Oulunkaaren kuntayhtymä Palvelutuotannon raportointi, tammi-huhtikuu 2016 Pudasjärven kaupunki Väritunnisteet: Etenee Viivästynyt Ei etene, suunnitellusti keskeytynyt 1
Järjestämissopimuksen toteutuminen palvelualoittain Perhepalvelut Vastuuhenkilö: perhepalvelujohtaja Mirva Salmela Sosiaalityö, vammaispalvelut, työ- ja päivätoiminta, päihdepalvelut, neuvolapalvelut, erityisryhmien asumispalvelut Tavoitteet ja toimenpiteet v. 2016 Tilanne 30.4.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Kaikkia palvelualoja koskevat tavoitteet Palvelut tuotetaan vähintään lainsäädännön edellyttämällä tavalla ja hoitotai palvelutakuun aikarajoissa. Perhe-, terveys- ja vanhuspalvelut tekevät keskenään saumatonta yhteistyötä. Tiedolla johtaminen ohjaa Oulunkaaren toimintaa, ja raportointijärjestelmät toimivat sen tukena vahvistaen kuntayhtymän asemaa tulevaisuuden palveluntuottajana. - Varmistetaan resurssien oikea kohdentuminen - Toimintatapojen yhtenäistäminen, esim. oikeaoppinen tietojen kirjaaminen Palvelujärjestelmän kehittämisessä vahvistetaan ennalta ehkäiseviä, hyvinvointia tukevia ja varhaisen tuen palveluja. Hyvinvoinnin edistämisessä korostetaan kuntalaisten omaa osuutta esim. palvelu- ja hoitosuunnitelmia laatimalla; tavoitteena on osallistava asiakkuus. Palvelut on tuotettu lainsäädännön edellyttämällä tavalla palvelutakuun rajoissa. Perhepalveluissa on tehty tiivistä yhteistyötä mm. eri toimintojen/palveluiden kehittämisessä, yhteisten asiakkaiden asioiden hoitamisessa, yhteisissä verkostoissa ja moniammatillisissa tiimeissä/työryhmissä. Perhepalveluissa seurataan aktiivisesti mm. kustannusten kehittymistä, asiakasmääriä, henkilöstömitoitusta, palvelutakuiden toteutumista. Tiedolla johtaminen on palveluiden ja toimintojen kehittämisen pohjana. Perhepalveluissa on kiinnitetty erityistä huomiota asiakastietojärjestelmän kirjaamiskäytänteisiin, jotta tietojärjestelmästä saatavat tilastotiedot olisivat luotettavia. Varhaisen tuen palveluiden vahvistamiseksi on otettu käyttöön mm. Lapset puheeksi -toimintamalli, vanhempainkoulu ja perheasioiden sovittelu. Lisäksi perheneuvolapalvelut toimivat matalan kynnyksen palveluna, jolloin asiakkaat voivat itse hakeutua palveluun suoraan ilman erillisiä lähetteitä. Kehitteillä olevassa palveluohjauksen toimintamallissa korostetaan myös ennaltaehkäisevää toimintatapaa. Oulunkaaren nettisivuilla olevalla chat-toiminolla esim. aikuissosiaalityöntekijän ja päihdetyöntekijän keskustelutunneilla pyritään antamaan ohjausta ja neuvontaa varhaisessa vaiheessa. Asiakassuunnitelman tekemisessä asiakas on mukana ja hänen mielipiteensä ja näkemykset kirjataan. Toimeentulotuen, lastensuojelun ja vammaispalveluiden määräaikojen toteutumista seurataan säännöllisesti. 2
Lisätään sähköisten palvelujen kirjoa ja parannetaan saatavuutta, ja kasvatetaan käyttäjien määrää. - Henkilöstöä motivoidaan ottamaan käyttöön sähköisiä palveluja yhdessä asiakkaiden kanssa - Omahoito-palveluun tavoitellaan vuoden 2016 loppuun mennessä 7000 rekisteröitynyttä käyttäjää, ja seurataan, vähentyvätkö puhelut tai muu palvelujen käyttö samassa suhteessa kuin sähköinen asiointi kasvaa Työyhteisöt toimivat vastuullisesti, yhteisöllisesti ja monipuolista osaamista tukien. - Kehittäminen kuuluu kaikille, ja kaikkien kehittämisehdotukset kuullaan - Työntekijöiden osaamista ja ammattitaitoa parannetaan seudullisten käytäntöjen avulla - Painopiste kohdentuu henkilöturvallisuuteen ja sen kehittämiseen (esim. asiakastyötä tekeville järjestetään turvallisuusalan koulutusta) Kehitetään ryhmämuotoisia toimintoja edelleen. Kehitetään ohjauksen ja neuvonnan osuutta kuntalaisten palveluissa. Yleiset perhe- ja sosiaalipalvelut Luodaan asiakaslähtöinen yleisiä