Takaisin luontoon. Lahden Merrasjärven Tähtikylän aluetaidekonseptin ideakilpailu

Takaisin luontoon Lahden Merrasjärven Tähtikylän aluetaidekonseptin ideakilpailu

Takaisin luontoon Tähtikylä sijaitsee kiinnostavasti kaupungin ja luonnonsuojelualueen välissä. Etelässä sijaitsee pienteollisuutta ja vilkasliikenteisiä teitä. Mitä pidemmälle pohjoiseen kulkee, sen vähemmän ihminen on maisemassa läsnä. Liikenteen äänet kantautuvat kuitenkin syvälle metsään, luontoon on hylätty vanhoja kodinkoneita ja virkistysalueen aktiivinen käyttö kuluttaa metsänpohjaa paljastaen puiden juuria. Ihminen on jatkuvasti läsnä. Luonto taiteen aiheena sitoo uuden alueen luontevasti Pesäkallion viheralueeseen ja luo alueelle positiivisen paikallisidentiteetin. Paljon käytetty luontoteema ei ole kiinnostava, jos topografiaa, kasveja ja eläimiä käytetään vain taiteen aiheina. Riskinä on taiteen banalisoituminen pelkäksi kauniiksi somistukseksi. Pääteema, ihmisen ja luonnon välinen vuorovaikutus, tarjoaa uuden tulokulman luontoaiheeseen ja luo kiinnostavan tarinan alueelle. Alue muodostuu viidestä sakarasta, joiden väliin jää viisi erilaista pihaa. Ilmansuunnat, sijainti, maastonmuodot ja kasvillisuus muodostavat kullekin pihalle erilaisen luonteen. Pääteemasta sovitetaan kullekin pihalle oma alateema, jolloin aihetta voidaan käsitellä monipuolisesti. Taidetta sijoitetaan jokaiselle pihalle, jotta se on aidosti läsnä alueella. Koillinen alue on tiheän puuston peittämä ja alueen teema liittyy villiin luontoon, metsään ja puuhun. Kaakkoiskulma on tasoitettu ja avautuu aamupäiväauringon suuntaan. Kenttäpihalle sopii luontevasti leikit ja pelit. Eteläisin piha on alueen sisäänkäynti kaupungista tultaessa. Urbaaneimman aukion teemat käsittelevät ihmisen vaikutusta luontoon esim. teollisen historian ja ekologisen tasapainon näkökulmasta. Läntinen piha liittyy viljelyyn ja kytkee Tähtikylän läheisiin maisemapeltoihin ja alueen maataloushistoriaan. Pohjoisin piha sijaitsee maastossa alimpana ja on lähinnä Merrasjärveä. Taiteen vesiteemassa voidaan hyödyntää hulevesien imeytysaltaita ja viitata esim. kalastukseen tai veneilyyn. Näkymälinjat ja raitit johtavat alueen keskelle, jossa sijaitsee osin louhittu avokallio. Ikivanhan kallion leikkaaminen kiteyttää valitun teeman hyvin ja tarjoaa paljon mahdollisuuksia taiteelle. On luontevaa aloittaa taideteosten tekeminen keskusaukiolta, sillä sen ympärillä olevat rakennukset rakennetaan ensin. Koska paikka on näkymäakselien päätteenä ja kevyen liikenteen reittien risteyskohdassa, keskusaukion teokseen kannattaa myös panostaa eniten. Ehdotamme avointa taidekilpailua keskusaukion teoksesta. Polku Kesäkeittiö Vesi Viljely Harmonia Alueen läpi johtaa merkittävä kevyen liikenteen yhteys. Polkua voidaan hyödyntää taiteessa ja havainnollistaa alueella voimakkaasti läsnä olevaa asteittaista siirtymistä kaupungista luontoon. Yhteinen teema riittää sitomaan erilliset teokset yhteen niin, että syntyy yhtenäinen mutta vaihteleva kokonaisuus. Taideteosten tarkkoja paikkoja ei ole alueen taidekonseptissa haluttu tarkasti määritellä, vaan taiteilijoille annetaan mahdollisuus sijoittaa teoksensa joko piha-alueille tai niitä reunustaviin rakennuksiin. Taiteilijoilla on vapaus valita myös teosten tyypit ja materiaalit, kunhan ne sopivat kunkin teeman henkeen. Koska vaiheittain hankittavia teoksia on useita, kannustetaan hyödyntämään olemassa olevia rakenteita, jolloin teoksista ei muodostu suuria erilliskustannuksia, vaan voidaan hyödyntää myös rakennusbudjettia (esim. paikoitusalueet katoksineen). Vaiheittain rakentaminen tarjoaa mahdollisuuksia väliaikaiselle taiteelle esim. työmaa-aitoja hyödyntäen. Aluetaidekonseptin teossa ei ole voitu tehdä yhteistyötä asukkaiden kanssa, ettei kilpailusalaisuus vaarannu. Olemme kuitenkin hyödyntäneet rakennuttajan järjestämän työpajan tuloksia. Konseptissa taiteilijoita rohkaistaan ottamaan asukkaat mukaan taiteeseen yhteisöllisen taiteen keinoin. Myös asukkaiden omaa taideharrastusta kannustetaan mm. korttelitalon ateljeekäytöllä ja vaihtuvin näyttelyin. Moodboardeissa on esitetty inspiraatioksi referenssikuvia kunkin alueen taideteosta varten. Tavoitteena on ohjata teemaa ja materiaalivalintoja kuitenkaan rajoittamatta taiteilijan vapautta. Teoksien tulee olla kuhunkin paikkaan suunniteltuja ja siihen selkeästi liittyviä, joko alueen luonnetta mukaillen tai sitä kontrastoimalla korostaen. Kalastus Oksa Kala Metsä Puutarha maalaistalo Puu Pesä Lehdet Kallio Tapahtumat Polku Kohtaaminen Kaupunki historia Leikki Kenttä Lapset Päällyste Pelit liukuma kaupungista mtsäksi näkymät teemojen hierarkia Pesä

