Metsään ABC -päivä Suomen metsäkeskus 1
|
|
- Markus Kyllönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Metsään ABC -päivä Suomen metsäkeskus 1
2 METSÄÄN ABC -PÄIVÄ Avaus ja päivän tavoitteet sekä aikataulut Metsänomistajan oikeudet ja velvollisuudet Metsänhoito Hakkuut ja puukauppa Tasa- ja eri-ikäisrakenteisen metsänhoidon vertailu Luonnonhoito Metsäverotus, lyhyt oppimäärä Metsäkeskuksen palvelut jatkossa Suomen metsäkeskus 2
3 Metsänomistajan oikeuksia ja velvollisuuksia Metsänomistaja päättää itse metsänsä käytöstä Hakkuu- ja hoitopakkoa ei ole Jos hakataan, hakkuissa on noudatettava metsälakia» hyvän metsänhoidon suositukset» metsäsertifiointi
4 MITÄ OMISTAN? Suomalaisen metsän biologiaa Ilmasto Kasvupaikat Puulajit Kuviotiedot Suomen metsäkeskus 4
5 KASVUN TEKIJÄT - lämpö - valo - vesi - maaperän rakenne - ravinteet Suomen metsäkeskus 5
6 POHJOINEN HAVUMETSÄVYÖHYKE sataa enemmän kuin haihtuu soistuminen tyypillistä, turvemaat karike ei hajoa kuntta metsämaa hapanta puusto pääosin havupuut Suomen metsäkeskus 6
7 Puuston keskitilavuus metsämaalla Suomen eri osissa - Häme-Uusimaa 160 m3/ha - Pohjois-Pohjanmaa 86 m3/ha - Lappi 65 m3/ha - Koko maa 107 m3/ha Suomen metsäkeskus 7
8 LÄMPÖ lämpösumma on kasveille tärkeämpi kuin vuorokautinen lämpötila ihminen vaikuttaa metsän lämpötilaan mm: harvennuksilla maanmuokkauksella Suomen metsäkeskus 8
9 Kasvukausi Vuorokauden keskilämpötila pysyvästi +5 asteen yläpuolella Pituus vrk Kasvukausi ja männyn kasvurytmi Männyn paksuuskasvu Männyn pituuskasvu Kasvukausi Männyn juuriston kasvu Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka 9
10 VESI Suomessa sataa enemmän kuin haihtuu vettä» Tiiviit ja alavat maat soistuvat Vesi liikkuu maakerrosten välillä (pohjavesi ja kapillaariilmiö) Sademäärä (mm) keskimäärin kasvukauden aikana (Ilmatieteen laitos) 10
11 Ravinteet kangasmailla yleensä riittävästi Suomen yleisin maannos podsoli >» Vesi huuhtoo karikkeesta vapautuvia ravinteita kohti pohjamaata» Pintamaa usein köyhäravinteista ja hapanta kunttaa» Ravinteiden kierto tapahtuu noin 0-30 cm syvyydessä Humuskerros Huuhtoutumiskerros Rikastumiskerros 11
12 VALO Suomessa valoa on riittävästi kasvukauden aikana. Metsässä puulajeilla on eri valon määrän vaatimukset. Ihminen voi vaikuttaa valon määrään metsänhoidolla, esimerkiksi harvennuksella. 12
13 Lehtipuut Täyttää aukeat alat nopeasti Hyvä siemensato Nuorena nopeakasvuisia Vaativat runsaasti valoa Metsän kasvun vaiheet aukeasta alasta metsään Havupuut Valtaavat kasvupaikan ajan saatossa Sietävät varjostusta Puulla hyvä tuotoskyky Mänty toimii karuilla kasvupaikoilla lehtipuiden tavoin
14 Havupuut Suomen puulajiluettelo Lehtipuut Mänty Pinus sylvestris Kuusi Picea abies Kataja Juniperus communis Marjakuusi Taxus baccata Parhaiten menestyvät ulkomaiset puulajit Siperianlehtikuusi Larix sibirica x Kontortamänty Pinus contorta Mustakuusi Picea mariana Douglaskuusi Pseudotsuga menziesii Hybridihaapa P. tremula tremuloides x Metsäsertifioinnissa luetaan kotim. puulajiksi Rauduskoivu Betula pendula Visakoivu Hieskoivu Betula pubescens Tunturikoivu Haapa Populus tremula Tervaleppä Alnus glutinosa Harmaaleppä Alnus incana Raita Salix caprea Halava Salix pentandra Tuomi Prunus padus Pihlaja Sorbus aucuparia Suomenpihlaja Sorbus hybrida Ruotsinpihlaja Sorbus intermedia Tammi Quercus robur Saarni Fraxinus excelsior Lehmus Tilia cordata Vaahtera Acer platanoides Vuorijalava Ulmus glabra Kynäjalava Ulmus laevis Metsäomenapuu Malus sylvestris 14
15 Mänty runsaasti valoa vaativa puulaji reagoi voimakkaasti valon määrään» oksat» neulasmassa Yleisin puulajimme Kasvaa lähes kaikilla kasvupaikoilla, paras puuntuotannollinen laatu karuilla kasvupaikoilla syvä juuristo, paalujuuri hyvät siemenvuodet 5-7 vuoden välein puuaineksesta 15
16 Männyn alaoksat karsiutuvat valon puutteessa 16
17 Kuusi päätevaiheen valtalaji kasvupaikkana rehevät maat puolivarjopuu alikasvoksena esiintyy kuivillakin mailla Maanpinnanmyötäinen juuristo laholle altis hyvät siemenvuodet mäntyä harvemmin 17
18 Kuusikon harvennus Ajoissa myrskytuhoriskin vuoksi Voimakas ensiharvennus, kuusi elpyy hyvin Vältä kesäaikaisia hakkuita, maat pehmeitä ja kuusi herkkä laholle Kolmannen harvennuksen sijasta yleensä syytä jo uudistaa Kantokäsittely tärkeä!
