Sekahaku Etelä-Suomen Kasteen ja RAY:n yhteisseminaari

Sekahaku Etelä-Suomen Kasteen ja RAY:n yhteisseminaari Miten RAY tukee Kasteen tavoitteiden mukaista toimintaa? Kehittämispäällikkö Elina Varjonen, RAY Elina Varjonen, avustus 7.9.2012 1

Järjestöt ja Kaste RAY:n avustusstrategialla ja Kasteella yhteisiä tavoitteita Kaste on valtionhallinnon ohjelma, mutta RAY voi rahoittaa yhteistyöhankkeiden järjestöjen osuutta osana normaalia avustustoimintaa Kasteen alueelliset toimeenpanosuunnitelmat nostavat alueellisesti tärkeitä asioita esille Myös järjestöjen kannattaa reagoida näihin järjestölähtöisen auttamistyön keinoin Elina Varjonen, avustus 7.9.2012 2

Miksi järjestöt mukaan Kasteeseen? Laajempi kehittämisalusta Linkittyminen ajankohtaisiin kehittämisen alueisiin mahdollisuus, ei pakkopulla Toiminnan juurtumisen hyödyt palvelu/kuntoutuspolut, toimintajatkumot Järjestöt tärkeitä toimijoita ja lisäarvon tuojia terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisessä Vuonna 2011 tehdyn järjestö-kaste-arvioinnin mukaan: Kaste-järjestöhankkeet tukevat Kaste-ohjelman tavoitteita etenkin osallisuuden lisäämisen ja ennalta ehkäisevän työn kautta Elina Varjonen, avustus 7.9.2012 3

Mitä yhteistyötä? Kuntien ja järjestöjen välillä paljon muutakin Kaste-tavoitteiden suuntaista toimintaa kuin hankeyhteistyötä Työryhmätyöskentelyä, koulutusta, ostopalveluita Toimintaan sitoudutaan parhaiten niin, että eri toimijat ovat mukana jo suunnitteluvaiheessa Tärkeää, että rinnakkain toteutettavat kehittämishankkeet suunnitellaan samaan aikaan (strateginen yhteistyö) Elina Varjonen, avustus 7.9.2012 4

Jatkoa Sekahaulle: Innostamot työpajat Etelä-Suomen alueella Tavoitteena ideoida alueen yhteistä kehittämistyötä Kuntien, kuntayhtymien, oppilaitosten, järjestöjen ja seurakuntien toimijoille Ma 5.11. klo 12-16 Porvoossa Ti 6.11. klo 12-16 Hyvinkäällä Ma 12.11. klo 12-16 Lappeenrannasa Ti 13.11. klo 12-16 Espoossa RAYn tiloissa Leppävaarassa Elina Varjonen, avustus 7.9.2012 5

Elina Varjonen, avustus 7.9.2012 6

SOSTE järjestöjen asialla SEKAHAKU yhteistyöseminaari Erica Mäkipää, 7.9.2012

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Kolme alan toimijaa, STKL, Tekry ja YTY, yhdistyivät ja toiminta käynnistyi 2012 SOSTEn toiminnan tarkoitus on alueellisella, valtakunnallisella sekä kansainvälisellä tasolla: 1) olla sosiaali ja terveyspoliittinen vaikuttaja ja asiantuntija 2) edistää järjestöjen toimintaedellytyksiä 3) edistää sosiaalista hyvinvointia ja terveyttä 4) toimia yhdenvertaisuuden, yhteiskunnallisen tasa arvon ja oikeudenmukaisuuden toteutumiseksi 5) toimia ihmisten perusoikeuksien ja osallistumismahdollisuuksien vahvistamiseksi.

Jäsenistö jäseniä 241 176 jäsenjärjestöä (sosiaali- ja terveysalan valtakunnallisia järjestöjä) 65 yhteistyöjäsentä (muita järjestöjä, muita alan toimijatahoja tai yhteisöjä), joista 24 kuntaa tai kuntayhtymää

Sosiaali- ja terveysjärjestöt Suomessa on rekisteröity noin 13 000 sosiaali- ja terveysalan yhdistystä Vuosittain rekisteröidään noin 150 uutta yhdistystä Sosiaali- ja terveysjärjestöissä on jäseninä noin 1,3 miljoonaa suomalaista Etelä-Suomen sosiaali- ja terveysyhdistysten määrä on arvioilta runsas 3000.