1 Pesäkallio Alueen keskellä oleva Pesäkallio on näkymälinjojen ja kevyen liikenteen reittien kohtaamispisteessä. Kaikki viisi Tähtikylän sakaraa kohtaavat korttelin polttopisteessä. Alueen sydämessä sijaitseva aukio on luonteva asukkaiden kokoontumispaikka. Rakentamisen vaiheistuksesta johtuen ensin toteutetaan alueen keskelle näkyvimmälle paikalle tuleva taideteos. Taideteoksen teema on ihmisen ja luonnon välinen vuorovaikutus. Ikivanhan kallion louhiminen havainnollistaa hyvin valittua teemaa. Koska kallioon on jo kajottu, kiven muokkaaminen on yksi mahdollisuus taiteelle. Teoksessa voidaan hyödyntää alueen läpi johtavaa polkua, joka ylittää avokallion. Reitti johtaa kaupungista luonnonsuojelualueelle, konfliktista harmoniaan. Kallion kohdalla tulee ratkaista kahden ja puolen metrin tasoero. luonto Taideteos voi olla osa kalliota tai sen eteen muodostuvaa aukiota. Teos voi sijoittua myös ympäröivien rakennusten julkisivuihin. Taideteoksen muoto, mittakaava ja materiaali jätetään taiteilijan harkittavaksi. Arkkitehdin näkymäkuvissa teos on korkea pylväs, joka näkyy kaikista suunnista. Toisaalta pienimittakaavaisempi, yllätyksellinen teos saattaa olla toteemia kiinnostavampi. Pesäkallion teoksen materiaalina voi olla muun muassa kivi. Kallioaukion taide voi olla myös funktionaalista ja tarjota yhteisen pesän asukkaille. Pesäkallion identiteetin vahvistaminen tarinoilla sitoo Tähtikylän osaksi viereistä Pesäkallion luonnonsuojelualuetta. Yhteisöllinen taide, jossa asukkaat osallistuvat teoksen toteutukseen ammattitaiteilijan opastuksella on yksi mahdollisuus luoda asukkaille yhteenkuuluvuuden tunnetta. Järjestetyssä työpajassa korostui toive yhteisistä aktiviteeteista. Kallio voi toimia myös vuosittaisten perinnerituaalien paikkana, jossa poltetaan juhannuskokkoa, keinutaan kyläkeinussa tai jolle pystytetään joulukuusi. Miellyttävän mikroilmaston muodostavaa korkeuseroa voidaan muokata myös esittävän taiteen paikaksi muotoilemalla seinämästä asukkaiden toivoma pienimuotoinen kesäteatteri. Korttelitalo avautuu keskusaukiolle ja vahvistaa entisestään paikan roolia asukkaiden yhteisenä olohuoneena. kallio eläimet ihmisen pesä polku tapahtumat

2 Metsä Aluesuunnitelma onnistuu tähtimäisen muodon ansiosta säilyttämään tontin arvokkaimmat metsäalueet. Koillinen, kaupungista kaukaisin nurkka on tiheää täysikasvuista puustoa. Se liittää asuinaluetta viereiseen suojelualueeseen ja toimii bufferivyöhykkeenä asutuksen ja luonnon välillä. Tiheässä kaupunkimetsässä kulkeminen on vahva tilallinen kokemus, kuusien keskellä on intensiivinen tunnelma. metsä valo Taiteen teema liittyy luontevasti villiin, koskemattomaan luontoon. Puuta voidaan hyödyntää taideteosten aiheena, materiaalina tai alustana. Topografia, eläimet ja kasvit tarjoavat runsaasti aiheita taiteelle ja taiteilijan kannattaa tutustua Holman alueesta tehtyyn maisemaselvitykseen. Metsään liittyy paljon uskomuksia, satuja ja tarinoita, joita voidaan käyttää teoksen aiheena. Taide voi ottaa kantaa ekologisiin kysymyksiin tai korostaa puun hyötykäyttöä ja taloudellista merkitystä Suomen vihreänä kultana. Teos voi sijoittua luontoon tai osaksi ympäröiviä rakennuksia tai paikoitusrakenteita. Teos voi olla myös luonnonmateriaaleista tehty ja siten väliaikainen tai tietyin väliajoin uusittava, kunhan taiteilija pystyy osoittamaan teoksen ylläpidon järjestelyt. puu viherseinä pesä eläimet

3 Kenttä Aamupäivän aurinkoon aukeava tasattu kaakkoiskulma on luonteeltaan hyvin toiminnallinen alue ja luonteva paikka lasten toivomalle värikkäälle maailmalle kenttineen ja pihapeleineen. Talviasikaan kenttäalue voidaan jäädyttää luistinradaksi. Luonnonmuotojen tasoittaminen koko tontin alueella osoittaa pääteeman mukaista ihmisen vaikutusta luontoon. Taideteosten toivotaan olevan toiminnallisia, jolloin ne voidaan osittain rahoittaa samasta budjetista kuin tavalliset leikkivälineet ja alueen päällysteet. Koska maastonmuodot eivät ole alkuperäisiä, voi maastoa muokata voimakkaastikin. Pihaa rajaa kahdella puolen paikoituskansien seinämät, joihin taidetta myös voi sijoittaa. Taideteoksen materiaalia tai tekniikkaa ei rajoiteta, mutta teoksessa toivotaan olevan väriä ja leikkisyyttä. katos väri pelit ja leikit leikkikenttä animals maastonmuodot päällyste liikunta

4 Kaupunki Etelänpuoleisin piha on Tähtikylän sakaroiden väliin jäävistä alueista pienin ja kaupunkimaisin, mutta se on täysin vapaa autoliikenteeltä ja avautuu suotuisaan ilmansuuntaan. Urbaanein piha toimii porttina kaupungin suunnasta saavuttaessa. Taide näkyy myös ohi ajaville autoille ja toimii alueen käyntikorttina, joka luo kuvaa alueesta. Alueen läpi johtava raitti alkaa tästä ja sitä voi hyödyntää taiteessa. Kivetyt pinnat ja rakenteet voivat toimia myös skeittauspaikkana. Kaupungin puolella olevan alueen valaistus voi olla kirkas ja elämyksellinen. Taiteen teema liittyy ihmisen ja luonnon väliseen konfliktiin. Raittiin liitettynä taide voi käsitellä asteittaista siirtymää urbaanista ympäristöstä kohti villiä luontoa. Taideteoksen aihe voi liittyä alueen teolliseen historiaan tai olla rekonstruktio alueelta ihmisen toiminnan myötä kadonneesta luonnosta. Vaikka aihe on vakava, sitä voi lähestyä pilke silmäkulmassa kuten Villu Jaanisoo teoksessaan Kumiankka tai Miina äkkijyrkkä romutetuista autoista tehdyissä lehmäveistoksissaan. Taide voi olla aineeton valoteos tai integroitu raitin päällysteeseen. Taide voi olla funktionaalista ja toimia samalla levähdyspaikkana raitin varrella. Materiaalit voivat olla kovia ja teollisia kuten betoni ja teräs tai voidaan hyödyntää esimerkiksi teollisuusrakennusten pihalta löytyvää romua ja autonrenkaita. penkki kaupunki polku valo kohtaaminen historia konflikti

