kysymyksiä & vastauksia kuuroudesta viittomakielestä
Onhan se totta, että kuuro ei kuule. Tavallisessa elämänmenossa se ei paljon tahtia haittaa: opiskellaan, käydään töissä, eletään perhe-elämää ja harrastetaan kaikenlaista. Viittomakielellä. Ongelmiakin on, mutta myös ratkaisuja. 2
1 Kuka on viittomakielinen kuuro? Mistä kuurous johtuu? Pitääkö sanoa kuuro vai kuulovammainen? Kuuroutta voidaan määritellä monesta eri näkökulmasta. Kuurot itse pitävät itseään ensisijaisesti kieli- ja kulttuurivähemmistönä, viittomakielisinä. Viittomakielisessä yhteisössä keskinäinen vuorovaikutus on vaivatonta ja siellä on helppo tulla ymmärretyksi. Yhteiset kokemukset, historia ja elämäntapa sitovat viittomakielisiä yhteen. Vuosittain Suomessa syntyy 25 30 kuuroa, arviolta n. 0,8 promillea väestöstä. Perinnöllisyyden lisäksi kuurous voi johtua raskauden aikaisista komplikaatioista tai olla seuraus sairaudesta tai onnettomuudesta. Vielä silloin tällöin törmää vanhaan kuuromykkä termiin. Modernista kielenkäytöstä se on poistunut. Lääketieteellisesti kuurous määritellään kuulovamman asteen perusteella ja tämä näkökulma usein määrittää yhteiskunnan palveluja. Hallintokielessä käytetään usein käsitettä kuulovammainen, mutta kuurot itse suosivat termiä kuuro. Aina ei ole ristiriidatonta sovittaa yhteen yhteisön ja yhteiskunnan näkemyksiä. 3
Suomenruotsalaisia viittomakielisiä on noin 300, heistä noin puolet on kuuroja. He asuvat pääasiassa Etelä- Suomessa ja Pohjanmaalla. Tässä ryhmässä käytetään suomenruotsalaista viittomakieltä. Suomenruotsalaisten viittomakielisten toinen kieli on ruotsi, jota he käyttävät lukemiseen ja kirjoittamiseen.
Viittomakieliset Viittomakieli on henkilön äidinkieli silloin, kun ainakin toinen hänen vanhemmistaan tai joku hänen vanhemmista sisaruksistaan on viittomakielinen ja viittomakieltä on käytetty lapsen kanssa syntymästä lähtien. Viittomakieli äidinkieli Viittomakieli toinen kieli Viittomakieli on henkilön toinen kieli silloin, kun hän oppii sen lapsuudessaan puhutun kielen rinnalla. Viittomakieltä käyttävät Viittomakieli on henkilön ensikieli silloin, kun ainakin toinen hänen vanhemmistaan on oppinut sitä toisena tai vieraana kielenä ja sitä on käytetty lapsen kanssa varhaislapsuudessa. Joskus viittomakieltä ei käytetä Viittomakieli ensikieli Viittomakieli vieras kieli perheessä, vaan lapsi oppii sen kodin ulkopuolella muilta viittomakielisiltä. Viittomakieli on vieras kieli niille henkilöille, jotka ovat oppineet sitä yleensä vasta aikuisina, joko muodollisessa kielenopetuksessa tai sattumanvaraisemmin viittomakieltä käyttäviltä henkilöiltä. Viittomakieliset 5
2 Mitä on viittomakieli? Onko viittomakieli kansainvälistä? Suurimmalle osalle kuuroista viittomakieli on äidinkieli kieli, jota he hallitsevat parhaiten ja käyttävät jokapäiväisessä elämässä. Viittomakielellä ajatellaan, nähdään unia ja haaveillaan. Viittomakielet ovat syntyneet spontaanisti kuurojen keskuudessa luontaisesta tarpeesta vuorovaikutukseen muiden ihmisten kanssa. Viittomakieliseen yhteisöön kuulumisessa ratkaisevaa ei ole kuulon aste, vaan viittomakielen käyttö ja ryhmään samaistuminen. Viittomakieli voi olla myös kuulevan henkilön äidinkieli. Kirjoitettu suomen tai ruotsin kieli on useimmille viittomakielisille toinen kieli. 6
