Joensuu 23.9.2014 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1
Luento 1 MITÄ OMISTAN? Suomalaisen metsän biologiaa Suot Kasvupaikkatyypit Suomen puulajit Kehitysluokat Metsään.fi-palvelu 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 2
Pohjoinen havumetsävyöhyke Sataa enemmän kuin haihtuu Soistuminen tyypillistä, turvemaat Karike ei hajoa kuntta Metsämaa hapanta Puusto pääosin havupuuta 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 3
Puuston keskitilavuus metsämaalla Häme-Uusimaa 160 m3/ha Pohjois-Pohjanmaa 86 m3/ha Lappi 65 m3/ha Pohjois-Karjala 118 m3/ha Koko maa 107 m3/ha kuva: Metla Metsätilastollinen vuosikirja 2008 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 4
KASVUN TEKIJÄT 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 5
Kasvun tekijät Lämpö Valo Vesi Maaperän rakenne Ravinteet 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 6
Lämpö Lämpösumma on kasveille tärkeämpi kuin vuorokautinen lämpötila Ihminen vaikuttaa metsän lämpötilaan mm:» Harvennuksilla» Maanmuokkauksella 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 7
Keskimääräinen lämpösumma d.d 1981-2010 Ilmatieteen laitos Lämpösumma Kasvukauden aikana + 5 astetta ylittävien vuorokautisten keskilämpötilojen summa Lämpösumman on oltava tarpeeksi suuri, jotta esim. lehdet puhkeavat tai siemen tuleentuu. d.d = degree days Termiset vuodenajat (vuorokauden keskilämpötila pysyvästi, astetta) - Kevät 0-10 - Kesä >10 - Syksy 0-10 - Talvi <10 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 8
Kasvukausi Vuorokauden keskilämpötila pysyvästi +5 asteen yläpuolella Pituus 120-180 vrk Kasvukausi ja männyn kasvurytmi Männyn paksuuskasvu Männyn juuriston kasvu Männyn pituuskasvu Kasvukausi Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 9
Vesi Suomessa sataa enemmän kuin haihtuu vettä Tiiviit ja alavat maat soistuvat Vesi liikkuu maakerrosten välillä (pohjavesi ja kapillaari-ilmiö) Sademäärä (mm) keskimäärin kasvukauden aikana 1981-2010 Ilmatieteen laitos 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 10
Raekoon vaikutus Ravinteet kiertävät paremmin hienojakoisessa maassa Hienojakoinen maa pidättää vettä Ääripäässä hienojakoisin savimaa Ihminen vaikuttaa maaperän rakenteeseen» Maanmuokkaus 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 11
Ravinteet Kangasmailla yleensä riittävästi Suomen yleisin maannos podsoli» Vesi huuhtoo karikkeesta vapautuvia ravinteita kohti pohjamaata» Pintamaa usein köyhäravinteista ja hapanta kunttaa» Ravinteiden kierto tapahtuu noin 0-30 cm syvyydessä 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 12
Valo Suomessa valoa on riittävästi kasvukauden aikana Metsässä puulajeilla on eri valon määrän vaatimukset Ihminen voi vaikuttaa valon määrään metsänhoidolla 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 13
2040 2069 A2-skenaariolla Keskimääräinen tehollinen lämpösumma Ilmatieteen laitos Ilmasto muutoksessa Keskeisimmät muutokset Suomessa ilmaston muuttuessa Lämpötilat kohoavat Muutokset tuuliin arvioilta vähäiset Sademäärät kasvavat erityisesti syksyllä ja talvella Lumi ja routa vähenee 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 14
Metsien käyttö hillitsee ilmastonmuutosta Hiilen kertyminen ilmakehään on osasyy ilmastonmuutokseen Metsä sitoo hiiltä kasvien kasvaessa ja vapauttaa hiiltä kasvien hajotessa Puupohjaiset tuotteet sitovat hiiltä koko elinkaarensa ajaksi 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 15
Kivennäis- ja turvemaat Kivennäismaat (kangasmaa, kangas) Turvemaat» korpi» räme» avosuot; neva, letto Ojitetut suot» ojikot» muuttumat» turvekankaat 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 16