5 Pelto Länteen aukeava piha on tasattu ja sopii hyvin kaupunkiviljelyyn. Pihaa on helppo hyödyntää jo ennen rakentamisen valmistumista, kun tilaa on lopullista tilannetta enemmän. Piha tarjoaa mahdollisuuksia spontaaneihin kohtaamisiin sekä yhdessä tekemiseen ja vahvistaa asukkaiden yhteenkuuluvuuden tunnetta. Hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen mukaisen elämäntavan eli lohaksen (lifestyle of health and sustainability) mahdollistavat puutarhapalstat, mehiläispesät, kasvihuone, kesäkeittiö ja yhteinen illallispöytä, jonka ääreen mahtuu suurempikin porukka yhteiselle illalliselle taivasalla. Asukkaat saavat kokea kasvun ihmeen sekä valmistaa ja nauttia yhdessä todellista lähiruokaa. kuvio Maanviljely ja maatalous tarjoavat uuden näkökulman pääteemaan: ihminen on valjastanut luonnon palvelukseensa. Kasvien syklinen vuodenkierto korostaa aikaa ja viljely viittaa myös alueen historiaan ja Holman tilaan. Koska alueen historia ei ensisilmäyksellä tarjoa monia lähtökohtia, kuvitteellinen historia (fake history) on yksi mahdollisuus liittää taiteeseen tarinoita. Taide voi sijaita pihalla tai ympäröivien rakennusten ja paikoituskansien julkisivuissa viherseinänä tai abstraktimmin. Taide voi olla maataidetta, hyödyntää kasveja materiaalinaan (esim. istutuskuviot ja viherseinät) tai olla osa funktionaalista rakennetta ja palvella asukkaiden puutarhaharrastusta. puutarhanhoito viherseinä pelto kesäkeittiö maatila keittiöpuutarha

6 Vesi Pohjoisin piha sijaitsee maastossa alimpana ja on lähinnä Merrasjärveä. Alue viettää pohjoiseen, joten pienilmastoltaan se ei ole suotuisin oleskeluun, mutta sopii hyvin korttelin hulevesien imeytykseen. Taiteen teema on luontevasti vesi ja teoksissa voidaan viitata esim. veden eri olomuotoihin, kalastukseen tai veneilyyn. Imeytysaltaita sekä niihin johtavia puroja voidaan käyttää taiteen sijoituspaikkoina. Mahdollista on myös keskustella rakennuttajan kanssa mahdollisuudesta sijoittaa taideteos tontin ulkopuolelle Merrasjärven rantaan. Vaikka teos ei olisi välittömästi asukkaiden katseiden ulottuvissa, sitoisi teos Tähtikylän Pesäkallion alueeseen uudella odottamattomalla tavalla. Taidemuoto voi olla perinteisten taidemuotojen lisäksi esimerkiksi ekotaidetta, joka soluttautuu osaksi luonnon prosesseja tai green art -projekti, joka toteutetaan yhteisöllisesti. Taideteokseen voi liittyä vesiallas tai suihkulähde ja siinä voidaan hyödyntää veden heijastuksia. Heijastavat materiaalit kuten lasi ja peilikiiltäväksi hiottu haponkestävä teräs ovat mahdollisia materiaaleja. vesi luonto suihkulähde kalastus hulevesien imeytys polku

Takaisin luontoon Lahden Merrasjärven Tähtikylän taideohjelman luonnos

Sisällysluettelo 1 Yleistä...3 2 Suuntaviivat taiteelle...5 2.1 Teema...6 2.2 Sijoituspaikat...7 2.3 Teostyypit...8 2.4 Asukkaiden osallistaminen...9 3 Taiteen hankintakäytännöt...10 3.1 Rahoitus...11 3.2 Hankintatapa...12 3.3 taidehankeen prosessi ja aikataulu...13 4 Elinkaarikysymykset...16

1 Yleistä Tähtikylä sijaitsee Lahden Holmassa, Merrasjärven eteläpuolella kaupungin ja viheralueen välissä. Pesäkallion kaupunginosa sijaitsee noin 3,5 kilometriä Lahden keskustasta koilliseen. Tarkastelualueen pinta-ala on 5,6 ha. Se rajautuu etelässä Holmantiehen ja Savontiehen, lännessä Jatkokatuun ja idässä Pesäkalliontiehen. Pohjoisessa alue rajoittuu lähelle Pesäkallion suojelualueen laajennusosan rajaa ja korttelin pohjoispuolelle rakennetaan tieyhteys. Etelässä sijaitsee pienteollisuutta ja vilkasliikenteisiä teitä. Lähiympäristössä on hyvät palvelut. Alueen välittömässä yhteydessä pohjoispuolella on Natura 2000 -alueiden verkostoon kuuluva luonnonsuojelualue sekä maisemapeltoja eli erinomaiset ulkoilu- ja retkeilymahdollisuudet. Alueen pohjoispuolelle on kaavoitettu pien- ja rivitaloja, mutta kaavoituksessa on turvattu arvokkaan luontoalueen säilyminen. Alueella ei tunneta esihistoriallisen ajan kiinteitä muinaisjäännöksiä. Pesäkallion nimi esiintyy vuoden 1749 kartassa muodossa Päsä Callio ja v. 1776 1800 Pesekallio. Nimi tarkoittaa alueella sijaitsevia korkeita metsäisiä kallioita, joiden nimen kerrotaan tulevan siitä, että kallionkoloissa on paljon ketunpesiä. Lahti ja Mukkula olivat keskiaikaisia kyliä, joiden välinen tieyhteys on ollut nähtävissä jo Kuninkaan kartastossa (v.1776 1805). Merrasjärven pohjoispään Savisten kulmassa on ollut asutusta 1700 1800-luvuilla. Lahdesta pohjoiseen kulki kiemurteleva tie noudatellen nykyistä Vanhatietä. Merrasjärvenkatua ja Pesäkalliontietä mukaillut tie johti Holman tilalle, jonka mukaan alue on saanut nimensä. Sana Holma on peräisin ruotsin kielestä (holme = saari). Holman tila oli ennen osa Pappilan vuokra-aluetta. Itsenäistyessään 1920-luvulla tila oli kooltaan noin 30 hehtaaria, josta 7,8 ha oli peltoalaa. Vuoden 1966 maarekisterin mukaan Holman tila oli pinta-alaltaan jo 95,6 ha, josta peltoa oli 14,5 ha. Alueella on säilynyt jäänteinä kivijalkoja ja kasvillisuutta Holman tilasta. viistoilmakuva alueesta nykyinen toimitila-alue Holmantien varren puustoa 3

