Antti Suvanto Miksi markasta ei tullut kovaa valuuttaa? Rahapolitiikka Suomessa 1945-1998 Studia Generalia Suomen Pankin rahamuseo 7.12.2004
Rahapolitiikka Suomessa 1945-1998 Kahlittu raha Inflaatio-devalvaatiosyklit Kiinteät valuuttakurssit ja vapaat pääomanliikkeet Tie rahaliittoon
Rahapolitiikka vaikuttaa korkojen, raha- ja luottomäärien sekä valuuttakurssien kautta inflaatioon, taloudelliseen kasvuun ja rahoitusmarkkinoiden vakauteen Tavoitteet vaihdelleet eri aikoina. Nykyisin ensisijainen tavoite on rahan arvosta huolehtiminen hintavakaus / alhainen inflaatio
Suomen Pankin pääjohtajat 1945-98 Sakari Tuomioja 1945 1955 Rainer von Fieandt 1955 1957 Klaus Waris 1957 1967 Mauno Koivisto 1968 1982 Ahti Karjalainen 1982 1983 Rolf Kullberg 1983 1992 Sirkka Hämäläinen 1992 1998
Suomen Pankin diskontto-/peruskorko 12 % 10 Koivisto Hämäläinen 8 Tuomioja 6 4 2 RvF Waris Kullberg AK 0 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 Lähde: Suomen Pankki.
Inflaatio: elinkustannusindeksin muutos 50 % 40 30 20 10 0-10 1860 1870 1880 1890 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990
1. Kahlittu raha
Kahlitun rahan aika (Juha Tarkka 1988) Hallinnollinen korkojärjestelmä säännöstely, suositukset, sopimukset Ulkomaisten pääomanliikkeiden säännöstely Obligaatioiden emissiokontrolli Rahoitusmarkkinoiden säännöstelyä tukeva verojärjestelmä Pakkosäästäminen julkisessa sektorissa ja työeläkejärjestelmässä sekä tähän liittyvä hallinnollinen luotonanto 1 Kahlittu raha
Taustatekijöitä 1930-luvun laman ja sota-ajan perintö talletuskorkokartelli valuutansäännöstely luottokorkojen säännöstely talletusten veronhuojennukset Kasvun maksimoiminen maksutaserajoituksen puitteissa Matalakorkopolitiikka investointien suosimiseksi Urho Kekkonen, Onko maallamme malttia vaurastua? (1952) Ulkomaiset esimerkit ja talouspoliittisen ajattelun muutos valtion puuttuminen talouteen hyväksytyksi 1 Kahlittu raha
Rahapolitiikka säännöstelyn aikana Korkopolitiikka diskonttokorko, myöhemmin peruskorko kustannuspaineteoria politisoitunut korko Pankkien keskuspankkivelan ehtojen sääntely kiintiöt ja lisäkorkoasteikot keskuspankkirahoituksen marginaalikorko kasvoi progressiivisesti kun keskuspankkiluoton määrä kasvoi vaikutus pankkien luotonantoon 1 Kahlittu raha
Matalakorkopolitiikka Alhaiset, usein negatiiviset reaalikorot korkojen verovähennysoikeus Miltei jatkuva luottojen liikakysyntä lyhyet laina-ajat mahdollisuus luotonsaantiin toimi kannustimena säästämiseen luotonsäännöstelyn toteuttaminen jäi pankeille annettujen ohjeiden puitteissa Yhdessä yritysverotuksen kanssa suosi investointeja ei välttämättä tehokkaita investointeja Ero vapaan ja säännöstellyn koron välillä houkutteli ns. finanssikiertoon harmaan rahan markkinoista markkinarahaan 1 Kahlittu raha
Suomalaisia erityispiirteitä Suomen Pankilla vaikutusvalta investointien kohdentumiseen pääomantuonnin luvanvaraisuuden ja luottopoliittisten suositusten kautta Suomen Pankilla kauppapoliittinen rooli Neuvostoliiton kaupan clearingtilin hoidon kautta Valtiolla merkittävä rooli luotonantajana Säästöjen kanavoiminen yritysrahoitukseksi TEL-takaisinlainauksen kautta 1 Kahlittu raha
