KUOPION KAUPUNKI HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN PALVELUALUE TYÖMATKAPYÖRÄILYN ESTEET, KANNUSTIMET JA TALOUDELLISET HYÖDYT. Tuula Pehkonen-Elmi 30.1.

KUOPION KAUPUNKI HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN PALVELUALUE TYÖMATKAPYÖRÄILYN ESTEET, KANNUSTIMET JA TALOUDELLISET HYÖDYT Tuula Pehkonen-Elmi 30.1.2012

Sisältö 1. Johdanto... 1 2. Työmatkapyöräilykysely... 2 2.1. Taustaa... 2 2.2. Kyselyn tulokset... 4 2.2.1. Työmatkan kulkutavat... 4 2.2.2. Töihin pyöräilyn syyt... 4 2.2.3. Työmatkapyöräilyn esteet... 5 2.2.4. Työmatkapyöräilyn kannustimet... 7 3. Työmatkapyöräilyn terveystaloudellinen arviointi... 9 3.1. HEAT for cycling -työkalun sovellusalasta... 9 3.2. Kyselyn tuottamat HEAT for cycling -työkalussa tarvittavat arvot... 9 3.3. HEAT -työkalun oletusarvot... 10 3.4. Työmatkapyöräilyn tuottamat taloudelliset hyödyt... 11 4. Pohdinta (lessons learnt)... 15 5. LÄHTEET... 17

1 1. Johdanto Kuopion kaupunki osallistuu Maailman terveysjärjestön (WHO) ja Euroopan unionin (EU) rahoittamaan PHAN -hankkeeseen, jonka tavoitteena on tarjota jäsenvaltioille sekä tietoa, opastusta, työkaluja, esimerkkejä hyvistä käytännöistä että mahdollisuuksia tiedonvaihtoon väestön fyysisen aktiivisuuden eli liikunnan edistämiseksi. Lisäksi hanke tukee jäsenmaita luomaan terveydenhuollon ja muiden sektoreiden kuten kaupunkisuunnittelu, liikenne, koulutus, matkailu, urheilu ja vapaa-aika välille tehokkaampaa yhteistyötä. Hankkeen tarkoituksena on myös edistää uusien työkalujen ja lähestymistapojen käyttöä asukkaiden liikunnan lisäämiseksi erilaisissa kaupunkiympäristöissä. [1]. Pyöräilyn terveystaloudellinen arviointi on osa tätä hanketta. WHO:n ja sen yhteistyökumppaneiden kehittämän HEAT for cycling - työkalun avulla pyöräilyn terveyshyödyille määritellään rahallinen arvo pyöräilyn kuolleisuutta vähentävän vaikutuksen kautta. WHO haluaa kerätä kokemuksia HEAT -työkalun käytöstä ja on kutsunut projektiin mukaan Kuopion lisäksi kolme eurooppalaista kaupunkia. WHO:lle raportoitavien kokemusten lisäksi Kuopion kaupungin osalta projektin tavoitteena on selvittää työmatkapyöräilyn nykyinen taso ja sen avulla arvioida työmatkapyöräilyn tuottamaa taloudellista hyötyä. Kyselyn avulla selvitetään myös työmatkapyöräilyn mahdolliset esteet ja kannustimet. Keväällä 2012 toteutetaan pyöräilyn edistämiskampanja, jossa hyödynnetään kyselyn tuloksia. Kyselyllä kerättyä tietoa hyödynnetään myös jatkossa kaupunkisuunnittelussa sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävässä toiminnassa kaikilla palvelualueilla. Tavoitteena on myös, että kyselyn avulla voidaan selvittää kuopiolaisten työmatkapyöräilyä laajemminkin esimerkiksi toistamalla kysely kohdistettuna erilaisiin ryhmiin kuten henkilöstöltään suuriin työnantajiin.

2 2. Työmatkapyöräilykysely 2.1. Taustaa Työmatkapyöräilyn terveystaloudellista arviointia varten tarvittava aineisto kerättiin 17. marraskuuta ja 2. joulukuuta 2011 välisenä aikana. Kyselyn kohderyhmänä oli Kuopion kaupungin henkilöstö. Kyselyllä kerättiin aineistoa myös työmatkapyöräilyn ja yleensäkin pyöräilyn esteiden ja kannustimien selvittämistä varten. Linkki online - kyselylomakkeeseen lähetettiin kaupungin tiedotusvastaavien kautta sähköpostitse koko henkilöstölle. Kyselyyn pääsi vastaamaan myös kaupungin sisäisen verkon (Sinetti) etusivulta. Kaupunginjohtaja Petteri Parosen saatekirje oli sähköpostin liitteenä ja luettavissa Sinetin etusivulla. Kyselyyn vastaamisesta muistutettiin kaksi kertaa noin viikon välein. Kysymykset pohjautuvat osittain PHAN -hankkeessa toimivien kansainvälisten asiantuntijoiden luonnosteleman englanninkielisen lomakkeen kysymyksiin. Kysymyksiä käsiteltiin hankkeen ohjausryhmässä, jonka jäsenet tekivät ehdotuksia kysymyksiksi sekä kysymysten muotoilemiseksi oman työnsä ja palvelualueen tiedontarpeen näkökulmasta. Kysymysten laadinnassa hyödynnettiin myös vuonna 2010 julkaistua Kuopion seudun kevyen liikenteen strategiaa. Kyselyyn vastasi yhteensä 1044 henkilöä. Kuopion kaupungin henkilöstöä koskevat tiedot kerättiin henkilöstöseurantajärjestelmästä. Kyselyn toteutusajankohtana Kuopion kaupungin palveluksessa oli yhteensä 6096 henkilöä. Tässä selvityksessä palvelualueilla tarkoitetaan varsinaisia palvelualueita, kaupungin liikelaitoksia ja erillisiä taseyksiköitä. Kuopion Energian henkilöstö ja kyselyssä palvelualueekseen kohdan Muu ilmoittaneet rajattiin terveystaloudellisen arvioinnin ulkopuolelle, jolloin vastanneita on yhteensä 1028. Vastausprosentiksi jää noin 17, mikä on alhainen. Katoanalyysi osoittaa kuitenkin, että vastanneiden jakaumat noudattavat pääosin henkilöstön palvelualue-, sukupuoli- ja asematasojakaumia. Kasvun ja oppimisen palvelualueen henkilöstön osallistuminen kyselyyn oli noin kymmenen prosenttiyksikköä alhaisempi kuin heidän suhteellinen osuutensa henkilöstöstä. Vastaavasti kaupunkiympäristön palvelualue osallistui noin kahdeksan prosenttiyksikköä aktiivisemmin kuin heidän osuutensa henkilöstöstä on. Kuopion kaupungin henkilöstöstä kolme neljäsosaa on naisia. Kyselyyn vastanneiden sukupuolijakauma on lähes samanlainen, mutta palvelualueittain tarkasteltuna miesten vastausprosentti on suurempi kuin suhteellinen osuus henkilöstöstä. Esimiehet vastasivat kyselyyn useammin kuin heidän suhteellinen osuutensa koko henkilöstöstä edellyttää. (Taulukko 1, Liite 1). Myös vastanneiden ikäjakauma on samankaltainen kuin henkilöstön ikäjakauma (Kuvio 1). Kyselyyn vastanneiden iän vaihteluväli (18 65 vuotta) soveltuu HEAT -työkalun oletukseen (20 74 vuotta) ja ikäjakauma noudattaa lähes normaalijakaumaa.

