Suomi ulkomaisessa mediassa 2014 yhteenveto Yleistä Suomen kuva ulkomaisessa mediassa säilyi edelleen hyvänä vuonna 2014. Suomea käsitellään ulkomaisissa medioissa yleensä varsin myönteisesti, toisinaan jopa mallimaana. Toisaalta Suomi nähdään usein neutraalisti ja värittömästi vailla selkeää profiilia ja erottuvuutta. Tunnettuus on heikompaa kuin muilla Pohjoismailla. Tällainen tulos piirtyy kyselystä, jonka ulkoministeriö kokoaa vuosittain Suomen suurlähetystöverkostosta. Suurlähetystöt arvioivat sitä, minkälaiset jutut ja uutiset löivät maailmalla läpi, mitkä Suomen maakuvan teemat olivat esillä ja missä sävyssä. Suomi tuodaan esille ulkomaisessa mediassa esimerkkinä, kun puhutaan korkeasta koulutustasosta, teknologiasta ja innovaatioista, tasa-arvosta, hyvinvointiyhteiskunnasta ja toimivasta hallinnosta. Usein nousee esiin myös vauraus, puhdas luonto ja ruoka sekä design, arkkitehtuuri ja musiikki. Joissakin maissa yleissävy on jopa ihannoiva. Mediakuvassa näkyy toisaalta myös, että mitään selkeätä saati yksiselitteistä mainetta Suomella ei ole. Kuva on usein neutraali, ja harmaa ja hahmoton. Monesti tuodaan esiin stereotypioita: joulupukki, metallimusiikki, kylmä maa josta tulee formulakuljettajia. Koulutus on ylivoimaisesti merkittävin teema jolla Suomi saa medianäkyvyyttä. Hyvä tai jopa erinomainen koulutusmaine Suomella on 65 prosentissa maista. Koulutusmaine on olematon tai heikko vain kourallisessa maita. Muilla aloilla erinomaista tai hyvää julkisuutta saadaan harvemmin: Luovat alat ja design 35 prosenttia maista, tietoteknologia ja digitalisaatio 25, terveysteknologia 15, cleantech 10, biotalous ja arktinen osaaminen viisi prosenttia maista. Suomen talousongelmat alkoivat näkyä ulkomaisessa mediassa mutta ei vielä merkittävästi. Euroopan turvallisuuspoliittisen tilanteen muutos näkyi siinä, että kolmessa neljästä maasta Suomea käsiteltiin tavalla tai toisella Venäjään ja Ukrainaan liittyen. Suomeen suhtauduttiin näissä yhteyksissä myönteisesti, mutta Suomen ja Venäjän suhteiden kuva ei ollut yhtä selkeä kuin aiemmin. Ulkoasiainministeriö kokosi tiedot 70 suurlähetystöstä ja pääkonsulaatista jotka toimivat 62 maassa. Seuraavassa esimerkkejä Suomen media-kuvasta Pohjoismaissa, muualla Euroopassa ja muualla maailmassa.
POHJOISMAAT Islanti Islannissa Suomeen suhtauduttiin yhä ihailevammin. Suomea käytettiin esimerkkinä koulutuksesta, tietotekniikasta, lamasta selviytymisestä sekä työllistymisestä. Presidenttien Niinistö ja Halonen vierailu ja Tove Jansson noteerattiin näkyvästi, kuten myös ilmapuolustusharjoitus. Ainoa kielteinen piirre oli Suomen taloudellisen tilan heikkeneminen. Suomalaisesta kulttuurista eniten kiinnosti design ja musiikki. Suomalaisten tuotteiden arvostus näkyy myös mainonnassa, jossa usein painotetaan tuotteen suomalaisuutta. Norja Norjan mediassa Suomeen suhtauduttiin edelleen neutraalin myönteisesti. Suomen nähtiin entistä useammin vertailukohteena yhteiskunnan eri alueilla, esimerkiksi koulutuksessa. Suomalaista politiikkaa ja taloutta seurattiin mediassa kohtalaisen hyvin. Ukrainan kriisin yhteydessä kerrattiin suomettumista historiallisessa valossa. Energiauutiset olivat talouspuolella hallitsevia, esimerkiksi St 1:n ostamat Shellin 420 huoltoasemaa ja Skangassin uudet LNG-hankkeen Suomessa. Kjell Westön saama Pohjoismainen kirjallisuuspalkinta sai erittäin paljon huomiota. Mediaa kiinnosti myös Tove Jansson, Sofi Oksanen ja Arto Paasilinna. Isac Elliot on Norjassa megaluokan