TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET

TOIVAKAN KUNTA Perusturvalautakunta 2.6.2015 TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.7.2015 alkaen

1 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 2 TOIMEENTULOTUEN TARKOITUS JA HAKEMISMENETTELY 3 3 TOIMEENTULOTUEN RAKENNE JA SUURUUS 5 3.1 Perustoimeentulotuki ja täydentävä toimeentulotuki 5 3.2 Toimeentulotuen määräytyminen 6 4 PERUSTOIMEENTULOTUKEEN HUOMIOON OTETTAVAT MENOT 6 4.1 Perusosa 6 4.2 Muut perusmenot 8 4.3 Asumismenojen huomioiminen 8 4.4 Sähkö 9 4.5 Kotivakuutus 10 4.6 Vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot 10 4.6.1 Hammashoitokustannukset 10 4.6.2 Silmälasit 11 4.6.3 Fysikaalinen hoito sekä psykoterapia ja lyhytkestoinen terapia 11 4.6.4 Palveluasuminen ja kotona annettavan palvelun maksut 11 5 TOIMEENTULOTUKEA MÄÄRITTÄESSÄ HUOMIOON OTETTAVAT TULOT JA VARAT 12 5.1 Ansiotulot 13 5.2 Yrittäjien tulot 13 5.3. Veronpalautukset 13 5.4. Opintotuki 14 5.5 Varat 14 6 TULOJA, JOITA EI OTETA HUOMIOON LASKELMASSA 14 7 TÄYDENTÄVÄ TOIMEENTULOTUKI: HUOMIOON OTETTAVAT MENOT 15 7.1 Päivähoitomenot ja iltapäiväkerho maksut 16 7.2 Vuokravakuus 16 7.3 Muuttokustannukset 16 7.4 Kodinirtaimisto 17 7.5 Lastenvaunut ja lastenrattaat 17 7.7 Lasten luonapito 17 7.8 Lasten juhlat ja harrastusmenot 18

2 7.9 Romanivaatetus 18 7.10 Hautauskustannukset 18 7.11 Opiskelusta aiheutuvat kustannukset 18 7.12 Passit, henkilökortti ja kansalaisuushakemukset 18 7.13 Digisovitin 19 7.14 Edunvalvojan palkkio 19 9 TULOJEN JAKSOTTAMINEN 20

3 1 JOHDANTO Tämän ohjeen tarkoituksena on linjata toimentulotukilain soveltaminen Toivakan kunnassa. Toimeentulotuen myöntäminen tapahtuu sosiaali- ja terveysministeriön antamien soveltamisohjeiden mukaisesti (Opas toimeentulotukilain soveltajalle. Sosiaalija terveysministeriö 2013:4). Toimeentulotukiohje ohjaa toimeentulotukityötä tekevän sosiaalityöntekijän päätöksentekoa ja auttaa toimeentulotukea hakevaa kuntalaista. Lain mukaan toimeentulotukea myönnettäessä tulee käyttää yksilökohtaista harkintaa ja päätökset tulee aina perustella toimeentulotukilain ja vastaavan asetuksen asianmukaisilla kohdilla. Perusturvalautakunnan hyväksymät ohjeet on tarkoitettu täydentämään ja tarkentamaan toimeentulotukilain ja -asetuksien säädöksiä sekä takaamaan yhtenäinen käytäntö toimeentulotukilakia sovellettaessa. Toivakan kunnan ajatuksena on tehdä ennaltaehkäisevää työtä sen eteen, ettei toimeentulotukiasiakkuutta synny. Ensimmäistä kertaa toimeentulotukea hakiessa kuntalaiselle tehdään sosiaalityöntekijän toimesta kokonaisvaltainen kartoitus, jotta varmistuu kaikkien muiden etuuksien hakeminen ja saaminen ennen viimesijaisen etuuden eli toimeentulotuen myöntämistä. Toisekseen hakijan kanssa yhteistyössä tehdään tilannekartoitus ja asiakkuuden pidempään jatkuessa kokonaisvaltainen asiakassuunnitelma. SÄÄNNÖKSET Laki toimeentulotuesta 1412/1997 (muutokset 2005/1218) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeudesta 812/2000 Hallintolaki 434/2003 Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001 Laki lapsen elatuksesta 704/1975 Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010 Sosiaali- ja terveysministeriön opas toimeentulotuen soveltajille 2013:4

