Valtuustoaloite: Kiintiöpakolaisille apua myös Riihimäeltä Kaupunginhallitus on pyytänyt sosiaali- ja terveystoimen lausuntoa Riihimäen Kristillisdemokraattien ja Riihimäen Vihreitten valtuustoryhmien ym. jättämän valtuustoaloitteen johdosta. Valtuustoaloitteessa esitetään seuraavaa: Riihimäen kaupungin tulisi olla niiden kaupunkien joukossa, jotka ottavat vastaan kotimaansa vaikeista ja vaarallisista oloista pakenevia lähimmäisiämme, kiintiöpakolaisia. Alituinen hengenvaara ja muu vakava hätä ajaa heitä hakemaan apua turvallisemmista maista, kuten Suomesta. Mainittakoon, että lähikaupungeista mm. Hyvinkää ja Hämeenlinna ovatkin ottaneet/ottavat vastaan kiintiöpakolaisia. Pakolaisten määrä kasvaa maailmanlaajuisesti koko ajan Esimerkiksi Syyrian sisällä ovat miljoonat ihmiset joutuneet jättämään kotinsa. Pakolaisten tarkka luku ei ole edes YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n tiedossa. Pelkästään lokakuun jälkeen on lähtenyt liikkeelle arviolta miljoona ihmistä. UNHCR:n mukaan maailmanlaajuinen pakolaistilanne onkin vaikein sitten 1990-luvun alun. Järjestön mukaan pakolaisina on tällä hetkellä yli 45 miljoonaa ihmistä. Pakolaiskiintiötä on nostettu Suomessa Johtuen Syyrian konfliktista ja laajasta humanitaarisesta kriisistä hallitus päätti syyskuussa 2013 korottaa pakolaiskiintiötä vuodelle 2014 300 henkilöllä. Suomen pakolaiskiintiö vuodelle 2014 on näin ollen 1050 henkilöä. Suomeen kiintiöpakolaiset pääsevät vasta kun heille on löytynyt vastaanottava kunta. Valtio tukee pakolaisten vastaanottajakuntia Kiintiöpakolaisuus on erotettava usein valitettavan sekavasta yleisestä maahanmuuttokeskustelusta. Ennakkoluulot ja asenteet tulevat helposti pintaan, vaikka tarjolla on paljon asiallista tietoa esimerkiksi siitä, miten kiintiöpakolaisten aito hädänalaisuus on tarkasti kontrolloitua. Valtio tukee taloudellisesti pakolaisia vastaanottavia kuntia 4 ensimmäisen vuoden ajan. Laskennallinen kuntakorvaus on 0-6 -vuotiaasta 6 845 euroa ja yli 7-vuotiaasta 2300 euroa vuodessa. Lisäksi kunnan on mahdollista saada korvauksia pakolaisille maksettavista toimeentulotuista, erityiskustannuksista, tulkkipalveluista sekä alaikäisten huollon aiheuttamista kustannuksista. Tänä vuonna pakolaisten kotouttamisesta vastaava työ- ja elinkeinoministeriö on varautunut maksamaan 20 000 euron kertakorvauksen 15 kunnalle, jotka tekevät ensi kertaa päätöksen vastaanotosta tai korottavat aiempaa kiintiötään. Kertakorvauksen saadakseen on kunnan otettava vähintään 20 uutta pakolaista alempaan tasoon verrattuna. Tänä vuonna maksetaan kunnille lisäksi vielä kertaluonteisesti kaikista kansainvälistä suojelua saavista henkilöistä laskennallisen korvauksen lisäosa, joka tulee tavanomaisen korvaustason päälle. Lisäosa on alle 7- vuotiaasta 1 000 euroa ja yli 7-vuotiaasta 700 euroa. Pakolaisten vastaanotto on kuntapäättäjistä kiinni oleva selkeä arvokysymys Taustalla oleva ajatus pakolaisten vastaanottamisessa on, että he voisivat joskus palata kotimaahansa, kun olot sen sallivat. Kiintiöpakolaisille turvan antaminen on ennen kaikkea ihmisarvoon liittyvä arvokysymys. Vastaanottamispäätökset ovat meidän, kuntapäättäjien, käsissä.