sosiaalipalveluja koskeva palveluohjauksen malli. Palveluohjauksen kuuluu mm. lapsiperheiden kotipalvelun palvelutarpeen arviointi, perhetyön organisointi, Lapset puheeksi -toimintamallin neuvonpitojen järjestäminen, perheohjauksen Aamukahavien järjestely, sosiaalihuoltolain mukaisten yhteydenottojen vastaanottaminen ja palvelutarpeen arviointi. - Käytyjen Lapset puheeksi -keskustelujen ja -neuvonpitojen määrä, menetelmää hyödyntäneiden työntekijöiden määrä, menetelmäkouluttajien määrä, vaikuttavuus raskaampien palveluiden käyttöön - Asiakasmäärät - Aamukahavien kutsujen määrä Kuntalaisten osallisuutta on vahvistettu mm. asiakasraadeissa ja kehittäjäasiakkaiden mukaan ottamisessa. Perhepalveluissa Omahoidossa yhteenlasketut viestimäärät ovat lisääntyneet verrattuna edelliseen vuosineljännekseen. Työntekijöiden työn tukena toimivat mm. seudullinen lastensuojelu-, vammaispalvelu-, perheoikeudellisten asioiden sekä työikäisten palveluiden tiimi. Lisäksi eri toimijoiden kanssa kehitetään niin hankkeissa kuin omana toimintanakin esim. palveluohjausta, perhekuntoutusta, huolen polkua ja perheasioiden sovittelua. Eri asiakasryhmille suunnattuja ryhmätoimintoja on otettu käyttöön tarve- ja asiakaslähtöisesti. Palveluohjauksen toimintamallia kehitetään parhaillaan. Palveluohjauksen toimintamallia on alettu toteuttamaan sosiaalitoimistoissa. Palveluohjauksen toimintamallia on rakennettu yhdessä sosiaaliohjaajien (ja palveluohjaajien) sekä palveluesimiesten kanssa. Kaste-hankkeen järjestämissä työpajoissa on työstetty palveluohjauksen toimintamallia; sovittu ohjauksen sisällöistä, ajankohdista, työkaluista, tiedonkeruusta (esim. asiakasmäärät) ym. yhteisistä asioista. Omahoidosta tiedottamista niin henkilöstölle kuin asiakkaillekin tulee edelleen jatkaa aktiivisesti. Palveluohjaaja osallistuu asiakaspalvelukoulutukseen 5/2016. Jatketaan toimintamallin sisältöjen työstämistä loppuun niin, että toimintamalli on kokonaisuudessaan käytössä 8-9/2016. 3
Perustetaan perhe- ja sosiaalipalvelupiste/ perhekeskus. Toimeenpannaan palvelutuotantolautakunnassa vahvistettu Lapset puheeksi -toimintasuunnitelman toimenpiteet. Sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen asiakkaan sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi. Vahvistetaan sosiaaliohjauksen toimintamallia sekä selkiinnytetään sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien työtehtäviä ja omatyöntekijän roolia. Toimeentulotuen Kela-siirtoon valmistautuminen. Toimintoja järjestetään verkostomaisesti perhekeskusmaisesti olemassa olevien toimitilojen puitteissa. Koulutukset menetelmän käyttöön ovat jatkuneet ja Lapset puheeksi -menetelmä on vakiintumassa. Sosiaalisen kuntoutuksen sisältöä on työstetty yhdessä työikäisten palvelujen tiimin kanssa Virta II -hankkeen tuella. Työstetty työntekijöiden kanssa yhdessä alustavat työtehtävärungot Virta II-hankkeen tuella. Perustoimeentulotuki siirtyy Kelalle 1.1.2017. Henkilöstölle (etuuskäsittelijät) on asiasta pidetty tiedotustilaisuus 24.3.2016. Kela on kohdentanut rekrytoinnin toimeentulotuen tehtävissä työskenteleville henkilöille. Perhe- ja sosiaalipalvelupisteen perustaminen syksyllä 2016. Lapset puheeksi -menetelmästä (keskustelut, neuvonpidot) kerätään määrällistä tietoa maakunnalliseen vertailuun 2 krt vuodessa. Sosiaalisen kuntoutuksen työpaja järjestetään yhdessä ELYkeskuksen MYP-hankkeen kanssa 5/2016 ja yhteistyötahojen kanssa 6/2016 Työnjaon selkiinnyttäminen tuottaa resurssien oikeanlaista kohdentamista asiakastyössä. Oulunkaarella on 3 päätoimista ja yksi 60% työajalla työskentelevä etuuskäsittelijä. Hyödynnetään Virta II hanketta TYPtoiminnan (työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu) käynnistämisessä