Yleiskaavan tavoite on toteuttaa alue tiiviiksi asuinalueeksi. Alue muuttuu toimitila-alueesta asuinalueeksi ja rakentaminen korvaa entisen pienteollisuusalueen. Alueen kaava pohjautuu arkkitehtikutsukilpailun voittaneeseen Arkkitehtitoimisto Ahonen & Kangasvieri Oy:n aluesuunnitelmaan. Uusi asuinalue toteutetaan vaiheittain keväästä 2016 alkaen. Viimeinen kolmesta rakennusvaiheesta ajoittuu arviolta vuoteen 2022. Talot ovat ympäröivään rakennuskantaan verrattuna korkeita (3 8 kerrosta), vapaasti seisovia pistetaloja. Alueelle tulee noin 550 asuntoa ja 800-900 asukasta. Ainutlaatuinen kokonaisuus muodostuu viidestä eriluonteisesta sakaramaisesta asuinkorttelista, jotka muodostavat yhdessä alueelle selkeän identiteetin antavan tähtimäisen sommitelman. Taloryhmien kokoa, kattomuotoa, materiaaleja ja väritystä varioimalla muodostuu vaihteleva ja kiinnostava alue. Sakarat on sommiteltu taitavasti niin, että suuri osa alueen alkuperäisestä puustosta voidaan säilyttää huolimatta voimakkaasti kasvavasta rakentamisen määrästä. Rakennusten väliin jää viisi erilaista pihaa, joille ilmansuunnat, sijainti, maastonmuodot ja kasvillisuus muodostavat oman erilaisen luonteen. Näkymälinjat ja raitit johtavat alueen keskelle puistomaiselle keskusaukiolle. Autoliikenne vähenee asteittain kohti alueen keskusta kuljettaessa ja aukio on kokonaan autoton. Korttelin keskelle tulee yhteisiä oleskelualueita ja kylätalo asukkaiden yhteiseen käyttöön. Alueen läpi johtaa merkittävä kevyelle liikenteelle varattu viheryhteys Merrasjärven ulkoilualueelle. Polkua voidaan hyödyntää taiteessa ja havainnollistaa asteittaista siirtymistä kaupungista luontoon. Merrasjärven Tähtikylästä halutaan rakentaa monimuotoinen ja viihtyisä asuinalue, jossa luonnon lisäksi myös taide ja visuaalisuus ovat läsnä asukkaiden arjessa. Ajatus taiteesta osana rakennettua ympäristöä on tullut rakennuttajalta. Alueen taidekonseptista järjestettiin kilpailu kesällä 2015. Tilaajan toive on, että taide muodostaa oman vahvan kokonaisuuden, joka auttaa kehittämään alueen omaa muista asuinalueista erottuvaa identiteettiä. Viihtyvyyden lisäksi taiteen toivotaan lisäävän alueen vetovoimaisuutta ja persoonallisuutta sekä tuovan sille vaiheittain oman mielenkiintoisen lisänsä rakentamisen edetessä. Taiteen toivotaan tuovan asukkaiden jokapäiväiseen elinympäristöön yllätyksellisyyttä, väriä ja oivalluksia. Alueen taiteen toivotaan olevan kokonaisuus, jatkumo, joka auttaa kertomaan Tähtikylän tarinaa. Taideohjelman tavoite on että Tähtikylä tunnetaan korkealuokkaisena asuinalueena, jossa taide ja luonto ovat vahvasti läsnä. Taideteokset muodostavat yhtenäisen mutta monipuolisen kokonaisuuden. Teokset ovat korkealuokkaisia ja tekijöinä on monipuolinen valikoima ammattitaiteilijoita. Koska alue rakentuu vaiheittain ainakin vuoteen 2022 saakka, päivitetään taideohjelma tarvittaessa taiteen toteuttamisesta saatujen kokemusten perusteella. ilmakuva alueen suunnitelmasta asemapiirros 4

2 Suuntaviivat taiteelle Tässä taideohjelman luonnoksessa määritellään taideteosten yhteinen teema, hankintatapa, sijoittelu ja toteuttamisen periaatteet. Ohjelma toimii ohjenuorana taideteosten tilaamisessa, tekemisessä sekä ylläpidossa. Taide tukee osaltaan alueelle asetettuja tavoitteita. Taiteen tavoitteena on olla positiivinen lisä, joka tekee alueesta kiinnostavan ja yksilöllisen sekä nostaa asuinalueen laatua ja arvostusta. Taidetta ei tässä yritetä määritellä, vaan taiteilijoille tarjotaan paljon vapauksia, mikä johtaa parhaaseen lopputulokseen, kun taiteilijoiden tuoma uusi näkökulma saadaan täysimääräisesti hyödynnettyä. Yksittäisille taideteoksille asetetaan taideohjelmassa kuitenkin vaatimuksia toteutettavuuden, kestävyyden, turvallisuuden ja budjetin suhteen. Teoksia koskee kaikki rakentamista ohjaavat lait ja määräykset, ja teoksille haetaan lupa rakennusten lupaprosessin yhteydessä. Tärkein kriteeri taiteelle on teosten korkea taiteellinen laatu. Laadun arviointi vaatii erityistä asiantuntemusta. Vaikka taideasiantuntijakin kykenee arviointityöhön, ehdotettu kilpailu tarjoaa valintaprosessiin Taiteilijaseuran nimeämät kokeneet ammattitaiteilijat, jolloin valinnoille saadaan myös ammattikunnan tuki. Pekka Jylhä: Ilmestys 2000 5

2.1 Teema Kuten ryhmänäyttelystä, useasta erillisestä teoksesta koostuvasta aluetaidekokonaisuudesta voi tulla sekava ilman yhteistä punaista lankaa. Liian täsmällinen teeman määritys puolestaan kahlitsee taiteilijoiden ilmaisua ja rajaa kiinnostavia mahdollisuuksia pois. Tässä korostuu kuratoinnin merkitys. Taidekoordinaattori huolehtii, että teokset liittyvät selkeästi valittuun teemaan, mutta tuovat aiheeseen aina uuden tulokulman. Taideteema on esitetty liitteenä olevalla kilpailuplanssin pienennössivulla perusteluineen. Pääteema, ihmisen ja luonnon välinen vuorovaikutus, on keskeisen alueen aihe. Pääteemaan on esitetty erilaisia ala-teemoja alueittain hyödyntäen kunkin osa-alueen erilaista luonnetta. Liitteenä olevissa moodboardeissa ohjataan taiteilijaa aiheenvalinnan, taiteen sijoittamisen, teostyypin, materiaalien ja värien suhteen. Tarkoituksena on tarjota paljon referenssikuvia inspiraation lähteeksi sanelematta lähestymistapaa liian tarkkaan. Teemaa tarkennetaan rakennussuunnittelun edistyessä, kun materiaalivalinnoista, väreistä ja muista rakennusten ominaisuuksista saadaan tarkempaa tietoa. Kesäkeittiö Viljely Puutarha maalaistalo Polku Vesi Kalastus Harmonia Kala Pesä Kallio Tapahtumat Puu Oksa Metsä Pesä Lehdet Polku Kohtaaminen Kaupunki historia Leikki Kenttä Lapset Päällyste Pelit osa-alueiden teemat liukuma kaupungista metsäksi näkymät teemojen hierarkia Joseph Beuys: 7000 Oaks Kassel Documenta 1982: The planting of seven thousand oak trees is only a symbolic beginning.... Future goals for the project included: a) an ongoing scheme of tree planting to be extended throughout the world as part of a global mission to effect environmental & social change the purpose of educational activities ; b) a growth of awareness within the urban environment of the human dependence on the larger ecosystem educational outreach ; and c) an ongoing process whereby the society would be activated by means of human creative will social sculpture. 6

