TOIMINTAOHJELMA NEUVOLATYÖLLE, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLOLLE SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄLLE SUUN TERVEYDENHUOLLOLLE

TOIMINTAOHJELMA NEUVOLATYÖLLE, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLOLLE SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄLLE SUUN TERVEYDENHUOLLOLLE

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITELMA ASETUKSEN MUKAISEEN TOIMINTAAN SIIRTYMISESSÄ... 3 3. ASETUKSEN MUKANAAN TUOMAT KEHITTÄMISTOIMENPITEET... 5 3.1 Äitiysneuvolatoiminta... 5 3.2 Lastenneuvolatoiminta... 6 3.3 Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto... 7 3.3.1. Peruskoulut... 7 3.3.2. Lukiot... 8 3.3.3. Ammatilliset oppilaitokset... 8 3.3.4. Ammattikorkeakoulu... 11 3.3.5. Kouluterveydenhuolto... 12 3.3.6. Opiskeluterveydenhuolto... 13 3.4. Lasten ja nuorten ehkäisevä suun terveydenhuolto... 15 4. KOULUYHTEISÖN JA OPISKELUYMPÄRISTÖN TERVEELLISYYS JA TURVALLISUUS... 16 5. KEHITTÄMISTOIMENPITEIDEN VAIKUTUKSET HENKILÖSTÖMÄÄRÄÄN... 17 LÄHTEET... 18 LIITE 1 Nykytilanteen kuvaus neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa sekä lasten ja ja nuorten suun terveydenhuollossa LIITE 2 Työnjaon malli suun tutkimuksessa sekä ehkäisevässä suun terveydenhoidossa 1.8.2010 alkaen

3 1. JOHDANTO Kansanterveyslain 14 :n mukaan kansanterveystyöhön kuuluvina tehtävinä on mm. huolehtia kunnan asukkaiden terveysneuvonnasta ja terveystarkastuksista mukaan lukien ehkäisyneuvonta, raskaana olevien naisten ja lasta odottavien perheiden ja alle kouluikäisten lasten sekä heidän perheidensä neuvolapalvelut, sekä ylläpitää koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä suun terveydenhuoltoa. Kouluja opiskeluterveydenhuoltoa koskevia säännöksiä on ollut myös kansanterveysasetuksen (802/1992) 2 ja 3 :ssä, joissa määriteltiin oppilaan terveydentilan toteamista varten järjestettävät tarpeelliset erikoistutkimukset sekä oppilaitokset ja opiskelijat. Kansanterveysasetuksen 2 ja 3 :t kumottiin asetuksella (379/2009) ja pykälät siirrettiin asetukseen neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009). Asetus tuli voimaan 1.7.2009 ja asetuksen mukaiset terveystarkastukset tulee toteuttaa 1.1.2011 lähtien. Asetuksen tarkoituksena on varmistaa, että lasta odottavien naisten ja perheiden sekä alle kouluikäisten lasten, oppilaiden ja heidän perheidensä sekä opiskelijoiden terveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhtenäisiä ja yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavia kunnallisessa terveydenhuollossa. Asetus neuvolatoiminnasta, sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009) säätää määräaikaisten, määriteltyyn ikä- tai vuosiluokkaan tai muuhun ryhmään kuuluvien tarkastusten määrästä ja sisällöstä sekä yksilöllisistä, tarpeen mukaisista terveystarkastuksista. Osa määräaikaistarkastuksista on laajoja tarkastuksia, joissa huomioidaan koko perhe. Terveystarkastuksista poisjäävien tuen tarve tulee selvittää, kohdentaa työtä erityistä tukea tarvitseville ja tehdä tarvittaessa moniammatillista yhteistyötä. Asetuksessa säädetään lisäksi kouluterveydenhuollon erikoistutkimuksista ja kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle ja lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle on laadittava yhtenäinen toimintaohjelma terveys-, sosiaali- ja opetustoimen kesken ja palvelujen suunnittelussa on huomioitava väestön terveyttä ja hyvinvointia koskevat tiedot. Toimintaohjelma liittyy uuden lastensuojelulain edellyttämään kokonaissuunnitelmaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi. Valtuusto on hyväksynyt 29.3.2010 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2010 2010, jossa yhtenä kehittämistoimenpiteenä on neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon kehittäminen ja asetuksen edellyttämän toimintaohjelman laatiminen. 2. SUUNNITELMA ASETUKSEN MUKAISEEN TOIMINTAAN SIIRTYMISESSÄ Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa ja lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskeva asetus tuo muutoksia Joensuun toimintakäytäntöihin. Asetuksen mukaiseen toimintamalliin siirtyminen tapahtuu vaiheittain vuosina 2010 2012. Määräaikaistarkastusohjelmat tarkistetaan, palveluja kohdennetaan yhä enemmän yksilöllisten tarpeiden pohjalta ja toimintakäytäntöjä arvioidaan ja kehitetään toiminnan tehostamiseksi. Henkilöstöä motivoidaan ja sitoutetaan uusiin toimintakäytäntöihin. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisua (2009:20) Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto, on käytetty apuna tämän toimintaohjelman laadinnassa

4 Määräaikaistarkastukset ovat lääkärin ja/tai terveydenhoitajan tarkastuksia ja laajat terveystarkastukset moniammatillisia terveydenhoitajan, lääkärin ja suuhygienistin ja/tai hammaslääkärin tarkastuksia. Terveystarkastuksilla tarkoitetaan kliinisillä tutkimuksilla tai muilla tarkoituksenmukaisilla ja luotettavilla menetelmillä suoritettua terveydentilan ja toimintakyvyn tarkastusta sekä terveyden edistämiseen liittyvää terveyden tilan selvittämistä. Määräaikaisiin tarkastuksiin kutsutaan koko ikä- tai vuosiluokka. Määräaikainen tarkastus kattaa kaikki kyseiseen väestöryhmään kuuluvat, myös pitkäaikaissairaat, vammaiset tai huostaan otetut. Päivähoidon roolia lapsen kehityksen ja hyvinvoinnin arvioimisessa ja seuraamisessa vahvistetaan osana neuvolan määräaikaisia ja yksilöllisiä tarkastuksia ja koulu- ja opiskeluterveydenhuolto liitetään kiinteästi oppilas- ja opiskelijahuollon toimintaan. Oppilas- ja opiskelijahuollosta säädetään koululaeissa, kansanterveyslaissa ja lastensuojelulaissa. Toimintana oppilas- ja opiskelijahuolto on opetustoimen, sosiaalitoimen ja terveystoimen toimintaa, jota toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä koulu- ja opiskeluyhteisössä. Kansanterveyslain 14 velvoittaa kuntia seuraamaan asukkaidensa, myös lapsiväestön, terveydentilaa väestöryhmittäin. Keskeisiä tietoja lasten terveydestä voidaan ja on perusteltua sekä kustannustehokasta kerätä suoraan määräaikaisista terveystarkastuksista, joihin osallistuvat lähes kaikki lapset ja lapsiperheet. Lasten terveysseurannan kehittämisen työryhmä (LATE- työryhmä) kokoaa ohjeistukset neuvolatyössä ja kouluterveydenhuollossa tehtävistä mittauksista, tutkimuksista ja kyselylomakkeista käsikirjaan, joka julkaistaan vuonna 2010 (Lasten terveys raportti 2/2010, THL). Neuvolatoimintaa, kouluterveydenhuolto- ja opiskeluterveydenhuoltotyötä ohjaavat oppaat: Seulontatutkimukset ja yhteistyö äitiyshuollossa. Suositukset 1999 (Stakes 1999, oppaita 34) Lastenneuvola lapsiperheiden tukena - opas työntekijöille. (STM, oppaita 2004:14) Kouluterveydenhuollon opas (Stakes 2002, oppaita 51) Kouluterveydenhuollon laatusuositukset (STM, oppaita 2004:8) Opiskeluterveydenhuollon opas (STM, julkaisuja 2006:12) Asetuksessa em. oppaisiin sisältyvä ohjeistus terveystarkastuksista ja terveysneuvonnasta on säilynyt pääosin ennallaan. Keskeinen muutos on, että asetus muuttaa ohjeistuksiin sisältyviä suosituksia kuntia sitoviksi velvoitteiksi. Laaja terveystarkastus on terminä uusi äitiys- ja lastenneuvolassa. Kouluterveydenhuollossa se on ollut käytössä vuodesta 2002. Laajat terveystarkastukset ovat monipuolisia, syvennettyjä tarkastuksia, jolloin muita seurantakäyntejä on mahdollista tarpeen mukaan keventää. Säännös määräaikaista terveystarkastuksista pois jäävien tuen tarpeen selvittämisestä ja säännös erityisen tuen tarpeen tunnistamisesta ja tuen järjestämisestä ovat ilmaisuna uusia, vaikka ehkäisevä toiminta on aina sisältänyt etsivää työtä ja tuen tarpeiden varhaista tunnistamista. Tuen tarvetta voidaan selvittää ottamalla yhteyttä perheeseen tai järjestämällä kotikäynti. Poisjäännin syitä selvitettäessä voi tapauskohtaisesti olla tarpeen tehdä yhteistyötä muiden tahojen kanssa (lastensuojelu perhetyö, varhaiskasvatus, oppilas- ja opiskelijahuolto). Terveystarkastuksia voivat tehdä vain säännöksessä mainitut terveydenhuollon ammattihenkilöt; terveydenhoitaja, kätilö ja lääkäri. Asetuksen mukaisen suun terveystarkastuksen voi tehdä suun terveydenhuoltoon erikoistunut ammattihenkilö; hammaslääkäri, suuhygienisti tai hammashoitaja. Arvion suun terveydentilasta voi tehdä myös terveydenhoitaja. Lakia potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) sovelletaan asetuksen mukaisten terveystarkastusten ja terveysneuvonnan järjestämiseen. Potilaslaissa on säännökset tiedonsaantioikeudesta sekä itsemääräämisoikeudesta. Alaikäisen mielipide toimenpiteeseen on selvitettävä silloin, kun se on hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden mahdollista

