SUOMEN PUOLUSTUS- JA ILMAILUTEOLLISUUSYHDISTYS PIA RY:N LEHTI 1/2015
Dassault Aviation s. 53 Euroopan puolustusja ilmailuteollisuudessa vain muutos on varmaa Sisällys 5 Pääkirjoitus 6 Kotimaista osaamista Laivue 2020 -hankkeeseen 10 Tulevaisuuden taistelijan välttämätön headgear s. 10 Tulevaisuuden taistelijan välttämätön headgear Disruptiiviset teknologiat mullistavat sodankäynnin s. 33 Päätoimittaja: Tuija Karanko Toimitus: Juha Moisio / Viestintäryhmä / PIA Jaakko Puuperä / Suomen Sotilas -lehti Ulkoasu: Matti Vartiala / Kalevantuli p. 040 589 4547 Puolustus- ja ilmailuteollisuusyhdistys PIA ry:n lehti Jäsenet / AFDA members http://www.teknologiateollisuus.fi/ fi/ryhmat-ja-yhdistykset/j-senet-448. html Materiaalia lainattaessa lähde AFDA News mainittava Editor in chief: Tuija Karanko Co-editors: Juha Moisio / Communication / AFDA team Jaakko Puuperä / Suomen Sotilas -lehti Layout: Matti Vartiala / Kalevantuli Magazine of Association of Finnish Defence and Aerospace Industries AFDA All content copyright AFDA News, all rights reserved 12 Mitä etuja hyvällä viestintäjärjestelmällä voi saavuttaa? 15 Insinööristä piti tulla koneenrakentaja 18 Yhteistyökumppanuudet tukevat Patria AMV:n menestystä maailmalla 20 Laajennettu kumppanuus selkeyttää työnjakoa 23 PIA oman aikansa lapsi 28 Mennyttä ja tulevaa, instalainen näkökulma 30 Temetin väestönsuojaratkaisut Kuwaitin uudelle yliopistokampukselle 32 Milectria High quality workmanship 33 Disruptiiviset teknologiat mullistavat sodankäynnin 40 Katsaus Elektrobitin puolustusmarkkinoille suunnattujen tuotteiden ja palveluiden historiaan 43 Luokittelulla ja datafuusiolla avoimesta datasta maaston kulkukelpoisuustietoa 44 Miehittämätön ilmailu vaatii saumatonta yhteispeliä 48 Verkostoituminen ja hyökkäys toimivat verkossakin 51 Puolan ydintutkimuslaitos luottaa suomalaisohjelmistoon 53 Euroopan puolustus- ja ilmailuteollisuudessa vain muutos on varmaa 58 Summary 1 2015 AFDA NEWS 3
Turvallisen ja kilpailukykyisen yhteiskunnan rakentaja. mainen kilpailukyky ja yhteiskunnan turvallisuus, nyt ja markkinajohtajana puolustusvoimien pitkäaikainen kumppani. Rakennamme turvallisempaa yhteiskuntaa myös kuuluvat myös järjestelmien elinkaaren tukianalyysit, Worth your trust Kädessäsi on PIAn 20-vuotista taivalta juhlistava AFDA News. PIA perustettiin 20 yrityksen aloitteena loppuvuonna 1994. Teollisuuden yhteistyöjärjestelylle nähtiin vahva tilaus uusien haasteiden, F-18-hankkeen ja Euroopan integraation edessä. Myös puolustushallinnolla oli tahtotila löytää laajaa yritysjoukkoa edustava puolueeton teollisuuden edustaja, jonka kanssa tehdä yhteistyötä. Jo kaksikymmentä vuotta sitten yhdeksi PIAn tavoitteeksi määriteltiin toimialan edistäminen. Etujärjestöajattelu on vahvistunut vuosien myötä. Uudistamme parhaillaan PIAn strategiaa ja katsomme nyt, että PIA on ennen kaikkea etujärjestö, tiedottaja, vaikuttaja ja toimija suhteessa suomalaiseen yhteiskuntaan, viranomaisiin ja teollisuuteen sekä kansainvälisesti eri foorumeilla. Toimimme erittäin verkottuneesti, ja PIAlla on rooli osana keskusjärjestöään, Teknologiateollisuus ry:tä, joka yhdessä EK:n kanssa tuottaa teollisuutta yleisesti koskevat edunvalvontatehtävät ja jäsenpalvelut. PIAn tehtävänä on ajaa puolustus-, ilmailu-, avaruus- ja turvallisuusteollisuuden erityiskysymyksiä. Tämä lehti sisältää mielenkiintoisia artikkeleita, jotka kuvaavat yritysten ja puolustusvoimien yhteistyön ja hankkeiden historiaa sekä katsovat tulevaisuuteen. Yritykset ja puolustusvoimat ovat yhdessä luoneet suomalaista osaamista, teknologiaa ja ratkaisuja. Osa tuotteista on menestynyt hyvin kansainvälisessä kilpailussa. Toivottavaa olisi, että kotimaiset asiakkaat myös muut kuin puolustusvoimat kykenisivät osallistumaan vastaaviin kehityshankkeisiin yhteistyössä suomalaisen teollisuuden kanssa Suomessa ja ulkomailla. Puolustusvälineteollisuudesta integroiduksi osaksi kokonaisturvallisuutta Tuija Karanko pääsihteeri Alan teollisuus elää kiinteässä symbioosissa turvallisuusviranomaisten kanssa. Monissa kysymyksissä etumme ovat yhtenevät. Näin uuden hallituskauden alkaessa pidämme tärkeänä sitä, että yhteiskunnan elintärkeät toiminnot varmistetaan toimeenpanemalla valtioneuvoston huoltovarmuuspäätös vuodelta 2013 sekä turvaamalla puolustushallinnon materiaalinen suorituskyky. Näemme, että suomalaisella teollisuudella on tärkeä rooli tulevissa strategisissa hankkeissa järjestelmien kehittäjänä, ylläpitäjänä ja elinkaaren tuessa. Viennin edistäminen ja Suomen harjoittama vientilupapolitiikka ovat ratkaisevassa asemassa vientiponnistelujen onnistumisessa. EU-politiikkamme tulee tukea Suomen turvallisuusintressejä. Puolustus-, ilmailu-, avaruus- ja turvallisuusteollisuuden toimintaympäristö on muuttunut kahdessakymmenessä vuodessa. Euroopan integraatio on syventynyt, alueellinen yhteistyö kasvattaa merkitystään, ja teollisuus kilpailee entistä kovemmalla kansainvälisellä pelikentällä. Markkinoiden poliittisuus ja protektionismi eivät ole pyrkimyksistä huolimatta kadonneet, eikä muutosta ole näkyvissä. Konsolidaatio ja yhteistyö tulevat lisääntymään. Kumppanuudet kasvattavat merkitystään, ja teollisuus on Suomessa integroitu osaksi kokonaisturvallisuuden järjestelmiä. Vain muutos on varmaa, ja suomalaisen teollisuuden tulee kyetä vastaamaan siihen. Väitän, etteivät suomalaiset yritykset voi menestyä ilman vientiä ja kansainvälistä verkostoitumista. Viennin ja kansainvälistymisen edistäminen onkin PIAn tärkein jäsenpalvelu, jossa toimimme läheisessä yhteistyössä puolustushallinnon kanssa. Yhteiset hankkeemme ovat olleet menestyksekkäitä, ja haluan lämpimästi kiittää saamastamme avusta! Ilman kotimaiselta asiakkaalta saatavaa tukea suomalaisilla yrityksillä ei ole mahdollisuuksia menestyä kansainvälisillä markkinoilla ja vain osaavat ja elinkelpoiset yritykset kykenevät tukemaan puolustusvoimien suorituskykyjä. Muutama vuosi sitten terävöitimme sitä, miten kuvaamme PIAn jäsenyrityksiä ja PIAaa. Kuinka oikeaan osuimmekaan; tämän lehden sisältö vastaa erinomaisesti näkemystämme. PIAn jäsenyritykset ovat oman toimialansa modernin teknologian erikoisosaajia. Ankarien olosuhteiden koulimia ongelmanratkaisijoita. Suoraselkäisiä tekijöitä, jotka suhtautuvat työhönsä periksiantamattomalla asenteella. Kaksikymmentä vuotta takana ja monia vuosia edessä. Kiitos kaikille yhteistyökumppaneillemme näistä vuosista. Yhdessä kohti tulevaa! 1 2015 AFDA NEWS 5
Suomi on kuljetuslogistisesti saarivaltio. Ulkomaankaupasta 80 % perustuu merikuljetuksiin. Suomalainen hyvinvointi ja kilpailukyky nojaavat merikuljetusten toimivuuteen ja luotettavuuteen. Merikuljetukset on turvattava kaikissa olosuhteissa, myös poikkeusoloissa. Kotimaista osaamista Laivue 2020 -hankkeeseen Talvimerenkulku asettaa haasteita. Riittävä jääluokitus vaaditaan kaikilta satamiimme saapuvilta, ja vain näihin olosuhteisiin rakennetut alukset voivat toimia ankarinakin talvina. Yleisesti muiden merivaltioiden aluskalustolla on hyvät merenkulkuominaisuudet, mutta ei jäissäkulkukykyä. Ilman merikuljetuksia ei ole huoltovarmuutta Valtioneuvosto on linjannut huoltovarmuuspäätöksessään, että yksi varautumisen painopiste on merikuljetukset ja siihen liittyvät kriittiset tekijät. Linjauksen mukaan kotimainen puolustusteollisuus on integroitu osa Suomen puolustusta ja sotilaallista huoltovarmuutta. Käytännön tasolla tarkoitetaan siis Suomen vienti ja tuonti kulkee Itämeren kansainvälisellä merialueella. Jos tavoitteena on turvata kauppalaivojen kulku, uusien sotalaivojen pitää pystyä saattotoimintaan avomerellä myös jäisissä olosuhteissa. Merimiinoittamista ei voi tehdä kukaan muu kuin merivoimat, eikä sitä voi kustannustehokkaasti tehdä kuin sota-aluksella! osaamista, jolla kehitetään ja ylläpidetään talviolosuhteissa toimivia sotalaivoja. Kansalliset erityispiirteet 2020-luvulla merivoimien kalustosta vanhenee kuusi alusta: miinalaivat ja vanhimmat ohjusveneet. Erityisesti miinat tai miinoittaminen on asia, joka erottaa meidät muista maista. Merimiinat ovat merivoimien toinen pääase ja kansallisessa puolustuksessa strategisen tason asejärjestelmä. Merimiinoittamista ei voi tehdä kukaan muu kuin merivoimat, eikä sitä voi kustannustehokkaasti tehdä kuin sota-aluksella! Miinantorjunta-aluksia on kaikissa Itämeren rantavaltioissa, miinoittamiseen kykeneviä aluksia on lähinnä Suomella. Maallemme elintärkeiden meriyhteyksien ja meriliikenteen suojaaminen on merivoimien tehtävä. Tämän tehtävän toteuttaminen vaatii riittävän monta sota-alusta, jotka soveltuvat miinoitukseen ja kauppa-alusten suojaamiseen Itämerellä ympäri vuoden. Kansallisten olosuhteiden ja vaatimusten takia tarvittavaa alustyyppiä ei saa valmiina. Merikuljetusten suojaaminen on kansallisen turvallisuuden poikkeusalueella, ja alushankinnat on perustellusti toteutettava puolustus- ja turvallisuushankintalain kansallisin säännöksin. Vahva kotimainen osaamispohja Suomessa on tarvittava arktinen sotalaivaosaaminen. Kotimainen teollisuus tiedostaa hankkeen merkityksen. Meriklusterimme on edelleen kilpailukykyinen. Sen avaintekijöitä ovat tehokas suunnittelu, alihankintaketjun hallinnointi ja aikataulujen pitävyys. Alussuunnittelun eri osakokonaisuuksiin kykeneviä suunnittelutoimistoja on Suomessa useita. Osaaminen tällä toimialalla on vahvaa. Telakkate- 6 AFDA NEWS 1 2015 1 2015 AFDA NEWS 7
