8.2.2016 Koulutus verotuksesta Verotus
Ohjelma 1. Avaus Valtiovarainministeri Alexander Stubb 2. Hyvä veropolitiikka Osastopäällikkö, ylijohtaja Terhi Järvikare 3. Työn verotus Finanssineuvos Elina Pylkkänen 4. OECD:n hanke veronvälttämisen estämiseksi Lainsäädäntöneuvos Marianne Malmgrén 5. Valmisteverotus Hallitusneuvos Merja Sandell 2
Hyvä veropolitiikka muutama sana hyvästä verojärjestelmästä 8.2.2016 Terhi Järvikare VM-Akatemia faktaa taloudesta ja hallinnosta Verotus
Mitä ominaisuuksia on hyvällä verojärjestelmällä? Tehokas Neutraali Selkeä Oikeudenmukainen Ottaa huomioon veronmaksukyvyn Ennustettava 4
Laaja veropohja ja matala verokanta miksi?
Laaja veropohja ja matala verokanta Laajat veropohjat ja matalat verokannat parantavat verotuksen tehokkuutta. Korkeat verokannat korostavat verotuksen haitallisuutta. Laaja veropohja mahdollistaa riittävän verotuoton keräämisen ilman, että verokannat nousevat liian korkeiksi. 6
Yritys- ja pääomaverotuksessa oli ennen toisin 1990-luvulle asti veropohjat kapeita erityisesti yritysverotuksessa ja pääomatuloverotuksessa Pääomaverotuksessa verotus epäyhtenäistä eri sijoitusmuotojen kesken Yrityksillä paljon tuloksentasauskeinoja, korkeasta verokannasta huolimatta verotuotto matala Hintasuhteet vääristyivät, ja taloudellisia päätöksiä tehtiin muiden kuin taloudellisten faktojen perusteella. 7
kunnes tehtiin uudistus Yhteisöverokanta laski noin 60 prosentista 25 prosenttiin. Tiivistettiin veropohjaa luopumalla varauksista. Ansiotulojen ja pääomatulojen verotus eriytettiin. Yhtenäistettiin pääomatulojen verotus. Pääomatuloille suhteellinen verokanta 25 % 8
Mihin suuntaan olemme nyt menossa? Yhteisöverokanta laskenut 25 % => 20 % => Yritysverotuksessa silti painetta veropohjan kaventamiseen Pääomaverokanta noussut 25 % => 30 % / 34 % => Ehdotuksia erilaisista veronhuojennuksista 9
Miksi veronhuojennukset ovat ongelmallisia?
Vaikutukset verojärjestelmään Huojennukset yhtäällä edellyttävät korkeampaa verotusta toisaalla (vrt. verotuksen tehokkuus). Monimutkaistaa verotusta ja aiheuttaa hallinnollista taakkaa sekä verovelvollisille että Verohallinnolle. Aiheuttaa sellaisia käyttäytymistai kannustinvaikutuksia, joita ei tavoiteltu. Valtiontukikysymykset 11
Veronhuojennus vai suora tuki vai jokin muu keino? Veronhuojennus vaikea rajata => tuen saavat kaikki, jotka täyttävät laissa säädetyt edellytykset => tuki myös niille, jotka olisivat tehneet ko. toimenpiteen ilman tukea => budjettivaikutus voi olla suurempi kuin suoran tuen vaikutus Verotuoton menetys = menon lisäys 12
Lisää aiheesta Lisätietoa hyvästä veropolitiikasta kirjallisuutta, mm. Heikki Niskakangas: Veropolitiikka Matti Myrsky: Suomen veropolitiikka Kari S. Tikka: Veropolitiikka Hyvän veropolitiikan periaatteet (VATT-analyysi) Tarkempaa tietoa verojärjestelmästä Tietoa verojärjestelmästä VM:n sivuilla 13
Terhi Järvikare Osastopäällikkö, ylijohtaja Puh. 02955 30113 terhi.jarvikare@vm.fi
Työn verotus 8.2.2016 Elina Pylkkänen VM-akatemia faktaa taloudesta ja hallinnosta Verotus
Esityksen sisältö Miten ansiotuloja verotetaan? Mikä rooli verotuksella on ollut tuloratkaisuissa? Millainen verotus kannustaa työntekoon ja turvaa toimeentulon? 16
