Teksti-tv:n käyttöä selvittävä tutkimus valmistui

Transkriptio

1 Numero 1/ Kuuloliiton yhdistystiedote Yhdistysten kehittämiskeskustelut käynnistyivät Teksti-tv:n käyttöä selvittävä tutkimus valmistui Tekstitysseminaaria pystyi seuraamaan netti-tv:n kautta

2 2 Y H D I S T Y S T I E D O T E S i s ä l l y s l u e t t e l o Mallina muille... 3 Juha Hietala valittiin Kuuloliiton viestintäpäälliköksi... 3 Yhdistysten kehittämiskeskustelut käynnistyivät... 4 Liittovaltuusto hyväksyi liittohallituksen esittämät muutokset sääntöihin... 5 Yhdistysnettiä kehitetään... 6 Teksti-tv:n käyttöä selvittävä tutkimus valmistui... 6 Tekstitysseminaaria pystyi seuraamaan netti-tv:n kautta... 7 Ajankohtaista tulkkauspalveluista... 8 Kuulokojeen käyttäjänä työelämässä -seminaari Kysely ikähuonokuuloisuudesta... 9 Huonokuuloisten ja viittomakielisten nuorten opiskeluolosuhteita selvitetään YO2-hankkeessa... 9 TUNNISTA OIKEUTESI verkkokurssi alkaa syksyllä Aluetyöntekijöiden yhteystiedot Seuraava Yhdistystiedote ilmestyy syksyllä Yhdistystiedotteen toimitus: Eeva Härkänen, Anne Wicht-Kvarnström, Sirpa Laurén, Juha Hietala ja Jukka Rasa Taitto: Jukka Rasa Painopaikka Valopaino Oy, Helsinki Vanhat jäseneksiliittymiskortit poistoon Liittoon on jonkin verran palautunut vanhoja jäseneksiliittymiskortteja, joissa vastauslähetyksen tunnus on vanhentunut. Tarkistaisitteko, että käytössänne olevissa liittymiskorteissa on seuraava tunnus: Tunnus Vastauslähetys Pyydämme hävittämään vanhat kortit, koska niillä tulleista ilmoituksista liitto joutuu maksamaan lisäpalvelusumman. Käyttäkää siis vain uusia, sinisiä jäseneksiliittymiskortteja.