sekä sosiaalisen kuntoutuksen kehittämisessä. - Seurataan asiakassuunnitelmien ja aktivointisuunnitelmien määrää Sosiaaliohjauksen resursoinnin selvittäminen. Yhden sosiaaliohjaajan viran perustaminen. Aikuissosiaalityössä on tehty mm. arviota sosiaalityön piiriin jäävistä asiakasmääristä ja tuen tarpeista. Lisäksi aikuissosiaalityössä / Virta II -hankkeessa mietitty uusia työmenetelmiä. TYP-toiminta on käynnistynyt. Virta II -hanke toteuttanut mm. sosiaalisen kuntoutuksen työpajan 5/2016 Sosiaaliohjaajan rekrytointi on meneillään. Seuraava työpaja tulossa 6/2016. TYP-toimintaa tulee edelleen selkiinnyttää. Sosiaaliohjaajan lisäresurssi on tarpeellinen, jotta työnjakoasiaa (sosiaalityöntekijä sosiaaliohjaaja) voitaisiin kehittää edelleen. Sähköiset palvelut Tilanne 30.4.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Jatketaan sähköisten palveluiden kehittämistä sekä etäpisteistä tuotettavien palveluiden käyttöönottoa eri palveluissa (etäasiointi). Tavoitteena on sosiaalipalveluiden asiakkaiden Omahoito-palveluun kirjautuneiden lukumäärän merkittävä kasvu. - Lastenvalvojan ajanvaraus - Lapsiperheiden kotipalvelun hakemus - Chat-toiminto Omahoidosta on pidetty infotilaisuus / käyttöopastus sosiaalitoimen henkilöstölle. Omahoidossa yhteenlasketut viestimäärät ovat lisääntyneet verrattuna viimeiseen neljännekseen. Oulunkaaren nettisivuilla on otettu käyttöön chat-toiminto. Omahoidosta tiedottamista niin henkilöstölle kuin asiakkaillekin jatketaan, jotta käyttöä saataisiin edelleen lisättyä. 4
Lastensuojelu Tilanne 30.4.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Kotiin annettavan perhekuntoutuksen pilotti (seudullinen). - Tavoitteena kodin ulkopuolelle tehtävien sijoitusten voimakas väheneminen - Seurataan avohuollon sijoitusten ja huostaanottojen määrää ja kestoa Seurataan lastensuojelun määräaikojen toteutumista sekä asiakasmääriä. - Suositusten mukaisesti sosiaalityöntekijällä on 30 40 asiakasta/työntekijä Perhekuntoutuksen toimintamallia on luonnosteltu sekä kartoitettu perhekuntoutuksesta hyötyvät perheet. Tällä hetkellä tehdään arviota mahdollisesti syntyvistä kustannuksista. Kustannuksia vertaillaan ostopalveluna tuotettavaan perhekuntoutukseen. Lastensuojelun määräajat ovat toteutuneet määräaikojen puitteissa. Lastensuojelun asiakasmäärät/työntekijä ovat suositusten mukaiset (34). Lastensuojelun sosiaalityöntekijällä on lastensuojeluasiakkuudessa olevien asiakkaiden lisäksi myös sosiaalihuoltolain mukaisissa palveluissa olevia asiakkaita. Vammaispalvelut Tilanne 30.4.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Vammaispalveluprosessien asiakaslähtöinen kehittäminen ja asiakkaiden itsemääräämisoikeuden vahvistaminen sekä vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantaminen - Otetaan käyttöön henkilökohtaisen avun vaihtoehtoisia toteuttamistapoja - Palvelutarpeen arvioinnin työkaluna käytetään toimintakykymittareita ja muita tarpeellisia arviointimenetelmiä (esim. ICF-luokitus) - Vammaispalvelun työntekijöiden osaamisen vahvistaminen yhteisten koulutusten myötä - Vammaispalvelun myöntämiskäytännöt ja päätöksenteko - Palveluasumisen myöntämiskriteerit - Sosiaalipalvelupisteen hyödyntäminen myös vammaispalveluiden asiakkaiden palveluohjauspisteenä Erityisryhmien asumispalvelut ja työja päivätoimintapalvelut Jatketaan kehitysvammaisten asumispalveluyksiköiden ja työ- ja päivätoimintapalveluiden yhteistyön ja toimintojen sisällöllistä kehittämistä. - Kehitysvammaisten toimijuuden vahvistaminen; järjestetään seudullisia asiakasfoorumeja - Henkilöstö toimii joustavasti kehitysvammahuollon asiakkaiden arjen tukena Mielenterveyskuntoutujien tukiasumisen kehittämisessä jatketaan Pudasjärven mallin toimeenpanoa. - Tuetun asumisen asiakasmäärä - Ostopalveluiden ja oman toiminnan suhdeluvun kehitys Vammaispalveluissa on kartoitettu mm. henkilökohtaisen avun palvelutarpeita. Henkilökohtaisen avun järjestämistapana yhtenä vaihtoehtona ollaan valmistelemassa palvelusetelin käyttöönottoa. Sosiaalityöntekijöiden päätöksenteon tueksi on laadittu vammaispalvelulain soveltamisohjeet 1/2016. Vammaispalvelutiimi kokoontuu kuukausittain. Siellä käsitellään mm. palveluien myöntämisperiaatteita sekä ajankohtaisia oikeusratkaisuja. Tilanne 30.4.