2.2 Sijoituspaikat Taide halutaan lähelle asukkaita, jolloin vain keskusaukiolle toteutettu Paikoitus on ratkaistu tehokkaasti niin, että se on osin kahdessa teos ei riitä. Budjetin rajoissa halutaan jokaiselle korttelille mahdollisuus tasossa kaltevilla tasoilla. Maaston tasoeroja hyödynnetään niin, nauttia taiteesta. että paikoitusalueen vastakkaisista päistä ajetaan eri tasoille. Laajat Taiteen tulee liittyä selkeästi sijoituspaikkaansa eli kyseessä on kontekstisidonnainen ympäristötaide tai tilataide. Liittyminen voi tapahtua monella tapaa: taide voi mukailla ympäristöään tai korostaa sitä muodostamalla kontrastin. Teos voi yhtä hyvin olla integroitu rakennukseen tai irrallinen, vapaasti irti muista rakenteista seisova. Ympäristöönsä kiinteästi liittyvä teos on kuitenkin kiinnostava mahdollisuus toteuttaa vapaasta, museossa tai galleriatilassa esitettävästä taiteesta poikkeavia teoksia. Rakennuksen ja taiteen rajapinnan häivyttäminen on inspiroiva teema, mutta vaatii taiteen mukana oloa aivan rakennussuunnittelun alusta lähtien sekä taiteilijan ja arkkitehdin tiivistä yhteistyötä. Jokainen Tähtikylän sakaroista koostuu asuintalovyöhykkeestä, raitista ja pysäköintialueesta. Vaikka alue on hengittävä ja hyvin luonnonläheinen, asuinrakennukset muodostavat raitin puolelle tiivistä, osittain kaupunkimaista ympäristöä. Rakennuksien arkkitehtuurista materiaalivalintoineen saadaan lisätietoa suunnittelun edetessä syksyllä 2015. Sakaroiden välissä on luonnontilaisina säilytettäviä metsäalueita. Nykyisten toimitilatonttien asfalttialueet on myös tarkoitus muuttaa viheralueiksi. Kaikista asuinsakaroista on välitön yhteys näille viheralueille. Osa alueen leikkipaikoista sijoittuu sakaroiden välisiin puisto- ja metsäalueisiin. Alueella pyritään imeyttämään hulevedet alueen sisällä sen sijaan, että sadevedet johdettaisiin viemäriverkostoon. Eri pihojen on ominaisuuksia on selostettu liitteenä yhtenäiset pysäköintialueet muodostuvat helposti haasteellisiksi ja niitä on ajateltu rytmitettävän autokatoksin. Taidetta voidaan sijoittaa asuntojen ikkunoista näkyviin katoksiin ja kannen alaista tilaa tai maanpinnan yläpuolelle tulevia sivuseiniä voidaan elävöittää taiteen keinoin. Tavoitteena on hyödyntää olemassa olevia rakenteita ja ainakin osassa teoksista taiteen nivominen erottamattomaksi osaksi rakennusta. Silkkipainaminen lasipinnoissa ja graafinen betoni ovat paljon käytettyjä tapoja yhdistää taide ja rakentaminen. Taiteilijoita kannustetaan etsimään uusia kiinnostavia mahdollisuuksia tekniikoiden suhteen. Tavoitteena on samalla saavuttaa kustannussäästöjä verrattuna täysin itsenäiseen teokseen, jolle rakennetaan omat perustukset ja tekniset installaatiot. Taiteen valaistukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota, sillä suuri osa syksy- ja talviajasta on pimeää. Onnistunut valaistus voi hämärän aikaa tuoda teoksesta uusia piirteitä esiin. Valaistuksen suunnittelu tehdään yhteistyössä rakennusten sähkösuunnittelijan kanssa ja tarvittaessa käytetään apuna erillistä valaistussuunnittelijaa. Valaistuksessa huomioidaan energiansäästä ja valosaasteen välttäminen. Alueen valaistuksen on luontevaa olla kirkkainta kaupungin puolella ja muuttua hienovaraisemmaksi kohti metsää kuljettaessa valitun taideteeman mukaisesti. kontekstisidonnaisuus integroitu itsenäinen teos olevien rakenteiden hyödyntäminen paikoituskannen seinä piharakenteet taide julkisivussa valaistus kannen alainen pysäköinti olevilla aluetaidekonseptikilpailun planssipienennöksillä. 7

2.3 Teostyypit Tässä taideohjelmassa ei rajata mitään taidemuotoa pois, vaan ottaa suurikin alue haltuun. Tavoitteena on, että alueelle saadaan rohkaistaan ehdottamaan vakiintuneiden teostyyppien lisäksi uusia mahdollisimman erilaisia, toisiaan täydentäviä teoksia. taidemuotoja. Perinteisten veistosten, maalausten, piirustuksien ja taidegrafiikan lisäksi teos voi olla valokuva, installaatio, tilateos, maataidetta, keramiikkaa, tekstiilitaidetta tai vaikka sarjakuva, kunhan taiteen kriteerit täyttyvät. Konkreettisen taiteen sijaan taide voi olla aineeton ääni- tai valoteos. Pysyvän rakenteen sijaan teos voi olla hetkellinen, tietyin väliajoin toistuva perfomanssi tai perustua Taideteosten materiaalit, tekstuurit ja värit ovat myös vapaat, mutta niiden tulee sopia kunkin osa-alueen teemaan. Taiteilijoille tarjotaan inspiraatiomateriaalia oheisilla moodboardeilla referenssija tunnelmakuvineen. Ehdotukset eivät sido taiteilijaa, vaan paikan henkeä voi vahvistaa myös kontrastoivilla materiaalivalinnoilla. valoteos väliaikainen teos asukkaiden itsensä toimintaan yhteisötaiteen keinoin. Mediataiteen muodot kuten videotaide, animaatiot ja mediataide tarjoava uusia mahdollisuuksia. Myös soveltavan taiteen työt ovat mahdollisia. Asukkaiden toiveissa toistui erilaiset toiminnot, joten taideteoksella voi olla myös funktio, kunhan se selkeästi hahmottuu taideteokseksi käyttöesineen sijaan. videoteos osana arkkitehtuuria mittakaava Lopullisten taideteosten lisäksi alueelle toteutetaan väliaikaisia teoksia hyödyntäen esimerkiksi työmaa-aitoja. Keskeneräinen ympäristö on taiteelle viimeisteltyä ympäristöä inspiroivampi ja sallivampi sijoituspaikka. Taiteella voidaan kompensoida työmaasta johtuvia haittoja asukkaille. Asukkaat voidaan ottaa mukaan väliaikaisten teosten toteutukseen. moniosainen teos materiaali/tekstuuri Teoksen mittakaava jätetään taiteilijan harkittavaksi: teos voi olla ovenkahvassa tai peittää kokonaisia julkisivuja. Teoksen koko ei korreloi suoraan sen vaikuttavuuden kanssa. Arkkitehdin havainnekuvissa ollut suurikokoinen, kaikista suunnista näkyvissä oleva toteemimainen veistos voi olla kerralla nähty, eikä tarjoa samanlaista löytämisen iloa katsojalle kuin hienovaraisempi teos. Moniosaisella teoksella voidaan ääniteos tekstiiliteos 8