Suot Kasvupaikkoja, joissa suokasvillisuus on vallitsevana tai jossa kasvualustana on turve Suokasvillisuus: rahkasammalet, sarat, suovarvut, suomuurain Pintakasveista yli 75 % suokasveja Turpeen paksuus yli 30 cm Turvemaiden osuus metsämaasta vaihtelee eri puolilla maata, turvemaita noin 30 % Suomen pinta-alasta 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 17
Räme 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 18
Korpi 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 19
KASVUPAIKKATYYPIT 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 20
Kasvupaikkatyypit (A.K.Cajander) Lehdot Lehtomaiset kankaat Tuoreet kankaat Kuivahkot kankaat Kuivat kankaat Karukkokankaat 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 21
Kasvupaikkatyyppien ominaisuudet KUIVA KANGAS TUORE KANGAS LEHTO VESI x xx xxx RAVINTEET x xx xxx RAEKOKO xxx xx x VALO xxx xx x ELOPER. KERROKSEN PAKSUUS x xx xxx MAAPERÄN PIENELIÖIDEN TOIMINTA x xx xxx LAJILUKU x xx xxx BIOMASSAN UUSIUTUMISNOPEUS x xx xxx Lähde: Lehto ja Leikola: Käytännön metsätyypit 1987 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 22
Hoidetun männikön kasvukyky eri kasvupaikoilla 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 23
Lehto 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 24
Lehtomainen kangas 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 25
Tuore kangas 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 26
Kuivahko kangas 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 27
Kuiva kangas 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 28
Karukkokangas 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 29
PUULAJIT 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 30
Suomen puulajit Puu on suurikokoinen monivuotinen puuvartinen kasvi, jolla on yleensä yksi hallitseva varsi ja latvus» Pienemmät puuvartiset kasvit, joilla on useita varsia ovat pensaita tai varpuja.» Joskus rajanveto voi olla vaikeaa, koska pensailla ja varvuilla on puumaisia piirteitä. Suomessa 32 puulajia» Neljä havupuulajia, loput lehtipuita Jääkauden jälkeen tulivat koivu ja mänty, kuusi saapui myöhemmin Metsätaloudessa tärkeimmät ovat mänty, kuusi ja koivu 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 31
Suomen puulajiluettelo LEHTIPUUT LEHTIPUUT HAVUPUUT Rauduskoivu Betula pendula Suomenpihlaja Sorbus hybrida Mänty Pinus sylvestris Hieskoivu Betula pubescens Ruotsinpihlaja Sorbus intermedia Kuusi Picea abies Haapa Populus tremula Tammi Quercus robur Kataja Juni communis Tervaleppä Alnus glutinosa Saarni Fraxinus excelsior PARHAITEN MENESTYVÄT ULKOMAISET LAJIT Harmaaleppä Alnus incana Lehmus Tilia cordata Siperianlehtikuusi Larix sibirica Raita Salix caprea Vaahtera Acer platanoides Kontortamänty Pinus contorta Halava Salix pentandra Vuorijalava Ulmus glabra Mustakuusi Picea mariana Tuomi Prunus padus Kynäjalava Ulmus laevis Douglaskuusi Pseudotsuga menziesii Pihlaja Sorbus aucuparia Metsäomenapuu Malus sylvestris Hybridihaapa P. tremula * tremuloides *Metsäsertifioinnissa luetaan kotim. puulajiksi 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 32
Metsän kasvun vaiheet aukeasta alasta metsään Havupuut: Valtaavat kasvupaikan ajan saatossa Sietävät varjostusta Puulla hyvä tuotoskyky Mänty toimii karuilla kasvupaikoilla lehtipuiden tavoin Lehtipuut: Täyttää aukeat alat nopeasti Hyvä siemensato Nuorena nopeakasvuisia Vaativat runsaasti valoa 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 33