SMULAN tutkimustyöstä käytäntöön Vuosina 2011 2014 toteutettiin Tekesin tukemana Smulan-teknologiahanke, jossa kehitettiin yritysten valmiuksia osallistua arktisiin alushankkeisiin. 19 yrityksen kehityspanostus oli noin 2 Me. Smulan-hankkeen keskeisimpiä havaintoja oli, että uudet alukset voivat olla suurelta osin kotimaista tuotantoa. Laivat suunnitellaan ja rakennetaan Suomessa, materiaalina kotimainen ruostumaton austeniittinen teräs. Alusten varustaminen ja huolto tehdään kotimaassa. Ulkomaista osaamista tarvitsemme alusten taistelujärjestelmiin ja aseisiin, koska niitä emme valmista. Suomesta löytyy kuitenkin tarvittavaa integrointiosaamista järjestelmien ja sensorien osalta. Muu osaaminen moottoreita, häiveteknologiaa ja propulsiolaitteita myöten löytyy kotimaasta. Suomi on edelleen kokoonsa nähden arktisen laivaosaamisen suurvalta. FOR PROS BY PROS ollisuuden lisäksi Suomessa on pyritty ylläpitämään korkean teknologian teollisuutta. Alusrakentamiseen liittyen tämä tarkoittaa mahdollisesti järjestelmä- ja komponenttitoimituksia sekä integrointityötä. Kansalliset erityispiirteet tarkoittavat, että suunnittelu lähtee aivan perusteista. Smulan-hankeen aikana todettiin, että teollisuuden kyky panostaa hyvin varhaisessa ideointivaiheessa ei ole paras mahdollinen. Perinteisesti sotalaivat ja muut vastaavat vaativat kokonaisuudet on määritelty puolustusvoimissa ja teollisuudelle on annettu vaatimuksia, joiden mukaan työ tulee toteuttaa. Tämän takia hankkeessa toteutettiin työpaketti, jolla demonstroitiin suorituskykyjen määrittämistä ja vertailua. Työ sisälsi uuden alustyypin tarvelähtöisen analyysin ja eri vaihtoehtojen vertailun edistyksellistä simulointia hyödyntäen. Luotiin useampi eri aluskonsepti, joita vertailemalla syntyi perusteltua tietoa siitä, miten vaadittava sotilaallinen suorituskyky voidaan määritellä ja toteuttaa. Tätä menetelmää kutsutaan suorituskyvyn konseptoinniksi skenaariotekniikalla. Puolustusvoimien palaute demonstraatiosta oli, että konseptointi ja skenaariotekniikka ovat yhdessä erittäin tehokas työväline ja hyödyt ovat selvät. Menetelmä säästää suunnittelukuluja ja tuottaa jo varhaisessa ideointivaiheessa merkittäviä tuloksia vaatimusten määrittelyssä. Menetelmä soveltuu myös muiden järjestelmien kehittämiseen. Demonstraation aikana, Merivoimien meritaistelukeskuksen silloinen johtaja Mikko Saarinen kommentoi, että skenaariotekniikalla kyetään havaitsemaan jo alkuvaiheessa mahdollisia myöhemmin esiin tulevia suunnittelun haasteita. Lisäksi skenaariotekniikka mahdollistaa myös osittain ongelmien ratkaisun ennen varsinaista esisuunnittelu- ja suunnitteluvaihetta. Onnistuneella skenaariotekniikan käytöllä on saavutettavissa huomattaviakin suunnittelun kustannussäästöjä, ja se tehostaa hankintaprosessia parhaan lopputuloksen määrittelemiseksi ja toteuttamiseksi. Uudet merivoimien alukset ovat pitkän aikavälin investointi Uudet alukset tulevat palvelemaan pitkään. Niiden elinikä on noin 40+ vuotta, jona aikana ne peruskorjataan ainakin kerran. Elinkaarikustannukset kokonaisuudessaan ovat tyypillisesti selvästi hankintahintaa suurempi kokonaisuus. Itse laivan merikelpoinen runko on vain noin 10 % kokonaiskuluista. Elinkaarikustannuksiin voidaan vaikuttaa tehokkaasti ideointi- ja suunnitteluvaiheessa. Kun alukset on rakennettu, niin kulurakenteeseen ei voida juurikaan vaikuttaa. Säästökeino on ollut alusten pitäminen satamissa. Entä jos alukset olisi jo suunnittelupöydällä ajateltu mahdollisimman edullisiksi operoida, saneerata ja ylläpitää? Suorituskyky ja käyttötalous eivät ole toistensa vastakohtia. Jotta teollisuudella olisi parhaat edellytykset toteuttaa uudet alukset kustannustehokkaasti, niin se pitää ottaa suunnitteluun tiiviimmin mukaan. Lujittamalla kotimaisen teollisuuden roolia osana puolustushankintoja luodaan parhaat edellytykset kustannustehokkaalle sotilaalliselle puolustukselle ja huoltovarmuudelle. Tämä on kansallisen turvallisuuden näkökulmasta perusteltua. No navy, no trade! Kirjoittaja Kaarle Mänty. 8 AFDA NEWS 1 2015
Viimeisen vuosikymmenen ajan puolustusteollisuus ympäri maailmaa on aloittanut hankkeita, jotka tähtäävät taistelijoiden henkilökohtaisen varustuksen päivittämiseen, parantamiseen ja uudistamiseen. Monissa hankkeissa on keskitytty kehittämään haasteelliseksi koettua headgearvarustusta. Tulevaisuuden taistelijan välttämätön headgear Tietovirtaan kytketty päänvarustus Tulevaisuuden taistelukentillä luotetaan uusien aseiden ja henkilökohtaisen suojavarustuksen lisäksi säännölliseen kommunikaatioon. Taktiset päätökset perustuvat laajemman strategian lisäksi taistelijoilta saatavaan ajankohtaiseen tilannetietoon. Huomisen taistelija tulee olemaan koko ajan kytkeytynyt olennaiseen tietoon, ja parhaimmissa varusteissa kriittinen teknologia kuten kommunikaatio, pimeänäkölaitteet ja tilannetietousteknologia on integroitu pään ympärille. Tavoitteena on jokaisen taistelijan muuttaminen omaksi C3i/C4i-keskukseksi. Yksinkertaiset ballistiset kypärät menettävät merkityksensä, koska erillisen elementin sijaan ballistisen suojauksen pitää olla osa kokonaisuutta. Enää ei riitä, että jokainen sotilas kantaa henkilökohtaiset varusteensa. Erillisvarusteet, kuten radio, on tarkoitettu koko joukkueelle. Tulevaisuuden taistelijoista jokainen on tauotta kytkeytynyt kommunikaatio- ja tietoverkkoihin, ja varusteisiin on integroitu mahdollisuus mm. pimeänäköön, lasertähtäykseen ja paikkatietoon. Suurin osa uudesta teknologiasta keskit- tyy kypäräjärjestelmiin. Lisäjärjestelmäkeskuksena toimimisen lisäksi kypäräjärjstelmän on edelleen toimittava suojavarustuksena, minkä johdosta materiaalien pitää olla kevyitä, kestäviä ja miellyttäviä pitää yllä pitkiäkin aikoja. Kehittyneimmät kypäräjärjestelmät pitävät sisällään teknologioita kuten kuvantehostuksen, IR-optiikan, tilannetiedot kertovan monikäyttöisen elektroniikkanäytön sekä tähtäystarkkuutta parantavan sensoridatan. Monet näistä teknologioista otetaan huomioon jo suunnitteluvaiheessa, joskin tähtäykseen liittyvät näytöt saattavat olla kypäräjärjestelmään erikseen liitettäviä lisäosia. Tärkeintä eri komponenttien integroinnissa suoraan järjestelmään on varustuksen luotettavuus taistelukentällä. Eri osien huomioonottaminen jo suunnitteluvaiheessa varmistaa optimaalisen hyödyn, koska eri osat ovat luonnollinen osa järjestelmää eivätkä vaadi taistelijoiden omia kenttävirityksiä. Virta ja paino Virrankulutus kuuluu kriittisiin haasteisiin taistelijahankkeissa. Taktisessa headgear-hankkeessa tämä haaste on ratkaistu yhdellä yhteisellä virtalähteellä. Useiden erillisten virtalähteiden vaihtamisen sijaan tarvitsee vaihtaa enää yksi virtalähde, minkä ansiosta varustus on kevyempää ja varusteiden logistiikan hoitaminen on helpompaa ja edullisempaa.yhdellä virtalähteellä on myös terveysvaikutuksia, koska tähän asti kypärään liitetyt pimeänäkölaitteet ovat vaatineet vastapainoa myös kypärän takaosaan. Yhden virtalähteen järjestelmissä integroitu pimeänäkölaite ei enää vaadi vastapainoa, mikä keventää kokonaisuutta huomattavasti ja tekee siitä miellyttävän pitää päällä. Tämä mahdollistaa täydellisemmän keskittymisen operaatioon ja vähentää varustuksen painosta seuraavia terveysongelmia. Kommunikaatio, kuulonsuojaus ja pimeänäkö toimivat kaikki yhdellä virtalähteellä... Myöhäinen aloitus, suomalainen lopputulos Suomen Tulevaisuuden Taistelija 2020 -hanke on luokkansa kehittyneimpiä hankkeita. Yhtenä tekijänä on verrattain myöhäinen aloitus, joka on antanut Suomen puolustusvoimille ja Savoxin koordinoimalle yritysyhteistyölle mahdollisuuden arvioida muiden hankkeiden tuloksia ennen oman hankkeen aloitusta. Lopputuloksena on Savox Tactical Headgear for Changing Operational Requirements (THOR) täysin uudenlainen järjestelmä, jossa kaikki elementit on suunniteltu ja integroitu osaksi järjestelmää. Kommunikaatio, kuulonsuojaus ja pimeänäkö toimivat kaikki yhdellä virtalähteellä, jolloin poistuu tarve kantaa useita varavirtalähteitä ja kokonaisuus kevenee huomattavasti. Palautetta kentältä Kentältä tullut palaute otettiin huomioon järjestelmän suunnittelussa. Yksi huolenaiheista oli kypärän yläosaan liitettävät pimeänäkölaitteet, jotka Afganistanissa palvelleiden mukaan särkyivät helposti osuessaan vahingossa kulkuneuvoon noustessa tai poistuessa siitä. Tästä syystä pimeänäkölaitetta ei istutettu osumakohdalle Savoxin suunnitelmassa. Toinen suunnittelussa palautteen pohjalta huomioon otettu asia oli olemassa olevien laitteiden epävakaus, joka vaikeuttaa näkemistä ja saattaa aiheuttaa epätasapainon tunnetta. THOR-järjestelmässä pimeänäkölaitteen vakaus on otettu huomioon suunnitteluvaiheessa ja saadun palautteen mukaan tässä on myös onnistuttu. 10 AFDA NEWS 1 2015 1 2015 AFDA NEWS 11
Mitä etuja hyvällä viestintäjärjestelmällä voi saavuttaa? Näkökulmia Suomesta, Kosovosta ja Saksasta Tilanne hallussa Kosovon rauhanturvaoperaatiossa le olivat esimerkiksi yhteensopivuus, käyttöönotto, käytettävyys ja teknologiakehityksen taso. Projektiin liittyviä vaatimuksia olivat aika, joka oli projektissa oli hyvin lyhyt, sijanti, yhteistyö, suunnittelu, koulutus ja hinta. Verkonhallinta pystyttiin hoitamaan satelliittiyhteyden avulla Suomesta käsin, VIRVE-verkon verkonhallinnan kanssa samasta paikasta. Tilannekuva kirkastuu Majuri Jarkko Karsikkaan (puolustusvoimat) mukaan TETRA-järjestelmä paransi tilannetietoisuutta. Väkivaltaisen välikohtauksen aikana päivystäjät muodostivat tilannekuvan sekä puhuttujen viestien että näytöllä näkyvän tiedon perusteella. Jokaisen partion ei tarvinnut raportoida tilannettaan erikseen. Komentaja pysyi tilanteen tasalla ja pystyi samalla suunnittelemaan tarvittavaa vastetta jopa ennen kuin tukipyynnöt saapuivat. Tämä toi merkittävää etua operatiiviseen johtamiseen, Karsikas kertoo. Luotettavuus haastavissa olosuhteissa ja yhteistoiminnan tehostuminen olivat tärkeimmät TET- RA-järjestelmän edut Kosovon rauhanturvaoperaatiossa. Saattueen turvana Bundeswehrin projektissa TETRA ja LTE samassa paketissa Saksan armeijalla (Bundeswehr) on käynnissä kiinnostava projekti, jossa testataan liikutettavaa TETRA/LTEjärjestelmää. Puhe-ja datapalveluita Kun puolustettavassa kohteessa sillä kertaa serbialainen kirkko Lipljanissa on vastassa riehuva joukko vastustajia, tilanteen lopputulosta ei voi täysin ennustaa. Yhdestä asiasta suomalaiset rauhanturvaajat saattoivat olla varmoja: heidän komentajansa tiesi tarkalleen, mitä tapahtui. Heillä oli käytössä oma TETRA-radioviestintäverkko. TETRA-verkko rakennettiin ja otettiin käyttöön Kosovossa vuonna 2002. Rauhanturvaoperaatio Kosovossa loppui Suomen osalta vuonna 2010. Vaatimukset Kosovon rauhanturvaoperaation viestintäjärjestelmälvoidaan tarjota sotilaille, jotka voivat olla eri tehtävissä hyvin eri paikoissa. Esimerkiksi rauhanturvatehtävät tai moniviranomaisyhteistyö katastrofitilanteissa hyötyisivät näistä mahdollisuuksista. Yksi käyttöesimerkki on saattue, joka voi olla jopa kymmeniä kilometrejä pitkä. Saattueen etupäässä tarkkaillaan ympäristöä ja raportoidaan sekä saattueen johtajalle että päämajaan. Tarvitaan turvallista ja luotettavaa viestintää. Tilannekuva muodostuu suullisista raporteista, mutta myös paikannussovellukset ja esimerkiksi videokuva eri kohdista saattuetta täydentävät tilannekuvaa. Viestinnän täytyy toimia saattueessa, mutta yhteyden on toimittava myös päämajaan/komentokeskukseen, joka voi olla satojen kilometrien päässä, jopa eri maassa. Yhteys voidaan toteuttaa esimerkiksi satelliitin välityksellä. Tarvitaan turvallista ja luotettavaa viestintää. 12 AFDA NEWS 1 2015 1 2015 AFDA NEWS 13
