 13 1 10 P 2 0 5 0 09 0 10 0 10 0 09 0 08 0 22 SUMMA 97 92 98 81 98 83 94 70 99 71 98 23 As 526 485 411 443 942 n d Sb 514 529 763 541 267 n d Zn 70 1 62 8 52 1 55 6 76 9 200 Ag 3 97 3 61 3 08 3 28 5 65 n d W 34 69 1 49 8 77 3 802 n d Mo 962 965 767 879 946 n d Au 00341 00332 00935 0031 00319 n d La 2 04 2 29 2 23 2 2 7 n d Sm 1 88 2 08 2 1 1 92 1 99 n d Lu 271 263 43 241 32 n d Cr 120 180 137 218 184 10 Ni 87 8 83 2 48 3 90 5 93 7 10 Co 54 3 60 2 55 3 58 1 46 6 n d Sc 58 3 55 9 59 5 45 9 55 6 n d Ba 57 4 40 4 33 2 36 8 52 9 530 Rb 8 11 7 12 5 97 6 47 8 7 n d Ta 221 266 249 303 194 n d U 176 174 14 159 179 n d Th 226 223 163 204 253 n d

2 2 Taulukko 2 (jatkoa) Metavulkaniittien kemiallisia koostumuksia Table 2 (cont) Chemical compositions of metavolcanic rocks Br 379 365 303 334 357 n d Cu n d n d n d n d 90 290 Cs 65 576 496 1 13 669 n d S n d n d n d n d 240 9240 V n d n d n d n d 330 290 Zr n d n d n d n d 60 180 Sr n d n d n d n d 150 110 CIPW Q 3 05 6 78 5 51 5 10 11 10 2 79 or 1 27 0 43 0 49 0 96 0 86 6 79 ab 15 49 16 16 13 45 11 26 14 64 37 57 an 29 41 30 83 29 54 29 27 27 60 8 29 ne C 1 43 di wo 8 52 7 24 9 39 10 82 7 90 di en 4 45 3 89 4 85 5 73 4 04 di fs 3 83 3 11 4 29 4 75 3 66 en 13 33 13 12 12 95 11 37 12 20 10 16 fs 11 45 10 51 11 44 9 42 11 06 17 72 of fo ol mt fa 3 74 3 61 3 62 3 31 3 55 5 39 he ii 2 05 1 88 1 90 1 48 1 70 4 12 ru ap 0 21 0 24 0 24 0 21 0 18 0 52 cr 0 03 0 04 0 03 0 05 0 04 0 00 p r 0 04 1 73 zr 0 01 0 02 Summa 96 83 97 85 97 71 93 73 98 59 96 54 DI 19 81 23 38 19 45 17 32 26 60 47 15 COL 47 37 43 36 48 46 46 89 44 11 37 40 en op 53 78 55 53 53 09 54 69 52 44 36 44 fs op 46 22 44 47 46 91 45 31 47 56 63 56 fo 01 fa of wo di 50 72 50 84 50 67 50 78 50 63 en di 26 50 27 30 26 19 26 92 25 89 NMT P 65 51 65 61 68 71 72 23 65 34 18 07 MDI 42 35 43 16 42 38 40 22 47 87 76 55 MCI 40 40 39 83 40 38 41 89 36 53 15 26 28 29 30 31 32 33 Si0 2 46 36 49 97 50 98 49 02 45 73 49 69 Ti0 2 1 49 1 45 0 82 0 82 0 96 0 84 A1 203 13 72 13 79 15 32 15 07 14 82 13 91 Fe 203 tot 15 73 15 73 10 54 14 06 14 76 13 21 MnO 0 21 0 19 0 17 0 18 0 23 0 20 MGO 7 26 6 77 7 62 8 60 9 26 7 77 CaO 8 72 7 91 11 29 8 65 9 55 10 52 Na 2 0 2 74 2 98 2 43 2 56 1 57 1 70

2 3 Taulukko 2 (jatkoa) Metavulkaniittien kemiallisia koostumuksia Table 2 (cont ) Chemical compositions of metavolcanic rocks K 2 0 0 13 0 34 0 16 0 20 0 10 0 08 P 2 0 5 0 16 0 13 0 06 0 06 0 09 0 08 SUMMA 97 55 99 74 99 57 99 45 97 07 98 02 As n d n d 479 337 498 452 Sb n d n d 0729 0439 538 792 Zn 130 280 75 2 57 2 63 60 1 Ag n d n d 3 08 4 53 3 72 3 45 W n d n d 764 66 53 5 54 6 MO n