Standardi RA4.6. Järjestämättömien ja nollakorkoisten saamisten ilmoittaminen. Määräykset ja ohjeet

Transkriptio

1 Standardi RA4.6 Järjestämättömien ja nollakorkoisten saamisten ilmoittaminen Määräykset ja ohjeet

2 ilmoittaminen dnro 2/120/ (2) SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltaminen 4 2 Tavoitteet 5 3 Normiperusta 6 4 Järjestämättömän saamisen määrittely Lainat ja muut saamiset Lainat julkisyhteisöille ja valvottaville Rahoitusyhtiötuotteet Luottokorttiluotot Erityistapaukset ja poikkeukset edellä mainituista periaatteista Valvottavan antama takaus Konkurssisaaminen Velallisen saneerausmenettely tai velkajärjestely Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat Nollakorkoiset saamiset Alikorkoiset saamiset 11 5 Ilmoituksen laatiminen ja toimittaminen Rahoitustarkastukselle Ilmoituksen sisältö Pankit, jotka toimittavat ilmoituksen suoraan Rahoitustarkastukselle12

3 ilmoittaminen dnro 2/120/ (3) 5.3 Pankit, joiden ilmoitukset toimitetaan Rahoitustarkastukselle keskitetysti Säästöpankit Osuuspankkien yhteenliittymään kuuluvat jäsenosuuspankit _ Paikallisosuuspankit Raportoitujen tietojen oikeellisuuden varmentaminen 13 6 Lisätiedot 15 7 Kumotut määräykset 16

4 ilmoittaminen dnro 2/120/ (4) 1 SOVELTAMINEN (1) Raportointistandardia sovelletaan seuraaviin Rahoitustarkastuksesta annetun lain (587/2003) tarkoittamiin valvottaviin: talletuspankit luottoyhteisöt (ainoastaan järjestämättömät saamiset, J-raportti) talletuspankkien ulkomaiset sivukonttorit ulkomaisten luottolaitosten sivukonttorit, jotka harjoittavat talletuspankkitoimintaa Suomessa (ainoastaan pankkijärjestelmän tila, S- raportti) (2) Standardissa käytetään yleisnimitystä valvottava kaikista standardin soveltamisalaan kuuluvista yhteisöistä.

5 ilmoittaminen dnro 2/120/ (5) 2 TAVOITTEET (1) Tässä standardissa määritellään valvottavien luottoriskiin sisältyvät raportointivelvoitteet. Tämä raportointistandardi liittyy määräyskokoelman pääjaksoon 4 Vakavaraisuus ja riskien hallinta sisältyvään luottoriskien hallinnan standardiin 4.4a. (2) Standardin tavoitteena on varmistaa, että Rahoitustarkastus saa tietoa valvottavan luottoriskiasemasta. Luottoriski on pankkitoimintaa harjoittavien valvottavien merkittävin riski. Valvottavien luottoriskien hallinnalla ja valvonnalla on suuri merkitys varmistettaessa pääomien riittävyys suhteessa toiminnassa otettuihin riskeihin ja riskien toteutumisen aiheuttamiin tappioihin.

6 ilmoittaminen dnro 2/120/ (6) 3 NORMIPERUSTA (1) Rahoitustarkastuksen sääntely perustuu luottolaitostoiminnasta annetun lain (1607/1993) 68 :ään. Oikeus saada tässä raportointistandardissa tarkoitettuja tietoja perustuu Rahoitustarkastuksesta annetun lain (587/2003) 15 :n 2 momenttiin ja ulkomaisen luotto- ja rahoituslaitoksen toiminnasta Suomessa annetun lain (1608/1993) 16 :ään.

