TEM Tilastotiedote 2010:4. Ulkomaalaiset työnhakijat työ- ja elinkeinotoimistoissa

Transkriptio

1 TEM Tilastotiedote 2010:4 Ulkomaalaiset työnhakijat työ- ja elinkeinotoimistoissa vuonna 2009

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Ulkomaalaiset työnhakijat työ- ja elinkeinotoimistoissa vuonna Yleistä kotouttamisen piirissä olevista maahanmuuttajista vuonna Maahanmuuttajien koulutus työ- ja elinkeinotoimistoissa vuonna Työ- ja elinkeinotoimistojen työlupayksikköjen tekemät työntekijän oleskelulupien osaratkaisut vuonna 2009 Liite 1 Ulkomaalaiset työnhakijat työ- ja elinkeinotoimistoissa vuosina

3 1. Johdanto Tilastokatsauksessa on käytetty lähteenä työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoja. Terminologisesti katsauksessa tarkoitetaan tästä johtuen ulkomaalaisella työ- ja elinkeinotoimiston työnhakijaa, jolla on jokin muu kuin Suomen kansalaisuus ja maahanmuuttajalla kotouttamislain piirissä olevaa ulkomaalaista. Katsauksessa puhutaan vielä työ- ja elinkeinokeskuksista (TE-keskuksista). Aluehallinnon uudistuksesta johtuen TE-keskusten tilalle perustettiin Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELYkeskukset). 3

4 2. Ulkomaalaiset työnhakijat työ- ja elinkeinotoimistoissa vuonna 2009 Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuoden 2009 aikana ulkomaalaisia työnhakijoita , mikä on enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Hakijat edustivat noin 180 eri kansalaisuutta. Suurin osa ulkomaalaisista työnhakijoista oli naapurimaista: Venäjältä , Virosta ja Ruotsista Muita suuria ryhmiä olivat irakilaiset (2 400), somalialaiset (2 000), thaimaalaiset (2 000), turkkilaiset (1 400), iranilaiset (1 300) ja afganistanilaiset (1 300). Yhteensä työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuonna 2009 työnhakijana henkilöä 1. Ulkomaalaisten työnhakijoiden osuus kaikista työnhakijoista oli 6,4 %. Taulukko 1. Ulkomaalaiset työnhakijat v Työnhakijat Miehet Naiset vuotiaat vuotiaat yli 45 - vuotiaat Työttömänä olleet Lähde: TEM, työnvälitystilasto ULV2 Ulkomaalaisista työnhakijoista oli ollut työttömänä vuoden 2009 aikana. Työnhakijoista naisia oli 52,5 % ja miehiä 47,5 %. Suurin osa (46,5 %) ulkomaalaisista työnhakijoista oli vuotiaita. 1 Luvussa ovat mukana työttömien lisäksi ne työnhakijat, jotka työssä tai koulutuksessa ollen etsivät uutta työpaikkaa, lomautetut, lyhennetyllä työviikolla olevat sekä työttömyyseläkeläiset. 4

5 Kuvio 1. Ulkomaalaiset työnhakijat ja työttömät työnhakijat vuosikeskiarvo Työttömät työnhakijat Työnhakijat Ulkomaalaisten työnhakijoiden ja työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut vuoden 2008 lopulla alkaneen taantuman johdosta. Kasvu on jatkunut vuonna Ulkomaalaisia työnhakijoita oli vuonna 2009 keskimäärin , joista työttömiä työnhakijoita

6 Kuvio 2. Koko väestön ja ulkomaalaisten työttömyysasteet joulukuun lopussa vuosina Työttömyysasteet joulukuun lopussa Koko väestö Ulkomaalaiset Lähde: Tilastokeskus työvoimatutkimus, ulkomaalaisten osalta työssäkäyntitilasto (2009 ulkomaalaiset TEM:n arvio) Ulkomaalaisten työttömyysaste on ollut aleneva koko 2000-luvun aina vuoden 2008 lopulla alkaneeseen taantumaan saakka. Silti ulkomaalaisten työttömyysaste on yli kaksinkertainen koko väestön työttömyysasteeseen verrattuna. Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan ulkomaalaisten työttömyysaste oli vuoden 2009 lopussa 26,5 %. Kuvio 3. Ulkomaalaiset työnhakijat: suurimmat kansalaisuudet vuonna 2009 Ulkomaalaiset työnhakijat: suurimmat kansalaisuusryhmät vuonna Venäjä Viro Irak Somalia Thaimaa Lähde: TEM, työnvälitystilasto KK21 Ulkomaalaisista työnhakijoista suurimmat kansalaisuusryhmät olivat venäläiset, virolaiset, irakilaiset, somalialaiset ja thaimaalaiset. Erityisesti virolaisten työnhakijoiden määrä kasvoi voimakkaasti vuonna Vuoden 2009 ulkomaalaisten työttömyysaste TEM:n arvio 6