3 TAULUKKO 1. Kuopion kaupungin henkilöstön (30.11.2011) ja kyselyyn vastanneiden palvelualuejakaumat. Henkilöstö Vastanneet n % n % Konsernipalvelut 1) 115 1,9 50 4,9 Vetovoimaisuuden palvelualue 40 0,7 24 2,3 Kaupunkiympäristön palvelualue 184 3,0 110 10,7 Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue 541 8,9 102 9,9 Kasvun ja oppimisen palvelualue 2278 37,4 281 27,3 Perusturvan palvelualue 863 14,2 177 17,2 Terveydenhuollon palvelualue 2) 924 15,2 211 20,5 Kallaveden Työterveys liikelaitos 38 0,6 6 0,6 Kuopion Ateria liikelaitos 269 4,4 16 1,6 Kuopion Vesi liikelaitos 74 1,2 2 0,2 Kuntatekniikkaliikelaitos 229 3,8 6 0,6 Kuopion Tilakeskus 285 4,7 33 3,2 Pohjois-Savon pelastuslaitos 256 4,2 10 1,0 Yhteensä 6096 100,0 1028 16,9 1) Konsernipalvelujen henkilöstöön on yhdistetty tarkastustoimi (2 hlöä) ja yleishallinto (11 hlöä). 2) Terveydenhuollon palvelualueen henkilöstöön on yhdistetty isäntäkuntapalvelujen henkilöstö (45 hlöä). KUVIO 1. Henkilöstön (A) ja kyselyyn vastanneiden (B) ikäjakaumat.

4 2.2. Kyselyn tulokset 2.2.1. Työmatkan kulkutavat Työmatkan kulkutapa selvitettiin kysymyksellä Kuinka normaalisti kuljet töihin? Yksittäisenä kulkutapana auto on suosituin, mutta kevyenliikenteen - pyöräily ja kävely - osuus on yli puolet. Miehistä runsas puolet autoilee ja kolmasosa pyöräilee töihin. Naisista yhtä suuri osa (36 prosenttia) autoilee ja pyöräilee töihin. Kaikista vastanneista töihin pyöräilevien naisten osuus on suurin (27,9 prosenttia) ja heti seuraavana ovat töihin autoilevat naiset (27,8 prosenttia). Naiset tulevat töihin linja-autolla tai kävellen useammin kuin miehet. (Taulukko 2). Joskus töihin pyöräilevien pyöräilykertoja vuodessa oli keskimäärin 38. Kaikista vastanneista noin kolmasosa ilmoitti, ettei pyöräile koskaan töihin. Autoilijoista yli puolet, linja-autolla kulkevista 40 prosenttia ja kävellen töihin kulkevista kolmasosa ei pyöräile koskaan töihin. TAULUKKO 2. Työmatkan kulkutavat. Mies Nainen Yhteensä Auto n 126 286 412 sukupuolen sisäinen osuus, % 52,9 36,2 40,1 osuus kaikista, % 12,3 27,8 40,1 Linja-auto n 8 70 78 sukupuolen sisäinen osuus, % 3,4 8,9 7,6 osuus kaikista, % 0,8 6,8 7,6 Polkupyörä n 79 287 366 sukupuolen sisäinen osuus, % 33,2 36,3 35,6 osuus kaikista, % 7,7 27,9 35,6 Kävellen n 25 146 171 sukupuolen sisäinen osuus, % 10,5 18,5 16,6 osuus kaikista, % 2,4 14,2 16,6 Muu n 0 1 1 sukupuolen sisäinen osuus, % 0,0 0,1 0,1 osuus kaikista, % 0,0 0,1 0,1 Yhteensä n 238 790 1028 sukupuolen sisäinen osuus, % 100,0 100,0 100,0 osuus kaikista, % 23,2 76,8 100,0 2.2.2. Töihin pyöräilyn syyt Tärkein töihin pyöräilyn syy on terveyden ylläpito ja edistäminen. Raittiin ilman saaminen, pyöräilyn ympäristöystävällisyys ja pyöräilyn hauskuus ja nautittavuus, jotka voidaan lukea terveyteen myönteisesti vaikuttaviksi tekijöiksi, olivat tärkeitä noin puolelle vastaajista. Avoimen kysymyksen vastauksista (n=12) suurimpana ryhmänä nousivat esille auton paikoitusongelmat kuten parkkipaikan saatavuus ja hinta. Lisäksi mainittiin hyvinvointia edistäviä tekijöitä kuten yhteys luontoon, kauniit maisemat, pyöräilyn myönteinen vaikutus vireystasoon ja mahdollisuus siirtää ajatukset pois työtai kotiasioista. (Kuvio 2).

5 Terveyden ylläpito tai edistäminen Raittiin ilman saaminen Pyöräilyn hauskuus tai nautittavuus Nopein tapa päästä töihin Pyöräilyn ympäristöystävällisyys Työmatkakustannusten alhaisuus pyöräillen Autottomuus Jokin muu syy, mikä 4% 16% 51% 48% 46% 45% 61% 79% KUVIO 2. Mitkä ovat tärkeimmät syyt siihen, että pyöräilet töihin? Valitse yksi tai useampi vaihtoehto. (n=349). 2.2.3. Työmatkapyöräilyn esteet Liian pitkä työmatka on suurin syy epäsäännölliseen tai olemattomaan työmatkapyöräilyyn (Kuvio 3). Koko aineistossa työmatkan pituus vaihteli välillä 0 75 kilometriä. Kun työmatka on alle 5 kilometriä, on kevyen liikenteen osuus suurempi kuin autolla ja linja-autolla töihin tulevien. Kävelijöistä yli 90 prosentilla yhdensuuntaisen työmatkan pituus on alle 5 kilometriä ja melkein kaikilla kävelijöillä se on alle kymmenen kilometriä. Moni ilmoittikin kävelevänsä mieluummin, koska työmatka on lyhyt. Työmatkan ollessa 10 kilometriä tai yli putoaa kevyen liikenteen osuus rajusti. Autolla töihin tulevista noin 45 prosentilla työmatkan pituus on alle 10 kilometriä. (Liite 2). Liian pitkän työmatkan tärkeimmäksi syyksi ilmoittaneista (n = 253) lähes kaikki olivat autolla tai linja-autolla töihin tulevia. Heistä noin puolella työmatkan pituus on alle 20 kilometriä. Noin viidesosalla työmatkapyöräilyä rajoittaa osittain tai kokonaan se, että autoa tarvitaan työtehtävien hoidossa. Omalla autolla kuljetetaan lisäksi työssä tarvittavia välineitä, mikä edelleen rajoittaa töihin pyöräilyä. Työnantajan vaikutuspiirissä oleva työmatkapyöräilyn este on myös se, ettei työpaikalla ole peseytymis-, pyöräilyvaatteiden kuivatus- tai säilytysmahdollisuutta. Lasten kuljettaminen päivähoitoon, kouluun tai harrastuksiin estää töihin pyöräilyä kymmenesosalla kysymykseen vastanneista. Tämä selittänee osaltaan sitä, että autolla töihin kulkevien naisten osuus koko henkilöstöstä on yli neljännes. Kokonaisuutena pyöräilyteihin ja -reitteihin liittyvät syyt muodostavat melko merkittävän töihin pyöräilyä rajoittavan tekijän, vaikka yksittäisinä jäävätkin noin kolmeen prosenttiin. Pyöräilyreitin vaarallisuutta perustelleiden syyt jakautuivat neljään ryhmään: (1) pyöräilyreitin puuttuminen koko tai osalta matkaa, (2) kapea tie tai tien piennar, (3) reitin liukkaus talvella ja (4) reitin kulku keskustan läpi. Pyöräilyreitin perusteltiin olevan huono tai puutteellinen silloin, kun reitti on keskustassa, pyörätietä ei ole tai pyörätiereitti on epäyhtenäinen, jolloin osa matkasta on pyöräiltävä kapealla tai vilkkaasti liikennöidyllä ajoradalla. Perusteluina huonolle reitille mainittiin myös tietyömaat (Kallansillat) ja pyörätien kunto (puuttuva valaistus ja hiekoitus talvella, jyrkät mäet). Jotkut kokivat, että pyöräilykypärän käyttö vähentää pyöräilyn tuomaa vapauden tunnetta, hiostaa tai pilaa kampauksen. Puutteellinen pyöräpysäköinti ja pyörän säilytysmahdollisuus on joillekin pyöräilyä vähentävä tekijä.