teinitähti. Matkailujutuissa huomio kohdistui Pohjois-Suomen matkailuteollisuuteen. Suomalaisen sukeltajaryhmän traaginen sukellusturma Plura-luolastossa oli useita päiviä ykkösuutisena. Ruotsi Suomen maine Ruotsin mediassa oli entisellään eli hyvä, mutta kiinnostus Suomea kohtaan lisääntyi, osana tiivistyvää poliittista yhteistyötä maiden välillä. Suomea pidettiin Ruotsissa luontevana ja erinomaisena kumppanina, ja Suomen puolustusjärjestelmää suorastaan ihailtiin. Suomen suhtautumista Venäjään ja Ukrainan kriisiin seurattiin mediassa huolella. Alkuvuodesta esiintyi hieman suomettumiskirjoittelua Henry Kissingerin lausuntojen yhteydessä. Ruotsissa jo ennestään tunnetun Alexander Stubbin nousu pääministeriksi kiinnosti ja sai paljon huomiota Suomen taloudenpidon mainetta heikensivät alkuvuoden heikot talousluvut mutta talouskuva monipuolistui vuoden mittaan mm. Nokian uudistumisesta tulleiden hyvien uutisten valossa. Ruotsin media seuraa tiivisti yrityskenttää ja raportoi mm. SSAB:n ja Ruukin fuusiosta. Ruotsin vaalivuosi piti suomalaisen koulun vahvuudet esillä. Tove Janssonin merkkivuosi merkitsi Ruotsissa läpimurtoa ja Janssonista tuli eräänlainen Suomen kulttuurisisar Astrid Lindgrenille. Designissa esillä oli Arabia ja Iittala.
Matkailumaana Suomi ei näyttäydy ykköskiinnostavana kohteena. Ahvenanmaata ja saaristoa esiteltiin, Guggenheimin mahdollinen tulo noteerattiin pienellä kateudella TV-uutisissa ihmeteltiin miksi Helsinki eikä Tukholma. Tanska Tanskassa mediakuva muuttui jonkin verran huonommaksi, vaikka Suomea koskeva julkisuus oli pääosin neutraalia tai myönteistä. Ylivoimaisesti kielteisimpiä painotuksia oli jutuissa Suomen taloustilanteesta. Talousuutiset kertoivat että Suomen kansantalous on jo kolmatta vuotta taantuman kynsissä, vähittäiskauppa vaisua, työttömyys kasvaa, turismivirrat heikentyvät ja vienti Venäjälle tyrehtymässä. Monissa jutuissa puhuttiin suomettumisesta, ja samalla arveltiin että Venäjän heikentyvä tilanne voi tuottaa tappioita myös tanskalaispankeille. Pääministerin vaihdos oli esillä ja perussuomalaista puoluetta arvioitiin. Timo Soinin todettiin mm. luoneen Suomeen Tanskan kansanpuolueesta inspiraatiota saaneen liikkeen. Matkailukohteena Suomi näyttäytyi varsin myönteisenä, matkailumahdollisuuksia ja saunakulttuuria esiteltiin. Näkyvin kulttuurihenkilö oli kirjailija Sofi Oksanen. Merkittävä media-tapahtuma oli myös Kjell Westön saama Pohjoismaiden kirjallisuuspalkinto. MUU EUROOPPA Espanja Espanjassa Suomen maine mediassa pysyi muuttumattomana. Suomea koskeva uutisointi oli lähes poikkeuksetta myönteistä, lukuun ottamatta muutamia tilastoja (esim. perheväkivalta). Suomen maine oli niin hyvä, että kielteinen uutisointi usein hämmästytti tyyliin "miten on mahdollista että Suomessa ". Eniten Suomi näky aiheissa jotka liittyivät koulutusjärjestelmään, kirjastoon ja lukutottumuksiin. Frankfurtin kirjamessut poikivat juttuja maasta joka rakastaa kirjallisuutta. Huhu käsin kirjoittamisen lopettamisesta herätti huomiota. Suomi oli ARCO-nykytaidemessujen teemamaana Madridissa. Kansainväliset taidemessut saivat valtalehdissä runsaasti huomiota sekä messujen aikaan että sitä ennen. Suomen vientituotteiden näkyvyys oli heikkoa. Matkailukirjoittelu vähentyi. Iso-Britannia Iso-Britanniassa Suomen mediamaine oli ennallaan; hyvä mutta ohut. Suomi tuli mediassa esille usein myönteisessä valossa ja maa nähdään tasa-arvoisena, koulutusta, lasten ja perheiden hyvinvointia ja innovatiivisuutta arvostavana maana.