Viittomakielisten kuurojen lukumäärää ei voida määritellä väestölaskennan perusteella. Kuurojen Liitto ry on arvioinut, että viittomakieli on äidinkieli noin 4000-5000 kuurolle Suomessa. Myös kuurosokeat käyttävät viittomakieltä tunto- ja liikeaistien kautta. Vastoin yleistä käsitystä viittomakieli Viittomakielissä viittomat ovat puhuttujen ei ole kansainvälistä. kielten sanoja vastaavia yksiköitä. Käsien liikkeiden lisäksi myös ilmeet, suun ja vartalon liikkeet ovat viittomakielisen ilmaisun kieliopillisia osia. Viittomakielessä on murteita, arki- ja juhlatyylejä sekä slangeja. Maailmassa on satoja eri viittomakieliä. Viittomakieli on tunnustettu Suomessa vuonna 1995 perustuslaissa. Suomalaisen viittomakielen perussanakirja - suvi.viittomat.net 7
3Mitä jos perheeseen syntyy kuuro lapsi? Mikä on implantti? Kuuroista lapsista 90 % syntyy kuuleviin perheisiin. Jos vanhemmat epäilevät, että lapsi ei kuule kunnolla, on ensimmäinen yhteydenottopaikka oma neuvola, joka tarvittaessa ohjaa eteenpäin jatkotutkimuksiin. Kuuron tai kuulovammaisen lapsen perhe voi saada viittomakielen tai viittomakommunikaation opetusta sopeutumisvalmennuksena vammaispalvelulain perusteella. Opetus voidaan antaa kotona tai erilaisilla kursseilla. Nykyisin implantti eli sisäkorvaistute on hyvin yleinen kuulon apuväline. Istute ei kuitenkaan takaa kaikille täydellistä puheen kuulemista. Lisäksi tilanteissa, joissa istutetta ei voi käyttää, lapsi on käytännössä kuuro. Viittomakielen käyttäminen puhekielen rinnalla antaa lapselle hyvät eväät elämään. Viittomakieli ja puhekieli täydentävät toisiaan. 8
Jokaiselle lapselle on taattava mahdollisuus kaksi- ja monikielisyyden kehittymiseen ja sen myötä monipuoliseen kokonaiskehitykseen, koulunkäynnin onnistumiseen ja ammatin saamiseen. Myöhemmin lapsi voi luontevasti valita kielen kulloisenkin tilanteen mukaan. 9
4 Missä kuurot käyvät koulua? Voiko kuuro opiskella yliopistossa? Missä ammatissa kuuroja on? Kuurojen lasten määrä perusopetusta antavissa kuulovammaisten kouluissa on vähentynyt radikaalisti. Tämä on osin seurausta sisäkorvaistutteen yleistymisestä, SI-lapset ohjataan pääsääntöisesti yleisopetuksen pariin. Viittomakielen asema opetuskielenä on heikko. Viittomakielinen lapsi tarvitsee viittomakielistä yleisopetusta, mutta kaikissa opetusryhmissä sitä ei aina huomioida. Omakielistä opetusta ei voida korvata tulkkauksella tai avustajapalveluilla. Viittomakieli on kieli, jolla kuuron lapsen oppiminen tapahtuu. Viittomakieliset nuoret hakeutuvat toisen asteen opintoihin pääasiassa kuulevien pariin ja käyttävät opiskelussaan tulkkia. Moni jatkaa opinnoissa ammattikorkeakouluun ja yliopistoon. Erillisiä opintolinjoja kuuroille on tarjolla suhteellisen vähän. 10
Jyväskylä tarjoaa ainoana yliopistona Suomessa viittomakielistä luokanopettajakoulutusta. Koulutuksen tavoitteena on saada päteviä viittomakielisiä luokanopettajia, jotka opettavat viittomakielisiä oppilaita heidän omalla äidinkielellään viittomakielisessä perusopetusryhmässä tai viittomakieltä käyttäviä oppilaita yleisessä perusopetuksessa. Kuuro voi ajaa AB-ajokortin, mutta ammattimainen ajo ei yleensä olemassa olevien rajoitusten vuoksi ole mahdollista. Viittomakielinen työasiamies tarjoaa ja välittää palveluita edistäen asiakkaan työllistymisja opiskelumahdollisuuksia. Työasiamiesten yhteystiedot löytyvät Kuurojen Liiton kotisivulta. www.kl-deaf.fi
Rap-artisti SIGNMARK Tänä päivänä kuurot työskentelevät monilla eri aloilla tuiki tavallisissa ammateissa. Julkisuuteen nousseita ja erikoisempia ammatteja edustavat mm. tv-toimittaja, rap-artisti, tuottaja ja tanssija.