Kriittisten yksilö- ja ryhmäpuhepalveluiden ohella hälyttäminen, paikannus ja monet muut datapalvelut hyödyntävät TETRA-verkkoa. Saksan Bundeswehrin projektissa hallintahenkilöstö koulutetaan johtamaan operatiivisia testejä sotilasympäristössä. Testejä tehdään tämän vuoden aikana eri sotilasorganisaatioiden, esimerkiksi ilmavoimien, jalkaväen ja erikoisjoukkojen, kanssa. Airbus Defence and Spacen toimittaman TETRA-verkon luotettavuus ja hallittu yhteistoiminta hybridiverkossa Tactilon Suite -ratkaisun avulla takaa sen, että sotilaat pysyvät ajan tasalla erilaisissa vaativissa tehtävissä. VIRVE yhteistoimintaa puheen ja datan avulla Luonnolliset viestintätavat ovat monipuolisempia kuin koskaan ennen. Viranomaiset voivatkin kehittää uusia toimintatapoja, jotta uuden sukupolven työntekijöiden ja yhteiskunnan odotukset saadaan täytettyä. Yhteiskuntaa eniten hyödyttävä ratkaisu viranomaisten laajakaistaiselle mobiiliviestinnälle perustuu hybridiin ratkaisuun, joka yhdistää palveluita TETRA- ja laajakaistaverkoista. Kaikki toimijat samassa verkossa tehokkuuden ja taloudellisuuden apaja Valtioneuvosto analysoi 9.1.2013 suomalaisen toimintajärjestelmän vahvuuksia ja kehittämiskohteita: Keskeisenä vahvuutena tunnistetaan kunnallisten ja valtiollisten viranomaisten yhteistoimintaa tukevat viesti- ja tietojärjestelmät sekä viranomaisten hyvä toimintakyky. Suomalaiset viranomaiset ovat tottuneet toimimaan yhdessä ja käyttämään yhteisiä järjestelmiä. Lainsäädäntö tukee hyvin yhteistoimintaa. Suomen viranomaistahot sosiaali- ja terveyspalveluista puolustusvoimiin käyttävät samaa kansallista viranomaisradioverkkoa VIRVEä, joka tarjoaa niin kriittiset puhe- kuin sanomapalvelutkin. Kriittisten yksilö- ja ryhmäpuhepalveluiden ohella hälyttäminen, paikannus ja monet muut datapalvelut hyödyntävät TETRA-verkkoa. Nykyään VIRVE-verkko välittää keskimäärin yli 100 000 ryhmäpuhelua ja yli 5 000 000 SDS-lyhytsanomaviestiä vuorokaudessa. Liikenne- ja viestintäministeriö on 9.1.2015 tiedottanut, että myös junaliikenteen radiojärjestelmäksi vaihdetaan VIR- VE (TETRA) nykyisen GSM-R-teknologian sijaan. Tavoitteena on, että VIRVE-verkkoon lisätään hallitusti yhä uusia kriittisen viestinnän käyttäjäryhmiä ja siten mahdollistetaan syvällisempi ja parempi yhteistyö sekä tilannekuva verkon käyttäjien kesken. Tavoitteena on myös, että VIRVEn toiminnallisuus ja suorituskyky säilyvät pitkälle tulevaisuuteen. Vaan toisin kävi. Tässä matkakertomuksessa seurataan uraani puolustusteollisuudessa 1980-luvun alkuvuosilta tähän päivään. Teksti: Seppo Riitamaa Insinööristä piti tulla koneenrakentaja Ensi askeleet Työsuhteeni Altim Control Oy:ssä alkoi heinäkuussa 1980. Takana oli kaksi vuotta Tamrockissa suunnittelijana ja viisi vuotta Stal Lavalilla ydinvoimaloiden käyttöönotoissa Olkiluodossa ja Ruotsissa. Altim Control oli prosessinohjausjärjestelmiä toimittava yritys. Vuonna 1982 oli aloitettu iso kehitysprojekti, jossa uusittiin automaatiojärjestelmän (Alcont) koko perustekniikka. Kaikki HW ja SW kehitettiin omin resurssein. Se oli sen ajan kuva. Keväällä 1982 Pääesikunnan sähkötekniseltä osastolta otettiin Alti- miin yhteyttä. Meiltä tiedusteltiin kiinnostustamme ryhtyä rannikkotykistön 130 TK -tykkien automaatiotoimittajaksi. Tykit toimitti Tampella. Allekirjoitimme toimitussopimuksen PE:n kaupallisen osaston kanssa kesäkuussa. Toimitusprojekti vaati runsaasti toimituskohtaista kehitystyötä, ja se tukeutui Alcontin uudistamiseen. Ensimmäinen järjestelmätoimitus toteutui aikataulun mukaisesti, käyttöönotto ja testaukset tehtiin vuoden 1984 alkupuolella. Toimituksen onnistuminen oli ensisijaisesti tuotekehittäjien ansiota. Sillä oli suuri merkitys, että 130 TK tornitykki. 14 AFDA NEWS 1 2015 1 2015 AFDA NEWS 15
Ilmatorjunnan M87 tulenkäytön johtamisjärjestelmäasema. väki oli nuorta ja motivoitunutta. Altimin henkilöstön keski-ikä oli pitkään alle kolmekymmentä. Erikoisjärjestelmät Merivoimat hankki 1980-luvun alussa länsimaiset ohjusjärjestelmät Helsinki-luokan ohjusveneisiinsä Ruotsista Saab Missiles AB:ltä. Rannikkotykistö oli 1990-luvun jälkipuoliskolle asti maavoimiin kuuluva aselaji nyttemmin se on taas osa merivoimia. Pariisin rauhansopimuksessa määriteltiin mm. puolustushaarojemme koko, ja Suomi ratkaisi asian niin, että rannikkotykistö siirrettiin osaksi maavoimia. Rannikkotykistö käynnisti 1980-luvulla meritorjuntaohjusjärjestelmän hankinnan. Ohjusjärjestelmät asennettiin sotilasajoneuvoihin. Päätoimittaja oli Saab Missiles, jolta Altim sai Miinanraivauskalusto shokkitesteissä. Kalusto säilyy ehjänä, merkkipoiju lentää. Syntyi uutta tekniikkaa, mm. täysgraafinen käyttöliittymä vektoripohjaisine karttoineen. hanketilauksen. Kehitimme ja valmistimme toimitukseen tarvittavat laskinkeskukset, joita käytettiin ammunnan valmistelussa. Syntyi uutta tekniikkaa, mm. täysgraafinen käyttöliittymä vektoripohjaisine karttoineen. Näytöllä tehtiin valintoja ja annettiin komentoja sormella osoittaen. Kutsuimme sitä sormiosoitusnäytöksi. Altimiin perustettiin uusi toimiala/ tulosvastuuyksikkö, Erikoisjärjestelmät. 1980-luvun puolivälissä saimme tilauksen maavoimilta ilmatorjunnan tulenkäytön johtamisjärjestelmästä (M87) ja myöhemmin M90-järjestelmästä. Toimintamme puolustusteknologiatoimittajana vakiintui ja saimme lisää tilauksia; Saab Missiles tilasi järjestelmiä Ruotsin ohjustoimitukseensa. Teimme ensimmäisen toimituksemme yhdessä israelilaisen alan toimijan kanssa. Yritysjärjestelyjä Ahlstrom myi vuonna 1992 automaatioliiketoimintansa Honeywellille. Ahlstrom ja Fiskars perustivat Elesco Oy:n, johon yhdistettiin Ahlstromin Erikoisjärjestelmät. Uusi yhtiö aloitti toimintansa vuoden 1993 alussa. Minut nimitettiin sen toimitusjohtajaksi. Alkuperäinen Elesco oli perustettu jo vuonna 1976. Taustavaikuttajana toimi mm. Esko Huhta-Koivisto merivoimista. Elescon sanotaan saaneen nimensä Eskosta. Hänet tunne- Vedenalaista valvonta järjestelmää laskemassa. taan mm. suomalaisen sähkötorpedon kehittäjänä. Elesco siirtyi 1980-luvulla Fiskarsin omistukseen. Yritys kehittyi monialaiseksi toimittajaksi, joka toimitti miinanraivausjärjestelmiä Kiiski-luokalle, kenttäradioiden salauslaitteita, sääasemien integrointia, vedenalaisia valvontajärjestelmiä Suomeen ja myöhemmin Whisky on the Rocks -tapahtumien jälkeen myös Ruotsiin. Toiminta laajenee ja kansainvälistyy Elesco Oy kehittyi merkittäväksi yhteistyökumppaniksi ulkomaisille päätoimittajille, jotka tarvitsivat paikallisia alan yrityksiä toimituksissaan Suomeen. Osallistuimme mm. ilmavalvontatutkajärjestelmien toimituksiin. Kehitystyöt johtamisjärjestelmissä jatkuivat it-aselajin kanssa, samoin herätemittausjärjestelmien ja miinanraivausjärjestelmien kehitystyö kotimaisten ja ulkomaisen asiakkaiden kanssa. Aloitettiin Kuha-luokan miinanraivausjärjestelmien uusiminen. Elescosta tuli maailman mittakaavassakin merkittävä herätteiden hallinnan ja heräteraivausjärjestelmien toimittaja. Omistusjärjestelyt jatkuvat Vuonna 1987 Ahlstrom ja Fiskars luopuivat omistuksestaan. Uusiksi omistajiksi tuli viisi henkilöosakasta, Start Fund of Kera sekä tanskalainen TER- MA A/S. Henkilöosakkailla oli enemmistöosuus Elscosta. Toimitukset jatkuivat merellisille asiakkaille, samoin vastakaupat ulkomaisten yritysten kanssa. Olimme päätoimittaja 35 ITK:n tulenjohtolaitteen modernisoinnissa. Siinä kaikki ei mennyt suunnitellusti, mutta mikä tärkeintä, loppu hyvin kaikki hyvin. Olimme keskustelleet Saabin kanssa muutamaan kertaan omistusjärjestelystä, ja vuonna 2004 aika oli kypsä. Saabista tuli Elescon omistaja vuoden 2004 lopussa. Meille nimitettiin uusi toimitusjohtaja, ja minusta tuli myynnistä vastaava varatoimitusjohtaja. Vähän myöhemmin syntyi järjestely, jossa Tieto Oyj:n ja Elescon puolustusteollisuusliiketoiminnat yhdistettiin. Uusi yritys, TietoSaab Systems Oy, aloitti toimintansa vuonna 2006. TietoSaab Systems siirtyi vuonna 2009 kokonaisuudessaan Saabin omistukseen, ja nimi vaihtui Saab Systems Oy:ksi. Yritys toimii neljällä ItO 2005 järjestelmäalusta kokoonpanovaiheessa. paikkakunnalla: Espoossa, Jyväskylässä, Tampereella ja Säkylässä. Tuorein nimenmuutos tapahtui vuoden 2014 alussa; meistä tuli Combitech Oy, edelleen täysin Saabin omistama yritys. Combitech on merkittävä toimittaja johtamisjärjestelmissä, tilannekuva- ja tilannetietoisuuden sekä logistiikan ja huollon järjestelmissä. Yritys on kehittymässä merkittäväksi verkkopuolustuksen ja kyberturvallisuuden toimittajaksi. Olen toiminut myyntitehtävissä vuodesta 2006 nyt tapahtuneeseen eläkkeelle siirtymiseeni asti. Tehtäväni ovat tarjonneet mielenkiintoisen ja motivoivan toimintakentän aina viimeisiin työpäiviini asti. Siitä kiitos asiakkaille, yhteistyökumppaneille ja työtovereilleni. Moni järjestelmä, jonka toimituksessa olen ollut mukana, on edelleen käytössä mm. 130-milliset tornitykit. Kirjoittaja Seppo Riitamaa. 16 AFDA NEWS 1 2015 1 2015 AFDA NEWS 17