Ukrainan tilanne vahvisti kuitenkin entisestään käsitystä että Suomi-tietämys Britanniassa on heikkoa. Tämä johti usein yksinkertaistuksiin ja aiheuttaa helposti väärinkäsityksiä esimerkiksi liittyen Suomen Venäjä-suhteisiin. Keväällä 2014 Suomi tuotiin esiin esimerkkinä siitä kuinka Ukrainan valtiollinen asema tulisi järjestää eli sotilaallisesti liittoutumattomaksi EU:n jäseneksi. Brittimediassa nousi useamman kerran esiin Suomen oletettu riippuvuus Venäjän kaasusta. Myös ydinvoimapäätös venäläisen Rosatomin kanssa huomioitiin. Näiden uutisten kautta syntyi mielikuvia, että Suomi ei olisi täysin mukana EU-rintamassa. Pääministeri Cameronin Suomen vierailu näkyi mediassa, kuten myös pääministeri Stubbin arviot Britannian EU-roolista. Skotlannin itsenäisyysäänestyksessä Pohjoismaat saivat paljon huomiota keskusteltaessa hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta; Suomi näkyi myös mutta vähemmän kuin muut Pohjoismaat. Perussuomalaiset nousivat esiin artikkeleissa joissa käsitellään maahanmuuttovastaisuutta, EU-kriittisyyttä ja äärioikeistolaisuutta. Vientituotteiden näkyvyys painottui paljolti ICT- ja viihdealalle. Suomalaisen koulutusjärjestelmän tehokkuus nousi esiin, etenkin opettajankoulutus ja lyhyehköt koulupäivät. Tove Janssonin juhlavuosi näkyi läpi vuoden. Suomalaiset kapellimestarit jatkavat työtään vahvoina Suomi-lähettiläinä. Sakari Oramo mm. johti Proms-festivaalin loppukonsertin joka näkyi muissakin maissa. Designia arvostettiin suuresti. Italia Italiassa Suomen yleinen julkisuuskuva oli edelleen hyvä, jopa erinomainen. Suomi nähtiin järjestäytyneenä, puhtaana ja toimivana maana, jossa on laadukas hallinto, vähäinen korruptio ja erinomainen koululaitos. Kulttuurin saralla Suomi tunnetaan designistaan, arkkitehtuuristaan ja klassisen musiikin osaajista. Myös kirjallisuus sai yhä enemmän näkyvyyttä. Suomen taloudella oli edelleen pääosin hyvä joskus ehkä liioitellunkin hyvä maine. Suomea pidetään muiden pohjoismaiden tavoin hyvin rikkaana maana. EU-politiikassa Suomen maine oli edelleen huono. Suomen näkemykset EU:n talouskriisin yhteydessä aiheuttivat särön, joka ei edelleenkään ole juuri korjaantunut. "EU-haukan" maine nosti päästään kun Jyrki Katainen sai uudessa komissiossa keskeisenroolin talouskysymyksissä ja Italian valtion budjetti joutui EU-käsittelyssä vastatuuleen. Suomen ja muiden pohjoisten hyvinvointivaltioiden talousvaikeuksista esiintyi kriittistä, joskus jopa hieman vahingoniloista kirjoittelua. Kreikka Kreikassa tilanne oli muuttumaton tai jopa jonkin verran parempi kuin aiemmin. Suomi näkyi kreikkalaismediassa pääosin myönteisessä hengessä. Suomi oli esillä enää hyvin vähän esillä Kreikan talouden vakauttamisohjelmaan liittyvien tiukkojen kantojensa vuoksi. Mediassa Suomi esiintyi monipuolisemmin ja Suomesta oltiin aiempaa enemmän kiinnostuneita. Suomen talouden AAA-luokitus pantiin merkille, joskin huonontuvaa kehitystä myös esiteltiin.