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Toimintojen sisällöllinen kehittäminen on käynnissä. Henkilöstön yhteiskäyttöä on lisätty. Säännölliset yhteiset henkilöstöpalaverit ovat käytössä. Ensimmäinen seudullinen asiakasfoorumi on suunniteltu ja toteutetaan 13.6.2016 Oulussa. Asiakasmäärä on kasvanut tasaisesti ja uusien palveluasumispaikkojen tarve on pysähtynyt. Ostopalveluja on saatu purettua ja omaa toimintaa vahvistettua. 5
Päihdepalvelut Tilanne 30.4.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Jatketaan päihdepalvelujen avohuollon kehittämistä yhteistyössä terveyspalveluiden kanssa sekä kehitetään uusia ryhmämuotoisia toimintoja. Päihdetyön asiakkaiden oikea hoidonporrastus sekä päihdetyöntekijän erityisasiantuntijuuden oikea kohdentuminen. Tiimityöskentely on tiivistä ja jatkuu saumattomasti (päihde- ja korvaushoitoasiakkaat). Ryhmämuotoisia toimintoja kehitetään. Päihdeasiakkaan avohoitopainotteisuus. Kuntoutusjaksoille motivoituneet asiakkaat, erityistilanteet otetaan huomioon. Vertaisryhmätoimintoja on paikkakunnalla. Seudullista yhteistyötä ja linjauksia kehitetään edelleen. Neuvolapalvelut Tilanne 30.4.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Täsmennetään vajaakuntoisten terveystarkastusten jälkeisiä hoitopolkuja. Terveydenhoitajan 50 % resurssin lisäys asiakasmäärän lisääntymisen vuoksi. Isyyslain muutos 1/2016: lastenvalvojan tehtävistä osa siirtyy äitiysneuvolan terveydenhoitajille. - Terveydenhoitajien koulutus - Työtehtävien muutos Perhekeskustoiminnan kehittäminen: erityistyöntekijöiden (psykologi, sosiaalityöntekijä) jalkautuminen neuvolaan ja kotikäynneillä. Terveystarkastusten sisältö noudattelee työttömien terveystapaamisen sisältöä, on sujuva ja asiakkaat ohjautuvat esim. lääkärinvastaanotolle yksilöllisen tarpeen mukaan terveystarkastuksen jälkeen Tehtävään valittu terveydenhoitaja, joka vastaanottanut tehtävän, mutta on työlomalla 31.12.2016 saakka. Äitiysneuvolan terveydenhoitaja (ja sijaisuuksia siellä tekevä kouluth) osallistuneet aluehallintoviraston koulutukseen ja pidettyyn seudulliseen työpajaan yhdessä muiden äitiysneuvolan terveydenhoitajien ja lastenvalvojien kanssa. Työpajassa sovittu yhteisesti missä vaiheessa asia neuvolassa otetaan asiakasperheen kanssa puheeksi ja koska varsinainen tunnustus ja tarvittaessa yhteistyöhuoltajuussopimus tehdään (kirjattu toimintaohjeeksi). Isyydentunnustuksia ja yhteishuoltajuussopimuksia on tehty uuden isyyslain mukaisesti. Tehdään tiivistä yhteistyötä perheneuvolan psykologin ja sosiaalityöntekijän kanssa sekä muiden peruspalveluiden, kuten perhetyön kanssa. Sijaisen haku vakinaisen terveydenhoitajan työloman ajaksi päättyy 4.5.2016 Hiotaan konsultaatiokäytänteitä äitiysneuvolan terveydenhoitajien ja lastenvalvojien välillä. Jatketaan verkostoituneen perhekeskusmallin mukaista työtä ja kiinnitetään erityistä huomiota moniammatillisten kotikäyntien toteutumiseen. 6