19 Koivu Raudus - ja hieskoivu kasvupaikkana rehevät maat, hieskoivu myös tiiviillä maalla ja turv la Taloudellista merkitystä on vain rauduskoivulla runsaasti siementä lähes joka vuosi järeytyäkseen vaatii runsaasti kasvutilaa puuaineksesta 19
20 Hieskoivu Rauduskoivu Piirrokset SMY:n kirjasta Puulajit
21 Rauduskoivikko 21
22 Hieskoivikko 22
23 Samanikäiset taimet! KOIVU MÄNTY 23
24 Metsän kehittyminen luonnontilassa 24 K
25 Suomen metsäkeskus 25
26 Uudistushakkuu Vanhat metsät uudistetaan kun niiden kasvu on pienentynyt. Tuo eniten tuloja metsänomistajille metsän kiertoajan aikana. Tehdään nykyään 99.9 % koneellisesti. Vaihtoehdot avohakkuu tai luontainen uudistaminen siemenpuilla Suomen metsäkeskus 26
27 Uudistushakkuu:video Suomen metsäkeskus 27
28 Luontainen uudistaminen: Jos edellytykset ovat suotuisat, hyvä puiden siemenvuosi ja sopiva maaperä voidaan myös harkita luontaista uudistamista. Parhaat puut jätetään siemenpuiksi koska niiden geneettinen perimä siirtyy eteenpäin Suomen metsäkeskus 28
29 Männyn luontainen uudistaminen Suomen metsäkeskus 29
30 Päätehakkuun jälkeen metsä on uudistettava Mitä nopeammin» sen helpommin,» edullisemmin ja» paremmin tuloksin Suunnitelma kannattaa tehdä ennen hakkuuta Töiden järjestys on maanmuokkaus ja istutus tai kylvö Suomen metsäkeskus 30
31 Maanmuokkaus Suomen metsäkeskus 31
32 Metsän istutus Suomen metsäkeskus 32
33 Männyn kylvö Suomen metsäkeskus 33
34 Pienaukkohakkuut Metsään hakataan pieniä aukkoja ja jätetään uudistumaan luontaisesti Helpompi hallita ja uudistaa Valopuulajien (mänty, lehtipuut) menestyminen Rehevillä alueilla heinittyminen Eri-ikäiskäsittelyn ja pienaukkojen yhdistelmät Suomen metsäkeskus 34
35 Eri-ikäisrakenteisten metsien käsittely Suomen metsäkeskus 35
36 Taimikon varhaishoito Tavoite» auttaa pieniä taimia selviytymään kilpailussa muun kasvillisuuden kanssa uusi, terve ja tuottoisa puusukupolvi» säästää myöhemmissä metsänhoitokustannuksissa Tarve» vaihtelee maapohjan ravinteisuuden ja kosteuden mukaan Toimenpiteet» Heinäntorjunta, vesakonperkaus Suomen metsäkeskus 36
37 Taimikon ensihoito: video Suomen metsäkeskus 37
38 Heinän torjunta Suomen metsäkeskus 38
39 Hyvä taimikko syntyy hoitamalla Istutettu kuusentaimikko, tilanne pari vuotta myöhemmin ja varhaishoidon jälkeen. Dia 39
40 Metsän varttuessa syntyy kilpailua valosta ja ravinteista Vapaassa kilpailussa» alaoksat kuolevat» latvukset supistuvat» hävinneet heikkenevät» parhaat kärsivät» heikot vievät ravinteita Suomen metsäkeskus 40
41 Taimikonhoidon tavoitteita Puulajisuhteiden järjestely haluttuun suuntaan Puiden latvusten ja tuottokyvyn säilyttäminen ja kehittäminen Puuston terveyden ylläpitäminen ja / tai palauttaminen Laadukkaan puuston kasvatus Suomen metsäkeskus 41
42 Valinta Taimikonhoidossa jätetään ne puut, joita kasvatetaan vähintään ensimmäiseen harvennukseen saakka Kasvatettavien puiden kehitystä haittaavat ja huonolaatuiset puut poistetaan Suomen metsäkeskus 42
43 Muutama neuvo puulajivalintaan Puulajien valinta taimikonhoidossa Mänty ja koivu tarvitsevat valoa ja tilaa Kuusi sietää varjostusta muttei piiskausta Hallanaroilla paikoilla kuusi tarvitsee suojaa Koivu kasvaa nuorena havupuita nopeammin Havupuutaimikoihin jätetään 10-20% lehtipuusekoitus Säästä jalot lehtipuut, katajat ja pihlajat Haapa pois männyntaimikosta Suomen metsäkeskus 43
44 Hoidon jälkeinen kasvatustiheys Mänty 5-7 m kpl/ha Kuusi 3-4 m kpl/ha Rauduskoivu 4-7 m 1600 kpl/ha Hieskoivu 5-8 m kpl/ha Tarkista vielä suositustiheydet kohteen sijaintipaikan ja maaperän ravinteisuuden mukaan Suomen metsäkeskus 44
45 Taimikon hoito: video Suomen metsäkeskus 45
46 Eri hakkuutavat ja puukauppa Ensiharvennus Harvennus Juurikäävän torjunta Suomen metsäkeskus 46
47 Suomen metsäkeskus 47
48 Suomen metsäkeskus 48
49 Suomen metsäkeskus 49
50 Suomen metsäkeskus 50
51 Suomen metsäkeskus 51
52 Luonnonhoito o Luonnonsuojelu suojelualueilla (Metsähallitus luonnonpuistot, kansallispuistot, erämaa-alueet, Natura 2000) o METSO-ohjelma (ELY, valintakriteerit ja tärkeät rakennepiirteet) o Ympäristötukisopimus (Suomen metsäkeskus, kemera, 10 v, 10 ) o Metsäluonnonhoitohankkeet (Suomen metsäkeskus, kemera) o Metsäsertifiointi (10 kriteerin C-kohdan elinympäristöt) o Metsänhoitosuositukset (Tapio 2014, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen) o Ennallistaminen (Metsähallitus mm. kulotus, lahopuun tuottaminen) o Monitavoitteinen metsänhoito (luonnonhoitosuunnitelmat) o Ekologisten yhteyksien luominen (mm. kaavoitus) o WWF:n perintömetsä Suomen metsäkeskus 52
53 Uhanalaisten lajien määrä elinympäristöittäin Suomessa (Lähde: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010) ELINYMPÄRIST ÖT UHANALAISE T LAJIT KPL METSÄT ,2 SUOT 103 4,6 VEDET 148 6,6 RANNAT ,9 KALLIOT ,1 TUNTURIT 128 5,7 KULTTUURIYMP ,3 PROSENTTIA tuntematon 11 0,5 YHTEENSÄ Suomen metsäkeskus 53
54 Lahopuun väheneminen suurin puute nykyisissä talousmetsissä Metsien uudistamis- ja hoitotoimet Puulajisuhteiden muutokset Kuloalueiden ja muiden luontaisen suksession alkuvaiheiden väheneminen Maankäytön muutokset Suomen metsäkeskus 54