Pääministeri Jyrki Kataisen vierailu Kreikkaan alkuvuodesta 2014 ja hänen siirtymisensä komissioon saivat eniten näkyvyyttä. Pääasiassa uutisoinnin sävy oli neutraali joskin Suomen vaativa suhtautuminen tuotiin esiin. Suomen Nato- ja Venäjä-suhteita arvioitiin Ukrainan kriisin valossa. Matkailumaana Suomella on heikko maine. Latvia Suomella oli Latviassa edelleen erinomainen maine. Suomea pidettiin edelläkävijänä monessa; erityisesti arvostetaan korkeatasoista teknologiaosaamista, innovaatioita, hyvää koulutusjärjestelmää ja tasaarvoista yhteiskuntaa. Suomalaiset nähtiin luotettavina yhteistyökumppaneina. Suomen näkyvyys matkailumaan oli kohtalainen mutta maata pidettiin kalliina tavalliselle latvialaiselle. Kulttuuri kiinnosti, etenkin kirjallisuus, musiikki ja kuvataiteet. Liettua Liettuan media raportoi edelleen Suomesta enimmäkseen myönteisesti, kärjessä opetusjärjestelmä. Myös hyvinvointivaltio, urheilu ja joulupukki kiinnostivat. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta kirjoitettiin lyhyesti ja asiapohjalta. Matkailumaana Suomi näkyi heikosti. Puola Puolassa Suomen mediamaine pysyi muuttumattomana ja myönteisenä. Maata pidettiin hyvinvointivaltiona, huolimatta luottoluokituksen putoamisesta ja kaukonäköisyyden puutteesta Nokian kehittämisessä. Suomen tiivistynyt puolustuspoliittinen yhteistyö Ruotsin kanssa nähtiin hyvässä valossa, kuten myös Nato-keskustelu. Suomen osallistuminen Venäjä-pakotteisiin arvioitiin todistavan Suomen vastuullisuutta ja tervejärkisyyttä. Koulutusjärjestelmää ihailtiin erittäin hyvässä valossa. Kiinnostusta sai myös Puolaankin levinnyt erheellinen tieto käsin kirjoittamisen lopettamisesta. Tasa-arvoinen avioliittolaki herätti suurta huomiota katolisessa maassa. Suomalaisen arkkitehtuuriosaamisen huippunäyte, puolanjuutalaisten historian museo poiki paljon kirjoittelua, kuten myös Guggenheim-hanke. Suomalaisia yhtyeitä ja musiikkia tuotiin usein esiin. Matkailualan lehdissä esiteltiin jatkuvasti Helsinkiä, Lappia, metsästystä, kalastusta, raftingia ja revontulia. Ranska Ranskassa Suomen maine oli ennallaan ja näkyvyys mediassa maan kokoon ja sijaintiin nähden suhteellisen hyvällä tasolla. Suomi koettiin eksoottiseksi pohjoisen ja etäisen sijaintinsa ja erikoisen kielensä takia. Samalla se oli vakaa demokratia joka kuuluu EU- ja euromaiden perheeseen. Suomen koulutusmaine kantoi yhä, vaikka väärät tiedot käsin kirjoittamisen lopettamisesta levisivät Ranskaankin.