Yhteistyökumppanuudet tukevat Patria AMV:n menestystä maailmalla Patria AMV -panssaroitu pyöräajoneuvo on menestynyt kansainvälisillä markkinoilla erinomaisesti, ja Patria on mukana uusissa merkittävissä tarjouskilpailuissa. Mittavissa hankkeissa asiakasvaatimuksiin vastataan muodostamalla alan yhtiöiden välisiä yhteistyökumppanuuksia, joiden tarkoituksena on keskeisen osaamisen yhdistäminen. Patrian kehittämät panssaroidut pyöräajoneuvot ja kranaatinheitinjärjestelmät edustavat alansa viimeisintä teknologiaa. Tunnetuimpia tuotteita ovat Patria AMV -tuoteperhe sekä Patria Nemo- ja AMOS-kranaatinheitinjärjestelmät. Sekä AMV että Nemo ovat markkinajohtajia tuotesegmenteissään. Osaaminen perustuu vuosikymmenien kokemukseen sekä merkittäviin tuotekehityspanostuksiin. Yhtiö toimii kiinteässä yhteistyössä asiakkaidensa ja laajan kansainvälisen teollisuuskumppaniverkoston kanssa. Nato-yhteensopivat tuotteet ja palvelut räätälöidään aina asiakaskohtaisesti. Yhteistyökumppanuudet alan yhtiöiden kanssa ovat tärkeitä. Niiden avulla Patria ja sen yhteistyökumppanit yhdistävät keskeisen osaamisensa tarjotakseen parhaita ratkaisuja puolustusvälinehankkeiden asiakaskohtaisiin vaatimuksiin. Kohti uutta mannerta Yhteistyökumppanuuksien rooli korostuu erityisesti suuren kokoluokan hankkeissa, jotka sisältävät erityisosaamista vaativia kriteerejä. Patrialla on käynnissä panssaroituihin pyöräajoneuvoihin ja kranaatinheitinjärjestelmiin liittyviä markkinointi- ja myyntihankkeita useille Patria ja Kongsberg muodostavat yhdessä vahvan tiimin... nykyisille ja uusille asiakkaille. Näistä hankkeista odotetaan menestyksekästä jatkoa Patrian liiketoiminnan kansainvälistymiselle tulevien vuosien aikana. Uusimpien hankkeiden joukossa Patria AMV:n menestystarinan jatkoksi on tähtäimessä Australia uusi manner, jolla odottavat osin uudet asiakasvaatimukset. Syyskuussa 2014 Patria ja BAE Systems Australia julkistivat yhteistyösopimuksen Australian LAND 400 -projektin tarjouskilpailuun osallistumisesta. BAE Systems Australia toimii hankkeen päätoimittajana sekä järjestelmäintegraattorina, ja Patria vastaa pyöräajoneuvoalustasta. BAE Systems ja Patria kehittävät nyt yhteistyössä ratkaisuaan tarjouskilpailua varten. Patrian tarjonnassa yhdistyvät ajoneuvon suuri kantavuus, erinomainen liikkuvuus sekä viimeisin teknologia. Ajoneuvon monipuoliset rakenneratkaisut mahdollistavat räätälöinnin sekä jatkuvan kehittämisen modernien puolustusvoimien tarpeisiin. Patria tarjoaa suorituskyvyltään erinomaisen ajoneuvon, jonka myynti on ollut erittäin menestyksekästä. Patria AMV on seitsemän asiakasmaan käytössä vaativissa ja vaihtelevissa olosuhteissa, ja se on saanut runsaasti positiivista asiakaspalautetta, kertoo Patrian Land-liiketoiminnan myynti- ja markkinointijohtaja Markku Bollmann. Yhdistettyä osaamista Tämän vuoden alussa Patria ja Kongsberg ilmoittivat suuntaavansa yhteistyössä Lähi-idän uusiin hankkeisiin. Patria AMV -pyöräajoneuvoja ja Pat- ria Nemo -kranaatinheitinjärjestelmiä on jo käytössä Lähi-idässä. Kongsberg tarjoaa tuotteitaan ja järjestelmiään kauko-ohjattaviin asejärjestelmiin, komento- ja valvontajärjestelmiin, aseiden ohjausjärjestelmiin, viestintäjärjestelmiin sekä ohjuksiin. Kongsbergin kanssa muodostamme vahvan kokonaisratkaisun, jossa yhdistyvät tulevaisuuden sotilaiden tarvitsemat erinomainen suorituskyky, osaaminen ja parhaat tekniset ratkaisut, sanoo Patrian Land-liiketoiminnan johtaja Mika Kari. Patria ja Kongsberg muodostavat yhdessä vahvan tiimin, joka vastaa asiakkaiden tulevaisuuden tarpeisiin kehittämällä yhteistyössä järjestelmiään ja asiakaskohtaisia ratkaisujaan. 18 AFDA NEWS 1 2015 1 2015 AFDA NEWS 19
Laajennettu kumppanuus selkeyttää työnjakoa Millog Oy ja puolustusvoimat solmivat syksyllä 2014 sopimuksen strategisen kumppanuuden laajentamisesta. Tammikuussa 2015 puolustusvoimilta siirtyi Millogiin henkilöstöä ja toimintoja neljältätoista paikkakunnalta. Teksti: Henna Ikävalko Puolustusvoimat Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen johtaja kenraalimajuri Timo Rotonen on tyytyväinen pitkän harkinnan ja monivaiheisen selvityksen tuloksiin. Vuodenvaihteessa Millogin työntekijämäärä ylitti tuhannen henkilön rajapyykin, kun maavoimien ja merivoimien järjestelmävastuulla olevan materiaalin kunnossapitoon liittyvä strateginen kumppanuussopimus ja siirtosopimus astuivat voimaan. Puolustusvoimilta siirtyi Millogiin noin 320 henkilöä, ja samassa yhteydessä Millog rekrytoi jonkin verran lisää tarvittavia osaajia. Syyskuun 26. päivänä 2014 allekirjoitettu maavoimien ja merivoimien järjestelmävastuulla olevan materiaalin kunnossapitoa koskeva sopimus on voimassa toistaiseksi. Liikkeenluovutuksella siirrettiin osaksi Millogia maavoimien joukko-osastojen korjaamot sekä kaksi maavoimien varastoaluetta henkilöstöineen. Lisäksi merivoimien kunnossapitotoiminnot ja keskusvarasto siirrettiin Millogin vastuulle. Siirtosopimuksessa sovittiin myös työvälineistä, jotka siirtyivät Millogin omistukseen tai hallintaan tammikuun 2015 alussa. Pitkän harkinnan tulos Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen johtaja kenraalimajuri Timo Rotonen on tyytyväinen pitkän harkinnan ja monivaiheisen selvityksen tuloksiin. Vertailimme yli kahden vuoden aikana huolellisesti oman toiminnan kehittämisen ja kumppanuuden laajentamisen vaihtoehtoja kunnossapidon toteuttamiseen. Välivaiheissa totesimme, että molemmat mallit kehittyivät koko ajan paremmiksi, joten meillä oli vaikeuksia valita, Rotonen kertoo. Millogin valintaa puolsi muun muassa se, että materiaalin elinjakson kokonaishallinnan arvioitiin toteutuvan paremmin kuin kilpailevissa vaihtoehdoissa. Lisäksi vaakakupissa painoivat kustannusvertailujen tulokset sekä vuosien hyvä kokemus yhteistyöstä Millogin kanssa. Sopimuksilla on moninaisia vaikutuksia elinjakson kokonaishallintaan, sillä jatkossa maavoimilla ja merivoimilla on yksi kokonaisvastuullinen materiaalin kunnossapidon toimittaja. Työnjako selkiytyy myös puolustusvoimien sisällä, Rotonen sanoo. Käyttövarmuusperusteista kunnossapitoa Kumppanuuden tavoitteena on toiminnan tehostaminen ja resurssien kohdentaminen oikeisiin kohteisiin. jatkuu sivulle 22 > 20 AFDA NEWS 1 2015 1 2015 AFDA NEWS 21
Puolustustarviketeollisuuden toimialaryhmän perustava kokous pidettiin 16.1.1995 Metalliteollisuuden Keskusliitossa (MET) eli nykyisessä Teknologiateollisuus ry:ssä. Edellisen syksyn aikana oli tehty perusteellista taustatyötä uuden toimialaryhmän perustamiseksi. Mukana tässä työssä olivat keskeisesti puolustusministeriön materiaalipolitiikasta ja hankinnoista vastaava ylijohtaja Eero Lavonen, Pääesikunnan edustajat ja MET:n silloinen toimitusjohtaja Harri Malmberg sekä apulaisjohtaja Henrik Nordell, joka myöhemmin nimitettiin uuden ryhmän ensimmäiseksi asiamieheksi. PIA Sami Helenius oman aikansa lapsi Kaluston tasaista kulutusta edistetään kierrättämällä sitä järkevästi käytön, kunnossapidon ja varastoinnin välillä sekä optimoimalla käytössä olevan kaluston määrä. Kunnossapidossa siirrytään käyttövarmuusperusteisen kunnossapidon toimintamalliin, jossa eri toimijoille taataan käyttöön suunniteltu ja tarpeenmukainen määrä kalustoa. Esimerkiksi ilmavoimien valmiustehtäviin, merivoimien alueellisen koskemattomuuden turvaamiseen ja joukko-osastojen koulutukseen sovitaan ja taataan tietyt laitemäärät ja käyttötuntimäärät, jotka vastaavat tarpeeseen, Rotonen selventää. Toimintamallissa pyritään siihen, ettei kalustoa ja laitteistoa ylihuolleta eikä suuria kalustomääriä pidetä valmiudessa. Kaluston tasaista kulutusta edistetään kierrättämällä sitä järkevästi käytön, kunnossapidon ja varastoinnin välillä sekä optimoimalla käytössä olevan kaluston määrä. Millogiin uusi toimiala Myös Millogin sisäinen toimintamalli muuttui kunnossapidon kumppanuuden laajentuessa. Organisaatioon lisättiin neljäs toimiala, merijärjestelmät, jonka vastuulle siirtyi kahden telakan myötä alustekninen kunnossapito sekä järjestelmien kunnossapidosta vastaava korjaamo Pansiossa. Strategisen kumppanuuden laajentuminen otettiin Millogissa vastaan innostuneesti, ja siirtoihin liittyvät käytännön asiat suunniteltiin ja toteutettiin yhteisessä projektissa puolustusvoimien kanssa. Olemme erittäin tyytyväisiä, että puolustusvoimat arvostaa tähän saakka tekemäämme työtä puolustusvoimien strategisena kumppanina ja antaa meille lisää vastuuta puolustusvoimien kunnossapidon toteuttajana. Millogin tavoitteena on kehittää edelleen kunnossapitotoimintaa vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin, Millogin toimitusjohtaja Aarne Nieminen kertoo. 22 AFDA NEWS 1 2015 1 2015 AFDA NEWS 23 NN norden.org