7 ilmoittaminen dnro 2/120/ (7) 4 JÄRJESTÄMÄTTÖMÄN SAAMISEN MÄÄRITTELY 4.1 Lainat ja muut saamiset Perustelu (1) Järjestämätön saaminen perustuu sopimusrikkomukseen. (2) Jos saamisen korko on ollut erääntyneenä ja maksamatta 90 päivää, koko pääoma on merkittävä järjestämättömäksi. (3) Jos saamisen pääoma tai sen osa on ollut erääntyneenä ja maksamatta 90 päivää, koko pääoma on merkittävä järjestämättömäksi riippumatta siitä, onko korko maksettu vai ei. (4) Jos velallinen on hoitanut saamisen koron, mutta ei ole pystynyt lyhentämään pääomaa, saamista ei merkitä järjestämättömäksi, jos valvottava ja velallinen ovat sopineet uudesta maksuaikataulusta. (5) Järjestämättömiksi saamisiksi merkitään edellä esitettyjen periaatteiden mukaan kaikki antolainaukseen liittyvät saamiset riippumatta siitä, millaisella instrumentilla saaminen on syntynyt. Siten esimerkiksi seuraavista eristä voi aiheutua valvottavalle järjestämättömiä saamisia: rahoitusyhtiötuotteet luottokorttisaamiset joukkovelkakirja- ja debentuurilainat yritystodistukset arvopapereiden myynti- ja ostosopimukset.

8 ilmoittaminen dnro 2/120/ (8) 4.2 Lainat julkisyhteisöille ja valvottaville (6) Erääntynyt ja maksamaton saaminen tai valvottavan takauksen perusteella maksama suoritus on merkittävä järjestämättömäksi saamiseksi, huolimatta siitä, että velallinen on julkisyhteisö tai valvottava tai saamisella on valvottavan tai julkisyhteisön takaus tai vastasitoumus. (7) Jos julkisyhteisön takaaman saamisen maksamaton korko voidaan lain säännösten perusteella liittää pääomaan, eikä velallinen ole rikkonut lainasopimusta, ei saamista merkitä järjestämättömäksi eikä nollakorkoiseksi saamiseksi. 4.3 Rahoitusyhtiötuotteet (8) Lainatyyppisten tuotteiden osalta sekä ostolaskujen ja yksittäisten osamaksusopimusten rahoituksessa on jäljellä oleva saaminen merkittävä järjestämättömäksi saamiseksi samoin edellytyksin kuin lainat ja muut saamiset. (9) Luototuspohjaisessa osamaksusopimusten rahoituksessa sovitun käyttöasteen ylittävä osuus on merkittävä järjestämättömäksi, kun ylitys on kestänyt 90 päivää. Käyttöasteen ylittävää osuutta laskettaessa on rahoitettavista sopimuksista poistettava sopimus viimeistään silloin, kun osamaksuerä on ollut erääntyneenä ja maksamatta 90 päivää. (10) Diskonttauspohjaisessa osamaksusopimusten rahoituksessa yksittäinen osamaksusaaminen on merkittävä järjestämättömäksi, kun osamaksuerä on ollut erääntyneenä ja maksamatta 90 päivää. (11) Factoringrahoituksessa rahoitussopimuksessa sovitun luototusasteen ylittävä osuus on merkittävä järjestämättömäksi, kun ylitys on kestänyt 90 päivää. Luototusasteen ylittävää osuutta laskettaessa on rahoitettavasta sopimuskannasta poistettava laskusaaminen viimeistään silloin, kun se on ollut erääntyneenä ja maksamatta 90 päivää. (12) Jos myyjäyritys, jolla on luototuspohjainen osamaksulimiitti tai factoringlimiitti rahoitusyhtiötoimintaa harjoittavassa luottolaitoksessa (myöhemmin rahoitusyhtiö), on asetettu konkurssiin, merkitään luototusasteen ylittävä osuus järjestämättömäksi. Luototusasteen ylittävää osuutta laskettaessa on sopimuskannasta poistettava sopimus tai laskusaaminen viimeistään silloin, kun ostajan osamaksuerä tai lasku on ollut erääntyneenä ja maksamatta 90 päivää. (13) Leasingrahoituksessa leasingkohteen hankintameno suunnitelman mukaisten poistojen jälkeen on merkittävä järjestämättömäksi, kun leasingvuokpuh