Sosiaali- ja terveysjärjestöt toimivat monilla eri aloilla Potilasyhdistykset Vammaisyhdistykset Kuntoutus- ja hoitopalveluyhdistykset Lomayhdistykset Muut sosiaali- ja terveysyhdistykset Lastensuojeluyhdistykset Nuorisokasvatusyhdistykset Mielenterveysyhdistykset Päihdeyhdistykset Työttömien yhdistykset Vanhusten yleis-, asumis- ja palveluyhdistykset Eläkeläisyhdistykset

Eri toimintamuotojen painoarvo yhdistyksissä Järjestöbarometri 2011. Kuvio 3.

SOSTEn rooli KASTEohjelmassa

Osallistuminen Sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunta jäsen pääsihteeri Vertti Kiukas, SOSTE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman johtoryhmä jäsen pääsihteeri Tor Jungman, SOSTEn hallituksen puheenjohtaja varajäsen toiminnanjohtaja Leena Rosenberg-Ryhänen, SOSTEn hallituksen varapuheenjohtaja asiantuntijasihteeri kehittämispäällikkö Aki Siltaniemi, SOSTE Alueelliset johtoryhmät ja joidenkin Kaste-hankkeiden ohjausryhmät SOSTEn alueellisen toiminnan erityisasiantuntijat Etelä-Suomi: Erica Mäkipää, SOSTE

Tehtävät ja toiminta Tehtävänä on varmistaa ohjelmaa koskevien viestien välittymisen järjestöjen käyttöön ja koota järjestöjen näkemyksiä ohjelman suunnitteluun ja toteutukseen. Järjestöt ja Kaste seurantatyökalu: monikanavainen tiedonkeruu työskentelyn tukena SOSTE on mukana järjestämässä sekä kunta- että järjestötoimijoille tarkoitettuja tilaisuuksia Esite Myös INNOKYLÄ tukee Kaste-hankkeita

INNOKYLÄ rakentaa käytäntöjen ja toimintamallien levittämistä tukevaa sähköistä innovaatioympäristöä. kokoaa Kaste-ohjelman kehittämishankkeita ja niiden tuottamia käytäntöjä www.innokyla.fi/hankkeet tarjoaa areenan järjestöjen ja Kaste-toiminnan yhteistyölle.

SOSTEn alueellisen toiminnan selvitys ja linjaukset

Alueellisen toiminnan selvitys valmistunut elokuussa SOSTEn hallitus (7.9.) ja valtuusto (26.9.) käsittelevät ja päättävät linjauksista Jäsenjärjestöille tarkoitettu strategiaseminaari: 21.9. klo 12.00 14.00 Helsingissä. Tilaisuus katsottavissa myös nettiyhteyden kautta. Samassa yhteydessä käsitellään myös koulutustoiminnan sekä tiedontuotannon ja tutkimustoiminnan selvityksiä ja linjauksia.

Johtopäätöksiä ja linjauksia SOSTEn alueellisesta toiminnasta Tahtotila kattavampaan, systemaattisempaan ja koordinoidumpaan alueelliseen yhteistyöhön Tarvitaan maantieteellisesti kattavaa, yhdenmukaista ja joustavaa toimintaa Huomioidaan alueiden erityisyys Toiminta perustuu verkostotyöhön Alueellinen toimija, ei paikallinen. Ei asiantuntija jäsenjärjestöjen substanssi- ja teema-aluilla.

Etelä-Suomi jakaantuu - Metropolialue - Muu Uusimaa + Päijät-Häme - Kymenlaakso + Etelä-Karjala + Etelä-Savo - Kanta-Häme + Pirkanmaa

Strategiset elinkaariverkostot

1. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi ja terveys Puheenjohtaja Hanna Markkula-Kivisilta, Pelastakaa lapset ry 2. Työikäisten hyvinvointi ja terveys Puheenjohtaja Leena Rosenberg-Ryhänen, Suomen syöpäpotilaat ry 3. Vanhusväestön hyvinvointi ja terveys Puheenjohtaja Jukka Salminen, Eläkeliitto ry Verkostot avoimia SOSTEn jäsenyhteisöjen johdolle.