Oppilashuolto Tilanne 30.4.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Vahvistetaan koulukuraattorin, psykologin ja terveydenhoitajan työn kohdentumista ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä nivotaan sosiaalihuoltolain mukaisiin yleisiin palveluihin. - Mallinnetaan asiakkaan hoitopolku Selvitetään videovälitteisten palvelujen hyödyntämistä oppilashuoltopalveluissa. Seudullinen huolipolkumallipilotti on tehty työpajassa yhdessä perhepalvelujen ja varhaiskasvatuksen sekä opetuksen henkilöstön ja esimiesten kanssa. Mallissa painottuu huolen puheeksi ottaminen ja varhainen puuttuminen. Työkaluna puheeksi otossa käytetään Lapset puheeksi keskustelua ja neuvonpitoa. Mallinnuksessa otettu huomioon eri lait, kuten oppilashuoltolaki ja sosiaalihuoltolaki. Selvittelyä jatketaan. Seudulliset kuraattoreiden tapaamiset jatkuvat. Seudullinen toimintamalli jalkautuu perhepalvelujen-varhaiskasvatuksen sekä perhepalvelujen-opetuspalvelujen käyttöön syksyn aikana. 7
Terveyspalvelut Vastuuhenkilö: palvelujohtaja Tuula Saukkonen ja hoitotyön päällikkö Ritva Väisänen Vastaanotto, kuntoutus, mielenterveystyö, osastohoito, suun terveydenhuolto, työterveyshuolto, erikoissairaanhoito Tavoitteet ja toimenpiteet v. 2016 Tilanne 30.4.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Kaikkia palvelualoja koskevat tavoitteet Palvelut tuotetaan vähintään lainsäädännön edellyttämällä tavalla ja hoito- tai palvelutakuun aikarajoissa. Perhe-, terveys- ja vanhuspalvelut tekevät keskenään saumatonta yhteistyötä. Tiedolla johtaminen ohjaa Oulunkaaren toimintaa, ja raportointijärjestelmät toimivat sen tukena vahvistaen kuntayhtymän asemaa tulevaisuuden palveluntuottajana. - Varmistetaan resurssien oikea kohdentuminen - Toimintatapojen yhtenäistäminen, esim. oikeaoppinen tietojen kirjaaminen Palvelujärjestelmän kehittämisessä vahvistetaan ennalta ehkäiseviä, hyvinvointia tukevia ja varhaisen tuen palveluja. Hyvinvoinnin edistämisessä korostetaan kuntalaisten omaa osuutta esim. palveluja hoitosuunnitelmia laatimalla; tavoitteena on osallistava asiakkuus. Lisätään sähköisten palvelujen kirjoa ja parannetaan saatavuutta, ja kasvatetaan käyttäjien määrää. - Henkilöstöä motivoidaan ottamaan käyttöön sähköisiä palveluja yhdessä asiakkaiden kanssa - Omahoito-palveluun tavoitellaan vuoden 2016 loppuun mennessä 7000 rekisteröitynyttä käyttäjää, ja seurataan, vähentyvätkö puhelut tai muu palvelujen käyttö samassa suhteessa kuin sähköinen asiointi kasvaa Työyhteisöt toimivat vastuullisesti, yhteisöllisesti ja monipuolista osaamista tukien. - Kehittäminen kuuluu kaikille, ja kaikkien kehittämisehdotukset kuullaan Hoitotakuu toteutuu hyvin. Kotisairaanhoidon, osaston ja vastaanoton välistä kehittämistyötä viety eteenpäin. SAP-työryhmät kokoontuvat säännöllisesti (entinen SAS). Tilastointikäytäntöjä yhtenäistetty. Yhtenäinen kirjaamistapa sekä oikeanlainen tilastointi vaativat kuitenkin edelleen kehittämistä. 75-vuotiaiden terveystarkastukset toteutuvat kaikissa kunnissa. Omahoitopalveluun sisältö tukee kuntalaisten omaehtoisen hyvinvoinnin lisäämistä. Hoitosuunnitelmien laadinta seudullisena kehittämiskohteena. Lääkäreiden osalta yhteinen kehittämisiltapäivä, jossa aiheena pitkäaikaissairaan hoitosuunnitelma. Efficaan hankittu HOITOS-lomake, jolle hoitosuunnitelma jatkossa kirjataan ja siirtyvät sieltä myös Kantapalveluihin asiakkaan nähtäville. Omahoidossa tällä hetkellä 6898 rekisteröitynyttä käyttäjää. Työyhteisön yhteisiä kehittämispäiviä pidetty mm vastaanotolla. Yksiköissä toteutetaan jatkuvan kehittämisen ideologiaa arjesta nousseiden kehittämistarpeiden pohjalta. Jono lääkärin kiireettömälle vastaanotolle on saatu purettua Pudasjärvellä. Syksylle järjestetään etä-in- FOJA kirjaamiseen ja tilastointiin liittyen. Hoidonsaatavuusdialogin käytön suhteen havaittavissa yksilöstä riippuvia eroavaisuuksia. Sairaanhoitajan sähköinen ajanvaraus kehitteillä, käyttöönoton aloitus viivästynyt Effica-laskutuksen käyttöönoton vuoksi 8