9 ilmoittaminen dnro 2/120/ (9) ra on ollut erääntyneenä ja maksamatta 90 päivää. Saaminen on järjestämätön niin kauan kuin vuokraerä on maksettu tai leasingkohde on realisoitu. (14) Laskusaamisten ostosopimuksissa saaminen merkitään järjestämättömäksi, kun ostajayrityksen suoritus rahoitusyhtiölle on ollut erääntyneenä ja maksamatta 90 päivää. 4.4 Luottokorttiluotot (15) Valvottavan konsernin on raportoitava konserniin kuuluvan rahoitusyhtiön 90 päivää erääntyneinä ja maksamattomina olleet luottokorttisaamiset edellä esitettyjen periaatteiden mukaan ja ilmoitettava nämä saamiset tytäryhtiön tiedoissa sekä laskettava ne mukaan konsernin järjestämättömien saamisten loppusummaan. 4.5 Erityistapaukset ja poikkeukset edellä mainituista periaatteista Valvottavan antama takaus (16) Valvottavan antama takaus on merkittävä järjestämättömäksi takaussaamiseksi viipymättä sen jälkeen, kun valvottava on takauksen perusteella suorittanut maksun. Jos valvottava on joutunut suorittamaan vain osan takauksesta, järjestämättömäksi takaussaamiseksi merkitään ainoastaan maksettu osa. Jos valvottava on joutunut maksamaan korkoa takauksen perusteella, korko sisällytetään järjestämättömään takaussaamiseen. Erääntyneitä ja maksamattomia provisiosaamisia ei merkitä järjestämättömiin saamisiin Konkurssisaaminen (17) Jos velallinen on asetettu konkurssiin, saaminen on merkittävä järjestämättömäksi konkurssiin asettamispäivästä, mikäli sitä ei ole jo aikaisemmin merkitty järjestämättömäksi Velallisen saneerausmenettely tai velkajärjestely (18) Velallista koskeva saneerausmenettely tai velkajärjestelyn alkaminen tuomioistuimessa ei aiheuta poikkeamista tämän standardin määräyksistä. (19) Saaminen merkitään siten edelleenkin saamiskohtaisesti järjestämättömäksi, kun suoritus on ollut laiminlyötynä 90 päivää, ja takaus, kun valvottava on sen perusteella suorittanut maksun. Pelkästään se seikka, että valvotpuh

10 ilmoittaminen dnro 2/120/ (10) tavalla on tiedossa velallisen saneerausmenettely tai velkajärjestelyn alkaminen, ei ole peruste merkitä hoidettua saamista järjestämättömäksi. Perustelu (20) Poikkeamaa pääsäännöstä ei myöskään aiheuta se, että maksamatta jättäminen johtuu laista. (21) Järjestämätön saaminen poistetaan järjestämättömistä, kun tuomioistuin on päätöksellään vahvistanut velallisen osalta saneerausohjelman tai velkajärjestelyn ja päätös on tullut lainvoimaiseksi tai vahvistettua ohjelmaa on muutoksenhausta huolimatta noudatettava. (22) Mikäli velallinen ei kuitenkaan pysty noudattamaan ohjelmaa, on saaminen merkittävä uudelleen järjestämättömäksi, kun saamisen korko tai pääoma on ollut vahvistetun ohjelman mukaisen eräpäivän jälkeen laiminlyötynä 90 päivää. Yhden saamisen koron tai pääoman laiminlyönti ei kuitenkaan automaattisesti aiheuta muiden saamisten merkitsemistä järjestämättömäksi, vaan jokaista saamista on tarkasteltava erikseen. (23) Jos saaminen on tuomioistuimen vahvistaman ohjelman mukaan määrätty kokonaan nollakorkoiseksi, se on raportoitava Rahoitustarkastukselle nollakorkoisissa saamisissa. (24) Jos vahvistetussa ohjelmassa on määrätty saamisen pääoma maksettavaksi ensin ja vasta tämän jälkeen pääomalle kertyvät korot, saaminen ei ole nollakorkoinen Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat (25) Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä rahoitusvaroista aiheutuvia tappioita käsitellään kirjanpidossa korkokuluina tai korko-, valuutta- tai arvopaperituottojen vähennyserinä sekä suojauslaskennan tuottojen vähennyksenä. Koska kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä rahoitusvaroista aiheutuvia tappioita ei kirjata arvonalentumistappioiksi, niitä ei myöskään merkitä järjestämättömiksi. 4.6 Nollakorkoiset saamiset Perustelu (26) Nollakorkoisena pidetään saamista, josta ei saada korkotuottoa. Järjestämätön saaminen perustuu sopimusrikkomukseen, kun taas nollakorkoinen saaminen perustuu valvottavan ja velallisen väliseen sopimukseen.