2.4 Asukkaiden osallistaminen Asukkaiden työpajassa osallistujat korostivat yhteenkuuluvuuden tunnetta luovien tapahtumien tarvetta. Parhaimmillaan erilaiset tapahtumat ovat, kun ne lähtevät spontaanisti asukkaista itsestään. Rakennusten tähtimäinen sommittelu korostaa luontevasti keskusaukion roolia asukkaiden kohtaamispaikkana ja yhteisenä olohuoneena. Korttelitalo tarjoaa yhteiset tilat myös silloin, kun sää ei salli toimintaa ulkona. Kenttä ja Pelto tarjoavat puolestaan kohdennetumpia toimintamahdollisuuksia. Taideohjelman rooli on lähinnä innostaa, kannustaa ja mahdollistaa asukkaiden ruohonjuuritoimintaa. Aluetaidekonseptin ideakilpailutöiden asettaminen julkisesti näytteille ja mahdollisuus kommentoida ehdotuksia palvelee osaltaan asukkaiden osallistamista. Taideteosten paljastustilaisuudet ovat näkyviä tapahtumia ja auttavat tekemään usein vieraaksi koetusta taiteesta tuttua asukkaille. Kyltitystilaisuudessa asukkaat kohtaavat taiteilijan ja saavat tietoa teoksen taustoista ja merkityksistä. Taideohjelmaan liittyviin seminaareista osa suunnataan myös alueen asukkaille, yrittäjille ja koululaisille mahdollistamaan taiteilijoiden ja asukkaiden kohtaaminen. Asukkailta taiteilija saa toiveita, aiheita ja tarinoita teoksia varten. Kun asukkaat kokevat taiteen omakseen, he ovat teoksista ylpeitä ja pitävät niistä huolta valvomalla, ettei niitä vahingoiteta ilkivaltaisesti. Tiedotuksessa hyödynnetään sosiaalista mediaa ja taidekoordinaattori luo projektille facebook-, instagram- ja twitter-tilin sekä mahdollisesti blogin. Sosiaalinen media toimii nettisivua paremmin viestinnän välineenä sillä se tavoittaa myös nuoret ja mahdollistaa taiteesta kiinnostuneiden vuorovaikutteisen osallistumisen aluetaideprojektiin. Yhteistyötä viritetään myös kaupungin taideoppilaitosten ja -koulujen kanssa (LAMK, TAIKA jne.). Aluetaideprojektin edistyttyä taidekoordinaattori tuottaa teoksista ja niiden syntyprosesseista esittely- ja opetusmateriaalia taidekasvatushankkeisiin. Osallistaminen voi tapahtua myös taideohjelmaan selvästi kuuluvana taideprojektina, kuten Pierre Huyghen hämmästyttävä teos Streamside Day, jossa taiteilija käsikirjoitti rakenteilla olevalle kylälle vuosittaisen tradition, yhteisen juhlan ja dokumentoi muualta muuttavien asukkaiden tähdittämän toteutuksen. Suomessa yhteisötaidetta, jossa asukkaat osallistuvat teoksen toteuttamiseen ammattitaitelijan ohjauksessa, edustaa esim. neulegraffittiteokset. Korkeakulttuurisen taiteen lisäksi taiteen reuna-alueille kuten ITE- ja harrastelijataiteelle halutaan luoda mahdollisuuksia. Asukkaiden omaa taideharrastuksen kannustetaan tarjoamalla harraste- ja näyttelytilaa korttelitalossa. Pierre Huyghe: Streamside day harrastelijataide yhteisötaide 9

3 Taiteen hankintakäytännöt Prosenttiperiaatteella hankittava taide on yleistynyt kaupunkien edellyttäessä tontinluovutusehdoissa taiteen integroimista osaksi rakentamista. Onnistuneiden esimerkkien myötä rakennusliikkeet ovat ymmärtäneet taiteella saavutettavan kilpailuedun arvon ja esimerkiksi Joensuun Penttilänrannassa rakennusliikkeet ovat itse järjestäneet kutsukilpailuja saadakseen taidetta rakennuskohteisiinsa. Taiteen palattua osaksi rakentamista on ohjeeksi taidehankkeen osapuolille laadittu rakennustietokortti Taide rakennushankkeessa, johon tässä viitataan avaamatta toteuttamisen kaikkia yksityiskohtia. Pertti Kukkonen: Palokärki 2015 10

3.1 Rahoitus Taiteen rahoitus tulee suoraan rakennuttajalta. Koko alueen taidehankintojen budjetti on noin 300 000, mikä vastaa n. 0,5 % rakennuskustannuksista. Asemakaavaluonnoksen mukaan kerrosalaa on tulossa n. 40 700 kem 2 (aputilat mukaan luettuna), jolloin taiteeseen on varattu n. 7,4 / kerrosneliömetri. Koska budjetti on tiukka verrattuna vastaavissa asuinalueissa käytettyyn 20 / kem 2, jaetaan budjetti niin että toisiin teoksiin satsataan enemmän ja osa toteutetaan pienellä panostuksella. Ensin toteutettavaan, keskusaukiolla sijaitsevaan teokseen on luontevaa panostaa eniten, sillä se on sekä näkymäakselien että kulkureittien risteyskohdassa. Pienin osa budjettia varataan väliaikaisille teoksille ja työmaa-aikaisiin taidehankkeisiin. Tähtikylä koostuu luonteeltaan erilaisista, mutta yhteen liittyvistä sakaroista. Jotta jokaiselle osa-alueelle saadaan luotua oma identiteetti, on taidetta syytä olla tavalla tai toisella jokaisella erillisellä pihalla. Rahoitus saadaan riittämään hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita. Esimerkiksi laatoitukseen eri värisin laatoin toteutettu kuvio ei maksa kuin taiteilijan palkkion verran enemmän kuin tavanomainen ratkaisu. Syytä on määritellä selkeästi, mikä kuuluu taidebudjettiin ja mikä sisällytetään rakennusbudjettiin. Taidehankinnan ulkopuolelle jäävät teknisluonteiset työt, jotka liittyvät luontevammin rakennusurakkaan kuin taiteilijan tehtäväksi. Tällaisia on teoksien kiinnitykset rakenteisiin, sähkö- ja LVI-tekniikka kuten teoksen valaiseminen sekä arkkitehdin ja erikoissuunnittelijoiden suunnittelukustannukset teoksen integroimiseksi osaksi rakennushanketta. Erilliset valo- ja mediateokset toteutetaan kuitenkin taidebudjetista. Taiteilijan palkkioon sisällytetään teoksen suunnittelu ja valmistus materiaalikuluineen. Jussi Valtakari: Linnun laulu 2009 11