3 Y H D I S T Y S T I E D O T E 3 Mallina muille Hallitus käynnisti seuraavan strategiakauden suunnittelun toukokuun kokouksessaan, vaikka liittokokoukseen on vielä lähes puolitoista vuotta aikaa. Näin jää hyvin aikaa analysoida toimintaympäristöä, sen uhkia ja mahdollisuuksia. Myös yhdistysten näkemykset, toiveet ja tarpeet otetaan huomioon. Niitä kerätään kehittämiskeskustelujen yhteydessä pitkin vuotta. Yksi jatkuvasti muuttuva alue, joka on syytä ottaa strategiassa huomioon, on sähköinen viestintä. Sen kehityksessä ei tunnu pysyvän perässä, kun vähän väliä tulee uusia viestinnän ja vuorovaikutuksen muotoja. Siksi onkin yllättävää, että yli kolmekymmentä vuotta vanha Ylen Teksti-tv on säilyttänyt suosionsa. Katsojatutkimuksen mukaan Teksti-tv:tä käyttää lähes kaksi miljoonaa katsojaa. Aikoinaan kuulovammaisille suunniteltu palvelumuoto on siis vuosien varrella laajentunut suuren yleisön tietokanavaksi. Valtavan tietotulvan aikakautena Teksti-tv koetaan luotettavaksi ja helppokäyttöiseksi. Myös muita kuulovammaisille suunniteltuja palveluja ja menetelmiä voisi lanseerata laajempaankin käyttöön. Esimerkiksi suorien televisiolähetysten tekstitystekniikassa voisi hyödyntää kirjoitustulkkausta ja siitä saatuja kokemuksia. Sähköisen viestinnän ja kuunteluympäristön kehittämisessä kuulovammaisten käyttäjänäkökulma on erittäin arvokas. Tätä kokemusta ja asiantuntemusta ovat myös yritykset alkaneet hyödyntää viime aikoina aiempaa enemmän kehittäessään esteettömiä tuotteita ja palveluja. Tämä on mahdollisuus, johon on tartuttava ripeästi. Voimme olla mallina muille. Virkistävää kesää! Eeva Härkänen Juha Hietala valittiin Kuuloliiton viestintäpäälliköksi Kuuloliiton viestintäpäälliköksi on valittu yhteiskuntatieteiden maisteri Juha Hietala. Hän aloitti uuden tehtävänsä toukokuun alussa. Aiemmin Juha on työskennellyt liiton järjestöosastolla erityisasiantuntijana. Hänen erityisalaansa ovat olleet huonokuuloisten työ- ja opiskeluolosuhteet. Juha aloitti työt Kuuloliitossa vuonna 2005 Onnistuva ikääntyminen projektin tutkijana, jonka jälkeen hän siirtyi koordinoimaan huonokuuloisten työskentelyolosuhteita kehittävää Ehyt-projektia. Viime vuosina Juha on toiminut laaja-alaisesti erilaisissa asiantuntija- ja viestintätehtävissä sekä johtanut liitossa kaksivuotista Yhdenvertaisuus ja osallisuus toisen asteen opiskelussa hanketta. Yhteystiedot: Juha Hietala, puh , sähköposti: juha.hietala@kuuloliitto.fi

4 4 Y H D I S T Y S T I E D O T E Yhdistysten kehittämiskeskustelut käynnistyivät Yhdistysten kehittämiskeskustelut ovat tänä vuonna tärkeä osa liiton aluetoimintaa. Keskustelut käynnistyivät helmikuussa ja toukokuun loppuun mennessä on käyty jo kolmessakymmenessä yhdistyksessä. Selänteen yhdistyksestä kehittämiskeskusteluun osallistui yhdistyksen hallituksen jäseniä ja kerholaisia. Tavoitteena on tehdä kehittämiskeskustelu jokaisessa jäsenyhdistyksessä. Keväällä on keskusteluista käyty Pohjois-tiimin alueella jo puolet, Etelä-Itä-tiimin alueella kolmannes. Länsi- Lounais- Keski-Suomen tiimin alueella keskustelut käynnistyvät vasta toukokuun lopussa, joten suurin osa niistä tehdään syksyn aikana. Kehittämiskeskustelut toteutetaan matalan kynnyksen periaatteella. Tarkoituksena on, että yhdistys kehittää toimintaansa omien tarpeittensa ja resurssiensa mukaan. Jokaiselle yhdistykselle tehdään kehittämissuunnitelma, jonka toteuttamisessa liiton työntekijät ovat tukena. Niissä yhdistyksissä, joissa on jo ehditty käydä, keskustelu on ollut antoisaa ja uusia ajatuksia herättävää. Yhdistyksissä on suhtauduttu myönteisesti ja innostuneesti ja jokaisessa yhdistyksessä on kyetty löytämään juuri kyseisen yhdistyksen kehittämistarpeet. Samalla keskusteluissa on noussut esille yhdistyksen jo hyväksi havaittuja toimintatapoja. Kehittämiskohteita ovat olleet esimerkiksi tiedottaminen yhdistyksen toiminnasta sekä toimitilan tai toiminta-avustuksen hakeminen. Lisätietoja antavat tutkija Annina Lavikainen, anniina.lavikainen@kuuloliitto.fi p ja kehittämispäällikkö Anne Wicht-Kvarnström, anne.wicht-kvarnstrom@kuuloliitto.fi p

