Vuosikertomus 2013 - Vuosikatsaus - Toimintaympäristökatsaus Tulevaisuus tuo lisää palveluja - keskiössä tyytyväinen asiakas Energia-alan toimintaympäristö on muutoksessa. Energiapolitiikka ohjaa alaa vähähiilisempään ja uusiutuvan energian tulevaisuuteen. Hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi visioidaan fossiilisten polttoaineiden korvaamista tulevaisuudessa muun muassa liikenteessä, lämmityksessä ja teollisuuden prosesseissa. Energia-ala on teollisuuden aloista suurin investoija tulevina vuosina. Suomen energiankulutuksessa oli nähtävissä pieniä piristymisen merkkejä vuoden 2013 aikana. Lämmin sää heijastui kuitenkin suoraan sähkön- ja lämmönkulutukseen. Alan haasteet liittyvät energiantuotantorakenteen uudistamiseen ja toisaalta energian kilpailukykyisen hinnoittelun säilyttämiseen. Kiristyvä kilpailu haastaa energiayhtiöt luomaan uusia palvelukonsepteja. Yhteiskunnan energiariippuvuuden myötä energiaturvallisuus- ja toimitusvarmuuskysymykset ovat myös tulevaisuudessa energiayhtiöiden toiminnassa keskeisessä asemassa. Lämmin sää laski sähkön kulutusta Sähkön kokonaiskulutus laski 1,5 prosenttia, lämpötilakorjattuna kulutus pysyi lähes ennallaan. Suomi käytti sähköä viime vuonna 83,9 TWh (2012: 85,1 TWh). Teollisuuden sähkönkulutus kasvoi viime vuonna prosentin verran. Kokonaiskulutuksen laskua selittää 3,5 prosentin kulutuksen väheneminen muilla sektoreilla. Pääasiallinen laskua selittävä tekijä oli edellisvuotta lämpimämpi sää. Joulukuussa sähköä kului lähes 11 prosenttia vähemmän vuoden takaiseen verrattuna. Teollisuuden sähkönkulutuksen muutokset näkyvät Turku Energiassa hieman muuta maata maltillisemmin, sillä Varsinais-Suomessa teollisuudessa käytetään vain alle neljännes sähköstä. Muualla maassa teollisuus käyttää sähköstä noin puolet. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) kattoi Suomen sähkönkäytöstä viime vuonna 28 prosenttia (2012: 27 %). Ydinvoiman osuus oli 27 prosenttia (2012: 26 %), vesivoiman osuus oli 15 prosenttia (lähes 20 %) sekä hiili- ja muun lauhdutusvoiman yhteensä vajaat 10 prosenttia (2012: 7 %). Tuulivoiman osuus kasvoi 0,9 prosenttiin (2012: 0,6 %). Sähkön nettotuonnin osuus putosi 18,7 prosenttiin edellisvuoden 20,5 prosentista. Se on kuitenkin edelleen korkea. Vuosi 2013 sijoittuukin korkeimpien sähköntuontivuosien joukkoon. Kaukolämmön kulutus laski Kaukolämmön kulutus laski vuonna 2013 Suomessa yli 7 prosenttia. Lasku johtui edellisvuotta lämpimämmästä säästä. Kaukolämpöä myytiin 31,6 TWh (2012: 33,6 TWh). Asuntojen osuus kaukolämmön myynnistä oli 55 prosenttia. Kaukolämmitettyjä asuntoja oli vuoden lopussa lähes 1,3 miljoonaa ja kaukolämpötaloissa asuu lähes 2,7 miljoonaa ihmistä. Turun kaltaisissa suurimmissa kaupungeissa rakennusten lämmitysenergian tarpeesta yli 90 prosenttia katetaan kaukolämmöllä.