6 Muiden syiden luokittelu ala- ja yläkategorioihin nosti esille samoja teemoja kuin valmiissa kysymysvaihtoehdoissakin on (Taulukko 3). Motivaatioon, sosiaalisiin suhteisiin ja terveyteen liittyvät syyt sekä sää ja luonnonolosuhteet ovat merkittäviä työmatkapyöräilyä rajoittavia tekijöitä. Syksyn ja etenkin talven mukanaan tuoma lumi, liukkaus ja kylmyys alentavat työmatkapyöräilyä. Varsin moni myönsi, että oma mukavuudenhalu tai laiskuus on syynä pyöräilemättömyyteen. Kolmantena ovat työhön ja työpaikkaan liittyvät syyt. Kulkuvälineeseen eli polkupyörään liittyvät syyt - pyörää ei ole, se on rikki tai varustukseltaan puutteellinen - vähentävät myös työmatkapyöräilyä. Perheillä on käytettävissään keskimäärin 2,5 polkupyörää, mutta noin kahdeksalla prosentilla ei ollut yhtään polkupyörää. Liian pitkä työmatka Tarvitsen autoa työssäni Huono sää Työpaikka niin lähellä, että kävelen mieluummin Työpaikalla ei ole peseytymis- ja/tai pyöräilyvaatteiden kuivatus- ja/tai säilytysmahdollisuutta Pyöräily ei ole mahdollista kuljetettavien lasten vuoksi Ajanpuute Ei polkupyörää Pyöräily ei ole mahdollista kuljetettavien tavaroiden vuoksi Pyöräily mäkisessä maastossa on liian raskasta Pyöräily ei ole terveydellisten syiden vuoksi mahdollista Pyöräilyreitti on liian vaarallinen. Miksi? Pyöräilyreitti on huono tai puutteellinen. Miksi? Pyöräpysäköinti tai pyörän säilytysmahdollisuudet työpaikalla ovat puutteelliset Pyöräilyreitin kunnossapito on hoidettu huonosti Pyöräily ei ole fyysisen kunnon vuoksi mahdollista Liikenteessä pyöräilyn osaamattomuus tai epävarmuus En halua käyttää pyöräilykypärää. Miksi? En tunne kodin ja työpaikan välistä reitistöä Jokin muu syy, mikä 20% 18% 14% 11% 10% 9% 7% 5% 5% 3% 3% 3% 3% 2% 1% 1% 1% 0% 16% 37% KUVIO 3. Mikä on tärkein syy siihen, ettet pyöräile tai pyöräilet vain harvoin työmatkat? Valitse yksi tai useampi vaihtoehto. (n = 697).

7 TAULUKKO 3. Avoimen kysymyksen Mikä on tärkein syy siihen, ettet pyöräile tai pyöräilet vain harvoin työmatkat? Jokin muu syy, mikä? luokittelu (n = 106). Alakategoriat Yläkategoriat % Oma mukavuudenhalu tai laiskuus eli kun kehtuuttaa. Henkilökohtainen motivoituminen. Perheenjäsenten tai kimppakyytiläisten kuljettaminen työmatkan yhteydessä tai töiden jälkeen. Terveyteen, sosiaalisiin suhteisiin ja motivaatioon liittyvät syyt Ajanpuute tai kiire. Kävelyn tai muun liikunnan ja urheilun aktiivinen harrastaminen. Pyöräily vain kesäisin, koska talvella on lunta, jäätä ja kylmää. Sää ja luonnon olosuhteet 31.3 Työtehtävät vaativat siirtymään työpisteestä toiseen päivän aikana ja siirtyminen liian hidasta tai mahdotonta polkupyörällä. Työpaikalla ei ole pyöräilyn mahdollistavia sosiaalitiloja. Työhön ja työpaikkaan liittyvät syyt 14.8 Työpaikan vaihtuminen. Ei polkupyörää, pyörä on rikki tai varustukseltaan puutteellinen. Kulkuvälineeseen liittyvät syyt 6.1 Liian pitkä tai lyhyt työmatka. Kodin ja työpaikan välinen etäisyys 5.2 Tiettyjen reittien, pimeyden ja liukkauden pelko. Turvattomuus 2.6 Yksittäiset syyt. 0.9 Yhteensä 100.0 39.1 2.2.4. Työmatkapyöräilyn kannustimet Työmatkapyöräilyn kannustimia selvittävä kysymys esitettiin kaikille kyselyyn vastanneille. Tulokset osoittavat, että työnantaja voi toimillaan kannustaa ja siten lisätä työmatkapyöräilyä. Noin kolmasosa pyöräilisi töihin useammin, jos työnantaja kannustaisi pyöräilyyn palkitsemalla (Kuvio 4). Avoimista vastauksista selvisi, että kaikki eivät ole tietoisia lyhyistä virkamatkoista maksettavasta kilometrikorvauksesta. Yli kymmenen prosenttia vastanneista ilmoitti, että korvauksen korottaminen lisäisi heidän töihin pyöräilyään. Varustukseltaan pyöräilyn mahdollistavat sosiaalitilat innostaisivat monia lisäämään töihin pyöräilyä. Työnantaja voi edistää työmatkapyöräilyä myös varmistamalla riittävät, turvalliset ja talvisin lämpimät säilytys- ja parkkipaikat pyörille. Työmatkapyöräilyä voidaan lisätä pitämällä nykyiset pyörätiet paremmassa kunnossa, yhtenäistämällä reittejä sekä parantamalla pyöräilyreittien kattavuutta. Yleisen liikennekulttuurin muuttuminen edistäisi osaltaan työmatkapyöräilyä. Melkein viidesosa pyöräilisi töihin useammin, jos autoilijat huomioisivat pyöräilijät paremmin. Joidenkin mielestä autoliikennettä on liikaa ja kävelijöitäkin saisi olla vähemmän kevyenliikenteen väylillä. Noin kolmasosa kyselyyn vastanneista löysi myös muita kannustavia tekijöitä kuin mitä valmiissa valintavaihtoehdoissa oli esitetty. Näiden kannustavien tekijöiden luokittelu osoittaa, että ne palautuvat suurimmaksi osaksi sekä esteitä että kannustimia selvittävien

8 kysymysten annettuihin valintavaihtoehtoihin tai esteiden yläkategorioihin. (Taulukko 4. vrt. taulukko 3). Kannustavien tekijöiden avoin kysymys nosti esille sen, että jotkut pyöräilevät jo kaikkina työpäivinä ympäri vuoden eivätkä tarvitse tai halua lisäkannustimia. Jos työnantaja kannustaisi pyöräilyyn palkitsemalla Pyöräteiden nykyistä parempi kunnossapito Jos autoilijat huomioisivat pyöräilijät paremmin Kattavammat tai yhtenäisemmät pyöräilyreitit Mahdollisuus käydä suihkussa ennen töiden aloittamista Turvallinen pyörän säilytys- tai parkkipaikka Jos kilometrikorvaus pyöräillen tehdyistä lyhyistä virkamatkoista olisi nykyistä suurempi (84 snt/vrk) Kävelijöiden väheneminen kevyenliikenteen väylillä Autoliikenteen väheneminen Tietoisuus pyöräilyn terveydellisistä ja taloudellisista hyödyistä Joku jonka kanssa pyöräillä Pyörän hankinnan ja huollon opastus Pyöräilijöiden väheneminen kevyenliikenteen väylillä Pyöräilyn ohjattu harjoittelu Jokin muu, mikä 6% 6% 5% 5% 4% 1% 1% 19% 18% 16% 15% 15% 13% 30% 33% KUVIO 4. Mikä seuraavista asioista kannustaisi sinua pyöräilemään työmatkasi useammin? Valitse yksi tai useampi vaihtoehto. (n = 1044). TAULUKKO 4. Avoimen kysymyksen Mikä seuraavista asioista kannustaisi sinua pyöräilemään työmatkasi useammin? Jokin muu, mikä? luokittelu (n = 326). Alakategoriat Yläkategoriat % Työmatkan lyheneminen tai piteneminen. Kodin ja työpaikan välinen etäisyys 33.6 Siirtyminen työpisteiden välillä, työaika, virka-auto työpäiväksi. Sosiaalitilojen rakentaminen tai kunnostaminen Työhön ja työpaikkaan liittyvät syyt 14.9 pyöräilijöiden tarpeita vastaaviksi. Katettu, lämmin säilytyspaikka pyörille. Terveyden tai fyysisen kunnon paraneminen. Henkilökohtainen motivoituminen Terveyteen, sosiaalisiin suhteisiin ja Lasten kuljetus päivähoitoon tai harrastuksiin motivaatioon liittyvät syyt päättyisi. 14.9 Ajankäytön organisointi. Ei talvea, ei liukkautta. Sää ja luonnon olosuhteet 10.1 Polkupyörän ja parempien (talvi) renkaiden ja varusteiden hankinta. Varusteet tavaroiden Kulkuvälineeseen liittyvät syyt 8.9 kuljettamiseen. Helpompi pyörähuolto. Pyöräily maksimitasolla eikä tarvitse/halua kannustimia. Jo olemassa oleva korkea motivaatio 5.5 Reittien kunnossapito tai uusien rakentaminen Liikenneväylät 4.9 Yksittäiset syyt 7.2 Yhteensä 100.0