4 2 TOIMEENTULOTUEN TARKOITUS JA HAKEMISMENETTELY Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuki on etuus, jolla taataan jokaisen oikeudeksi säädetty perustuslain 19 :n 1 momentissa tarkoitettu välttämätön toimeentulo. Toimeentulotuen tarve arvioidaan yksilö- ja perhekohtaisen elämäntilanteen sekä taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen perusteella. Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa (234/1929), lapsen elatuksesta annetussa laissa (704/1975) ja muussa laissa säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta. Pääsääntöisesti alaikäisen lapsen elatuksesta vastaavat lapsen vanhemmat. Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla (esimerkiksi hakija saa avustuksia elantoon, asumiseen ja koulutuskustannuksiin vanhemmiltaan tai muulta omaiselta). Toimeentulotuki myönnetään hakemuksesta. Mikäli asiakas haluaa keskustella henkilökohtaisesti sosiaalityöntekijän kanssa, on hänelle järjestettävä mahdollisuus siihen viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen, kun asiakas on tätä pyytänyt. Pääsäänöisesti toimeentulotuki myönnetään hakemiskuukaudesta alkaen ja yleensä yhdelle kuukaudelle. Tarpeen mukaan se voidaan kuitenkin myöntää yhtä kuukautta lyhyemmältä tai pidemmältä ajalta. Toimeentulotukea haetaan kirjallisesti, asiakaskäynnillä tai muulla sosiaalityöntekijän hyväksymällä tavalla. Hakemuksesta on käytävä ilmi asiakkaan vaatimus perusteluineen. Mikäli hakemuksesta ei ilmene, mihin asiakas hakee toimeentulotukea, on hakemusta siltä osin pyydettävä täydentämään. Puutteellinen hakemus viivästyttää käsittelyä tai se voidaan joutua hylkäämään. Hakijan on esitettävä tositteet kaikista niistä välttämättömistä tiedoista, jotka vaikuttavat toimeentulotukeen. Näitä tositteita ovat esimerkiksi tositteet tuloista ja menoista, päätökset muista sosiaalietuuksista sekä hakijan ja samassa taloudessa

5 asuvien pankkitilien tiliotteet kaikista tileistä kahdelta edelliseltä kuukaudelta. Perhekokoonpano tarkistetaan asiakkaan asioidessa. Tarvittaessa asiakkaan on todistettava henkilöllisyytensä. Asiakkaan, jolla on Poste Restante- osoite, tulee antaa selvitys kenen luona hän oleskelee. Toimeentulotukipäätös tulee tehdä viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Myös pyyntö toimittaa puutteelliseen hakemukseen lisätositteita on tehtävä viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä ja päätös puolestaan viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Päätös toimeentulotuesta annetaan aina kirjallisena. Päätökseen tulee kirjata tarkasti kaikki ne asiat, joihin asiakas hakee toimeentulotukea. Päätöksessä tulee ottaa kantaa kaikkiin hakemuksessa esitettyihin vaatimuksiin. Päätös perustellaan asianomaisilla lainkohdilla. Myös hylättyyn tai osittain hylättyyn hakemukseen tulee tehdä päätös perusteluineen. Kohtuullisuusharkinnan käyttö tulee mainita ja perustella. Toimeentulotuki tai sen osa siitä voidaan erityisestä syystä myöntää takautuvasti toteennäytettyjen toimeentulotukeen oikeuttavien menojen maksamiseen. Tällaisina erityisinä syinä voidaan pitää esimerkiksi vuokrarästit ja sähkölaskurästit. Erityisiä menoja arvioitaessa on lähdettävä siitä, että hakija olisi ollut toimeentulotuen tarpeessa menojen syntyessä. Säännös ei kuitenkaan edellytä, että menot olisivat maksamatta tukea myönnettäessä.

6 3 TOIMEENTULOTUEN RAKENNE JA SUURUUS 3.1 Perustoimeentulotuki ja täydentävä toimeentulotuki Toimeentulolain muutoksella (1218/2005) toimeentulotuen rakenne määriteltiin uudelleen jakamalla toimeentulotuki perustoimeentulotukeen ja täydentävään toimeentulotukeen. Perustoimeentulotuki koostuu perusosasta sekä muista perusmenoista, joita ovat asumistukilain 6 :ssä tarkoitetut asumismenot, kotivakuutus, taloussähkö sekä vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot. Täydentävä toimeentulotuki kattaa erityismenoiksi kutsuttavat menot, joita ovat lasten päivähoitomenot, muut kuin perusmenoiksi katsottavat asumismenot sekä henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellisiksi harkitut menot. 3.2 Toimeentulotuen määräytyminen Toimeentulotuen rakenne ja suuruus on pyritty muodostamaan siten, että toimeentulotuki kattaa tukea tarvitsevan perustarpeista syntyvät kulut. Toimeentulotuen suuruuden määräämistä koskeva perussäännös toimeentulotukilain 6 :ssä on seuraava: Toimeentulotuen määrä on tämän lain mukaan määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus. Tulot ja varat otetaan huomioon ensin 7 :ssä tarkoitettua toimeentulotukea myönnettäessä. Asiakkaan tulot ja varat otetaan huomioon ensin perustoimeentulotukea myönnettäessä. Jos asiakkaan tulot ovat sen suuruiset, että hän ei ole oikeutettu perustoimeentulotukeen, siirtyy laskelman osoittama tuloylijäämä mahdolliseen täydentävästä toimeentulotuesta tehtävään laskelmaan.