Turvallisuusalan teollisuus on tullut vahvemmin mukaan PIAn toimintaan 2010-luvulla. PIA edustaa nykyään Suomessa toimivaa puolustus-, ilmailu-, avaruus- ja turvallisuusteollisuutta. Yhdistyksen virallinen nimi on Suomen Puolustus- ja Ilmailuteollisuusyhdistys PIA ry. Pohjoismainen yhteistyö ja Suomen EU-jäsenyys olivat keskeinen syy yhteistyöelimen perustamisajankohtaan. Kirjoittaja: Henrik Nordell, PIAn ensimmäinen pääsihteeri Uuden yhteistyöelimen perustamista pidettiin sekä puolustushallinnossa että teollisuudessa tarpeellisena ja hyödyllisenä. Perustamisen yhteydessä annetussa lehdistötiedotteessa todettiin: Puolustustarvikkeita valmisteleva teollisuus perustaa toimialaryhmän Metalliteollisuuden Keskusliittoon. Hankkeessa on mukana 20 alan yritystä. Puolustusteollisuudella on useita tulevaisuutensa kannalta keskeisiä yhteisiä tehtäviä. Näitä ovat suomalaisen teollisuuden edunvalvonta pohjoismaisessa yhteistyössä ja EU:ssa, teollisuuden jatkuminen turvaaminen kotimaassa ja kohtuullisen kansainvälisen jalansijan varmistaminen. Onnistuminen edellyttää yhteisyön tiivistämistä ja hyvää yhteistoimintaa kotimaisen pääasiakkaan, puolustusvoimien, kanssa. Uusi toimialajärjestö on ennen kaikkea puolustustarvikealan yhteisiä pyrkimyksiä järjestelmällisesti edistävä yhteistyöelin. Tavoitteiksi määriteltiin toimialan edistäminen, kansainvälisen yhteistyön laajentaminen ja tiivistäminen, markkinoinnin kehittäminen ja puolustustarvikealan yleisen kehityksen seuraaminen. Ryhmän tuli teettää selvityksiä, järjestää tapaamisia ja tiedonvaihtoa sekä hankkia uutta tietoa. Painopiste oli kotimainen ja kansainvälinen puolustustarvikkeiden hankintapolitiikka. Tehtävänkuvaus oli siten hyvin laaja ja haasteellinen. Se on myös pääpiirteissään edelleen voimassa siitä huolimatta, että yhteiskunta ja alan teollisuuden rakenne on muuttunut huomattavasti 20 vuodessa. Alusta alkaen pyrittiin valitsemaan mahdollisimman monipuolinen hallitus. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Sakon toimitusjohtaja Henry Paasikivi. Muut hallituksessa edustettuina olevat yritykset olivat AES Systems, Finnyards, Elektroniikka, Vammas, Sisu Defence ja Vihtavuori. Mielenkiintoista oli havaita, että teollisuuden edustajat eivät usein tunteneet toisiaan etukäteen, joten ryhmä toimi alusta alkaen myös merkittävänä verkottumiselimenä. Sisäinen tiedonvaihto muodostui vielä tärkeämmäksi, kun ilmailu-, avaruus- ja turvallisuusteollisuus tulivat järjestön toimenkuvaan. Ryhmän ensimmäinen kokous oli tärkeä myös siksi, että puolustushallinto kertoi ensimmäistä kertaa teollisuudelle tulevista haasteistaan ja hankintasuunnitelmistaan. Tietoa jakoivat ylijohtaja Eero Lavonen ja kenraalimajuri Juha Kainulainen. Ryhmästä tuli alusta alkaen keskeinen informaatiokanava teollisuudelle näissä kysymyksissä. Kehittämissuunnitelmat ja T&K-asiat ovat koko yhdistyksen historian aikana olleet keskeisesti esillä yhteistyössä puolustushallinnon ja teollisuuden välillä. Toinen asiakokonaisuus, jossa teollisuudella ja puolustushallinnolla on ollut yhteiset intressit alusta alkaen, on hankintamäärärahat. Ryhmän ensimmäisen kokouksen pöytäkirjassa todetaan: Valtionhallinnon yleiset säästöja supistamissuunnitelmat kohdistuvat puolustusmateriaalisektoriin varsin rajuina. Teollisuus päätti omalta osaltaan pyrkiä vaikuttamaan siihen suuntaan, ettei hankintamäärärahoja ainakaan vähennettäisi lähivuosina. Jo saman vuoden lokakuussa ryhmä järjesti informaatio- ja keskustelutilaisuuden eduskunnan puolustusvaliokunnan ja valtiovarainvaliokunnan puolustus- ja turvallisuusjaoston edustajille. Tämän jälkeen ryhmää on kuultu asiantuntijana eduskunnan valiokunnissa lähes kaikissa puolustus- ja turvallisuuspoliittisissa asioissa. Pohjoismainen yhteistyö ja Suomen EUjäsenyys edellyttivät yhteistyöjärjestöä Pohjoismainen yhteistyö ja Suomen EU-jäsenyys olivat keskeinen syy yhteistyöelimen perustamisajankohtaan. Jo helmikuussa perustamisvuotena 1995 järjestettiin kokopäiväseminaari pohjoismaisesta puolustusmateriaalialan yhteistyösopimuksesta. Keskeinen elementti oli eri pohjoismaiden hankintasuunnitelmien vertaaminen mahdollisia yhteishankintoja varten. Osa suunnitelmista avattiin eri maiden teollisuudelle. Tämä edellytti puolustusteollisuusyhdistystä jokaisessa maassa, ja PIA tutustuikin Ruotsin kollegoihin (Sveriges försvarsindustriförening). Yhdessä päätettiin kartoittaa, miten hyvin teollisuus kykenee käytännössä soveltamaan viranomais- 24 AFDA NEWS 1 2015 1 2015 AFDA NEWS 25
Soeren Schnoor Vuoden 2005 alusta Puolustusteollisuusyhdistys laajensi toimintansa niin, että myös ilmailu- ja avaruusteollisuuden yrityksillä oli mahdollisuus liittyä yhdistyksen jäseniksi. PIA on tehnyt pohjoismaista yhteistyötä yhdistyksen perustamisesta alkaen. Yhteistyö tiivistyi entisestään pohjoismaisten puolustusteollisuusyhdistysten MoU sopimuksella vuonna 2012. Sopimus allekirjoitettiin pohjoismaiden puolustusministereiden kokouksen yhteydessä Tanskassa. Istuen vasemmalta: Jan Pie, pääsihteeri, SOFF, Ruotsi Frank Bill, johtaja, FAD, Tanska Torbjørn Svensgaard, toimitusjohtaja, FSI, Norja Tuija Karanko, pääsihteeri PIA Seisten vasemmalta: Ruotsin puolustusministeri Karin Enström Tanskan puolustusministeri Nick Haekkerup Norjan valtiosihteeri Eirik Öwre Thorshaug Suomen puolustusministeri Carl Haglund ten välillä solmittua sopimusta. Pohjoismaisessa yhteistyössä nähtiin mahdollisuuksia ja uhkia. Osa pelkäsi lisääntyvää kilpailua, olihan Ruotsin puolustusteollisuus volyymiltään noin kymmenkertainen suomalaiseen verrattuna. Suomen EU-jäsenyys mahdollisti myös teollisuuden tiedonvaihdon ja lähemmän yhteistyön eurooppalaisen alan teollisuuden kanssa. Tukea saatiin Suomen viranomaisedustajilta Brysselissä. PIA hyväksyttiin, lobbaustyön jälkeen, EDIG:n (European Defence Industries Group) tarkkailijajäseneksi ja mukaan NIAG:n (Nato Industrial Advisoriy Group) toimintaan. Yleishavaintona voitiin todeta, että Suomea pidettiin näissä piireissä varsin kaukaisena vieraana ja ehkä vähän epäluotettavanakin. PIA pyrki kuitenkin mahdollisuuksien mukaan aktiivisesti verkostoitumaan länteen. Teollinen kansainvälinen järjestöyhteistyö kruunattiin syksyllä 2009, kun Euroopan kattojärjestö (ASD) piti vuosikongressinsa Suomessa PIAn järjestämänä. Tilaisuuteen osallistuivat koko Euroopan ja tärkeimpien yhdysvaltalaisten puolustustarvikealan yritysten johtohenkilöt. Turvallisuussyistä kongressi järjestettiin matalalla julkisella profiililla. EU-jäsenyyden myötä PIA pääsi seuraamaan EU:n NATO-jäsenmaiden ajattelua. Suomi, Ruotsi ja Itävalta muodostivat oman ryhmänsä turvallisuus- ja puolustuspoliittisten ratkaisujensa mukaisesti. Suhteellisen mittavan puolustusteollisuutensa takia Ruotsia pidettiin kuitenkin puolustustarvikepiirissä mielenkiintoisena maana. Ruotsilta saatiin koko ajan tukea pääsyssä mukaan länsimaiden joukkoon. EU:n piirissä vuonna 1995 laaditusta strategiapaperista puolustustarviketeollisuuden kehittämiseksi saatiin jo osviittoja siitä, mitkä asiat tulevaisuudessa tulevat olemaan keskeisiä myös Suomen puolustusteollisuuden näkökulmasta. Näitä olivat mm. vastaostokysymykset ja huoltovarmuuteen liittyvät asiat. Yhteistyö pääasiakkaan kanssa tärkein Kansainvälinen yhteistyö oli alusta alkaen keskeisesti esillä. Yksittäiselle yritykselle yhteistoiminta pääasiakkaan, puolustusvoimien, kanssa oli kuitenkin ylivoimaisesti tärkein asia. Ongelmallisena pidettiin erityisesti yhteyksiä Materiaalilaitokseen. Ensimmäinen varsinainen edunvalvontatehtävä olikin siten yhteistyö puolustusvoimien hankintaorganisaatioiden kanssa. Onhan tunnettua, että asiakas on aina oikeassa ja varsinkin ollessaan monopoliasemassa. Yrityksiltä kerättiin luottamuksellisesti kokemuksia yhteistyöstä, ja hyvien valmistelujen jälkeen niiden kanssa matkattiin Tampereelle. Saatu materiaali oli osittain sitä laatua, ettei sitä voida käyttää vielä tässä 20-vuotisjulkaisussakaan. Kokouksen muistiinpanojen mukaan tilaisuus onnistui kuitenkin yllättävän hyvin. Kumppanuuteen ja avoimuuteen perustuva yhteistyö oli sekä teollisuudessa että puolustushallinnossa uusi asia. Tilanne muuttui, ja avoimuus lisääntyi varsin nopeasti. Sotatekniikan päivillä teollisuuden edustajat pääsivät aluksi osallistumaan vain rajoitetusti osaan ohjelmasta. Myöhemmin puolustusvoimien hankepäivistä on muodostunut yksi keskeinen tiedotus- ja yhteistyötilaisuus puolustushallinnon, teollisuuden ja tiedeyhteisön kesken. Kahden ensimmäisen toimintavuoden aikana ryhmä oli löytänyt paikkansa sekä viranomaisten että yritysten näkökulmasta. Viranomaiset olivat saaneet kanavan, jonka kautta tasapuolisesti informoida tarpeistaan ja kehityssuunnitelmistaan, ja yritykset olivat saaneet yhteistyöelimen, jonka nimissä voitiin lausua omia mielipiteitä. Eri tahojen valmius osallistua ryhmän toimintaan oli erittäin korkea. Yhteistyötä poliittisten päättäjien kanssa laajennettiin koko ajan. Järjestöpoliittinen edelläkävijä Järjestöpoliittisesti ryhmä oli edelläkävijä. Luonnollinen kotipaikka uudelle yhteistyöelimelle oli Metalliteollisuuden Keskusliitto, nykyinen Teknologiateollisuus ry. Suurin osa alan yrityksistä oli konepaja-, sähkötai elektroniikkateollisuusyrityksiä. Alusta alkaen pyrittiin saada mukaan kaikki tärkeimmät yritykset, jotka tuottavat tavaroita tai palveluita puolustusvoimille Suomessa tai ulkomailla. Vakavasti keskusteltiin kuitenkin siitä, voivatko räjähdysainevalmistajat kuulua MET:n toimialajärjestöön, vaikka ne kuuluvatkin kemian teollisuusjärjestöihin. MET osoittautui uuden ryhmän oikeaksi kotipaikaksi. Sillä oli piirissään ennestään laaja verkosto toimialaryhmiä ja -yhdistyksiä. MET suhtautui positiivisesti uuden ryhmän perustamiseen, mutta oli varsin säästeliäs antamaan sille henkilöstö- tai taloudellisia resursseja. Tämä käännettiin myös ryhmän vahvuudeksi. Jäsenyritykset saatiin alusta alkaen asettamaan omat asiantuntijapanoksensa toimintaan. Perustettiin yritysedustajista koostuvia asiantuntijatyöryhmiä, jotka omalta osaltaan tekivät mittavan työn yhteisen asian eduksi. Työryhmätoiminta oli ajoittain niin vilkasta, että muiden alojen yhteistyöryhmät moittivat PIAa yhteisten neuvotteluhuoneiden yltiöpäisestä varaamisesta. Toimialaryhmän sihteeristö pidettiin varsin pienenä. Apua saatiin tarvittaessa MET:n/Teknologiateollisuuden laajasta asiantuntijakaartista. PIA aloitti MET:n toimialaryhmänä, mutta rekisteröityi toimialayhdistyksesi varsin pian. Syitä oli useita, yksi niistä vastuukysymykset. Yhdistyksen käyttöön tuli turvaluokiteltua materiaalia ja luonteeltaan luottamuksellisia yhteydenottoja. Alan yritykset halusivat myös nostaa omaa profiiliaan Suomessa merkittävänä teollisuudenhaarana osana puolustusjärjestelmäämme. Itsenäinen uskottava puolustus edellyttää myös kotimaista puolustusteollisuutta. Myös puolustushallinto piti tärkeänä ja toivottavana, että mahdollisimman moni yritys löytyy tarvittaessa samasta ositteesta. Samanaikaisesti pystyttiin selkeyttämään yhdistyksen tehtävää kansainvälisessä yhteistyössä ja vienninedistämistoiminnassa. Yhdistyksen nimeksi tuli Suomen Puolustusteollisuusyhdistys ry, Association of Finnish Defence Industries. Kun yhdistys täytti 10 vuotta, tapahtui seuraava laajennus. Vuoden 2005 alusta Puolustusteollisuusyhdistys laajensi toimintansa niin, että myös ilmailu- ja avaruusteollisuuden yrityksillä oli mahdollisuus liittyä yhdistyksen jäseniksi. Nimi muutettiin Suomen Puolustus- ja Ilmailuteollisuusyhdistys ry:ksi. 26 AFDA NEWS 1 2015 1 2015 AFDA NEWS 27
