KORKEASTI KOULUTETUT MAAHANMUUTTAJAT HUKATTU RESURSSI? Hannu-Pekka Huttunen Projektisuunnittelija Turun työ- ja elinkeinotoimisto Maahanmuuttajien osaamisen tunnistaminen 10.5.2011 Sedu Aikuiskoulutus, Seinäjoki 1
KOULUTUSTAUSTA (kaikki maahanmuuttajat Suomessa) Alempi perusaste 9 % Ylempi perusaste 22 % Keskiaste 32 % Alin korkea-aste 8 % Alempi kand. aste 9 % Ylempi kand. aste 7 % Tutkijakoulutus 1 % Tuntematon 12 % 2
SPECIMA Korkeasti koulutetut maahanmuuttajat Toiminta-aika: 1.12.2000-31.08.2007 Valtakunnallinen ESR-projekti, jota koordinoi Turun työvoimatoimiston Kansainväliset palvelut. 3
Kohderyhmä: korkeasti koulutetut maahanmuuttajat Suomessa usein työttöminä tai koulutusta vastaamattomissa töissä Edustavat aloja, jotka kärsivät työvoimapulasta (esim. terveydenhoitoala) Suomen työmarkkinoilla tarvittavat tiedot ovat puutteelliset (atkosaaminen, kielitaito: suomi ja englanti, uusin oman alan osaaminen, suhteet ja verkostot) Tutkinnon rinnastamisen ja tunnustamisen tarve 4
SPECIMAN TAVOITTEET Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien työllistyminen koulutustaan vastaaviin töihin Osaamisresurssien hyödyntäminen työvoimapula-aloilla Syrjäytymisen ehkäiseminen 5
SPECIMAN KEINOT Uusien mallien kehittäminen korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien pätevöittämis- ja täydennyskoulutuksiin Yhteistoiminta ja tiedonkulku viranomaisten ja muiden sidosryhmien välillä Vaikuttaminen yleiseen mielipiteeseen (media, lobbaus) Pätevöitymiseen ja tutkintojen tunnustamiseen liittyvää informaatiota työhallinnon asiakkaille Täsmennetyt työvoimapoliittiset toimenpiteet 6
SPECIMAN KOULUTUKSET Lääkäriksi Suomeen (15.5. 21.8.2001) Opettajaksi Suomeen (1.10.2001 30.4.2002) CAD-suunnittelijaksi Suomeen (29.4. 29.11.2002) SPECIMA LAB (3.6. 29.11.2002) SPECIMA ALFA suggestopedista englantia (27.5. 24.9.2002) KulttuuriSpecima (19.5. 14.11.2003) Hammaslääkäri-SPECIMA I (20.9.2004 30.11.2005) Hammaslääkäri-SPECIMA II (15.8.2006 15.6.2007) MEDIMIKS Terveydenhuoltoalalle valmentava koulutus (20.10.2004 20.4.2005) Farmaseutti-SPECIMA (30.8.2005 30.9.2006) Opinto-ohjaajaksi Suomeen (23.1.2006 30.6.2007) MediCareMix Sosiaali- ja terveysalalle valmentava koulutus (15.1. 13.6.2007) KontaktiSpecima (13.11.2006 20.6.2007) 7
SPECIMAN OSALLISTUJAT ALOITTAIN 2 % 4 % 6 % 7 % 7 % 14 % 38 % Terveydenhuoltoala 38 % Opetusala 22 % Tekninen ala 14 % Muu luonnontieteellinen ala 7 % Kaupallinen ala 7 % Taiteellinen ala 6 % 22 % Humanistinen ala 4 % Oikeustieteellinen ala 2 % 8
Hammaslääkäreiden pätevöitymiskoulutuksen kannattavuus pätevöitymiskoulutus + 26 000 säästyneet työttömyyskustannukset 4 v 2 kk aikana maksetut verot 4 v 2 kk aikana 10 kk - 18 000 + 70 400-97 000* 5 v. hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinto *tutkinnon hintaan ei ole sisällytetty kliinisen harjoittelun kustannuksia, jotka ovat arviolta n. 60000 9
LATAA PDF-VERSIO: www.turunte-toimisto.fi 10