7 4 PERUSTOIMEENTULOTUKEEN HUOMIOON OTETTAVAT MENOT 4.1 Perusosa Perustoimeentulotuki kattaa toimeentulotuen perusosan ja muut perusmenot. Perusosan sisältö määritellään lain 7 a : Perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä, sanomalehden tilauksesta, puhelimen käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat henkilön tai perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. Perusosa on laskennallinen summa eikä luettelo katettavista menoista tarkoita sitä, että perusosa tulisi riittää joka kuukausi kyseisiin menoihin. Asiakas käyttää perusosan käyttämisessä omaa harkintaa. Perusosan suuruus säädetään lain 9. Perusosan määrä on laskennallinen olettama eri henkilöryhmien vähimmäiskulutustasoa vastaavien jokapäiväiseen toimeentuloon kuluvien menojen suuruudesta. Perusosaa voidaan myös alentaa ja tästä säädetään toimeentulotukilain 10. Perusosan suuruutta voidaan alentaa enintään 20 prosentilla sellaisen henkilön osalta, jonka toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä, että: 1) henkilö on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä tai sellaisesta työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa tai jos hän laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ole voitu tarjota. 2) maahanmuuttaja on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt kotouttamissuunnitelman laatimisesta tai osallistumisesta kotouttamissuunnitelmassa yksilöidysti sovittuihin, työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin taikka, jos hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei kotouttamissuunnitelmaa ole voitu laatia 3) kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) 3 :ssä tarkoitettu henkilö on kieltäytynyt osallistumasta aktivointisuunnitelman laatimiseen tai 4) kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 3 :n 1 momentissa tarkoitettu henkilö on ilman työttömyysturvalain 8 luvun 7 :ssä tarkoitettua pätevää syytä kieltäytynyt

8 kuntouttavasta työtoiminnasta taikka keskeyttänyt tai omasta syystään joutunut keskeyttämään kuntouttavan työtoiminnan 5) alle 25-vuotiaan vailla ammatillista koulutusta olevan perusosaa voidaan alentaa, jos hän on keskeyttänyt koulutuksen tai kieltäytynyt yksilöidysti tai todistetusti tarjotusta työstä tai sellaisesta työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa, tai hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ole voitu tarjota taikka ammatillista koulutusta vailla oleva, täysi-ikäinen alle 25-vuotias nuori on keskeyttänyt koulutuksen tai kieltäytynyt koulutuksesta, niin että hän ei ole työttömyysturvalain 8 luvun 2 :n perusteella oikeutettu työttömyysetuuteen Perusosan suuruutta voidaan alentaa 1 momentissa säädettyä enemmän, kuitenkin yhteensä 40 prosenttia, jos: 1) henkilön toistuvasta 1 momentissa tarkoitetusta menettelystä on pääteltävissä, ettei hän halua ottaa vastaan työtä tai osallistua julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa (1295/2002) maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetussa laissa tai kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin 2) henkilö sen jälkeen, kun hänen toimeentulotuen perusosaansa on alennettu 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, kieltäytyy ilman perusteltua syytä työvoimapoliittisesta toimenpiteestä tai jos hän toiminnallaan aiheuttaa sen, ettei työvoimapoliittista toimenpidettä voida tarjota ja hän tämän lisäksi kieltäytyy ilman perusteltua syytä 2 momentissa tarkoitetusta suunnitelman mukaisesta toimintakykyä edistävästä toiminnasta Edellä 1 ja 3 momentissa tarkoitettu perusosan alentaminen voidaan tehdä edellyttäen, että alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. Päätös alentamisesta voidaan tehdä kahdeksi (2) kuukaudeksi kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien. Alentamisen yhteydessä laaditaan asiakkaan kanssa, ja tarvittaessa yhteistyössä työvoimaviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa suunnitelma toiminnasta, jolla edistetään toimeentulotuen hakijan itsenäistä suoriutumistaan. 4.2 Muut perusmenot Perusosalla katettavien menojen lisäksi perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon lain 7 b mukaiset menot, joita ovat: 1) asumistukilain 6 :ssä tarkoitetut kohtuulliset asumismenot 2) taloussähköstä aiheutuvat menot 3) kotivakuutusmaksu 4) vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot

9 4.3 Asumismenojen huomioiminen Toimeentulotuessa asumismenoja huomioitaessa tarkoituksena on viimesijassa turvata henkilön/perheen asuminen. Asumismenojen tarpeellista suuruutta harkitessa otetaan huomioon asunnon koko ja laatu suhteessa perheen kokoon ja tarpeisiin sekä kohtuullista asumistasoa vastaava kustannustaso paikkakunnalla. Mikäli asunto on kuitenkin kohtuuttoman suuri ja kallis, on asiakasta kehotettava hakemaan pienempää ja edullisempaa vuokra-asuntoa. Asumismenot huomioidaan pääsääntöisesti kuukausikohtaisesti. Vuokra-asunnossa asumistukilain 6 :ssä tarkoitettuja asumismenoja ovat: vuokra erikseen maksettavat lämmityskustannukset vesimaksut saunamaksu Toivakan kunnassa kohtuullisina asumiskustannuksina hyväksytään 15.6.2015 alkaen (mukaan lukien vuokra, lämmitys, polttopuut, vesimaksu sekä asuntolainan korot). 1 henkilö enintään 450 /kk 2 henkilöä enintään 550 /kk 3 henkilöä enintään 625 /kk 4 henkilöä enintään 675 /kk 5 henkilöä enintään 725 /kk 6 henkilöä tai enemmän lisää edelliseen enintään 50 /kk/hklö Asumisoikeusasunnossa käyttövastike/vuokra otetaan menona huomioon. Osa-omistusasunnossa vuokra otetaan huomioon, mutta rahoitusvastiketta ei huomioida. Sähkölämmitteisessä asunnossa sähkölaskusta taloussähkön osuus on laskennallisesti 35 %. Vesimaksuksi hyväksytään enintään 25 /kk/henkilö. Omistusasunnossa huomioitavia menoja ovat: hoitovastike, ei rahoitusvastike tai muu vastike erikseen maksettavat lämmityskustannukset vesimaksut (vesimaksut huomioidaan todellisen maksun mukaan, kuitenkin enintään 25 /henkilö/kk) asunnon hankkimiseksi tai perusparantamiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen vuotuisista koroista aiheutuvat menot kokonaisuudessaan, edellyttäen, että tuen hakijalla verotuksen ennakkopidätyksessä on asuntolainojen korot otettu huomioon ja perhe asuu asunnossa