Riihimäen Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä sekä Riihimäen Vihreitten valtuustoryhmä sekä muut allekirjoittaneet pyydämme kaupunginhallitukselta, että se selvittää mahdollisimman pikaisesti kiintiöpakolaisten vastaanottomahdollisuuden kaupunkiimme. Hädänalaiset tarvitsevat apuamme. Sosiaali- ja terveystoimen lausunto: Kiintiöpakolainen on henkilö, jolle UNHCR on myöntänyt pakolaisaseman, ja jolle on myönnetty maahantulolupa Suomen valtion budjetissa vahvistetun pakolaiskiintiön mukaisesti. Kiintiöpakolaisen pakolaisaseman vahvistaa YK:n pakolaisjärjestö, minkä jälkeen henkilö uudelleensijoitetaan Suomeen. Kiintiöpakolainen saa oleskeluluvan ja hänellä on Suomessa työnteko-oikeus. Suomen eduskunta päättää vuosittain pakolaiskiintiön suuruuden. Tänä vuonna Suomen pakolaiskiintiö on 1050. Normaalisti kiintiö on ollut 750, mutta nyt pakolaiskiintiötä on nostettu 300:lla Syyrian tilanteen vuoksi. Kuntapaikkoja tarvitaan kipeästi, sillä vielä on runsaasti vuoden 2014 kiintiössä hyväksyttyjäkin vailla kuntapaikkaa. Viime vuosina Suomeen on otettu kiintiöpakolaisina Kongon demokraattisen tasavallan kansalaisia Ruandasta, irakilaisia Syyriasta ja Jordaniasta, myanmarilaisia Thaimaasta, afganistanilaisia Iranista sekä syyrialaisia eri maista. Lisäksi kunnille esitetään hätätapauksina otettavia henkilöitä, joista monella on kiire saada kuntapaikka. Kunta voi itse määritellä ne kansalaisuudet, joita haluaa ottaa vastaan. Kunta voi myös määritellä itse vuosittaisen kiintiönsä, ja se voi vaihdella vuosittain. Pakolaisten vastaanottamisesta maksettavien valtion korvausjärjestelyn piiriin voi päästä pienilläkin vuosittaisilla vastaanottomäärillä. Vaikka Riihimäki ei ole viime vuosikymmeninä ottanut vastaan pakolaisia, asuu kaupungissa huomattava määrä ulkomaalaisia, jotka ovat tulleet tänne eri syistä. Vieraskielisten määrä on kasvanut jyrkästi viime vuosina: kun vuosituhannen alussa heitä oli runsaat 300, oli vieraskielisten määrä Riihimäellä vuonna 2012 jo 1072. Osa heistä on joskus pakolaisina tai turvapaikanhakijoina Suomeen tulleita, muilta paikkakunnilta muuttaneita henkilöitä. Oleskeluluvan saaneet henkilöt voivat vapaasti muuttaa kunnasta toiseen, ja kiintiöpakolaiset muuttavatkin usein. Lähistöllä muun muassa Hyvinkää, Janakkala ja Hämeenlinna ottavat vastaan kiintiöpakolaisia. Mikäli kunta on tehnyt ELY-keskuksen kanssa sopimuksen kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta, valtio korvaa kustannukset. Mikäli sopimusta ei ole tehty, kunnalla ei ole oikeutta saada valtiolta korvauksia heistä aiheutuvista kustannuksista. Kiintiöpakolaiset otetaan vastaan suunnitelmallisesti ELY-keskuksen kanssa sovittavalla tavalla, ja he sijoittuvat asumaan tavallisiin kaupungin hallinnassa oleviin vuokra-asuntoihin, jotka ovat etupäässä kerrostaloasuntoja. Kiintiöpakolaiset kuuluvat saman sosiaaliturvan piriin kuin muutkin kuntalaiset. Valtio korvaa kunnille maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi järjestettyjen toimenpiteiden aiheuttamia kustannuksia kotoutumislain mukaisesti (6 luku). Kustannuksia maksetaan henkilöistä, jotka on määritelty kotoutumislaissa (2 ).
