Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012
Sisältö I. Biotalous osana kestävää taloutta: Talouskasvun irrottaminen luonnonvarojen käytön lisääntymisestä (Decoupling) II. Biotalous: Biokapasiteetti ja tuotteet III. Johtopäätökset: Kuka hyötyy biotaloudesta?
I. Biotalous osana kestävää taloutta: Talouskasvun irrottaminen luonnonvarojen käytön lisääntymisestä (Decoupling)
Teoreettista taustaa: Decoupling Decoupling natural resource use and environmental impacts from economic growth www.unep.org/resourcepanel/decoupling
Halvat luonnonvarat historian talouskasvun tukena????? all 5 previous global growth periods were able to access cheap primary resources 18-19 March 2009 3
Kansantuote edelleen yhteydessä luonnonvarojen käyttöön South Africa USA France nterrelation etween esource use & ncome Ghana China Brazil Suomi
Talouskasvu alkanut irrottautua muutamien luonnonvarojen käytön Long-term trends in resource use kasvusta 1970-luvulla
Luonnonvarojen käytön vähentäminen ja tarkempi The concept of decoupling ympäristövaikutusten hallinta tuovat kestävää kasvua
Luonnonvarojen käytön vähentäminen ja tarkempi The concept of decoupling ympäristövaikutusten hallinta tuovat kestävää kasvua Biotalous
II. Biotalous: Biokapasiteetti ja tuotteet
Miksi biotalouteen? Mineraalien ja ravinteiden riittävyys ja hinta Fossiilisten polttoaineiden, erityisesti öljyn, riittävyys ja hinta Kasvavien ympäristövaikutusten, erityisesti ilmastonmuutoksen, hillintä
Biotalous Biotalous on merkittävä keino muutoksessa kohti kestävää taloutta. Biotaloudessa on kyse uudenlaisesta toimintatavasta, uuden ajan biologisesta materiaalitaloudesta. Uusiutumattomia luonnonvaroja korvataan uusiutuvilla, luonnonvaroja ka yteta a n kesta va sti ja materiaalien kierto on suljettu. (TEM (2011) Kohti biotaloutta Biotalous konseptina ja Suomen mahdollisuutena
Biotalous II Biotalous perustuu uusiutuvien raaka-aineiden tehokkaaseen käyttöön, tuottaa bioperäisiä tuotteita ja hyödyntää biologisia prosesseja tuotannossa. Myös va ha hiilinen (low carbon) tai hiilineutraali (carbon neutral) yhteiskunta on biotaloutta.
Uusiutuvat luonnonvarat eli biokapasiteetti biotalouden perustana Biokapasiteettireservi = Uusiutuvat luonnonvarat Niiden käyttö Suomen biokapasiteettireservi asukaslukuun suhteutettuna on paras kaikista EU:n ja senmaista ja nelja nneksi paras koko maailmassa. Edella ovat vain Bolivia, Kongo ja Kanada. (Global Footprint Network, 2006) Enemma n kuin puolet kaikista maailman maista on biokapasiteettireserviltään miinuksen puolella.
Suomen biokapasiteetti maa-alana mitattuna Biokapasiteetti eli tuottavan maapinta-alan summa on Suomessa kasvanut 1960-luvulta lähtien. Tätä selittää mm. metsitettyjen joutomaiden ja ojitetun suon ma a ra n kasvu.
Biotalouden tuotteet Biopera iset tuotteet, esim. Vesi Elintarvikkeet Maatalouden tuotteet Kalatalouden tuotteet Metsäteollisuuden tuotteet Puutuotteet Paperi Pakkaukset Jne. Biopolttoaineet
Biotalouden tuotteet II Biologisten prosessien ka ytto tuotannossa Teollisessa tuotannossa ka ytetyt biologiset prosessit ovat tulleet ka ytto o n biokemian, biotekniikan ja geenimanipulaation kehityksen myötä: Talvivaaran kaivoksessa ka yteta a n bakteereihin perustuvaa tekniikkaa Paperiteollisuus hyo dynta a entsyymeja esimerkiksi valkaisussa Luonnon virkistyska ytto ja luontomatkailu tai muu palvelutarjontaa
Biotalouden tuotemahdollisuuksia metsäsektorilla
Esimerkki metsäteollisuuden biojalostamosta
III. Johtopäätökset: Kuka hyötyy biotaloudesta?
Biotalous: Mahdollisuus Suomelle? On va ista ma to nta, etta fossiilisiin raaka-aineisiin perustuvasta taloudesta siirryta a n biotalouteen jollain aikavälillä. Globaali kilpailu luonnonvaroista kiihtyy. Tuottavasta maasta ja vedesta tulee niukkuutta. Resurssien ka yto n tehokkuudesta seka energia- ja materiaalitehokkaista innovaatioista tulee merkitta va tulevaisuuden kilpailutekija. Biokapasiteetin ma a ra eli uusiutuvien luonnonvarojen runsaus on Suomen kansantaloudelle suhteellinen etu.
Biotalouden arvo yhteiskunnassa EU:n ka ynnista essa biotalousstrategiansa valmistelun 2010 innovaatiotoiminnasta vastaava komissaari Maire Geoghegan-Quinn arvioi Euroopan biotalouden arvoa: Euroopan biotalous on arvioltaan kaksi triljoonaa euroa ja tarjoaa 22 miljoonaa tyo paikkaa Euroopassa, niinkin erilaisilla toimialoilla kuin maatalous, metsa talous kalatalous, elintarvikkeiden tuotanto, kemian teollisuus ja biopolttoaineet.
Tilastokeskuksen arvio biotaloudesta Suomessa 2008
Biotaloustyöryhmän (TEM, 2011) toimenpide-ehdotukset Biotalous vaatii uusien olemassa olevien sektori- ja toimialarajat ylitta vien ajatus- ja toimintamallien omaksumista. Osaamisen kehitta minen ja mahdollisuuksien lo yta minen biotalouden alalla edellytta a ennakointia, kesta va n kehityksen mukaisuutta seka tarpeiden ja markkinoiden analysointia. Oleellista on huolehtia olemassa olevan biotalouden toimintaedellytyksista seka parantaa suomalaisen toimintaympa risto n houkuttelevuutta.