13
Mitä viittomakielisiä palveluja on tarjolla? 5 Kuuroilla on oikeus palveluihin omalla äidinkielellään viittomakielellä. Tulkkipalvelu on yksi tärkeimpiä viittomakielisten palveluista. Se mahdollistaa kuurolle vuorovaikutuksen kaikilla elämän alueilla ja yhteiskunnan jäsenenä. Palvelun järjestäminen on siirtymässä Kelan vastuulle syksyllä 2010. Tulkkipalvelu on joidenkin palveluiden saavuttamisen kannalta toimiva ratkaisu. Osa palveluista on kuitenkin luonteeltaan sellaisia, että tarvitaan suoraa viittomakielistä kommunikaatiota palvelun tuottajan ja asiakkaan välillä. Ihmisille tärkeiden palveluiden, kuten hoivan ja sosiaalisten palvelujen, tulisi olla omakielisiä. 14
Muita tärkeitä viittomakielisiä palveluja ovat Eri järjestöjen tarjoamat koulutus-, kuntoutus- ja virkistyspalvelut eri-ikäisille Kuurojen Liiton nuorisotoiminta, senioritoiminta ja kulttuuripalvelut Omakieliseen tiedonsaantiin liittyvät palvelut, kuten Viittomakieliset uutiset ja Kuurojen Liiton videoohjelmapalvelu sekä netti-tv Koko Suomen kattavat Kuurojen Liiton työasiamiesten ja kuntoutussihteerien palvelut Seurakuntien ja kirkkojen palvelut, kuurojenpapit Ikääntyneille ja vammaisille kuuroille on muutamilla paikkakunnilla tarjolla viittomakielistä asumis-, kotisairaanhoito- ja kotipalvelua. Palveluntuottajia ovat mm. Kuurojen Palvelusäätiö ja Aspa Palvelut Oy. Lisätietoja ViPat-sivuilta, www.kl-deaf.fi/vipat.
18
6 Minkälaista on kuurojen kulttuuri? Mitä tarkoittaa kuuron oma maailma? Kuurojen kulttuurin elinehtoja ovat viittomakieli ja yhteisöllisyys. Kuurojenyhdistyksiä on kutsuttu kuurojen toiseksi kodiksi Ne ovat aina olleet paikkoja, joissa viittomakieli ja kuurojen kulttuuri kukoistavat. Arjessa mahdollisuuksia kielelliseen vuorovaikutukseen on vähän, toista viittomakielistä kuuroa ei aina ole omalla työpaikalla ja naapurustossa. Yhdistykset tarjoavat kuuroille tietoa, edunvalvontaa, kulttuuria, harrastuksia ja sosiaalista yhteisöllisyyttä. Kulttuuri on yhteisölle tärkeä voimavara, esimerkkinä vaikkapa viittomakielinen runous. Suurin kulttuuritapahtuma on kuurojen valtakunnalliset kulttuuripäivät, jotka järjestetään joka toinen vuosi yhteistyössä kuurojenyhdistysten kanssa. Kuurojen Liiton Teatteri Totti tuottaa viittomakielisiä teatteriesityksiä ja jopa viittomakielistä oopperaa. 17
URHEILU Eri urheilulajeissa järjestetään omat mestaruuskisat, turnaukset ja maaottelut. Kansainväliset kesä- ja talviolympialaiset, Deaflympics, järjestetään joka neljäs vuosi. Suomen Kuurojen Urheiluliitto on Suomen vanhin vammaisurheiluliitto ja se kokoaa yhteen kuurojen yhdistysten urheilukerhot. Suomen Kuurojen Urheiluliitto www.skul.org 18
KUUROJEN OMA MAAILMA käsittää kuurojen yhteisön ja sen kulttuurin. Viime vuosina on käytetty myös käsitettä Deafhood, kuurous. Samanaikaisesti voimakas yhteisöllisyys on kuitenkin muuttanut muotoaan ja mm. yhdistysten merkitys on vähentynyt. Nuoret liikkuvat sujuvasti sekä kuurojen että kuulevien maailmassa ja yhteydenpito hoituu verkossa. Yhteisöllisyys ei tunne maiden rajoja. Kuuroilla on kautta historian ollut paljon kansainvälisiä kontakteja. Vaikka viittomakieli ei ole kansainvälistä, on kommunikointi yli rajojen vaivatonta ja kuurot matkustelevatkin paljon maailmankansalaisina.