5 3. ASETUKSEN MUKANAAN TUOMAT KEHITTÄMISTOIMENPITEET 3.1 Äitiysneuvolatoiminta Äitiysneuvolatyössä noudatetaan vuoden 1999 suositusta sekä Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelman (STM 2007a) linjauksia, kunnes valmistelussa olevat uudet ohjeet julkaistaan. Äitiysneuvolatoiminta on Suomessa ehkäisevän terveydenhuollon tärkeimpiä toimintamuotoja, jonka tehtävänä on edistää raskaana olevan naisen, sikiön ja vastasyntyneen lapsen ja koko lasta odottavan perheen terveyttä ja hyvinvointia. Lasta odottavan perheen terveysneuvontaa on tarjottava molemmille vanhemmille. Sen tulee antaa tietoa raskausajasta ja siihen liittyvistä riskeistä, synnytyksestä ja lapsen hoidosta sekä odotusaikaan ja synnytykseen mahdollisesti liittyvistä mielenterveyden muutoksista. Neuvonnan on tuettava lapsen ja vanhemman välistä varhaista vuorovaikutusta sekä äidin voimavaroja imettää. Neuvolan tuki suunnataan koko perheelle. Huomiota kiinnitetään parisuhteeseen ja vanhemmuuteen, johon olennaisena osana kuuluu isän rooli ja vastuu vanhempana. Neuvola tukee vanhempia valmistautumaan vanhemmuuteen ja lapsen tuomiin muutoksiin perheessä sekä edistää terveellisiä elintapoja. Äidille tarjotaan normaalisti sujuvan raskauden aikana neuvolassa 11 15 tarkastusta terveydenhoitajan ja lääkärin vastaanotolla. Käynneillä seurataan raskauden etenemistä, ja pulmien ilmetessä äiti lähetetään jatkohoitoon. Äidille tarjotaan mahdollisuus valtakunnallisen seulontaohjelman mukaisiin raskauden aikaisiin sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulontoihin. Neuvolatoimintaa säätelevän asetuksen mukaan odotusaikana järjestetään yksi laaja terveystarkastus, jossa arvioidaan molempien vanhempien hyvinvointia ja tuen tarpeita sekä äidin ja sikiön terveydentilan tutkimisen lisäksi selvitetään perheen hyvinvointia haastattelulla ja tarvittaessa muilla menetelmillä. Ensimmäistä lasta odottavan tai ensimmäisen lapsen saaneen perheen luokse on järjestettävä vähintään yksi kotikäynti. Lisäksi ainakin ensimmäistä lasta odottavalle perheelle on järjestettävä moniammatillisesti toteutettua perhevalmennusta. Toimenpiteet: 1. Terveydenhoitajan suorittama laaja terveystarkastus lasta odottavalle perheelle. -äitiysneuvolatyössä on neuvolalääkärin ja terveydenhoitajan työnjakoa kehitetty niin, että terveydenhoitajat hoitavat itsenäisesti raskauden seurannan ja suorittavat normaalin synnytyksen lopputarkastuksen. Tarpeen mukaan terveydenhoitajat ohjaavat odottavan äidin lääkärille. 2. Ensimmäistä lasta odottavien perheen suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arviointi. Odottavien perheiden isien suun terveystarkastusten aloittaminen asetuksen mukaisesti syksyllä 2010 (liite 2). 3. Perhevalmennusten suunnitteleminen, kehittäminen ja toteuttaminen ensimmäistä lasta odottaville perheille yhteistyössä moniammatillisen työryhmän kanssa. Perhevalmennukset aloitetaan 1.1.2011 alkaen.

6 3.2 Lastenneuvolatoiminta Lastenneuvolan tehtävänä on edistää alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä terveyttä ja hyvinvointia sekä kaventaa perheiden välisiä terveyseroja. Lastenneuvolassa seurataan ja edistetään lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä sekä tuetaan vanhempia turvallisessa, lapsilähtöisessä kasvatuksessa ja lapsen hyvässä huolenpidossa sekä parisuhteen hoitamisessa. Lisäksi neuvolassa edistetään lapsen kasvu- ja kehitysympäristön sekä perheen elintapojen terveellisyyttä. Neuvolatoimintaa säätelevän asetuksen mukaan neuvolassa järjestetään alle kouluikäisille vähintään 15 määräaikaistarkastusta, joista viisi tekee lääkäri yhdessä terveydenhoitajan kanssa. Näistä kolme on nk. laajaa terveystarkastusta, jossa arvioidaan koko perheen hyvinvointia ja vanhempien tuen tarpeita. Runsaat puolet tarkastuksista tehdään alle 1-vuotiaille. Ylimääräisiä tarkastuksia suositellaan tarpeen mukaan. Olennainen osa tapaamisten sisällöstä koostuu perheen tarpeiden ja lapsen kehitysvaiheen mukaisesta terveysneuvonnasta. Lapsi saa neuvolassa rokotusohjelmaan kuuluvat rokotukset. Neuvolassa pyritään havaitsemaan lapsiperheiden erityisen tuen tarpeet mahdollisimman varhain ja järjestämään tarkoituksenmukainen tuki ja apu. Lastenneuvolat tekevät moniammatillista yhteistyötä muiden lapsiperheiden parissa työskentelevien kanssa. Määräaikaiset terveystarkastukset lapsen ensimmäisen ikävuoden aikana ovat seuraavassa taulukossa: Terveystarkastus Laaja terveystarkastus Terveydenhoitajan tarkastus Lääkärin tarkastus 1-4 vkoa 4-6 vkoa 2 kk 3 kk 4 kk 5 kk 6 kk 8 kk (10kk) 12 kk x x x x x osa laajaa terveystarkastusta x x osa laajaa terveystarkastusta x x x x (x) x x Toimenpiteet: 1. Määräaikaistarkastusten muuttaminen asetuksen mukaiseksi 1.1.2011 alkaen. 2. Ensimmäisen ikävuoden aikana vähintään 9 terveystarkastusta, joihin sisältyy vähintään 2 lääkärintarkastusta lapsen ollessa 4-6 viikkoa ja 8 kk:n ikäinen sekä laaja terveystarkastus 4 kk:n iässä. Alle kouluikäisen lapsen terveystarkastukset Alle kouluikäisen lapsen laajaan terveystarkastukseen sisältyy huoltajien haastattelu ja koko perheen hyvinvoinnin selvittäminen niiltä osin kuin se on välttämätöntä hoidon ja tuen järjestämisen kannalta. Laajaan terveystarkastukseen kutsutaan aina molemmat vanhemmat.

