RAHOITUSTARKASTUKSELLE TOIMITETTAVA NYKYARVOMENETELMÄN MUKAINEN KORKORISKILASKELMA

1 (7) RAHOITUSTARKASTUKSELLE TOIMITETTAVA NYKYARVOMENETELMÄN MUKAINEN KORKORISKILASKELMA 1 Nykyarvomenetelmän mukainen korkoriski 1.1 Standardimenetelmä Rahoitustarkastuksen standardiin RA4.5 liittyvään R-raportointiin on liitetty uudet lomakkeet R10, R15, R16 ja R17, joiden avulla kerätään tietoja valvottavien nykyarvomenetelmällä lasketuista korkoriskeistä. Samalla on tehty tarkennuksia jo käytössä oleviin lomakkeisiin R07 ja R08. Uudistettu raportointi astuu voimaan siten, että 31.12.2007 tilanteesta alkaen pankit raportoivat sisäisten menetelmiensä mukaiset tulokset ja viimeistään 30.6.2008 tilanteesta alkaa myös standardimenetelmän mukainen raportointi. On toivottavaa, että pankit joilla on jo valmius standardimenetelmän mukaiseen raportointiin 31.12.2007 tilanteesta alkaen, aloittaisivat raportoinnin välittömästi. Uusien lomakkeiden toimittaminen Rahoitustarkastukselle hoidetaan sähköisesti osana normaalia korkoriskiraportointia. Lomakkeeseen R08 tehdyt muutokset pankkien tulee ottaa käyttöön viimeistään 30.6.2008 tilanteesta raportoitaessa. Siihen asti erä voidaan raportoida nykyisellä rivitunnuksella tai työkirjaa käytettäessä raportoimalla erä muihin kuin suojaaviin johdannaisiin. Nykyarvoperusteisen korkoriskin ilmoitusvelvollisuus koskee niitä valvottavia, jotka tällä hetkellä ilmoittavat Rahoitustarkastukselle standardin RA4.5 mukaisesti korkoriskinsä. Ilmoittamisessa käytetään samoja tiedonantajatasoja, kuin millä valvottava ilmoittaa muut korkoriskinsä (R -raportit) Rahoitustarkastukselle. Nykyarvomenetelmän mukaisella korkoriskillä tarkoitetaan rahoitustoiminnan (rahoitustaseen) koronmuutoksille herkkien erien ja johdannaissopimusten nykyarvonmuutosta, korkotason muuttuessa asetetun sokin mukaisesti. Valvottavat laskevat ja ilmoittavat nykyarvolaskelmaan perustuvat korkoriskiluvut sekä omaa sisäistä menetelmäänsä, että valvojan ohjeistamaa standardimenetelmää käyttämällä. Standardimenetelmässä korkoherkkien erien pääomat ja korkovirrat lasketaan yhteen maturiteettiluokittain ja saatujen nettovirtojen nykyarvovaikutus lasketaan käyttämällä maturiteettiluokkiin liittyviä, duraatioon pohjautuvia,

2 (7) 1.2 Sisäinen menetelmä kertoimia 1. Standardimenetelmässä johdannaiset huomioidaan linearisoituina kohde-etuus ekvivalentteina. Standardimenetelmän tarkoituksena on taata valvottavien yhdenvertainen kohtelu korkoriskejä arvioitaessa. Tämän lisäksi se mahdollistaa pankkien riskien aggregoinnin ja toimii vertailuarvona sisäisen menetelmän osoittamaa riskiä arvioitaessa. Valvottavalle standardimenetelmän mukaiset riskiluvut toimivat myös raportoinnin tarkistuksen välineenä sekä lomakkeiden R15, R16 ja R17 sisällön kannalta että arvioitaessa sisäisen menetelmän antamia riskilukuja. Standardimenetelmällä tehdyn laskelman lisäksi valvottavat raportoivat myös sisäisen menetelmänsä mukaisen nykyarvolaskentaan perustuvan korkoriskilukunsa. Suppeaa ja yksinkertaista liiketoimintaa harjoittaville pankeille standardimenetelmä tarjoaa lähtökohdan sisäisen mallin kehitykselle ja korkoriskin arviointiin, kun taas laajempaa liiketoimintaa harjoittaville ja monimuotoisempia instrumentteja (esim. johdannaiset) käyttäville pankeille standardimenetelmän ei voida katsoa olevan riittävä menetelmä korkoriskin mittaukseen. Sisäisellä menetelmällä lasketuista luvuista valvoja saa standardimenetelmää tarkemman kuvan valvottavan korkoriskitilanteesta ja toisaalta se tuo esiin valvottavan oman näkemyksen korkoriskeistään. Jotta sisäisellä menetelmällä lasketut luvut olisivat tulkittavissa ja ne voitaisiin huomioida riskejä arvioitaessa, on valvottavan dokumentoitava laskentamenetelmänsä riittävällä tarkkuudella ja toimitettava dokumentaatio Rahoitustarkastukselle nykyarvoperusteisen korkoriskiraportoinnin käynnistyessä. Mikäli valvottavan sisäiseen menetelmään tehdään myöhemmin oleellisia muutoksia, on muutokset dokumentoitava ja dokumentaatio toimitettava Rahoitustarkastukselle. Dokumentaatiosta tulisi käydä ilmi vähintään: Yksityiskohtainen kuvaus riskiluvun laskennassa käytetystä menetelmästä, sisältäen myös yksittäisten tuotteiden hinnoittelussa käytettävät menetelmät. 1 Tarkempi kuvaus laskentamenetelmästä löytyy dokumentista "Consultation paper on technical aspects of the management of interest rate risk arising from nontrading activities and concentration risk under the supervisory review process - CP 11", http://www.c-ebs.org/pdfs/cp11.pdf.