7Miten toimin viittomakielisen asiakkaan kanssa? Ota rennosti kun tapaat viittomakielisen kuuron! Katso suoraan häntä kohti, sillä katsekontakti on kuurolle tärkeä. Huomion kiinnittämiseksi voit heilauttaa kättäsi tai taputtaa kevyesti olkapäälle. Huutaminen on turhaa Miten kommunikoin kuuron kaverin kanssa? Jos et osaa viittoa, voit keskustella kuuron henkilön kanssa kirjoittamalla. Kirjoitetun kielen taito kuuroilla vaihtelee, käytä aluksi selkeää kieltä. Yhteydenpito viittomakielisen kanssa käy helpoimmin tekstiviesteillä tai sähköpostilla. 20
Mistä saan tulkin? Viittomakielisellä kuurolla on oikeus käyttää tulkkipalvelua. Viittomakielen tulkki on kielenkääntäjä, joka ei avusta eikä hoida asioita asiakkaansa puolesta. Tulkit noudattavat ammattieettistä säännöstöä ja ovat vaitiolovelvollisia kaikesta, mitä saavat tietoonsa toimeksiantojen yhteydessä. Viittomakielen tulkin voit tilata alueellasi toimivasta tulkkikeskuksesta, yhteystietoja: www.tulkit.net Syksystä 2010 alkaen saat Kelasta lisätietoja tulkin tilaamisesta. 21
Missä voi opiskella viittomakieltä? Viittomakieltä opit olemalla kuuron kanssa. Viittomakielen oppiminen on yhtä helppoa tai vaikeaa kuin minkä tahansa muun kielen oppiminen. Viittomakieltä voi opiskella harrastuksena tai ammatiksi asti. Viittomakielen alkeiskursseja järjestävät mm. jotkut kuurojenyhdistykset, Kuurojen kansanopisto, kansalais- ja työnväenopistot sekä muutamat yliopistot. Lisätietoja Kuurojen kansanopiston kursseista: www.kuurojenkansanopisto.fi Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto ja viittomakielentulkin tutkinto tarjoavat tutkintoon johtavaa opetusta, Jyväskylän yliopistossa on mahdollista suorittaa maisterin tutkinto suomalaisessa viittomakielessä. Viittomakielen perusopinnot voi suorittaa myös Jyväskylän avoimen yliopiston kautta. Turun yliopistossa viittomakielestä on tarjolla perusopinnot. Suomenruotsalaisen viittomakielen opintoja on tarjolla hyvin heikosti. Kaikki edellä mainitut opinnot keskittyvät suomalaiseen viittomakieleen. 22
A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W Y Z Å Ä Ö VISUALIFE 2008 / OUTI KUJALA SORMIAAKKOSET X 23
8 Miten kuuro herää yöllä vauvan itkuun tai aamulla töihin? Miksi kuuroja usein sanotaan teknologian edelläkävijöiksi? Aikoinaan kuurot keksivät itse erilaisia apuvälineitä, kuten valoovikelloja ja vauvan itkuhälyttimiä. Äidit saattoivat sitoa langan vauvan kehdosta esim. omaan varpaaseensa, jotta heräisivät lapsen itkuun. Nykyään tyynyn alle laitettu värinäherätyskello herättää aamuisin ja päivittäisessä kommunikaatiossa käytetään kännyköitä tekstiviestein tai kuvayhteyksillä. Etätulkkauspalvelun kautta voidaan hoitaa asioita vaikka pankissa. Illalla kavereiden kanssa viestitetään messengerissä tai facebookissa. Tiedonsaanti ja esteetön asioimismahdollisuus ovat hyvinvoinnin avainkysymyksiä. Jatkuvaa edunvalvontaa tarvitaan mm. hälytyspalveluiden kehittämisessä, viittomakielisessä tiedonvälityksessä ja informaation saavutettavuudessa. Esimerkiksi televisiokanavien viittomakielinen ohjelmatarjonta ja ohjelmien tekstitys on Suomessa vielä vähäistä. 25