Kaukolämmön kulutuksen oletetaan Suomessa kääntyvän rakennuskannan energiatehokkuuden parantumisen johdosta hitaaseen laskuun, mutta vuotuiset kulutusmäärät voivat vaihdella runsaastikin vuotuisen lämpötilanvaihtelun vuoksi. Kaukolämpöä tuotettiin erityisesti suurissa kaupungeissa energiatehokkaissa yhteistuotantolaitoksissa. Yhteistuotannolla tuotetun kaukolämmön määrä oli lähes sama kuin edellisenä vuotena. Yhteistuotannon osuus sen sijaan kaukolämmön kokonaistuotannosta nousi viidellä prosenttiyksiköllä 74 prosenttiin. Yhteistuotannon teho riittää kattamaan paikkakunnasta riippuen lämmöntarpeen ulkolämpötilaan 0-10 oc. Kylmemmillä ulkolämpötiloilla käytetään huippulämpökeskuksia täydentämään lämmön tuotantoa. Tällaisia erittäin kylmiä jaksoja oli vuoden 2013 aikana huomattavan paljon vähemmän kuin vuonna 2012. Kaukolämmön kanssa yhteistuotannossa tuotettiin sähköä 13,8 TWh. Määrä laski hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Energiatehokkaan lämmön ja sähkön yhteistuotannossa säästyy kolmasosa polttoainetta verrattuna siihen, että nämä tuotettaisiin erikseen. Päästöt vähenevät samassa suhteessa. Sähkön ja kaukolämmön vuositilastot löydät täältä Energiapolitiikka pyrkii vähähiilisempään tulevaisuuteen Suomen energiapolitiikan tavoitteita leimaa pitkäjänteisyys ja kolme peruslähtökohtaa: energia, talous ja ympäristö. Keskeisellä sijalla ovat energian saatavuuden turvaaminen, energian kilpailukykyinen hinta ja EU:ssa yhteisesti asetettujen energia- ja ilmastotavoitteiden toteuttaminen. Suomi on viime vuosikymmeninä ollut yksi johtavista teollisuusmaista, jotka käyttävät uusiutuvaa energiaa ja erityisesti bioenergiaa. Suomen tavoitteena on jo runsaan parinkymmenen vuoden ajan ollut tuottaa sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa (CHP) niin suuri osa sähköstä kuin mahdollista. Turku ja muut suuret kaupungit ovat tässä kansainvälisessä kärjessä. Suomi on onnistunut rakentamaan hyvin hajautetun ja monipuolisen energiajärjestelmän, joka perustuu isoihin ja pieniin energiantuotantolaitoksiin ja monipuolisiin energialähteisiin. Samalla maahan on syntynyt vahva energiateknologian keskittymä, jonka merkitys edelleen kasvaa. Näin on onnistuttu luomaan edellytyksiä energiayritystemme kansainvälistymiselle ja tehokkuuden kasvulle. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka perustuu EU:n yhteisiin tavoitteisiin. Suomi on vahvistanut YK:n ilmastosopimuksen vuonna 1994 ja Kioton pöytäkirjan vuonna 2002. Vuoden 2008 joulukuussa EU vahvisti energia- ja ilmastopaketissaan vuodelle 2020 useita Kioton pöytäkirjaan perustuvia tavoitteita, joista merkittävimmät ovat: Kasvihuonekaasujen 20 prosentin sitova vähennystavoite EU:ssa vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Uusiutuvien energialähteiden sitova 20 prosentin osuus EU:n energiankäytöstä. 20 prosentin energiantuotannon ja -käytön tehostamisvaatimus vuoteen 2020 mennessä. Valtioneuvoston maaliskuussa 2013 hyväksymä kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä edellistä, vuoden 2008 strategiaa täydentävät ohjelmat määrittävät energiapolitiikan linjat. Valtioneuvoston tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus vuoteen 2020 mennessä 38