Pääministeri Stubbin vierailu sai huomiota päälehdissä. Suomen menetettyä kolmen A:n luottoluokituksen oli maan taloutta koskevia uutisia vähemmän. Samoin Nokian palstamillimäärä putosi. Suomen taloudelliset vaikeudet todettiin suppeasti. Ranskalaisen Arevan ongelmat Olkiluodon ydinvoimalassa olivat esillä, joskin aiempaa vähemmän. Slush ja yrityssauna noteerattiin. Suomalainen ruokakulttuuri oli poikkeuksellisen hyvin esillä (ravintolapäivä ja kokki Matti Jämsénin valmistautuminen Bocuse d'or kilpailuun). Urheilussa Suomen menestys koripallossa pantiin merkille, ja mölkky harrastuksena oli usein esillä. Ranskan mediaa kiinnosti myös design, arkkitehtuuri, kirjallisuus, musiikki, nykysirkus ja nykytanssi. Saksa Saksalaismediassa Suomi-kuva muuttui selvästi paremmaksi. Suomen esiintyminen Frankfurtin kirjamessuilla ja sen oheistapahtumissa muualla maassa tuotti erittäin laajan (7770 mediajuttua vuoden aikana) ja hyvin myönteisen julkisuuden. Suomea, suomalaisia, suomalaista taidetta ja yhteiskuntaa käsiteltiin ennennäkemättömän laajasti koko vuoden. Kirjallisuuden ja kirjailijoiden lisäksi haastateltiin presidentti Sauli Niinistöä, esiteltiin näyttelyitä, kirjastoja, kouluja, kulttuuria, yhteiskuntaa ja taloutta myönteisessä valossa. Saksalaismediassa Suomi näyttäytyi omaperäisenä maana, jossa on vallalla pragmaattinen ja innovatiivinen ajattelutapa. Suomi uskaltaa tehdä omia ratkaisuja, suomalaiset ovat sympaattisia, vaatimattomia ja maanläheisiä. Joulupukki, tango, sauna, alkoholi, metallimusiikki ja muut suomalaiskliseet olivat käypää otsikkotavaraa. Suomen suhtautumista Venäjään, talouspakotteisiin ja Natoon seurattiin huolella. Suomen kirjoitettiin olevan varuillaan ja maltillinen. Suomettumista käsiteltiin pääkirjoituksissa vaihtoehtona Ukrainan Venäjä-politiikalle. Nato-uutisoinnissa tarkasteltiin Suomea yhdessä Ruotsin kanssa. Suomen päätös jatkaa yhteistyötä venäläisen Rosatomin ydinvoimalahankkeessa herätti kysymyksiä; aikooko Suomi loitontua EU-linjasta, eikö se halua suututtaa Venäjää. Talousuutisissa alkoi näkyä epäilyjä Euroopan mallioppilaan tulevaisuudennäkymistä. Suomalaisten vientituotteiden näkyvyys mediassa oli heikkoa. Suomen sijoitus maailman kolmanneksi vähiten korruptoituneeksi maaksi näkyi, kuten myös samaa sukupuolta olevien avioliitto. Tove Janssonin 100-vuotisjuhla sai paljon huomiota joka näkyi kirjojen myynnissä. Guggenheim noteerattiin. Kaunokirjoituksesta luopuminen herätti paljon kiinnostusta koska aihe on ajankohtainen Saksassa. Matkailumaana Suomi näkyi hyvin, ennen muuta Lappi ja Ahvenanmaa sekä ravintolapäivä. Turkki Turkissa tilanne oli ennallaan, Suomi esiintyy mediassa harvoin, mutta poikkeuksetta myönteisesti. Suomen koulutusjärjestelmä ja sen PISA-menestys oli esillä useammassa mediassa vuoden aikana.
Mediassa esiintyi yksittäisiä artikkeleita Cleantechistä, Helsingin kaupunkisuunnittelu-, energia- ja liikennesuunnitteluratkaisuista. Pohjoismaiden talouksia ja investointimahdollisuuksia vertailtiin. Suomen hyvä hallinto tulee esille erilaisten rankinglistojen yhteydessä. Suomalaisen kulttuurin näkyvyys oli heikkoa, parhaiten pärjäsivät arkkitehtuuri ja musiikki. Viro Virossa Suomen mediakuva muuttui jonkin verran huonommaksi. Tämä johtui Ukrainan kriisistä ja uusien LNG-kaasuterminaalien sijoittamista koskevasta kilvasta joka jossain määrin hiersi välejä. Ukrainan kriisiä arvioitaessa saatettiin kyseenalaistaa Suomen rooli ja motiiveja. Suomettumistermi ilmaantui sekä luonnehtimaan Suomen Venäjä-mielisyyttä että kykyä tulla toimeen ison naapurin kanssa. Suomen epäilty epäröinti Venäjän pakotteiden voimaantuloon, presidentti Niinistön vierailu Sotshiin ja ulkoministeri Tuomiojan lausunnot synnyttivät Virossa poikkeuksellisen paljon kritiikkiä Suomea kohtaan. Suomi esiintyi virolaisessa mediassa päivittäin ja laajemmin kuin mikään muu maa. Suurin osa uutisoinnista oli neutraalia, asiallista tai jopa myönteistä. Suomea