3.2 Hankintatapa Keskialueen teoksesta ehdotetaan taidekilpailua. Kilpailun kautta rakennuttaja saa paljon positiivista näkyvyyttä ja pienellä panostuksella suuren määrän ehdotuksia, joista valita. Kilpailun järjestäminen palkintoineen ei maksa juuri enempää kuin luonnoksien tilaaminen taiteilijoilta. Kilpailu voidaan toteuttaa myös nopealla aikataululla, jolloin se ei vie enempää aikaa kuin luonnosvaihe suorahankinnassa. Menettely on tilaajalle vaivaton, sillä taideasiantuntija hoitaa kaikki käytännön järjestelyt. Mikäli rakennuttaja ei koe kilpailua mahdolliseksi, voidaan keskusalueen teos hankkia myös suorahankintana hyödyntäen olemassa olevia taiteilijapankkeja ja taidekoordinaattorin verkostoja. yksityiskohdista. Kilpailun myötä syntynyttä taiteilijapankkia täydennetään prosessin aikana syntyvien uusien kontaktien myötä. Muilla viidellä osa-alueella käytetään suorahankintaa. Taidekoordinaattori ehdottaa mahdollisia taiteilijoita tai teoksia rakennuttajalle hyödyntäen kilpailun tuloksia (töitä tulee palkita ja lunastaa riittävästi). Kilpailun palkituista ja lunastetuista töistä muodostuu pienimuotoinen taiteilijapankki. Tavoitteena on monipuolinen kokonaisuus, jossa taiteilijat edustavat kuvataiteen eri kenttiä, ikäryhmiä ja sukupuolia. Kultakin taiteilijalta tilataan vain yksi teos. Taiteilijavalinnoissa painotetaan ennen kaikkea korkeaa taiteellista tasoa. Etusijalla ovat ammattitaiteilijat, joiden pätevyyttä arvioidaan koulutuksen, kokemuksen ja liittojen jäsenyyden perusteella. Taiteilija voi olla myös ulkomaalainen. Anssi Kasitonni: Suomen tuntemattomin runoilija 2013, kilpailun voittanut teos Koordinaattori tekee yhteistyötä Lahden taidemuseon, Lahden Taiteilijaseuran ja läänintaiteilijoiden kanssa. Tavoitteena on varmistaa, että taiteilijoiden joukossa on riittävästi paikallisia tekijöitä. Paikallisten taiteilijoiden kanssa pidetään yhteyttä säännöllisesti seminaareissa ja työpajoissa. Tapahtumat ovat vuorovaikutteisen tiedonkulun väline, jonka avulla taiteilijoiden saavat tietoa taideohjelman toteuttamisen 12

3.3 taidehankeen prosessi ja aikataulu Taidehankkeen prosessin liittyminen rakennushankkeeseen sekä eri osapuolien roolit on kuvattu Taide rakennushankkeessa RTkortissa. Taidekoordinaattorin rooli on edesauttaa, että taiteen tilaaminen ja toteutus sujuvat hyvin sekä tilaajan että toteuttajan näkökulmasta. Selkeät käytännöt ja kirjalliset sopimukset ovat onnistuneen taidehankkeen edellytys. Prosessi eroaa hieman riippuen hankintatavasta: keskusaukion teos ehdotetaan hankittavan kilpailulla ja muut teokset suorahankinnalla. Kilpailu järjestetään Suomen taiteilijaseuran kilpailusääntöjä noudattaen. Ehdotamme yleistä kilpailua kutsukilpailun sijaan, jotta kilpailulle saadaan suurin mahdollinen näkyvyys ja mahdollistetaan uusien tekijöiden esiin nouseminen. Rakennushankkeissa on usein mukana aina samat taiteilijat ja on aika antaa tilaisuuksia muillekin. Jotta ensimmäisessä vaiheessa toteutettavat taidehankkeet voidaan esittää rakennusten lupaprosessin yhteydessä, tulee taidekilpailua ryhtyä järjestämään heti aluetaidekonseptikilpailun ratkettua. Kilpailu järjestetään tiiviillä aikataululla: ehdotusten laatimiseen varataan kolme kuukautta ja tuomarointiin sekä julkistamiseen kuukausi. Ehdotettu aikataulu on mahdollinen, kun Taiteilijaseuraan otetaan yhteyttä etukäteen kilpailuohjelman laadinnan tiimoilta ja taiteilijoita tiedotetaan tulossa olevasta kilpailusta. Kilpailuehdotukset esitellään näyttelyssä Lahdessa ja mahdollisesti myös internetissä. Asukkaita osallistetaan mahdollistamalla ehdotusten kommentointi. Aikataulusta huolimatta tavoitteena on saada annetut kommentit kilpailun tuomariston käyttöön. Suorahankinta puolestaan aloitetaan rakennuttajan, arkkitehdin ja taidekoordinaattorin tapaamisella, jossa tarkennetaan taideohjelmassa määritetyt suuntaviivat teokselle: sijoitus, taidemuoto ja materiaalivalinnat. Taidekoordinaattori ehdottaa hankkeeseen sopivia taiteilijoita, joista rakennuttaja valitsee kuultuaan arkkitehtia. Mikäli ei järjestetä kilpailua tai ei hyödynnetä järjestetyn kilpailun palkittuja töitä, jotka on joko palkittu tai lunastettu, koordinaattori tekee rakennuttajan ja taiteilijan välisen luonnossopimuksen Suomen Taiteilijaseuran sopimusmallin pohjalta. Sopimus tehdään kolmena kappaleena molemmille osapuolille ja koordinaattorille. Taiteilija perehtyy alueeseen ja taideohjelmaan taidekoordinaattorin avustuksella. Rakennuttajan tavoitteet, budjetti ja aikataulu käydään yhdessä läpi. Luonnosvaiheen aikana taiteilija tekee tiivistä yhteistyötä rakennuttajan, koordinaattorin ja arkkitehdin kanssa. Vaiheen lopputulos on valmis teosluonnos ja sen lyhyt selostus budjetteineen ja toteutus, asennusja huolto-ohjeineen. Luonnoksesta maksetaan 2500 (alv 0 %). Mahdolliset suuritöiset pienoismallit tai protot korvataan erikseen. Luonnospalkkio on osa teoksen kokonaishintaa, mikäli teos tilataan luonnoksen perusteella. Kilpailun tuloksia hyödynnettäessä perehdytysja luonnosvaihe on jo tehty ja työstä on maksettu taiteilijalle asianmukainen korvaus. Valitun teoksen toteutus alkaa toimeksiantosopimuksen tekemisellä. Sopimus tehdään Ympäristötaiteen säätiön mallin taideteoksen toimeksiantosopimuksesta mukaan. Sopimuksessa määritellään vastuut, tehtävänjako, aikataulu ja maksuperusteet. Jo rakennusten suunnitteluvaiheessa tulee huomioida mahdolliset taideteoksen tarpeet rakennussuunnittelussa kuten teosten perustukset ja kannatukset sekä sähkö- ja LVI-tekniset vedot. Taidekoordinaattori varmistaa, että teosten vaatimukset huomioidaan suunnittelussa. Taide tulee saada mukaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, sillä taide esitetään jo rakennusluvassa ja rakennusvalvontaviranomainen käsittelee teoksen terveellisyyteen ja turvallisuuteen liittyvät seikat rakennusluvan yhteydessä. Rakentamisen yhteydessä taidekoordinaattori varmistaa että teosten perustukset, kiinnitykset ja muut tekniset yksityiskohdat toteutetaan suunnitelmien mukaan ja auttaa teoksen asennuksessa. Hän toimii yhdyssiteenä osapuolien välillä ja huolehtii tiedonkulusta. Taiteilija osallistuu työmaakokouksiin, jossa käsitellään taidehanketta. Taiteilijalla on budjetti-, tuote- ja suunnitteluvastuu teoksesta ja hänen tulee kiinnittää erityistä huomiota teoksen toteutettavuuteen, kestävyyteen, turvallisuuteen ja elinkaarikysymyksiin kuten teoksen huoltoon. Taiteilija dokumentoi koko tekoprosessin. Toteutusvaiheen palkkio maksetaan kahdessa tai kolmessa osassa. Ensimmäinen osa maksetaan sopimuksen synnyttyä. Mahdollinen toinen osa maksetaan etenemisen ja kulujen muodostumisen perusteella. Loppuosa maksetaan teoksen valmistuttua, kun tilaaja on hyväksynyt teoksen vastaanottotarkastuksessa. Taiteilija tekee teokselle kahtena kappaleena huolto-ohjeen soveltaen koordinaattorin toimittamaa rakennustietokortin ohjetta. Toinen kappale liitetään rakennuksen huoltokirjaan, toinen arkistoidaan taidesuunnitelman liiteasiakirjoihin. Ohje toimitetaan myös sähköisesti ja siinä selostetaan teoksen tekijät yhteystietoineen, valmistusmenetelmä, materiaalit ja värisävyt. Taiteilija antaa ohjeet teoksen siivouksesta ja huollosta sekä määrittelee tarkastusvälit ja arvioi teoksen käyttöiän. 13