Kiintiöpakolaisia koskevia korvattavia kustannuksia ovat 1. laskennallinen korvaus pakolaisten ohjauksen, neuvonnan ja muun kotoutumista tukevan toiminnan järjestämisestä 2. sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustannukset 3. kunnan maksama kotoutumis- ja toimeentulotuki 4. tulkkaus- ja käännöspalvelut 5. ilman huoltajaa maassa asuvien lasten ja nuorten tuki 6. alkukartoituksen järjestäminen 7. paluumuuttoavustus. Laskennallinen korvaus Kunnalle maksetaan valtion varoista laskennallista korvausta pakolaisen ja muun kansainvälistä suojelua saaneen henkilön ja tämän perheenjäsenen kuntaan osoittamisesta, ohjauksesta, neuvonnasta ja muusta kotoutumista tukevan toiminnan järjestämisestä. Korvausten piiriin kuuluvan 7 vuotta täyttäneen henkilön osalta korvaus on 2 300 euroa vuodessa ja alle 7-vuotiaan henkilön osalta 6 845 euroa vuodessa. Laskennallista korvausta maksetaan pääsääntöisesti kolme vuotta. Pakolaiskiintiössä Suomeen otetuista henkilöistä laskennallista korvausta maksetaan kuitenkin neljän vuoden ajalta. Neljän vuoden korvausaika koskee myös kiintiöpakolaisen perheenyhdistämisen kautta Suomeen saapunutta perheenjäsentä. Sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustannukset Jos kunta on järjestänyt korvausten piiriin kuuluvalle henkilölle vamman tai sairauden edellyttämää pitkäaikaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja jos siitä aiheutuu kunnalle huomattavia kustannuksia, kustannukset voidaan korvata kunnalle. Lisäksi edellytetään, että henkilö on ollut huollon tai hoidon tarpeessa Suomeen saapuessaan. Kustannukset korvataan enintään kymmeneltä vuodelta. Vamman tai sairauden perusteella syntyvistä pitkäaikaisista sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista voidaan korvata esimerkiksi kehitysvammalaissa (519/1977) ja vammaispalvelulaissa (381/1987) tarkoitettujen palvelujen ja tukitoimien kustannukset, kuten henkilökohtainen apu, koti- ja kuljetuspalvelut, palveluasuminen, kuntoutustoimintaa, apuvälinepalvelut, asunnon muutostyöt sekä vammaisen työllistymistä tukeva toiminta ja vammaisten henkilöiden työtoiminta. Lisäksi korvataan psyykkisistä ja traumaperäisistä sairauksista johtuvat toimenpiteet, kuten psykiatrinen hoito, psykoterapia, laitos- ja perhehoito, kuntoutus sekä syövästä, sydänsairaudesta ja neurologisesta sairaudesta tai muusta vakavasta sairaudesta aiheutuvat pitkäaikaiset ja huomattavat kustannukset, kuten yliopistollisen sairaalan antama erikoissairaanhoito (osasto- ja avohoito), kotisairaanhoito ja kotipalvelut, kuntoutus. Edelleen korvataan amputaatiosta johtuvat kustannukset liittyen proteesien uusimiseen ja huoltoon sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvat toimenpiteet ja muu hoito. Erityisistä syistä muut kunnalle aiheutuneet kustannukset ovat yleensä ennalta arvaamattomia ja huomattavia ja aiheutuvat sosiaali- tai terveydenhuollon tarpeista. Kustannukset korvataan enintään kymmeneltä vuodelta. Tavanomaiset sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpiteet sekä lastensuojelulain mukainen ehkäisevä lastensuojelutyö kuuluvat lähtökohtaisesti laskennallisten korvausten kattamaan toimintaan.