7 Terveydenhoitajan tehtäviä lastenneuvolatyössä: ajantasaiseen tietoon ja tutkimukseen perustuva vanhempien terveysneuvonta lapseen, perheeseen ja näiden terveyden ja turvallisuuden edistämiseen liittyvistä tekijöistä lapsen fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen seuranta ja tukeminen vanhempien tukeminen turvalliseen lapsilähtöiseen ja turvallisen aikuisuuden sisältävään kasvatustapaan lasten rokotussuojan ylläpitäminen, rokotusohjelman mukaisten rokotusten antaminen saumattoman yhteistyön tekeminen lääkärin ja tarvittaessa muiden lapsiperheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten kanssa lasten ja lapsiperheiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Lastenneuvolan määräaikaiset terveystarkastukset ensimmäisen ikävuoden jälkeen ovat seuraavassa taulukossa: Terveystarkastus Laaja terveystarkastus Terveydenhoitajan tarkastus Lääkärin tarkastus 18 kk 2 v 3 v 4 v 5 v 6 v x x osa laajaa terveystarkastusta x osa laajaa terveystarkastusta x x x osa laajaa terveystarkastusta x osa laajaa terveystarkastusta x x Toimenpiteet: 1. 1-6 vuoden iässä vähintään 6 terveystarkastusta, joihin sisältyy laaja terveystarkastus 18 kk:n ja 4 vuoden iässä sekä yhteen terveydenhoitajan arvio suun terveydentilasta. 2. Neljän vuoden ikäisen tarkastus muuttuu laajaksi tarkastukseksi, joten lääkärintarkastus tulee siirtää viiden vuoden ikäiseltä lapselta neljän vuoden ikäiselle lapselle. Lapsen kehityksen ja kasvun kannalta on perusteltua, että tarpeen mukaan laajoihin tarkastuksiin osallistuvat myös päivähoidon ja/tai sosiaalihuollon ammattilaisia. 3.3 Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto 3.3.1. Peruskoulut Koulutustoimi järjestää esi- ja perusopetusta. Koululaisia yhteensä 6551

8 Peruskoulut: Enon koulu, Hammaslahden koulu, Heinävaaran koulu, Iiksenvaaran koulu, Itä-Suomen koulu, Juhanalan koulu, Kanervalan koulu, Karsikon koulu, Kiihtelysvaaran koulu, Koveron koulu, Louhiojan koulu, Lyseon peruskoulu, Marjalan koulu, Mutalan koulu, Nepenmäen koulu, Niinivaaran koulu, Niittylahden koulu, Noljakan koulu, Pataluodon koulu, Pielisjoen koulu, Pyhäselän koulu, Rantakylän koulu, Reijolan koulu, Rekivaaran koulu, Steinerkoulu, Suhmuran koulu, Uimaharjun koulu, Utran koulu ja Tuupovaaran koulu Valtio järjestää ala- ja yläkouluopetusta Normaalikoululla. - koululaisia yhteensä 614 Peruskouluissa oppilaiden määrä yhteensä 7165. 3.3.2. Lukiot Kansanterveyslain 14 :n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettuja oppilaitoksiin kuukuvat lukiot, joiden opiskelijoille kunnan on järjestettävä opiskeluterveydenhuollon palvelut. Lukiolaissa (629/1998) tarkoitettujen oppilaitosten lukiokoulutusta järjestetään lukioissa, aikuislukioissa ja muissa oppilaitoksissa. Koulutustoimi järjestää lukio opetusta. Lukiot: Niinivaaran lukio, Lyseon lukio ja aikuislinja, Itä-Suomen suomalais-venäläisen koulun lukio, Normaalikoulun lukio, Joensuun Yhteiskoulun lukio, Pyhäselän lukio ja Enon lukio Lukioissa opiskelevien määrä yhteensä 1991. 3.3.3. Ammatilliset oppilaitokset Kansanterveyslain 14 :n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettuja oppilaitoksia, joiden opiskelijoille kunnan on järjestettävä opiskeluterveydenhuollon palvelut ovat: 1. Ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) tarkoitetut oppilaitokset - ammatillinen koulutus on ammatilliseen tutkintoon johtava koulutus -koulutusta järjestetään ammatillisissa oppilaitoksissa, ammatillisissa erityisoppilaitoksissa ja muissa oppilaitoksissa 2. Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitetut oppilaitokset -koulutusta järjestetään ammatillisissa aikuiskoulutuskeskuksissa, valtakunnallisissa ammatillisissa erikoisoppilaitoksissa ja muissa oppilaitoksissa 3. Vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) 2 :n 3 ja 5 momentissa tarkoitetut oppilaitokset kansanopistot ja liikunnan koulutuskeskukset

9 Oppilaitoksen opiskelijana pidetään 1 momentissa tarkoitetun oppilaitoksen opiskelijaa, joka opiskelee opintotukilain (65/1994) mukaiseen opintotukeen oikeuttavassa koulutuksessa. Opintotukeen on oikeutettu opiskelija, jonka oppivelvollisuuden jälkeiset, päätoimiset opinnot kestävät yhtäjaksoisesti vähintään kaksi kuukautta. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä - Pohjois-Karjalan ammattiopistot Joensuu tekniikka ja kulttuuri, palvelut, Niittylahti ja Pohjois- Karjalan opisto ja Pohjois-Karjalan aikuisopisto - opiskelijoita yhteensä 3 370, joista ulkokuntalaisia 1 450 opiskelijaa Kampus P-K ammattiopisto Joensuu, tekniikka ja kulttuuri (AmoJtk) P-K ammattiopisto Joensuu, palvelut (AmoJp) P-K Opisto ja ammattiopisto Niittylahti, (AmoNi) P-K aikuisopisto (Aiko) opiskelij oita yhteensä Kaislakatu 260 260 Otsola 680 610 1290 Peltola 770 560 100 1430 Niskala 130 130 Niittylahti 260 260 yllä olevista ulkokuntalaisia 580 510 150 210 1450 Pohjois-Karjalan Ammattiopisto Joensuu, tekniikka ja kulttuuri (AmoJtk) Otsola: Rakentaminen ja kulttuuri yhteensä 680 opiskelijaa (AmoJtk), lisäksi Otsolan kampuksella AmoJp:n opiskelijoita Rakentaminen: - rakennusalan perustutkinto: talonrakentaja ja kivirakentaja - talotekniikanperustutkinto: ilmanvaihtoasentaja ja putkiasentaja - puualan perustutkinto: puuseppä - maanmittausalan perustutkinto: kartoittaja Kulttuuri: - käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto: artesaani / tekstiiliala, sisustusala, puuala ja käsityömuotoilu - tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto: vaatetusompelija - audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto: media-assistentti - kuvallisen ilmaisun perustutkinto: kuvallisen ilmaisun koulutusohjelma Peltola: Tekniikka yhteensä 770 opiskelijaa (AmoJtk), lisäksi Peltolan kampuksella AmoJp:n ja Aiko:n opiskelijoita - autoalan perustutkinto: automaalari, ajoneuvoasentaja ja autokorinkorjaaja - logistiikan perustutkinto: autonkuljettaja ja yhdistelmäajoneuvonkuljettaja - pintakäsittelyalan perustutkinto: maalari - kone- ja metallialan perustutkinto: koneenasentaja, levyseppähitsaaja, työvälinevalmistaja, koneistaja ja automaatioasentaja - sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto: automaatioasentaja ja sähköasentaja - tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto: elektroniikka-asentaja ja ICT asentaja - laboratorioalan perustutkinto: laborantti