10 kiinteistön hoitomenoja, joita ovat muun muassa taloussähkö, koti- ja palovakuutus, tontin vuokra, kiinteistövero, nuohous ja jätehuolto. Kuluista huomioidaan aina 1 kuukauden osuutta vastaava summa normilaskelmaan tai pitkäaikaisasiakkailla koko lasku laskun erääntymiskuukautena. asumismenoja tarkastellaan kokonaisuudessaan ottaen huomioon kohtuulliseksi katsottavat asumismenot. Vanhempien luona asuvalla nuorella voidaan asumismenot huomioida silloin, kun nuori itse todistettavasti maksaa asumiskuluistaan vanhemmilleen. 4.4 Sähkö Toivakan kunnassa huomioidaan sähkökuluja seuraavasti: Sähkölaskusta taloussähkön osuus on laskennallisesti 35 % ja lämmityssähkön osuus 65 %. Taloussähköä huomioidaan kuukausilaskelmassa erääntyneen kohtuullisen laskun mukaisesti. Lämmityssähkön osuudesta otetaan huomioon korkeintaan 35 % ja se sisältyy kohtuullisiin asumismenoihin. 4.5 Kotivakuutus Kotivakuutuksesta huomioidaan ainoastaan kotivakuutuksen kohtuullinen määrä. Kotivakuutukseen liittyviä oikeusturva- ja vastuuvakuutusosuuksia ei huomioida. Toimeentulotukea kotivakuutusmaksuihin haettaessa on toimitettava liitteenä vakuutusyhtiöstä saatava vakuutuskirja, jossa osuudet ovat eriteltyinä. 4.6 Vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot Vähäiset terveydenhuoltomenot sisältyvät perusosaan. näinä menoina voidaan pitää reseptivapaita lääkkeitä, lisäravinteita ja hoitotarvikkeita. Sairauden hoitoon määrätyt lääkkeet sekä hammashuollosta ja silmälaseista aiheutuneet kustannukset voidaan huomioida menona perustoimeentulotukilaskelmaan, mikäli asiakas on pitkäaikaisasiakas ja asiakas toimittaa kustannusarvion Toivakan kunnan hyväksymältä palvelutuottajalta. Sosiaalityöntekijä huomioi tilanteen mukaan hammashuollosta ja silmälaseista aiheutuvat menot. Sosiaalityöntekijä arvioi, jokaisen asiakkaan kohdalla erikseen asiakkaan elämäntilanteen ja tekee päätöksen huomioonotettavista menoista.

11 E-pillerit tai muut lääkärin määräämät ehkäisyvälineet huomioidaan menona kohtuus huomioiden. Potenssilääkkeet hyväksytään menoksi vain Kelan hyväksymän perussairauden hoitoon. Toimeentulotukena korvataan vain apteekin vaihtamista koskevan lain perusteella määrittämä edullisin vaihtoehto, paitsi jos lääkäri on kieltänyt lääkkeen vaihdon. Asiakkaalla on oikeus lääkekulujen lisäkorvaukseen maksettujen omavastuuosuuksien ylittäessä 610 vuonna 2015. Omavastuuosuuden täytyttyä asiakas maksaa jokaisesta korvattavasta lääkkeestään 1,50 ostoskertaa kohti. Ensisijaisesti hyväksytään terveydenhuoltomenot julkisessa terveydenhuollossa (esim. terveyskeskus, keskussairaala) annetusta hoidosta ja sieltä määrätystä sairaudenhoitoon tarkoitetusta reseptilääkkeestä. Yksityisen terveydenhuollon käytöstä johtuneet menot voidaan huomioida toimeentulotuessa ainoastaan erityistilanteessa. Asiakkaan on esitettävä aina hoitavan lääkärin lausunto tällaisen hoidon tarpeesta sekä selvitys siitä, ettei julkista terveydenhuoltopalvelua ole ollut saatavilla kiireellisen hoitotarpeen ilmetessä. Peruuttamatta jääneiden käyntien maksuja ei huomioida toimeentulotukilaskelmassa. 4.6.1 Hammashoitokustannukset Hammashoitokustannuksista huomioidaan vain julkisen hammashoidon kustannukset. Hammasproteesin hankinnasta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset huomioidaan menona tositetta vastaan. Mikäli toimeentulotukea hakee muu kuin pitkäaikais- ja toistuvaisasiakas pelkästään hammasproteesin hankintaan, tarkastellaan hakijan tulotasoa ja olosuhteita kahdesta kolmeen hakemista edeltävältä kuukaudelta ennen toimeentulotukiasiakkuutta sekä hankinnan kiireellisyyttä. Sosiaalityöntekijälle on toimitettava selvitys mahdollisesta varallisuudesta, jota realisoimalla hammashoidon kustannuksia voidaan mahdollisesti kattaa. 4.6.2 Silmälasit Toimeentulotuen hakija toimittaa silmälaseista kustannusarvion sosiaalityöntekijälle, joka tekee tämän jälkeen päätöksen. Silmälääkärin kustannukset huomioidaan tarvittaessa toimeentulotukeen oikeuttavina menoina. Piilolinssit voidaan hyväksyä vaihtoehtoisina, mikäli siihen on olemassa erityiset perusteet, esimerkiksi lääkäriin määräys tai työolot. Piilolasien nesteet sisältyvät perusosaan. Silmälasien hankinta otetaan huomioon toimeentulotuessa kolmen vuoden välein, ellei näössä ole tapahtunut oleellisia muutoksia. Näissä tapauksissa on toimitettava silmälääkärin tai optikon lausunto. Mikäli toimeentulotuikea hakee muu kuin pitkäaikais- ja toistuvaisasiakas pelkästään silmälasien hankintaan tarkastellaan hakijan tulotasoa ja olosuhteita myös kahdesta kolmeen kuukautta edeltävältä jaksolta ennen toimeentulotukiasiakkuutta, sekä hankinnan kiireellisyyttä. Sosiaalityöntekijälle toimitetaan