d n d 71 717 937 867 Au n d n d 00301 00248 0122 00312 La n d n d 1 89 305 1 64 1 51 Sm n d n d 1 57 946 1 86 1 7 Lu n d n d 457 224 46 241 Cr 100 110 301 297 235 246 Ni 90 110 144 106 78 9 62 5 Co n d n d 48 6 58 2 64 58 4 Sc n d n d 46 61 8 64 2 54 1 Ba 50 110 38 2 41 8 40 8 37 7 Rb n d n d 7 25 6 61 7 34 6 8 Ta n d n d 122 141 143 227 U n d n d 134 134 172 16 Th n d n d 181 191 217 202 Br n d n d 336 288 37 336 Cu 160 130 60 150 n d n d Cs n d n d 31 541 61 547 S 13700 4770 110 1360 n d n d V Zr 420 100 420 120 290 60 310 60 n d n d n d n d Sr 70 110 100 80 n d n d CIPW Q or 0 83 0 75 2 12 1 43 1 04 1 26 0 61 3 41 0 49 ab 23 19 25 22 20 56 21 66 13 28 14 39 an 24 72 23 19 30 38 29 00 33 09 30 08 ne C di wo 7 32 6 35 10 54 5 65 5 72 9 01 di en 4 02 3 22 6 40 3 10 3 16 4 90 di fs 3 03 2 98 3 56 2 34 2 35 3 80 en 10 61 13 64 12 57 13 42 14 23 14 45 fs 8 02 12 63 6 99 10 10 10 58 11 21 01 fo 2 42 3 43 3 97 01 fa 2 01 2 85 3 25 mt 4 42 4 38 3 44 3 44 3 57 3 39 he ii 2 82 2 76 1 57 1 56 1 82 1 60 ru ap 0 37 0 31 0 14 0 14 0 21 0 19 cr 0 02 0 02 0 06 0 06 0 05 0 05 pr 2 56 0 89 0 02 0 25 zr _ 0 01 0 02 0 01 0 01 Summa 96 38 98 48 98 72 98 28 95 90 96 97 DI 24 02 28 10 23 03 22 93 13 90 18 29 COL 44 67 45 95 45 08 45 89 48 65 48 36 en op 56 97 51 93 64 26 57 04 57 37 56 32 fs op 43 03 48 07 35 74 42 96 42 63 43 68

24 Taulukko 2, tlatkoa) Metavul_kamirnen kemiallisia koostumuksia Table 2 (cont ) (_he :muai cnm/ ut:onr cl metavolcinic rusk fo 01 54 58 54 65 54 98 fa of 45 42 45 35 45 02 wo di 50 93 50 59 51 41 5094 50 96 50 89 en di 27 96 25 66 31 22 27 99 28 13 27,66 NMT F 51 60 47 91 59 63 57 24 71 35 67 65 MDI 46 13 51 42 39 28 43 39 35 61 39 94 MCI 38 59 34 05 42 55 40 78 46 44 42,09 34 35 36 37 Si0 2 45 74 54 42 45 52 47,97 Ti0 2 1 52 1 54 1 29 1 43 A1 203 13 82 14 43 17 94 13 97 Fe 203tot 14,87 11 50 13 74 16 47 MnO 0 19 0 17 0 25 0 22 MGO 6,30 5 52 7 16 7 46 CaO 9 59 7,79 7 84 9 87 Na 2 0 2 69 3 15 2 26 1 97 K 2 0 0 19 0 33 2 40 0 09 P 205 0 14 0 18 0 14 0 12 SUMMA 95,52 99 28 98 89 9 As n d 120 3 37 366 Sb n d 1,18 0626 271 Zn 140 120 83 1 60,4 Ag n,d, 7 19 5 95 4 67 W n d 962 838 672 Mo n d 932 1 04,783 Au n d, 00485 00344 0113 La n d, 5 94 10 2 2 27 Sm n,d 3 93 2 87 1 55 Lu n d 689 36 252 Cr 100 169 380 98 5 Ni 90 93 8 43 4 64 9 Co n d, 91 3 48 6 55 6 Sc n,d 49 62 8 47 4 Ba 60 64 3 1540 43 3 Rb n d 12 3 67 8 6 77 Ta n d 406 304 46 U n d 2 3 429 146 Th n d 417 725 385 Br n,d 41 378 293 Cu 230 40 20 210 Cs n d 793 8 2,549 S 2660 1190 360 270 V 420 410 360 400 Zr 100 100 120 100 Sr 150 80 100 180 CIPW Q or 1 24 914 2 03 14 90 0 13 0,65