Luottokorot nimellinen reaalinen 15 % 10 5 0-5 -10 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 Lähde: Suomen Pankki. 1 Kahlittu raha
Säännöstelty ja vapaa korko 20 15 % Markkinarahan korko 10 5 Antolainauskorko 3 kk helibor 0 1970 1975 1980 1985 1990 1995 1 Kahlittu raha
2. Inflaatio-devalvaatiosyklit
Suomen valuuttakurssijärjestelmän muutokset Bretton Woods järjestelmä (1948-1971) kullassa ilmaistu perusarvo Keskuskurssi suhteessa dollariin ja väljemmät vaihteluvälit (1971-1973) Ei keskuskurssia eikä vaihteluvälejä; käytännössä sidonnaisuus valuuttakoriin (1973-1977) Kauppapainoinen valuuttakori ja vaihteluväli rahalakiin (1977-1991) Ecu-kytkentä (1991-1992) Kelluminen (1992-1996) ERM-jäsenyys (1996-1998) 2 Inflaatio-devalvaatiosykli
Devalvaatio ja revalvaatio Devalvaatio markan ulkoinen arvo alenee tuonti kallistuu vientiyritysten hintakilpailukyky paranee suuri devalvaatio noin kymmenen vuoden välein 1945-1948 1957 1967 1977 1982 1991 Revalvaatio markan ulkoinen arvo nousee tuonti halpenee vientiyritysten hintakilpailukyky heikkenee harvinaisia ja pieniä 1979 1984 1989 2 Inflaatio-devalvaatiosykli
Devalvaatiosykli 1 Hinnat ja palkat nousevat kilpailijamaita nopeammin Hintakilpailukyky heikkenee Kannattavuus heikkenee Vienti vaikeutuu, tuonti kasvaa Työttömyys nousee Maksutasevaje paisuu Keskuspankin valuuttavaranto supistuu Rahamarkkinat kiristyvät Luotonsaanti vaikeutuu Investoinnit supistuvat Työttömyys nousee 2 Inflaatio-devalvaatiosykli
Devalvaatiosykli 2 Devalvaatio palauttaa kilpailukyvyn Hintakilpailukyky paranee Kannattavuus kohentuu Vienti alkaa vetää, tuonti kärsii Työttömyys helpottaa Maksutasevaje supistuu Keskuspankin valuuttavaranto kasvaa Rahamarkkinat kevenevät Luotonsaanti helpottuu Investoinnit voimistuvat Työttömyys helpottaa 2 Inflaatio-devalvaatiosykli
Devalvaatiosykli 3 Devalvaatio nostaa tuontihintoja Työttömyyden väheneminen nostaa palkkoja Rahamarkkinoiden keveneminen nostaa omaisuushintoja Inflaation kiihtyminen ja inflaatio-odotusten nousu nostaa palkkavaatimuksia Palkojen nousu nostaa inflaatiota Hintakilpailukyky heikkenee Devalvaatio-odotukset heräävät vientisaatavien kotiutus hidastuu rahamarkkinat kiristyvät työttömyys alkaa taas kasvaa 2 Inflaatio-devalvaatiosykli
Markan nimellinen valuuttakurssi 160 150 140 130 120 1983=100 Kellutus 110 100 90 80 70 60 D D R R D = devalvaatio R = revalvaatio 72 77 82 87 92 97 D
Nimellinen ja reaalinen valuuttakurssi 160 150 140 130 120 110 100 90 80 70 1983=100 Kun punainen käyrä laskee, kilpailukyky heikkenee Nimellinen Reaalinen 60 72 77 82 87 92 97
Tuliko markasta kova valuutta? Indeksi, 1998 joulukuu = 100 Valuuttojen arvo dollareissa Kovat valuutat 250 Saksa Itävalta 200 Hollanti Belgia Italia 150 Ranska Suomi 100 Irlanti Espanja Portugali 50 Suomen markka kuuluu keskikastiin Euro Pehmeät valuutat 0 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 Lähde: Reuters.