9 3. Työmatkapyöräilyn terveystaloudellinen arviointi 3.1. HEAT for cycling -työkalun sovellusalasta Health economic assessment tool for cycling (HEAT for cycling) on polkupyöräilyn terveystaloudellinen arviointimenetelmä. Pyöräilyn terveyshyötyjä arvioidaan estimoimalla säännöllisen pyöräilyn kuolleisuutta vähentävän vaikutuksen rahallinen arvo. HEAT -työkalun avulla saadaan vastaus kysymykseen: Jos x henkilöä pyöräilee matkan y suurimpana osana päivistä, mikä on alentuneen kuolleisuuden taloudellinen arvo [2]. Menetelmää voidaan käyttää mm. pyöräilyn infrastruktuurin kuten reittien suunnittelussa kustannusten ja hyötyjen arvioimiseen ja vertailuun, vähentyneen kuolleisuuden arvottamiseen nykyisillä tai aikaisemmilla pyöräilyn tasoilla sekä tuottamaan tietoa laajempia taloudellisia arviointeja varten. [3]. HEAT -työkalu soveltuu pyöräilyn terveystaloudelliseen arviointiin väestötasolla, mutta ei yksilötasolla. Pyöräilyn täytyy olla myös jatkuvaa kuten säännöllinen pyöräily töihin tai säännöllinen vapaa-ajan pyöräily. Työkalu ei sovellu yksittäisten liikuntatapahtumien kuten kilpailujen terveystaloudelliseen arviointiin. Työkalu ei myöskään sovellu lasten, nuorten tai iäkkäiden pyöräilyn arviointiin, vaan väestön, jonka ikä vaihtelee välillä noin 20-64 vuotta. Jos ikäjakauma poikkeaa tästä merkittävästi, HEAT -työkalu voi yli- tai aliarvioida hyödyt. Työkalua ei myöskään suositella sellaisten ryhmien arviointiin, joiden pyöräily ylittää aikuisväestön keskimääräisen pyöräilytason 1,5 tuntia päivässä. Esimerkkinä tällaisista ryhmistä ovat polkupyörälähetit. Tämän hetkisen HEAT -työkalun tuottamat laskelmat on ymmärrettävä suuruusluokkaa ilmaisevina arvioina eikä tarkkoina hyötyjen hintaa ilmaisevina lukuina. Tieto pyöräilyn terveysvaikutuksista lisääntyy kuitenkin nopeasti ja uusi tieto huomioidaan työkalua edelleen kehitettäessä.[4]. 3.2. Kyselyn tuottamat HEAT for cycling -työkalussa tarvittavat arvot Säännöllisesti pyöräilevät henkilöt tulevat töihin polkupyörällä keskimäärin noin yhdeksänä kuukautena vuodessa, hieman alle viitenä päivänä viikossa ja edestakaiseen työmatkaan kuluu pyöräillen keskimäärin 45 minuuttia päivässä. Vuosittain töihin pyöräillään keskimäärin 161 päivänä. (Taulukko 5). TAULUKKO 5. Pyöräilykuukausien (kk/v), pyöräilypäivien (pv/vko) ja pyöräilyyn käytetyn ajan (min/pv) tärkeimmät hajontaluvut. Kuinka monena kuukautena vuodessa keskimäärin pyöräilet töihin? Kuinka monena päivänä viikossa keskimäärin pyöräilet töihin pyöräilykuukauden aikana? Kuinka paljon käytät aikaa pyöräillen työmatkaasi päivässä? (Ilmoita meno- ja paluumatkaan käyttämäsi aika yhteensä min) n 366 366 366 Minimi 3,0 2,0 1,0 Maksimi 12,0 7,0 150,0 Keskiarvo 8,9 4,6 45 Keskihajonta 2,4 0,8 23,6 Keskivirhe 0,1 0,0 1,2

10 3.3. HEAT -työkalun oletusarvot Kuolleisuusaste Terveyshyötyjen laskenta perustuu pyöräilijöiden alentuneeseen todennäköisyyteen kuolla. HEAT -työkalussa käytettävän kuolleisuusasteen pitäisi mitata tutkittavana olevan väestön kuolleisuutta. HEAT -työkaluun sijoitettavaksi arvoksi suositellaan paikallista 20 74 -vuotiaiden ikäryhmälle laskettua kuolleisuusastetta (crude mortality rate), jos tutkittavan ryhmän iän vaihteluväli on lähes sama. Oletusarvo on laskettu WHO:n Euroopan alueen maiden aineistoista 20 74 -vuotiaille aikuisille. Suomelle laskettu oletusarvo on 326,92 kuolemaa 100 000 asukasta kohti vuodessa. [5] Tilastollinen elämän arvo Tilastollinen elämän arvo on johdettu taloustieteellisen metodologian avulla, jota kutsutaan maksuhalukkuudeksi kuoleman välttämisen ja odotettavissa olevien elinvuosien välillä. Maksuhalukkuus tarkoittaa siis sitä, kuinka paljon ihmiset (pyöräilyn tapauksessa mahdolliset uhrit) ovat halukkaita maksamaan (rahamääräisenä) välttääkseen tietyn riskin kuten liikenneonnettomuuteen joutumisen riskin. Tässä maksuhalukkuus sisältää menetetyn kulutuksen tuottaman hyödyn (vaihtoehtoiskustannukset), immateriaaliset kustannukset kuten kärsimys ja uhrien maksamat suorat hoitokustannukset. HEAT -työkalu tarkastelee terveydenhuoltomenoja siis vain osittain. HEAT -työkalu olettaa tilastollisen elämän arvoksi 1,574 miljoonaa euroa. Ajanjakso, jolle hyödyt kohdennetaan HEAT -työkalu laskee sekä kokonais- että keskimääräiset hyödyt valitulle ajanjaksolle, jonka oletusarvoksi on asetettu 10 vuotta. Maakohtaista vakioitua arvoa suositellaan käytettäväksi, jos sellainen on olemassa. Ajanjakson ei kuitenkaan tulisi ylittää aikaa, jonka havaitun ja hyötyjen laskennassa käytetyn pyöräilyn tason oletetaan säilyvän ennallaan. (Diskontto)korko Diskonttokorko kuvaa päätöksentekijöiden aikapreferenssiä. Mitä kauempana tulevaisuudessa saatavat hyödyt ovat, sitä vähemmän niitä arvostetaan suhteessa lähitulevaisuudessa tai välittömästi saataviin hyötyihin. Nykyarvo lasketaan useimmiten investointien tai projektien kustannus-hyötyanalyyseissa saadulle arvolle. Nykyarvo voidaan laskea myös silloin, kun arvioidaan vain hyötyjä kuten tässä selvityksessä. Tällöin nykyarvolla tarkoitetaan eri vuosina syntyvien hyötyjen nykyhetkeen diskontattua arvoa. HEAT -työkalussa diskonttokoron oletusarvoksi on asetettu viisi prosenttia. Yleisesti terveydenhuollon arvioinneissa käytetty korko vaihtelee kolmen ja kuuden prosentin välillä. Näistä eniten käytetty on viiden prosentin korko. Analyytikot suosittelevat käytettäväksi hallinnonalan yleisesti käyttämää tai kolmen tai viiden prosentin korkoa. [6].