Ansiotuloverotus tärkeä tulolähde Kokonaisveroaste on n. 44 % suhteessa BKT:hen. Verotuloista n. 90 % kertyy ansiotuloista, sosiaalivakuutusmaksuista sekä tavaroiden ja palvelujen verosta. Loput kertyy yhteisöverosta, pääomatuloverosta, kiinteistöverosta, perintö- ja lahjaverosta, varainsiirtoverosta sekä auto- ja ajoneuvoverosta. 17
Ansiotuloverotus perustuu maksukykyyn Progressiivinen vero: valtion tuloveroasteikko Tasavero: kunnallisvero proportionaalinen Verotusyksikkö on henkilö. Eriytetty verotus: pääoma- ja ansiotulot verotetaan erikseen. 18
0 5000 10000 15000 20000 25000 30000 35000 40000 45000 50000 55000 60000 65000 70000 75000 80000 85000 90000 95000 100000 105000 110000 115000 120000 125000 130000 135000 140000 145000 150000 Palkansaajan keskimääräinen ja marginaaliveroaste v. 2016 eri bruttopalkkatasoilla 60 50 40 30 20 10 Valtion ansiotulovero Keskimääräinen kunnallisveroprosentti Keskimääräinen kirkollisveroprosentti Sairaanhoitomaksu ja päivärahamaksu Työntekijän eläkevakuutusmaksu Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu Yleisradiovero 0 Palkkatulo, /v. Veroaste yht./ ml.palkans.maksut Marg. veroaste yht./ ml.palkans.maksut 19
Ansiotuloveron veropohja ja veronsaajat Veropohjana muut kuin pääomatulot: Palkat 65 % Eläkkeet 26 % Päivärahatulot 8 % Työkorvaukset ym. 1 % Veronsaajina ovat: Kunnat, keskimääräinen kunnallisveroaste on 19,87 % Valtio, progressiivinen tuloveroasteikko, vaihtelee vuosittain Kela, sairauspäiväraha- ja sairaanhoitomaksut 20
Työn tekemiseen kannustimia Työtulojen verotus keveämpää kuin etuus- ja päivärahatulojen Make-work-pay -policies jo 90-luvun lamasta lähtien Veroprosentit ja veroasteikko kaikille tulolajeille sama, verovähennykset tekevät verotukseen tasoerot ja verotuksesta progressiivisen Työtulovähennys ja ansiotulovähennys Kunnallis- ja valtionverotuksen eläketulovähennykset Perusvähennys Kannustimien voimaa vain kasvatettu hallituskaudesta toiseen 21
Työtulovähennys suuntaa veronkevennyksen Työtulovähennys kohdistuu vain työtuloihin. Keventää työn verotusta suhteessa etuus- ja eläketuloihin. Vahvistaa sekä työn tarjontaa että kysyntää: työllisyys ja työtunnit. Ei heikennä kansainvälistä kilpailukykyä. Kotitalouksien ostovoima vahvistuu, mutta ei kuitenkaan kasvata inflaatio-odotuksia. Verotuki kohdistuu vain työllisiin. Kasvattaa kuitenkin tuloeroja tulonjaon alapäässä. 22
Työtulovähennys, /v. 1400 Työtulovähennys 2006-2016 1200 1000 800 600 400 200 0 Työtulo, /v. 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 23
45,00 Keskituloisen palkansaajan veroaste Mukana maksut 40,00 35,00 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 24
25
0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 16000 18000 20000 22000 24000 26000 28000 30000 32000 34000 36000 38000 40000 42000 44000 46000 48000 50000 52000 54000 56000 58000 60000 62000 64000 66000 68000 70000 72000 74000 76000 78000 80000 Päiväraha-, eläke- ja palkkatulon verotus 2016 45 40 35 30 25 20 21 % Palkkatulo Eläketulo Päivärahaetuus 15 10 8,5 % 5 4 % 0 26
