KIRJALLINEN KYSYMYS 312/2013 vp 3G-verkon kattavuus Eduskunnan puhemiehelle Suomessa rakennetaan jo 4G-verkkoa, kun 3Gverkkokaan ei toimi edes tyydyttävästi joka puolella Suomea. Useat operaattorit tunnustavat, että joillakin alueilla on jatkuvia ongelmia verkon toimivuuden kanssa. Tasaisessakin maastossa olevat mastot ovat ylikuormitettuja, internetyhteys toimii heikosti ja yhteys katkeilee, mikä haittaa etenkin nopeutta vaativien ohjelmien käyttöä. Asiakkaat ovat toistuvasti valittaneet operaattoreille ongelmista, mutta asialle ei tehdä mitään. 4G-verkon rakentamiskustannukset nousevat maailmanlaajuisesti lähivuosina kymmeniin miljardeihin, Suomen osalta mahdollisesti satoihin miljooniin euroihin. Tämä johtanee siihen, että asiakkaat viime kädessä maksavat nämäkin investoinnit, sillä operaattoritkin ovat tällä hetkellä valtavissa kustannuspaineissa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä operaattoreiden saamiseksi kuriin, että 3G-verkko saadaan toimimaan joka puolella Suomea edes kohtuullisesti? Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 2013 Osmo Kokko /ps Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Osmo Kokon /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 312/2013 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä operaattoreiden saamiseksi kuriin, että 3G-verkko saadaan toimimaan joka puolella Suomea edes kohtuullisesti? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Tietoliikennepalvelut tuotetaan Suomessa pääasiallisesti kaupallisesti. Valtioneuvoston myöntämissä 3G-verkkojen toimiluvissa ei ole verkon kuuluvuusaluetta tai peittoaluetta koskevia määräyksiä. Teleyritykset ovat kuitenkin rakentaneet verkkonsa siten, että tällä hetkellä kolme keskenään kilpailevaa 3G-verkkoa kattaa yli 99 % Suomen väestöstä. Lisäksi Viestintäviraston antamissa määräyksissä edellytetään, että teleyrityksen on valvottava jatkuvasti viestintäverkkojensa ja -palvelujensa toimivuutta ja rakentamiensa verkkojen kapasiteetin käyttöä. Näin ollen teleyritysten on selvitettävä ja korjattava verkon vikatilanteet ilman aiheetonta viivästystä. Yritysten on myös tunnettava verkkonsa suorituskyky ja sovittava sen mukaisesti asiakkaan kanssa Internet-yhteyspalvelun laadusta ja ominaisuuksista. Matkaviestinverkkojen sisätilapeitossa on esiintynyt edelleen puutteita, ja uusia ongelmia on ilmennyt erityisesti uusissa ja peruskorjatuissa matalanenergiantaloissa. Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut työryhmän selvittämään, millaisin rakennusteknisin sekä mahdollisesti antenneihin tai toistimiin liittyvin ratkaisuin sisätilakuuluvuutta pystytään parantamaan energiatehokkuustavoitteita vaarantamatta. Työryhmässä ovat edustettuina ministeriön oman hallinnon alan asiantuntijoiden lisäksi mm. ympäristöministeriö, rakennusteollisuus sekä teleyritykset. Jos teleyrityksen sopimuksissaan tai markkinoinnissa antamat lupaukset verkon kuuluvuudesta eivät pidä paikkaansa, voi palvelussa olla virhe. Virheen perusteella käyttäjä voi vaatia virheen oikaisua, hinnanalennusta tai sopimuksen purkamista. Virhettä koskeva sääntely ei kuitenkaan turvaa käyttäjälle mahdollisuutta saada palvelua sellaiselle alueelle, jolla kuuluvuusongelmia esiintyy. Siksi niin sanotulla yleispalvelusääntelyllä varmistetaan kohtuuhintainen ja tarkoituksenmukainen laajakaistayhteys kaikille kansalaisille ja yrityksille koko maassa. Yleispalveluyritykseksi nimetty teleyritys on velvollinen tarjoamaan liittymän yleiseen viestintäverkkoon käyttäjän vakinaisessa asuinpaikassa. Yleispalveluvelvoite on internetyhteyspalvelun osalta asetettu 330 kunnalle tai alueelle. Tällaisen matkaviestinverkon tai kiinteän verkon yleispalveluliittymän tulee toimia moitteettomasti. Joskus matkaviestinverkon kuuluvuus saattaa kuitenkin edellyttää pienimuotoisia antenniratkaisuja. Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella (732/2009) tarkoituksenmukaisen internetyhteyden nopeudeksi saapuvassa liikenteessä on säädetty 1 Mbit/s. Yhden megabitin yhteys riittää hyvin internetin peruskäyttöön. Tarkoituksenmukaisen internetyhteyden ominaisuudet voivat kuitenkin muuttua, kun tietoyhteiskunta kehittyy. Mainitsemanne seuraavan sukupolven verkot eli niin sanotut 4G-matkaviestinverkot mahdollistavat nykyistä nopeampien mobiililaajakaistayhteyksien tarjoamisen. Tekniikalla voidaan saa- 2
Ministerin vastaus KK 312/2013 vp Osmo Kokko /ps vuttaa jopa kiinteän verkon laajakaistayhteyksien nopeuksia ja palvelun laatutasoja. Tämä edistää kilpailua etenkin haja-asutusalueilla, mikäli riittävän nopeat langattomat yhteydet alkaisivat kilpailla kiinteiden laajakaistaverkkojen kanssa. Uuden sukupolven matkaviestinverkon käyttöönotto ei alueellisesti toteudu aivan samalla aikataululla koko maassa, kuten ei muussakaan kaupallisessa toiminnassa. Siksi uusiin 4Gverkkojen toimilupiin tullaan asettamaan peittoaluetta koskevia säännöksiä. Peittoaluevaatimusten tavoitteena on saada lähes jokaiselle suomalaiselle, 99 prosentille väestöstä, nopea mobiililaajakaistayhteys viimeistään vuoteen 2019 mennessä. Uusia 4G-verkkoja rakentaessaan teleoperaattorit saavat käyttää hyväkseen jo olemassa olevaa verkkoinfrastruktuuria, mikä vähentää rakentamisesta aiheutuvia kustannuksia. Lisäksi hallitus edistää aktiivisesti sekä mobiililaajakaistan että kiinteiden yhteyksien rakentamista. Valtioneuvosto on asettanut tavoitteeksi, että vuoteen 2015 mennessä lähes kaikki kotitaloudet ovat enintään kahden kilometrin etäisyydellä 100 megabitin yhteyden mahdollistavasta valokuitu- tai kaapeliverkosta. Nopean laajakaistaverkon rakentamista tullaan tukemaan valtion, kuntien ja EU:n varoilla harvaan asutuilla alueilla, joille operaattorit eivät toteuta huippunopeita yhteyksiä markkinaehtoisesti. Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 2013 Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 312/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Osmo Kokko /saf: Vad tänker regeringen göra för att få ordning på operatörerna så att 3G-näten börjar fungera ens hjälpligt på olika håll i Finland? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Telekommunikationstjänster produceras huvudsakligen kommersiellt i Finland. I de av statsrådet beviljade koncessionerna för 3G-nät ingår inga bestämmelser om nätens täckningsområden. Teleföretagen har dock byggt sina nät så att tre sinsemellan konkurrerande 3G-nät för närvarande täcker över 99 % av Finlands befolkning. I bestämmelser som utfärdats av Kommunikationsverket förutsätts dessutom att teleföretagen kontinuerligt ska övervaka funktionen hos sina kommunikationsnät och -tjänster och hur kapaciteten utnyttjas i näten de byggt. Teleföretagen ska utreda och reparera fel i sina nät utan obefogat dröjsmål. Företagen ska också känna till kapaciteten i sina nät och i enlighet därmed