11 3.4. Työmatkapyöräilyn tuottamat taloudelliset hyödyt Perusmalli (KuopioA) muodostettiin HEAT -työkalun oletusarvoista ja kyselyn tuottamista arvoista (Taulukko 6). Aikajakson oletusarvo on kymmenen vuotta ja koroksi valittiin kolme prosenttia. Perusmallin mukaan estetään 0,37 kuolemaa vuodessa ja sitä kautta tuotetut taloudelliset hyödyt ovat 0,579 miljoonaa euroa. Jokaista työmatkapyöräilijää kohden hyöty on 1582 euroa vuodessa, jota vastaava nykyarvo on 1350 euroa. Kyselyn tuottama pyöräilijöiden suhteellinen osuus työmatkan kulkutavoista on melko suuri. Siten koko Kuopion kaupungin henkilöstöstä säännöllisesti töihin pyöräileviä olisi 2170 henkilöä. Voidaan kuitenkin olettaa, että säännöllisesti töihin pyöräileviä on vähintään kyselyn tuottamat 366 henkilöä. Herkkyysanalyysin avulla tarkasteltiin pyöräilyn keston, pyöräilypäivien ja pyöräilijöiden määrän sekä oletusarvojen muutoksen vaikutusta estettyyn kuolleisuuteen ja taloudelliseen hyötyyn. Alarajamallien mukaiset vuosittaiset taloudelliset hyödyt vaihtelevat välillä 0,464-1,027 miljoonaa euroa. Alhaisimman hyödyn tuovan Tukholma -mallin pyöräilypäivät perustuvat Tukholmassa tehtyyn tutkimukseen. [7]. KuopioE -mallin pyöräilypäivät on laskettu korjaamalla kyselyn tuottamaa keskimääräistä pyöräilykuukausien määrää yhdellä vuosilomakuukaudella. KuopioE -mallissa taloudelliset hyödyt pyöräilijää kohden alenevat 134 euroa pyöräilijää kohti verrattuna perus- eli KuopioA -malliin. Suurimman hyödyn tuottaa KuopioC -malli, jossa kuolleisuusaste on korkeampi kuin perusmallissa. Suomi -mallin pyöräilijöiden määrä perustuu siihen, että Suomessa työmatkoista noin 20 prosenttia tehdään kävellen tai pyöräillen. [8]. Olettaen, että näistä puolet on pyöräillen tehtyjä matkoja, saadaan Suomi -malliin 610 työmatkapyöräilijää. Muiden tekijöiden pysyessä ennallaan Suomi -mallin pyöräilijää kohti tuottamat taloudelliset hyödyt ovat kuitenkin samat kuin perusmallissa. Ylärajamalleissa taloudelliset hyödyt vaihtelevat välillä 2,751 8,914 miljoonaa euroa. Pyöräilijää kohti lasketut arvot säilyvät samoina kuin vastaavissa alarajamalleissa. Estetty kuolleisuus vaihtelee alarajamalleissa välillä 0,29-0,96 ja vastaavasti ylärajamalleissa välillä 1,75 5,66 kuolemaa vuodessa. Toisin sanoen mitä enemmän pyöräilijöitä ja mitä suurempi alkutilanteen kuolleisuusaste sitä enemmän on myös estettyjä kuolemia. (Taulukot 6-7). Kasvumallit, joissa pyöräilyn kesto, pyöräilypäivät tai pyöräilijöiden määrä kasvavat kymmenen prosenttia joko yhdessä tai erikseen osoittavat, että taloudelliset hyödyt pyöräilijää kohden kasvavat pyöräilyyn käytetyn ajan ja/tai pyöräilypäivien määrän lisääntyessä. Eniten hyödyt pyöräilijää kohden kasvavat, kun pyöräilyn kesto ja pyöräilypäivät kasvavat yhtä aikaa. (Taulukko 8).

12 TAULUKKO 6. Työmatkapyöräilyn tuottamat taloudelliset hyödyt alarajamallien (KuopioA - E ja Tukholma, n=366) ja Suomi-mallin (n=610) mukaan. Alarajamallit (n = 366) HEAT työkalun muuttujat KuopioA KuopioB KuopioC KuopioD KuopioE Tukholma Suomi Pyöräilyn kesto (min) 45 45 45 45 45 45 45 Pyöräilypäivät 161 161 161 161 145 124 161 Pyöräilijät (n) 366 366 366 366 366 366 610 Kuolleisuusaste 326,92 326,92 580 2 849.6 2 326,9 326,92 326,92 Elämän arvo (EUR) 1574000 1574000 1574000 1574000 1574000 1574000 1574000 Aika (vuosi) 10 10 10 10 10 10 10 Korko (%/vuosi) 3 5 3 3 3 3 3 HEAT tulokset Pyöräilyn kesto (h) 121 121 121 121 109 93 121 Kuolleisuusriski alenee % 31 31 31 31 28 25 31 Kuolleisuus 1,20 1,20 2,12 3,11 1,20 1,20 1,99 Estetty kuolleisuus 0,37 0,37 0,65 0,96 0,34 0,29 0,61 EUR EUR EUR EUR EUR EUR EUR Taloudellinen hyöty (/vuosi) 579000 579000 1027000 1503000 530000 464000 965000 Tal. hyöty (/pyöräilijä) 1582 1582 2806 4107 1448 1268 1583 Tal. hyödyn muutos 1-0 1224 2525-134 -314 1 Tal. kokonaishyöty 5789000 5789000 10271000 15034000 5304000 4640000 9649000 Nykyarvo (/vuosi) 494000 447000 876000 1282000 452000 396000 823000 Nykyarvo (/pyöräilijä) 1350 1221 2393 3503 1235 1082 1350 Nykyarvon muutos 1 - -128 1044 2153-115 -268 0 Kokonaisnykyarvo 4938000 4470000 8761000 12824000 4525000 3958000 8230000 1 Perusmalliin (KuopioA) verrattuna. 2 Lähde: THL 2012. Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet. www.uusi.sotkanet.fi Pyöräilyn kesto (min)=pyöräilyyn käytetty aika (min/päivä, keskimäärin), Pyöräilypäivät=pyöräilypäivät vuodessa (keskimäärin), Pyöräilijät=pyöräilijöiden määrä (n), Kuolleisuusaste= kuolemia/100 000 asukasta/vuosi, Elämän arvo=tilastollinen elämän arvo (EUR), Pyöräilyn kesto (h)=pyöräilyyn käytetty aika (tuntia/vuosi/pyöräilijä,keskimäärin), Kuolleisuusriski alenee=kuolleisuusriskin vähentyminen (%), Kuolleisuus=kuolleisuus ilman pyöräilyä (kuolemaa/vuosi), Estetty kuolleisuus=ko. pyöräilyn tasolla estetty kuolleisuus (kuolemaa/vuosi), Taloudellinen hyöty (/vuosi)=taloudellinen hyöty (EUR/vuosi,keskimäärin), Tal.hyöty (/pyöräilijä)=taloudellinen hyöty (EUR/vuosi/pyöräilijä,keskimäärin), Tal. hyödyn muutos=taloudellisten hyötyjen muutos (EUR/vuosi/pyöräilijä,keskimäärin), Tal. kokonaishyöty=taloudelliset hyödyt kerrytettynä esim. 5 vuodelle (EUR,keskimäärin), Nykyarvo=taloudellisten hyötyjen nykyarvo (EUR/vuosi), Nykyarvo (/pyöräilijä)=keskimääräisten taloudellisten hyötyjen nykyarvo (EUR/vuosi/pyöräilijä), Nykyarvon muutos=keskimääräisten taloudellisten hyötyjen nykyarvon muutos (EUR/vuosi/pyöräilijä), Kokonaisnykyarvo=esim. 5 vuodelle kerrytettyjen taloudellisten hyötyjen nykyarvo (EUR,keskimäärin)