7 Kuvio 4. Ulkomaalaiset työnhakijat TE-keskuksittain keskimäärin vuonna Ulkomaalaiset työnhakijat TE-keskuksittain vuonna työnhakijat ======== työttömät ======== UUSIMAA VARSINAIS-SUOMI SATAKUNTA HÄME PIRKANMAA KAAKKOIS-SUOMI ETELÄ-SAVO POHJOIS-SAVO POHJOIS-KARJALA KESKI-SUOMI ETELÄ-POHJANMAA POHJANMAA POHJOIS-POHJANMAA KAINUU LAPPI Lähde: TEM, työnvälitystilasto KK21B Valtaosa kaikista ulkomaalaisista, keskimäärin henkilöä oli vuonna 2009 työnhakijana Uudenmaan TE-keskuksen alueella. Heistä työttömiä työnhakijoita oli 7203 henkilöä. Seuraavaksi eniten ulkomaalaisia työnhakijoita oli Varsinais-Suomessa (3603, joista työttömiä 1714), Pirkanmaalla (2893, joista työttömiä 1278) ja Kaakkois-Suomessa (2886, joista työttömiä 1210). 3 Luvut ovat tilannekatsauksen mukaisia kuukauden viimeisen työpäivän tiedoista laskettuja vuosikeskiarvoja. 7

8 Kuvio 5. Ulkomaalaiset työnhakijat koulutuksen mukaan vuonna 2009 Ulkomaalaiset työnhakijat koulutuksen mukaan 2009 Tuntematon Tutkijakoulutus Ylempi kand. Alempi kand. Alin korkea-aste keskiaste Ylempi perusaste Alempi perusaste Lähde: TEM, työnvälitystilasto ULV6 Suurimmalla osalla TE-toimistojen ulkomaalaisista työnhakijoista oli keskiasteen tai ylemmän perusasteen koulutus. Myös ryhmään koulutus tuntematon kuului suuri osa työnhakijoista 4. 4 Ryhmään koulutus tuntematon merkitään työnhakijat, joiden koulutusastetta ei ole voitu määrittää mm. puuttuvien opintoasiakirjojen takia. Tämä vaikuttaa osaltaan ryhmän suuruuteen. 8

9 Kuvio 6. Ulkomaalaiset työnhakijat ammattiryhmittäin vuonna 2009 Ulkomaalaiset työnhakijat ammattiryhmittäin 2009 Ei ammattia Palveluala Teollisuustyö Rakennus- ja kaivosala Kuljetus- ja liikenne Maa- ja metsätaloustyö Kaupallinen työ Hallinto-, toimisto-; Terveydenhuolto- ja sosiaaliala Tieteellinen, teknillinen Lähde: TEM, työnvälitystilasto ULV5 Suurimpia ulkomaalaisten työnhakijoiden ammattiryhmiä olivat vuonna 2009 tieteelliset ja tekniset ammatit, teollisuustyö ja palveluala sekä ryhmä ei ammattia 5. 5 Jos työnhakijalla ei ole esittää työhistoriaan liittyviä asiakirjoja eikä hakijalle näin voida määrittää ammattia, merkitsevät TE-toimistojen virkailijat hakijalle ei ammattia. Tämä vaikuttaa osaltaan ryhmän suuruuteen. 9