55 Kuka voi tehdä puukaupan? Kiinteistön omistaja Jos on useita omistajia, tarvitaan kaikkien kirjallinen suostumus tai valtuutus (valtakirja) Kiinteistön hallintaoikeuden haltija Joku muu valtakirjalla Suomen metsäkeskus 55
56 Puukaupan vaiheet: 1. Aie tai päätös myydä puuta 2. Puunmyyntisuunnitelman teko 3. Tarjouspyynnöt 4. Tarjousten vertailu 5. Päätös myynnistä ja ostajasta 6. Puukauppasopimuksen teko» Kaupan ehtojen sopiminen 7. Korjuun, katkonnan ja mittauksen valvonta 8. Mittaustodistuksen hyväksyminen (kaupan päätös) 9. Myyntitulojen saaminen, verotus Suomen metsäkeskus 56
57 Onko sopiva aika tehdä puukauppa? METSÄNHOIDOLLINEN TILA» harvennushakkuitten tarvetta, uudistuskypsää metsää, energiapuukohteita TALOUDELLISET ASIAT» jokin investointi tulossa, hyvä sijoitusmahdollisuus, hyvä puumarkkinatilanne METSÄN MUUT ARVOT» METSO, virkistys, sienestys, marjastus, metsästys jne. Harvennushakkuiden, varsinkin ensiharvennusten, ajan määrittää metsän tarve Päätehakkuissa kannattaa ottaa selvää lähiajan markkinatilanteesta» Suomen metsäkeskus 57
58 Puunmyyntisuunnitelmassa näkyvät muun muassa Hakkuualueet, pinta-alat ja hakkuutavat Arviot puutavaralajien määristä ja niiden arvosta Puun korjuuseen liittyen: sopiva vuodenaika, varastopaikat, lähikuljetusreitit, luontokohteet ja muut erityiset asiat, ennakkoraivauksen tarve Metsänkäyttöilmoituksen teko Hakkuun jälkeen tehtävät hoitotyöt, mahdolliset rahoitustuet Suomen metsäkeskus 58
59 Puun hintaan vaikuttavat metsän sijainti etäisyys metsäautoteistä maasto, korjuuolot korjuu- ja kuljetuskelpoisuus energiapuun kertymä myytävä puumäärä kertyvät puutavaralajit puiden järeys ja laatu hakkuutapa suhdanteet, markkinat Suomen metsäkeskus 59
60 Tarjousten vertailussa otetaan huomioon: Yksikköhinnat Katkonta (kuinka hyvin ostajat ovat katkoneet puita aiemmissa, samantyyppisissä hakkuissa) Mitta- ja laatuvaatimukset, laatuhinnoittelu Korjuujälki aiemmissa hakkuissa Maksuehdot Ostajan vakavaraisuus Suomen metsäkeskus 60
61 Puukauppasopimus Ei ole koko alan kattavia vakioehtoja, vaan jokainen puukauppa on erillinen sopimus. Ehdoista voi neuvotella Tarkista yksityiskohdat: mm. ennakkoraivaus, hakkuutapa, mittaustapa, tehdäänkö kantokäsittely, kaikki puutavaralajit sekä niiden yksikköhinnat, kaikkien puutavaralajien mitta- ja laatuvaatimukset, maksuaikataulu, omistusoikeuden siirtyminen, varastopaikat, tiet, korjuuaika Suomen metsäkeskus 61
62 Luovutusvoittovero» Luovuttaessa metsästä» Ei aina lähisukulaiskaupoissa Varainsiirtovero» Ostettaessa metsää Perintö- ja lahjavero» Kuoleman jälkeen tai lahjan saatua Mitä veroja ja milloin? Tulovero» Metsätyöstä verovuonna Pääomatulovero» Metsän verotettavasta tulosta verovuonna Arvonlisävero» Vuosittain saaduista alv:stä Metsänhoitomaksu» Vielä vuodelta 2013
63 Luovutusvoittovero Luovuttaessa vastiketta vastaan» Koskee myös perintönä saatua omaisuutta Verokanta 30%» Luovutushinnasta vähennetään hankinta-hinta ja kulut tai hankintameno-olettama (max 40%)» Yli vero 32 % Lähiomaiselle luovuttaessa verovapaata» Vaatii saajalta 5 vuoden sitoutumisen» Serkku ei ole lähiomainen
64 Arvonlisävero, 1 Arvonlisäveron verokanta 24, 14 tai 10% Kannattaa aina, jos ostat metsääsi tavaraa tai palveluja» Kuittien kirjaaminen ei lisätyö» Ainoa vero, jossa voit saada maksamaasi takaisin 100% verokannalla Puukaupassa tuleva alv on läpikulku-matkalla yhtiöltä verottajalle tilisi kautta
65 Arvonlisävero, 2 Pakollinen yli yhteenlasketulla vuotuismyynneillä» Jos vuosimyynti ylittää 8 500, maksat omasta pussista ALV:t verottajalle Vapaaehtoisesti voi hakeutua milloin vain» ALV-velvollisuus alkaa ilmoitusvuoden tai metsänomistuksen alusta Tuloton, tappiollinen alv-kuolinpesä = alv:t voi vähentää, palautus kesällä
66 ALV muistiinpanoissa Merkitse alv eriteltynä muistiinpanoihin Laske summat myyntien ja ostojen osalta yhteen (=myyntiosto) Muista, että poistojen alv vähennetään maksuvuonna» Poisto tehdään valmistumisvuodesta alkaen Älä erota itse alv:tä kuitista Tarkista myyjän alv-velvollisuus
67 Tuloverotus Maksetaan saadusta palkkatulosta, eläkkeestä, erilaisista etuuksista» Progressio Metsätaloudessa hankintakaupasta syntyy ansiotuloa» Yleensä hankintahakkuumäärä vuodessa ei ylitä verovapaan (125 m³) tulon rajaa» Verovapaus maatilakohtainen/ vuosi
68 Pääomatulovero Pääomatulolajien verokanta 30% (2015)» Yli :n pääomatulo 33 % ( % )» Maksetaan pääomatulojen ja -menojen erotuksesta Lopullisessa verotuksessa kaikki pääomatulolajit yhdistetään Esimerkkinä vuokrat, puunmyyntitulot, korkotulot, maaainesten myynti» Tulo- ja menolajit voivat olla eri lähteistä
69 Alijäämähyvitys ja tappio Vain pääomatulolajien menoja Alijäämähyvitys (30 %) menoista vähennetään palkkatulon verosta Jollei verot riitä tai maksimi täyttyy, vahvistetaan tulolajin tappio» Puoliso ja pienet lapset kasvattavat rajaa Tappio vähennyskelpoinen 10 v pääomatuloista, sitten katoaa» Luovutusvoitto ei kuulu tähän
70 Pääomatuloverotus Muistiinpanovelvollisuus Kassaperiaate tuloissa ja menoissa Poistot pitkäkestoisissa hankinnoissa Metsätalouden menot vähennyskelpoisia Verovuonna voi olla vain menoja