11 ilmoittaminen dnro 2/120/ (11) 4.7 Alikorkoiset saamiset Perustelu (27) Alikorkoisina pidetään saamisia, joiden korko on yli 0,01 % ja marginaali on nolla tai negatiivinen. Alikorkoisiksi saamisiksi ei merkitä luottoja, joiden hinnoitteluperusteena on vastaava talletus.

12 ilmoittaminen dnro 2/120/ (12) 5 ILMOITUKSEN LAATIMINEN JA TOIMITTAMINEN RAHOITUSTARKASTUKSELLE 5.1 Ilmoituksen sisältö (1) Raportointistandardi koskee tietoja, joiden avulla seurataan valvottavan luottoriskiä. Raportit ovat Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset (J) ja Pankkijärjestelmän tila (S). Tiedonkeruun J-raportti sisältää tiedot valvottavan järjestämättömistä saamisista, nollakorkoisista saamisista ja arvonalentumistappioista. S-raportti sisältää edellä mainitut tiedot sektoreittain ja toimialoittain. (2) Tiedot ilmoitetaan viranomaisten yhtenäistetyn tiedonkeruun 2.-vaiheen (Virati 2) mukaisesti ja tiedonkeruukehikosta tarkemmin ilmenevällä tavalla. Tiedonkeruun 2.-vaiheen ovat Tilastokeskus, Suomen Pankki ja Rahoitustarkastus yhteisesti hyväksyneet ja toimittaneet valvottaville. (3) Rahoitustarkastus voi hakemuksesta myöntää ulkomaisen luottolaitoksen talletuspankkitoimintaa Suomessa harjoittavalle sivukonttorille vapautuksen pankkijärjestelmän tilan (S) raportoinnista Rahoitustarkastukselle, mikäli sivukonttorin Suomessa harjoittama luotonanto on vähäistä. 5.2 Pankit, jotka toimittavat ilmoituksen suoraan Rahoitustarkastukselle (4) Liikepankit, talletuspankkien ulkomaiset sivukonttorit ja ulkomaisten luottolaitosten talletuspankkitoimintaa Suomessa harjoittavat sivukonttorit ovat