5 Y H D I S T Y S T I E D O T E 5 Tiina-Maija Leinonen ja Anniina Lavikainen kävivät huhtikuussa kehittämiskeskustelun Selänteen Kuuloyhdistyksessä Haapajärvellä. Kuvassa he ihastelevat kerholaisten tekemiä upeita kahvipussikoreja. Liittovaltuusto hyväksyi liittohallituksen esittämät muutokset sääntöihin Liittovaltuusto hyväksyi kevätkokouksessaan hallituksen esittämät muutokset liiton sääntöihin, johtosääntöön ja yhdistysten mallisääntöihin. Lisäksi liiton taloussääntö uusittiin. Johtosääntöön tehty muutos koskee kuulopiirien neuvottelukuntien puheenjohtajan valintaa. Päivitetyn johtosäännön mukaan neuvottelukunta valitsee toimikaudekseen keskuudestaan puheenjohtajan, jota kutsutaan piirin puheenjohtajaksi sekä varapuheenjohtajan, jota kutsutaan piirin varapuheenjohtajaksi. Piirin puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan on siis oltava neuvottelukunnan virallinen jäsen. Mallisääntöihin tehty muutos ei aiheuta yhdistyksille toimenpiteitä. Muutos koskee toiminnantarkastuksen lisäämistä myös mallisääntöihin. Yhdistyksethän ottivat tämän uuden Yhdistyslakiin perustuvan mahdollisuuden huomioon jo vuonna 2011 sääntömuutosta tehdessään. Uusitut säännöt löytyvät Yhdistysnetistä sekä liiton verkkosivuilta.

6 6 Y H D I S T Y S T I E D O T E Yhdistysnettiä kehitetään Yhdistysnetti on Kuuloliiton yhdistysten ja luottamusihmisten työkalupakki, josta löytää tietoa yhdistys- ja vapaaehtoistoimintaan. Yhdistysnetissä voi myös osallistua keskusteluun tai luoda uusia puheenaiheita. Yhdistysnettiin kirjaudutaan omalla tunnuksella, tunnuksia voi pyytää tiedottaja Erkki Ahoselta, erkki.ahonen@kuuloliitto.fi p Jotta Yhdistysnetistä olisi saatavilla entistä paremmin yhdistyksiä ja vapaaehtoisia kiinnostavaa ja palvelevaa ajankohtaista tietoa, panostamme sivujen sisällön kehittämiseen ja päivittämiseen. Järjestösihteeri Annina Virta siirtyy syksyllä tämän verkkosivuston kehittämistyöhön. Lisäksi hän koordinoi syksyllä alkavaa Lounais-Suomen piirin Yhdistys vaikuttajana -hanketta, jonka tavoitteena on aktivoida ja rohkaista kuuloyhdistyksiä paikalliseen vaikuttamistoimintaan ja osallisuuteen kunnallisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Hankkeen aikana tuotetaan yhdistysten vaikuttamistyötä tukevaa aineistoa myös Yhdistysnettiin. Samalla kehitetään mallia, jolla liitto voisi myös muissa piireissä tukea yhdistysten vaikuttamistoimintaa. Lisätietoja antaa järjestösihteeri Annina Virta, annina.virta@kuuloliitto.fi, p Teksti-tv:n käyttöä selvittävä tutkimus valmistui Yleisradio teki keväällä Teksti-tv: n käyttöä selvittävän tutkimuksen, jonka yhteydessä selvitettiin myös kuulovammaisten ja kuurojen katsojien näkemyksiä. Tutkimusaineisto kerättiin kirjekyselynä, joka lähetettiin 800 satunnaisotannalla valitulle Kuuloliiton ja Kuurojen Liiton jäsenyhdistyksen jäsenelle. Vertailuaineistona oli koko väestön keskuudessa tehty vastaava tutkimus. Teksti-tv:stä seurattiin eniten uutissivustoja, säätä ja veikkaus- ja lottoarvontojen tuloksia. Tässä ei ollut juuri suuriakaan eroja valtaväestöön verrattuna. Kuulovammaiset ja kuurot seurasivat sen sijaan selvästi valtaväestöä enemmän toimitettuja ohjelmasivuja kuten 400- ja 800 sivuja. Teksti-tv:n Twitter-kommentointiakin seurasi heistä lähes kolmasosa. Teksti-tv perustettiin noin kolmisenkymmentä vuotta sitten palvelemaan nimenomaan kuulovammaisia katsojia. Sivustosta on vuosien varrella tullut suosittu myös muiden katsojien piirissä ja tulevaisuudessa sivuston asema säilynee vakaana. Tuottaja Matti Rämön mukaan jonkin verran joudutaan karsimaan ostettuja sisältöjä eli joitakin 800-sivujen osia. Kuulovammaisten sivut säilyvät kuitenkin ennallaan. Tutkimuksen tuloksista ja Teksti-tv:n toiminnasta kerrotaan lisää syyskuun Kuuloviestissä. Tutkimusraportti löytyy liiton verkkosivuilta.