10 - turvallisuusalan perustutkinto: turvallisuusvalvoja Pohjois-Karjalan Ammattiopisto Joensuu palvelut (AmoJp) Niskala: yhteensä 130 opiskelijaa - kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto: kodinhuoltaja ja toimitilahuoltaja - matkailualan perustutkinto: matkailuvirkailija - ohjaava ja valmistava koulutus: ammattistartti - talouskoulu Otsola: yhteensä 610 opiskelijaa - hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto: kokki ja tarjoilija - liiketalouden perustutkinto: merkonomi - tietojenkäsittelyn perustutkinto: datanomi Peltola: yhteensä 560 opiskelijaa - elintarvikealan perustutkinto: leipuri-kondiittori - hiusalan perustutkinto: parturi-kampaaja - kauneudenhoitoalan perustutkinto: kosmetologi - sosiaali- ja terveysalan perustutkinto: lähihoitaja Pohjois-Karjalan Opisto ja ammattiopisto Niittylahti yhteensä 260 opiskelijaa - nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajan perustutkinto: nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja - luonto- ja ympäristöalan perustutkinto: luonto-ohjaaja - maahanmuuttajien ammatilliseen perustutkintokoulutukseen valmistava koulutus - ohjaava ja valmistava koulutus: ammattistartti - kansanopistokoulutus, vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) 2 tarkoitettu oppilaitos Pohjois-Karjalan Aikuisopisto (AIKO) Peltola yhteensä 100 opiskelijaa - sosiaali- ja terveysala: lähihoitaja Kaislakatu yhteensä 260 opiskelijaa - useita perustutkintoja, jotka vaihtelevat vuosittain Joensuun konservatorio yhteensä 86 opiskelijaa

11 Itä-Suomen liikuntaopisto (ISLO) yhteensä 83 opiskelijaa 3.3.4. Ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoululaissa (351/2003) tarkoitetut korkeakoulut -ammattikorkeakoulut ja yliopistot muodostavat yhdessä korkeakoululaitoksen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu: - opiskelijoita yhteensä 3 792, joista ulkokuntalaisia 2 030 (tilanne 30.8.2010) Biotalouden keskus/sirkkala- kampus: - Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma - Metsätalouselinkeinojen koulutusohjelma - Ympäristöteknologian koulutusohjelma - Ympäristöteknologian koulutusohjelma, (ylempi AMK) Muotoilun ja kansainvälisen kaupan keskus/sirkkala-kampus: - Kuvataiteen koulutusohjelma - Muotoilun koulutusohjelma - Design koulutusohjelma - International Business koulutusohjelma Luovien alojen keskus/tiedepuisto kampus: - Musiikin koulutusohjelma - Viestinnän koulutusohjelma - Matkailun koulutusohjelma - Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma Sosiaali- ja terveysalan keskus/tikkarinne-kampus: - Fysioterapian koulutusohjelma - Hoitotyön koulutusohjelma - Sosiaalialan koulutusohjelma - Bioanalytiikan koulutusohjelma - Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma (ylempi AMK) Liiketalouden ja tekniikan keskus/wärtsilä-kampus: - Liiketalouden koulutusohjelma - Kone- ja tuotantotekniikka - Muovitekniikka - Rakennustekniikan koulutusohjelma - Sähkötekniikan koulutusohjelma - Tietotekniikan koulutusohjelma - Teknologiaosaamisen johtamisen koulutusohjelma (ylempi AMK) Humanistinen ammattikorkeakoulu Niittylahti, 150 opiskelijaa - kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma, yhteisöpedagogi (AMK)

12 3.3.5. Kouluterveydenhuolto Oppilaan laajaan terveystarkastukseen sisältyy huoltajien haastattelu ja koko perheen hyvinvoinnin selvittäminen niiltä osin kuin se on välttämätöntä hoidon ja tuen järjestämisen kannalta. Laajaan tarkastukseen kutsutaan aina molemmat vanhemmat. Huoltajien kirjallisella suostumuksella laajaan terveystarkastukseen sisältyy päivähoidon ja esiopetuksen henkilökunnan arvio alle kouluikäisen lapsen selviytymisestä päivähoidossa ja opettajan arvio oppilaan selviytymisestä koulussa niiltä osin kuin se on välttämätöntä hoidon ja tuen järjestämisen kannalta. Laajoista terveystarkastuksista tehtyä yhteenvetoa on käytettävä arvioitaessa oppilashuollon yhteistyönä luokka- ja kouluyhteisön tilaa ja mahdollisten lisätoimenpiteiden tarvetta. Yhteenveto ei saa sisältää henkilötietoja. Kunnan on järjestettävä oppilaan tarpeen mukaisesti tämän terveydentilan toteamista varten seuraavat erikoistutkimukset: asianomaisen alan erikoislääkärin tekemä näön tai kuulon tutkimus ja hänen määräämänsä laboratorio-, röntgen- ja muut vastaavat tutkimukset psykiatrin tekemä tutkimus mielenterveyden selvittämiseksi; ja psykologin tekemä tutkimus Määräaikaiset terveystarkastukset kouluterveydenhuollossa ovat seuraavassa taulukossa: Terveystarkastus Laaja terveystarkastus Terveydenhoitajan tarkastus Lääkärin tarkastus 1.lk 2.lk 3.lk 4.lk 5.lk 6.lk 7.lk 8.lk 9.lk x x x x osa laajaa terveystarkastusta x osa laajaa terveystarkastusta x x x x osa laajaa terveystarkastusta x osa laajaa terveystarkastusta x x x osa laajaa terveystarkastusta x osa laajaa terveystarkastusta x Toimenpiteet: 1. Kouluterveydenhuollossa terveydenhoitajan terveystarkastusten suorittaminen vuosittain asetusten mukaisesti 2. Kouluterveydenhuollossa lääkärintarkastukset 1., 5. ja 8. luokalla, jotka ovat laajoja terveystarkastuksia. Terveystodistus annetaan kaikille 8. luokan oppilaille. 3. Yhteistyön tiivistäminen oppilashuollon, Mielenterveyskeskuksen, Kasvatus- ja perheneuvolan sekä tulevan Nuorisoaseman kanssa

13 3.3.6. Opiskeluterveydenhuolto Opiskelijalle, joka opiskelee lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa tulee järjestää ensimmäisenä opiskeluvuonna terveydenhoitajan tarkastus ja ensimmäisenä tai toisena opiskeluvuonna lääkärintarkastus, ellei lääkärintarkastusta ole tehty opiskelijaksi hyväksymisen yhteydessä; lääkärintarkastus tulee kuitenkin aina järjestää ensimmäisenä opiskeluvuonna opiskelijalle, joka on erityisopetuksessa tai jonka terveydentilan ja opiskelukyvyn selvittäminen on tarpeellinen opiskelualan tai tulevan ammatin vuoksi. Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluvat 2 ja 3 luvussa säädettyjen terveystarkastusten ja terveysneuvonnan lisäksi kansanterveyslain (66/1972) 14 :n ja 1 momentin 6 kohdassa säädetyt terveyden- ja sairaanhoitopalvelut kuten: 1. Mahdollisten mielenterveyshäiriöiden varhainen toteaminen, hoito ja jatkohoitoon ohjaus 2. Mahdollisten päihdeongelmien varhainen toteaminen, hoito ja jatkohoitoon ohjaus 3. Seksuaaliterveyttä edistävät palvelut 4. Suun terveydenhuollon palvelut, jotka sisältävät terveysneuvonnan, suun ja hampaiden yksilöllisen tarpeen mukaiset tutkimukset ja hoidon sekä suun terveydenhuollon ammattihenkilön terveystarkastuksen perusteella laatiman omahoidon sisältävän hoitosuunnitelman. Lukioissa ja ammatillisissa koulutuksessa opiskelevien terveystarkastukset ovat seuraavassa taulukossa: Terveystarkastus 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi Terveyshaastattelulomake x tai terveyskysely Terveydenhoitajan x tarkastus Lääkärin tarkastus (x) x Ensimmäisen vuoden opiskelijoille suunnatun terveystarkastustoiminnan tavoitteena on: Selvittää yhdessä opiskelijan elämäntilanne, elämäntavat, sosiaaliset verkostot ja opiskelu osana hyvinvoinnin kokonaisuutta Tukea ja vahvistaa voimavaroja Havaita elämäntapoihin liittyvät riskit ja antaa ohjausta ja neuvontaa niiden vähentämiseksi Arvioida opiskelijan terveydentilaa opinnoista selviytymisen kannalta Ohjata opiskelija palvelujen piiriin, jos löytyy toimintakykyä uhkaavia tai sitä haittaavia ongelmia Suunnitella kroonisten sairauksien seuranta, hoito ja kuntoutus opiskelun ajaksi Selvittää erityisopiskelijan tarvitsemat kuntoutus- ja tukitoimet yhdessä oppilaitoksen ja muiden tahojen kanssa Selvittää raskauden ehkäisyn ja seksuaaliterveysneuvonnan tarve Tiedottaa opiskeluterveydenhuollon tarjoamista palveluista.