Verkostokokousten tulevia teemoja Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi ja terveys: Syrjäytyminen : Millaisia syrjäytymisen kehityskulkuja ja polkuja on havaittavissa järjestöjen arkityössä ja millaisia ratkaisuja järjestöillä on näihin tarjota? Työikäisten hyvinvointi ja terveys: Syrjäytymisen ehkäiseminen ja ihmisarvokysymykset erityisesti työelämään pääsemisen näkökulma. Vanhusväestön hyvinvointi ja terveys: Voimaantumisen näkökulma: voimavarojen vahvistaminen, vanhusväestöön liittyvän mielikuvan kohottaminen.

Vapaaehtoisten päivä 4.12.2012

Kohta meistä jokainen on sellainen Kaste-ohjelman tavoitteiden suuntainen toimija

Järjestöt, RAY ja KASTE Juha Metso 7.9.2012

Sosiaalinen pääoma Sosiaalista pääomaa, johon kuuluvat luottamus, vastavuoroisuus, sosiaalisten verkostojen osallisuus ja rakkaus, ovat tarkastelleet lukuisat yhteiskuntatieteilijät ja väestötutkimusta harrastavat lääkärit. (Duodecim 2011;127:219) Juha Metso 04.09.2012 2

Yksinäisyys on vaarallista terveydelle Yksinäisyys lisää kuolleisuutta lähes yhtä paljon kuin tupakointi ja enemmän kuin lihavuus tai huono fyysinen kunto. Se huonontaa elimistön puolustusmekanismeja, lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä sekä neurologisten sairauksien riskiä. ( Science 2011;331:138) Juha Metso 04.09.2012 3

Viha sairastuttaa Uskallan joka tapauksessa väittää, että viha on kansanterveydellisestikin merkittävä ongelma. Tiedämme, että ihmisen sydän, verenkiertoelimistö, aineenvaihdunta ja immuunijärjestelmä ovat alttiita häiriintymään vihan kaltaisista äärimmäisistä tunnetiloista. (Professori Martti Tuomisto, Suomen Lääkärilehti 10.8.2012) Juha Metso 04.09.2012 4

Terveys Nyt on osoitettu lähes 12 000 kanadalaisen aineistolla tehdyssä seurantatutkimuksessa se, mitä monet ovat vain pohdiskelleet: rakkaus muuttaa terveydentilaa enemmän kuin mikään muu tekijä. ( Nakhaie R ym. Soc Sci Med 2010;71:1037) (Duodecim 2011;127:219) Juha Metso 04.09.2012 5

Onnellisuus Vaillantin mukaan, rakkauteen, kiintymykseen ja sosiaalisiin taitoihin liittyvät muuttujat ovat ennustaneet tutkitussa opiskelijakohortissa parhaiten myös terveyttä ja hyvää elämää. (Pekka Mustonen Duodecim 2010;126:2689-91) Juha Metso 04.09.2012 6

Miehen onnellinen vanhuus Onnellisiksi vanhuksiksi päätyivät muita useammin miehet, jotka rakastivat, nauroivat, ajattelivat avarasti ja nauttivat leikkimisestä. Huikea ajatus: onnen avain annetaan meille lapsena. (Geoge Vaillant/Satu Vasantola; pääkirjoitus, Hyvä Terveys 3/2010) Juha Metso 04.09.2012 7

Onnellisuus Positiivisuus onkin yksi keskeisimmistä ominaisuuksista, joka yhdistää ns. erittäin onnellisia ihmisiä (Fredrickson 2009). Vastaavia ominaisuuksia ovat muun muassa tyytyväisyys sosiaalisiin suhteisiin, kiitollisuus kaikesta saadusta, selkeät tavoitteet elämässä, kyky ja halu elää tässä hetkessä, kyky uppoutua työhön ja harrastuksiin sekä auttavaisuus elämäntaitona (Seligman 2003). (Pekka Mustonen Duodecim 2010;126:2689-91) Juha Metso 04.09.2012 8