käytettiin usein esimerkkinä tai vertailukohtana. Merkittävin myönteinen yksittäinen tapahtuma oli Alexander Stubbin pääministerikauden ensimmäinen ulkomaanvierailu Viroon. Mediassa hän sai hyvän vastaanoton: "Suomen uusi pääministeri on Viro-fani". Myönteistä oli myös ulkoministeri Tuomiojan NB8-kokouksessa antama ensimmäinen julkinen tuomio virolaisen suojelupoliisin Eston Kohverin kaappaukselle. Suomi on Virossa toiseksi tärkein investoija ja tämä näkyi myös mediassa: Reimax, Alfons Håkans Oy, HKScan jne. Matkailun näkökulmasta eniten huomiota herätti Guggenheimin arkkitehtikilpailu sekä Helsingin hyvä hallinto. Guggenheimin hehkutettiin olevan historiallinen: " Määrältään ja kansalaisuuksiensa puolesta melkein kuin olympialaiset". Virolaisessa mediassa esiintyi säännöllisesti juttuja muotoilun kestoklassikoista kuten Marimekosta ja Iittalasta. Sofi Oksanen mielletään Virossa "omaksi kirjailijaksi". MUU MAAILMA Argentiina Suomella oli edelleen perinteisesti hyvä maine toimivana hyvinvointiyhteiskuntana ja koulutuksen mallimaana. Koulutus sai paljon myönteistä julkisuutta Argentiinan oma koulutusjärjestelmän ongelmien vuoksi, johon etsittiin uusia malleja. Mainetta heikensi edelleen ajoittain mediassa esiintyvä suomalaisten Uruguayn-selluinvestointien vaikutus Argentiinan ja Uruguayn välisiin suhteisiin. Vientituotteiden ja muiden teemojen näkyvyys oli olematon.
Brasilia Suomi näkyi Brasilian mediassa edelleen etenkin koulutuksen ihmemaana ja hyvinvointiyhteiskuntana, jossa on modernia teknologiaa, innovaatiomyönteisyyttä ja hyvä elää. Koulutusosaaminen antoi Brasilian kokoon suhteutettuna paljon myönteistä medianäkyvyyttä. Yleisten koulutusjärjestelmää esittelevien juttujen lisäksi erityisen hyvin huomioitiin brasilialaisopettajien täydennyskoulutusohjelma Suomessa. Vientiosaaminen heijastui kohtalaisesti, parhaiten ICT, pelit ja metsä- ja paperiteollisuus kuten myös konepajateollisuus. Suomeen liittyviä poliittisia kysymyksiä ei käsitelty brasilialaismediassa. Egypti Egyptissä tilanne oli ennallaan, Suomea käsiteltiin mediassa lähes poikkeuksetta myönteisessä tai jopa ihannoivassa sävyssä. Suomi ei myöskään profiloitunut erikseen kielteisesti uutisoinnissa, jossa muuten EU:a tai länsimaita arvosteltiin. Suomen koulutusta esiteltiin laajasta ja arvostavasti. Jutuissa raportoitiin suomalaiskoulujen menestyksestä, koulutusviennistä ja alan yhteistyöstä paitsi Egyptin myös Saudi-Arabian kanssa. Helsingissä pidetyn OPPI-festivaalin yhteydessä esiteltiin koulutusalan innovaatioita. Suomen ja Egyptin taloussuhteet, yhteistyönäkymät, Suomi-Egypti musiikkisilta ja suomalainen oikeusvaltio-ajattelu kiinnosti myös egyptiläismediaa. Matkailumaana näkyvyys oli heikko Intia Intialaisessa julkisuudessa Suomi näkyi enemmän mutta osin kielteisemmin kuin aiemmin. Syynä olivat Nokian tilanne (vero-ongelmat, Chennain tehtaan sulkeminen). Toisaalta vastapainona oli intialaisen Rajeev Surin nimitys Nokian johtoon. Intian presidentin Pranab Mukherjeen vierailu poiki myös myönteistä julkisuutta. Muu Suomi-näkyvyys oli melko vähäistä ja asiallista, esimerkiksi kansainvälisten vertailujen yhteydessä (mm. korruptio). Intialaisten yleiskuva oli myönteinen, mutta tunnettuus on heikkoa. Suomi matkailukohteena alkoi näkyä mediassa enemmän, myös mainoksissa. Suomalaisen huonepalvelun kalleuteen kiinnitettiin huomiota. Japani Japanissa Suomen mediamaine koheni edelleen. Suomi saa kokoonsa ja etäisyyteensä nähden huomattavan paljon mediahuomiota. Lähes kaikki Suomi-aiheinen uutisointi on positiivista. Kestoaiheet pysyivät suosittuina: Design, muumit, joulupukki, matkailu. Eniten medianäkevyyttä sai Tove Janssonin 100-vuotissyntymän teemavuosi, joka nosti jo ennestään vahvan Tove- ja muuminäkyvyyden uudelle tasolle. Kyseessä oli suorastaan vuoden mediailmiö, juttuja riitti Jansson-näyttelyistä ja muista tapahtumista, muumeista ja muumi-tuotteista ja teoksia ilmestyi häkellyttävä määrä.