10 3. Yleistä kotouttamisen piirissä olevista maahanmuuttajista vuonna 2009 Vuoden 2009 aikana työmarkkinatukena maksettavaa kotoutumistukea maksettiin yhteensä maahanmuuttajalle. Enintään kolme vuotta jatkuva kotoutumissuunnitelma laadittiin ensimmäistä kertaa henkilölle. Työvoimapoliittisissa toimenpiteissä oli yhteensä kotoutujaa. Taulukko 2. Kotoutumistuen piirissä olevat ja heidän osallistumisensa työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin ja sijoittuminen avoimille työmarkkinoille vuosina v v v v v Kotoutumistuen piirissä vuoden aikana Vuoden aikana ensimmäistä kertaa laaditut kotoutumissuunnitelmat Työvoimapoliittisissa toimenpiteissä yhteensä henkilöitä Heihin kohdistuneet toimenpiteet: - työvoimapoliittisessa koulutuksessa työvoimakoulutukseen rinnastettavassa koulutuksessa työharjoittelussa tai työelämävalmennuksessa Avoimille työmarkkinoille sijoittumisia Lähde: KELA; Työmarkkinatukena maksettu kotoutumistuki v. 2009, TEM, työnvälitystilasto Työvoimapolitiikan aktiivitoimenpiteillä edistetään varsin laajasti maahanmuuttajien työllisyyttä. Vuonna 2009 ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden aktivointiaste oli 38,4 %, kun se kaikkien työttömien työnhakijoiden osalta oli 23 %. 10

11 Kuvio 7. Tehtyjen kotoutumissuunnitelmien määrät vuonna 2009 Tehtyjen kotoutumissuunnitelmien määrät vuonna YHTEENSÄ MIEHET NAISET VUOTIAAT VUOTIAAT VUOTIAAT VUOTIAAT YLI 55-VUOTIAAT Lähde: TEM, työnvälitystilasto KTS1 Kotoutumissuunnitelmia tehtiin vuonna 2009 yhteensä maahanmuuttajalle. Naisille tehtiin yhteensä 7171 ja miehille 5477 kotoutumissuunnitelmaa. Suurin osa (3113) kaikista suunnitelmista tehtiin vuotiaille maahanmuuttajille. 11

12 Kuvio 8. Kotoutumissuunnitelmat TE-keskuksittain vuonna 2009 Lähde: TEM, työnvälitystilasto, KTS1 Eniten kotoutumissuunnitelmia (3585) tehtiin Uudenmaan TE-keskuksen alueella vuonna Seuraavaksi eniten kotoutumissuunnitelmia tehtiin Pohjois-Pohjanmaalla (1489), Kaakkois-Suomessa (1389) ja Pirkanmaalla (1011). Koko maassa tehtiin vuonna 2009 yhteensä kotoutumissuunnitelmaa. 12

13 Taulukko 3. Ensimmäistä kertaa laaditut kotoutumissuunnitelmat TE-keskuksittain vuonna 2009 ENSIMMÄISTÄ KERTAA LAADITUT KOTOUTUMISSUUNNITELMAT V Yhteensä Miehet Naiset TE-keskus Yhteensä Alle 25 Yli 24 Alle 25 Yli 24 Yht. Alle 25 Yli 24 Yht. Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Lappi KOKO MAA Lähde: TEM työnvälityksen raportointijärjestelmä Ensimmäistä kertaa laaditut kotoutumissuunnitelmat Ensimmäistä kertaa laadittiin kotoutumissuunnitelma vuonna 2009 yhteensä maahanmuuttajalle. Näistä miehiä oli ja naisia Suunnitelmista 4531 tehtiin yli 24-vuotiaille ja 1739 alle 24- vuotiaille maahanmuuttajille. 13