%:iin komission Suomelle esittämän velvoitteen mukaisesti. Koska erilaiset energian käyttö- ja tuotantomuodot eivät ole keskenään hiilidioksidipäästöjen osalta samantasoisia, pyrkii Suomen valtio ohjaamaan energian käyttöä ja tuotantoa erilaisilla ohjaustavoilla, usein osana valtion taloussuunnittelua ja myös sen motivoimana. Suomi on asettanut tavoitteekseen energian kulutuksen kasvun pysäyttämisen ja kääntämisen laskuun niin, että loppukulutus olisi vuonna 2020 noin 317 TWh eli likimain nykyisen suuruinen. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää energiankäytön tehostamista erityisesti asumisessa, rakentamisessa ja liikenteessä. Arvion mukaan sähkönkulutus vuonna 2020 olisi noin 93,3 TWh eli hieman nykyistä korkeampi. Sähkön kulutuksen kasvun hidastumisesta huolimatta Suomeen tarvitaan uutta, mahdollisimman vähäpäästöistä ja uusiutuvaa voimalaitoskapasiteettia korvaamaan vanhoja voimalaitoksia sekä muuttamaan energian tuotantorakennetta vähäpäästöisempään suuntaan. Energiateollisuuden laskelmien mukaan kokonaisinvestointitarve vuoteen 2030 mennessä on 5 500-8 000 MW:a, jos vuositarve on 100-110 TWh. Yritysten välinen päästökauppajärjestelmä käynnistyi EU:ssa vuonna 2005. Päästökauppa perustuu ajatukseen, että kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään siellä, missä se on halvinta. EU:n päästökauppajärjestelmä kattaa suurten teollisuus- ja energiantuotantolaitosten hiilidioksidipäästöt. Tarkoituksena on, että vuodesta 2013 lähtien päästökauppajärjestelmään kuuluvien toimialojen päästöt pysyvät kansallisissa päästöoikeuksien jakosuunnitelmissa määritellyn kokonaismäärän rajoissa. Euroopassa on useita pörssejä, joissa käydään kauppaa päästöoikeuksilla. Kauppaa käydään myös pörssien ulkopuolella. Päästöoikeuden hinta muodostuu markkinoilla samaan tapaan kuin muidenkin hyödykkeiden kaupassa. Yritysten lisäksi valtiot voivat käydä YK:n ilmastosopimuksen Kioton pöytäkirjan mukaista päästökauppaa. Myös Suomen valtiolla on oma osto-ohjelmansa. Pitkän aikavälin energia- ja ilmastostrategia ja päästökauppa työ- ja elinkeinoministeriön sivulla Investoinnit ennallaan Energia-ala on jo vuosikausia ollut eri teollisuudenaloista suurin investoija. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n viime investointitiedustelun mukaan energiasektorin vuotuiset investoinnit ovat hieman yli kaksi miljardia euroa vuosina 2012 2014. Investoinnin ovat pysyneet vastaavina kuin vuosina 2011 2012. Seuraavan 15 vuoden aikana sähkön ja kaukolämmön investoinneiksi arvioidaan yhteensä noin 25 30 miljardia euroa. Energiateollisuuden loppuvuodesta 2009 julkistamassa vuoteen 2050 yltävässä visiossa on arvioitu, että sähkö korvaa fossiilisia polttoaineita mm. liikenteessä, lämmityksessä ja teollisuuden prosesseissa. Tämä vähentää merkittävästi hiilidioksidipäästöjä, parantaa energiatehokkuutta ja lisää samalla sähkön käyttöä. Uutta sähköntuotantokapasiteettia arvioidaan vuoteen 2030 mennessä tarvittavan 7000 8000 megawattia ja vuoteen 2050 mennessä 19 000 27 000 MW, eli jopa enemmän kuin koko nykyinen tuotantokapasiteettimme.