3 (7) 1.3 Standardisokki Oletukset, joita laskennassa on käytetty ja selvitys tehtyjen oletusten vaikutuksista riskilukuun ja sen luotettavuuteen. Mahdolliset tiedossa olevat menetelmän sisältämät puutteet ja niiden vaikutukset. Laskennassa käytettävät markkinatiedot ja niiden lähteet. Diskonttauksessa käytettävien korkokäyrien muodostaminen ja lähteet. Mahdollisten parametrien määräytyminen. Laskelmien vertailukelpoisuuden säilyttämiseksi jokaiselle valuutalle asetetaan erikseen perusskenaario korkojen muutokselle. Tätä korkokäyrien paralleelia siirtymää kutsutaan standardisokiksi. Kaikille valuutoille standardisokiksi on toistaiseksi asetettu ± 200 korkopistettä. Valvojalla on mahdollisuus muuttaa standardisokin kokoa paremmin markkinatilannetta vastaavaksi. Nykyarvomenetelmään perustuvia laskureita laatiessaan valvottavan on syytä varautua maturiteettiluokkakohtaisiin poikkeamiin sokin suuruudessa, toisin sanoen vaadittu sokki ei välttämättä ole korkokäyrän paralleeli siirtymä. Mahdollisista muutoksista standardisokeissa annetaan tarvittaessa valvottavatiedote sekä tiedotetaan suoraan ilmoitusvelvollisille valvottaville. Euroopan pankkivalvojien komitea (CEBS) muistuttaa 2, ettei standardisokki, joka vaaditaan vakavaraisuusvaatimus direktiivissä, missään tapauksessa ole riittävä tapa arvioida korkoriskin vaikutusta. Standardisokkilaskelmaa on täydennettävä sekä stressitesteillä että korkokatteen herkkyyslaskelmilla. 1.4 Nykyarvomenetelmän mukaiselle riskille asetettu raja Mikäli standardisokin mukainen nykyarvomenetelmällä laskettu korkoriski ylittää 20 % valvottavan omista varoista on valvottavan otettava yhteyttä Rahoitustarkastukseen, jotta tilanteen vaatimiin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä. Asetettu raja koskee sekä sisäisellä menetelmällä että standardimenetelmällä laskettuja riskilukuja. 2 Lomakkeiden täyttöohjeet nykyarvomenetelmän mukaiselle korkoriskille Uudet lomakkeet ovat osa raportointistandardin RA4.5 mukaista korkoriskin ilmoittamista, ja standardin ohjeet koskevat sellaisenaan myös nykyarvomenetelmällä toteutettua korkoriskin laskentaa ja ilmoittamista. 2 Consultation paper on technical aspects of the management of interest rate risk arising from nontrading activities and concentration risk under the supervisory review process - CP 11, http://www.c-ebs.org/pdfs/cp11.pdf.