Toinen suurta kiinnostusta herättänyt aihe oli hyvinvointi-suomen lastenkasvatus, jossa aiemmin esitelty isien osallistuminen laajeni juttuihin suomalaisesta neuvolajärjestelmästä ja äitiyspakkauksesta. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sivuttiin Ukrainan yhteydessä lähinnä historiallisessa valossa. Kansantalouden tilaa käsiteltiin usein, tuoden esiin myös Nokia, peliyhtiöt ja start-upit. Suomen vahvuuksiksi nähtiin usein alhainen yritysvero, erinomainen koulutus ja kasvuyrityksiä tukeva ekosysteemi. Suomalaisista tuotteista eniten huomiota saivat pelit ja peliyritykset (Supercell) sekä Iittala ja Marimekko. Suomen maine matkailumaana oli erinomainen ja se on Pohjolan maista suosituin. Käsitykset suomalaisesta kulttuurista olivat positiivisia - mikäli niitä oli. Perinteinen arkkitehtuuri ja nykydesign tapahtumineen (Helsinki Design Week ja Habitare) saivat hyvin näkyvyyttä. Kuvaa suomalaisesta musiikista dominoi klassinen musiikki ja hevi. Kiina Kiinassa Suomen mediakuva oli muuttumaton tai jonkin verran parempi kuin aiemmin. Suomen maine maassa oli hyvä ja osittain jopa ihannoiva ja se on muiden Pohjoismaiden tasolla. Nokialla on ollut merkittävä rooli Suomen Kiina-tunnettuisuudessa jo parin vuosikymmenen ajan. Kännykkäliiketoiminnan myynti aiheutti paitsi yritykselle, myös Suomen maineelle kolauksen. Viime vuonna notkahdus alkoi jo haihtua ja uudistunut Nokia alkoi jo hieman nostaa päätään kiinalaisten silmissä. Muilta osin Suomen mainetta muuttaneita tekijöitä ei 2014 ilmaantunut. Suomen saavutukset edistyksellisenä maana koulutuksessa, hyvinvointijärjestelyissä ja korruption torjunnassa kiinnittivät kiinalaismedian huomiota. Cleantech-hankkeet vahvistivat piirun verran Suomen mainetta Kiinassa. Suomen pääministerin ja ulkoministerin kommentit Euroopan taloustilanteeseen ja Ukrainan kriisi saivat tasaisesti huomiota neutraalissa valossa. Matkailun saralla Suomi näkyi Joulupukin talvimaana Kulttuuri pääsi heikosti esille. Venäjä Ukrainan kriisin myötä Venäjä pyrki entistä enemmän korostamaan kahdenvälisiä suhteita, jonka johdosta mediassa Suomi pyrittiin näyttämään maana joka noudattaa EU:ssa omaa itsenäisempää linjaansa suhteessa Venäjään. Suomesta haluttiin antaa kuva EU:n "heikkona lenkkinä" pakoterintamassa. Medialla oli eräänlainen hymykampanja, helläkätisempi kohtelu pyrkimyksenä lyödä kiilaa Suomen ja EU:n suhteisiin. Suomen osallistumisesta pakoterintamaan kerrottiin valitettavana asiana, ja arvailuja esitettiin Suomen poliittisen johdon eriävistä näkemyksistä. Media kertoi laajalti Suomen talouden menetyksistä ja kansalaisten kasvavasta tyytymättömyydestä pakotteita kohtaan. Valion tuotteiden katoaminen kaupan hyllyiltä huomioitiin kaikissa medioissa Venäjällä. Median kiinnostus Suomen Nato-suhtautumiseen lisääntyi, ja myös Itämereen alueen erilaisia ilmasotaharjoituksia seurattiin. Ruotsia syytettiin yrityksistä nostattaa Venäjän ilmatilaloukkauksia