Kuluttajien tyytyväisyys on kasvanut Kiristyvä kilpailu ja sähkösopimushintavertailujen tekemisen helppous tarkoittavat sitä, että erityisesti sähkönmyyjien, mutta myös kaukolämmönmyyjien on etsittävä uudenlaisia palvelukonsepteja. Energiatuotteet konseptoidaan yhä enemmän sisältämään erilaisia lisäpalvelu-, viitehinta- ja energianlähdevaihtoehtoja. Sähköiset palvelu- ja asiakasviestintäkanavat ovat osa muutosta. Perinteisten kanavien käyttö pysyy edelleen merkittävänä, mutta samanaikaisesti suurimmat panostukset sekä asiakastyytyväisyyden ylläpitämiseksi että uusasiakashankinnan turvaamiseksi tehdään sähköiseen ympäristöön. Energiatoimialan asiakkailleen tarjoamat sähköiset palvelut ovat viime vuosina kehittyneet nopeasti muun muassa etäluettavien sähkömittareiden tarjoaman kulutuspalautteen sekä sähkönsiirtoyhtiöiden kehittämien häiriöviestintäkanavien myötä. Asiakkaat odottavat entistä parempaa sähköistä yhteydenpitoa energiayhtiönsä suunnasta. Odotukset lisääntyvät esimerkiksi internet- ja mobiililaitteiden välityksellä tarjottavaa kulutuspalautetta, energianeuvontaa ja energianjakelun keskeytystietoja kohtaan. Vahva brändi sekä käytännön hyvästä toiminnasta rakentuva yrityksen maine tukevat osaltaan asiakasuskollisuutta sekä aineettomasta energiatuotteesta koettua lisäarvoa. Erityisen merkittäviä osa-alueita ovat asiakaslähtöinen ja vastuullinen toiminta sekä ympäristöystävällisyys. Energiateollisuus ry toteutti syksyllä 2013 asiakastyytyväisyystutkimuksen. Asiakkaat antavat omalle energiayhtiöille erittäin hyvän arvosanan kokonaistyytyväisyydestä. Tyytyväisyyden arvosana on 1 5 asteikolla 3,67, kun edellisenä vuotena keskiarvotulos oli 3,49 ja sitä edellisenä vuonna 3,55. Parantamisen varaa asiakkaat kaipaavat muun muassa yhtiöiden tiedottamiseen häiriötilanteissa. Uusiutuvien energianlähteiden haasteet Uusiutuvat energianlähteet, kuten tuuli- ja aurinkoenergia, ovat lisääntyneet merkittävästi, mutta monissa maissa kustannukset ovat olleet erittäin korkeat. Esimerkiksi Saksassa kotitalouskuluttajan sähkön hinta on noin 80 prosenttia korkeampi kuin Suomessa. Uusiutuvan energian tuen kustannukset kuluttajille ovat viime vuosina kasvaneet. Saksassa on ehdotettu jo myönnettyjen tukien laskemista takautuvasti. Esitys on näillä näkymin jo unohdettu, mutta se kertoo Saksan hallituksen paineista hillitä nopeasti nousevia uusiutuvan energian tuen kustannuksia. Suomessa uusiutuvan energian tukia maksettiin vuoden 2013 kolmannella vuosineljänneksellä 8,2 miljoonaa euroa eli miljoona euroa enemmän kuin edellisen vuoden vastaavalla jaksolla. Tuulivoimatuet kasvoivat 0,6 miljoonalla eurolla 6,4 miljoonaan euroon. Metsähakkeen tuet taas pienenivät 2,7 miljoonalla eurolla noin 1,7 miljoonaan euroon. Pienentyneet metsähakkeen tuet johtuvat siitä, että vain noin puolet tukeen oikeutetuista laitoksista oli jättänyt hakemuksen vuoden loppuun mennessä. Metsähaketta on toisaalta käytetty aiempaa vähemmän vuoden 2013 alussa pienentyneen tukitason ja polttoaineiden muuttuneiden hintasuhteiden vuoksi. Tuulivoimalle maksettu tuki oli viime vuoden