71 Muistiinpanovelvollisuus Kuitit ja muistiinpanot säilytettään 6 vuotta» Veroilmoitusvuosi + 5 seuraavaa» Ei kirjanpitovelvollisuutta Kassaperiaate» Kirjataan aikajärjestyksessä» Kuitit numeroidaan juoksevasti» Ei liitetä veroilmoitukseen» Tarvittaessa selvitys muistiinpanoihin
72 Metsätalouden tulot Pystykauppa tulo Hankintakauppatulo Joulukuusen myyntitulo Polttopuiden myyntitulo Omaan käyttöön otetun puutavaran tulo, ei polttopuu Kemeratuki Linkkimastojen vuokratulo maataloustuloa
73 Metsätalouden menot Kaikki metsätalouteen kohdistuva» Yksityistalous erotettava» Esim.: raivaussaha, metsäkurssi, näppylä-hanskat, kuusen taimet, atkkulut, neuvontapalvelu, MYEL-maksu, sahapolttoaine Matkakustannukset 0,25 /km autolla» muut kulkuneuvot tositteen mukaan Poistot: tiet, ojat, metsätalouden rakennukset, koneet, sillat
74 Mikä on metsän menoa? Tarkastele asiaa yrittäjänä» Onko sillä mitään tekemistä metsänhoidon ja tulon saannin kanssa?» Voitko käyttää sitä helposti yksityistaloudessa?» Millaisen selvityksen teet asiasta muistiinpanoihin?» Verotarkastuksia tehdään nykyisin paljon
75 Metsävähennys jälkeen vastikkeellisesti hankitun tilan hankintahinnasta 60% vastikkeelle saadun/saatujen tilojen puukauppatuloista Puukauppatulosta vähintään 1 500, enintään 60%.» Minimi puukauppatulo vuodessa Vähentämisellä ei määräaikaa Muuttui % ->60%» Vanhoille tiloille lisäpohja» Henkilökohtainen ei tilakohtainen
76 Menovaraus Puukauppa tai vakuutuskorvauksesta tehtävä varaus» Tuhovaraus vakuutuskorvauksesta Laskennallinen muistiinpanoissa Siirretään veronmaksua Varaudutaan menoihin ilman tuloja Puukaupasta 15% neljäksi vuodeksi» Verottaja tulouttaa automaattisesti
77 Matkakustannukset Metsänhoitoon ja talouteen kohdistuvilta matkoilta 0,25 /km Bussi-, juna tai muut liput kuitin mukaan» Pääkaupunkiseudun yhtenäistämisohjeet Matkoja on esim. kurssimatka, sahan huolto, taimikonhoito, metsänviljely Matka ei ole: polttopuiden haku, joulukuusen nouto ja yleistepastelu suppilovahveroaikaan
78 Poistot Ojat: kunnostusojitus, täydennysojitus» Ojitus-mätästys vuosimeno Tiet: uusi tie, vanhan tien perusparannus, jossa kaivetaan ojaa, laitetaan rumpuja» Tien lanaus, soran levittäminen, reunojen niitto vuosimeno Rakennukset: vaja raivaussahoille, jalasmökki umpikorpeen, silta» Ei kesämökki, sauna, polttopuu varasto
79 Kuitittomat menot Seutulippu Atk-kulut Yrittäjäpäiväraha mahd. koulutuspäiviltä Mahdollisesti työhuonevähennys Puhelinkulut Sähkö, kiinteistövero, lämmitys kesämökin metsäkäytöstä Suhteuta toimintaasi Lista ei ole täydellinen
80 Muistiinpanovihko 2014 Pvm selite netto ALV 24 % raivaussaha 590,00 135, kuusen taimet 300,00 69, talkoot, 5 hlö 49, työvälineitä 177,85 40,90 MATKAT koti-varisto-koti 24 km 6, koti-mökki-koti 360 km 90, mökki-metsä-mökki 2 x 29 km 14,50
81 Selvitykset muistiinpanoissa Selvitä tarpeelliset hankinnat muistiinpanojen liitteeksi tuoreeltaan Kerro, mikä metsätarve hankinnalla oli nyt ja seuraavina vuosina Selviteltävää on» Maastomönkijässä ja moottorikelkassa» Eksoottisemmissa metsämatkoissa» Uudessa tiessä ja vajassa» Muu mikä tahansa, joka on hyvä olla muistissa
82 KIITOS! YHTEYSTIEDOT TÄHÄN! Suomen metsäkeskus 82
Metsään ABC -päivä 6.9.2014. 4.9.2014 Suomen metsäkeskus 1
Metsään ABC -päivä 6.9.2014 4.9.2014 Suomen metsäkeskus 1 METSÄÄN ABC -PÄIVÄ 6.9.2014 Avaus ja päivän tavoitteet sekä aikataulut Metsänomistajan oikeudet ja velvollisuudet Metsänhoito Hakkuut ja puukauppa
LisätiedotMetsään ABC -päivä 24.1.2015. 22.1.2015 Suomen metsäkeskus 1
Metsään ABC -päivä 24.1.2015 22.1.2015 Suomen metsäkeskus 1 METSÄÄN ABC -PÄIVÄ 24.1.2015 Avaus ja päivän tavoitteet sekä aikataulut Metsänomistajan oikeudet ja velvollisuudet Metsänhoito Hakkuut ja puukauppa
LisätiedotJoensuu 23.9.2014. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1
Joensuu 23.9.2014 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 Luento 1 MITÄ OMISTAN? Suomalaisen metsän biologiaa Suot Kasvupaikkatyypit Suomen puulajit Kehitysluokat Metsään.fi-palvelu 10.11.2014 Suomen metsäkeskus
LisätiedotMetsään ABC -päivä 5.9.2015
Metsään ABC -päivä 5.9.2015 26.8.2015 Suomen metsäkeskus 1 Metsään ABC-päivä Avaus, päivän tavoitteet sekä aikataulut Metsänomistajan oikeuksia ja velvollisuuksia Metsäalan organisaatiot ja toimijat Metsään.fi-palvelun
LisätiedotOnnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013
Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013 Metsäneuvoja Kati Nieminen Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi ry Kuka voi tehdä puukaupan? Kiinteistön omistaja/omistajat Jos on useita omistajia, tarvitaan kaikkien
LisätiedotMetsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito
Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -
LisätiedotMETSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009
METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde
LisätiedotOnnistuneen puukaupan eväät. Kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK Metsälinja
Onnistuneen puukaupan eväät Kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK Metsälinja Kuka voi tehdä puukaupan? Kiinteistön omistaja/omistajat Jos on useita omistajia, tarvitaan kaikkien kirjallinen suostumus tai valtuutus
LisätiedotRAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö:
RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö: - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito - luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon - taimikonhoitokohteet, ajoitus ja menetelmät - harventamisen
LisätiedotHarvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013
Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet
LisätiedotMETSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus
METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden
LisätiedotMetsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Mänty Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
Lisätiedot28.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1
28.10.2014, Joensuu 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 Luento 5 METSÄTALOUDEN KANNATTAVUUS Osa dioista Metsätalouden kannattavuus Arto Koistinen ja Olli Mäki (toim.) Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2012
LisätiedotKiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu
Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron
LisätiedotTaimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme
Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen
LisätiedotKasvupaikkatekijät ja metsätyypit
Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Sisältö Kasvupaikkatekijöiden merkitys metsänkasvuun Metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn ja kasvupaikan (kivennäismaa/turvemaa) perusteella Metsätyyppien merkitys
LisätiedotMetsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma
MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa
LisätiedotMetsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Raudus ja hieskoivu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu
LisätiedotMyyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja
1 Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja maksaa, metsänomistaja tilittää -Itse maksetut alv:t
LisätiedotMetsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Kuusi Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotMetsänkasvatuksen biologiaa. Kasvutekijät Maaperä Puulajit Kasvupaikkatyypit
Metsänkasvatuksen biologiaa Kasvutekijät Maaperä Puulajit Kasvupaikkatyypit Edunvalvontaa puunjuurelta Brysseliin. Metsänhoitoyhdistykset, Metsänomistajien liitot ja MTK Pohjoinen havumetsävyöhyke Sataa
LisätiedotHåkansbölen kartanon työväenmäki Matti Liski ja Niina Alapeteri Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy PUUT 29.1.2008 LIITE 2 nro alue nro laji Suomalainen nimi halkaisija (cm) kuntoluokk a ikäluokka Muut
LisätiedotTAIMIKONHOITO. Metsän kiertokulku 19.02.2013. Tero Ojarinta. Metsään Peruskurssilta opit oman metsän hoitoon 19.2.2013
TAIMIKONHOITO 19.02.2013 Tero Ojarinta Metsän kiertokulku Kuva: Tavoiteneuvontakansiot Taimikonhoito Metsäkeskus Keski-Suomi 1 Metsiköiden jakautuminen kehitysluokkiin 0,8 % Lähde: Metla, metsätilastollinen
LisätiedotMetsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala
Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013
LisätiedotMetsänhoidon perusteet
Metsänhoidon perusteet Kasvupaikkatekijät, metsätyypit ja puulajit Matti Äijö 18.9.2013 1 KASVUPAIKKATEKIJÄT JA METSÄTYYPIT kasvupaikkatekijöiden merkitys puun kasvuun metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn
LisätiedotUusi metsälaki riistanhoidon kannalta
Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Lapua 26.11.2013 Antti Pajula Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Tasaikäisrakenteinen metsätalous Tavoitteena tasarakenteisen ja -ikäisen
LisätiedotPuukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot
Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot 1 Puheenaiheet tänään Miksi metsää pitäisi hakata? Viiden kohdan puukauppa Puunmyyntiin liittyvät verot ja vähennykset Pääomatulovero Arvonlisävero Metsätilan
Lisätiedot21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1
21.10.2014, Joensuu 1 Luento 4 METSÄN UUDISTAMINEN TASAIKÄISRAKENTEISESSA METSÄN KASVATUKSESSA Uudistamiseen vaikuttavat tekijät Nykyaikaiset metsänuudistamismenetelmät (luontainen ja viljely) ja uudistamisketjun
LisätiedotPuukaupan sanastoa (1)
PUUKAUPPA OSIO 2 yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot metsänomistajan rooli puukaupassa 1 Puukaupan sanastoa
LisätiedotMetsänhoitotyöt kuvioittain
Sivu 17 5.4.2019 Metsänhoitotyöt kuvioittain 794 Taimikonharvennus 2020 0,2 78 797 Nuoren metsän kunnostus 2020 0,2 185 Mahdollisesti liito-oravalle soveltuva alue.sekapuustoisuus säilytetään. 801 Nuoren
LisätiedotMetsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus
Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset
LisätiedotMetsänhoito. Metsänomistajat
Metsänhoito Hoida metsääsi Hyvä metsän- ja ympäristönhoito alkaa kohteeseen perehtymisellä ja maastosuunnittelulla. Olet tervetullut mukaan metsään! Töiden suunnittelussa ja toteutuksessa otamme huomioon
LisätiedotEri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus
Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 24.5.2012 1 Eri-ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta- ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts.