Kotoutumislain (49 ) perusteella korvataan esimerkiksi seuraavia kustannuksia: lastensuojelulain (36 ) mukaiset muista kuin lyhytaikaisista lastensuojelun avohuollon tukitoimista aiheutuvat kustannukset (esim. perhetyö, tukihenkilö- tai tukiperhetoiminta, -kuntoutus ja perheleirit) sekä lastensuojelun jälkihuollon kustannukset, mikäli ne ovat huomattavia. Edelleen korvataan sijaishuollon kustannukset, kuten sijoitettujen lasten luonapitokustannukset, lasten tapaamiskulut (matkat, yöpymiset), yhteydenpitokulut, ensi- ja turvakotisijoitukseen liittyvät kustannukset sekä erityispäivähoidon kustannukset peruspäivähoidon ylittävältä osin. Niin ikään voidaan korvata kansainvälistä suojelua saavalle henkilölle Suomessa syntyneen vammaisen tai sairaan lapsen huomattavat hoitokustannukset, lyhytaikaisen, mutta kalliin sairaalahoidon kustannukset (esim. leikkaus ja sen jälkihoito). Kunnille korvataan myös kansainvälistä suojelua saaville varattavien asuntojen odotusajan välttämättömät kustannukset, esim. vuokria tai sähkölaskut tai välttämättömät asunnon kalustamiskulut silloin, kun asunnon varaamista ennen henkilön/perheen Suomeen tuloa tai kuntaan muuttoa ei ole voitu välttää. Myös vanhustenhuollon erityisistä toimenpiteistä aiheutuneet kustannukset korvataan. Kunnan maksama kotoutumis- ja toimeentulotuki Kotoutumis- ja toimeentulotuki korvataan toteutuneiden kustannusten mukaan. Kunnalle korvataan kohderyhmään kuuluvalle henkilölle maksetusta kotoutumistuesta ja toimeentulotuesta aiheutuneet kustannukset enintään kolmen vuoden ajalta. Kotouttamisella tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, jotka tähtäävät maahanmuuttajan kotoutumiseen. Kotouttamisen tavoitteena on, että maahanmuuttajat voivat osallistua suomalaisen yhteiskunnan toimintaan kuten muutkin maassa asuvat. Suomen tai ruotsin kielen oppiminen on yksi kotoutumisen keskeinen tekijä. Työikäisten maahanmuuttajien kohdalla tavoitteena on, että he pääsevät työelämään ja heidän osaamisensa ja koulutuksensa saadaan suomalaisen yhteiskunnan käyttöön. TEtoimistot ja kuntien maahanmuuttotyöntekijät auttavat Suomeen muuttavia alkuun. Kotouttamiseen kuuluvat - ohjaus ja neuvonta: annetaan tietoa asumiseen liittyvistä säännöistä, julkisten liikennevälineiden käytöstä, erilaisten lomakkeiden täyttämisestä, passi- ja oleskelulupien hakemisesta, Suomen lainsäädännöstä sekä kaupungin ja valtion tarjoamista palveluista - asumisjärjestelyt: järjestetään kuntapaikan saaneille pakolaisille asunnot ja annetaan muille asiakkaille neuvoja asunnon hakemiseen - sosiaalipalvelut: seurataan kotoutumisen edistymistä, annetaan apua ja tukea ongelmatilanteissa, tehdään toimeentulotukipäätökset, ohjataan opetukseen, työvoimapalveluihin ja muihin tarvittaviin palveluihin - terveyspalvelut: tuetaan fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen liittyvissä asioissa, tehdään terveystarkastukset ja ohjataan tarvittaviin tutkimuksiin ja muihin terveyspalveluihin. Kunnalla on alueellaan yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämisestä, suunnittelusta ja seurannasta. Kunta järjestää kotoutumista edistäviä ja tukevia toimenpiteitä ja palveluja maahanmuuttajille. Sisäasiainministeriö vastaa maahanmuuttajien kotouttamisesta ja ELY-keskukset huolehtivat suunnittelusta yhteistyössä kuntien ja TE-toimistojen kanssa. Riihimäen seudulla on laadittu alueellinen kotouttamisohjelma vuosille 2013 2016, joka on hyväksytty val-