kolmannella neljänneksellä toisen kerran peräkkäin suurempi kuin metsähakkeelle maksettu tuki. Vuoden 2013 kolmannen neljänneksen tuet perustuivat 235 gigawattitunnin sähköntuotantoon, josta metsähakkeen osuus oli 56 prosenttia ja tuulivoiman 44 prosenttia. Syöttötariffijärjestelmä otettiin käyttöön maaliskuussa 2011 ja tähän mennessä siihen on hyväksytty 84 voimalaitosta. Niistä 50 on metsähakevoimaloita, 33 tuulivoimaloita ja yksi biokaasuvoimala. Muun muassa Euroopan heikon taloudellisen tilanteen ja päällekkäisten ohjauskeinojen seurauksena päästöoikeuksien hinnat EU:n päästökauppajärjestelmässä ovat romahtaneet, eikä
päästökauppa nykyisellä hintatasolla juuri ohjaa investointeja. Monissa maissa on alettu keskustella pääasiassa fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan sähköntuotannon tukemisesta erilaisin kapasiteettimekanismein, joilla varmistettaisiin tarvittavat investoinnit vara- ja säätövoimakapasiteettiin siinä tapauksessa että investoijat eivät ole markkinaehtoisesti näihin valmiita. Vuonna 2011 sattunut Fukushiman ydinonnettomuus on vaikeuttanut ydinenergian asemaa monissa maissa. Lisäksi hiilen käyttö energiantuotannossa kasvaa edelleen ennen kaikkea Kiinan nopean talouskasvun seurauksena, ja tällä hetkellä jo 47 prosenttia maailman hiilenkulutuksesta tapahtuu Kiinassa. Turun seudun kaukolämpötuotanto kasvaa Turku kehittää tällä hetkellä voimakkaasti sekä kaukolämmön yhteis- että erillistuotantoa. Kaikki ratkaisut lisäävät uusiutuvien energiamuotojen käyttöä Turun seudulla. Yksi esimerkki on vuonna 2013 käyttöönotettu Kakolan lämpöpumppulaitoksen laajennus Kakolan jätevedenpuhdistamon yhteydessä. Jätevesien lika-aineet poistetaan puhdistusprosessin lietteenä ja toimitetaan Topinojan biokaasulaitokselle. Biokaasu hyödynnetään kaukolämmöksi ja sähköksi. Kakolan yhteydessä oleva Turku Energian lämpöpumppulaitos kierrättää puhdistetun jäteveden ottaen talteen jäteveden lämpöenergian kaukolämpöverkkoon hyödynnettäväksi. Laitos tuottaa myös kaukokylmää. Jäteveden lämpöenergia vastaa noin 4 000 pientalon vuotuista lämmönkulutusta. Turku Energia osallistuu osakkuusyhtiönsä Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n (TSE) monipolttoainevoimalaitoksen rakentamiseen. Turku Energia investoi hankkeeseen 31 miljoonaa euroa omaa pääomaa. Voimalaitos-investoinnin kokonaiskustannusarvio on noin 260 miljoonaa euroa. Naantalin uuden laitoksen on tarkoitus valmistua vuoden 2017 syksyllä. Turku Energian tavoitteena on tuottaa vuoteen 2020 mennessä kaukolämmöstä puolet uusiutuvilla energialähteillä hiilidioksidivapaasti. Turku Energia omistaa Turun Seudun Energiantuotanto Oy:stä 39,5 %. Muut omistajat ovat Fortum Power and Heat (49,5 %) sekä Raision, Kaarinan ja Naantalin kaupungit kolmen prosentin omistusosuuksillaan. Turun Seudun Energiatuotanto (TSE) on esittänyt jätteiden hyötykäyttöön ratkaisua, joka toteutuessaan vahvistaisi paikallista uusiutuvan kaukolämmön ja sähkön tuotantoa. Nykyisen Orikedon jätteenpolttolaitoksen toiminta-aika on vuoden 2014 loppuun saakka. Sähkön hintaa ohjaa pörssikauppa Suomi