Korkean arvonlisän biotaloustuotteet

Transkriptio

1 Korkean arvonlisän biotaloustuotteet Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Biotalous vähentää riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista, ehkäisee ekosysteemien köyhtymistä sekä luo uutta talouskasvua ja uusia työpaikkoja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Biotalous ei ole uusi toimiala, vaan se yhdistää monia alkutuotannon ja jalostustoiminnan aloja sekä lopputuotteiden markkinoita. Biotaloudelle on ominaista uusiutuvien biopohjaisten luonnonvarojen ja ympäristöä säästävän puhtaan teknologian käyttö sekä materiaalien tehokas kierrätys. Siirtymistä fossiilitaloudesta biotalouteen voidaan perustellusti kutsua talouden kehityksen uudeksi aalloksi. Kasvun uudet kärjet biotalous Biotalous yhdistää monia alkutuotannon ja jalostustoiminnan aloja sekä lopputuotteiden markkinoita. Biotaloudelle on ominaista ympäristöä säästävän puhtaan teknologian ja uusiutuvien biopohjaisten luonnonvarojen käyttö sekä materiaalien tehokas kierrätys. Erityisesti metsäsektorin merkitys Suomessa on ollut, ja tulee myös jatkossa olemaan suuri, sillä yli puolet Suomen nykyisestä biotaloudesta perustuu metsiin. Biotaloudessa perinteiset toimialojen väliset raja-aidat hälventyvät ja syntyy uudenlaista toimialarajat ylittävää yhteistyötä. Tulevaisuudessa metsien kestävään hyödyntämiseen perustuva biotalous luo teollisia symbiooseja esimerkiksi metsä-, energia-, teknologia-, kemian- ja rakennusalalla. Suomalaisten yritysten maailmanluokan osaaminen biomassojen jalostamisessa, vahva teollinen perustamme sekä runsaat metsävaramme, joiden kasvu on vuosikymmenten ajan ylittänyt poistuman, tarjoavat hyvän lähtökohdan biotaloutemme kehittämiselle. Nykyisen teollisuuden uudistuminen, uuden kasvuyritystoiminnan synnyttäminen ja markkinoiden määrätietoinen vahvistaminen sekä metsien kasvusta ja monimuotoisuudesta huolehtiminen ovat ratkaisevassa asemassa Suomen biotalouden kehittymiselle. Suomella on myös monia toistaiseksi vähäiselle hyödyntämiselle jääneitä maatalouden ja yhdyskuntien biomassavaroja, joille on avautumassa uusia käyttötapoja ja -mahdollisuuksia. Suomen kansallisen biotalousstrategian tavoitteena on luoda uutta talouskasvua ja uusia työpaikkoja biotalouden liiketoiminnan kasvulla sekä korkean arvonlisän tuotteilla ja palveluilla, turvaten samalla luonnon ekosysteemien toimintaedellytykset. Strategian johtoajatuksena on, että Suomessa luodaan kilpailukykyisiä ja kestäviä biotalouden ratkaisuja maailmanlaajuisiin ongelmiin ja synnytetään sekä kotimaahan että kansainvälisille markkinoille uutta liiketoimintaa,joka tuo hyvinvointia koko Suomelle. Suomen biotalouden tuotos, yli 60 mrd euroa, vastaa noin 16 prosenttia bruttokansantuotteesta ja alan työllisten määrä on tällä hetkellä yli Luvut eivät sisällä teknologiateollisuuden biotaloudeksi katsottavaa osuutta. Suomen kansallisen biotalousstrategian visiona on, että vuonna 2025 biotalouden kestävät ratkaisut ovat Suomen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn perusta. Biotalousstrategian tavoitteena on kasvattaa Suomen biotalouden tuotos 100 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä ja luoda uutta työpaikkaa. Biotalouden kasvutavoitteen saavuttaminen edellyttää noin 4 prosentin vuotuista kasvua. Biotalous tuottaa myös muita kansantaloudellisia ja yhteiskunnallisia hyötyjä: viennin kasvun ohella fossiiliraakaaineiden korvaaminen kotimaisilla uusiutuvilla luonnonvaroilla parantaa Suomen vaihtotasetta, vahvistaa huoltovarmuutta ja lisää energiaomavaraisuutta.