Verotus kytkeytyy tuloratkaisuihin Ansiotuloverotus on Suomessa läheisessä kytkennässä tulopolitiikkaan: osa tulopoliittista kokonaisratkaisua. Veronkevennykset ehdollisia tuloneuvottelujen tuloksille Veronkevennyksillä parannetaan kotitalouksien ostovoimaa, mutta ei aiheuteta työvoimakustannuksiin suuria korotuksia. Usein myös parannuksia sosiaalietuuksiin Verokiila = (työnantajamaksut + palkansaajamaksut + verot + kulutusverot) / työvoimakustannus 27
Työvoimakustannusten jakautuminen eri palkkatasoilla 2014 180 000,00 60 % 57 % 160 000,00 50 % 50 % 140 000,00 44 % 120 000,00 100 000,00 34 % 38 % 40 % 30 % Työnantajan maksut Työntekijän verot ja maksut 80 000,00 Työntekijän nettotulo 60 000,00 20 % Maksujen osuus työpanoksen hinnasta 40 000,00 10 % 20 000,00 0,00 1-2 keskipalkka 2-3 keskipalkka Keskipalkka 5-3 Keskipalkka 3-1 Keskipalkka 0 % 28
100 % Työntekijälle jäävä osuus työvoimakustannuksesta 90 % 19 % 19 % 19 % 19 % 19 % 80 % 70 % 60 % 15 % 19 % 25 % 31 % 38 % 50 % 40 % 30 % 20 % 66 % 62 % 56 % 50 % 43 % 10 % 0 % 1-2 keskipalkka 2-3 keskipalkka Keskipalkka 5-3 Keskipalkka 3-1 Keskipalkka Työntekijän nettotulo Työntekijän verot ja maksut Työnantajan maksut 29
Palkka- ja ansiotulojakauma, 2012 30
Fiskaalinen devalvaatio Tavoite: Työvoimakustannuksen alentaminen erityisesti vientisektorin kustannuskilpailukyvyn kohentamiseksi Keino: Työnantajamaksujen alennus ja ALV:n korotus Tuottavuus alentunut, mutta nimellispalkat eivät jousta alaspäin yritysten kannattavuus heikkenee. Vientimarkkinat kilpailullisia Myös kotimainen tuotanto hyötyisi. EU:n komission selvitys: kasvattaa työllisyyttä, tuotantoa ja nettovientiä, vaikutukset eivät välttämättä suuria 31
32 Kokonaisveroaste (verotulot/bkt) 1975 2017* 32 30 32 34 36 38 40 42 44 46 48 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015* 2016* 2017*
Verotuksen painopiste siirtynyt 33
Valtion ansiotuloverotus keventynyt 12 10 8 6 4 Vv-ansiotuloverot veronalaisista tuloista, %, miehet Vv-ansiotuloverot veronalaisista tuloista, %, naiset 2 0 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 34
Voiko verotuksella kannustaa työntekoon? Tuloverotus vaikuttaa työn tarjontaan korkeintaan maltillisesti. Verotuksella ei voida vaikuttaa merkittävästi tehdyn työn määrään. Muut keinot tärkeämpiä: päivähoito, koulutus, terveydenhuolto, ansiosidonnaiset etuudet jne. Pohjoismaiset tutkimustulokset samankaltaisia. Veromuutoksilla voi sen sijaan olla huomattava vaikutus veropohjaan ja verotuloihin (esim. tulonmuunto). Lähde: Matikka Harju Kosonen (2015): Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan 35
Lisää aiheesta Henkilöverotus VM:n sivuilla Verohallinnon materiaaleja medialle OECD:n tilastoja EU:n komissio (2013): Study on the impact of fiscal devaluations, Taxation papers 36/2013. 36
Elina Pylkkänen Finanssineuvos Puh. 02955 30254 elina.pylkkanen@vm.fi Muita asiantuntijoita: Finanssisihteeri Filip Kjellberg Puh. 02955 30123, filip.kjellberg@vm.fi
OECD:n hanke veronvälttämisen estämiseksi (BEPS) 8.2.2016 Marianne Malmgrén VM-akatemia faktaa taloudesta ja hallinnosta Verotus
Sisältö Mikä BEPS on? Mikä on EU:n rooli veronvälttämisen estämisessä? Miten BEPS vaikuttaa Suomessa? 39
Mikä BEPS on?