kuuluu pohjoismaisiin sähkömarkkinoihin, joilla sähköenergian hinta määräytyy sähköpörssissä käydyn kaupan perusteella. Sähkön pörssihinta vaikuttaa siihen, millä hinnalla energiayhtiöt myyvät sähköä. Sähköpörssissä myytävään sähkön hintaan taas vaikuttavat monet tekijät, kuten sää, raaka-aineiden hintakehitys ja sähkön kulutuksen ja tuotannon muutokset, uusiutuvan energian tukitoimet ja pohjoismaisten vesivarantojen suuruus. Myös EU:n päästökauppa vaikuttaa sähkön hintaan. Sähkön hintakehityksen on ennustettu olevan maltillisesti nouseva muun muassa ilmastopoliittisten ohjauskeinojen takia. Sähkön hinta noteerataan kysynnän ja tarjonnan perusteella pörssissä vuorokauden jokaiselle tunnille. Sähköä siirretään maiden ja alueiden välillä markkinatilanteen mukaan, sähkönsiirtoyhteyksien kapasiteetin rajoissa. Pohjoismaiset sähkömarkkinat ovat yhteydessä Venäjään, Viroon, Puolaan, Saksaan ja pian myös Alankomaihin. Pohjoismaisten
sähkömarkkinoiden hinta muodostuu kahdessa sähköpörssissä; fyysisen sähkön osalta toimii Nord Pool Spot ja johdannaisten ja päästöoikeuksien osalta Nasdaq OMX Commodities. Vähittäismarkkinoiden integroitumista ensin Pohjoismaiden kanssa ja myöhemmin muun Euroopan kanssa suunnitellaan. EU-tasolla sovittavat pelisäännöt vaikuttavat entistä enemmän kuluttajien ja sähköyhtiöiden välisiin asiakassuhteisiin. Sähkökaupan menettelytavat eri maiden välillä ovat kuitenkin suuret, ja vie vielä vuosia, ennen kuin vähittäismarkkinoita eri maiden välillä voidaan pitää käytännön tasolla integroituneina. Euroopan sähkömarkkinoiden integroitumisen sekä ilmastopoliittisten ohjaustekijöiden ennakoidaan pitkällä tähtäimellä edelleen nostavan hintatasoa Pohjoismaissa. Nämä tekijät aikaansaavat haasteita kilpailussa asiakkaista ja riskienhallinnassa, kun samanaikaisesti sähkönmyynnin katteiden arvioidaan pysyvän matalina kilpailusta johtuen. Hyvä tietää sähkömarkkinoista Älykäs sähköverkko jo kattavasti käytössä Valtioneuvoston asetuksen mukaan kuluvan vuoden alusta lähtien (2014) sähkölaskutuksen tulee Suomessa perustua sähkömittareiden etäluentaan ja tuntipohjaiseen mittaukseen. Turku Energia Sähköverkkojen asiakkaista 91 prosenttia oli etäluettavien mittareiden piirissä vuoden 2013 loppuun mennessä. Etäluettavien sähkömittareiden käyttöönotto viimeistellään vuoden 2014 aikana. Ilmastonmuutoksen torjuntaan, energiatehokkuuden lisäämiseen ja sähkön toimitusvarmuuden kasvattamiseen tarvitaan uudenlaista sähköverkkoa. Älykästä sähköverkkoa (smart grid) on luonnehdittu merkittäväksi uudistukseksi, joka muuttaa tuotannosta käyttöön sähköä siirtävän yksisuuntaisen sähköverkon kaksisuuntaiseksi. Älykkään sähköverkon puitteissa sähköä tuotetaan, kulutetaan, varastoidaan ja vaihdellaan erityyppisten sähköverkkoon liittyneiden toimijoiden kesken. Tämä edellyttää etäluettavien sähkömittareiden lisäksi muita merkittäviä teknologiainvestointeja sähköverkkoon. Sähköverkkotoiminta on luonteeltaan luonnollinen monopoli, jossa yleensä kilpailevien sähköverkkojen rakentaminen kansantaloudellisesti ei ole toimivaa. Sähkömarkkinalainsäädännössä