13 TAULUKKO 7. Työmatkapyöräilyn tuottamat taloudelliset hyödyt ylärajamallien (KuopioAA - EE ja Tukholma, n=2170) mukaan. Ylärajamallit (n = 2170) HEAT työkalun muuttujat KuopioAA KuopioBB KuopioCC KuopioDD KuopioEE Tukholma Pyöräilyn kesto (min) 45 45 45 45 45 45 Pyöräilypäivät 161 161 161 161 145 124 Pyöräilijät (n) 2170 2170 2170 2170 2170 2170 Kuolleisuusaste 326,92 326,92 580 2 849.6 2 326,9 326,92 Elämän arvo (EUR) 1574000 1574000 1574000 1574000 1574000 1574000 Aika (vuosi) 10 10 10 10 10 10 Korko (%/vuosi) 3 5 3 3 3 3 HEAT tulokset Pyöräilyn kesto (h) 121 121 121 121 109 93 Kuolleisuusriski alenee % 31 31 31 31 28 25 Kuolleisuus 7,09 7,09 12,59 18,42 7,09 7,09 Estetty kuolleisuus 2,18 2,18 3,87 5,66 2,00 1,75 EUR EUR EUR EUR EUR EUR Taloudellinen hyöty (/vuosi) 3432000 3432000 6089000 8914000 3145000 2751000 Tal. hyöty (/pyöräilijä) 1582 1582 2806 4108 1449 1268 Tal. hyödyn muutos 1-0 1224 2526-132 -314 Tal. kokonaishyöty 34324000 34324000 60895000 89137000 31449000 27512000 Nykyarvo (/vuosi) 2928000 2650000 5194000 7604000 2683000 2347000 Nykyarvo (/pyöräilijä) 1349 1221 2394 3504 1236 1082 Nykyarvon muutos 1 - -128 1044 2155-113 -268 Kokonaisnykyarvo 29279000 26504000 51944000 76036000 26826000 23469000 1 Perusmalliin (KuopioAA) verrattuna. 2 Lähde: THL 2012. Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet. www.uusi.sotkanet.fi Pyöräilyn kesto (min)=pyöräilyyn käytetty aika (min/päivä, keskimäärin), Pyöräilypäivät=pyöräilypäivät vuodessa (keskimäärin), Pyöräilijät=pyöräilijöiden määrä (n), Kuolleisuusaste= kuolemia/100 000 asukasta/vuosi, Elämän arvo=tilastollinen elämän arvo (EUR), Pyöräilyn kesto (h)=pyöräilyyn käytetty aika (tuntia/vuosi/pyöräilijä,keskimäärin), Kuolleisuusriski alenee=kuolleisuusriskin vähentyminen (%), Kuolleisuus=kuolleisuus ilman pyöräilyä (kuolemaa/vuosi), Estetty kuolleisuus=ko. pyöräilyn tasolla estetty kuolleisuus (kuolemaa/vuosi), Taloudellinen hyöty (/vuosi)=taloudellinen hyöty (EUR/vuosi,keskimäärin), Tal.hyöty (/pyöräilijä)=taloudellinen hyöty (EUR/vuosi/pyöräilijä,keskimäärin), Tal. hyödyn muutos=taloudellisten hyötyjen muutos (EUR/vuosi/pyöräilijä,keskimäärin), Tal. kokonaishyöty=taloudelliset hyödyt kerrytettynä esim. 5 vuodelle (EUR,keskimäärin), Nykyarvo=taloudellisten hyötyjen nykyarvo (EUR/vuosi), Nykyarvo (/pyöräilijä)=keskimääräisten taloudellisten hyötyjen nykyarvo (EUR/vuosi/pyöräilijä), Nykyarvon muutos=keskimääräisten taloudellisten hyötyjen nykyarvon muutos (EUR/vuosi/pyöräilijä), Kokonaisnykyarvo=esim. 5 vuodelle kerrytettyjen taloudellisten hyötyjen nykyarvo (EUR,keskimäärin)

14 TAULUKKO 8. Työmatkapyöräilyn tuottamat taloudelliset hyödyt eri kasvumallien mukaan. Laatikoidut muuttujat kasvavat 10 prosenttia muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomina. Vertailu- ja lähtökohtamallina KuopioA -malli. Kasvumallit (kasvu 10 % ) HEAT työkalun muuttujat KuopioA KM1 KM2 KM3 KM4 KM5 KM6 KM7 Pyöräilyn kesto (min) 45 49,5 45 45 49,5 49,5 45 49,5 Pyöräilypäivät 161 161 177 161 177 161 177 177 Pyöräilijät (n) 366 366 366 403 366 403 403 403 Kuolleisuusaste 326,92 326,92 326,92 326,92 326,92 326,92 326,92 326,92 Elämän arvo (EUR) 1574000 1574000 1574000 1574000 1574000 1574000 1574000 1574000 Aika (vuosi) 10 10 10 10 10 10 10 10 Korko (%/vuosi) 3 3 3 3 3 3 3 3 HEAT tulokset Pyöräilyn kesto (h) 121 131 133 121 145 131 133 145 Kuolleisuusriski alenee % 31 33 33 31 36 33 33 36 Kuolleisuus 1,20 1,20 1,20 1,32 1,20 1,32 1,32 1,32 Estetty kuolleisuus 0,37 0,39 0,40 0,40 0,43 0,43 0,44 0,47 EUR EUR EUR EUR EUR EUR EUR EUR Taloudellinen hyöty (/vuosi) 579000 621000 626000 637000 670000 684000 689000 738000 Tal. hyöty (/pyöräilijä) 1582 1697 1710 1582 1831 1697 1711 1833 Tal. hyödyn muutos 1-115 128 0 249 115 129 251 Tal. kokonaishyöty 5789000 6208000 6257000 6374000 6700000 6836000 6889000 7377000 Nykyarvo (/vuosi) 494000 530000 534000 544000 572000 583000 588000 629000 Nykyarvo (/pyöräilijä) 1350 1448 1459 1350 1563 1447 1461 1562 Nykyarvon muutos 1-98 109 0 213 97 111 213 Kokonaisnykyarvo 4938000 5296000 5337000 5437000 5715000 5831000 5877000 6293000 1 Perusmalliin (KuopioA) verrattuna. Pyöräilyn kesto (min)=pyöräilyyn käytetty aika (min/päivä, keskimäärin), Pyöräilypäivät=pyöräilypäivät vuodessa (keskimäärin), Pyöräilijät=pyöräilijöiden määrä (n), Kuolleisuusaste= kuolemia/100 000 asukasta/vuosi, Elämän arvo=tilastollinen elämän arvo (EUR), Pyöräilyn kesto (h)=pyöräilyyn käytetty aika (tuntia/vuosi/pyöräilijä,keskimäärin), Kuolleisuusriski alenee=kuolleisuusriskin vähentyminen (%), Kuolleisuus=kuolleisuus ilman pyöräilyä (kuolemaa/vuosi), Estetty kuolleisuus=ko. pyöräilyn tasolla estetty kuolleisuus (kuolemaa/vuosi), Taloudellinen hyöty (/vuosi)=taloudellinen hyöty (EUR/vuosi,keskimäärin), Tal.hyöty (/pyöräilijä)=taloudellinen hyöty (EUR/vuosi/pyöräilijä,keskimäärin), Tal. hyödyn muutos=taloudellisten hyötyjen muutos (EUR/vuosi/pyöräilijä,keskimäärin), Tal. kokonaishyöty=taloudelliset hyödyt kerrytettynä esim. 5 vuodelle (EUR,keskimäärin), Nykyarvo=taloudellisten hyötyjen nykyarvo (EUR/vuosi), Nykyarvo (/pyöräilijä)=keskimääräisten taloudellisten hyötyjen nykyarvo (EUR/vuosi/pyöräilijä), Nykyarvon muutos=keskimääräisten taloudellisten hyötyjen nykyarvon muutos (EUR/vuosi/pyöräilijä), Kokonaisnykyarvo=esim. 5 vuodelle kerrytettyjen taloudellisten hyötyjen nykyarvo (EUR,keskimäärin)