14 Kuvio 9. Rinnasteisessa toimenpiteessä olevat kotoutujat TE-keskuksittain Lähde: TEM, työnvälitystilasto TLV1 Rinnastettavalla toimenpiteellä tarkoitetaan sitä, että kotoutumistukeen oikeutettu maahanmuuttaja voi osallistua kotoutumistukieduin esim. koulutukseen, työharjoitteluun tai muuhun hänelle sopivaan toimenpiteeseen. Tuen maksaminen edellyttää TE-toimiston tekemää rinnastamispäätöstä. Eniten kotoutujia rinnastetuissa toimenpiteissä vuonna 2009 oli Uudellamaalla. Seuraavaksi eniten heitä oli Pirkanmaalla, Kaakkois-Suomessa ja Varsinais-Suomessa. Ulkomaalaisiin kohdistuneet työvoimapoliittiset toimenpiteet Kotoutujiin kohdistuneiden toimenpiteiden lisäksi työ- ja elinkeinohallinnon tietojärjestelmästä saadaan tietoja kaikista TE-toimistoon ilmoittautuneista ulkomaalaisista. Heillä tarkoitetaan niitä henkilöitä, joilla ei ole Suomen kansalaisuutta. Ulkomaalaisiin on kohdistettu viime vuosien aikana jopa suhteellisesti enemmän työvoimapolitiikan toimenpiteitä kuin kantaväestöön. Vuonna 2009 suurin ryhmä oli työvoimakoulutuksen aloittaneet ( henkilöä 6 ). Toimenpiteellä sijoitettiin yhteensä henkilöä ja töihin yleisille työmarkkinoille sijoittui ulkomaalaista työnhakijaa 7. Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimuksen mukaan 8 ulkomaan kansalaisiin kohdennetut toimenpiteet ovat useimmiten kotoutumissuunnitelmaan kuuluvaa lyhytkestoista valmentavaa työvoimakoulutusta tai työharjoittelua työmarkkinatuella. Näiden avulla maahanmuuttaja usein vasta oppii suomen kieltä ja perehtyy suomalaiseen työelämään. Erityisesti muiden kuin EU-kansalaisten osalta työllistyneiden osuus jää näissä toimenpiteissä matalaksi. Kotouttamiskoulutus kuitenkin edesauttaa ulkomaalaisia sijoittumaan muille toimenpiteille ja löytämään esim. jatkokoulutusta. Sen sijaan ammatillisen työvoimakoulutuksen tai tukityön päättäneiden ulkomaalaisten työllistyminen ei näyttäisi juurikaan eroavan kantaväestöstä. 6 TEM, työnvälitystilasto TKV35 7 TEM, työnvälitystilasto ULV3 8 Toimenpiteiltä sijoittuminen vuosina 2006 ja 2007, TEM: analyysejä, Nio & Sardar,

15 4. Maahanmuuttajien koulutus työ- ja elinkeinotoimistoissa Työ- ja elinkeinotoimistojen maahanmuuttaja-asiakkaat voivat osallistua työvoimakoulutukseen ja kotoutumisen piirissä oleville voidaan tehdä rinnastamispäätös, jonka perusteella he voivat osallistua myös muuhun kuin työvoimakoulutukseen. Maahanmuuttajien työvoimakoulutus voi olla kotoutumiskoulutusta, muuta maahanmuuttajien valmentavaa koulutusta, maahanmuuttajien valmentavaa ammatillista koulutusta tai maahanmuuttajien tutkintotavoitteista koulutusta. Kotoutumiskoulutus sisältää suomen tai ruotsin kielen opintoja, yhteiskunta- ja kulttuuritietoutta, ohjausta ja ammatillisten suunnitelmien laatimista. Koulutusta toteutetaan Opetushallituksen suositusten 9 mukaan. Taulukko 4. Vuonna 2009 hankittu kotoutumiskoulutus Kotoutumiskoulutuksen opiskelijatyöpäivien lkm ja koulutuksen kustannukset ELY-keskus Opiskelijatyöpäivät lkm Uusimaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Satakunta Häme Etelä-Pohjanmaa Yhteensä Lähde: TEM, työnvälityksen raportointijärjestelmä Lukumääräisesti eniten kotoutumiskoulutuksen 10 opiskelijatyöpäiviä järjesti Uudenmaan TE-keskus, yhteensä päivää. Koulutuspäivien yhteenlaskettu lukumäärä on huomattavasti suurempi kuin muilla alueilla, mikä kuvastaa pääkaupunkiseudulle keskittyneen ja yhä kasvavan maahanmuuttajaväestön määrää. Seuraavaksi eniten opiskelijatyöpäiviä järjestettiin Varsinais-Suomessa ( ), Pirkanmaalla 9 Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus, OPH, 2007 ja Luku- ja kirjoitustaidottomien maahanmuuttajien koulutus, Tavoiteammattiryhmä X6 15