14 Toimenpiteet: 1. Lukioissa ja ammattioppilaitoksissa lääkärintarkastukset ensimmäisenä tai toisena opiskeluvuotena ellei lääkärintarkastusta ole tehty opiskelijaksi hyväksymisen yhteydessä. 2. Yhteistyön tiivistäminen opiskelijahuollon, Mielenterveyskeskuksen sekä tulevan Nuorisoaseman kanssa. 3. Suun terveydenhuollossa peruskoulun jälkeen opiskelijan on määrä käydä terveystarkastuksessa ainakin yhden kerran ennen 18:aa ikävuotta. Yksilöllinen tutkimusväli ja terveystarkastuksen ajankohta on määritelty 8:nella luokalla. Opiskelija saa tällöin kirjallisen ohjeen hoitoon hakeutumisesta. Keskiasteen opiskelijoita ei kutsuta hoitoon. Lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevilla on kotipaikkakunnasta riippumatta oikeus päästä suun terveydenhuoltoon. Vaihtoehtoisesti opiskelija voi ottaa yhteyttä oman kuntansa hammashuoltoon. Suun terveydenhoito perustuu oman vastuun ottamiseen suun terveydestä ja palvelujen käytöstä. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun opiskeluterveydenhuollon järjestää Joensuun kaupunki. Yliopisto-opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestää Ylioppilaiden Terveydenhoitosäätiö (YTHS). Joensuulaisia yliopisto-opiskelijoita on 5427 (tilanne 25.8.2010). Ammattikorkeakoulussa opiskelevien terveystarkastukset ovat seuraavassa taulukossa: Terveystarkastus 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi Terveyskysely * x Terveydenhoitajan (x) tarkastus Lääkärin tarkastus ** *) Terveyskyselyn perusteella tehdään tarvittaessa terveystarkastus **) Lääkärin tarkastus tehdään tarvittaessa terveydenhoitajan tarkastuksen perusteella Tartuntatautilain 20 pykälän perusteella tehdään tartuntatautitarkastus kaikille aloittaville terveysalan opiskelijoille opintojen alkaessa. Lain mukaan tartuntatautitarkastus on tehtävä myös opiskelun aikana ennen riskiosastoille menoa sekä ulkomailla tapahtuvan vaihto-opiskelun jälkeen. Terveyskyselyn perusteella terveystarkastukseen kutsutaan opiskelijat, jotka ovat terveyskyselyssä vastanneet haluavansa osallistua opiskeluterveydenhuollossa tehtävään terveystarkastukseen joutuvat opiskeluaikanaan alttiiksi erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttaville töille terveyskyselyn perusteella tarvitsevat terveydenhuollon ammattihenkilön apua tai ohjausta eteenpäin terveysongelmien selvittämiseksi tai hoitamiseksi terveyskyselyn perusteella arvioiden hyötyisivät terveydenhuollon interventiosta riskikäyttäytymisen tai epäterveellisten terveystottumusten vuoksi tai muiden terveysriskien vuoksi

15 Toimenpiteet: 1. Yhteistyön tiivistäminen opiskelijahuollon, Mielenterveyskeskuksen sekä tulevan Nuorisoaseman kanssa. 2. Ammattikorkeakoulussa terveyskyselyn perusteella tehdään tarvittaessa terveystarkastus. 3. Ammattikorkeakoulussa opiskelevilla on kotipaikkakunnasta riippumatta oikeus päästä suun terveydenhuoltoon. Vaihtoehtoisesti opiskelija voi ottaa yhteyttä oman kuntansa hammashuoltoon. Suun terveydenhoito perustuu oman vastuun ottamiseen suun terveydestä ja palvelujen käytöstä. 3.4. Lasten ja nuorten ehkäisevä suun terveydenhuolto Suun terveystarkastuksia järjestetään koko ikäluokan kattavina määräaikaistarkastuksina sekä yksilölliseen tarpeeseen perustuvina terveystarkastuksina. Tarkastuksissa selvitetään suun terveydentila, kehitys ja hoidon tarve ja tehdään tarvittaessa henkilökohtainen terveyssuunnitelma. Lapselle, jolla on erityinen riski sairastua suusairauksiin, on järjestettävä tehostettu ehkäisevä suun terveydenhuolto ja yksilöllisesti määritellyt terveystarkastukset. Ensimmäistä lasta odottavan perheen suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvioi suun terveydenhuollon ammattihenkilö haastattelulla ja tarvittaessa muilla menetelmillä. Alle kouluikäiselle järjestetään suuhygienistin tai hammashoitajan tekemiä suun terveystarkastuksia ja tarpeen mukaisesti hammaslääkärin tutkimuksia. Suun terveystarkastukset ensimmäisen ikävuoden jälkeen ovat seuraavassa taulukossa: Terveystarkastus Suun terveystarkastus 18 kk 2 v 3 v 4 v 5 v 6 v x (1v.) x x Oppilaalle tehtävät suun määräaikaistarkastukset sisältävät suuhygienistin ja tarpeen mukaiset hammaslääkärin terveystarkastukset, mukaan lukien erikoisalakohtaiset suun tutkimukset. Suun terveystarkastukset kouluterveydenhuollossa ovat seuraavassa taulukossa: Terveystarkastus Suun terveystarkastus 1.lk 2.lk 3.lk 4.lk 5.lk 6.lk 7.lk 8.lk 9.lk x x x x x Tarkempi kuvaus, odottavien perheiden, lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta on liitteenä 2.

16 Lukioissa ja ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien suun terveystarkastukset ovat seuraavassa taulukossa: Terveystarkastus 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi Suun terveystarkastus x (vähintään kerran opiskeluaikana) Ammattikorkeakoulussa opiskelevien suun terveystarkastukset ovat seuraavassa taulukossa: Terveystarkastus 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi Suun terveystarkastus x (vähintään kerran opiskeluaikana) 4. KOULUYHTEISÖN JA OPISKELUYMPÄRISTÖN TERVEELLISYYS JA TURVALLISUUS Oppilaan ja opiskelijan terveyden edistämiseksi on kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus tarkastettava joka kolmas vuosi. Tarkastus on tehtävä yhteistyössä oppilaitoksen ja sen oppilaiden tai opiskelijoiden, koulu- tai opiskeluterveydenhuollon, terveystarkastajan, henkilöstön työterveyshuollon, työsuojeluhenkilöstön ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kesken. Tarkastuksessa todettujen puutteiden korjaamista on seurattava vuosittain. Kouluterveydenhuollon laatusuosituksen (STM 204 b) mukaan tavoitteena on terveellinen, turvallinen, esteetön ja esteettisesti viihtyisä oppimisympäristö, jossa on huomioitu fyysisten työolojen, kuten sisäilman laadun, sisä- ja ulkotilojen tapaturmavaarat, kalusteiden, sosiaalitilojen, säilytystilojen ja koulun siivouksen asianmukainen taso. Kansanterveyslaki velvoittaa koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa valvomaan ja edistämään kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta. Kouluterveydenhuollon ja opiskeluterveydenhuollon oppaissa on asiasta tarkemmat suositukset. Tarkastuksessa voidaan hyödyntää myös työterveyshuollon työpaikkaselvityskäytäntöjä. Lisäksi koulujen ja oppilaitosten on tarpeen hyödyntää kouluterveyskyselyn tuottamaa koulukohtaista tietoa. Toimenpiteet: 1. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto osallistuu koulujen ja oppilaitosten tilakierrokseen kolmen vuoden välein. 2. Yhteistyön tiivistäminen eri tahojen kanssa mm fysioterapia, työterveyshuolto, työsuojelu ja kouluruokala.