tuustossa kesäkuussa vuonna 2014. Seudulle on myös palkattu maahanmuuttajakoordinaattori. Riihimäen seudun kotouttamisohjelman linjaukset ovat: kokonaiskoordinaation kehittäminen alueen monikulttuurisuus- ja maahanmuuttajaasioissa, maahanmuuttajien työllistymisen ja kouluttautumisen edellytyksiä parannetaan, maahanmuuttajien kotoutumista tuetaan vapaa-ajan toiminnan kautta, maahanmuuttajille annetaan oikeus tulla ymmärretyksi, maahanmuuttajataustaisen oppilaan suomen kielen oppimista ja kotoutumista tuetaan ja maahanmuuttajaperheiden kotoutumista tuetaan moniammatillisesti. Kotouttamisohjelman toimenpiteet on päätetty ottaa huomioon talousarviovalmistelussa. Kotouttamisohjelman keskeisiksi tehtäviksi on nostettu alkuvaiheen neuvonta ja ohjaus, varhaiskasvatusikäisten ja peruskouluikäisten kotoutumisen tukemiseen liittyviä toimenpiteitä, kotoutumista tukevia kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluja sekä maahanmuuttajien työllistymistä edistäviä toimia. Lisäksi terveyspalvelujen osalta on määritelty useita tavoitteita toimenpiteineen, muun muassa terveystarkastukset, huolen puheeksiotto ja omahoitajan nimeäminen sekä tulkkauspalvelujen käyttö ja monikulttuurisuuskoulutuksen järjestäminen työntekijöille. Kotouttamisohjelmassa on päätetty myös aikuissosiaalityön palvelujen kehittämisestä maahanmuuttajille sekä monialaisen verkostoyhteistyön järjestämisestä, kotouttamispalvelujen kehittämisestä, henkilöstön koulutuksesta ja tulkkauspalveluista sekä työn koordinoinnista ja ohjauksesta. Tulkkaus- ja käännöspalvelut Vuonna 2014 tulkkipalveluista syntyi Riihimäen kaupungille yli 20.000 euron kustannuserä. Tulkkauskulut korvataan kunnalle, jos ne liittyvät korvausten piiriin kuuluvalle henkilölle järjestetyn sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin, kotoutumissuunnitelman laatimiseen, maahantulon alkuvaiheen kotouttamispalvelujen käyttöön, perehdyttämiseen kunnassa (asioiminen kaupassa, postissa ja viranomaisissa, julkisen liikenteen käyttö jne.) sekä koulun tai päiväkodin ja kodin väliseen yhteistyöhön. Lisäksi voidaan tapauskohtaisesti korvata yllä mainittuihin tilanteisiin liittyviä kääntämisestä aiheutuneita kustannuksia, jos ne ovat olleet maahanmuuttajan kotoutumisen edistämisen ja asian selvittämisen kannalta välttämättömiä. Tulkkauksen järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiselle ei ole laissa määriteltyä määräaikaa. Tulkkauksen tarve on kuitenkin suurin kotoutumisen alkuvuosina. Tarve vähenee kielitaidon kehittyessä ja muun kotoutumisen edetessä. Kustannuksia ei korvata siitä päivästä alkaen, kun henkilö on Suomen kansalainen. Ilman huoltajaa maassa asuvien lasten ja nuorten tuki Kunnalle voidaan korvata myös ilman huoltajaa maassa olevan alaikäisen perheryhmäkotiin tai muihin asuinyksiköihin sijoittamisesta aiheutuvat kustannukset sekä lastensuojelun palveluihin rinnastettavina palveluina perhehoito ja asumisen tukipalvelut. Lisäksi lastensuojelulain jälkihuoltoon rinnastettavia tukipalveluita voidaan korvata silloin, kun ilman huoltajaa maassa oleskeleva, kansainvälistä suojelua saava lapsi tai nuori oleskeluluvan saatuaan tai tullessaan täysi-ikäiseksi muuttaa ryhmäkodista, perheryhmäkodista tai muusta asuinyksiköstä tukiasumisyksikköön tai muutoin itsenäisesti asumaan kotipaikkakunnalleen. Jälkihuoltoon rinnastettavina tukitoimenpiteinä ja nuoren itsenäistymisen tukena voidaan kunnalle korvata esimerkiksi tukiperhe- tai tukihenkilötoimintaa.