16 (79 489) ja Kaakkois-Suomessa (73 976). Yhteensä eri TE-keskusten alueella järjestettiin maahanmuuttajille opiskelijatyöpäivää. Eniten kustannuksia opiskelijatyöpäivistä vuonna 2009 tuli suurimmalle koulutuksen hankkijalle Uudenmaan TE-keskukselle, yhteensä euroa. Seuraavaksi eniten kustannuksia oli Varsinais- Suomen ( ), Pirkanmaan ( ), Kaakkois-Suomen ( ) ja Pohjois- Pohjanmaan ( ) TE-keskuksilla. Yhteensä maahanmuuttajakoulutuksen kustannukset vuonna 2009 olivat euroa. Kotoutumiskoulutuksen opiskelijatyöpäivän keskihinta oli 29,80 euroa. Kotoutumiskoulutuksen lisäksi valmentavan koulutuksen momentilta hankittiin myös ammattiin valmistavaa koulutusta. Viime vuosina on järjestetty mm. sosiaali- ja terveysalalle, opetusalalle, toimisto- ja ATKalalle sekä palvelualalle valmistavaa koulutusta. Koko valmentavan koulutuksen momentti oli vuonna miljoonaa euroa, josta maahanmuuttajiin käytettiin 36,3 miljoonaa euroa. Ammatillinen työvoimakoulutus Pyrkimyksenä on, että maahanmuuttajat osallistuvat riittävän kielitaidon saavutettuaan samoihin ammatillisiin koulutuksiin kuin muutkin työnhakijat. TE-keskukset järjestävät kuitenkin oman harkintansa mukaan jonkin verran yksinomaan maahanmuuttajille räätälöityjä koulutuksia. Eniten näitä on järjestetty sosiaali- ja terveys- sekä palvelualoille. 16

17 Kuvio 10. Maahanmuuttajien tutkintotavoitteinen työvoimakoulutus v Maahanmuuttajien tutkintotavoitteinen työvoimakoulutus v Sosiaali- ja terveydenhuoltoala Yritys- ja asioimitulkkaus Lääkärin pätevöitymiskoulutus Opetus Kansainväl. kauppa akateemisille Toimistoala, atk- ja tietokoneala Palvelualat =myynti, kauppa, ravitsemus... Korjausompelu Puhdistuspalvelut Kuljetus Varasto Rakennusala, Kone- ja metalliala Muu Tutkintotavoitteinen v Tutkintotavoitteinen v Lähde: TEM/Erilliskysely TE -keskuksille 11/2009 Keskimäärin ammatillisen koulutuksen voidaan arvioida kestävän noin 100 opiskelijatyöpäivää. Ammatillisen koulutuksen opiskelijatyöpäivän keskihinta vuonna 2009 oli noin 41 euroa/opiskelijatyöpäivä. Kun ammatillisen koulutuksen aloittaneita maahanmuuttajia oli vuonna 2009 yhteensä 2 931, saadaan laskennalliseksi arvioiduksi kustannukseksi em. keskiarvotiedoilla yhteensä noin 12 miljoonaa euroa. Työvoimakoulutuksena järjestettiin myös ammatillista valmentavaa koulutusta. Yksittäisistä aloista eniten ammatillista valmentavaa koulutusta vuonna 2009 järjestettiin sosiaali- ja terveydenhuoltoalalle, palvelualoille ja toimisto-, atk- ja tietokonealalle. 17

18 Taulukko 5. Kaikkien ulkomaalaisten koulutustapahtumat vuonna 2009 Aloittaneita Suorittaneita Keskeyttäneitä Ammatillinen Valmentava Yhteensä Lähde: TEM, työnvälitystilasto TKV35 Ammatillisen työvoimapoliittisen koulutuksen aloitti henkilöä ja valmentavan koulutuksen Ammatillisen koulutuksen jakautuminen ammattialoittain käy ilmi kuviosta 10. Suurin osa valmentavasta koulutuksesta oli kotoutumiskoulutusta, mutta jonkun verran järjestettiin myös esim. YKI tutkintoon valmistavaa tai eri ammattialoille valmistavaa koulutusta. Kuvio 11. Maahanmuuttajakoulutuksen keskeyttäneet vuonna 2009 Maahanmuuttajakoulutuksen keskeyttäneet v (pl. ESR) Koulutusalan työhön Muuhun työhön Muuhun koulutukseen Terveydelliset syyt Muut henkilökohtaiset syyt Opetusjärjestelyt Keskeyttämisen syy Muut syyt Erotettu poissaolojen vuoksi Erotettu muusta syystä Lähde: TEM, työnvälitystilasto TKV 18B Maahanmuuttajakoulutuksen keskeytti henkilöä vuonna Yhteensä 599 henkilöllä keskeytyksen syynä oli siirtyminen muuhun koulutukseen tai työhön. Koulutuksesta erotettiin 120 henkilöä poissaolojen tai muun syyn vuoksi. 18