Mennyttä ja tulevaa, instalainen näkökulma PIAn perustamisvuonna 1995 oli kulunut 35 vuotta siitä, kun Finn Mattsson ja kumppanit perustivat teollisuuden instrumenttiasennuksiin erikoistuneen Automatiikka- Asentajat Mattsson & kumppanit -yrityksen, josta Instan liiketoiminta alkoi. Kuluneen 35 vuoden aikana toiminta on laajentunut huimasti ja kattaa myös tietoturva- ja puolustusliiketoiminnan. Tietoturvan alkutaipaleella Insta mahdollisti pankkikorttien käytön automaateissa off line -tunnistuksen avulla aiemmin käytössä olleen on line -tunnistuksen rinnalla ja loi kansallisen maksupäätenormiston sekä sitä tukevan avainhallintajärjestelmän yhteistyössä pankkien turvallisuusvastaavien kanssa. Myös ensimmäinen toimikorttipohjainen PKI-järjestelmä näki päivänvalon Instassa. Instan omistajia kolmessa sukupolvessa. Yllä perustaja Finn Mattsson toisen perustajajäsenen Esko Kakon kanssa. Alla nykyinen omistajaperhe: Markus, Nora ja Niklas Mattsson. Kuvasta puuttuu Markuksen sisar Rita Mattsson. Keinohorisontin korjausta 1970-luvulta. Puolustusliiketoimintaan kuuluivat ilmailulaitehuolto ja -korjaus, asejärjestelmien modernisointi, simulaattorit, datalinkkikehitys, johtamisjärjestelmät sekä tietoliikenteen tietoturva. Instaan oli hankittu kaikkien Suomessa käytössä olevien hävittäjien avioniikan ylläpitokyky, ja olipa Instassa tehty myös ensimmäinen hävittäjätasolle validoitu kotimainen elektroniikka- ja ohjelmistototeutus. Kuluneisiin 35 vuoteen mahtui niin ikään vuonna 1987 tapahtunut sukupolvenvaihdos, jolloin Markus Mattsson otti pääosan yrittäjävastuusta kantaakseen. Ensimmäinen sukupolvi Puolustusvoimien johtamiseen liittyvät tietojärjestelmät olivat 1990-luvulle saakka pääosin aseisiin ja erilaisiin lavetteihin kiinteästi liittyneitä toteutuksia, jotka perustuivat erikoiselektroniikkaan. 1990-luvun alkupuolella tapahtui merkittävä muutos, kun modernien johtamisjärjestelmien ensimmäisen sukupolven kehittäminen alkoi. Merivoimat käynnisti oman operatiivisen johtamisen ja suunnittelun järjestelmänsä kehittämisen. Rannikkotykistö aloitti samoihin aikoihin merivalvonnan järjestelmän toteuttamisen. Piakkoin Pääesikunta käynnisti heille suunnatun operatiivisen johtamisen järjestelmän hankkeen, johon liittyen ATK-laitos alkoi kehittää C3I-alustaa. Ilmavoimat aloitti taktisen tason johtamisjärjestelmän kehittämisen ja maavoimat oman johtamisen tietojärjestelmäprojektin. Jokaisella näistä oli omat tavoitteensa sekä erilaiset lähtökohdat ja reunaehdot. Yhteistä kaikille oli kaupallisten tietokoneiden sekä käyttöjärjestelmien ja muiden kaupallisten ohjelmistojen hyödyntäminen. Lisäksi järjestelmät olivat monille käyttäjilleen ensimmäinen kosketus ikkunoituihin käyttöliittymiin. Edellisiin vuosikymmeniin verrattuna käynnistettiin siis merkittävä muutos, joka mahdollisti isoja toiminnallisia muutoksia ja siirsi meidät Network Centric Warfare -aikakaudelle. Huomattavaa on, että näiden järjestelmien kehittäminen tehtiin Suomessa ja kehittämisvastuussa oleva yritys oli kotimainen Insta tai joku muu. Tietoturvaa ja muuta Johtamisjärjestelmien kehittymisen yhteydessä tarvittiin ratkaisuja tietoturvaan, tiedonsiirtoon ja koulutukseen. Insta pääsi toteuttamaan puolustusvoimille loogista tietoturva-arkkitehtuuria sekä siihen liittyviä ratkaisuja. 1980-luvulla aloitettu datalinkkikehitys tuotti edelleenkin käytössä olevan ja maailman parhaimmistoon kuuluvan edistyksellisen datalinkin. Koulutusjärjestelmien saralla yksittäisen ampujan ammuntasimulaattorit saivat seurakseen jaoksen virtuaalisimulaattorit sekä lentäjien koulutukseen suunnatun visuaalitoteutuksen ja johtamisjärjestelmään liittyvän konstruktiivisen simulaattorin. Toinen sukupolvi ja tulevaisuus Nyt elämme modernien johtamisjärjestelmien toisen sukupolven aikaa, joka käynnistyi vuonna 2005 itvj 2010 -hankinnalla. Insta pääsi tähän kehityssykliin mukaan heti ensimmäisten täysin uusien puolustushaarapalveluiden kehittämisellä. Tällä hetkellä työn alla olevat merkittävimmät johtamisjärjestelmät tähtäävät Tuksi-simulaattori 1990-luvulta. Jos ensimmäisen sukupolven järjestelmät vastasivat Network Centric Warfare -haasteisiin, toisen sukupolven tulee vastata Cyber Warfare -haasteisiin. ensimmäisen sukupolven järjestelmien korvaamiseen ja niiden palveluiden laajentamiseen nykyajan vaatimuksia vastaaviksi. Teknisesti merkittävää on yhä vahvempi valmisohjelmistojen hyödyntäminen ja tietotekniikan yleisten suuntausten seuraaminen. Kun lisäksi huomioidaan alati kasvavat vaatimukset monitahoiselle yhteistoiminnalle ja järjestelmien joustavuudelle, korostuvat tietoturvanäkökulmat yhä edelleen kyberaikakauden hengen mukaisesti. Jos ensimmäisen sukupolven järjestelmät vastasivat Network Centric Warfare -haasteisiin, toisen sukupolven tulee vastata Cyber Warfare -haasteisiin. Emme olisi sisukkaita suomalaisia, jos jäisimme laakereillemme makailemaan! Meillä Instassa katsotaan eteenpäin. Hyödynnämme ydinosaamistamme uusilla alueilla ja kehitämme jatkuvasti osaamistamme sekä uutta liiketoimintaa. Samalla seuraamme tarkasti digitalisoituvan yhteiskuntamme kehitystä ja siinä tarvittavia turvallisuusratkaisuja. Parhaita esimerkkejä ratkaisuistamme ovat kehittyvät tietoturvatuotteemme ja niiden käyttö maailmalla sekä tietoturva palveluna, uusi Hätäkeskustietojärjestelmä ja Insta Response, Insta Innovation ja Insta SKILLS sekä Insta Care, unohtamatta Insta ILSin panostuksia järjestelmäylläpitoon. Vuosikymmenien aikana rakentamamme tietoturva- ja johtamisjärjestelmäosaaminen tekee meistä ohittamattoman toimijan myös kyberalueella, jonka merkitys tulee yhteiskuntamme kaikilla osa-alueilla kasvamaan. Merkittävä kehittämisen kannustin on pitkäaikaisten asiakkaidemme saama hyöty kehittyvänä suomalaisena perheyrityksenä pystymme palvelemaan suomalaista viranomaista suomen kielellä jatkossakin! 28 AFDA NEWS 1 2015 1 2015 AFDA NEWS 29
Temetin väestönsuojaratkaisut Kuwaitin uudelle yliopistokampukselle Temet Oy sai vuoden 2015 alussa päätökseen yhden historiansa suurimmista projektitoimituksista, kun Kuwaitin uuden yliopistokampuksen 23 väestönsuojan viimeiset toimituserät lähetettiin matkaan. Temetin toimittama kokonaisuus sisälsi ensivaiheen valutoimituksissa lähetetyt väestönsuojan ovet, luukut, läpiviennit sekä osa paineventtiileistä. Lopputoimituksissa vietiin loput paineventtiilit, kaasutiiviit venttiilit, suodatuslaitteistot ja kaasunilmaisinjärjestelmät. Koko projekti oli Temetille noin 6,5 miljoonan euron arvoinen. Sabah Al-Salem University Cityn rakennustyömaa sijaitsee Kuwait Cityn lounaispuolella ja on laajuudeltaan noin 600 hehtaaria. Yliopisto on mitoitettu noin 40 000 opiskelijalle, ja opetusta tullaan järjestämään useilla erikoisaloilla kuten taide- ja humanistisissa aineissa, luonnontieteessä, tekniikassa sekä lääketieteessä. Pitkä ja vaativa projekti Yliopistokampuksen rakennusprojekti käynnistyi virallisesti vuonna 2004, jolloin annettiin asetus uuden yliopistoalueen rakentamisesta. Rakennustyöt aloitettiin vuoden 2005 helmikuussa, jolloin peruskivi muurattiin. Yliopistoalueen rakennuksia valmistuu jaksoittain, ja koko kampusalueen on määrä olla valmiina noin vuoden 2020 paikkeilla. Temet oli mukana projektissa vuosina 2009 2015. Vaikka Temet on toimittanut väestönsuojaratkaisuja Kuwaitiin jo yli 30 vuoden ajan, oli tämän kokoluokan projekti varsin ainutlaatuinen ja erityistä suunnittelua vaativa, jotta asiakkaan puolelta tullut varsin tiukka projektiaikataulu saatiin pitämään ja työmaa sai tarvitsemansa tavarat aikataulussa. Jotain projektin koosta ja Temetin tuotannon venymisestä kertoo se, että normaalisti isojen ESLsuodatinlaitteistojen vuotuinen valmistus- ja toimitusmäärä kotimaan ja viennin kohteisiin on noin kymmenen laitteistoa, mutta vuonna 2014 Temetin tehtaalla valmistettiin ja toimitettiin yli kolmekymmentä ESL-suodatinlaitteistoa. Näistä 23 meni Kuwait University-projektiin. Muuntautumiskykyä tarpeen mukaan Projektin toteutus edellytti usean eri osa-alueen onnistumista sekä Suomessa että kohdemaassa. Kuwaitissa Temetin pitkäaikainen yhteistyökumppani Boodai Trading Co. huolehti kaikista pääurakoitsijoille menevistä dokumenteista, spesifikaatioista sekä konsulttien selvityspyynnöistä. Boodai myös vastaa työmaalla venttiilien ja suodatinlaitteistojen asennuksista ja koekäytöistä. Yksi merkittävimmistä projektin aikataulutuksen onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä oli se, että Boodai otti omaan varastoonsa suojaovia jo ennen urakoitsijan lopullista tilausta. Näin varmistettiin kyky aloittaa toimitukset työmaalle heti kun sopimus oli allekirjoitettu. Temetissä projektiaikainen työkuorma kohdistui kahdelle taholle: tuotannolle sekä projektinhoidolle. Tuotannon