Hanke veropohjan rapautumisen ja voitonsiirron estämiseksi BEPS = Base Erosion and Profit Shifting G20-valtioiden ja OECD-valtioiden yhteinen hanke Yli 80 valtiota: 34 OECD-valtiota, G20-valtiot ja yli 40 kehitysmaata Yritystoiminta ja liiketoimintamallit kansainvälisiä Erityisesti monikansallisten yritysten verosuunnittelun vaikutus tuloverotuottoihin Lisätietoja OECD:n sivuilla 41
Näin BEPS-projekti etenee 2013 OECD:n raportti: Addressing Base Erosion and Profit Shifting OECD:n raportti: Action Plan on Base Erosion and Profit Shifting 2014 2015 2016 Toimien työstäminen ja julkiset kuulemiset OECD julkaisee raportteja eräistä toimista Toimien työstäminen ja julkiset kuulemiset Kaikki raportit hyväksytään OECD:n veroasiainkomiteassa ja julkistetaan BEPS-paketti esitellään G20-valtioille Implementointi ja implementoinnin seuranta sekä eräiden BEPS-toimien jatkotyöstäminen 42
Voittojen siirto matalan verotuksen valtioihin Valtioiden erilaisten verosäännösten yhdistäminen aggressiivinen verosuunnittelu Voittoja ei näytetä verotuksessa. Voittoja siirretään valtioihin tai lainkäyttöalueille, joissa todellinen toiminta on vähäistä tai sitä ei ole lainkaan, mutta verotus on matalaa. Näin maksetaan vain vähän tai ei lainkaan yhteisöveroja. Yleensä verovelvollisten käyttämät BEPSstrategiat ovat laillisia. Aikaisemmin OECD:n verotyössä on painotettu kaksinkertaisen verotuksen poistamista rajat ylittävissä tilanteissa. 43
Jopa kymmenes verotuotoista menetetään Yritysten kilpailu vääristyy. Rajat ylittävä toiminta verrattuna kansalliseen toimintaan. Yritysten resurssit kohdentuvat tehottomasti ja investoinnit vääristyvät. Matala tuotto ennen veroja ja korkea tuotto verojen jälkeen. Verovelvollisten tasapuolisuus kärsii. Vaikuttaa kaikkien verovelvollisten veromoraaliin. OECD on arvioinut verotulojen menetykseksi 4 10 % maailmanlaajuisista verotuotoista eli vuoden 2014 tasolla 100 240 miljardia dollaria. 44
Voittoa verotetaan siellä, missä se syntyy Toimintasuunnitelmassa 15 toimea Syksyn 2015 raporteissa suosituksia, minimistandardeja ja parhaita käytäntöjä BEPS-hankkeen tuotokset eivät ole sitovaa lainsäädäntöä. OECD odottaa valtioiden implementoivan tuotokset, jos ne ovat samaa mieltä. Tavoitteena eri valtioissa samanlainen verotuksellinen lähtökohta ( level playing field ) 45
Muutoksia ohjeisiin, määräyksiin ja lakeihin Muutoksia ehdotetaan OECD:n ohjeisiin (siirtohinnoittelu) OECD:n malliverosopimuksen määräyksiin (verosopimusten väärinkäyttö, kiinteät toimipaikat, verosopimusten toimivaltaisten viranomaisten keskinäinen sopimusmenettely; implementointi monenkeskisellä sopimuksella) Kansalliseen lainsäädäntöön (verotuksellisten hybridien vastaamattomuustilanteet, väliyhteisölainsäädäntö, korkovähennysoikeuden rajoittaminen, tietojenvaihto ennakollisista veroratkaisuista tax rulings ) 46