19 Luku- ja kirjoitustaidottomien opetus Kotouttamislaissa on määrätty työ- ja elinkeinohallinnon tehtäväksi myös maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon opetuksen järjestäminen. Suuremmilla paikkakunnilla luku- ja kirjoitustaidon opetus hankitaan yleensä osana suurempaa koulutuksen kapasiteettihankintaa ja koulutuksen järjestäjät eriyttävät koulutuksen omiksi ryhmikseen taitotasojen mukaisesti. Pienemmillä paikkakunnilla ongelmaksi on todettu koulutusryhmien pienuus: luku- ja kirjoitustaidottomia on vain vähän ja he saattavat olla maantieteellisesti hajallaan. Luku- ja kirjoitustaidon opetusta TE hallinnon järjestämänä on saanut vuonna 2008 noin 750 henkilöä ja vuonna 2009 noin 770 henkilöä 11. Koulutuksen palautejärjestelmä OPAL Kaikesta työvoimapoliittisesta koulutuksesta kerätään palautetietoa sähköisen palautejärjestelmän, OPALin avulla. Maahanmuuttajien osalta järjestelmää on kritisoitu hankalaksi, koska osallistujat tarvitsevat yleensä opettajan tai muun asiantuntijan apua palautteen laatimisessa. Näin vastaukset eivät ehkä ole yhtä objektiivisia, kuin valtaväestön antama palaute. Tuloksia voidaan kuitenkin pitää suuntaaantavina. Ammatillisista yli kymmenen päivän mittaisista kansallisesti rahoitetuista työvoimakoulutuksista saatiin vuonna 2009 opiskelijapalaute opiskelijalta, joiden äidinkieli oli muu kuin suomi tai ruotsi. Oletuksella, että suurin osa näistä oli maahanmuuttajia, kutsutaan tätä ryhmää seuraavassa maahanmuuttajiksi. ESR rahoitetuista koulutuksista tuli vain 23 vastaavan ryhmän palautetta, joten ne on tässä rajattu tarkastelun ulkopuolelle. 82,3 % antoi koulutuksesta yleisarvosanan hyvä tai erinomainen. 80,3 %:lla koulutus on lisännyt ammattitaitoa hyvin tai erinomaisesti. 36,3 % vastasi työllistyvänsä heti koulutuksen jälkeen. 82,9 %:lla työpaikan saanti liittyi juuri käytyyn työvoimakoulutukseen osittain tai kokonaan. Valmentavista yli kymmenen päivän mittaisista kansallisesti rahoitetuista työvoimakoulutuksista saatiin vuonna 2009 palaute opiskelijalta, joiden äidinkieli oli muu kuin suomi tai ruotsi. 87,2 % antoi koulutuksesta yleisarvosanan hyvä tai erinomainen. 66,0 % vastasi koulutuksen tavoitteiden toteutuneen kohdallaan hyvin tai erinomaisesti. 68,4 % opiskelutaidot ovat lisääntyneet hyvin tai erinomaisesti. 73,8 %:lla halu opiskella uusia asioita lisääntyi hyvin tai erinomaisesti. 59,0 %:lla tiedot suomalaisesta yhteiskunnasta ovat lisääntyneet hyvin tai erinomaisesti. 58,2 %:lla on helpottunut sopeutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan hyvin tai erinomaisesti. 52,9 %:lla on selkiytynyt elämäntilananne ja urasuunnittelu hyvin tai erinomaisesti. 11 Erilliskysely TE-keskuksille 11/