15 4. Pohdinta (lessons learnt) Kyselyn vastausprosentti jäi varsin alhaiseksi, mutta katoanalyysi osoitti, että tuloksia voidaan yleistää koko henkilöstöä koskeviksi. Tulosten yleistäminen kaupunkilaisiin vaatisi aineiston painottamista siten, että sukupuolijakauma vastaisi kaupungissa asuvaa väestöä. Jotta mahdollisessa seuraavassa kyselyssä vastausprosentti saataisiin korkeammaksi, pitäisi kyselystä tiedottamiseen käyttää enemmän resursseja. Siten kyselyn luotettavuus paranisi ja vastanneiden kulkutapaosuudet vastaisivat mahdollisimman hyvin todellisia osuuksia. Nyt pyöräilijöiden osuus on ilmeisesti liian suuri johtuen osaltaan siitä, että kysely nimettiin työmatkapyöräilykyselyksi. Monet kokivat, että kysely oli tarkoitettu vain pyöräilijöille. Kyselyn toteuttamisaikaan julkaistiin useita muitakin henkilöstölle kohdistettuja kyselyjä, mikä alensi vastanneiden määrää. Useiden kyselyiden päällekkäisen julkaisemisen vuoksi kysymykset yritettiin laatia sellaisiksi, että niihin vastaamiseen kuluisi mahdollisimman vähän aikaa. Jatkossa kysymykset ja kyselylomake täytyy testata ulkopuolisen koeryhmän avulla ennen julkaisua, jotta lomake toimii teknisesti oikein ja kysymykset ovat sanamuodoiltaan yksiselitteisiä. Työmatkapyöräilyn kannustimia ja esteitä selvittäviä kysymyksiä täytyisi jatkossa muokata sellaisiksi, että ne mahdollistavat eri kannustinten ja esteiden asettamisen tärkeysjärjestykseen. Siten voimavaroja voitaisiin kohdistaa tehokkaammin. Ongelmia ilmeni myös kohderyhmän saavuttamisessa. Kaupungin henkilöstöstä lähes jokaisella on sähköpostiosoite ja pääsy sisäiseen tietoverkkoon (Sinetti) henkilökohtaiselta tai yhteisessä käytössä olevalta tietokoneelta. Näiden viestimien käyttö ei kuitenkaan ole aina mahdollista työtehtävien tai muiden työhön liittyvien seikkojen vuoksi. Kyselyyn vastanneiden jakaumissa tämä näkyy muun muassa siten, että esimiehet vastasivat useammin kuin heidän suhteellinen osuutensa henkilöstöstä edellyttäisi. Ryhmäsähköpostilistat eivät olleet ajantasaisia, joten sähköpostia meni niille, joille se ei ollut tarkoitettu eikä sähköposti saavuttanut kaikkia niitä, jotka sen olisi pitänyt saavuttaa. Kyselyn toteutustapana online -kysely on helppo, mutta kohderyhmän todelliseen saavutettavuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta kyselystä saadaan luotettava. Kyselyn mukaan pyöräilykuukausien minimiarvo on kolme ja maksimiarvo 12 kuukautta. Vastaamisohjeita ei ollut esimerkiksi siitä, miten vuosiloma pitäisi huomioida pyöräilykuukausia ilmoitettaessa. Koska pyöräilykuukaudet vuodessa olivat keskimäärin 8,9 kuukautta ja 12 kuukautta pyöräilevien osuus kaikista työmatkapyöräilijöistä melkein 19 prosenttia, niin on varsin ilmeistä, että vuosilomaa ei ole huomioitu pyöräilykuukausia vähentävänä tekijänä. Myös keskimääräiset pyöräilypäivät vaatisivat tarkennusta, koska yhdessä pyöräilykuukausien kanssa ne vaikuttavat oleellisesti taloudellisten hyötyjen arviointiin. Kyselyllä saatiin melko yksityiskohtaista tietoa työmatkapyöräilyn esteistä ja kannustimista. Palvelualueet voivat hyödyntää työmatkapyöräilyn ja yleensäkin pyöräilyn edistämisessä sekä yksityiskohtaista että luokiteltua tietoa. Keväällä 2012 toteutettavan työmatkapyöräilyn edistämiskampanjan kohderyhmäksi täytyisi valita koko henkilöstön lisäksi erityisesti ne autolla töihin kulkevat, joiden työmatka on alle kymmenen kilometriä. Työnantajan roolissaan kaupunki voi poistaa pyöräilyn esteitä esimerkiksi kunnostamalla ja rakentamalla työmatkapyöräilyn mahdollistavia sosiaalitiloja eri toimipisteisiin. Tulosten mukaisella pyöräilyn tasolla jokaisen

16 työmatkapyöräilijän tuottama taloudellinen hyöty on noin 1500-4100 euroa vuodessa kuolleisuusasteesta riippuen. Kampanjasta aiheutuneiden kustannusten ja mahdollisesti syksyllä 2012 tai 2013 toteutettavan uusintakyselyn tulosten avulla voidaan arvioida, kuinka paljon pyöräilyn edistämisen toimenpiteet ovat tuoneet taloudellisia lisähyötyjä. Koska sää ja luonnonolosuhteet ovat yksi suurimmista työmatkapyöräilyyn vähentävästi vaikuttavista tekijöistä, pitäisi jatkossa pohtia, kuinka talvipyöräilyä voidaan edistää. Tähän voitaisiin ottaa mukaan esimerkiksi yritys- ja koulutussektori, jotka voisivat suunnitella ja tarjota pyöräilijöille parempia talvivarusteita sekä huolto- ja säilytyspalveluja. Kaikessa pysäköinnin suunnittelussa vaihtoehtoja pitäisi tarkastella talvipyöräilyn ja yleensäkin pyöräilyn näkökulmasta. Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallisessa strategiassa todetaan, että esimerkiksi koulujen ja päiväkotien sijainnilla on suuri merkitys päivittäisiin kulkutapavalintoihin. Sama voidaan todeta myös asuinpaikan ja työpaikan sijainnista. Työmatkan joko lyheneminen tai piteneminen kannustaisi monia aloittamaan tai lisäämään työmatkapyöräilyä. Kyselyn avoimissa osioissa ehdotettiin työmatkan lyhentämiseksi seuraavia ratkaisuja: Autolle parkkimahdollisuus lähempänä työpaikkaa (5-10 km), jonne voisi auton jättää ja tulla loppumatkan pyörällä. Hyvällä säällä voisin pyöräillä töistä kotiin, jos pyörän saisi kuljetettua bussissa mukana, mutta valitettavasti kaikki matkustajatkaan eivät aina meinaa mahtua bussiin. Usein avoimia kysymyksiä pidetään hankalina. Kuitenkin ne tuovat arvokasta tietoa, jota valintavaihtoehdoilla ei voida saada. Pidemmällä aikavälillä on varmistettava, että mahdollisimman monella on työmatkapyöräilyyn sekä mahdollisuus että motivaatio. Näihin päämääriin pyrittäessä päätöksentekijöille voidaan nyt esittää perusteluina HEAT työkalun avulla laskettuja työmatkapyöräilyn tuottamia taloudellisia hyötyjä. Itse HEAT työkalun käyttäminen ja etenkin tulosten tulkinta voi olla vaikeaa henkilöille, joilla ei ole terveystaloustieteellistä osaamista. Paikallisen tiedon tallentaminen oletusarvoiksi esimerkiksi pudotusvalikoihin tai viittaaminen paikallisiin tietolähteisiin säästäisi aikaa, joka kuluu tiedon etsintään, sen vertailukelpoisuuden ja siten työkalussa käytettävyyden punnintaan. Eri kieliversioiden olemassaolo voisi helpottaa ja nopeuttaa työkalun käyttöä ja käyttöönottoa.