avtala om kvaliteten och egenskaperna hos internetförbindelser man erbjuder. I mobilnätens inomhustäckning förekommer fortsättningsvis brister, och nya problem har uppträtt särskilt i nya och upprustade lågenergihus. Kommunikationsministeriet har tillsatt en arbetsgrupp som ska utreda med vilka byggtekniska och eventuellt på antenner och repeaters baserade lösningar hörbarheten inomhus kan förbättras utan att energieffektivitetsmålen äventyras. I arbetsgruppen ingår representanter för dels ministeriets eget förvaltningsområde och dels miljöministeriet, byggindustrin och teleföretagen. Om de löften om nätets hörbarhet som teleföretagen ger i sina avtal eller sin marknadsföring inte stämmer kan tjänsten vara behäftad med fel. Användaren kan då kräva att felet rättas till, priset sänks eller avtalet hävs. Bestämmelserna om fel säkerställer dock inte användarens möjlighet att få tjänsten i områden där problem med hörbarheten förekommer. Genom bestämmelserna om s.k. samhällsomfattande tjänster (nedan public service) säkerställs en ändamålsenlig bredbandsförbindelse till skäligt pris för alla medborgare och företag i hela landet. Det teleföretag som utsetts till public service-företag är skyldigt att erbjuda en anslutning till det allmänna kommunikationsnätet i användarens stadigvarande bostad. Skyldigheten att tillhandahålla public service gäller i 330 kommuner eller områden. En sådan public service-anslutning till ett mobilnät eller ett fast nät ska fungera oklanderligt. Ibland kan dock hörbarheten i ett mobilnät kräva att en mindre antenn används. I kommunikationsministeriets förordning (732/2009) föreskrivs att minimihastigheten för den inkommande trafiken i en ändamålsenlig internetförbindelse ska vara 1 Mbit/s. En hastighet om 1 Mbit/s räcker väl till för grundläggande internetanvändning. Egenskaperna hos en ändamålsenlig internetförbindelse kan dock ändras när informationssamhället utvecklas. De nät i nästa generation Ni nämner, dvs. de s.k. 4G-mobilnäten, gör det möjligt att erbjuda snabbare mobila bredbandsförbindelser än i dag. Tekniken möjliggör till och med hastigheter och kvalitet på tjänsterna i nivå med det fasta nätet. Detta främjar konkurrensen särskilt i glesbebyggda områden, om tillräckligt snabba trådlösa 4
Ministerns svar KK 312/2013 vp Osmo Kokko /ps förbindelser skulle börja konkurrera med de fasta bredbandsnäten. Mobilnätet i den nya generationen tas dock inte i bruk samtidigt överallt i landet, vilket gäller också annan kommersiell verksamhet. Därför kommer man i koncessionerna för de nya 4G-näten att ta in regler om täckningsområdet. De har till syfte att garantera så gott som varje finländare, 99 % av befolkningen, en snabb mobil bredbandsförbindelse senast år 2019. När teleoperatörerna bygger de nya 4G-näten får de utnyttja den befintliga nätinfrastrukturen, vilket minskar byggkostnaderna. Dessutom främjar regeringen aktivt byggandet av såväl mobilt bredband som fasta förbindelser. Statsrådet har satt som mål att nästan alla hushåll före 2015 ska ha högst två kilometer till ett optofiber- eller kabelnät som möjliggör en förbindelse på 100 Mbit/s. Byggandet av ett snabbt bredbandsnät kommer att understödjas med medel från staten, kommunerna och EU i glesbebyggda områden där operatörerna inte bygger supersnabba förbindelser på marknadsvillkor. Helsingfors den 3 maj 2013 Bostads- och kommunikationsminister Krista Kiuru 5