20 Kielitutkinnot Opetushallitus hallinnoi ja kehittää Suomen valtion kahta virallista kielitutkintojärjestelmää, yleisiä kielitutkintoja ja valtionhallinnon kielitutkintoja. Yleiset kielitutkinnot (YKI) ovat aikuisille suunnattuja toiminnallista kielitaitoa mittaavia tutkintoja, joita käytetään yleisesti työelämän tarpeisiin. Kielitaitoarviot annetaan taitotasoasteikolla, joka on yhteismitallinen Euroopan Neuvoston kehittämän kielitaidon yleiseurooppalaisen viitekehyksen asteikon kanssa. Kielitutkinnon voi suorittaa kolmella eri tasolla: ylimmällä, keskitasolla ja perustasolla. Valtionhallinnon kielitutkintojärjestelmä on tarkoitettu julkishallinnon henkilöstön toisen kotimaisen kielen hallinnan osoittamiseen 12. Suomen kansalaisuuslaissa (359/2003) yhtenä kansalaisuuden saamisen edellytyksenä on, että hakijalla on tyydyttävä suomen tai ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito. Yleisin tapa tämän osoittamiseksi on suorittaa yleisten kielitutkintojen keskitason kielitutkinto (taitotaso 3). Keskitason tutkinto mittaa toiminnallista kielitaitoa, jolla selviytyy yksinkertaisista työtehtävistä tai voi aloitella ammatillisia opintoja. Kielitaidon osoittamisvaatimus on voimakkaasti lisännyt suomen kielen tutkintoihin osallistuvien määriä. Työ- ja elinkeinoministeriö on sitoutunut järjestämään mahdollisuuden osallistua yleisten kielitutkintojen (YKI) suomenkielen keskitason tutkintoon (taitotaso 3) kotouttamislain piirissä tai vastaavassa asemassa oleville maahanmuuttajille. Pääsääntöisesti tämä mahdollisuus tarjotaan keskimäärin 40 opintoviikon pituisen maahanmuuttajakoulutuksen päätteeksi. Tutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen voidaan ohjata myös sellaisia maahanmuuttajakoulutuksen ulkopuolella olevia työnhakijoita, joiden arvioidaan hyötyvän kielitutkinnosta hakeutuessaan työhön tai koulutukseen tai pyrkiessään vakiinnuttamaan työtai koulutuspaikkansa. Yhteensä suomen kielen tutkintoja suoritettiin vuonna , joista työ- ja elinkeinohallinnon maksamia oli (keskitaso 866). Kaikki suorittajat eivät välttämättä merkitse maksajatahoaan, joten luvut eivät ole täysin luotettavat. Tutkintojen saatavuutta koskevaan palautteeseen on vastattu lisäämällä keskitason tutkintojen suorittamiskertoja. Yleisten kielitutkintojen suomen kielen keskitason tutkinnon voi suorittaa nykyisin neljä kertaa vuodesta. Taulukko 6. Yleisten kielitutkintojen suomen kielen suorittajamäärät vuosina Perustaso Keskitaso Ylin taso Yhteensä Vuosi Vuosi Vuosi Lähde: Jyväskylän yliopiston soveltavan kielentutkimuksen keskus 12 Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta 424/20031 luku1, As. 481/

21 5. Työ- ja elinkeinotoimistojen työlupayksikköjen tekemät työntekijän oleskelulupien osaratkaisut vuonna 2009 Uudenmaan, Tampereen, Lappeenrannan ja Ahvenanmaan työ- ja elinkeinotoimistojen työlupayksiköt tekivät vuonna 2009 yhteensä työntekijän oleskeluluvan osaratkaisua, joista 3863 ensimmäisiä lupia ja 6162 jatkolupia koskien. Edellisvuoteen verrattuna jatkolupien määrä pysyi lähes ennallaan, kun taas ensimmäisten lupien määrä väheni lähes puolella. Työvoiman saatavuusharkintaan perustuvien kielteisten osaratkaisujen suhteellinen määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna. Eniten lupia myönnettiin siivoojien, kokkien ja keittäjien, kuorma-auton ja ajoneuvoyhdistelmien kuljettajien, puutarhatyöntekijöiden, hitsaajien ja putkityöntekijöiden ammattialoille. Osaratkaisuja koskevat tilastot ovat ladattavissa mol.fi/finnwork-sivustolta (Ulkomaalainen töissä Suomessa) tai suoraan oheisesta linkistä: 21

22 Liite 1 Ulkomaalaiset työnhakijat työ- ja elinkeinotoimistoissa vuosina Ulkomaalaiset työnhakijat ja työttömänä olleet työnhakijat Työnhakijat Työttömänä olleet Lähde: TEM, työnvälitystilasto ULV2 22

23 Ulkomaalaiset työnhakijat kansalaisuuksittain Irak Venäjä Somalia Thaimaa Viro Lähde: TEM työnvälitystilasto ULV1 Ulkomaalaiset työnhakijat sukupuolen mukaan Miehet Naiset Lähde: TEM, työnvälitystilasto ULV2 23

24 Ulkomaalaiset työnhakijat ikäryhmän mukaan v v. 45- vuotiaat Lähde: TEM, työnvälitystilasto ULV2 24

25 Työ- ja elinkeinoministeriö PL VALTIONEUVOSTO TEM Tilastotiedote 2010:4 Tiedustelut: Työ- ja elinkeinoministeriö Toiminnan seuranta Petri Syvänen sähköposti: Julkaisu löytyy Internetistä osoitteesta: ISSN verkkojulkaisu