BEPS:n vastaiset toimet Issue Action Output 1 Digital economy Address the tax challenges of the digital economy - Review of national legislation - Recommendation 2 Hybrid mismatch arrangement Neutralise the effects of hybrid mismatch arrangements - Model tax treaty/domestic law - Recommendation 3 CFCs Strengthen CFC rules - Domestic law - Best practice 4 Interest deductions Limit base erosion via interest deductions and other financial payments 5 Harmful tax practices Counter harmful tax practices more effectively, taking into account transparency and substance - Domestic law/tpg - Best practice - Identify OECD/non- OECD/revise criteria - Minimum standard 47
BEPS:n vastaiset toimet Issue Action Output 6 Treaty abuse Prevent treaty abuse - Model tax treaty/domestic law - Minimum standard 7 PE Prevent the artificial avoidance of PE status 8-10, 13 Transfer pricing Assure that transfer pricing outcomes are in line with value creation. Transfer pricing documentation 11, 12 Transparency Data analysis Mandatory disclosure, 14 Dispute resolution Make dispute resolution mechanisms more effective - Model tax treaty TPG/Model tax treaty Recommendations/ TPG - Model tax treaty - Minimum standard - Voluntary mandatory dispute resolution 15 Multilateral treaty Develop a multilateral instrument New tax treaty 48
Mikä on EU:n rooli veronvälttämisen estämisessä? 49
Näin EU toimii veronvälttämisen estämisessä EU:n omat toimet Direktiivien muutokset Komission toimintasuunnitelmia, tiedoksiantoja ja työohjelmia Yritysverotuksen käytännesääntötyöryhmä Platform for tax good governance (lisätietoa komission sivuilla) Osallistuminen OECD:n BEPS-hankkeeseen ja hankkeen tuotosten koordinoitu implementointi EU:ssa 50
Komission toimintasuunnitelma Komission toimintasuunnitelma veropetosten ja veronkierron torjunnan tehostamiseksi (joulukuu 2012) Toimenpide-ehdotusten lista jäsenvaltioiden veropohjien turvaamiseksi, yhteensä 34 ehdotusta, kuten mm. Nykyisten hankkeiden loppuunsaattaminen mm. säästötulojen verotus, tietojenvaihto, hallinnollisen yhteistyön parantaminen, tietotekniikka, yritysverotuksen käytännesäännöt Suosituksia mm. yleinen veronkiertosäännös ja musta lista 51
Komission tiedonanto Komission tiedonanto: Euroopan unionin oikeudenmukainen ja tehokas yhtiöverojärjestelmä: viisi keskeistä toimintaalaa 1. Yhteinen yhdistetty yhtiöveropohja (CCCTB): kokonaisvaltainen ratkaisu voitonsiirtoihin 2. Tehokkaan verotuksen varmistaminen siellä, mistä voitot ovat peräisin 3. Lisätoimet yritysten verotusympäristön parantamiseksi 4. Lisäparannukset verotuksen avoimuuden alalla 5. EU:n koordinointivälineet 52
Komission työohjelma Komission työohjelma 2016 Oikeudenmukainen, tehokas ja kasvua edistävä yhtiöverotus Yritysten olisi maksettava veroja siinä maassa, missä niiden voitot on tuotettu. Parannetaan yhtiöverojärjestelmän läpinäkyvyyttä ja torjutaan veronkiertoa, muun muassa panemalla täytäntöön veropohjan rapautumista ja voitonsiirtoja koskevat kansainväliset standardit. Yhteistä yhdistettyä yhtiöveropohjaa (CCCTB) koskeva ehdotus on tarkoitus peruuttaa Ehdotus vaiheittaisesta lähestymistavasta, jossa ensimmäisenä vaiheena on pakollinen veropohja 53