17 5. KEHITTÄMISTOIMENPITEIDEN VAIKUTUKSET HENKILÖSTÖMÄÄRÄÄN Uudessa asetuksessa ei säädetä henkilöstövoimavaroista, mutta henkilöstömitoituksista on olemassa kansalliset suositukset toimintoja koskevissa oppaissa ja laatusuosituksissa. Asetuksen mukaiseen toimintaan siirtyminen lisää tarkastuksia sekä neuvolatyössä että koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa. Lisätarkastukset toteutetaan nykyisiä toimintakäytäntöjä kehittämällä ja tehostamalla sekä kohdentamalla palveluja paljon tukea tarvitseville. Lisäksi asetuksen mukaisten tarkastusten toteuttamiseen esitetään yhdeksän uutta vakanssia vuosille 2011 2012. Asetuksen mukaiseen toimintamalliin siirtyminen lisää terveydenhoitajien ja lääkäreiden työtä, mikä huomioidaan vuosien 2011 2012 henkilöstö/taloussuunnittelussa. Tästä johtuen tullaan esittämään yhteensä 9 uutta vakanssia. Vuoden 2011 talousarvioon esitetään terveydenhoitajien vakansseja yhteensä 6, joista 1,5 tointa kohdentuu neuvolatoimintaan ja 4,5 koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon. Vuodelle 2012 on tavoitteena 1 lääkärin virka koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon ja kaksi terveydenhoitajan toimea koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon/neuvolatoimintaan. Uusien terveydenhoitajien ja lääkärin vakanssiesitykset vuosille 2011 2012 ovat seuraavassa taulukossa: Vakanssi v. 2011 v. 2012 Terveydenhoitaja 6 2 Lääkäri 1 Asetuksen mukaisista lääkärin tarkastuksista neuvolassa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa vastaavat lääkärit erikseen sovittavalla työnjaolla. Terveydenhoitajat toimivat joustavasti neuvoloissa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa. Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ja ehkäisevän suun terveydenhuollon vastuuhenkilöt: Äitiyshuollosta vastaava lääkäri on gynekologi Marja Björn. Lastenneuvolatoiminnasta vastaava lääkäri on terveyskeskuslääkäri Siru Seppälä. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta vastaava lääkäri on terveyskeskuslääkäri Katri Räsänen. Suun terveydenhuollosta vastaava hammaslääkäri Matti Hynynen. Neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta vastaa vastaava terveydenhoitaja Marjatta Partanen, vs. vastaava terveydenhoitaja Leila Ahonlinna 28.12.2010 asti. Terveyspalveluissa terveydenhoidon vastuualueesta vastaa ylihoitaja Liisa Karikko.

18 LÄHTEET Asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009). Kouluterveydenhuollon laatusuositukset STM, oppaita 2004:8 Kouluterveydenhuollon opas Stakes 2002, oppaita 51 Lastenneuvola lapsiperheiden tukena, Opas työntekijöille, STM, Oppaita 2004:14 Mäki Päivi, Hakulinen-Viitanen Tuovi, Kaikkonen Risto, Koponen Päivikki, Ovaskainen Marja-Leena, Sippola Risto, Virtanen Suvi, Laatikainen Tiina, Late - työryhmä (toim.), Lasten terveys, Latetutkimuksen perustulokset lasten kasvusta, kehityksestä, terveydestä, terveystottumuksista ja kasvuympäristöstä, Raportti 2/2010, Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitos. Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto, Asetuksen (382/2009) perustelut ja soveltamisohjeet, STM, Julkaisuja 2009:20. Opiskeluterveydenhuollon opas STM, julkaisuja 2006:12 Seulontatutkimukset ja yhteistyö äitiyshuollossa. Suositukset 1999, Stakes 1999, oppaita 34

Liite 1 NYKYTILANTEEN KUVAUS NEUVOLA-, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLOSSA SEKÄ LASTEN JA NUORTEN SUUN TERVEYDENHUOLLOSSA 1. ÄITIYSNEUVOLA Äitiysneuvolatoiminnan tavoitteena on raskaana olevan äidin ja syntyvän lapsen mahdollisimman hyvä terveys ja perheen tasapainoinen sekä onnellinen odotusaika. Tavoitteena on toivottu lapsi, jolla on mahdollisimman hyvät kasvuedellytykset. Pitemmällä tähtäimellä tavoitteena on auttaa ja tukea perheitä raskausajan ja lapsen syntymän aiheuttamien elämänmuutosten ja kriisivaiheiden kautta selviytymään vastuulliseen vanhemmuuteen ja tyydyttävään parisuhteeseen. Äitiysneuvolan toiminnassa pyritään tukemaan perhettä kokonaisuutena. Tuleva isä on tervetullut mukaan neuvolakäynneille. Toimintasuunnitelman puitteissa pyritään kiinnittämään huomiota perheneuvontaan, -kasvatukseen ja -valmennukseen. Erityisesti pyritään havaitsemaan riskiperheiden tarvitsema tuki. Toteuttajat Äitiysneuvolan terveydenhoitajat ja lääkärit sekä ravitsemusterapeutti, hammaslääkärit, suuhygienistit ja fysioterapeutit yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa. Sisältö 1. Odottavan äidin ja sikiön terveydentilan jatkuva seuranta. 2. Erityistukea tarvitsevien perheiden tavoittaminen odotusvaiheessa ja asiakkaan tarpeita vastaavan tuen järjestäminen mahdollisuuksien mukaan. 3. Perheen terveystottumusten selvittäminen. Terveellisen elämäntavan omaksumisessa tukeminen: esimerkiksi ravinto, liikunta sekä päihteiden ja tupakoinnin välttäminen. 4. Odottavan äidin fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen taustan selvittäminen ja ohjausta perheenjäsenten keskinäisen vuorovaikutuksen lisäämiseen ja ongelmatilanteiden avoimeen käsittelyyn. 5. Vanhempien tukeminen äidiksi ja isäksi kasvamisessa. 6. Ei-toivottujen raskauksien välttäminen antamalla tietoa perhesuunnittelusta ja ehkäisymenetelmistä. 7. Tukeminen perheen ulkopuolisen sosiaalisen verkoston luomisessa.

2. LASTENNEUVOLA Lastenneuvolan toiminta-ajatuksena on tuottaa laadukkaita lastenneuvolapalveluja joensuulaisille perheille, joissa on alle kouluikäisiä lapsia. Terveydenhoitaja on lastenneuvolan keskeisin toimija, joka vastaa lastenneuvolan palvelukokonaisuudesta palvelujen suunnittelusta, organisoinnista, toteutuksesta, kehittämisestä ja arvioinnista. Lastenneuvolan terveydenhoitajan työn tarkoituksena on: 1. jokaisen lapsen mahdollisimman suotuisan kehityksen, terveyden ja hyvinvoinnin turvaaminen 2. äidin ja isän vanhemmuuden, jaksamisen ja osaamisen tukeminen 3. ohjata asiakasta/asiakasperhettä terveyttä edistäviin elämäntapavalintoihin, joilla saavutetaan mahdollisimman hyvä terveys yksilön, perheen ja yhteiskunnan tasolla 2.1 Toteuttajat ja yhteistyötahot Toiminnan päätoteuttajia ovat lastenneuvolan terveydenhoitajat ja lääkärit. Lapset käyvät määräajoin hammashoitolassa hammashoitajan, suuhygienistin tai hammaslääkärin vastaanotolla. Yksivuotiaana on hammashoitajan ja kolmivuotiaana suuhygienistin tarkastus. Hammaslääkärin tarkastus on tarvittaessa. Lapsi/perhe voidaan ohjata tarvittaessa psykologin, puheterapeutin, toimintaterapeutin, fysioterapeutin, ravitsemusterapeutin tai kasvatus- ja perheneuvolan työntekijän luo. Tarvittavan tuen suunnittelemiseksi lapsen asioita on mahdollista käsitellä vanhempien suostumuksella varhaiskuntoutustyöryhmässä, johon kuuluvat alueen terveydenhoitaja(t), psykologi, puheterapeutti, toimintaterapeutti ja päivähoidon edustaja(t). Joensuun ryhmät toimivat Karsikko Niinivaara-, Keskusta Noljakka Marjala- ja Rantakylä Mutala Utra-alueella sekä Tuupovaarassa ja Kiihtelysvaarassa. Vanhempien luvalla tehdään tarvittaessa yhteistyötä päivähoidon työntekijöiden kanssa. Lapsen kehityksen tukemiseksi ja turvaamiseksi tehdään vanhempien suostumuksella (lastensuojelutapauksissa ilman suostumustakin) yhteistyötä sosiaalitoimen työntekijöiden kanssa. 2.2 Määräaikaistarkastukset Lapsen sekä koko perheen terveydentilaa ja hyvinvointia seurataan määräaikaisilla neuvolakäynneillä sekä erityistilanteissa kotikäynneillä. Seurantakäynnit suunnitellaan yksilöllisesti. Yleisen rokotusohjelman mukaisilla rokotuksilla ehkäistään lapsen sairastumista vakaviin tauteihin (hinkuyskä, kurkkumätä, jäykkäkouristus, vakavat hemofilustaudit, polio, tuhkarokko, vihurirokko ja sikotauti). Lastenneuvolatoiminnan tukena jaetaan kirjallista materiaalia.