LisätiedotMotit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen
Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen METSÄNHOIDON TYÖLAJIT maanmuokkaus luontainen uudistaminen, kylvö tai istutus taimikon varhaishoito
LisätiedotPUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus
PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot
LisätiedotMetsäverotuksen vinkit 2015. METSÄNHOITOYHDISTYS POHJOIS- KARJALA Nurmes 10.2.2016
Metsäverotuksen vinkit 2015 METSÄNHOITOYHDISTYS POHJOIS- KARJALA Nurmes 10.2.2016 Verovelvollisuus Tilan omistajalla, jos hallintaa ei ole erotettu. Hallintaoikeuden haltijalla Kuolinpesällä Verotusyhtymällä
LisätiedotMilloin suometsä kannattaa uudistaa?
Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Ojitetut suot turvekangastyypeittäin (VMI10) Ojitettuja soita puuntuotannon maalla yht.
LisätiedotMateriaali: Esa Etelätalo
Materiaali: Metsänhoidon perusteet Sisältö: - Metsänkasvatuksen lähtökohdat, ilmasto ym. - Kasvupaikkatekijät; lämpö, vesi ja valo, maaperän rakenne ja metsäalueen viljavuus - Maastonmuodot - Maalajit
LisätiedotEri ikäisrakenteisen metsän kasvatus
Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 11.6.2012 1 Eri ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts. avohakkuun
LisätiedotKuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
Metsänuudistaminen Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 1 Metsän kehittyminen luonnontilassa 3 Vanhan metsäpalon merkkejä 4 2 Metsään Peruskurssilta opit kannattavaan 5 Luonnontilaisessa
Lisätiedot7.2.2009 Petra Varonen, MHYP
Metsäverotus t Metsänomistajan Talvipäivä 7.2.2009 Petra Varonen, MHYP Metsän verot Myyntituloverotus Veroa nettotuloista Arvonlisäverotus 22 %, metsänomistajalla läpikulkuerä 2 Kiinteistöverotus rakennuksista
LisätiedotMAATILAN. ProAgria Länsi-Suomi Esko Aalto 050 55 44 191
MAATILAN VEROTUS ProAgria Länsi-Suomi Esko Aalto 050 55 44 191 Aihealueet verotuksen perusteet muutokset 2013 ja 2014 yhtenäistämisohjeet 2013 metsäverotus 2013 arvonlisäverotus kotitalousvähennys verotuksen
LisätiedotPäättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013
Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Mhy Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan, Luumäelle Kohteen teemana on metsien käsittely: Monipuolistuvat metsänkäsittely
LisätiedotMetsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen
30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus
LisätiedotKuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä
Kunta Alue Ms 593 463 95 kirja 2019 Sivu 1 / 6 Kunta 593 Alue 463 Ms 95 METSÄPELTO II jne. Vallitseva jakso 51 21 566 22 19 186 85 96 10,9 52 12 297 23 19 111 70 39 6,3 52 3 87 20 18 25 11 13 1,4 Rauduskoivu
LisätiedotTukien pääperiaatteita
Metsänhoidon tuet Kestävän metsätalouden rahoituslaki Metsään peruskurssi Suolahti 12.3.2013 Kirsi Järvikylä 1 Tukien pääperiaatteita Yksityismetsätalouden tukeminen Alueellinen keskittäminen Kohteiden
LisätiedotHELPPO PUUKAUPPA PARHAAT TULOT. Metsänomistajat
HELPPO PUUKAUPPA PARHAAT TULOT Metsänomistajat HELPPO PUUKAUPPA! HYÖDYNNÄ PAIKALLINEN ASIANTUNTEMUKSEMME JA SAA PUUKAUPASTA PARAS HINTA! SOITA MEILLE TEHDÄÄN SOPIMUS KILPAILUTETAAN PUUKAUPPA RAHAT TILILLESI
LisätiedotPuukauppa Metsään ABC 5.9.2015
Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Sisältö Stora Enso ja Stora Enso Metsä Puukauppa: Kauppamuodot ja hakkuutavat Puukaupan vaiheet Puukaupan hinnoittelutekijät Ennakkoraivaus Puukauppalomakkeen läpikäynti
LisätiedotMetsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin
Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto
LisätiedotKARHONSAARI KUOPION KAUPUNKI 2001. T. Oinonen -97
KARHONSAARI KUOPION KAUPUNKI 2001 Saaren historiaa Karhonsaaren historiaan liittyy tapahtumia niin sodan- kuin kaupankäynninkin alalta. Suomen sodan tapahtumat 1800-luvun alussa sivuavat saarta läheisesti,
LisätiedotKoivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012
Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka
Lisätiedot- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA
METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
LisätiedotMetsänhoito on omaisuuden hoitoa
Metsänhoito on omaisuuden hoitoa Metsäpäivä 13.4.2019 Petri Parviainen Mhy Keski-Savo Kohti kevättä, ajankohtaisia asioita Kevään askelmerkit Metsissä on hyvä näkyvyys, ennen kuin lehdet tulevat puuhun
LisätiedotMäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9
TILA-ARVIO Sivu 1 / 4 TILA-ARVIO TILA-ARVION KÄYTTÖTARKOITUS Tilakauppa ASIAKKAAN TIEDOT Tilat/määräalat Kiinteistötunnus PYSTYKIVENAHO 422-406-8-37 RIMPIAHO 422-406-8-42 Omistaja Puhelin Osoite LASKENNAN
LisätiedotJohdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä
Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää
LisätiedotMotit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen
Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Puukauppa ja hakkuut Suomen puuvaranto Suomen metsien puuvaranto on viimeisimmän Valtakunnan metsien
LisätiedotKuviokirja 2014. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.