kuormaa helpotti Boodain halu hankkia ovia varastoon jo ennalta näin valmistus voitiin aloittaa noin vuotta aikaisemmin kuin se muuten olisi ollut mahdollista. Ensimmäiset projektitoimitukset lähtivät Tämän suurprojektin vuoksi monia asioita ja toimintamalleja jouduttiin miettimään uusiksi ja varsinkin tuotannon puolella tehtiin useita parannuksia, jotka auttavat materiaalivirran sujuvuutta myös jatkossa. Temetistä vuonna 2012. Myös hitsauskapasiteettia lisättiin tämän projektin vaatimusten vuoksi hankkimalla uusi hitsausrobotti paineventtiilien valmistusta varten. Huolellisella ennakkosuunnittelulla ja aikataulutetulla materiaalinhankinnalla kaikki tuotteet saatiin valmistettua oikeaan aikaan. Projektinhoidon miehitys vaihteli kahden ja kolmen henkilön välillä projektin vaiheesta riippuen. Suomessa projektia hoiti 1-2 henkilöä, jotka huolehtivat toimitusaikatauluista, dokumentaatiosta ja yhteydenpidosta Kuwaitiin. Kuwaitissa yksi suomalainen projekti-insinööri valvoi tuotteiden varastointia sekä asennuksia ja oli monesti yhteyshenkilönä paikallisten konsulttien suuntaan. Tämä ratkaisu osoittautui todella hyväksi, sillä asiantunteva valkoihoinen henkilö kohdemaassa saa monet asiat toimimaan huomattavan sujuvasti. Lopputulemana onnistunut projekti Kaiken kaikkiaan projekti oli Temetille erittäin antoisa ja monella tapaa opettavainen. Tämän suurprojektin vuoksi monia asioita ja toimintamalleja jouduttiin miettimään uusiksi ja varsinkin tuotannon puolella tehtiin useita parannuksia, jotka auttavat materiaalivirran sujuvuutta myös jatkossa. Tätä kirjoittaessa asennukset ovat Universityn väestönsuojissa noin puolessa välissä. Meidän osaltamme viimeiset asennukset ja käyttöönottotarkastukset tehdään luultavasti vielä tämän vuoden puolella, mikäli työmaan muut aikataulut antavat siihen mahdollisuuden. Jatkossa University toimii loistavana referenssinä Temetin tuotteille Lähi-idän alueella. 30 AFDA NEWS 1 2015 1 2015 AFDA NEWS 31
Milectria High quality workmanship Uudet toimitilat Milectria Est OÜ:n käyttöön Milectria Est OÜ muutti uusiin moderneihin tuotantotiloihin Pärnussa Virossa viime vuoden lopulla. Parin viime vuoden aikana toimintamme on laajentunut huomattavasti ja vanha tuotantotila tuli pieneksi tarpeisiimme nähden. Päädyimme uuden tilan rakentamiseen. Nyt meillä on käytössä 3 600 m 2 tuotantotilaa entisen 1 500 m 2 sijasta. Viime vuosien aikana asiakaskuntamme on laajentunut ja kansainvälistynyt. Pystyäksemme jatkossa palvelemaan nykyisiä ja uusia asiakkaitamme entistä paremmin tarvitsimme uutta tilaa. Uusi tuotantotilamme tukee erinomaisesti yrityksemme kehitystä ja kasvustrategiaa alamme johtavana sähkömekaanisten kokoonpanopalveluiden tarjoajana. ISO-9001-sertifikaatti toimintamme perusta Toimintaamme ohjaa ISO-9001-sertifikaatti sekä Viron että Suomen toimipisteissä. Tavoitteena on, että tämän vuoden aikana Viron toimipisteessä on käytössä myös ISO- 14001-sertifikaatti. Kehitämme toimintaamme määrätietoisesti eteenpäin kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa. Yrityksen sitoutuminen korkeaan laatutasoon ja toiminnalliseen erinomaisuuteen ovat avainasemassa toiminnassamme. Sertifikaatti osoittaa sitoutumisemme korkeaan laatuun ja toiminnan jatkuvaan parantamiseen. Tämä vahvistaa asemaamme asiakkaidemme ja yhteistyökumppaneidemme kanssa sekä avaa uusia ovia kotimaan ja kansainvälisillä markkinoilla. Kasvun ja kehittymisen näkymämme ovat voimakkaat. Maineemme perustana on asiakkaille tuotettu kilpailuetu. Sen synnyttää panostuksemme tuotekehitykseen ja laadun jatkuvaan parantamiseen. Toimintamme avainsanoja ovat toimitustäsmällisyys, nopeus, laatu ja joustavuus. Haluamme toimia asiakkaidemme kanssa kumppanuusperiaatteella, jolloin asiakas voi keskittyä ydinosaamiseensa kuten mekin. www.milectria.fi Teksti: Jyri Kosola, Puolustusvoimien tutkimuspäällikkö, insinöörieversti Disruptiiviset teknologiat mullistavat sodankäynnin Disruptiiviseksi teknologiaksi kutsutaan teknologiaa, joka muuttaa sodankäynnin muotoa niin paljon, että se vaikuttaa doktriiniin, asevoimien rakenteeseen, henkilöstö- tai materiaalistrategiaan tai muihin strategisiin linjauksiin. Teknologia, joka vain kehittää olemassa olevaa suorituskykyä tai järjestelmää, ei ole disruptiivinen, vaikka sillä olisi suurikin merkitys. Ydinpommi oli aikanaan disruptiivinen teknologia. Se lisäsi pommikoneen tehon 15 000-kertaiseksi ja myös muutti sodan olemusta mahdollistamalla sotivien osapuolten täydellisen tuhoamisen ja tuhoutumisen. Vetypommin kehittäminen lisäsi ydinpommin tehoa monta kertaluokkaa, mutta sillä ei ollut disruptiivista vaikutusta, sillä ydinaseen tuhovoima oli jo tasolla, joka muutti koko strategisen viitekehyksen. 32 AFDA NEWS 1 2015 1 2015 AFDA NEWS 33
Disruptiivinen teknologia: luo uudenlaisen uhan tai mahdollisuuden vaikuttaa doktriiniin ja asevoimien rakenteisiin huomioitava suorituskykykonsepteissa Teknologian valtavirtaistuminen kestää 20-30 vuotta sovelluskonseptin esittämisestä. Strateginen ennakointi tarkoittaa teknologioiden osalta sitä, että nyt pitäisi tunnistaa, miten teknologia vaikuttaa sodankäyntiin 15-20 vuoden kuluttua, ja ryhtyä kehittämään puolustusjärjestelmää tähän suuntaan. Mikäli kyseessä on kokonaan uudenlaisen teknologian haltuunotto, vie pelkkä henkilöstövoimavarojen hankkiminen ja perusosaamisen luominen kymmenisen vuotta. Vasta tämän jälkeen voidaan ryhtyä rakentamaan uusia suorituskykyjä kehittämällä doktriinia, materiaalia ja joukkoja. Tämä vie 10-15 vuotta tai jopa pidempään. Mistä sitten löytyy viisaus arvioida teknologioiden ja sodankäynnin kehitystä 20-30 vuoden päähän? Tarkastellaan ensin sodankäyntiä. Sen luonnetta sanelevat ne syyt, joiden vuoksi sotia käydään. Tarve sanelee kehitystä Sodankäynti on politiikan tukemista sotilaallisin keinoin. Poliittisten tavoitteiden luonne ja sisältö muuttuvat globaalin, alueellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen myötä. Tällä hetkellä merkittävimpinä sodan ja kriisien luonnetta muuttavina tekijöinä nähdään resurssien niukkenemisesta johtuvat eturistiriidat ja siirtyminen alu- eiden hallussa pitämisestä resurssien saatavuuden ja omien toimintaedellytysten varmistamiseen. Tästä johtuu tarve nopeaan toimintaan globaalisti ja alueellisesti. Se edellyttää asevoimilta kykyä voimien strategiseen ja operatiiviseen kohdentamiseen. Globaali ja alueellinen toiminta vaatii myös kansallista ja kansainvälistä yhteistoimintakykyä. Sekä yhteiskuntien että teknologian kehityksen myötä sodan keinovalikoima laajenee perinteistä aseilla käytävää kamppailua laajemmaksi. Samoin sodissa ja niitä matalampiasteisissa kriiseissä perinteisten valtiollisten asevoimien rinnalle on tullut erilaisia ei-valtiollisia toimijoita. Ne tarjoavat roistovaltioille mahdollisuuden kiistää osallisuutensa ja kiertää kansainvälistä lainsäädäntöä. Asevoimat joutuvatkin huomioimaan epäsymmetrisen sodankäynnin kriisinhallintaoperaatioiden lisäksi myös varsinaisessa sodassa. Tietoverkkojen laajentuminen kattamaan yhä laajemmin kaikkia yhteiskunnan toimintoja tekee informaatioympäristöstä uuden sodankäynnin ulottuvuuden aiempien maa-, meri-, ilma-, avaruusympäristöjen sekä sähkömagneettisen spektrin lisäksi. Yhteiskuntien ja asevoimien riippuvuus tietoverkoista on niin suuri, että tietoverkkohyökkäyksellä uhkaamista pidetään ydinasepelotteen jälkeen merkittävimpänä strategisena pidäkkeenä. Kaikesta huolimatta sodan perusluonne ei ole muuttunut aikojen saatossa. Johtajat haluavat mahdollisimman hyvän tilannekuvan. Heiltä edellytetään kykyä tehdä nopeita päätöksiä. Vaikutukseen pyritään yllättämällä vastustaja, keskittämällä joukkoja ja käyttämällä voimaa niin etäältä, että ollaan itse suojassa. Täsmäaseiden käyttöönotto oli merkittävä parannus suorituskykyyn. Ensimmäiset ohjattavat ampumatarvikkeet kehitettiin jo toisessa maailmansodassa. Disruptiivinen vaikutus syntyi kuitenkin vasta kun teknologia pienentyi ja hinta laski tasolle, joka teki niistä valtavirtaa. Huomio oikeisiin asioihin 15-20 vuoden kuluttua sodankäyntiä mullistavien teknologioiden voidaan arvioida tulevan yleisesti saataville kymmenisen vuoden kuluttua tästä hetkestä. Hyvä kysymys on, missä 34 AFDA NEWS 1 2015 1 2015 AFDA NEWS 35
ne ovat nyt? Mistä niitä pitäisi etsiä? Mihin ja mitä meidän tulisi katsoa? Tulevaisuuden kannalta keskeisten teknologioiden tunnistamisessa voidaan soveltaa useita erilaisia menetelmiä. Pullonkaulamenetelmä perustuu oletukseen, että sodankäynnin perustarve jonkin asian suhteen on pysyvä. Jokin teknologinen, sosiaalinen, ideologinen tai muu vastaava seikka estää tämän tarpeen täyttämisen. Tarkastelemalla miten tuo seikka on kehittynyt vuosien saatossa ja arvioimalla miten se kehittyy tulevaisuudessa voidaan tehdä perusteltu arvio siitä, milloin kehityksen esteenä oleva pullonkaula saadaan ratkaistua. Teknologian seurannalla (technology watch) pyritään selvittämään, miten jokin tietty teknologia on kehittymässä. Menetelmää hyödynnetään, kun tiedetään millä teknologialla tunnettu pullonkaula voidaan ratkaista. Kehitystä voidaan arvioida trenditarkastelulla. Niitä voidaan tehdä esimerkiksi prosessointitehon ja muistikapasiteetin kasvun, teknologian pienentymisen, tiedonvälityskyvyn kehittymisen, energiavarastojen energia- ja painotiheyden tai moottoreiden tuottaman työntövoiman suhteen. Teknologian etsinnällä (technology search) pyritään löytämään uusia teknologioita, jotka tuovat ratkaisun johonkin tiettyyn ongelmaan. Teknologian etsintää hyödynnetään, kun tiedetään ongelma, muttei sitä, millä teknologialla se olisi ratkaistavissa. Teknologiahaulla (technology scan) pyritään tunnistamaan, mitä kokonaan uusia teknologia-alueita pitäisi huomioida. Teknologiahakua käytetään haluttaessa löytää uusia mahdollisuuksia ja uusia