Kaste-ohjelman tavoitteet ja osaohjelmat

Varmat päivät Monet ihmiset pitävät päiviä varmoina, vaikka eivät ne sitä ole. Koskaan ei tiedä, milloin sairaus tai muu onnettomuus tulee kohdalle. Kannattaa siis tarttua hetkeen ja nauttia elämästä eikä luottaa varmoihin päiviin. (Murrosikäinen poika terveystiedon kokeessa. HyväTerveys, lokakuu 2009 pääkirjoitus Satu Vasantola) Juha Metso 04.09.2012 11

Miksi Kodin ja Koulun Päivä? Opimme tuntemaan toisemme Toimintakulttuuri kaipaa muutosta Koulu tarvitsee vanhempia Vanhemmat tarvitsevat koulua Lapsi tarvitsee kaikkia aikuisia Myönteinen yhdessä tekeminen kantaa Rinnakkain vai yhdessä? 5.9.2012 Kodin ja Koulun Päivä - L. Herlevi-Valtonen

Mitä tehdään? Rehtorin aamukahvit Leppoisat pihatalkoot Varustevarastojen siivouskekkerit Fillareiden ja mopojen tuunausta Kierrätysiltamat Mediataitotapahtuma Musiikki- ja taidetapahtuma Urheilupäivä Luontoretki Hernepussien ompelutalkoot. 5.9.2012 Kodin ja Koulun Päivä - L. Herlevi-Valtonen

Palautetta Antoisa päivä, rento yhdessäolo palvelee hyvin kodin ja koulun yhteistyötä. Idea on kauhean kiva. Tästä on kiva ruveta tekemään jokavuotista perinnettä. Idea kantoi ja siitä on tullut kiitosta useimmilta vanhemmilta. Järjestin rehtorin aamukahvit. Aion tehdä tilaisuudesta perinteen. 5.9.2012 Kodin ja Koulun Päivä - L. Herlevi-Valtonen

Koulu edellä, tuki taustalla Kodin ja Koulun Päivä: koulun, oppilaiden, opettajien ja vanhempien ehdoilla. Taustalla tukena: Opetushallitus, Suomen Rehtorit, Suomen Vanhempainliitto, Förbundet Hem och Skola i Finland, Opettajien Ammattijärjestö OAJ, Finlands Svenska Lärarförbund FSL sekä Raha-automaattiyhdistys. KIITOS! 5.9.2012 Kodin ja Koulun Päivä - L. Herlevi-Valtonen

Kouvolan yhteispäivystys- ja kriisikeskushanke (YPK-hanke) 9/2010 10/2012 Heidi Uitto YPK-hankkeen projektipäällikkö Vuoroveto kehittämishanke 4/2010 3/2013 Anita Sipilä Kouvolan Mielenterveysseuran projektivastaava Annikki Arvila Vuoroveto-kehittämishankkeen projektipäällikkö Anne Heltola Vuoroveto kehittämishankkeen projektityöntekijä 1

Miten yhteistyö Kouvolan kaupungin ja Kouvolan Mielenterveysseura ry:n kesken alkoi? Taustalla yhteiset suunnittelupalaverit Molempien hankesuunnitelmissa on maininta yhteistyöstä: YPK-hankesuunnitelman mukaan: Suunniteltuun hankkeeseen yhdistetään yhteistyö kolmannen sektorin kanssa. Kouvolan Mielenterveysseura on suunnitellut nyt kyseessä olevaa hanketta tukevan Vuoroveto-projektin, johon se hakee avustusta Raha-automaattiyhdistykseltä. Mielenterveysseuran hankkeen tavoitteena on luoda kolmannen sektorin toimijoille toimintamalli järjestöjen yhteistyössä toteuttamalle vapaaehtoiselle kriisituelle. 2

Miten yhteistyö Kouvolan kaupungin ja Kouvolan Mielenterveysseura ry:n kesken alkoi? Vuoroveto-kehittämishankkeen hankesuunnitelman mukaan: Kouvolan kaupungin ja sairaanhoitopiirin KASTEohjelman mukaista sosiaali- ja terveydenhuollon yhteispäivystys- ja kriisityöhanke tarjoaa synergisesti useita tärkeitä etuja kummallekin hankkeelle. 3