12 tällöin selvitys mahdollisesta varallisuudesta, jota realisoimalla silmälasien hankintahinta voidaan mahdollisesti kattaa. 4.6.3 Fysikaalinen hoito sekä psykoterapia ja lyhytkestoinen terapia Fysikaalisesta hoidosta huomioidaan julkisessa terveydenhuollossa annetun hoidon kustannukset. Julkista hoitoa saadakseen asiakasta ohjataan ottamaan yhteyttä omalääkäriin hoidontarpeen arviointia ja julkisen hoidon jatkotoimenpiteitä varten. Yksityisen fysioterapeutin kulut huomioidaan tapauskohtaisesti ja kulut korvataan pääsääntöisesti julkisen terveydenhuollon kustannusten mukaan. Psykoterapian ja lyhytkestoisen terapian kulut korvataan pääsääntöisesti julkisen terveydenhuollon kustannusten mukaan, mutta tämä on määrärahasidonnaista ja siitä päättää johtava sosiaalityöntekijä. 4.6.4 Palveluasuminen ja kotona annettavan palvelun maksut Kunnan järjestämässä palveluasumisessa asiakasmaksun alentaminen tai perimättä jättäminen on ensisijainen toimenpide toimeentulotukeen nähden. Sellaiset kotihoidon maksut, joihin sisältyy kotisairaanhoitoa, ovat toimeentulotukeen oikeuttavia menoja ja voidaan katsoa kokonaisuudessaan perustoimeentulotukeen kuuluvaksi vähäistä suuremmaksi terveydenhuoltomenoksi, mikäli asiakkaan terveydentila edellyttää palvelun saamista. Maksut sellaisesta kotona annettavasta palvelusta, johon ei sisälly kotisairaanhoitoa, katsotaan täydentävään toimeentulotukeen kuluvaksi menoksi. Jos asiakas on itse hakenut muun kuin kunnan järjestämän palvelun piiriin ja hänen omat tulonsa ja varansa ovat riittämättömät elinkustannusten kattamiseen, menetellään palvelumaksujen huomioon ottamisessa toimeentulotuessa samoin kuin muiden yksityisten palvelujen kohdalla.

13 5 TOIMEENTULOTUKEA MÄÄRITTÄESSÄ HUOMIOON OTETTAVAT TULOT JA VARAT Toimeentulotuen suuruutta määrittäessä huomioon otettavista tuloista säädetään toimeentulotukilain 11 :ssä seuraavasti: tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheen käytettävissä olevat tulot. Huomioon otettavia tuloja ovat esimerkiksi palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot sekä yksityisistä ja julkisista lähteistä saatavat tulot. Tulina huomioidaan siis eläketulot ja sosiaaliturvaetuudet. Tuloista huomioidaan laskelmaan verotuksen jälkeen käytettävissä oleva netto tulo. 5.1 Ansiotulot Tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten käytössä olevat tulot. Ansiotuloista jätetään huomioimatta vähintään 20 prosenttia kuitenkin enintään 150 kuukaudessa (etuoikeutettu tulo). Laki on pysyvä 1.1.2015 alkaen. ansiotulovähennys on jatkossa tulosaajakohtainen eikä kotitalouskohtainen. Jos tulot ovat ulosoton kohteena, niistä otetaan huomioon vain ulosoton tosiasiassa käytettävissä oleva osuus. Jos etuuden maksaja, esimerkiksi Kela, kuittaa hakijalle maksettavasta etuudesta liikaa maksettuja eriä, hakijan käytettävissä olevana tulona huomioidaan todellisuudessa maksettu osa. 5.2 Yrittäjien tulot