7 Y H D I S T Y S T I E D O T E 7 Tekstitysseminaaria pystyi seuraamaan netti-tv:n kautta Kuuloliitto ja Kuurojen Liitto järjestivät toukokuun puolessa välissä seminaarin, jossa arvioitiin käyttäjien näkökulmia televisiotekstityksen laadusta ja määrästä. Valkeassa talossa järjestettyä seminaaria saattoi seurata myös kotoa käsin, koska se lähetettiin suorana kirjoitustulkattuna lähetyksenä Kuurojen Liiton netti-tv:n kautta. Seminaarin aluksi Viestintäviraston edustaja raportoi ääni- ja tekstityspalveluiden toteutumisesta vuonna Yleisradio ei ollut toteuttanut äänipalveluita kaikissa käännöstekstitetyissä ohjelmissaan, mutta Ylen ohjelmien tekstityspalvelu oli sen sijaan riittävä. Viime vuonna kotimaisista ohjelmista tekstitettiin 84 prosenttia, jos mukaan lasketaan uusinnat. Myös MTV3:n, Nelosen ja FOXin ohjelmistot saavuttivat tavoitteensa ääni- ja tekstityspalveluissaan. Paneelikeskusteluun osallistuivat Viestintäviraston, Yleisradion, MTV3:n ja Lingsoftin edustajat. Käyttäjänäkökulmaa edusti Sari Hirvonen-Skarbö Espoon Kuuloyhdistyksestä. Yleisö pystyi esittämään kysymyksiä panelisteille myös netti-tv:n kautta. Eniten kysymyksiä herätti huono tiedottaminen tekstitetyistä ohjelmista ja suorien ohjelmien tekstityksen puute. kä onnistui yllättävän hyvin. Jonkin verran palautetta tuli kirjoituksen kontrastin epäselvyydestä. Toivommekin lisää palautetta tulkkauksen laadusta niiltä, jotka seurasivat tilaisuutta kotikatsomoissa. Palautteet voi lähettää Sirpalle. Seminaarissa esiteltiin myös Helsingin yliopiston tutkimushanketta, jossa perehdytään mm. tekstityksen laadun arviointiin eli millaista on hyvä tekstitys ja millaisena katsojat kokevat tekstityksen. Tutkimus käynnistettiin katsojakyselyllä, joka jaettiin seminaarin osallistujille. Kyselyn voi täyttää myös netissä osoitteesta: id=551 Vastausaikaa on asti. Kannattaa osallistua kyselyyn ja näin vaikuttaa ohjelmatekstityksen laadun kehittämiseen! Lisätietoja: erityisasiantuntija Sirpa Laurén, sirpa.lauren@kuuloliitto.fi, p Netti-tv:n kautta seminaaria seurasi lähes 400 henkilöä. Suora lähetys oli kirjoitustulkattu, mi-