4 (7) 2.1 Lomake R10 2.2 Lomakkeet R15 ja R16 Lomakkeiden R15, R16 ja R17 perusteella lasketaan nykyarvoperusteinen standardimenetelmän mukainen korkoriski. Lomakkeet täytetään eriin liittyvien luokittelutekijöiden mukaisesti, ellei näissä ohjeissa anneta muita eriä koskevia ohjeita. Erät raportoidaan etumerkeillä varustettuna siten, että korkojen nousun aiheuttaessa tappiota, erä raportoidaan negatiivisena. Pääsääntöisesti taseen vastaavaa raportoidaan negatiivisena ja vastattavaa positiivisena. Nettomuutos saa siten yhteenlaskettaessa suoraan oikean etumerkin. Rivillä 05 ilmoitetaan valvottavan sisäisellä menetelmällä laskettu nykyarvomuutos sarakkeiden otsikoissa ilmoitetuille koronmuutoksille. Rivin tietojen perusteella on tarkoituksena saada tietoa valvottavan position epälineaarisuuden vaikutuksesta korkoriskiin. Laskennassa käytettävän menetelmän tulee siis huomioida positioiden mahdollinen epälineaarinen käyttäytyminen korkojen muuttuessa. Rivillä 10 ilmoitetaan kunkin valuutan vallitsevat standardisokit korkopisteinä. Raportoitujen lukujen tarkoituksena on varmistaa, että valvottavat ovat käyttäneet laskelmissaan Rahoitustarkastuksen ilmoittamia sokkeja. Rivillä 15 ilmoitetaan valvottavan sisäisellä menetelmällä laskettu nykyarvon muutos tuhansina euroina standardisokin mukaiselle korkojen muutokselle. Mikäli ilmoitettu standardisokki vastaa jotain rivin 05 muutosta, voidaan riskiluku kopioida suoraan riviltä 05. Rivillä 20 ilmoitetaan lomakkeiden R15, R16 ja R17 tietojen perusteella laskettu standardimenetelmän mukainen nykyarvojen muutos standardisokin mukaiselle korkojen muutokselle. Laskennassa käytetään hyväksi modified duration mukaisia painokertoimia, jotka ovat saatavissa lomakkeelta Std painot. Standardimenetelmässä tarvittavat painokertoimet tulee huomioida kulloinkin voimassa olevien standardisokkien mukaisina. Painokerrointen laskennassa voidaan käyttää joko lomakkeella Std painot olevaa laskuria, tai Baselin komitean Consultative Document: Principles for the Management and Supervision of Interest Rate Risk (September 2003) mukaista laskentatapaa. Lomakkeille raportoitavien tietojen tarkoituksena on kuvata korkojen muutoksille herkkiä rahavirtoja. Lomakkeille raportoidaan kaikki riviotsikoiden mukaiset kassavirrat noudattaen aiemmin mainittua etumerkkisääntöä. Erät

5 (7) 2.3 Lomake R17 sisältävät aiempien ohjeiden mukaisesti sekä korko- että pääomavirrat. Rahavirtojen raportointiin on luotu uusi Virati O-luokittelutekijä, joka tullaan lisäämään luokittelumuistioon heti kuin mahdollista; luokittelutekijän kuvaus löytyy kappaleesta 4. Lomakkeella R15 noudatetaan maturiteettisarakkeissa J-kriteeriä Kr10. Kriteerin mukaiset erääntyneet ja järjestämättömät raportoidaan erikseen niille varattuun sarakkeeseen. Vaadittaessa maksettavat talletukset raportoidaan 9-12 kk maturiteettiluokkaan. Mikäli valvottava voi luotettavasti osoittaa, että jokin muu maturiteettioletus kuvastaa vaadittaessa maksettavien talletusten korkoriskiä selvästi paremmin, voi Rahoitustarkastus huomioida arvioissaan myös ilmoitetun oletuksen mukaiset laskelmat. Korkoherkät rahastosijoitukset raportoidaan erässä R15 rivi 60 Muut varat, rahastojen korkosidonnaisuuksien mukaisesti. Mikäli rahaston korkosidonnaisuuksia ei tiedetä, raportoidaan sijoitukset niiden keskimaturiteetteihin (duraation mukaan). Johdannaiset raportoidaan käyttäen samaa etumerkkisääntöä, kuin taseerissäkin. Optiot ilmoitetaan maturiteettinsa mukaisessa luokassa, kohde-etuus ekvivalentiksi muutettuna, eli delta-arvoonsa. Korkoriskiraportoinnissa deltaarvolla tarkoitetaan, optiotyypistä riippumatta, aina option hinnan herkkyyttä suhteessa koronmuutoksille. Sarjaoptiot, eli Cap ja Floor sopimukset, pilkotaan yksittäisiksi optioiksi ja jokainen sopimukseen kuuluva optio raportoidaan maturiteettinsa mukaisesti oikeaan maturiteettiluokkaan. Termiini ja futuurisopimukset käsitellään muodostamalla sopimukset synteettisesti lyhyestä ja pitkästä positiosta. Koronvaihtosopimusten ja muiden swap-sopimusten vaihtuvakorkoinen jalka raportoidaan ilmoittamalla, lähimpään korontarkistusajankohtaan asti kertyvät rahavirrat maksuajankohtansa mukaisiin maturiteettiluokkiin (Oluokittelutekijä 0910) ja pääoma lähimpään korontarkistusajankohtaan (O 0904). Kiinteäkorkoisen jalan rahavirrat ilmoitetaan maksuajankohtansa mukaisiin maturiteettiluokkiin (O 0910). Rahavirtojen O-luokittelutekijän 0910 määritelmä löytyy kappaleesta 4. Mikäli muut kuin lomakkeella R17 mainitut johdannaiset aiheuttavat korkojen muuttuessa selviä muutoksia pankin varoissa tai veloissa, tulee myös