2 Suomen biotalouden kehittämiseksi tarvitaan määrätietoista ja pitkäjänteistä panostamista. Suomesta tulee tehdä houkutteleva toimintaympäristö, joka kannustaa suomalaisia ja ulkomaisia yrityksiä investoimaan maahamme. Politiikkatoimilla voidaan merkittävästi vauhdittaa biotalouden kasvua ja poistaa sen kehittymisen esteitä. Panostamisen tuloksena kehittyy monipuolinen, korkean jalostusarvon dynaaminen biotalousala, jolle on ominaista kansainvälinen ja kasvava liiketoiminta. Ala koostuu globaaleista suuryrityksistä, kasvuhakuisista PK yrityksistä sekä innovatiivisista mikroyrityksistä. Suurten ja pienten yritysten väliset strategiset kumppanuudet ovat luonnollinen osa yritysten toimintaa ja tuovat kilpailuetua kaikille. Yrityskentässä on vilkasta dynamiikkaa, uusia yrityksiä syntyy ja toisaalta yritysjärjestelyjä tapahtuu, mikä lisää pääomasijoittajien kiinnostusta alaan. Biotalous globaalisti Maailman väestön nopea kasvu, ehtyvät luonnonvarat ja luonnon hupeneva monimuotoisuus sekä ilmastonmuutos edellyttävät uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvan biotalouden kehittämistä. Vuonna 2030 maailmassa tarvitaan 50 prosenttia nykyistä enemmän ruokaa, 45 prosenttia enemmän energiaa ja 30 prosenttia enemmän vettä. Kasvava kysyntä aiheuttaa luonnonvarojen niukkuutta ja niiden hinnan nousua. Siksi raaka-aineiden saatavuudesta ja käytön tehokkuudesta muodostuu uusi kilpailuetu. Lisäksi voimistuva ympäristötietoisuus ja tiukkeneva lainsäädäntö ohjaavat vähemmän ympäristöä kuormittavien tuotteiden valmistukseen. Tämä globaali kehitys luo pohjan muutokselle kohti biotaloutta. Globaalin biotalouden nousu tulee lisäämään merkittävästi työpaikkoja ja liikevaihtoa eri teollisuudenaloilla. (kuva 13) Kuva 13. Globaalit bioteknologiamarkkinat ja niiden kasvuennusteet (2012) Biotalouden operaatiot työllistivät jo vuonna 2013 Euroopassa yli 22 miljoonaa henkilöä, ja niiden yhteenlaskettu liikevaihto oli arviolta 2 triljoonaa euroa. Biotalous on tärkeä moottori EU:n kasvustrategiassa. Myös YK ja OECD näkevät vihreän talouden mahdollisuudet vahvistaa kestävää kehitystä ja samalla taloutta. EU hyväksyi oman biotalousstrategiansa vuonna Siihen liittyvä Horisontti 2020 on EU:n tutkimuksen puiteohjelma vuosille Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksella parannetaan unionin kilpailukykyä ja kasvua sekä luodaan uusia työpaikkoja. Ohjelmasta rahoitetaan elintarviketurvallisuutta, kestävää maataloutta sekä merien, merenkulun ja sisävesien tutkimusta. Turvallinen, puhdas ja tehokas energiantuotanto, ilmastotoimet,