2 5 Taulukko 2 (jatkoa) Metavulkaniittien kemiallisia koostumuksia able 2 (c, nt i Lhemica/ comporzlioni of naetavolcanic rocks ab 22 76 26 66 15 86 16 67 an 25 01 24,22 31 36 28 95 ne 1 77 C di wo 9 03 5 53 2 78 8 04 di en 4 61 3 19 1 50 4 01 di fs 4 21 2 08 1 18 3 87 en 6 91 10 56 14 57 fs 6,32 6 89 14 06 of fo 2 92 11 44 ol fa 2 95 9 87 rnt 4 47 4 50 4 13 4 34 he ii 2 89 2 92 2 46 2 71 ru ap 0 34 0,43 0 32 0 28 cr 0 02 0 04 0 08 0 02 pr 0 50 0 22 0 07 0 05 zr 0 01 0 01 0 02 0 01 Summa 94 20 98 41 97 74 98 36 DI 24 00 37 83 32 52 17 46 COL 44 31 35 66 33 36 51 60 en op 52 24 60 50 50 89 fs op 47 76 39 50 49 11 fo of 49 82 53 68 fa of 50 18 46 32 wo di 50 62 51 17 50 87 50 52 en di 25 80 29 55 27 55 25,18 NMT p 52 36 47 61 65 10 63 46 MDI 47 91 53 86 47 25 42 65 MCI 37 53 32,33 39 37 40 19 16 = Metalaava Aletalava Kartta 2533 08, x23 45, v=3423 82 XRF analvvsi Rautaruukki Ov, Raahen laboratorio INAAanalvvsi V f I Reakrorilaboratorio 17 Metalaava Metalava Karrta 2533 08, x = 7238 17 v = 3419 95 XRFanalvvsi Rautaruukki Ov Raahen laboratorio INAAanalvvsi VTF, Reaktorilaboratorio 18 = Metalaava Metalava Karrta 3511 0 x='224 9+ v=344840 XRFanalyvsi Rautarrukki Os Raahen laboratorio INAAanalvvsi 5'TT, Rrakmrlaboratorio 19 = Metalaava Mesa/ava Karrta 3511 08, x =?239 22, v = 3449 62 XRFanalyvsi Rautaruukki Ov Raahen laboratorio INAAanalvvsi VTT Reaktorilaboraroro 20 = Metalaava Metalava Kartta 351 1 10, x = '223 96, v = 3456 00 XRFanalvyst Rautaruukki Ov, Raahen laboratorio INAAanalvvsi t%t'i' Rrakr_orrlaboratorio 21 = Metalaava illetalava Kartta 3511 10 x= 7228 33 v= 3450 68 XRFanalvvsi Rautaruukki Ov, Raahen Iaboratorio INAAanalvvsi VTT, Reaktorilaboratorio Metalaava Metalava Kartta 3511 11, x=7' ;2 80 v = 3456 30, svvvys = ' 25 m XRFanalvvsi V Hoffren Geologian tutkimuskeskus INAA analvvsi VTT Reaktorilaboratorio

26 23 = Metalaava Metalava Kartta 3511 11, x=7232 80, y=3456 30, syvyys = 58 5 m XRFanalyysi V Hoffren, Geologian tutkimuskeskus INAAanalyysi VTT, Reaktorilaboratorio 24 = Metalaava Metalava Kartta 3511 11, x = 7232 80, y=3456 30, syvyys = 89 15 m XRFanalyysi V Hoffren, Geologian tutkimuskeskus INAAanalyysi VTT, Reaktorilaboratorio 25 = Metalaava Metalava Kartta 3511 11, x = 7232 80, v = 3456 30, syvyys = 150 85 m XRFanalyysi V Hoffren, Geologian tutkimuskeskus INAAanalyysi VTT, Reaktorilaboratorio 27 = Metavulkaniitti Metavolcanic rock Kartta 2533 08, x=7234 20, y=3427 32 XRFanalyysi Rautaruukki Oy Raahen laboratorio 28 = Metavulkaniitti Metavolcanic rock Kartta 2533 08, x = 7237 36, y = 3423 85 XRFanalyysi Rautaruukki Ov Raahen laboratorio 29 = Metavulkaniitti Metavolcanic rock Kartta 2533 08, x=7237 49, y=3423 81 XRFanalyysi Rautaruukki Oy, Raahen laboratorto 30 = Metavulkaniitti Metavolcanic rock Kartta 3511 10, x = 7220 12, y=3452 70 XRFanalyysi Rautaruukki Oy, Raahen laboratono INAAanalyysi VFT, Reaktorilaboratorio 31 = Metavulkanutti Metavolcanic rock Kartta 3511 10, x=7220 33, y=3454 76 XRFanalyysi Rautaruukki Oy, Raahen laboratorio INAAanalyysi VTT, Reaktorilaboratorio 32 = Metavulkaniitti Metavolcanic rock Kartta 3511 11, x = 7232 80, y = 3456 30, syvyys = 39 80 m XRFanalyysi V Hoffren, Geologian tutkimuskeskus INAAanalyysi VTT, Reaktorilaboratorio 33 = Metavulkaanrirti Metavolcanic rock Kartta 3511 11, x=7232 80, v=3456 30, syvyys = 105 35 m XRFanalvvsi V Hoffren, Geologian tutkimuskeskus INAAanalyysi VTT, Reaktorilaboratorio 34 = Metatuffi Metatuff Kartta 2533 08, x = 7236 85 v= 3423 72 XRFanalyysi Rautaruukki Oy, Raahen laboratorio 35 = Metatuffi Metatuff Kartta 2533 08, x = 7237 43, y = 3423 82 XRFanalyysi Rautaruukki Oy, Raahen laboratorio INAAanalyysi VTT, Reaktorilaboratorio 36 = Metatuffi Metatuff Kartta 3511 07, x = 7226 90, y = 3445 75 XRFanalyysi Rautaruukki Oy, Raahen laboratorio INAAanalyysi VTT, Reaktorilaboratorio 37 = Metatuffi Metatuff Kartta 3511 07, x=7229 16, y=3448 62 XRFanalyysi Rautaruukki Oy, Raahen laboratorio INAAanalyysi VTT, Reaktorilaboratorio

2 7 SYVAKIVILAJIT Gabrot Garboa esiintyy Koitelin kvartsiittikonglomeraattimuodostuman alueella (3511 07 ja 10) lukuisina pienina pahkuina tai juonimaisina intruusioina Gabrojuonilla on yhtenainen suunta (noin 290 astetta) ja niiden asento on ilmeisesti melko pysty, mutta tasty ei ole luotettavia havaintoja Tyypillisesti gabrot ovat karkeita plagioklaastsarvivalkekivia Ne ovat asultaan taplikkaita, silly uraliittinen sarvivaike esiintyy niissa pyoreamuotoisina, yhtalaisen kokoisina, 0,51,5 senttimetrin lapimittaisina kidekasaumina, kuva 8 Gabrojen kemiallisia koostumuksia esitetaan taulukossa 3 Huttukylassa (3511 07) tavataan muutamissa paljastumissa tummaa, karkeaa sarvivalkegabroa Gabrossa on paikoin magmaattista kerroksellisuutta muistuttavaa raitaisuutta ja muutamia pegmatiittisen karkeita osueita Eraan tallaisen pegmatiittiosueen zirkonin ika on 1873 Ma (katso luku ''radiometrisia ianmaarityksia") Kuva 8 Metagabro Laatta 12 cm Figure 8 Metag rbbro T,, 12 cm Markasuo, Kiiminki_ 3511 07, x=7223 59, v=3446 40