Taulukko. Terveystarkastukset ja ajankäyttö ikäryhmittäin Lapsen ikä Tarkastuksen suorittaja Tarkastukseen varattava aika 3 vk Terveydenhoitaja 60 min 6 8 vk Terveydenhoitaja ja lääkäri 20 min + 20 min 2 kk Terveydenhoitaja 45 min 3 kk Terveydenhoitaja 45 min 4 kk Terveydenhoitaja ja lääkäri 20 min + 20 min 5 kk Terveydenhoitaja 45 min 6 kk Terveydenhoitaja 45 min 8 kk Terveydenhoitaja ja lääkäri 20 min + 20 min 10 kk Terveydenhoitaja 45 min 1 v Terveydenhoitaja 60 min 1 1/2 v Terveydenhoitaja ja lääkäri 20 min + 20 min 2 v Terveydenhoitaja 45 min 3 v Terveydenhoitaja 60 min 4 v Terveydenhoitaja 75 min 5 v Terveydenhoitaja 90 min 5 v Lääkäri 20 min 6 v tarvittaessa Terveydenhoitaja 30-75 min 3. KOULUTERVEYDENHUOLTO 3.1 Aluksi Kouluterveydenhuollon tehtävänä on: - oppilaan hyvinvoinnin ja terveyden seuraaminen, arviointi ja edistäminen - osallistuminen koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen - osallistuminen oppimisen, tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmien tunnistamiseen ja selvittämiseen yhteistyössä muun oppilashuoltohenkilöstön ja opettajien kanssa - koulun työolojen ja koulutyön terveellisyyden ja turvallisuuden valvonta ja edistäminen Kouluterveydenhuolto nivoutuu koulun opetus- ja kasvatustyöhön kuuluen osana oppilashuoltoa koulun toimintasuunnitelmaan. Kouluterveydenhoitaja toimii kansanterveystyön asiantuntijana yhteistyössä lasten/ nuorten, huoltajien, hoitoon osallistuvien muiden ammattiryhmien sekä yhteiskunnan päättäjien kanssa lasten ja nuorten terveyden edistämiseksi. Kouluterveydenhuolto on osa kunnan lakisääteistä kansanterveystyötä, käsittäen terveydenhuollon peruskouluissa ja lukioissa. Kouluterveydenhuolto toimii ensisijaisesti koulujen tiloissa ja terveydenhoitaja suunnittelee ja toteuttaa terveydenhoitotyön. Koululääkäri toimii oman toimenkuvansa lisäksi lääketieteellisenä asiantuntijana. Myös muut työntekijät, kuten puhe-, fysio- ja ravitsemusterapeutit, koulukuraattori ja psykologi osallistuvat toimenkuviensa mukaisesti toimintaan.

Kouluterveydenhuolto on oppilaalle maksuton ja se pyritään järjestämään oppilaan työpäivän aikana. Palvelujen käyttö on oppilaille vapaaehtoista. Kouluterveydenhuollon toimintaa säätelevät kansanterveyslain (1972) lisäksi kansanterveysasetus (1992), laki potilaan asemasta ja oikeuksista (1992), tartuntatautilaki- ja asetus (1986), asetus potilasasiakirjojen laadinnasta ja säilytyksestä (2001), lastensuojelulaki (1983), päihdehuoltolaki (1986), laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi (1976), terveydensuojelulaki (1994), perusopetuslaki (1998), elintarvikelaki (1995) sekä rikoslaki (1998). Terveyden edistäminen kouluterveydenhuollossa on enemmän kuin sairauksien ehkäisemistä. Se on kokonaisvaltainen, lapsen/ nuoren yhteisö- ja ympäristöolosuhteet huomioon ottava, hänen tarpeidensa ja tilanteensa ohjaama vuorovaikutusprosessi. Terveyden edistämisessä korostuu lapsi/ nuori kokonaisuutena, yksilönä ja osana perhettä ja yhteisöä. Terveyden edistämisessä vaikuttaminen lapsen/ nuoren ympäristöön on keskeistä. Tässä työssä lapsen/ nuoren perhe, ystävät ja kouluyhteisö voivat olla voimavarana. 3.2 Tavoitteet Terveydenhoitotyön tavoitteena on edistää ja tukea lapsen/ nuoren tervettä kasvua ja kehitystä sekä luoda perustaa terveelle aikuisuudelle. Toiminnassa korostuu fyysisen terveyden ohella psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tukeminen sekä ohjaaminen oman terveytensä hoitamiseen. Tällöin näkemys terveydestä on myönteinen, moniulotteinen ja dynaaminen. Terveys ilmenee toimintakykynä, tasapainoisena kehityksenä ja hyvänä olona; ei pelkästään sairauden puuttumisena. Terveyteen kuuluu subjektiivinen ulottuvuus, lapsen/ nuoren oma käsitys terveydestään. Tavoitteena on myös luoda terveellinen, turvallinen ja ilmapiiriltään myönteinen opiskeluympäristö. Tavoitteisiin pyritään vaikuttamalla yksilöihin ja oppilasryhmiin, lapsen/ nuoren elinympäristöön ja elinolosuhteisiin sekä yhteiskuntaan. Terveyskasvatus on oleellinen osa kaikkea kouluterveydenhuollon toimintaa. 3.3 Menetelmät ja sisältö Yksilökohtainen terveydenhuolto tarkoittaa oppilaskohtaisia terveystarkastuksia, joissa yhdessä lapsen/nuoren ja hänen vanhempiensa kanssa määritellään ohjauksen, neuvonnan ja hoitamisen tarve, toimenpiteet ja laaditaan yksilöllinen terveydenhoitosuunnitelma. Näissä luokkakohtaisissa terveystarkastuksissa terveyskyselyjen ja haastattelujen avulla kartoitetaan oppilaan senhetkinen fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen terveydentila. Kasvua ja kehitystä tutkitaan mittauksin, pyritään havaitsemaan kasvun, ryhdin, näön, kuulon ja verenpaineen poikkeavuudet ja seurantatarve. Terveydenhoitaja toteuttaa erityisseurantaa, jossa lapsi/ nuori voidaan tarvittaessa ohjata lääkärille tai erityistyöntekijälle esim. silmälääkärin tutkimukseen. Terveystarkastustiedot kirjataan terveyskertomustiedostoon. Terveyskasvatuksen tavoitteena on kansantautien ja tartuntatautien ennaltaehkäisy sekä koko väestön terveyden edistäminen. Terveyskasvatus on itsehoidon, suositeltavien terveystottumusten ja työskentelytapojen omaksumisen tukemista. Keskeistä on lapsen/ nuoren identiteetin kehittymisen tukeminen, itsetunnon ja itseluottamuksen vahvistaminen niin, että hänestä kehittyisi vastuullinen, omista ratkaisuistaan päättävä aikuinen. Tavoitteena on auttaa häntä kehittämään valmiuksiaan ja huolehtimaan omasta sekä ympäristönsä terveydestä. Lapset ja nuoret ovat terveyskasvatuksen