Metsän kehittyminen ja uudistumisen syyt tai keinot Yksittäisten puiden kuoleminen Tuulenkaadot, tuhot Pieni metsäpalo Kiertoaika = esimerkiksi 120 v Uudistushakkuu Uudistushakkuu Uudistushakkuu Juha Varhi 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 34
Mänty Runsaasti valoa vaativa puulaji Reagoi voimakkaasti valon määrään» Oksat» Neulasmassa Yleisin puulajimme Kasvaa lähes kaikilla kasvupaikoilla, paras puuntuotannollinen laatu karuilla kasvupaikoilla Syvä juuristo, paalujuuri Hyvät siemenvuodet 5-7 vuoden välein SMY, Puulajit-vihko 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 35
Männyn alaoksat karsiutuvat valon puutteessa 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 36
Kuusi Päätevaiheen valtalaji Kasvupaikkana rehevät maat Puolivarjopuu Alikasvoksena esiintyy kuivillakin mailla Maanpinnanmyötäinen juuristo Laholle altis Hyvät siemenvuodet mäntyä harvemmin SMY, Puulajit-vihko 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 37
Koivu Raudus- ja hieskoivu Kasvupaikkana rehevät maat, hieskoivu myös tiiviillä maalla ja turvemailla Rauduskoivu taloudellisesti merkittävämpi Runsaasti siementä lähes joka vuosi Järeytyäkseen vaatii runsaasti kasvutilaa 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 38
Hies- ja rauduskoivu SMY, Puulajit-vihko 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 39
Rauduskoivikko 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 40
Hieskoivikko 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 41
KEHITYSLUOKAT 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 42
Kehitysluokat A0 = Aukea S0 = Siemenpuumetsikkö, noin 50 mä- tai koivupuuta/ha, ei vakiintunutta taimikkoa 05 = Suojuspuumetsikkö, 150-300 puuta /ha + kuusen taimia T1 = Pieni taimikko, alle 1,3 metriä pituutta T2 = Varttunut taimikko, yli 1,3m pituutta, paksuutta alle 8 cm Y1 = Ylispuustoinen taimikko, S0+T1 02 = Nuori kasvatusmetsä, lpm 8-16 cm havupuut yli 7m, lehtipuut yli 9 m 03 = Varttunut kasvatusmetsikkö läpimitta yli 16 cm 04 = Uudistuskypsä Er = Eri-ikäisrakenteinen metsä 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 43
Muokattu, A0 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 44
Siemenpuita, S0 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 45
Kehitysluokka T1 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 46
Männikkö, T2 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 47
Kehitysluokka, 02 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 48
Männikkö, 03 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 49
Männikkö, 04 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 50
METSÄVARATIETO 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 51
10.11.2014 Suomen metsäkeskus 52
Metsikkökuvio Metsänhoidon ja hakkuiden käsittely-yksikkö Puustoltaan ja maapohjaltaan yhtenäinen alue Jakoperusteena myös» kehitysluokka» toimenpiteet 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 53
Metsätieto Kasvupaikka + puusto + käsittelyhistoria + toimenpide-ehdotus jne. jne. Metsäsuunnitelma Metsään.fi-palvelu 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 54
10.11.2014 Suomen metsäkeskus 55
ILLAN TÄRKEIMMÄT Kasvuolosuhteet määräävät metsän mahdollisuudet Metsätila koostuu pienemmistä kokonaisuuksista kuvioista Metsävaratieto auttaa päättämään metsän hoidosta ja käytöstä Metsävaratieto helposti saatavilla verkossa Metsään.fi 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 56
KIITOS! PÄIVI LEHTO PUH. 050 372 5246 SUOMEN METSÄKESKUS JULKISET PALVELUT SILTAKATU 20 B 80100 JOENSUU 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 57