koskevilla ilmoituksissa ja sukellusvenejahdeilla Naton kannatusta maasta. Suomi sai tässä suhteessa puhtaammat paperit. Pietarissa ja Viipurissa Suomen mediakuva oli muuttumaton tai jonkin verran huonompi kuin aiemmin, mutta kuitenkin edelleen hyvä. Suomi on alueella tuttu ja medioissa on Suomea huolella seuraavia toimittajia. Suomi on puhtaan luonnon, hyvän koulutuksen ja korkean teknologian maa. Pietarissa tehdään usein vertailevia juttuja, joissa Suomi on esimerkki maasta, jossa jokin asia on toteutettu hyvin. Pietarilainen media pystyi erottamaan asiat jotka eivät liity sanktioihin. Esimerkiksi suomalaisen elokuvaviikon juhlavuodesta kerrottiin laajasti ilman mainintoja siitä että järjestävä valtio on mukana Venäjän vastaisissa pakotteissa. Lapsikiistoissa Venäjän painostus mediankin taholta jatkui, mutta loppuvuodesta Norja syrjäytti Suomen valokiilasta. Lapsikiistat ja russofobia Suomessa saivat huomattavasti enemmän negatiivista julkisuutta Moskovassa kuin Pietarissa. Suomella on Karjalassa hyvä maine. Suomen maantieteellinen läheisyys mahdollistaa sen, että verrattain monella Karjalan tasavallan asukkaalla on omia kokemuksia Suomesta. Tasavallassa monet osaavat myös suomea ja suomalaista mediaa seurataan ja suomalaisia uutisia referoidaan aktiivisesti. Lisääntyvästä vastakkainasettelusta huolimatta uutisointi säilyi pääosin myönteisenä. Matkailukohteena Suomella oli edelleen hyvä maine. Suomi näkyi kuitenkin yhä useammin laskevien viisumi- ja matkailijamäärien maana. Suomalaiset kulttuuri- ja muut tapahtumat kiinnostivat kuten Slush, Flow, Helsinki Street Food ja Rakkautta ja anarkiaa. Yhdysvallat Yhdysvalloissa Suomen mediakuva oli muuttumaton; myönteinen ja toisiaan jopa ihannoiva. Ukrainan kriisin vuoksi Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka sai enemmän huomiota kuin aiemmin. Henry Kissingerin ja Zbigniew Brzezinskin mielipidekirjoituksissa tarjottiin Suomen mallia vaihtoehdoksi Ukrainalle. Tämän vuosi Suomi-uutisointi oli aiempaa moniulotteisempaa, eikä maasta kerrottu pelkästään koulutuksen mallimaana ja ihanneyhteiskuntana. Suomi tunnetaan USA:ssa toimivana yhteiskuntana. Suomi nousi esille ykkösmaana erilaisissa vertailuissa: Mm. paras maa äideille (äitiyspakkaus, äitiyslomat), kilpailukyky, sosiaalinen liikkuvuus. Useissa medioissa käsiteltiin euroalueen vaikeuksia, mutta Suomi mainittiin vain sivulauseissa. Suomen vientituotteista eniten huomioita sai peliteollisuus, ennen muuta Supercell. Rovion tuloksen laskua seurattiin, ja vastaavasti Nokia uutta suuntaa ja nousua. Suomi matkailumaana oli esillä monissa yksittäisissä jutuissa: Kiinnostusta herättivät Muuminähtävyydet, Helsingin huippuravintolat, Lapin seikkailulomapaketit, Kemin talviristeilyt. Kauppatori listattiin maailman parhaiden ulkoilmatorien joukkoon.
Kulttuuri näkyi hyvin USA:ssa. Mediajulkisuutta saivat Marimekko, Osmo Vänskä, Esa-Pekka Salonen, Muumi, Tom of Finland, Pirjo Honkasalo, Iron Sky 2. Urheilun saralla huomiota herättivät suomalaisen jääkiekkomaalivahdit ja ennen muuta Teemu Selänne. Suomen suurlähetystö ja residenssi saivat paljon medianäkyvyyttä Washingtonin lehdissä.