SUOMI MATKALLA TULEVAISUUTEEN Väestö ikääntyy Työvoimapula pahenee Maahanmuuttajien määrä lisääntyy Maahanmuuttajien osaaminen täytyy osata hyödyntää Korkeasti koulutetut töihin omalle alalleen Ammatillinen koulutus mukana kotoutumisessa alusta saakka Valmentavien ja pätevöittävien koulutusten jatko on turvattava valtakunnan tasolla 11
12
Matti Liukko: Suomen ikärakenteen muutos työvoiman saatavuuden ja huoltosuhteen haasteena. Avoin Suomi kuka vastaa? Työperusteisesta maahanmuutosta. Toim. Hannu-Pekka Huttunen ja Suvi Äärilä (Helsinki 2010) 13
Matti Liukko/MHL-palvelut: Tilastokeskuksen ennusteen perusteella 70 % koulutuksesta valmistuvista nuorista tulisi siirtyä julkiselle sektorille, jotta nykyinen palvelutaso voisi säilyä Nykyisen huoltosuhteen säilyttämiseksi Suomeen tarvittaisiin 888000 työikäistä maahanmuuttajaa vuoteen 2020 mennessä 1.4 miljoonaa vuoteen 2030 mennessä Huoltosuhteen haaste jakautuu epätasaisesti, Suomessa on jo kuntia, joissa nuorimmat asukkaat ovat 50-vuotiaita Rekrytointi Nyt! seminaari 27.5.2010 Helsinki/SEURE 14
TYÖVOIMATARVE Kuntasektorilla? Eläköitymisvauhti kasvaa: vv. 2010-2030 eläkkeelle jää 63 % nykyisistä kunta-alan työntekijöistä (suuret ammattialakohtaiset erot) Valtiosektorilla? Eläköitymisen vaikutus? Tuottavuusohjelman vaikutus? Yksityisellä sektorilla? Globaalin maailmantalouden muutokset? Elinkeinorakenteen muutokset? Kolmannella sektorilla? Vapaaehtoistyövoiman tarve? Välityömarkkinoiden osuus? 15
Työnantajilta, organisaatioiden henkilöstöhallinnoilta sekä työyhteisöiltä uusi tilanne vaatii myös monimuotoisuussilmälasien käyttöönottoa tai niiden uudelleenasettelua. Konkreettinen kehittämisalue monessa organisaatiossa on monimuotoisuuden johtaminen, ja siihen tarvitaan myös ulkopuolista tukea ja koulutusta. 16
ASENNEILMAPIIRI? EVAn tilaaman tutkimuksen mukaan Vain neljännes (25 %) helpottaisi ulkomaalaisten Suomeen muuttoa, vaikka sen tarpeellisuutta perusteltaisiin uhkakuvilla väestömme ikääntymisestä ja vähentymisestä Uusimman tuloksen myötä suomalaisten maahanmuuttoasenteissa 2000-luvun aikana tapahtunut vähittäinen lientyminen on nyt nollattu ja palattu takaisin 1990-luvulle Ilkka Haavisto Pentti Kiljunen (2011): Maailman paras maa. EVAn kansallinen arvo- ja asennetutkimus 2011. Helsinki: Taloustieto Oy 17
LOPUKSI Työvoimapula tuleeko se? 18
Vrt. ilmastonmuutos = suurin osa tutkijoista sitä mieltä, että ilmaston lämpeneminen on tosiasia, pieni vähemmistö kyseenalaistaa Suurin osa tutkijoista sitä mieltä, että työvoimapula on väistämätön ilmiö jo lähitulevaisuudessa Muutama toisinajattelija epäilee, perusteluna useimmiten Suomen talouden jyrkkä supistuminen (kauhuskenaario) 19
Avoin Suomi kuka vastaa? Työperusteisesta maahanmuutosta. Toim. Hannu-Pekka Huttunen ja Suvi Äärilä Helsinki: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 2010 [Euroopan Sosiaalirahasto] http://epaper.edita.fi/ely_keskus/avoin_suomi/ (digilehti) http://www.ely-keskus.fi/fi/ajankohtaista/julkaisut/ (pdf) 20
KIITOS! 21