14 Toimeentulotukea hakevien yrittäjien tulojen määrittelyssä lähtökohtana on yrittäjien antama tarkka tuloselvitys. Mikäli esitetty selvitys ei riitä päätöksen tekemiseen, voidaan hakijalta pyytää lisäselvitystä ja/tai asiantuntijalta yritysselvitys. Yrittäjyyteen liittyy yritysriski, minkä vuoksi yrittäjän on varauduttava tuloissaan tapahtuviin muutoksiin. Yritystoiminnan tulot huomioidaan pidemmällä aikaväliltä jaksotettuina kuukautta kohti. Toimeentulotukea myönnettäessä tulojen arviointikautena voi olla koko tilikausi. Yritystoiminnasta aiheutuvat menot eivät ole toimeentulotukeen oikeuttavia menoja. Selvästi kannattamatonta yritystoimintaa harjoittavan yrittäjän toimeentulon turvaaminen pitkäaikaisesti toimeentulotuella ei ole tarkoituksenmukaista. Mikäli yrittäjällä ei ole yritystoiminnastaan lainkaan tuloja, voidaan häntä avustaa tilapäisesti ja ohjata ilmoittautumaan työvoimatoimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Toimeentulotuen viimesijaisuudesta johtuen yritystoiminnasta saatavat tulot on käytettävä ensisijaisesti yrittäjän ja hänen perheensä toimeentulon turvaamiseen. 5.3. Veronpalautukset Veronpalautukset huomioidaan tulona perheellisellä 170 ja yksinäisillä 80 ylittävältä osalta. 5.4. Opintotuki Opiskelijan ensisijaisena etuutena otetaan tulona huomioon opintotuki, joka koostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion takaama opintolainasta. Opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotukilain (1994/65) mukainen opintotuki, joka on tarkoitettu kattamaan opiskeluaikaiset opinto- ja toimeentulokustannukset. Opintolaina on sellainen kertaluontoinen tulo, joka voidaan jaksottaa kuukausittaiseksi tuloksi sille ajanjaksolle, jolle opintolaina maksetaan. Jos opiskelija voisi saada valtion takaaman opintolainan, mutta ei ole sitä jostakin syystä nostanut, laina lasketaan hänen tulokseen toimeentulotuen laskelmassa. 5.5 Varat Varoina otetaan huomioon toimeentulotukea myönnettäessä henkilön ja perheenjäsenten olemassa olevat varat (toimeentulotukilaki 12). Varoina ei oteta huomioon henkilön tai perheen käytössä olevaa vakinaista asuntoa eikä tarpeellista asuinirtaimistoa, tarpeellisia työ- ja opiskeluvälineitä, alle 18-viotiaan varoja siltä osin kun ne ylittävät hänen osaltaan 7 ja 7 c :n nojalla huomioon otettavat menot eikä muita varoja, joiden katsotaan olevan tarpeen jatkuvan toimeentulon turvaamiseksi. Käytettävissä olevat varat kuten säästöt, arvopaperit ja muu helposti realisoitavissa oleva varallisuus otetaan huomioon esimerkiksi osakkeet ja sijoitusrahastot. Tukea myönnettäessä voidaan tuki määrätä perittäväksi takaisin sellaisesta varallisuudesta, joka ei ole tarpeen tuen hakijan toimeentulon

15 turvaamiseksi. alle 100 suuruista kiinteää omaisuutta ei edellytetä pääsäänöisesti realisoitavaksi. Muussa kuin omassa asumisvakituisessa käytössä olevan kiinteän omaisuuden realisointiaika on kolme kuukautta. 6 TULOJA, JOITA EI OTETA HUOMIOON LASKELMASSA Toimeentulotuki laskelmaa tehtäessä tuloina ei oteta huomioon 1) kertaluonteisia vähäisiksi katsottavia avustuksia ja ansioita. Kertaluonteisena ja vähäisenä tulona pidetään tuloa, joka on enintään 50 kuukaudessa. Esimerkiksi alaikäisten lasten satunnaiset kesä- ja viikonloppupalkat ovat tuloja, joita ei oteta huomioon 2) alle 18-vuotiaan lapsen säännöllisiä tuloja siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan 7 ja 7 c :ssä huomioon otettavat menot 3) tuloja siltä osin kuin ne vastaavat työmatkamenoja 4) äitiysavustuslain (477/1993) mukaista äitiysavustusta, kansaneläkelain (347/1956) mukaista eläkkeen saajan hoitotukea, vammaistukilain (124/1988) mukaista vammaistukea eikä lapsen hoitotuesta annetun lain (444/1969) mukaista lapsen hoitotukea 5) työttömyysturvalaissa ja julkisesta työvoima- ja yrityspalveluista annetussa laissa tarkoitettua kulukorvausta. Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetussa laissa (566/2005) tarkoitettua ylläpitokorvausta, työttömyysturvalain 6 luvun 3 b :ssä tarkoitettua korotusosaa, työttömyysturvalain 6 luvun 3 b :ssä tarkoitetun korotetun ansio-osan erotusta ja työttömyysturvalain 6 luvuin 3 c :ssä tarkoitettua muutosturvalisää, työttömyysturvalain 6 luvun 3 c :ssä tarkoitetun muutosturvan ansio-osan ja työttömyysturvalain 6 luvun 2 :n 1 momentissa tarkoitetun ansio-osan erotusta sekä työttömyysturvalain 7 luvun 5 :ssä tarkoitettua työmarkkinatuen korotusosaa 6) pikavippejä ja muita asiakkaan ottamia pankkilainoja ei ote huomioon tulona eikä vastaavasti niiden lyhennyksiä hyväksytä menoiksi. Poikkeuksena opintolainat ja vanhemmilta saadut lainat, jotka otetaan huomioon tulona.