- Työntekijöiden osaamista ja ammattitaitoa parannetaan seudullisten käytäntöjen avulla - Painopiste kohdentuu henkilöturvallisuuteen ja sen kehittämiseen (esim. asiakastyötä tekeville järjestetään turvallisuusalan koulutusta) Kehitetään ryhmämuotoisia toimintoja edelleen. Kehitetään ohjauksen ja neuvonnan osuutta kuntalaisten palveluissa. Terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain mukaisen seurantajärjestelmän luominen. Henkilöturvallisuuskoulutukset toteutuvat suunnitellusti syksyllä. Oppiportin verkkokoulutukset otettu käyttöön ja tavoitteena, että vuoden loppuun mennessä on suoritettu potilasturvallisuuteen liittyviä kurssiosioita (mm. laiteturvallisuus, infektiontorjunta). Kehittäminen ideointivaiheessa. Asia suunnitteluasteella. Potilasturvallisuussuunnitelmaa päivitetty ja samalla valmistumassa myös laiteturvallisuuden seurantajärjestelmä. Tavoite on, että vuoden 2016 lopussa seurantajärjestelmä on käytössä yksiköissä ja yksikkökohtaiset potilasturvallisuussuunnitelmat on myös päivitetty. Vastaanotto Tilanne 30.4.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Lääkärityövoiman vakiinnuttaminen. Hoitajien ja lääkärien välisen työnjaon selkeyttäminen, hoitajien vastaanotot. Hyvä vastaanotto -toimintamallin vakiinnuttaminen käyttöön kaikissa kunnissa. - Seurataan kiireettömien lääkäri- ja hoitajapalvelujen saatavuutta T3-mittarilla (monenko päivän kuluessa on saatavissa kolmas kiireetön vapaa aika) - Tavoite: T3 lääkärit 14-21 päivää, hoitajat 3-5 päivää Muistihoitajien vastaanottojen kehittäminen vuonna 2015 suunnitellun toimintamallin mukaan. - 75-vuotiaiden terveystarkastusten käyttöönotto Vastaanoton lääkäriviroissa 5/6 on vakituinen haltija. Yksi virka on täytetty pidemmillä määräaikaisilla työsopimuksilla. Osa lääkäreistä tekee 100% työaikaa ja osa noin 80% työaikaa. Tästä resurssista annetaan aikaa säännöllisesti neuvolaan, kouluille, mielenterveyspalveluihin, vanhuspalveluihin ja osastolle. Lisäksi lähes aina on joku lääkäri ollut lomalla tai koulutuksessa. Kokonaisuutena vastaanotolla on ollut vajaan 7 lääkärin työpanos. Lääkäreiden ja hoitajien työjako on selkeää. Hoitajat pitävät itsenäistä vastaanottoa. Hyvä vastaanotto -toimintamallia kehitetään edelleen. T3 on nyt 31 pv lääkärin kiireettömälle vastaanotolle ja 4 pv hoitajan kiireettömälle vastaanotolle. Hoidontarpeenarvio tehdään 1-2 pv kuluessa. Muistihoitajan työtä tekee kaksi sairaanhoitajaa, työpanos yht. 80%. 75-v. terveystarkastukset toteutuvat suunnitellusti ja kuntalaiset ovat toimintamalliin tyytyväisiä. 9
Omahoito-palvelujen laajentaminen. - Kuntalaisten oman ajanvarauksen käyttöönotto hoitajavastaanotolla Puhelinsaatavuuden parantaminen edelliseen vuoteen verrattuna. Palveluesimies on suorittanut tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnon. Kesän aikana saadaan rakennettua Omahoito-alustassa ja Efficassa pohjat valmiiksi, jolloin kesälomien jälkeen kuntalainen voi varata itse vastaanottoajan rajatulle aikavälille astma-, diabetes, sydänja reumahoitajalle. Puhelinoperaattorin tekniset ongelmat ovat huonontaneet puhelinsaatavuutta laadullisesti. Kuntoutus Tilanne 30.4.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Fysioterapeuttien vastaanotoille pääsyn nopeuttaminen ja puhelinneuvonnan kehittäminen. - Asiakkaat ottavat itse yhteyttä fysioterapian ajanvaraukseen ja saavat ensimmäiset hoito-ohjeet jo puhelimessa Sähkökäyttöisten apuvälineiden vuosihuoltojen järjestäminen. - Terveydenhuollon laitteista annetun lain toimeenpano Ergonomia-koulutuksen järjestäminen Toimintamalli suunniteltu ja pilotoidaan parasta aikaa Iissä. Suunnitellusti tämä kehittäminen aloitetaan toukokuussa. Useita koulutuksia pidetty vanhuspalveluiden hoitajille. Mielenterveystyö Tilanne 30.4.