28 Porfyyriset granodioriitit Porfyyrista granodioriittia esiintyy Kiimingin karttaalueella Onkamojarven itapuolella (3511 05) ja Huttukylassa (3511 07) Onkamossa granodioriitti lavistaa grauvakoita, joissa on intrusiivin lahella runsaasti kontaktimetamorfoosin vaikutuksesta svntynytta sillimaniittia Huttukylassa granodioriittia tavataan yhdessa paljastumassa edella mainitun gabron yhteydessa Koitelin kvartsiitin sisalla Huttukylan paljastuman granodioriitissa on runsaasti jvrkkarajaisia kivilajifragmentteja, useimmat gabroa ja muutamat emaksista vulkaniittia Onkamon granodioriitissa esiintyvat tummat kivilajifragmentit ovat rajoiltaan diffuuseja eivatka erotu isantakivestaan nun jyrkasti kuin Huttukylassa Granodioriittien tummat syvakivifragmentit ovat ilmeisesti autoliitteja, joilla on geneettinen vhteys isantakiveensa Molemmissa paikoissa granodioriitit ovat karkearakeisia ja porfvvrisia Kaikille naytteille on luonteenomaista plagioklaasin selva ja voimakas vyohvkerakenne, kuva 9 Plagioklaasin ohella paamineraaleina on kvartsia ja kaiimaasalpaa Tummina paamineraaleina on biotiittia ja epidoottia tai sarvivalketta Useimmiten kivilaji on tyypillista granodioriittia, mutta gabroon valittomasti rajoittuvat osat ovat lahinna kvartsidioriittia Kuva 9 Mikroskooppikuva granodioriirisra Kuvaala 3 mm x 4 mm, nik + Figure 9 iiiicrophotograph of a granoaiorzse Field 3 mm x 4 min nic, + Onkamo, Haukipudas 3511 05 x = 7237 32, y = 23

29 Graditit Karttaalueen etelapuolella laajalla alueella esiintyvia, PohjoisPohjanmaan liuskealueen muodostumia lavistavia ja migmatisoivia graniitteja ei tutkimusalueella ole tavattu paljastuneena Kartoille graniitit on merkitty Oulujoen (3422) karttaalueen kanssa analogisten geofysikaalisten piirteiden perusteella Lahin havainto graniiteista on muutamia kilometreja Haukiputaan karttaalueesta etelaan, Toppilassa (2444 09), missk eraalla rakennustyomaalla oli jonkin aikaa nakyvissa graniittikalliota Tama graniitti on harmaata ja tasarakeista ja sunk on runsaasti kiillegneissia sulkeumina ja teravarajaisina murskaleina Graniittia lavistavat lukuisat pegmatiittijuonet Taulukko 3 Svvakivien kemiallisia koostumuksia Table 3 Chemical compositions of plutonic rocks Si0 2 Ti0 2 A1203 Fe 2O3tot 38 39 40 41 42 57 08 0 48 21 27 5 62 41 63 1 33 16 29 13 64 46 39 1 34 18 58 12 70 49 63 1 04 15 25 11 15 48 98 0 90 15 52 10 82 MnO MGO CaO Na 20 K20 P205 0 09 2 47 7 58 3 94 0 70 0 25 0 18 9 84 10 44 1 32 1 41 0 05 0 17 6 14 9 97 2 48 1 27 0 14 0 16 8 87 8 36 3 02 0 96 0 12 0 16 9 44 8 93 2 76 0 59 0 10 SUMMA 99 65 96 37 99 55 98 77 98 48 As 418 455 1 05 449 11 6 Sb 0536 0583 0855 0578 116 Zn 92 3 71 5 86 7 89 8 81 6 Ag 5 94 5 54 6 17 6 05 5 77 w 733 86 884 845 777 MO 988 908 1 06 1 978 Au 00315 00325 00348 00339 00625 La 11 1 3 75 11 3 6 68 5 54 Sm 2 44 3 06 3 82 2 89 2 36 Lu 221 301 151 326 317 Cr 39 1 135 389 371 508 Ni 37 3 39 9 43 9 43 100 Co 16 7 65 5 57 6 46 2 54 4 Sc 20 3 87 4 60 5 51 4 42 Ba 277 309 654 175 92 Rb Ta 11 3 271 9 12 183 30 7 219 12 4 254 14 5 234 U 729 173 281 189 183 Th Br 4 1 357 25 626 761 583 622 385 563 36