ratkaisuja, joiden olemassaolosta ei ehkä edes olla tietoisia. Teknologiahaku eroaa etsimisestä siinä, että ensin mainitussa kerätään mahdollisimman paljon materiaalia ja vasta sitten analysoidaan, mikä on mielenkiintoista, kun taas jälkimmäisessä päätetään ensin, mikä on tärkeätä, ja sitten etsitään siihen liittyvää materiaalia. Teknologiahaussa pyritään löytämään uusia alueita käyttämällä hakusanoja vallankumouksellinen, maailman ensimmäinen, maailman pienin, ennen mahdotonta ja niin edelleen. Teknologiahaussa voidaan pyrkiä löytämään uutta etsimällä ja analysoimalla heikkoja signaaleita. Ne ovat pieniä merkkejä siitä, että asiat ovat muuttumassa. Aluksi ne ovat muutamien ihmisten ajatuksia tai pie- Tulivoiman kehitys aseiden ja maalittamisen kehittymisen johdosta johti maavoimien uuteen taistelutapaan, jossa suorituskyky rakennetaan kevyemmillä ja liikkuvammilla joukoilla. SA-kuva 1900-luvun alkupuolella kemianteknologiassa nähtiin disruptiivinen vaikutusmahdollisuus. Mullistava teknologia riippuu aikakaudesta 1800-luvulla metallurgia mahdollisti kokonaan uudenlaisten tykkien, konekiväärien ja käsiaseiden kehittämisen ja massavalmistamisen. Tällä oli mullistava vaikutus sodankäyntiin sen mahdollistaessa panssaroidut höyrylaivat ja tehokkaat tykit. Esimerkiksi Krimin sodassa englantilais-ranskalainen laivasto kykeni tulittamaan Viaporin linnoitusta täysin immuunina Venäjän rannikkopuolustuksen tulenkäytölle sekä liikkumaan tuulesta riippumatta, toisin kuin vastustajan vastaavat alukset. 1900-luvun alussa kemian teknologia mahdollisti kokonaan uudentyyppisiä taisteluvälineitä, kuten taistelukaasuja ja huomattavasti suorituskykyisemmän tykistön. 1900-luvun lopussa elektroniikka ja infor- Mikroprosessoreiden transistorien määrä saavut taa ihmisaivojen neuronien arvioidun määrän 2020-luvulla, jos nykyinen kehitys jatkuu. nimuotoista toimintaa. Voi kestää pitkäänkin ennen kuin niistä tulee valtavirtaa. Kun se tapahtuu, monet ihmettelevät, miksei asiaa aiemmin huomattu ja miksei sitä osattu hyödyntää liiketoiminnassa. Esimerkiksi GSM-puhelinten mahdollistama 160 merkin pituisen sanoman lähettäminen oli aluksi vain pienen piirin harrastus. Tekstiviestien käyttö laajeni pikku hiljaa, ja lopulta ne synnyttivät täysin uudenlaisen kulttuurin 1990-luvun loppupuolella, kun ihmiset pystyivät lähettämään toisilleen nopeita tiedonantoja ilman soittamista. Viestejä oli mahdollista lähettää ja lukea kellonajasta riippumatta. Sittemmin on syntynyt useita erilaisia tekstiviesteihin pohjautuvia palveluita, jotka jälkikäteen ajatellen ovat aikalailla itsestään selviä. Vaikeus on tunnistaa hiljainen signaali jo silloin, kun se on hiljainen eikä vielä valtavirtaa. 36 AFDA NEWS 1 2015 1 2015 AFDA NEWS 37
Teknologioiden kehitys tuntuu noudattavan hyvin samantyyppistä ajoitusta riippumatta siitä, mistä teknologiasta on kyse. Esimerkiksi graafisen käyttöliittymän, Internetin ja laserin kehityskaari on samanlainen vaikka kaikki ovat täysin eri teknologia-alueilta. Teknologian kehitys alkaa siitä, että joku esittää uudenlaisen ratkaisun johonkin tunnettuun ongelmaan tai uuden sovellusmahdollisuuden tunnetulle teorialle. Idean esittämisen jälkeen käynnistyy usein rinnakkaisia perustutkimushankkeita, joita esitellään kyseisen alan tieteellisissä konferensseissa varsin avoimesti. Myös julkisia opinnäytetöitä valmistuu. 6-7 vuoden kuluttua idea on osoitettu toimivaksi ainakin laboratorio-olosuhteissa. Tämän jälkeen alkaa soveltava tutkimusvaihe, jossa pyritään selvittämään idean toimivuus käytännössä sekä ratkaisun valmistettavuus ja käytettävyys. Tällöin syntyy myös julkisia patentteja. Sitten alkaa prototyypin kehittäminen, testaus ja evaluointi sekä tuotannon käynnistäminen. On huomattava, että tässä vaiheessa kyseessä ei enää ole avoimesti tieteelmaatioteknologia mahdollistivat määrän korvaamisen älykkyydellä, kun ampumatarvikkeista pystyttiin tekemään maaliin hakeutuvia. 2000-luvun alkupuolella sensori-, robotiikka- ja kognitiiviteknologiat mahdollistavat ihmisen korvaamisen useissa järjestelmissä. Laajamittaisesti käytettynä tällä voi olla suurikin mullistava vaikutus sodankäyntiin. Uusia kandidaatteja Disruptiivisten teknologioiden listalle on ehdolla monta kandidaattia. Niitä ovat muun muassa: totaalinen verkostoituminen, jota kuvaa hyvin esineiden Internet (Internet of things), joka ulottaa verkon kaikkiin mahdollisiin esineisiin sekä järjestelmien järjestelmä (system of systems), joka kuvaa sitä, miten kaikki järjestelmät liittyvät toisiinsa muodostaen jättimäisen verkoston Big Data, jolle ei ole suomennosta mutta jonka voisi tiivistää verkostoitumisen mahdollistamaksi kaiken saatavilla olevan tiedon sisältäväksi datamassaksi, jota analysoimalla kyetään jäsentämään kokonaisuuksia ja hahmottamaan, mitä on tapahtumassa uudet sensoriteknologiat, jotka mahdollistavat kohteiden havaitsemisen etäältä, kaikissa sää- ja valaistusolosuhteissa sekä kasvillisuuden että maastoutusvälineiden läpi ja joiden avulla havaitut kohteet kyetään luokittelemaan ja tunnistamaan voimankäytön edellyttämällä tarkkuudella ja luotettavuudella Inertianavigointiteknologian miniatyrisoituminen mahdollistaa tarkan navigoinnin ulottamisen myös pieniin ja halpoihin sovelluskohteisiin. uusien sensoriteknologioiden, täydellisen verkostoitumisen ja Big Datan avulla luotu reaaliaikainen, tarkka ja luotettava tilannetietoisuus, eli käsitys omasta tilasta ja ympäristöstä, vastustajista ja neutraaleista toimijoista hyvän tilannetietoisuuden ja uusien aseteknologioiden mahdollistama lähes välitön, kauas kantava, nopea, tarkka ja vähän oheisvaurioita aiheuttava voimankäyttö kineettisin ja ei-kineettisin keinoin uudet materiaalit, kuten nanorakenteet ja -pinnoitteet, funktionaaliset materiaalit ja älykkäät rakenteet, jotka mahdollistavat kokonaan uudenlaisten ominaisuuksien kehittämisen kaikkiin puolustusjärjestelmän osajärjestelmiin uudet valmistusmenetelmät, kuten kolmiulotteinen tulostus sekä painotekniikalla tuotetut ratkaisut mahdollistavat yhtäältä yksilökohtaisen räätälöinnin ja toisaalta nopean massamaisen halpavalmistuksen autonomisten piirteiden yleistymisen ja koneiden autonomia-asteen kohoamisen mahdollistama ihmisen ja koneen tehtävien uusjako, jossa ihmisen rooli kehittyy koneen ohjaajasta konejoukon tehtävän määrittäjäksi, mikä mahdollistaa sekä ihmisen että koneen vahvuuksien täysin uudenlaisen hyödyntämisen On huomattava, että ollakseen disruptiivinen jonkun asian ei tarvitse sinänsä olla täysin uusi. Esimerkiksi elektroniikan miniatyrisoituminen johtaa paitsi koon, myös painon, tehonkulutuksen ja hukkalämmön tuoton pienentymiseen. Näiden seurauksena elektroniikan tarvitsema sähköenergian tuotanto- ja varastointikapasiteetti pienenee samoin kuin vaadittu jäähdytysteho. Tämä lisää miniatyrisoitumisen kokonaisvaikuttavuutta. j. Kosola Miniatyrisoitumisella voi olla disruptiivinen vaikutus ennen kaikkea kannettavissa järjestelmissä sekä mahdollisuuksissa rakentaa ilmassa tai avaruudessa toimivia suorituskykykonsepteja. Tähän saakka satelliitin laukaisu kiertoradalle on maksanut niin paljon, että vain harvoilla on ollut siihen varaa. Teknologian miniatyrisoitumisen johdosta avaruuden hyödyntäminen on pian arkipäivää esimerkiksi yrityksille ja tutkimuslaitoksille. Varsinkin amerikkalaiset, jotka ovat tottuneet nojaamaan avaruusylivoimaansa, pitävät avaruuden aukeamista kaikkien ulottuville mullistavana ilmiönä. Haavoittuvuuksien hyödyntäminenkin voi olla mullistavaa Digitaalielektroniikan, ohjelmistojen, elektro-optiikan ja radioteknologian leviäminen yhä laajemmalle tekee järjestelmistä haavoittuvia sekä sähkömagneettisen spektrin että tietoverkkojen ja ohjelmistojen välityksellä kohdistuville uhkille. Kyberuhkien lisäksi suunnatun energian teknologioilla ja muulla elektronisella sodankäynnillä voi siten olla mullistava vaikutus. Teknologian aikajänne Idean esittämisestä kuluu 6-7 vuotta siihen, että idea on osoitettu toimivaksi. Prototyypin kehittäminen, testaus ja evaluointi sekä tuotannon käynnistäminen kestää vielä 10-15 vuotta. Valtavirtaistuminen tapahtuu tyypillisesti 10-15 vuoden kuluessa siitä, kun teknologia tuli kaupallisesti saataville. Mullistava vaikutus syntyy vasta kun uusi teknologia muuttaa toimintatapoja. Kehityksen aikajänteet ovat pitkiä lisillä foorumeilla esiteltävää ja tiedepiirien keskenään jakamasta tietämyksestä, vaan kaupalliseen voittoon tai sotilaalliseen yllätykseen pyrkivästä tuotekehityksestä, josta ei sivullisille kerrota. Tähän kaikkeen menee 10-15 vuotta. Tuloksena syntyy kaupallisesti saatavilla oleva tuote, jota markkinoidaan erityisesti sen teknisten ja toiminnallisten ominaisuuksien perusteella. Teknologia saa pikku hiljaa uusia käyttäjiä muiltakin alueilta kuin sen primääriseltä kohderyhmältä. Huomataan, että sitä voidaan käyttää paljon laajemmin kuin alunperin oli kuviteltu. Teknologia alkaa muuttaa toimintatapoja myös yllättävillä alueilla. Tästä syntyy mullistava vaikutus. Valtavirtaistuminen tapahtuu tyypillisesti 10-15 vuoden kuluessa siitä, kun teknologia tuli kaupallisesti saataville. Mullistava vaikutus syntyy vasta kun uusi teknologia muuttaa toimintatapoja. Jos mullistus tunnistetaan vasta silloin, kun joku on jo muuttanut toimintaansa, ollaan tarvittavan osaamisen luomisessa ainakin kymmenen vuotta myöhässä. Siksi pitäisi katsoa yhtäältä perus- ja soveltavaa tutkimusta ja niiden puitteissa demonstroitavia ja patentoitavia uusia asioita ja toisaalta jo käytössä olevaa teknologiaa, joka ei kuitenkaan ole vielä valtavirtaistunut. Koska mullistus syntyy usein teknologian käyttämisestä muualla kuin mihin se alunperin keksittiin, on osattava katsoa poikkitieteellisesti ympärilleen eikä tuijottaa omaa sovellusaluettaan. 38 AFDA NEWS 1 2015 1 2015 AFDA NEWS 39