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Päivätoiminnan sisällön kehittäminen hoitavaan ja kuntouttavaan suuntaan. Moniammatillisen yhteistyön tiivistäminen yli sektorirajojen, verkostoituminen. Saumaton yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa. - Jokaiselle kuntoutujalle laaditaan kuntoutujan itsensä ja toimintaterapeutin johdolla yksilöllinen kuntoutussuunnitelma, johon kirjataan tarpeet ja tavoitteet Päivätoiminnan kevät on toteutunut suunnitelman mukaan. Toiminta on ollut vilkasta. Osviitan toimintaan osallistuu sekä päivä- että työtoiminnassa olevat mielenterveyskuntoutujia sekä kuntouttavassa työtoiminnassa että työkokeilussa olevia. Ohjatun päivätoiminnan piirissä oleville kuntoutujille on kaikilla laadittuna kuntoutussuunnitelma. Ohjaajaresurssia on kevään aikana vahvistettu yhdellä työllistetyllä. 10
Osastohoito Tilanne 30.4.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Kuntouttavan työotteen vahvistaminen, työhyvinvointia ja kuntouttavaa hoitoa edistävän ympäristön luominen. Saumaton palveluketju asiakaslähtöisen hoito- /hoiva-/asumispaikan löytämiseksi. Kotihoidon tehostamisen tukeminen. Iissä aloitetaan uudentyyppisen hoitopolkumallin pilotointi parantumattomasti sairaan potilaan hoidossa. Palvelumallissa hyödynnetään turvallista sähköisen asioinnin kanavaa viestinvälitykseen ja tiedon jakamiseen. Tällä tavalla tuetaan itsehoitoa. - Mikäli malli toimii hyvin, se otetaan pikaisesti käyttöön myös muissa kunnissa Hoito-osaston käyttöaste on ollut 108 %. Hoito-osastolla on ollut hoiva- ja asumispalvelupaikkaa odottavia vanhuksia 13 ja heillä on 514 hoitopäivää. Pudasjärveläisiä on ollut muissa kunnissa hoidossa 297 hoitopäivää. Sas-ryhmä kokoontuu 1 kertaa/kk, jossa suunnitellaan yhdessä vanhuspalveluiden kanssa vanhusten sijoittamista asumis- tai hoivayksikköön sekä mietitään keinoja, miten vanhus voi eri tukitoimenpiteillä selvitä kotihoidossa mahdollisimman pitkään. Osastolla toteutetaan toimintakykyä ylläpitävää työotetta. Pilotti käynnissä Iissä ja odotellaan kokemuksia toimintamallista. Suun terveydenhuolto Tilanne 30.4.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Otetaan käyttöön Hyvä Potku toimintamalli, jolla lisätään terveyshyötyä sekä parannetaan palvelujen saatavuutta ja työn hallintaa. - Kiireettömien hammaslääkäri- ja suuhygienistipalvelujen saatavuutta mitataan viikoittain T3-mittarilla (monenko päivän kuluessa on saatavissa kolmas kiireetön vapaa aika) - Tavoite: T3 hammaslääkärit 40 päivää, suuhygienistit 20 päivää Valistustyön tehostaminen neuvolaikäisten lasten vanhemmille ja koululaisille noudattaen asetusten mukaisia tarkastusvälejä. T3-mittaukset on tehty viikoittain. T3 hammaslääkärit 18 vrk. T3 suuhygienistit 18 vrk. Suuhygienistit tarkastavat lapset ja koululaiset asetuksen mukaisin välein. Työterveyshuolto 1-4 5-8 9-12 Lääkärityövoiman vakiinnuttaminen. Kolmikantaneuvotteluiden (työterveyshuolto, työntekijä, työnantaja) varhainen järjestäminen työkyvyn selvittämiseksi. Toiminnan taloudellisen kannattavuuden optimointi. - Kerätään palautetta niin yksittäisiltä henkilöasiakkailta kuin palveluja ostavilta työnantajaorganisaatioilta - Yhtiöittäminen tehdään, mikäli siihen tulee pakottava tarve Kokenut työterveyslääkäri jää vuoden virkavapaalle ja haasteet lääkärityövoiman suhteen jatkuvat. Laatukäsikirja on valmistunut. Asiakastyytyväisyyttä myös yritysten osalta mitataan lähiaikoina. Uusiakin yrityksiä on tullut. Lääkärityövoiman vakiinnuttamisen eteen tehdään kokoajan selvityksiä. 11