Korvauksia voidaan maksaa siihen asti, kun ilman huoltajaa maahan saapunut nuori täyttää 21 vuotta. Korvausta ei kuitenkaan makseta automaattisesti 21 ikävuoteen saakka, vaan todellisen ja todennetun tukitoimien tarpeen perusteella. Alkukartoituksen järjestäminen Alkukartoituksen järjestämisen kustannusten korvaaminen koskee kaikkia maahanmuuttajia. Valtioneuvoston asetuksen mukaan kunnalle maksetaan valtion varoista laskennallista korvausta alkukartoituksen kustannuksista. Korvaus on 700 euroa jokaisesta kartoitukseen osallistuneesta. Se voidaan maksaa saman henkilön osalta vain kerran. Korvaukseen sisältyvät mahdolliset tulkkauskulut. Alkukartoitukseen sisältyy alkuhaastattelu sekä tarvittaessa tarkentavia toimenpiteitä. Korvausten maksaminen edellyttää, että kunta on järjestänyt ainakin suomen tai ruotsin kielen osaamisen tasoa kartoittavan alkuhaastattelun. (Asetus alkukartoituksesta 1 2 mom.) Alkukartoitus on maahanmuuttajalle tarjottava toimenpidekokonaisuus, jonka avulla arvioidaan alustavasti hänen työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiutensa sekä kielikoulutuksen ja muiden kotoutumista edistävien toimenpiteiden ja palvelujen tarpeet. Alkukartoitus käynnistetään työ- ja elinkeinotoimiston (TE-toimisto) toimesta maahanmuuttajalle, joka on työtön työnhakija ja kunnan toimesta toimeentulotukea saavalle maahanmuuttajalle. Alkukartoitusta voivat pyytää myös muut maahanmuuttajat, jolloin kartoitus tehdään, mikäli maahanmuuttajan arvioidaan sitä tarvitsevan. Paluumuuttoavustus Kunta voi maksaa kohtuulliset matka- ja muuttokustannukset korvausten piiriin kuuluvalle henkilölle, joka palaa vapaaehtoisesti koti- tai lähtömaahansa muuten kuin tilapäisessä tarkoituksessa. Lisäksi kunta voi maksaa yhdelle henkilölle enintään kahden kuukauden ja perheelle enintään neljän kuukauden toimeentulotuen perusosan määrää vastaavan paluumuuttoavustuksen. Edellytyksenä paluumuuton tukemiselle on, että henkilön on tarkoitus muuttaa maasta muuten kuin tilapäisessä tarkoituksessa. Osoituksena tästä voi olla esimerkiksi maistraatille ja kansaneläkelaitokselle tehty muuttoilmoitus, josta ilmenee ulkomailla oleskelun vakinainen tarkoitus. Korvauksen matka- ja muuttokustannuksista sekä paluumuuttoavustuksen myöntää hakemuksesta se kunta, jossa mainittu henkilö asuu. Kunnalle korvataan annetusta paluumuuttoavustuksesta aiheutuvat kustannukset ilman määräaikaa. Korvausten maksamisen edellytyksistä Korvausta maksetaan siitä alkaen, kun henkilölle on rekisteröity ensimmäisen kerran kotikunta väestötietojärjestelmään. Henkilöistä, joilla ei ole oleskelulupaa maahan tullessaan tai jotka eivät voi oleskeluluvan saatuaan saada kotikuntalain mukaista kotikuntaa, maksetaan korvausta oleskeluluvan myöntämisestä alkaen. Pakolaisina kuntaan sijoitetuista henkilöistä aiheutuneiden kustannusten korvaamisen edellytyksenä on, että kunta on laatinut kunnan kotouttamisohjelman ja tehnyt sopimuksen pakolaisten kuntaan osoittamisesta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) kanssa.