17 5. LÄHTEET [1] Kahlmeier Sonja, Cavill Nick, Dinsdale Hywell, Rutter Harry, Götschi Thomas, Foster Charlie, Kelly Paul, Clarke Dushy, Oja Pekka, Fordham Richard, Stone Dave & Racioppi Francesca 2011. Health economic assessment tools (HEAT) for walking and for cycling. Methodology and user guide. Economic assessment of transport infrastructure and policies. World Health Organization, Regional Office for Europe, Copenhagen, Denmark. [2] World Health Organization (WHO), Regional Office for Europe 2011. Transport and health. Health economic assessment tool (HEAT) for cycling and walking. [Verkkodokumentti] Saatavissa: http://www.euro.who.int. [3] World Health Organization (WHO), Regional Office for Europe 2011. HEAT Health Economic Assessment Tool. Welcome to the WHO/Europe Health Economic Assessment Tool (HEAT). [Verkkodokumentti] Saatavissa: http://www.heatwalkingcycling.org. [4] World Health Organization (WHO), Regional Office for Europe 2011. HEAT Health Economic Assessment Tool. Scope for the use of HEAT Cycling. [Verkkodokumentti] Saatavissa: http://www.heatwalkingcycling.org. [5] World Health Organization (WHO), Regional Office for Europe 2011. HEAT Health Economic Assessment Tool. HEAT for cycling. Q11: Mortality rate. [Verkkodokumentti] Saatavissa: http://www.heatwalkingcycling.org. [6] Drummond Michael F., Sculpher Mark J., Torrance George W., O Brien Bernie J. & Stoddart Greg L. 2005. Methods for the Economic Evaluation of Health Care Programmes. Third Edition. Oxford University Press. [7] Schantz, P & Stigell E (2008): Distance, time and velocity as input data in costbenefit analyses of physically active transportation. In: Proceedings from the 2nd International Congress on Physical Activity and Public Health, Amsterdam, 13-16 April, 2008:270 (http://www.gih.se/upload/forskning/rorelse_halsa_miljo/). [8] Liikenne- ja viestintäministeriö 2011. Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen strategia 2020. Ohjelmia ja strategioita 4/2011. Erweko Painotuote Oy, Helsinki.

18 LIITE 1. Kuopion kaupungin henkilöstön (30.11.2011) ja työmatkapyöräilykyselyyn vastanneiden sukupuoli- ja asematasojakaumat. Konsernipalvelut 1) Vetovoimaisuuden palvelualue Kaupunkiympäristön palvelualue Hyvinvoinnin edistämisen palv.alue Kasvun ja oppimisen palvelualue Perusturvan palvelualue Terveydenhuollon palvelualue 2) Kallaveden Työterveys Liikelaitos Kuopion Ateria Liikelaitos Kuopion Vesi Liikelaitos Kuntatekniikkaliikelaitos Kuopion Tilakeskus Pohjois-Savon pelastuslaitos Henkilöstön sukupuolijakauma Vastanneiden sukupuolijakauma Henkilöstön asematasojakauma Mies Nainen Mies Nainen Esimies Työntekijä Esimies Työntekijä 45 70 23 27 26 89 14 36 39,1% 60,9% 46,0% 54,0% 22,6% 77,4% 28,0% 72,0% 14 26 7 17 7 33 5 19 35,0% 65,0% 29,2% 70,8% 17,5% 82,5% 20,8% 79,2% 87 97 46 64 27 157 24 86 47,3% 52,7% 41,8% 58,2% 14,7% 85,3% 21,8% 78,2% 207 334 27 75 31 510 19 83 38,3% 61,7% 26,5% 73,5% 5,7% 94,3% 18,6% 81,4% 373 1905 58 223 85 2193 29 252 16,4% 83,6% 20,6% 79,4% 3,7% 96,3% 10,3% 89,7% 68 795 19 158 45 818 20 157 7,9% 92,1% 10,7% 89,3% 5,2% 94,8% 11,3% 88,7% 83 841 28 183 37 887 8 203 9,0% 91,0% 13,3% 86,7% 4,0% 96,0% 3,8% 96,2% 3 35 1 5 3 35 0 6 7,9% 92,1% 16,7% 83,3% 7,9% 92,1% 0,0% 100,0% 15 254 2 14 33 236 4 12 5,6% 94,4% 12,5% 87,5% 12,3% 87,7% 25,0% 75,0% 58 16 1 1 17 57 1 1 78,4% 21,6% 50,0% 50,0% 23,0% 77,0% 50,0% 50,0% 193 36 3 3 29 200 2 4 84,3% 15,7% 50,0% 50,0% 12,7% 87,3% 33,3% 66,7% 131 154 15 18 18 267 5 28 46,0% 54,0% 45,5% 54,5% 6,3% 93,7% 15,2% 84,8% 248 8 8 2 56 200 4 6 96,9% 3,1% 80,0% 20,0% 21,9% 78,1% 40,0% 60,0% Yhteensä 1525 4571 238 790 414 5682 135 893 25,0% 75,0% 23,8% 76,2% 6,8% 93,2% 13,1% 86,9% 1) Konsernipalvelujen henkilöstöön on yhdistetty tarkastustoimi (2 hlöä) ja yleishallinto (11 hlöä). Vastanneiden asematasojakauma 2) Terveydenhuollon palvelualueen henkilöstöön on yhdistetty isäntäkuntapalvelujen henkilöstö (45 hlöä).

19 LIITE 2. Työmatkan pituuden vaikutus kulkutapaan. Yhdensuuntainen työmatka, km Kulkutapa alle 5 5-9,9 10-19,9 20-29,9 30 tai yli Yhteensä Auto n 92 96 109 44 71 412 Kulkutapa, sisäinen 22,3% 23,3% 26,5% 10,7% 17,2% 100,0% Työmatka (km), sisäinen 19,6% 37,1% 64,9% 83,0% 89,9% 40,1% Linja-auto n 12 28 23 8 7 78 Kulkutapa, sisäinen 15,4% 35,9% 29,5% 10,3% 9,0% 100,0% Työmatka (km), sisäinen 2,6% 10,8% 13,7% 15,1% 8,9% 7,6% Polkupyörä n 209 121 34 1 1 366 Kulkutapa, sisäinen 57,1% 33,1% 9,3% 0,3% 0,3% 100,0% Työmatka (km), sisäinen 44,6% 46,7% 20,2% 1,9% 1,3% 35,6% Kävellen n 155 14 2 0 0 171 Kulkutapa, sisäinen 90,6% 8,2% 1,2% 0,0% 0,0% 100,0% Työmatka (km), sisäinen 33,0% 5,4% 1,2% 0,0% 0,0% 16,6% Muu n 1 0 0 0 0 1 Kulkutapa, sisäinen 100,0% 0,0% 0,0% 0,0% 0,0% 100,0% Työmatka (km), sisäinen 0,2% 0,0% 0,0% 0,0% 0,0% 0,1% Yhteensä n 469 259 168 53 79 1028 Kulkutapa, sisäinen 45,6% 25,2% 16,3% 5,2% 7,7% 100,0% Työmatka (km), sisäinen 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0%