30 Taulukko 3 (jatkoa) Syvakivien kemiallisia koostumuksia Table 3 (cont) Chemical compositrons ojplulonic rocks Cu Cs S V Zr Sr 90 2 79 200 100 80 660 110 5 05 210 570 40 290 170 3 63 1890 390 130 240 50 2 44 350 290 100 140 120 1 73 810 260 90 210 CIPW Q 10 24 or 4 65 8 65 7 93 5 86 3 67 ab 33 34 5 84 20 99 25 56 23 35 an 35 96 34 20 35 60 25 13 28 12 ne 2 89 C 0 76 di wo 7 22 5 39 6 51 6 47 di en 4 39 2 96 4 12 4 17 di fs 2 43 2 24 1 97 1 87 en 6 15 0 08 8 18 9 81 fs 3 72 0 06 3 92 4 39 01 fo 14 10 8 58 6 86 6 67 of mt fa 2 89 8 58 4 24 7 17 4 20 3 62 3 75 3 29 3 54 he ii 0 91 2 53 2 54 1 98 1 71 ru ap 0 60 0 11 0 34 0 28 0 24 cr 0 01 0 03 0 08 0 08 0 11 pr 0 04 0 04 0 35 0 07 0 15 zr 0 01 0 01 0 02 0 01 0 01 Summa 99 27 95 25 98 55 97 88 97 60 DI 48 23 17 37 28 92 31 41 27 03 COL 13 67 43 49 33 24 40 91 41 93 en op 62 33 56 89 67 62 69 07 fs op 37 67 43 11 32 38 30 93 fo 01 62 15 54 50 65 46 66 96 fa of 37 85 45 50 34 54 33 04 wo di 51 42 50 93 51 63 51 72 en di 31 29 27 92 32 71 33 35 NMT P 51 89 82 21 62 92 49 58 54 63 MDI 54 78 31 30 44 35 46 51 41 63 MCI 31 13 50 63 41 82 39 72 43 08 43 44 45 46 Si0 2 51 17 49 87 45 01 49 93 TiO 2 1 16 1 05 2 25 1 01 A12O3 15 40 15 88 17 92 15 35 Fe 2O3tot 11 30 11 24 14 06 11 47 MnO 0 18 0 18 0 23 0 20 MGO 7 35 7 55 6 93 8 70 CaO 8 57 9 86 8 72 9 51 Na20 3 47 3 13 2 62 2 80 K 2O 0 69 0 35 1 67 0 55 P 2O5 0 12 0 11 0 26 0 11 SUMMA 99 60 99 41 99 67 99 80

3 1 Taulukko 3 (jatkoa) Syvakivien kemiallisia koostumuksia Table 3 (cons ) Chemical compositions of plutoni'c rocks As 388 414 1 1 321 Sb 107 0531 157 0344 Zn 44 2 75 9 133 56 4 Ag 3 75 5 43 4 88 4 19 w 874 805 1 23 596 Mo 864 888 1 19 702 Au 00349 00305 00488 00236 La 6 96 4 52 18 9 3 17 Sm 2 46 1 97 6 32 1 41 Lu 515 291 1 16 228 Cr 319 350 44 1 359 Ni 55 1 39 3 41 3 51 Co 37 9 45 2 50 3 48 7 Sc 45 70 78 1 40 6 Ba 68 1 106 300 80 5 Rb 16 6 8 92 45 2 14 2 Ta 488 209 951 232 U 165 169 231 132 Th 675 519 2 02 591 Br 42 349 548 266 Cu 20 20 40 20 Cs 1 28 657 7 99 3 19 S 120 50 160 30 V 320 280 450 270 Zr 110 100 230 100 Sr 140 220 210 180 CIPW Q or ab an ne C di wo di en di fs en fs 01 fo of fa mt he ii ru ap cr pr zr 4 21 29 36 24 34 7 25 4 37 2 49 9 92 5 65 2 81 1 76 3 92 2 19 0 29 0 07 0 02 0 01 2 23 26 49 28 17 8 38 5 04 2 89 8 05 4 62 4 00 2 53 3 76 2 00 0 25 0 08 