16 7 TÄYDENTÄVÄ TOIMEENTULOTUKI: HUOMIOON OTETTAVAT MENOT Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä sosiaalityöntekijä arvioi hakijan tilannetta kokonaisvaltaisesti ja selvittää tuen tarpeen taustalla olevia tekijöitä. Toimeentulotuesta annetun lain 7 c : Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen suuruisena erityismenot, joita ovat: 1) lasten päivähoitomenot ja iltapäiväkerhotoiminnan maksut 2) muut kuin 7 a ja 7b :ssä tarkoitetut asumisesta aiheutuvat menot, sekä 3)henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkitut menot. 7.1 Päivähoitomenot ja iltapäiväkerho maksut Päivähoitomaksut ja iltapäiväkerho maksut voidaan tarpeen mukaan huomioida täydentävän toimeentulotuen laskelmaan menoksi tilapäisesti. Mikäli asiakkaalla on jatkuvan toimeentulotuen tarve, ohjataan asiakasta hakemaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain mukainen vapautus päivähoitomaksuista. Yksityisen päivähoidon maksu voidaan huomioida menona ainoastaan tilapäisesti. Toimeentulotuen tarpeen ollessa pitkäaikaista perheen mahdollisuutta kunnan järjestämään päivähoitoon tulee selvittää. 7.2 Vuokravakuus Muina asumisesta aiheutuvina menoina voidaan ottaa huomioon esimerkiksi vuokravakuus. Täydentävänä toimeentulotukena myönnetään maksusitoumus yhden kuukauden suuruinen kohtuuhintaiseen vuokravakuuteen, jos hakija on oikeutettu

17 toimeentulotukeen ja asunnon tarve on välttämätön. toimeentulotuki myönnetään vuokravakuuteen pääsääntöisesti kertaluonteisesti. Jos asunnon vaihto on välttämätöntä esimerkiksi asunnon omistaja ottaa asunnon omaan käyttöönsä, perhe muuttaa perheen kasvaessa suurempaan asuntoon tai toimeentulotuen saaja vaihtaa asunnon halvempaan, voidaan vuokravakuuteen myöntää maksusitoumus yhdelle kuukaudelle. vuokravakuutta ei myönnetä tilapäisiin vuokrasopimuksiin. Erityisryhmien (muun muassa asunnottomat, päiden- ja mielenterveyskuntoutujat) asuttamisessa voidaan myöntää kahden (2) kuukauden vuokravakuus ja käyttää suurempaa harkintaa kohtuullisissa asumiskustannuksissa. 7.3 Muuttokustannukset Muuttokustannuksiin voidaan myöntää täydentävää toimeentulotukea, mikäli muutto on välttämätöntä perhetilanteen, opiskelun tai työpaikan takia ja hakija ei saa muuttoon avustusta esimerkiksi työvoimatoimiston kautta. Muuttoon kunnan alueella myönnetään toimeentulotukea enintään 50 ja lähialueilla enintään 100. Muuttokuluista on toimitettava kirjallinen kustannusarvio. Apumiehen kustannuksiin myönnetään toimeentulotukea vain perustelluista syistä. 7.4 Kodinirtaimisto Välttämättömiin kodinhankintoihin voidaan myöntää avustusta henkilölle, joka on ollut pitkään asunnottomansa tai/ja on toimeentulotuen pitkäaikais- tai toistuvaisasiakas. Yksinäiselle henkilölle myönnetään enintään 300 ja perheelliselle enintään 500. Asiakasta ohjataan selvittämään ennen avustuksen myöntämistä, onko esimerkiksi kierrätyskeskuksessa hänen tarvitsemaansa tuotteita. Kodinkoneisiin voidaan myöntää erikseen avustusta: Pesukoneen hankitaan korkeitaan 250, jos se on välttämätön hakijan terveydellisten syiden vuoksi eikä sitä voida myöntää vammaispalveluna, jos kyseessä on lapsiperhe eikä taloyhtiössä ole pesukonetta. Pölyimurin ostoon voidaan myöntää toimeentulotukea enintään 80, jos se on hakijan terveydellisten syiden vuoksi välttämätön. 7.5 Lastenvaunut ja lastenrattaat Tukea voidaan myöntää luotettaviin hankintatositteisiin ja kustannusarvioon perustuen, lastenvaunuihin enintään 200 ja lastenrattaisiin 80. Tukea myönnetään pääsääntöisesti perheelle vain kerran. 7.7 Lasten luonapito