Tekniikka tarjoaa kuuroille uusia mahdollisuuksia ja kuurot ovatkin usein edelläkävijöitä uusien kommunikaatiovälineiden käyttöönotossa. Kuurot ottivat tekstiviestit heti osaksi arjen kommunikaatiota ja hankkivat ensimmäisten joukossa suoran kuvayhteyden mahdollistavat 3G-puhelimet. Kehitystyössä nojataan paljon Design for All -ajatteluun. Se tarkoittaa tuotteiden ja palveluiden suunnittelua siten, että ne ovat mahdollisimman monen käyttäjän saavutettavissa. Avainsanoja ovat saavutettavuus, esteettömyys ja käytettävyys. Lisätietoja eri apuvälineistä saa sosiaalitoimistosta tai sairaaloiden kuntoutusohjaajalta. Kuurojen Liiton kuntoutussihteerit auttavat eri asioissa, myös apuvälineiden hankinnassa. 26
9Mikä on Kuurojen Liitto? Miksi edunvalvonta on tärkeää? Eivätkö kuurojen asiat ole Suomessa hyvin? Kuurojen Liitto on etu-, palvelu- ja asiantuntijajärjestö. Tehtävänä on taata kuurojen ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteutuminen. Liiton edunvalvontatyö pitää sisällään kaiken yhteiskunnallisen valvonnan ja seurannan. Palveluja ovat mm. kuntoutussihteerien, työasiamiesten ja järjestöohjaajien tarjoamat maksuttomat neuvontapalvelut kaikkialla Suomessa ja erilaiset kurssit ja koulutustapahtumat. Kulttuuri-, teatteri-, nuoriso- ja senioritoiminnalla on liitossa pitkät perinteet. Liitto tuottaa myös viittomakielisiä tiedotteita ja viittomakielistä netti-tv:tä. Vahvasta vapaaehtoistoiminnasta on vähitellen tullut pysyvä osa hyvinvointipalveluja. Asiantuntijana liitto on vahvimmillaan viittomakieleen ja kuurojen esteettömyyteen liittyvissä asioissa. Liiton toiminta on kansainvälisestikin arvostettua. 27
Kuurojen Liiton visio Viittomakieli elää vahvana moniarvoisessa, monikielisessä ja monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Kuurojen Liitto on alansa johtava etu- ja palvelujärjestö sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Alueellisten jäsenyhdistysten lisäksi on viime vuosina syntynyt yhdistystoimintaa eri teemojen ympärille. Mm. ruotsinkielinen toiminta on pitkälti keskittynyt Finlandssvenska Teckenspråkiga rf yhdistyksen ympärille. Kerran vuodessa jäsenyhdistykset kokoontuvat liittokokoukseen, jossa valitaan Kuurojen Liiton hallitus. 28
2000-luvulle tultaessa liiton toiminnan painopiste on vähitellen siirtynyt edunvalvontaan. Suomen lainsäädännön mukaan kansalaiset ovat yhdenvertaisia ja syrjintä mm. kielen tai vammaisuuden perusteella on kielletty. Kansainvälisessä mittakaavassa peruspalvelut toimivat Suomessa, mutta kielellisten oikeuksien toteutumisessa on vielä paljon haasteita. Mm. YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen soveltaminen Suomen lainsäädäntöön on paljon aktiivista edunvalvontatyötä vaativa prosessi. Kuurojen Liiton kielipoliittinen ohjelma on luettavissa: www.kl-deaf.fi/ Viittomakielipoliittinen_ohjelma Kuurojen Liitolla on monipuoliset kansainväliset suhteet. Maailmanlaajuisessa yhteistyössä sillä on näkyvä asema Kuurojen maailmanliiton toiminnassa ja edustukset Kuurojen Euroopan unionissa ja Kuurojen pohjoismaisessa neuvostossa. Kehitysyhteistyö on keskeinen osa Kuurojen Liiton kansainvälistä toimintaa. Lisätietoja Kuurojen Liiton toiminnasta - www.kl-deaf.fi 29