Neuvoston päätelmät Neuvoston päätelmät veropohjan rapautumisesta ja voitonsiirroista (8.12.2015) 17. MUISTUTTAA, että OECD:n BEPS-suositukset, jotka koskevat toimenpidettä 2 (verokohtelun eroavuudet), toimenpidettä 3 (ulkomaisia väliyhteisöjä koskevat säännöt), toimenpidettä 4 (korkojen vähennysoikeuden rajoittamista koskevat säännöt), toimenpidettä 6 (yleinen väärinkäytösten vastainen sääntö), toimenpidettä 7 (kiinteän toimipaikan status) ja toimenpidettä 13 (maakohtainen raportointi), voitaisiin panna täytäntöön tarkemman teknisen tarkastelun jälkeen säädösehdotuksilla, joissa käsiteltäisiin pääasiassa BEPStorjuntatoimien kansainvälisiä näkökohtia, estämättä kuitenkaan jäsenvaltioita soveltamasta veropohjan rapautumisen ja voitonsiirtojen estämiseen tarkoitettuja kansallisia tai sopimuspohjaisia määräyksiä, 54
Veronkierron vastainen toimenpidepaketti EU:n komissio antoi toimenpidepaketin 28.1. Paketin aloitteet: Ehdotus verojen kiertämisen estämistä koskevaksi direktiiviksi Suositus verosopimukseen liittyvistä kysymyksistä Ehdotus direktiiviksi, jolla pannaan täytäntöön G20- ryhmän ja OECD:n maakohtainen raportointijärjestelmä Tiedonanto ulkoisesta strategiasta Komission yksiköiden valmisteluasiakirja, jossa esitetään tarkempi analyysi näiden aloitteiden tueksi. 55
Miten BEPS vaikuttaa Suomessa? 56
Vaihtoehdot implementoida BEPS-toimia Miten suositusten toteuttaminen muuttaisi kansallista lainsäädäntöä? OECD:n BEPS-raporttien joustavuus (kansallisten verojärjestelmien erot, EU-lainsäädäntö ja perustuslailliset kysymykset) EU:n BEPS toimet ja niiden implementointi (sisältö ja aikataulu) 57
Lainmuutosten vaikutukset arvioitava Vaikutukset verotuottoihin Kaksinkertaisen verotuksen tilanteiden kasvu Verotusoikeuden uudelleen jakautuminen verotuksellisen asuin- ja lähdevaltion kesken Kehitys muissa valtioissa 58
Työ jatkuu OECD:ssä ja EU:ssa OECD Siirtohinnoitteluohjeet Voittojen kohdentaminen kiinteisiin toimipaikkoihin OECD:n malliverosopimuksen muutokset ym. Korkovähennysoikeuden rajoitussäännökset vakuutus- ja pankkialalle Monenkeskinen sopimus verosopimusmuutosten täytäntöönpanosta EU Direktiiviehdotus BEPS:n vastaisista toimista Ehdotus direktiiviksi, jolla pannaan täytäntöön G20-ryhmän ja OECD:n maakohtainen raportointijärjestelmä Uusi direktiiviehdotus yhteiseksi yhdistetyksi yhtiöveropohjaksi Yritysverotuksen käytännesääntötyöryhmä sekä neuvoston ja komission työryhmät 59
Marianne Malmgrén Lainsäädäntöneuvos, dosentti, OTT, VT Puh. 02955 30163 marianne.malmgren@vm.fi Muita asiantuntijoita: Hallitusneuvos Antero Toivainen Puh. 02955 30098 antero.toivainen@vm.fi
Valmisteverotus 8.12.2016 Merja Sandell VM-akatemia faktaa taloudesta ja hallinnosta Verotus
Valmiste- ja liikenteen verojen arvioidut tuotot Verotuotto yhteensä 9,0 mrd. euroa, noin 22 % valtion verotuloista Energiaverot 4 518 M Alkoholivero 1 340 M Ajoneuvovero 1 115 M Tupakkavero 929 M Autovero 839 M Makeis- ja virvoitusjuomavero 257 M Jätevero 25 M Juomapakkausvero 15 M Talousarvion 2016 mukaiset arviot 62