erityisryhmä, koska terveystottumukset ja - tavat eivät ole vielä vakiintuneet ja heihin vaikuttavat viiteryhmien taholta tulevat sosiaaliset paineet voimakkaasti. Läheinen vuorovaikutus oppilaiden kanssa lisää terveydenhoitajan mahdollisuuksia oppia tuntemaan heidät, heidän elinolonsa, arvonsa, asenteensa ja tottumuksensa. Tämä helpottaa terveyskasvatuksen suunnittelemista ja toteuttamista vastaamaan lasten/ nuorten tarpeita ja odotuksia sekä mahdollistaa sosiaalisen tuen hyödyntämisen terveyskasvatustoiminnassa. On tärkeää, että kouluterveydenhuollon henkilöstö perehtyy koulun kasvatuksellisiin tavoitteisiin laajasti ja osallistuu asiantuntijana koulukohtaisen terveyskasvatuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Terveyskasvatus toteutuu yksilökohtaisena neuvontana ja ohjauksena sekä ryhmätilanteissa. Oppilashuollollinen yhteistyö toteutetaan kotien, opettajien sekä oppilashuoltoon osallistuvan muun henkilöstön kanssa. Tavoitteena on turvata oppilaalle mahdollisuus tasapainoiseen kehitykseen, edistää hänen hyvinvointiaan ja oppimistaan sekä auttaa selviytymään oppimisen vaikeuksista. Oppilashuoltoryhmän jäsenenä terveydenhoitaja on yhteisötasolla ratkaisemassa erilaisia ongelmatilanteita. Kodin, oppilashuoltohenkilöstön ja opettajien välinen yhteistyö on välttämätöntä esimerkiksi koulukiusaamisen ja väkivallan ehkäisemisessä tai kouluyhteisöä kohdanneen kriisitilanteen hallinnassa. Oppilashuoltoryhmät kokoontuvat kouluilla säännöllisesti ja oppilashuollon palveluja tarvitsevat pitkäaikaissairaat, erityisopetusta saavat tai kuormittavista elämäntilanteista selviämiseen tukea tarvitsevat oppilaat. Terveydenhoitaja tekee tarvittaessa kotikäyntejä oppilaan terveydentilan, elämäntilanteen tai muiden pulmien selvittämiseksi. Terveydenhoitajan vastaanotto on oppilaille avoin, he voivat oma-aloitteisesti tulla keskustelemaan ja kysymään neuvoja erilaisissa pulmatilanteissa. Terveydenhoitaja toimii asiantuntijana koulun ensiapuvalmiuksien järjestämisessä ja antaa ensiapua koulutapaturmissa ja erilaisissa sairauksissa. Terveydenhoitaja toimii pyydettäessä myös asiantuntijana oppitunneilla. Koulun ja kouluympäristön terveydellisten olojen valvonta kuuluu myös kouluterveydenhoitajan toimenkuvaan. Suun terveydenhuolto toteutuu pääosin hammashoitolassa kunkin oppilaan yksilöllisen tarpeen mukaan. Ensimmäiselle luokalle tulevan lapsen terveystarkastuksessa luodaan perusta pitkälle yhteistyösuhteelle. Terveystarkastus tehdään kevään aikana kouluterveydenhoitajan vastaanotolla. Koulutulokkaan terveystarkastuksessa pyritään kartoittamaan lapsen terveydentila, mahdolliset pitkäaikaissairaudet, lapsen perhesuhteet sekä fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kouluvalmius. Lapsen huoltajat ovat mukana tarkastuksessa ja aikaa tarkastuksen suorittamiseen varataan tunti. Toisella luokalla terveydenhoitaja keskustelee ennen terveystarkastusta lapsen opettajan kanssa hänen huomioistaan; oppilaan vahvuuksista ja pulmista ( sosiaalisista taidoista, arkuudesta, eristyneisyydestä, peloista, masentuneisuudesta, käytöshäiriöistä, ylivilkkaudesta, koulunkäyntiongelmista, poissaoloista, sopeutumisesta luokkaan, kastelu- ym. ongelmista, oppilaan perhetilanteesta).oppilaan vanhemmille lähetetään kyselylomake täytettäväksi tarkastusta varten (liite).vanhempien toivotaan osallistuvan tarkastukseen, jota varten varataan aikaa tunti.

Kolmannella luokalla terveydenhoitaja ja/tai koululääkäri keskustelevat ennen lääkärintarkastusta lapsen opettajan kanssa oppilaan vahvuuksista ja pulmista sekä sosiaalisista taidoista (arkuus, eristyneisyys, pelot, masentuneisuus, käytöshäiriöt, ylivilkkaus, koulunkäyntiongelmat, poissaolot, sopeutuminen luokkaan, kastelu-, ruokailu-, ym. ongelmat, oppilaan perhetilanne). Oppilaiden vanhemmille lähetetään terveyskyselylomake ja kutsu tarkastukseen, johon myös vanhempien toivotaan osallistuvan. Tarkastukseen varataan aikaa 15-20 min. Lääkärin yhteenveto vanhemmille lapsen terveydentilasta kirjallisesti. Päivitetään terveydenhoidon seurantasuunnitelma yhdessä vanhemman, terveydenhoitajan ja opettajan kanssa. Tarvittaessa ohjataan fysio- tai ravitsemusterapeutille, kuraattorille, psykologille tai jatkotutkimuksiin. Neljännellä luokalla terveystarkastus suoritetaan tarvittaessa yksilöllisen terveydenhoitosuunnitelman mukaisesti Viidennellä luokalla ennen tarkastusta keskustellaan opettajan kanssa oppilaiden vahvuuksista, ongelmista ja koulunkäynnistä. Viidennen luokan terveystarkastuksen tavoitteena on lapsen kehityksen seuranta ja tukeminen alkavassa murrosiässä, huomioiden oppilaan näkemykset omasta terveydestään, hyvinvoinnistaan, selviytymisestään ja terveystottumuksistaan. Oppilaat täyttävät ennen tarkastusta yhdessä huoltajan kanssa kyselylomakkeen, joka käydään keskustellen läpi. Vanhemmat kutsutaan tarkastukseen mukaan. Aikaa tarkastusta varten varataan 1 tunti. Keskustellaan oppilaan kanssa murrosiän muutoksista, tuetaan hyväksymään oma muuttuva vartalo, kasvu ja kehitys. Perhetilanteesta ja ystävyyssuhteista keskustellaan valmistaen lasta murrosiän myllerryksiin. Ohjataan oppilasta huolehtimaan omasta henkilökohtaisesta hygieniastaan, korostetaan terveellisen ravinnon ja liikunnan merkitystä. Kannustetaan oppilasta tupakoimattomuuteen ja päihteettömyyteen. Koulumenestyksestä ja harrastuksista keskusteltaessa huomioidaan oppilaan vahvuuksien korostamisen tärkeys. Kysytään koulukiusaaminen, pelot ja kenelle lapsi kertoo huolistaan. Uni- ja lepoasiat sekä vastuu omasta käyttäytymisestä terveytensä ja ympäristönsä suhteen keskustellaan. Keskustelussa kiinnitetään lisäksi huomiota esim. TV:n ja videoiden katseluun, tietokoneen käyttöön, tietokone- ja muiden pelien pelaamiseen. Päivitetään terveydenhoitosuunnitelma yhdessä oppilaan ja tämän vanhempien kanssa. Tarvittaessa ohjataan jatkohoitoon/- tutkimuksiin. Tarkastuksesta annetaan kirjallinen palaute vanhemmille. Pyydettäessä terveydenhoitaja pitää oppitunnin: alkava murrosikä 5.-6. luokan aikana. Kuudennella luokalla terveystarkastus suoritetaan tarvittaessa terveydenhoitosuunnitelman mukaisesti. Seitsemännellä luokalla ennen tarkastusta keskustellaan luokanvalvojan kanssa ja pyritään selvittämään oppilaan sopeutuminen uuteen luokkayhteisöön. Seitsemännen luokan oppilaan terveystarkastuksessa kiinnitetään huomiota erityisesti murrosiän kehityksen etenemiseen,