Alustava ensimmäisen rakennusvaiheen aikataulu taide aluetaidekonseptin ideakilpailu ratkeaa taideohjelman jatkokehitys ja sopimus taidekoordinoinnista kilpailuohjelman laadinta ja Taiteijaseuralla hyväksyttäminen taidekilpailu kilpailun arvostelu ja tulosten julkistus sopimus taiteilijan kanssa taideteoksen toteutussuunnittelu taideteoksen valmistus / valmistuksen valvonta huolto-ohjeen laatiminen kuljetuksen ja asennuksen valvominen taideteoksen luovutus, hallinta ja ylläpitovastuu siirtyy tilaajalle taideteoksen julkistus 2015 2016 2017 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 1. vaiheen rakentaminen valmis, rakennuksen luovutus takuuaika, ylläpitovastuu tilaajalla rakentaminen kaava lainvoimainen kaava vahvistetaan teoksen sijoituspaikan suunnittelu urakkasuunnittelu rakennusluvan käsittely teoksen toteutettavuuden varmistus, taide esitetään lupasuunnitelmissa lupasuunnittelu teoksen sijoituspaikan rakentaminen teoksen asentaminen ja asennuspaikan viimeistely rakentaminen, toteutusssuunnitelmien tarkennukset 14

Rakennuttaja ottaa vastaan teoksen koordinaattorin järjestämässä vastaanottokatselmuksessa, jossa todetaan teoksen sopimuksenmukaisuus. Taidekoordinaattori suunnittelee teoskyltin ja sen sijoituksen. Rakennuttaja vastaa kyltin tilaamisesta ja asentamisesta. Taidekoordinaattori dokumentoi valmiin teoksen ammattivalokuvaajaa käyttäen. Koordinaattori laatii lehdistötiedotteen valmistuneesta teoksesta yhdessä taiteilijan kanssa. Taideteos paljastetaan yleisölle juhlavassa julkistustilaisuudessa, johon kutsutaan paikalle taidehankkeen osapuolien lisäksi asukkaat ja median edustajat. Laaja julkisuus nostaa taiteen arvostusta ja markkinoi samalla Tähtikylää asuinalueena. Koska rakentaminen etenee vaiheittain, vaiheistetaan taidehankkeetkin niin, että valmiit taideteokset eivät vaikeuta rakennustöitä. Ensin toteutetaan keskeinen teos ja sakaroiden pihoille tilataan teoksia rakennustöiden edistymisen mukaan. Vaiheittain rakentamista voidaan hyödyntää taidehankkeissa. Väliaikaisia teoksia voidaan sijoittaa työmaa-aitoihin tai tehdä vielä rohkeammin rakentamisesta taidetta kuten Helsingissä torninostureilla toteutettu nostokurkien tanssi. Keskeneräiset alueilla voidaan rohkeasti kokeilla teoksia, jotka pysyvinä tuntuisivat liian riskialtteilta. Ensimmäisen rakennusvaiheen aikana toteutetaan yksi väliaikainen teos ja yksi pysyvä teos, huomioiden että taide ei saa vaikeuttaa tulevia rakennusvaiheita. Seuraavissa rakennusvaiheissa prosessi etenee samalla tapaa yllä kuvatulla tavalla. Myös tätä taideohjelmaa päivitetään aina tarvittaessa rakentamisen kestäessä kauan. Kaupunkiviljelyä rakentamista odottavalla alueella Rakennusalueen väliaikaiskäyttöä Helsingin Kalasatamassa Taidetta työmaa-aidassa Väliaikainen teos 15

4 Elinkaarikysymykset Erityistä huomiota kiinnitetään teosten toteutuskelpoisuuteen. Taiteilijan tulee ottaa huomioon teosten elinkaari, säänkestävyys ja eri vuodenaikojen vaikutukset materiaalivalintoihin, taiteen liittyminen asuinympäristöön sekä mahdollisuus toteuttaa teos annetun budjetin rajoissa. Jotta teosten huolto toimii, on omistussuhteiden oltava selvät. Rakennuksiin kiinteästi liittyvät teokset ovat luontevasti taloyhtiön omaisuutta., jolloin heillä on myös ylläpitovastuu teoksesta. Taloyhtiön piha-alueelle sijoittuva teos kuuluu samoin yksittäiselle taloyhtiölle. Yhteishallinnassa olevilla sakaroiden välillä olevilla pihoilla sijaitsevat teokset kuuluvat taloyhtiöiden yhteisen ylläpitovastuun piiriin pihojen omistussuhteiden mukaisesti. Teoksen tuotevastuu säilyy kuitenkin taiteilijalla ja tämän tulee suunnittelussa varmistaa, että teos kestää varmasti suunnitellun käyttöiän ja on helposti huollettavissa. Taideohjelmassa on rohkaistu ehdottamaan uusia taidemuotoja ja hetkellisiäkin teoksia. Pysyvien teosten rinnalla voi olla luonnonmateriaaleista tehty, asteittain katoava installaatio. Taiteilijan tulee luonnoksessaan esittää arvioitu elinkaari ja miten toimitaan teoksen rapistuessa: poistetaanko teos, kun se ei enää ole edustava vai onko ideana asteittainen sulautuminen takaisin luontoon? Graafinen betoni Maataide: taide osana ympäristöä Kestävässäkin materiaalissa huollettavuus tulee huomioida Ajan myötä katoava installaatio 16