Kunta Alue Ms 90 828 70 kirja 2014 Osa 8 Sivu 1 / 8 paikka Kunta 90 Alue 828 Ms 70 SIRKKALA Vallitseva jakso 16 5 1800 6 5 19 4,0 16 4 1600 6 5 16 3,4 Rauduskoivu 14 1 200 6 7 2 0,5 Nuoren metsän kunnostus
LisätiedotPituus: % havupuita 50 % lehtipuita. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0 0,0
1262 Hoitoluokka Lähimetsä Ravinteisuus Rehevä Kaavamerkintä Sijainti Hoitotavoite Kohteelle suoritetaan istutustaimien kasvuunlähdön turvaamiseksi mekaaninen heinäntorjunta. Alue on erittäin voimakkaasti
LisätiedotMitä puukaupassa sovitaan
Mitä puukaupassa sovitaan Heikki Kalvila, UPM Metsä Metsäneuvontapäällikkö Nordea, metsäpäivä 23.8.2007 Helsinki Puukauppasopimukset Metsänhakkuusopimus = pystykauppa Myyjä luovuttaa ostajalle oikeuden
LisätiedotHELPPO PUUKAUPPA - PARHAAT TULOT. Metsänomistajat
HELPPO PUUKAUPPA - PARHAAT TULOT Metsänomistajat HELPPO PUUKAUPPA! ONNISTUNEEN PUUKAUPAN ASKELEET SOITA MEILLE HYÖDYNNÄ PAIKALLINEN ASIANTUNTEMUKSEMME JA SAA PUUKAUPASTA PARAS HINTA! TEHDÄÄN SOPIMUS KILPAILUTETAAN
LisätiedotKuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet
Kunta Alue Ms 169 1 3 Kuvio Pa, ha Kasvupaikka ja Kuviotiedot 2016 Sivu 1 / 15 Kunta 169 Alue 1 Ms 3?? jne. Lohko 1 123 0,7 Kuiva kangas ja vastaava suo Nuori kasvatusmetsikkö 40 59 41 8 0 0 0 19 7 2 2
LisätiedotKehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013
Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet Ari Lemetti 25.9.2013 1 KEHITYSLUOKAT JA UUDISTAMINEN OSIO 3 kehitysluokkien merkitys metsänhoidossa, tuntomerkit ja keskeiset toimenpiteet kussakin kehitysluokassa
LisätiedotTaimikonhoidon perusteet.
Taimikonhoidon perusteet Mikä on taimikko? Metsää, jossa ei vielä ole kuitupuun mitat täyttävää puuta. (uusi metsälaki alle 7 cm rinnankorkeudelta on taimi) Vasta istutettu metsä voi olla jo taimikko vakiintunut
LisätiedotTervetuloa vaan, metsään meitä halaamaan! Kolmisoppisen puuvihko
Tervetuloa vaan, metsään meitä halaamaan! Kolmisoppisen puuvihko Lehtipuut Pihlaja Rauduskoivu Hieskoivu Haapa Harmaaleppä Vaahtera Raita Havupuut Kuusi Mänty Siperianlehtikuusi Kataja Kuvat: Maria E.
LisätiedotMäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6
Sivu 1 / 4 ASIAKKAAN TIEDOT Tilat/määräalat Kiinteistötunnus KOIVUNIEMI 426-405-182-3 Omistaja Puhelin Osoite LASKENNAN TIEDOT Laskennassa käytettävät hinnat Avohakkuu Harvennus Ensiharvennus /m³ /m³ /m³
LisätiedotJOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO
JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO Keskijännitelinjojen (20 kv) vierimetsät 4.12.2014 Lähteenä mm. Johtoalueiden vierimetsien hoito -esite Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut Irmeli Ruokanen
LisätiedotMetsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Päättäjien Metsäakatemia, maastojakso 11.-13.5.2016 Sisältö Arvokkaat metsän rakennepiirteet Metsänhoitosuositukset
LisätiedotMäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6
TILA-ARVIO Sivu 1 / 5 TILA-ARVIO TILA-ARVION KÄYTTÖTARKOITUS Kiinteistökauppa ASIAKKAAN TIEDOT Tilat/määräalat Kiinteistötunnus JOKELA 422-432-7-57 Omistaja Puhelin Osoite LASKENNAN TIEDOT Laskennassa
LisätiedotPoiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä
Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita
LisätiedotPuustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turv la. Markku Saarinen METLA Parkano
Puustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turvemailla Markku Saarinen METLA Parkano Tunnista ensin kasvupaikka Jäkäläturvekangas I Jäkäläturvekangas II Aidot puustoiset suot Varputurvekangas I Puolukkaturvekangas
LisätiedotMetsätalouden kannattavuuden parantaminen
Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien
LisätiedotRiihimäen kaupungin metsäsuunnitelma 2015-2022
Riihimäen kaupungin metsäsuunnitelma 2015-2022 Tiivistelmä Metsäsuunnitelma antaa vankan pohjan metsäomaisuuden hoitoon ja sen arvonmääritykseen. Suunnitelma tehdään metsänomistajan tavoitteiden mukaisesti
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Pohjois-Pohjanmaa Eeva-Liisa Repo, elinkeinopäällikkö Oulu 29.1.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotErirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu 21.10.2014
Erirakenteinen metsänkasvatus Tiina Ojansivu 21.10.2014 Metsälain muutokset kasvatushakkuissa Erirakenteinen metsänkasvatus hyväksyttiin metsänkasvatusmenetelmäksi. Poiminta- ja pienaukkohakkuut katsotaan
LisätiedotHakkuut ja uudistamisvelvoite
Hakkuut ja uudistamisvelvoite Kasvatushakkuut Uudistushakkuut Puuston uudistamisvelvoitteen syntyminen ja sisältö Puunkorjuun toteutus, korjuuvauriot Vastuut hakkuussa Kasvatushakkuut Kasvatushakkuun vaihtoehtoiset
LisätiedotSastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015
Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54
LisätiedotUlkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti
LisätiedotTUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala
TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen
LisätiedotMetsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava
LisätiedotMITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi
MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ENERGIAPUUKAUPAN VAIHTOEHDOT Pystykauppa (myydään ostajalle hakkuuoikeus, myyjä saa puusta kantohinnan
LisätiedotHakkuut ja uudistamisvelvoite
Hakkuut ja uudistamisvelvoite Tasa- ja eri-ikäisrakenteinen metsätalous Kasvatushakkuut Uudistushakkuut Puuston uudistamisvelvoitteen syntyminen ja sisältö Puunkorjuun toteutus, korjuuvauriot Suojametsät
LisätiedotMaatilan verotus 2015
Maatilan verotus 2015 04.02.2015 Elina Heliander Otsikko tähän Muistiinpanot Muistiinpanovelvollisuus, joka perustuu tositteisiin ja muihin muistiinpanoihin. Muistiinpanot ja tositteet on säilytettävä
LisätiedotPäivän teemat. Metsäiset lait Kehitysluokka Kiertoaika Metsänhoito- ja hakkuu-toimenpiteitä
Päivän teemat Metsäiset lait Kehitysluokka Kiertoaika Metsänhoito- ja hakkuu-toimenpiteitä Metsätaloutta koskevia lakeja Metsälaki (muutos 1.1.2014) Laki puutavaran mittauksesta (muutos 1.7.2013) Laki
LisätiedotAVAUSKUVA (Jaakonvillakko Senecio jacobaea)
AVAUSKUVA (Jaakonvillakko Senecio jacobaea) Iivari Koukosen valokuvakasvio Yhteensä 52 kasvia. Kuvaukset tehty 29.7-5.8.2015 mammalan maisemissa Heinolan Lusissa, sekä Marjoniemen mökillä Kasvien tunnistamisessa
LisätiedotMetsätalous 2012 - Asteri malli
Metsätalous 2012 - Asteri malli VASTAKIRJAUKSET VARAT Koneet ja kalusto Rakennukset Ojat ja tiet Metsävähennysten määrä Käyttämätön metsävähennys Saamiset Saamiset Veroilmoituksessa esiintymättömät erät
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Uusimaa Karen Wik-Portin, aluejohtaja Helsinki 28.12.2017 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotKuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 18,9. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.
Kunta Alue Ms 420 558 502 kirja 2015 Osa 8 Sivu 1 / 9 paikka Kunta 420 Alue 558 Ms 502 TYRYNLAHTI Vallitseva jakso 31 40 2151 15 13 275 11 243 31 40 2151 15 13 275 11 243 18,9 18,9 Ensiharvennus 2015 2017
LisätiedotMäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9
TILA-ARVIO Sivu 1 / 5 TILA-ARVIO TILA-ARVION KÄYTTÖTARKOITUS Kiinteistökauppa ASIAKKAAN TIEDOT Tilat/määräalat Kiinteistötunnus EEROLA 167-431-2-4 Omistaja Puhelin Osoite LASKENNAN TIEDOT Laskennassa käytettävät
LisätiedotKorpien luontainen uudistaminen
Korpien luontainen uudistaminen Hannu Hökkä, Jaakko Repola & Markku Saarinen Kiitokset: Luken Rovaniemen ja Oulun APAL-tiimit, Metsähallitus Lapin metsätalouspäivät Rovaniemi, 2.2.2017 Sisältö Korpien
Lisätiedot20 % havupuita 80 % lehtipuita 50 % havupuita 50 % lehtipuita. Rauduskoivu, kuusi, kataja, tukevarakenteiset lehtipensaat
3052 Hoitoluokka Lähimetsä Ravinteisuus Tuore Kaavamerkintä Sijainti Hoitotavoite Kohteelle suoritetaan istutustaimien kasvuunlähdön turvaamiseksi mekaaninen heinäntorjunta. Alue on erittäin voimakkaasti
LisätiedotTaimikonhoidon vaikutukset metsikön
Taimikonhoidon vaikutukset metsikön jatkokehitykseen ja tuotokseen Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Taimikonhoidon
Lisätiedotvuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien
Metsänhoito- ja perusparannustyöt vuosi 2001 Toimittajat: Sinikka Västilä Helena Herrala-Ylinen 14.10.2002 646 Panostus metsänhoitoon lisääntyi edellisvuosista Metsänhoito- ja perusparannustyöt Vuonna
LisätiedotMetsänhoitoa kanalintuja suosien
RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön
LisätiedotVesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26
Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu
LisätiedotSuometsien uudistaminen. Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen
Suometsien uudistaminen Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen Turvemaiden metsätalouden erityispiirteet - Ojaverkoston ylläpito - Vesiensuojelutoimet - Ravinnetalouden hoito - Puunkorjuun ongelmat
LisätiedotKuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 1,4. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.
Kunta Alue Ms 593 463 42 kirja 2017 Osa 8 Sivu 1 / 9 paikka Kunta 593 Alue 463 Ms 42 MYLLYRINNE Vallitseva jakso 10 1 3 2 4 0 0 1,4 8 0 200 3 3 1 0 0 0,2 10 1 1400 3 3 3 0 0 1,2 Taimikon hoito 2020-2022
LisätiedotKohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat
Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!
LisätiedotKuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.
Kunta Alue Ms 420 599 517 kirja 2015 Osa 8 Sivu 1 / 5 paikka Kunta 420 Alue 599 Ms 517 HEIKKIMÄKI Vallitseva jakso 44 17 600 20 17 136 43 90 9,8 35 0 14 19 15 3 1 2 0,3 45 7 232 20 15 54 29 24 3,7 45 7
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Pohjois-Savo Seppo Niskanen, elinkeinopäällikkö Kuopio 28.12.2017 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
Lisätiedot