8 8 Y H D I S T Y S T I E D O T E Ajankohtaista tulkkauspalveluista Kela on tehnyt päätöksen, että vuoden 2014 alusta se alkaa itse huolehtia tulkkaustilausten välityksestä. Kela perustaa Turkuun välityskeskuksen. Kela on luvannut syksyllä tiedottaa järjestölehtien kautta asiasta tarkemmin sekä järjestää tiedotustilaisuuksia asiasta. Tulkkauspalvelun kilpailutus vuosille käynnistyi huhtikuun lopussa. Kilpailutusasiakirjat ovat nähtävillä Kelan sivuilla Kela on kilpailutusasiakirjoissa rajannut ns. yleisötulkkauksen koskemaan vain pienimuotoisia tilaisuuksia. Kela ei tarkemmin kuvaa, mitä nämä pienimuotoiset tilaisuudet ovat. Tällaista rajoitetta ei kuitenkaan mainita tulkkauspalvelulaissa. Nyt jo on tullut tietoja, että Kelan välitys on esittänyt yleisötulkkauksen tilaajalle tarkentavia kysymyksiä ja ainakin yhdessä tapauksessa myös ilmoittanut, että ei maksa tulkkausta, koska tilaisuuden järjestäjän kuuluisi heidän mielestään järjestää tulkkaus. Jos Kelan välitykseltä tulee ilmoituksia, että he eivät maksa tulkkausta johonkin tilaisuuteen, ota yhteyttä Sirpaan: sirpa.lauren@ kuuloliitto.fi, p Kuulokojeen käyttäjänä työelämässä -seminaari Työterveyslaitos järjestää kesäkuun alussa Kuulovikaisten työssäolon tukeminen. Kuulokojeen käytön esteet ja edisteet työelämässä tutkimushankkeen loppuseminaarin. Kuuloliitto on ollut mukana hankkeen ohjausryhmän työskentelyssä ja osallistuu loppuseminaariin paneelikeskusteluun. Loppuseminaarissa kerrotaan miten työnantaja voi tukea huonokuuloisten työntekijöiden työntekoa miten työterveyshuollon asiantuntijat voivat tukea huonokuuloisten työssä selviytymistä miten työikäisten kuulonkuntoutuksen käytäntöjä on mahdollista kehittää Lisäksi seminaarissa esitellään ratkaisuja, joiden avulla työpaikat, työnantajat ja työterveyshuollot voivat edistää huonokuuloisten työntekijöiden työssä pysymistä ja työssä pärjäämistä. Seminaarissa julkaistaan ohjeistus työterveyshuoltojen, työnantajien ja työntekijöiden käyttöön. Aineisto löytyy Työterveyslaitoksen sivuilta.