Tärkeimpänä tavoitteena kerätä verotuloja Tavoitteet Verotulojen kerääminen, tulot yleiskatteellisia Ohjaustavoitteet EU-velvoitteet Erityisiä kulutusveroja Pisteveroluonteen ja korkeiden verokantojen haasteet Hallinnollisesti varsin tehokkaita
Tupakkaveroa korotettu huomattavasti Savukkeet, kääretupakka, irtotupakka, sikarit, muut tupakkaa sisältävät tuotteet (nuuska), savukepaperi Valtiontaloudellinen tavoite, mutta myös terveyspoliittinen (=tupakoinnin loppuminen, kirjattu verolakiin) Veroa korotettu huomattavasti 2009 2015 Savukkeet +57 % Kääretupakka +112 % Samaan aikaan tupakoinnin kulutus vähentynyt 10 13 % Vuotuinen verokertymä kasvanut 630 860 M 64
Tupakkaveron korotukset jatkuvat Hallitusohjelma: tupakkaveroa korotetaan asteittain 270 M hallituskaudella Vuosien 2016 2017 korotukset päätetty (HE 36/2015 vp) savukkeiden vero +24 % (halpojen +26 %) savukeaskin hinta noin +0,55 / v 65
Tupakkaverossa huomioitava Direktiivi 2011/74/EU: verotettavat tuotteet sekä veron rakenne ja vähimmäistaso Esim. savukkeissa sekarakenne: arvovero + kiinteä määrävero, lisäksi mahdollista säätää (kiinteä) vähimmäisvero halvoille savukkeille Verottoman matkustajatuonnin ja salakuljetuksen hallitsematon kasvu riskinä Tupakkayhtiöiden verosuunnittelu
Näin tupakkaa verotetaan Savukkeet Yksikkövero 0,75 / 20 kpl + arvovero 52 % x vmh (hintalipukkeessa ilmoitettu hinta) Vero vähintään 3,77 / 20 kpl Hienoksi leikattu kääretupakka Yksikkövero 0,78 / 30 g + arvovero 52 % x vmh Vero vähintään 3,435 / 30 g Piipputupakka Yksikkövero 0,86 / 30 g Sikarit Arvovero 31 % x vmh Muu tupakkaa sisältävä tuote (esim. nuuska) ja savukepaperi (kansallinen vero) 60 % x vmh
Alkoholivero Veroa alennettiin 33 % vuonna 2004, kun tuontirajoitukset Virosta poistuivat Veroa korotettu asteittain 2008 2014 Kokonaiskulutus vähentynyt 12 % (2007: 12,7 l / yli 15 v asukas; 2014: 11,2 l) Veropohja (tilastoitu kulutus) pienentynyt lähes 12 %, veronkorotukset kuitenkin lisänneet verotuloja lähes 380 miljoonaa euroa Pienpanimoiden verotuki (HE 352/2014 vp)
Alkoholiverossa huomioitava Direktiivit: verotettavat tuotteet, veron rakenne ja vähimmäistasot Alkoholipolitiikka: hinta ja saatavuus Veroton matkustajatuonti
Matkustajatuonti pienentää verotuloja Seurattu vuodesta 2004 7 8 milj. litraa 100 % alkoholia / v, n. puolet väkevinä Ongelmana mm: vaikutus verokertymään vaikutus kotimaiseen elinkeinoon laatu- ja ikärajavalvonnan puute Lääkkeeksi: veronkorotuksista pidättäydytty (2014 korotus puolitettuna) laivayhtiöiden käytäntöihin puututtu ohjetasot ja näyttötaakka (omaan käyttöön) 2014 valvonnan tehostaminen tiedottaminen 70
Alkoholijuomien verotasot vuonna 2016 Veron määrä euroa/litra sataprosenttista alkoholia 50 45 45,6 40 35 30 36,0 32,1 31,9 30,8 27,4 25 20 15 10 5 0 Väkevä 40% Siideri 4,7% Olut 4,7% Välituote 21% Viini 11% Välituote 15% 71
Energiaverotus Liikenne- ja lämmityspolttoaineet, sähkö Valtiontaloudellinen tavoite ja merkitys Myös ympäristö-, energia- ja teollisuuspoliittisia tavoitteita Aluepolitiikka, huoltovarmuusnäkökohta Tekniikkaneutraalisuus, ennakoitavuus Direktiivi 2003/96/EY: verotettavat tuotteet, vähimmäisverotasot Biopolttoaineiden jakeluvelvoite, valtiontukikysymykset 72