13 ilmoittaminen dnro 2/120/ (13) velvollisia toimittamaan edellä kohdassa 5.1 edellytetyt raportit suoraan Rahoitustarkastukselle. (5) Säästöpankit, paikallisosuuspankit ja osakeyhtiömuotoiset säästö- ja osuuspankit ovat velvollisia toimittamaan itseään koskevat luottoriskitiedot suoraan Rahoitustarkastukselle, mikäli tietoja ei toimiteta keskitetysti. 5.3 Pankit, joiden ilmoitukset toimitetaan Rahoitustarkastukselle keskitetysti Säästöpankit (6) Säästöpankit toimittavat edellä kohdassa 5.1 edellytetyt raportit säästöpankkitarkastukselle viimeistään sen määräämänä ajankohtana, jollei Rahastustarkastus ole jollekin pankille erikseen antanut muuta määräystä. Säästöpankkitarkastus toimittaa tiedot Rahoitustarkastukselle Osuuspankkien yhteenliittymään kuuluvat jäsenosuuspankit (7) Osuuspankkilaissa tarkoitetun keskusyhteisön jäsenosuuspankki toimittaa edellä kohdassa 5.1 edellytetyt raportit ainoastaan keskusyhteisölle viimeistään sen määräämänä ajankohtana, jollei Rahoitustarkastus ole erikseen antanut muuta määräystä jollekin osuuspankille. Keskusyhteisö toimittaa jäsenosuuspankkien tiedot Rahoitustarkastukselle Paikallisosuuspankit Suositus (8) Rahoitustarkastus suosittaa, että paikallisosuuspankit toimittavat edellä kohdassa 5.1 edellytetyt raportit Paikallisosuuspankkiliittoon. Paikallisosuuspankkiliitto toimittaa kaikkien näiden osuuspankkien tiedot Rahoitustarkastukselle. (9) Mikäli tietoja ei toimiteta keskitetysti, paikallisosuuspankki on velvollinen toimittamaan tietonsa vaaditussa muodossa suoraan Rahoitustarkastukselle. 5.4 Raportoitujen tietojen oikeellisuuden varmentaminen (10) Valvottavan on laadittava seloste raportoitujen tietojen oikeellisuudesta. Menettelyn tavoitteena on varmistaa, että valvottavan Rahoitustarkastukselle toimittamat tiedot ovat tarkistettuja ja oikeita. Seloste päivätään, ja sen allekirjoittavat sekä raportin laatija että tietojen oikeellisuuden varmentaja. Valpuh

14 ilmoittaminen dnro 2/120/ (14) vottavan on säilytettävä allekirjoitettu seloste ja esitettävä se pyydettäessä Rahoitustarkastukselle. Seloste on laadittava ensimmäisen kerran alkaen toimitetuista raporteista. Seloste on päivitettävä aina, kun sen kuvaama prosessi muuttuu. (11) Rahoitustarkastuksen Internet-sivuilta () Sääntely-osiosta on saatavissa ohjeet seloste-lomakkeen täyttämisestä ja toimittamisesta konekielisesti Rahoitustarkastukselle. (12) Jos valvottava jatkuvasti ilmoittaa Rahoitustarkastukselle virheellisiä tietoja, sille lähetetään kirjallinen selvityspyyntö. Valvottavan on vastauksessaan esitettävä toimenpidesuunnitelma virheellisen raportoinnin korjaamiseksi. Tämän standardin noudattamatta jättäminen voi johtaa hallinnollisiin tai muihin seuraamuksiin.

15 ilmoittaminen dnro 2/120/ (15) 6 LISÄTIEDOT Standardista vastaavan henkilön yhteystiedot ovat Rahoitustarkastuksen Internet-sivuston Standardien vastuuhenkilöt -luettelossa. Lisätietoja antaa myös: VV: Luottoriskit, puh

16 ilmoittaminen dnro 2/120/ (16) 7 KUMOTUT MÄÄRÄYKSET (1) Tällä standardilla kumotaan seuraavat määräykset: Määräys järjestämättömien ja muiden 0-korkoisten saatavien ilmoittamisesta (annettu , dnro 1/331/2000). Määräys Osuuspankkien yhteenliittymään kuuluvien yritysten järjestämättömien ja muiden 0-korkoisten saatavien ilmoittamisesta (annettu , dnro 2/331/2000). Määräys luottolaitoksen ja sen konsernin tilinpäätökseen sekä kirjanpitoon perustuvien valvontatietojen toimittamisesta Rahoitustarkastukselle (annettu , dnro 18/420/98). Määräys Osuuspankkien yhteenliittymän tilinpäätökseen sekä kirjanpitoon perustuvien valvontatietojen toimittamisesta Rahoitustarkastukselle (annettu , dnro 1/420/2000).