3 resurssitehokkuus ja raaka-aineet ovat myös rahoituksen kohteina. EU ja moni teollisuusmaa Suomen ohella ovat jo toteuttamassa politiikkatoimia, joiden tavoitteena on vahvistaa maansa edellytyksiä hyödyntää biotalouden mahdollisuuksia. Biotalous Suomessa Suomi on jo nykyisellään merkittävä globaali osaaja niin cleantechin kuin myös uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön sekä biopohjaisiin tuotteisiin ja palveluihin perustuvan biotalouden aloilla. Suomalaisten yritysten maailmanluokan osaaminen biomassojen jalostamisessa, vahva teollinen perustamme sekä runsaat metsävaramme, joiden kasvu on vuosikymmenten ajan ylittänyt poistuman, tarjoavat hyvän lähtökohdan biotaloutemme kehittämiselle. Nykyisen teollisuuden uudistuminen, uuden kasvuyritystoiminnan synnyttäminen ja markkinoiden määrätietoinen vahvistaminen sekä metsien kasvusta ja monimuotoisuudesta huolehtiminen ovat ratkaisevassa asemassa Suomen biotalouden kehittymiselle. Suomen kansallisen biotalousstrategian visiona on, että vuonna 2025 biotalouden kestävät ratkaisut ovat Suomen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn perusta. Suomen nykyinen biotalouden tuotos, yli 60 miljardia euroa, vastaa noin 16 prosenttia bruttokansantuotteesta ja alan työllisten määrä on tällä hetkellä yli Biotalousstrategian tavoitteena on kasvattaa Suomen biotalouden tuotos 100 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä ja luoda uutta työpaikkaa. Biotalous tuottaa myös muita kansantaloudellisia ja yhteiskunnallisia hyötyjä: viennin kasvun ohella fossiiliraaka-aineiden korvaaminen kotimaisilla uusiutuvilla luonnonvaroilla parantaa Suomen vaihtotasetta, vahvistaa huoltovarmuutta ja lisää energiaomavaraisuutta. Biotalousstrategian strategiset päämäärät ovat: 1 Kilpailukykyinen biotalouden toimintaympäristö, 2 Uutta liiketoimintaa biotaloudesta, 3 Vahva osaamisperusta biotaloudelle 4 Biomassojen käytettävyys ja kestävyys. Kaupungeilla, kunnilla, alueilla sekä valtionhallinnolla on keskeinen rooli, kun biotalouden uusia ratkaisuja otetaan käyttöön. Kunnat ja niiden merkittävät investoinnit sekä julkiset hankinnat tarjoavat merkittäviä biotalouden kehittämisympäristöjä. Niissä voidaan kokeilla, testata ja kehittää kestäviä biotalouden ratkaisuja esimerkiksi rakentamiseen sekä energia-, vesi-, liikenne- ja jätehuoltoon. Biotalous Oulun seudulla Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma ja biotaloustrategia nostaa biotalouden lupaavaksi kehittämisalueeksi. Pohjois-Pohjanmaan näkökulmasta biotalouteen liittyy korkea odotusarvo: Alan kehityksen voidaan olettaa hyödyttävän maakuntaa monipuolisesti, sekä kasvukeskuksia että maaseutualueita. Lisäksi kehittämisen kynnys ja riskit ovat osin pienempiä kuin täysin uusilla aloilla. Pohjois-Pohjanmaan alueen kilpailukyky ja omavaraisuus tulevat riippumaan toimijoiden kyvystä uusiutua, fokusoida toimintaansa ja tehdä yhteistyötä.

4 Uusiutuvilla luonnonvaroilla, niiden tuotannolla ja jalostuksella on ollut nykypäivään saakka varsin keskeinen rooli maakunnan elinkeinoelämässä. Biotaloutta ja vähähiilistä taloutta kehitetään lähivuosina voimakkaasti mm. aluekehittämisen rahoitusohjelmien kautta. Oulun yliopisto ja sen yhteyteen sijoittuvat luonnonvarakeskus sekä Suomen ympäristökeskus tarjoavat laaja-alaisen tutkimuspotentiaalin biotaloudelle. Yliopisto tukee osaltaan biotalouden kehittämistyötä tutkimuksensa kautta. Yhtenä tällaisena hankkeena biotalouden innovaatioiden saralta mainittakoon Oulun yliopistossa vireillä oleva HYÖBI-hanke. HYÖBI-hanke (hyödyntämättömien biomassojen materiaali- ja kustannustehokkaan arvoketjun kehittäminen) tähtää siihen, että saataisiin tietoa ja todellisia käytännön kokemuksia, jotka johtavat koko biomassan arvoketjun mukaiseen todelliseen liiketoimintaan. Oulun alueen biotalouden kilpailukyky on vahva: Oulussa on erittäin vahva biotalouden infrastruktuuri ja perinne, tieteellinen ja teknologinen osaaminen on kansainvälistä luokkaa, Oulussa on vahva liiketoimintaosaaminen, joukko globaaleilla markkinoilla menestyviä yrityksiä, Oulun alueella ja Pohjois-Suomessa nähdään valtava biotalouden kasvupotentiaali. Oulun alueen kärkiosaamisalat, etenkin ICT, biotieteet, cleantech, korkealuokkainen alkutuotanto sekä arktisen ympäristön tuntemus ovat avaintekijöitä alueellisen biotalouden kannalta. Näitä asioita voidaan käyttää erottumistekijöinä, joiden avulla rakennetaan uusia kumppanuuksia ja lisätään alueen houkuttelevuutta. BusinessOulun kasaamassa Biotalous Oulu -raportissa on esitetty Oulun seudun biotalouden tärkeimpiä tunnuslukuja. Liikevaihto on yhteensä noin 599 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä Biotalous yrityksien lukumäärä on 460. (kuva 14)

5 Kuva 14. Biotalous Oulu BusinessOulu, TeollisuusForum 2013