Liikennepolttoaineiden verotus Energiaverouudistus 2011 Moottoribensiini, dieselöljy ja niitä korvaavat nestemäiset biopolttoaineet: energiasisältö- ja CO2-verokomponentit (58 / CO2ton) Dieselpolttoaineilla alennettu energiasisältövero henkilöautojen vuotuinen käyttövoimavero kompensoi Biopolttoaineet: litramääräinen vero alempi kuin fossiilisilla vaikka veron laskentaperuste sama (energiasisältö, elinkaarenaikainen CO2) lisäksi kestävien biopolttoaineiden CO2-vero alennettu (hiilineutraalisuus), tuplalaskettavien CO2-vero on 0 Lähipäästöalennus Maakaasulla ja sähköllä lämmityspolttoaineen verokanta henkilöautojen vuotuinen käyttövoimavero kompensoi
Eri käyttövoimien liikenneverorasitus euroa 20 000 18 000 16 000 14 000 Verokustannukset 10 vuodessa Auton veroton hinta 30 000 Ajomatka 17 000 km / vuosi 12 000 10 000 8 000 6 000 Energiavero Käyttövoimavero Perusvero Autovero 4 000 2 000 - Dieselauto Bensiiniauto Flexifuel (E85) Maakaasu Biokaasu Ladattava hybridi Sähköauto 74
Lämmityspolttoaineiden verotus Lämmöntuotanto voimalaitoksissa, teollisuus- ja työkonekäyttö Energiaverouudistus 2011 Kevyt ja raskas polttoöljy, kivihiili, maakaasu sekä nestekaasu (2016) Energiasisältö- ja CO2-verokomponentit (54 / CO2ton) Samat perusteet kaikille, siirtymäaika vuoteen 2015 Biopolttoaineet: kaasumaiset ja kiinteät verottomia, nestemäisten CO2-vero alennettu Turpeella oma matala energiavero
Lämmityspolttoaineiden verotasot 2016 /MWh 30,0 Energiatuotteiden verotasoja vuonna 2016, /MWh 25,0 20,0 15,0 CO2-vero Energiasisältövero 10,0 5,0 0,0 Kivihiili Maakaasu Turve Kevyt polttoöljy Biopolttoöljy, tuplalaskettava Raskas polttoöljy Nestekaasu
Sähkön verotus Sähkön veroluokat II: teollisuus, maatalous, konesalit (2014), kaivostoiminta (2017): 0,703 snt/kwh I: muut (kotitaloudet, palvelut, rakentaminen, julkinen sektori): 2,253 snt/kwh Sähköntuotantoon käytetyt polttoaineet verottomia Pientuotannon lievennykset (HE 349/2014 vp)
Lämmityspolttoaineiden ja sähkön verotuet Yhdistetyn sähkön ja lämmöntuotannon CO2-vero puolitettu 103 M Useat teollisuusprosessit verottomia Teollisuuden alennettu sähköverokanta 591 M Energiaintensiivisen teoll. veronpalautus 221 M Kaivostoiminta rinnastetaan uudelleen teollisuuteen 2017 27 M Maatalouden energiaverotuki (sähkö II tasolle, energiasisältöveron palautus) 34 M
Lisätietoa valmisteverotuksesta VM:n sivut EU:n komission sivut 79
Merja Sandell Hallitusneuvos Puh. 02955 30191 merja.sandell@vm.fi Energia- ja ympäristöverotus: Lainsäädäntöneuvos Leo Parkkonen, puh. 02955 30372 Alkoholi- ja tupakkaverotus sekä verotuotot Neuvotteleva virkamies Veli Auvinen, puh. 02955 30384 Makeisverotus: Neuvotteleva virkamies Pia Kivimies, puh. 02955 30183 Liikenneverotus: Neuvotteleva virkamies Markus Teräväinen, puh. 0295530719 etunimi.sukunimi@vm.fi
Seuraa meitä vm.fi @VMuutiset Valtiovarainministeriö Valtiovarainministeriö 12.10.2015 81
Tommi Tolkki Tiedottaja Puh. 0295 30035 tommi.tolkki@vm.fi vm.fi/vm-akatemia vm-viestinta@vm.fi Mediapuhelin ma pe kello 8 16 02955 30500