6 (7) 3 Muutokset lomakkeissa R07 ja R08 4 Muutoksia Virati luokitteluissa nämä sopimukset raportoida. Tämä tarkoittaa esim. suurta määrää osakejohdannaisia, joiden standardikorkosokin aikaansaama arvonmuutos (rhovaikutus) on korkoriskilukuun nähden merkittävä. Tällaiset sopimukset raportoidaan rivin 2520 sopimustyyppiä vastaavalle alariville. Lomakkeesta R07 on muutettu joidenkin rivien luokittelutekijöitä. Osa muutoksista on tehty vastaamaan valvottavien nykyistä raportointikäytäntöä ja joidenkin muutosten tarkoituksena on ollut parantaa ilmoitettujen lukujen tulkittavuutta. Koronvaihtosopimusten pääomasaamiset ja velat, eli rivit 20100705 ja 20100710, C-kriteeriä on muutettu. Uusi kriteeri on Kr03 eli lähin korontarkistusajankohta. Koronvaihtosopimusten vaihtuvakorkoinen jalka raportoidaan ilmoittamalla korko ja pääoma lähimpään korontarkistusajankohtaan ja kiinteäkorkoisen jalan rahavirrat maksuajankohtansa mukaisiin maturiteettiluokkiin. Rivien 25100705 ja 25100710 luokittelutekijää O on muutettu siten, että erät raportoidaan delta kertoimella korjattuina. Myös kaupankäyntivarastoon luettavien johdannaissopimusten, rivi 30, O- luokitus on muutettu. Uusi luokitus optioille on 0907 eli delta-kertoimella korjattu arvo ja muille kuin optiotuotteille 0904 eli kohde-etuuden nimellisarvo. Swap- ja termiinisopimukset raportoidaan, kuten edellä on esitetty. Erät raportoidaan siten, että koron laskulta suojaavat ilmoitetaan negatiivisina lukuina ja koron nousulta suojaavat positiivisina lukuina. Sarjaoptioita, eli Cap ja Floor -sopimuksia ilmoitettaessa on huomattava, että jokainen sopimukseen kuuluva optio, eli caplet tai floorlet, raportoidaan erikseen maturiteettinsa mukaiseen luokkaan. Lomakkeen R08 rivit on jaettu kahteen osaan. Toisistaan poikkeavien raportointikäytäntöjen välttämiseksi muokatussa lomakkeessa ilmoitetaan erikseen joukkovelkakirjoja suojaavat ja muut johdannaiset. Virati luokittelupaketin maturiteettiluokituksiin C on lisätty kaksi uutta luokkaa: C1701 (15v < t < 20v) ja C1702 (t > 20v). Virati luokittelupaketin tasearvojen muutokset luokituksiin on lisätty uusi luokittelutekijä O 0910:

7 (7) O 09 10 Sopimuksen mukaiset odotetut rahavirrat Tarkoittaa sopimuksen mukaisia odotettuja rahavirtoja (korko- ja pääomavirrat), jotka raportoidaan maksuajankohtansa mukaisiin maturiteettiluokkiin sopimuksen jäljellä olevana juoksuaikana. RAHOITUSTARKASTUS Jukka Vesala apulaisjohtaja rahoitusanalyytikko