Kouvolan psykososiaalisen tuen nykytila Psykososiaalista tukea antaa sosiaalipäivystyksen etupäivystys: poliisilaitoksen kaksi sosiaaliohjaajaa (syksystä 2012 kolme) työvuoroissa ollessaan ja takapäivystysrinki, jossa 8 sosiaalityöntekijää (varallaolojärjestelmä), liikkuvuus Etupäivystys Kouvolan perhetukikeskuksessa - ohjaajat toimivat vastaanottotyön ohella etupäivystäjinä puhelimitse, ei liikkuvuutta Vapaaehtoisten antama kriisituki on nykyisellään pirstaleista Kriisituen saaminen perustuu sattumanvaraisuuteen Alueelta puuttuu yhteinen kriisiauttamismalli ja kriisikeskus Tämä on perusta ja pohja hankkeille ja yhteistyölle 4

Kriisityöpajat Käynnistettiin laaja yhteistyö Kouvolan viranomais- ja vapaaehtoisten kriisitoimijoiden kanssa Järjestettiin yhdessä kaksi kriisityöpajaa, joissa työstettiin Kouvolan kriisiauttamismallia. Mukana laajasti Kouvolan kriisiauttajia, vapaaehtoisia, viranomaisia: Järjestöjä (SPR, Vapaaehtoisen pelastuspalvelun henkisen tuen ryhmä, Suomen Delfins ry, Pohjois-Kymen Mielenterveysyhdistys Pohjatuuli ry, Green Care Finland ry), Kouvolan seurakuntayhtymän diakonitoimi, koulutoimi, hätäkeskus, sairaalasielunhoito, perheasiainkeskus, sosiaali- ja terveydenhuollon johtoa ja henkilöstöä (yli 100 henkilöä). 5

Kriisityöpajat Menestystekijä kehittämisessä ja kriisityöpajoissa yhteinen tahtotila Tarve oli valtava saatiin kaikki tahot mukaan Kaikilla oli suuri kiinnostus kriisiauttamismallin kehittämiseen 6

Palaute kriisityöpajoista - Oikea suunta, täysillä eteenpäin - Osallistujien korkea motivaatio asiaan huippuluokkaa! - Työpajoissa on esimerkillinen yhdessä tekemisen meininki! - Jatketaan tähän malliin. 7

Vapaaehtoisten järjestöyhteistyö Seiskan Sovittelijat ry Muita yhdistyksiä mukaan? 8

Vuoroveto-kriisitukihenkilöt 9

Vuoroveto-kriisitukihenkilöt Rekrytointi useasta eri järjestötaustasta Vuoroveto-kriisitukihenkilökoulutus Kriisit ja kriisistä toipuminen Vuorovaikutus ja vaikeassa elämäntilanteessa olevan kohtaaminen Tukihenkilön oma jaksaminen, myötätuntouupumus Vuoroveto-toimintamalli 10

Vuoroveto-kriisitukihenkilöt Vapaaehtoista tukitoimintaa viranomaisen pyynnöstä (sosiaali- ja kriisipäivystys) kriisin alkuvaiheessa Vuoroveto-kriisitukihenkilön toimenkuva Vapaaehtoistyötä tavallisen ihmisen taidoin erikseen saadun koulutuksen avulla Ei korvaa toiminnallaan julkisen sektorin tarjoamaa ammattiapua Rinnalla kulkija, tukija, kuuntelija 11

Välittömän henkisen ensiavun saatavuus Kouvolan seudulla uusi toimintamalli Uuden toimintamallin luonnos on valmistunut syyskuussa 2012 hankeyhteistyönä Pohjana käytetty kriisityöpajoissa ideoituja toimintamalleja 12

Toimii Pohjois-Kymen sairaalan terveydenhuollon päivystyksen tiloissa Luonnos versio 0.3 13

Kouvolan yhteispäivystys- ja kriisikeskushanketta hallinnoi Kouvolan kaupunki / hyvinvointipalvelut: http://www.kouvola.fi/index/aikuisvaestolle/tietoakouvolasta/kehityshankke et/kouvolanyhteispaivystys-jakriisikeskushanke.html yhteyshenkilö heidi.uitto@kouvola.fi Vuoroveto-kehittämishanketta hallinnoi Kouvolan Mielenterveysseura ry: www.vuoroveto.fi yhteysosoite info@vuoroveto.fi 14

Kenenkään ei tarvitse jaksaa yksin 15

Kaste (2012-2015)-ohjelman toimeenpanon eteneminen Sekahaku 7.9.2012 Kristiina Kariniemi-Örmälä Kristiina.kariniemi-ormala@espoo.fi p.046 877 3509