3. Kiinteät valuuttakurssit ja vapaat pääomanliikkeet
Rahoitusmarkkinoiden vapautuminen säännöstelystä 1 Ylimääräinen likviditeetti lähti hakemaan parempia tuottoja Yritys- ja pankkitoiminta alkoivat kansainvälistyä Houkutukset ja mahdollisuudet säännöstelyn kiertämiseen (laillisesti) kasvoivat Teknologinen kehitys paransi informaation saatavuutta ja alensi liiketoimikustannuksia 3. Kiinteät valuuttakurssit ja vapaat pääomanliikkeet
Rahoitusmarkkinoiden vapautuminen säännöstelystä 2 Valuutansäännöstelyn purkaminen Suomen Pankki poistui termiinivaluuttamarkkinoilta (1980) Ulkomaisen luotonoton asteittainen vapauttaminen (1986-1991) Ulkomaiset sijoitukset mahdollisiksi myös kotitalouksille (1991) Antolainauksen keskikorkosäännöstelyn asteittainen purkaminen (1980-luku) Talletusten verovapaus pysyi tabuna pitkään 3. Kiinteät valuuttakurssit ja vapaat pääomanliikkeet
Rahamarkkinoiden synty Suomen Pankin päiväluottoikkuna 1975 Termiinivaluuttamarkkinat aktivoituvat 1980 Pankkien sijoitustodistusmarkkinat 1986 Avomarkkinaoperaatiot rahapolitiikkaan Markkinakoroista antolainauksen viitekorkoja helibor pitkä viitekorko primekorko 3. Kiinteät valuuttakurssit ja vapaat pääomanliikkeet
Peruskorko ja markkinakorkoja 20 18 16 % 3 kk helibor 14 12 5 v viitekorko 10 8 6 4 Peruskorko 2 0 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97
Pääomantuonti ja luottoekspansio 1980-luvun jälkipuoliskolla Pääomanliikkeiden vapautuminen Luoton saatavuuden paraneminen Kansainvälinen nousukausi ja kohoavat vientihinnat Korkoero: Suomessa nimelliskorot korkeita moniin muihin maihin verrattuna Pankkien antolainauksen nopea kasvu valuuttaluotot yleistyivät Omaisuushintojen nousu Paine valuutan vahvistumiseen ja korkojen alenemiseen, kun lähestyvä ylikuumeneminen olisi edellyttänyt korkojen nousua 3. Kiinteät valuuttakurssit ja vapaat pääomanliikkeet
Korkoero: Suomi Saksa 12 10 %-yks. 3 kk rahamarkkinakorko 8 6 4 10 v obligaatiokorko 2 0-2 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 Lähteet: Reuters ja Euroopan keskuspankki.
Pankkiluotot ja -talletukset Talletukset Yleisöluotot siitä: valuuttaluotot 90 Kanta vuoden lopussa, % BKT:stä 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 Lähde: Suomen Pankki.
Epäpyhä kolminaisuus Kiinteä valuuttakurssi Tanska Viro Suomi säännöstelyn aikana Suomi kellunnan aikana Vapaat pääomanliikkeet Itsenäinen rahapolitiikka 3. Kiinteät valuuttakurssit ja vapaat pääomanliikkeet
Pankkikriisi Liian nopea antolainauksen kasvu luottojen laatu heikkenee Valuuttakurssiriski pankkien asiakkaille, luottotappioriski pankeille Korkoloukku Pankkien jälleenrahoitus veitsen terällä: hyvin lyhytaikaista luottoa ulkomaisilta pankeilta Pankkien väliset velat ja saatavat Systeemiriski Omaisuushintojen lasku Velkadeflaatio
4. Tie rahaliittoon
Suomen tie rahaliittoon EU-jäsenyysanomus maaliskuussa 1992 Jäsenyysneuvottelut 1993-1994 Kansanäänestys lokakuussa 1994 Jäsenyys voimaan 1995 alussa ERM-kytkentä lokakuussa 1996 EMU-maista päätös vappuna1998 Suomi rahaliittoon yhdessä 10 muun EU:n jäsenmaan kanssa 1999 alussa
Kansallisen rahapolitiikan viimeiset vuodet 1 Valuutan jyrkkä heikkeneminen heti kellutuspäätöksen jälkeen Suomen Pankki asetti inflaatiotavoitteen helmikuussa 1993 pohjainflaatio noin 2% Odotukset valuutan vahvistumisesta alkoivat ajaa korkoja alas Inflaatiotavoite saavutettiin ja valuuttakurssi vakaantui 1994-1995
Kansallisen rahapolitiikan viimeiset vuodet 2 Rahapolitiikan välineiden nykyaikaistaminen 1992-1994 Rahapolitiikan kiristettiin 1994 ja kevennettiin 1995-1996 ERM-kytkentä lokakuussa 1996 Viimeinen spekulaatio markan vahvistumisen puolesta 1997 alussa Viimeiset pienet koronnostot syksyllä 1997 ja keväällä 1998 Koordinoitu koron lasku 3.12.1998
Saksan markan markkakurssi 4,0 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 3,5 3,0 2,5 2,0
Rahapolitiikan ohjauskorko 20 18 % 16 14 12 10 8 6 4 2 0 1992 1994 1996 1998 2000 2002 Lähde: Suomen Pankki ja Euroopan keskuspankki.
Rahamarkkinakorot (3kk) 20 % 16 12 Suomi 8 4 Saksa Euribot 0 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 Ennen vuotta 1999 Helibor ja eurokorot. Lähteet: Reuters.
Pitkät korot (10v) 16 % 14 12 Suomi 10 8 6 Saksa 4 2 0 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 Valtion 10 vuoden obligaatiokorkoja. Lähde: Reuters.
Kuluttajahintainflaatio 10 Prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8 6 4 2 0-2 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 Lähde: Tilastokeskus.
Tilanne tänään Makrotaloudellinen vakaus hintavakaus vakaa valtiontalous Alhainen ja vakaa korkotaso Pankkijärjestelmä vakaalla pohjalla Kelluva euro