9 Y H D I S T Y S T I E D O T E 9 Kysely ikähuonokuuloisuudesta Syyskuussa ilmestyvän Kuuloviestin mukana tulee kysely ikähuonokuuloisten palvelujen saannista sekä kuulokojeen käyttöön vaikuttavista tekijöistä. Kyselyn tuloksia käytetään sekä Kuuloliiton vaikuttamistyön tukena että Helsingin yliopistoon tehtävän väitöskirjan aineistona. Olemme saaneet kentältä viestiä ikähuonokuuloisten kuulonkuntoutuksen ja kuulokojeen käytön haasteista ja ongelmista. Toivomme kyselyyn runsaasti vastauksia, jotta saamme kuvan ikähuonokuuloisten tilanteesta. Kyselyn tuottaman tiedon avulla pystymme paremmin edistämään ikähuonokuuloisten tilannetta ja yhdenvertaista palvelujen saantia. Lisätietoja antaa tutkija Anniina Lavikainen, anniina.lavikainen@kuuloliitto.fi, p Huonokuuloisten ja viittomakielisten nuorten opiskeluolosuhteita selvitetään YO2-hankkeessa Viime syksynä alkoi liitossa kaksivuotinen hanke, jonka tavoitteena on selvittää toisen asteen oppilaitoksissa opiskelevien huonokuuloisten ja viittomakielisten opiskeluolosuhteita ja -mahdollisuuksia. Hankkeessa kehitetään myös keinoja opiskelun tukemiseen. Opiskeluun liittyviä haasteita tutkitaan osallistavalla menetelmällä. Opiskelijoille on järjestetty keskustelutilaisuus, jossa esiin nousseita teemoja hyödynnetään myös kyselytutkimuksen kysymysten muotoilussa. Kysely toteutetaan syksyn 2013 aikana, ja siitä tiedotetaan tarkemmin myöhemmin. Aineiston analysoimisen jälkeen nuorille järjestetään tilaisuus, jossa on mahdollista keskustella tutkimustuloksista sekä ehdottaa ratkaisuja ongelmiin. Hankkeessa on lisäksi kasvatusalan ammattilaisista ja opiskelijajärjestöjen edustajista koostuva asiantuntijafoorumi, joka tukee tutkimustyön etenemistä ja on mukana opiskeluolosuhteisiin liittyvien ratkaisuja jatkotoimenpiteiden suunnittelussa. Projekti on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama ja liittyy lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaan. Yhteistyökumppaneina ovat Kuurojen Liitto, Kuurojen Palvelusäätiö ja Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto. Vuonna 2003 liitto teki vastaavan tutkimuksen yliopistoissa ja korkeakouluissa opiskelevista huonokuuloisista. Lisätietoja antaa tutkija Anniina Lavikainen, anniina.lavikainen@kuuloliitto.fi, p

10 10 Y H D I S T Y S T I E D O T E TUNNISTA OIKEUTESI verkkokurssi alkaa syksyllä Koetko olevasi yhdenvertainen muiden kanssa? Onko ympäristösi esteetön, entä kohtaamasi viestintä? Tule mukaan perehtymään omiin oikeuksiisi ja mahdollisuuksiin vaikuttaa niihin. Syksyllä alkavan verkko-kurssin tavoitteena on tunnistaa ja ymmärtää ihmisoikeuksia, erityisesti vammaisten näkökulmasta. Kurssilla etsitään keinoja miten edistää eri oikeuksia ja puhua niiden puolesta. Kurssin nimi: Tunnista oikeutesi, Johdatus ihmisoikeusajatteluun (laajuus 3op) Kurssi suoritetaan sekä lähi- että etäopiskeluna yksilö- ja ryhmätehtävin. Ajankohta: (lähiopetus), verkossa opiskelua omaan tahtiin Ohjaajina kurssilla toimivat tutkija Anniina Lavikainen ja järjestösihteeri Esa Kalela. Osatavoitteena on, että opiskelija: perehtyy ihmisoikeusajatteluun tutustuu ihmisoikeussopimuksiin, erityisesti vammaisten ihmisoikeussopimukseen, sen sisältöön, merkitykseen ja historiaan ymmärtää eri näkökulmia vammaisuuteen sekä tunnistaa vammaisten ihmisten oikeuksia oppii edistämään ihmisoikeuksia Kurssi koostuu neljästä etapista: 1. Ihmisoikeudet ja niiden merkitys Jaksolla paneudutaan ihmisoikeuksien historialliseen taustaan sekä tarkastellaan erillissopimuksia, niiden tarkoitusta ja tavoitetta. Etsimme vastauksia kysymyksiin mitä ihmisoikeuksilla tavoitellaan ja mitä ihmisoikeuksilla voidaan saavuttaa. 2. Näkökulmia vammaisuuteen Jaksolla tarkastellaan eri lähestymistapoja vammaisuuteen, lähinnä vammaisuuden yksilöllistä ja sosiaalista näkökulmaa sekä ihmisoikeusnäkökulmaa. 3. Vammaisten ihmisoikeussopimus Jaksolla tutustutaan YK:n vammaisia henkilöitä koskevaan yleissopimukseen. 4. Ihmisoikeuksien edistäminen Jaksolla pohditaan ihmisoikeuksien edistämisen keinoja sekä miten puhua niiden puolesta.