10Kuinka paljon kuuroja on maailmassa? Mikä on WFD? Maailmassa arvioidaan olevan noin 70 miljoonaa kuuroa. Kuurojen maailmanliiton mukaan kuuron asema on edelleen heikko, sillä arviolta 80% maailman kuuroista ei pääse lainkaan kouluun. Suurin osa heistä elää kehitysmaissa. Vuonna 2009 voimaan tulleen YK:n vammaisia henkilöitä koskevan yleissopimuksen mukaisesti hallitusten pitää mm. tunnustaa viittomakielen asema lainsäädännössä, edistää viittomakielen tulkkipalveluiden saavutettavuutta ja taata kuuroille viittomakielinen koulutus. Ainoastaan siten voidaan taata kuurojen ihmisoikeudet, joita poljetaan edelleen räikeästi ympäri maailmaa. Kuurous ja viittomakielisyys yhdistävät kuurot ihmiset ja heidän järjestönsä verkostoksi ja kansainväliseksi kuurojen yhteisöksi. Vaikka eri maissa on omat viittomakielet, sujuu kuuroilta kommunikointi yli kielirajojen helpommin kuin puhuttujen kielten käyttäjillä. Eri tapahtumat, kuten joka neljäs vuosi järjestettävä maailmankongressi, kokoavat kuuroja kaikkialta maailmasta. 30
Faktoja kuurojen asemasta maailmalla Lähes kaikkialla kuurot saavat äänestää vaaleissa todellisuudessa äänestäminen on vaikeaa, koska suuri osa kuuroista on lukutaidottomia 80% maailman kuuroista ei pääse lainkaan kouluun omakielistä opetusta saa vain 1-2 % 68% kuuroista on mahdollisuus ajaa ajokortti - kuuroja pidetään riskinä liikenteelle monissa maissa 42% valtioista viittomakielellä on virallinen asema lainsäädännössä, mutta käytännössä tämä ei tarkoita usein mitään, koska resursseja palveluiden tuottamiseen ei ole 7% valtioista ollaan sitä mieltä, että kuuroilla ei ole lainkaan oikeutta opetukseen 31
World Federation of the Deaf, Kuurojen maailmanliitto on kansainvälinen kuurojen itsensä perustama yhteistyöjärjestö, jonka tavoitteena on edistää kuurojen yhdenvertaisia mahdollisuuksia sekä täysmittaista osallistumista yhteiskunnallisessa toiminnassa. Kansalaisjärjestönä se toimii paljon yhteistyössä YK:n ja sen jäsenjärjestöjen kanssa. Maailmanliitossa on mukana 130 jäsenjärjestöä. 32
Keneen voi ottaa yhteyttä? Kuurojen Liitto ry Kuurojen Liitto ry on viittomakielisten kuurojen etu-, asiantuntija- ja palvelujärjestö. www.kl-deaf.fi Kuuloliitto ry Erityisesti huonokuuloisten ja kuuroutuneiden etujärjestö,joka valvoo oikeuksia ja turvaa palvelut, tukitoimet ja apuvälineet sekä ehkäisee kuulovammojen syntyä. www.kuuloliitto.fi Kuulovammaisten lasten vanhempien liitto ry Kuurojen, huonokuuloisten, kuuroutuneiden ja kuulomonivammaisten lasten vanhempien liitto, joka tarjoaa monipuolista tietoa perheille ja muille kiinnostuneille. www.klvl.org 34
Kuurojen Palvelusäätiö Kuurojen palvelusäätiö on sosiaalialan järjestö, joka tarjoaa viittomakielisiä asumis- ja työpalveluja kuuroille ja kuurosokeille henkilöille. Suomen Kuurosokeat ry www.kuurojenpalvelusaatio.fi Yhdistys valvoo kuurosokeiden ja kuulonäkövammaisten oikeuksia, tuottaa heille palveluita, toimii kuurosokeusalan asiantuntijana ja järjestää yhteistä toimintaa. www.kuurosokeat.fi WFD World Federation of the Deaf eli Kuurojen maailmanliitto on kansainvälinen kattojärjestö, joka edustaa kuurojen kansallisia järjestöjä kansainvälisessä yhteistyössä. www.wfdeaf.org 35
Kuurojen Liitto ry PL 57 (Käyntios. Ilkantie 4) 00401 Helsinki puhelin 09-580 31 faksi 09-5803 770 s-posti kuurojenliitto@kl-deaf.fi websivu www.kl-deaf.fi Graafinen suunnittelu, repro ja kuvitus: Patrick Wiche, Moxio Ab.