Valtion korvaukset kunnille maksetaan ELY-keskusten kautta. Korvaukset suoritetaan kotoutumislaissa säädetysti joko laskennallisen perusteen tai todellisten kustannusten mukaan. Kunnan on haettava korvauksia viimeistään kahden vuoden kuluttua korvauksiin oikeuttamien toimien toteuttamisesta. Kunta voi hakea korvauksia laissa ja ohjeessa määritellyistä kuluista kuluvalta vuodelta sekä kahdelta edelliseltä kalenterivuodelta. Esimerkkilaskelma kunnalle maksettavista valtionkorvauksista Laskennallinen korvaus pakolaisten ohjauksen, neuvonnan ja muun kotoutumista tukevan toiminnan järjestämisestä: Kunta vastaanottaa 25 henkilön ryhmän kiintiöpakolaisia. Tämä muodostuu viidestä perheestä, joissa on yhteensä kymmenen aikuista, viisi yli 7-vuotiasta ja kymmenen alle 7-vuotiasta lasta. Laskennallinen valtion korvaus on yhteensä 102 950 /vuosi. Tämän lisäksi maksetaan siis kustannusperusteista korvausta edellä esitetyllä tavalla. Valtionosuudet Pakolaiset tulevat huomioiduiksi myös kunnille maksettavissa valtionosuuksissa, joita maksetaan väestömäärän mukaan. Näitä ovat kunnan peruspalvelujen valtionosuus ja esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvaukset ja opetustoimen rahoituslain mukainen rahoitus. Poikkeuksena valtionosuuksien määräytymisen pääsääntöön on, että opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokasta kunnille ja muille opetuksen järjestäjille myönnetään rahoitusta maahanmuuttajien perusopetuksen ja ammatillisen opetuksen valmistavaan koulutukseen ja vieraskielisten lasten lisäopetukseen (korotuskerroin 0,2). Kelan etuudet Lisäksi Kansaneläkelaitos myöntää pakolaisille, toissijaisen suojelun tai humanitaarisen suojelun kautta oleskeluluvan saaneille tai Suomessa vakinaisesti asuvan henkilön perheenjäsenille asumiseen perustuvaa sosiaaliturvaa ilman määräaikaa. Lisäksi se myöntää yli 65-vuotiaille tai työkyvyttömille, Suomessa vähintään 5 vuotta asuneille henkilöille tarveharkintaisesti sosiaaliavustuksena enintään täyden kansaneläkkeen suuruista maahanmuuttajien erityistukea. Maahanmuuttajatilanne Riihimäellä Maahanmuuttajia Riihimäellä on melko paljon, ja tarve kehittää erikoistunutta palvelua heille on jo nyt olemassa muun muassa sosiaalipalveluissa. Osa maahanmuuttajista on pakolaisina tai turvapaikan hakijoina Suomeen tulleita ja muista kunnista muuttaneita. Kun sopimusta ELYkeskuksen kanssa pakolaisten vastaanottamisesta ei ole, jäävät kustannukset heidän osaltaan yksin Riihimäen kaupungin maksettavaksi sekä laskennallisista että erityiskorvattavista palveluista. Mikäli sopimus ELY-keskuksen kanssa olisi, kustantaisi valtio varsinaisten kiintiöpakolaisten kustannuskorvausten lisäksi ne myös muualta tulleiden pakolaisten ja turvapaikan hakijoiden osalta. Pakolaisten vastaanottamisen ensisijainen syy on kuitenkin luonnollisesti humanitaarinen. Suomen valtio on päättänyt ottaa vastaan tietyn määrän äärimmäisen vaikeissa olosuhteissa eläviä muiden maiden kansalaisia ja tukea kuntia maahanmuuttajien kotouttamisessa ja palvelujen järjestämisessä pakolaisille myös taloudellisesti.
(ms) Ehdotus/stj: Sosiaali- ja terveyslautakunta antaa kaupunginhallitukselle edellä esitetyn lausunnon, sekä päättää ehdottaa kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että Riihimäen kaupunki ryhtyy ottamaan vastaan kiintiöpakolaisia ja käynnistää neuvottelut sopimuksen laatimiseksi ELYkeskuksen kanssa. Päätös: Eija Aittola ehdotti, että päätösesityksestä muutetaan loppuosa Riihimäen kaupunki ryhtyy ottamaan vastaan kiintiöpakolaisia ja käynnistää neuvottelut sopimuksen laatimiseksi ELY-keskuksen kanssa. muotoon Riihimäen kaupunki ryhtyy selvittämään kiintiöpakolaisten ottamista ja käynnistää neuvottelut sopimuksen laatimiseksi ELY-keskuksen kanssa. Aino Närkki kannatti Eija Aittolan ehdotusta. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Alkuperäinen ehdotus hyväksyttiin muilta osin. Täytäntöönpano päätösote/kaupunginhallitus Muutoksenhaku ei muutoksenhakuoikeutta (KuntaL 91) Lisätietoja antaa sosiaali- ja terveysjohtaja Mirja Saarni, puh. 019 758 4202