18 Lapsen luonapidosta aiheutuneita menoja voidaan harkinnanvaraisesti hyväksyä toimeentulotukeen oikeutetulle vanhemmalle lapsen todellisen luonapidon mukaan. Lapsen luonapidosta on esitettävä luotettava todistus siltä vanhemmalta, jonka luona lapsi vakituisesti asuu. Tukea tapaamisiin myönnetään sen mukaan kuin kuluista on vanhempien kesken perusturvalautakunnan vahvistamalla sopimuksella sovittu tai tuomioistuimen päätöksellä määrätty. Kuluja hyväksytään pääsääntöisesti enintään 4 vrk/kk. Menot huomioidaan jälkikäteen. Mikäli lapsi on pitempiä jaksoja (esimerkiksi loma-ajat) etävanhemman luona, tulee vanhempien ensisijaisesti sopia keskenään kustannusten jaosta. Korvaus on 11,33 /lapsi (10-17 v. 1. lapsi), 10,52 /pv/lapsi (10-17 v. 2. lapsi), 9,71 /pv/lapsi (10-17 v. 3. lapsi) sekä 10,20 /pv/lapsi (alle 10 v. 1. lapsi) ja 9,39 /pv/lapsi (alle 10 v. 2. lapsi) ja 8,58 /pv/lapsi (alle 10 v. 3. lapsi). Täydentävässä toimeentulotuessa voidaan huomioida vanhemman ja lapsen yhteydenpidosta vanhemmalle johtuvia kohtuullisia matkakuluja selvitystä ja kulutositteita vastaan, mikäli lapsi on sijoitettuna kodin ulkopuolelle viranomaispäätöksellä, eikä vanhempi saa matkakuluihin muuta kautta korvausta. 7.8 Lasten juhlat ja harrastusmenot Perhejuhlien (ristiäiset, rippijuhlat, lakkiaiset) järjestämiseen voidaan myöntää toimeentulotukea korkeitaan 90 henkilölle tai perheelle, jotka ovat eläneet pitkään toimeentulotuen varassa. Lasten harrastuksen tukemiseen voidaan huomioida toimeentulotuen pitkäaikais- ja toistuvaisasiakkaana olleelle perheelle tai muutoin pitkään pienillä tuloilla (perheentulot ylittäneet vain niukasti toimeentulotukinormit) enintään 200 /lapsi/vuosi tositetta vastaan. 7.9 Romanivaatetus Romaninaisen hameen hankintaan hyväksytään toimeentulotukilaskelmaan 400 vuoden välein. Muut romaniväestön vaatehankinnat sisältyvät perusosaan. 7.10 Hautauskustannukset Hautauskustannuksina huomioidaan kohtuulliset välttämättömät kustannukset, silloin kun kuolinpesä on varaton. Mikäli vainaja on varaton, voidaan täydentävää toimeentulotukea myöntää hautauskuluihin edullisimman mukaan, arkku, arkkuunhuolto, vaatetus, kukat arkun päälle, siirtokuljetus ilman omaista, hautapaikka ja hautausmaksu. Pesän varat tulee tarkistaa samoin tiliotteiden saldot ennen päätöksentekoa. Kuolinpesän varojen lisäksi hautausavustusta myönnettäessä otetaan huomioon lesken tulot ja varat

19 (ei avopuolison tuloja ja varoja). Toimeentulotukihakemus hautajaismenoihin on tehtävä kirjallisesti omaisuuden ja varallisuuden selvittämiseksi. Toimeentulotukea saavalle henkilölle voidaan harkinnan mukaan myöntää lähiomaisen hautajaisiin osallistumista varten kukkavihkon hankintaan enintään 50. 7.11 Opiskelusta aiheutuvat kustannukset Opiskelusta aiheutuvat kustannukset katetaan pääsääntöisesti opintotuella ja opintolainalla. Opintolaina on nostettava ennen toimeentulotuen myöntämistä. Opiskelusta aiheutuviin kuluihin voidaan harkinnan mukaan myöntää toimeentulotukea esimerkiksi lukion kirjojen ostoon, mikäli hakija/perhe on pitkäaikainen toimeentulotukiasiakas. Oppikirjoihin myönnetään enintään 150 /vuosi. Opiskelijan työvaatteisiin ja työkaluihin myönnetään enintään 80 / vuosi. 7.12 Passit, henkilökortti ja kansalaisuushakemukset Henkilöllisyystodistuksen (passi, henkilökortti) hankintaan voidaan myöntää kertaluonteisesti toimeentulotukea, mikäli sen hankinta on välttämätöntä esimerkiksi pankkipalvelujen käytön mahdollistamiseksi ja hakija on toimeentulotuen pitkäaikaisasiakas. Passin hankkimisesta aiheutuneet kulut hyväksytään menoksi maksettua kuittia vastaan ulkomaalaisille, joilla on vähintään vuoden oleskelulupa. Kansalaisuushakemus hyväksytään menona maksettua kuittia vastaan. Suomen kansalainen ei tarvitse Suomessa oleskeluun passia eikä toimeentulotukea passiin tällöin myönnetä. 7.13 Digisovitin Toimeentulotukea saavan asiakkaan digisovittimen hankinta rinnastetaan television, tietokoneen tai matkapuhelimen hankintaan. Hallinto-oikeudet ovat katsoneet, ettei kunnilla ole velvollisuutta myöntää erikseen toimeentulotukea television hankintaan. 7.14 Edunvalvojan palkkio Edunvalvojan palkkio samoin kuin muut edunvalvontaan liittyvät maksut, esimerkiksi lupa-asioiden käsittelymaksut, oikeudenkäyntikulut ja maistraatin perimät maksut voidaan hyväksyä laskelmaan, koska asiakas ei voi vaikuttaa näihin maksuihin.