sähköverkkotoiminta on säädetty luvanvaraiseksi toiminnaksi, jonka hinnoittelua valvoo Energiavirasto. Sähkön toimitusvarmuutta ylläpidetään jatkuvasti. Seurattavia suureita ovat esim. keskeytysten lukumäärä ja kesto. Kantaverkkoa suunnitellaan ja käytetään niin, ettei yksittäinen vika johda laajenevaan koko kantaverkkoa käsittävään häiriöön. Kantaverkon siirtovarmuus vuonna 2013 säilyi erittäin hyvällä tasolla. EstLink 2, Viron ja Suomen välinen korkeajännitteinen tasasähköyhteys, otettiin markkinoiden käyttöön 2013 joulukuun alussa. Yhteys luovutettiin omistajille helmikuussa 2014, ja se on lisännyt merkittävästi sähkön siirtoa maiden välillä. EstLink 2 -yhteyden myötä Itämeren alueen sähkömarkkinat ottivat harppauksen eteenpäin. EstLink 2 on jo nyt tehostanut markkinoiden toimintaa ja parantanut sähkön toimitusvarmuutta alueella. Yhteys kolminkertaisti siirtokapasiteetin Suomen ja Viron välillä ja poisti yhden Itämeren alueen pahimmista siirtoahtautumisista. Sähkönsiirron viranomaisvalvonta ja hintatilastot
Palveluntuotanto kasvaa ja kilpailu kiristyy Energiayhtiöt hankkivat yhä enemmän laitteistojen huoltoa, käyttöä ja kunnossapitoa sekä rakentamista ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Tällä pyritään resursoimaan työvoimaa alalla, jossa on suuret kausivaihtelut. Tämä helpottaa myös osaamisen hallinnassa. Palveluntuotannon arvioidaan jopa kaksinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä markkinoiden avautumisen ja energia-alan tulevien suurten investointien myötä. Ulkomaisten toimijoiden ja työntekijöiden osuus palveluiden tuottajina lisääntyy. Samalla kilpailutilanne kiristyy entisestään. Tulevaisuudessa kiinnitetään huomiota verkostojen koko elinkaareen. Tämä tuo kilpailuetua toimijoille, jotka hallitsevat koko ketjun suunnittelusta kunnossapitoon. EU-komissio julkisti kuluvan vuoden tammikuussa ehdotuksensa vuoteen 2030 asti ulottuvasta ilmasto- ja energiapolitiikasta. Komission ehdotuksen mukaan EU:n on kokonaisuudessaan vähennettävä kasvihuonekaasupäästöjä 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Sähköisen liikenteen kehittyminen ja yleistyminen tuo energiayhtiöille uuden toimintaympäristön. Turku Energia on mukana 17 kotimaisen energiayhtiön muodostamassa sähköautojen latausoperaattoriyhtiö Liikennevirta Oy:ssä. Yhtiö tarjoaa sähköautoilijoille Virtapiste-tunnuksilla merkattuja latauspisteitä kautta Suomen. Turku Energia asentaa ensimmäiset latauspisteensä vuoden 2014 aikana. Latauspalvelua rakennetaan laajaan yhteistyöhön perustuvalla markkinamallilla. Monet toimijat pystyvät liittymään mukaan latauspalveluverkostoon, mikä on nähty edellytykseksi valtakunnalliselle laajenemiselle. Energiayhtiöiden lisäksi Virtapiste-palveluita voivat tarjota esimerkiksi kunnat, kaupungit, kauppaketjut, parkkihallit ja vaikka drive-in pikaruokaravintolat. Liikennevirta Oy tarjoaa asiakkailleen teknisen alustan latauspalvelujen tarjoamiseen sekä kattavat tukipalvelut. Operaattorin asiakkaita ovat latauspisteen omistajat ja latauspalvelujen myyjät, jotka tarjoavat palveluja edelleen sähköautoilijoille.