0 01 0 01 0 27 22 17 37 00 1 90 1 12 0 69 10 38 6 35 4 03 2 72 5 55 4 28 0 62 0 01 0 03 0 03 3 38 23 69 27 63 7 87 4 86 2 55 10 34 5 43 4 53 2 62 3 70 1 92 0 25 0 08 0 01 0 01 Summa 98 70 98 50 97 15 98 88 DI 33 58 28 72 22 44 27 08 COL 40 38 41 27 37 02 43 82 en op 63 70 63 54 62 05 65 59 fs op 36 30 36 46 37 95 34 41 fo 01 fa of 61 42 38 58 61 26 38 74 59 73 40 27 63 36 36 64 wo di 51 38 51 37 51 27 51 50 en di 30 97 30 90 30 24 31 81 NMT P 45 32 51 54 62 53 53 83 MDI 49 55 44 70 37 86 42 97 MCI 36 27 40 05 44 94 41 43

32 38 = Dronrtn Diorite Kartta 3571 U?, x=7"221,35, c=3446 U ; XRFanalyysi Rautaruukki Oy, Raahen laboratoo INA analyst VTT, Reaktorilaboratorio 39 = Gabro Gabbro Kartta 3511 0 a='221,5, y=3+i6 9 XRFanalvvsi Rautaruukki O Raahen laboratorio INAAanaiyysi VTT, Reaktorilaboratorio 40 = Gabro Gabbro Kartta 3511 07 x= 1222 38 XRFanalyysi Rautaruukki Oy, Raahen laboratorio INAA analyysi V 'Fl, Reaktorilaborawrio 41 = Gabro Gabbro Kanta 3511 0', x22238, y=,449 "S XRFanalyysi Rautaruukki Oy Raahen laboratorio_ INAAanaivysi % TT, Reaktorilaborarorio 42 = Gabro Gabbro Kartta 3511 07, x=?222 50 v=3449 36 XRFanalyysi Rautaruukki Oe Raahen laboratorio INAAanalyysi 511 Reaktorilaboratorio_ 43 = Gabro Gabbro Kartta 3511 0 ;, x='223 32 y 6 32 XRFanalyysi Rautaruukki Oy, Raahen laboratono INAAanalyysi 5'TT, Reaktorilaboratorio 44 = Gabro Gabbro Kartta 3511 U', x=722508_ v= i415 15 XRFanalyysi Rautaruukki Oy, Raahen laboratorio INAAanalyysi VTI' Reaktorilaboratorio 45 Gabro Gabbro Kartta 3511 0?, x=225 08 v=3ii5 15 XRFanalyysi Rautaruukki Oy Raaher, laboratorio 1N 5Aanalyysi VII Reakrorilaboratorio 46 = Gabro Gabbro Kartta 3511 10 x='222 5 ; v=3+55 58 XRFanalyysi Rautaruukki Ov Raahen laboratono INAAanalyysi VTT, Reaktorilaboratorio JUONIKIVILAJIT Diabaasit Diabaasijuonia on muutamissa paljastumissa Maalismaan seudulla Kinningin karttaalueen pohjoisreunalla Juonet lavistavat pohjagneissialueen syvakivia, mutta ovat vanhempia kuin PohjoisPohjanmaan liuskealueerr muodosturnat Muutamat diabaasijuonista ovat vahvasti muununeita, mustia, hienurakeisia mctadiabaaseja, joissa on paamineraalien, biotiitin ja kloriirin ohella vaihtelevia maaria kvartsia ja karbonaattia Naiden diabaasien rnuuttumisen on aiheuttanut rnuinainen kemiallinen rapautuminen, jonka yhteydessa kivilajun on saattanut sekoittua myos sedimenttista ainesta Parhaitenkin sailyneissa juonissa ovat tummat mineraalit rnuuttuneet suurelta osalta biotiitiksi ja kloritiitiksi, mutta plagioklaasi on sailynyt parernmin ja kiven alkuperainen ofiittinen rakenne on mikroskoopilla helposti nahtdvissa