Kaste-ohjelma toimeenpannaan yhteistyöllä 1 (2) Neuvottelukunta, johtoryhmä ja viisi alueellista johtoryhmää Kunnat, kuntayhtymät, eri hallinnonalat, järjestöt, seurakunnat, yritykset, koulutus-, tutkimus- ja kehittämisyksiköt Suomen Kuntaliitto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Työterveyslaitos Innokylä: toimivien käytäntöjen levittäminen (foorumeita ja verkkopohjaisia työvälineitä)

Moni eri toimija tarjoaa resursseja uudistuksen tueksi Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden valtionavustukset 14,5 miljoonaa euroa/vuosi. STM koordinoi yhteistyössä eri rahoittajatahojen kanssa muuta kunnille, kuntayhtymille, järjestöille ja yrityksille tarkoitettua sosiaali- ja terveydenhuollon hankerahoitusta. Muita rahoittajia muun muassa: Tekes, RAY ja ESR. Hankerahoituksen lisäksi eri toimijat käyttävät omia resurssejaan ohjelman linjausten mukaiseen uudistustyöhön.

Toimeenpanosuunnitelma ja hankeopas Laaditaan valtakunnallinen ja alueelliset toimeenpanosuunnitelmat, joissa määritellään: 1) Kuka tekee, mitä tekee ja milloin tekee? 2) Eri toimijoiden välinen työnjako ja yhteistyö 3) Eri hankerahoittajien yhteistyö - alueelliset suunnitelmat (5 kpl) liitetään osaksi valtakunnallista suunnitelmaa - valmiita syyskuussa 2012 Hankeopas on valmistunut 10.8.2012. Vuoden 2013 valtionavustusten hakuaika päättyy 31.12.2012. Jatkossa hakuaika päättyy syyskuun loppuun.

Ajankohtaista alueella Sekahaku alueellisen johtoryhmän ja Rayn yhteisseminaari kuntajärjestöyhteistyön vahvistamiseksi 7.9.2012 klo 9-15 Espoossa. Iltapäivällä yhteiskunnallisen markkinoinnin seminaariosio Alueelliset Innostamot marraskuussa konkretisoivat yhteistyötä Itä-Uusimaa 5.11. klo 12-16 Porvoo Länsi- ja Keski-Uusimaa 6.11. klo 12-16 Hyvinkää Kaakkois-Suomi 12.11. klo 12-16 Lappeenranta PKS 13.11. klo 12-16 Espoossa RAYn tiloissa Leppävaarassa Ministerin Kasteen aluekierrospäivä Kouvolassa 24.9.2012 Kaste-Festarit 31.10.2012 Omniassa

Ajankohtaista alueella http://www.espoo.fi/fi- FI/Sosiaali_ja_terveyspalvelut/Yhteystiedot/KASTEohjelma/Kaste_Etel asuomi(5087) linkki Etelä-Suomen Kasteen kotisivuille, joissa ohjelmat ja ilmoittautumiset Alueellisen johtoryhmän kokoustyöskentely: 17.9.2012 Helsinki, 24.10. Kouvola ja 26.11. PKS

Meidän ei tarvitse etsiä koko ajan uusia näkymiä, vaan meidän täytyy nähdä tämä vanhalla uudella tavalla, toisenlaisten linssien läpi. Työ jatkuu!

Asukastalo Kylämaja Sekahaku yhteistyöseminaari Etelä-Suomen Kaste ja Ray Espoo 7.9.2012

Asukastalon taustaa Espoon aikuisten sosiaalipalvelut käynnisti asukastalotoiminnan kehittämisen osana Espoon kaupungin palveluverkkouudistusta. Asukastalon yhteinen suunnittelutyö käynnistyi vuonna 2010. Toimintaa suunniteltiin ja toteutetaan Espoon kaupungin aikuissosiaalityön, Kalliolan setlementin ja Espoon mielenterveysyhdistyksen kumppanuutena. Asukastalo tuotetaan asukkaiden, alueen järjestöjen, seurakunnan, kumppanuusosapuolten, oppilaitosten ja muiden toimijoiden yhteistyönä.