11 Y H D I S T Y S T I E D O T E 11 Jokainen etappi pitää sisällään siihen liittyvän materiaalin ja oppimistehtävän. Kurssin lähiopetuksen ( ) osallistumismaksu on 60 /hlö (sisältäen ruokailut ja tarvittaessa majoituksen), matkat korvataan 30 ylittävältä osuudelta julkisten kulkuneuvojen mukaan. Lähiopetusjaksolla on induktiosilmukka. Ilmoittautuminen mennessä: Ensisijaisesti verkossa osoitteessa: Ilmoittautuminen on mahdollista myös Anniina Lavikaiselle: anniina.lavikainen@kuuloliitto.fi, p Ilmoittautuneille lähetetään tarkempi kurssiohjelma. Miksi opiskella verkkokurssilla? 1. HELPPOA Kurssin käyminen edellyttää vain ATK-perustaitojen osaamista. Tarvitset vain internetja sähköpostiyhteyden, kokemukset sähköpostin, tekstinkäsittelyohjelmasta sekä wwwympäristön käytöstä. Ohjaajat auttavat pulmatilanteissa. 2. VOIT OPISKELLA SILLOIN KUIN ITSE HALUAT Toki kurssi alkaa ja päättyy tiettyinä päivinä ja etenee viikoittain. Sinä itse kuitenkin päätät koska teet tehtävät ja luet materiaalin. 3. MIELENKIINTOISIA KURSSIKAVEREITA JA KESKUSTELUJA Vaikka opiskelu tapahtuu kotonasi tietokoneen ääressä, et ole yksin. Kurssikavereihin tutustut kurssin aikana ja voitte vaihtaa ajatuksia kurssin keskustelupalstoilla.

12 Aluetyöntekijöiden yhteystiedot E t e l ä - I t ä t i i m i Uudenmaan kuulopiiri, Kaakkois-Suomen kuulopiiri, Itä-Suomen kuulopiiri Järjestösihteeri Esa Kalela Johanna Juola Suunnittelija Riitta Pulkkinen Maria Timonen VUOROTTELUVAPAALLA asti esa.kalela@kuuloliitto.fi johanna.juola@kuuloliitto.fi riitta.pulkkinen@kuuloliitto.fi maria.timonen@kuuloliitto.fi Uudenmaan aluetoimisto Ilkantie Helsinki Uudenmaan aluetoimisto Ilkantie Helsinki Kaakkois-Suomen aluetoimisto Kauppamiehenkatu Kouvola Itä-Suomen aluetoimisto Minna Canthinkatu 4 C Kuopio L o u n a i s - L ä n s i - K e s k i t i i m i Lounais-Suomen kuulopiiri, Länsi-Suomen kuulopiiri, Keski-Suomen kuulopiiri Krista Heiniö Margit Hassinen Tuija Vuori P o h j o i s - t i i m i Oulun kuulopiiri, Lapin kuulopiiri Tiina-Maija Leinonen Järjestösihteeri Paula Ojala Päivi Väänänen Johanna Leinonen krista.heinio@kuuloliitto.fi margit.hassinen@kuuloliitto.fi tuija.vuori@kuuloliitto.fi paula.ojala@kuuloliitto.fi paivi.vaananen@kuuloliitto.fi Lounais-Suomen aluetoimisto Hämeenkatu 13 B Tampere Keski-Suomen aluetoimisto Tapionkatu 4 B Jyväskylä Kotitoimisto Lumikonrita Lapua Oulun aluetoimisto Isokatu Oulu Oulun aluetoimisto Isokatu Oulu Kotitoimisto Eliisanpolku Rovaniemi Kotitoimisto Nuotiotie Kajaani