Asukastalon taustaa Vuosien 2011 2012 aikana pidettiin asukkaiden ja alueella toimivien järjestöjen kanssa yhteisiä suunnittelu- ja keskustelutilaisuuksia. Asukastalo avattiin Matinkylässä lokakuussa 2011. Ray rahoittama Matinkylän asukastalon käynnistämisprojekti alkoi maaliskuussa 2012.

Asukastalon tavoitteista Kehittämistoiminnan päätavoitteena on tuottaa asukkaiden ja erilaisten paikallisten toimijoiden yhteistyönä asukastalo: Asukastalossa ihmiset voivat tavata toisiaan, toteuttaa tilanteistaan ja tarpeistaan nousevia toimintoja, osallistua järjestettyyn toimintaan sekä saada vertaisuuteen perustuvaa ja ammatillista neuvontaa ja apua ongelmien ratkomiseen. Asukastalo myös vastaa toiminnoillaan paikallisista olosuhteista nouseviin haasteisiin ja on aktiivinen toimija asukkaiden hyvinvointia edistävissä asioissa.

Mitä hyötyä asukkaille? Toiminta on tarkoitettu kaikille. Eri väestöryhmien keskinäinen vuorovaikutus ja yhdessä tekeminen mahdollistuvat: Raja-aitoja ylitetään ja keskinäinen luottamus lisääntyy, mikä voi vahvistaa alueen sosiaalista pääomaa. Mahdollisuus toimia omaehtoisesti sitä saa mitä tekee. Paikka oleskella (kahvia & lehtiä) seurallisesti tai yksin seurassa. Asukkaiden arjen tarpeet ja pulmat helpommin esiin (myös hiljainen tieto). Nopeampi reagointi alueen asioihin. Tukea ja apua saatavilla ilman ajanvarausta. Järjestöjen toimintaa ja kunnan palveluita samassa paikassa ( mahdollisuus vastata monipuolisesti erilaisiin tarpeisiin).

Miksi kannattaa tehdä yhteistyötä Kalliola: Asukkaat hyötyvät: toimitila, vuorovaikutus, monipuolisempi tuki ja apu. Asukastalotoiminnan kehittämiseen uusia aineksia: uudenlainen toimintaympäristö sekä eri toimijoiden ammattitaidosta ja osaamisesta oppiminen. Moniammatillisuuden ja erilaisten osaamisten hyödyntäminen parantavat toiminnan toteutusta; kaikki oppivat toisiltaan. Resurssit yhdistämällä saadaan enemmän aikaan (asukkaat, järjestöt, kunta). Toiminnan juurruttaminen helpottuu (kaikki mukana kehittämässä ja arvioimassa).

Miksi kannattaa tehdä yhteistyötä Espoon kaupungin aikuisten sosiaalityö: - Monituottajamallin kehittäminen aikuisten sosiaalipalveluissa - Matalampi kynnys; asukkaat ja työntekijät - Työllistymisen mahdollistaminen mm. harjoittelupaikkojen osalta. Asiakas ei ole ainoastaan palveluiden käyttäjä vaan on kaksoisroolissa asiakkaasta kumppani. - Mahdollistaa paremmat edellytykset kokemusasiantuntijatutkimuksen kehittämiselle

Miksi yhteistyö onnistui? Pidempi yhteistyö taustalla (10 v järjestökatu Espoossa) Luottamus toimijoiden välillä hyvä Avoimuus Osallistava suunnittelu ja toimijoiden keskinäinen kunnioitus Alueen toimivat yhteistyöverkostot Yhteiset lähtökohdat kaikilla osapuolilla (asukaslähtöinen toimintatapa) Yhteiset päämärät ja tavoitteet (löydettiin keskustelun kautta) Ei ongelmakeskeinen lähestymistapa kaikkien mahdollisuus olla mukana. Yhteistyökykyiset ja haluiset työntekijät Toiminnasta oli kokemusta ja tietoa, jota voitiin hyödyntää (Pasila)

Kiitos

Kylämajan julkisivu

Kylämajan yhteinen olohuone

Lisätietoja: www.kalliola.fi www.kylamaja.fi http://www.espoo.fi/fi- FI/Sosiaali_ja_terveyspalvelut/Perhe_ja_sosiaalipalvelut