Erikoissairaanhoito 1-4 5-8 9-12 Psykiatrian erikoislääkäripalveluja järjestetään omilla terveysasemilla. Muita erikoislääkärikonsultaatioita ostetaan kohdennettuina yksityisiltä palvelujentuottajilta. Sairaanhoitopiirien palveluja käytetään, kun perusterveydenhuollon palvelut eivät vastaa tutkimuksen tai hoidon vaativuutta. Erikoislääkäripalvelujen järjestäminen toteutunut suunnitellusti. 12
Vanhuspalvelut Vastuuhenkilö: palvelujohtaja Matti Vähäkuopus Kotihoito, asumispalvelut, hoivahoito Tavoitteet ja toimenpiteet v. 2016 Tilanne 30.4.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Kaikkia palvelualoja koskevat tavoitteet Palvelut tuotetaan vähintään lainsäädännön edellyttämällä tavalla ja hoitotai palvelutakuun aikarajoissa. Perhe-, terveys- ja vanhuspalvelut tekevät keskenään saumatonta yhteistyötä. Tiedolla johtaminen ohjaa Oulunkaaren toimintaa, ja raportointijärjestelmät toimivat sen tukena vahvistaen kuntayhtymän asemaa tulevaisuuden palveluntuottajana. - Varmistetaan resurssien oikea kohdentuminen - Toimintatapojen yhtenäistäminen, esim. oikeaoppinen tietojen kirjaaminen Palvelujärjestelmän kehittämisessä vahvistetaan ennalta ehkäiseviä, hyvinvointia tukevia ja varhaisen tuen palveluja. Hyvinvoinnin edistämisessä korostetaan kuntalaisten omaa osuutta esim. palvelu- ja hoitosuunnitelmia laatimalla; tavoitteena on osallistava asiakkuus. Lisätään sähköisten palvelujen kirjoa ja parannetaan saatavuutta, ja kasvatetaan käyttäjien määrää. - Henkilöstöä motivoidaan ottamaan käyttöön sähköisiä palveluja yhdessä asiakkaiden kanssa - Omahoito-palveluun tavoitellaan vuoden 2016 loppuun mennessä 7000 rekisteröitynyttä käyttäjää, ja seurataan, vähentyvätkö puhelut tai Asumispalveluihin paikan osoittamisessa on haasteita vanhuspalvelulain edellyttämässä 3 kk määräajassa päätöksestä. Palvelutarpeen arviointi toteutetaan pääsääntöisesti viikon kulutta yhteydenotosta. Asumispalveluiden ja omaishoidontuen hakemukset käsitellään kuukauden kuluessa saapumisesta. Kotihoidossa palvelutuotanto tekee yhteistyötä erityisesti perhepalveluiden kanssa. Yhteiset suunnittelu ja palvelutarvekokoukset (aspa- ja sap-työryhmät) toteutuvat säännöllisesti. Tilastointia on kehitetty ja suoritetietojen keräämiseen on saatu tukea. Tiedolla johtaminen on vahvistunut ja asenne tiedon keräämiseen on parantunut. Hoivakodin ja palveluasumisen asukkaille käynnistetty MNA-ravitsemustestit, jolla on selvitetty asukkaiden ravitsemuksen tilaa. Omaishoidon tuen saajien hoitajia tuetaan mm. hyvinvointikäynneillä, ikääntyneitä ohjataan päivätoimintaan ja hyvinvointikäyntejä (80 v.) toteutetaan. Palvelusuhteiden käynnistyessä osallisuus on ohjaava tekijä. Palveluohjauksella on ratkaiseva merkitys tämän tavoitteen saavuttamisessa. Kehitetty ja suunniteltu ajalle 6-12/2016 ns. vanhuspalveluiden digikummipalvelua määräaikaisena. Tässä toiminnassa tavoitteena opastaa loppukäyttäjiä, henkilökuntaa ja muita toimijoita sähköisten palveluiden käytön lisääntymiseen. Asumispalveluiden ja hoivan suhteen odotetaan parannusta toimintavuoden 2016 lopussa kun Hirsikartano valmistuu. Yhteistyötä on jo olemassa ja sen kehittämistä pidetään tärkeänä. Kehittämistä jatketaan. Ravitsemuksen seuranta jatkuu ja vakiintuu käytäntönä hoivahoidossa ja palveluasumisessa. Ennaltaehkäiseviä ja varhaisen tuen palveluita kehitetään edelleen. 13
muu palvelujen käyttö samassa suhteessa kuin sähköinen asiointi kasvaa Työyhteisöt toimivat vastuullisesti, yhteisöllisesti ja monipuolista osaamista tukien. - Kehittäminen kuuluu kaikille, ja kaikkien kehittämisehdotukset kuullaan - Työntekijöiden osaamista ja ammattitaitoa parannetaan seudullisten käytäntöjen avulla - Painopiste kohdentuu henkilöturvallisuuteen ja sen kehittämiseen (esim. asiakastyötä tekeville järjestetään turvallisuusalan koulutusta) Kehitetään ryhmämuotoisia toimintoja edelleen. Kehitetään ohjauksen ja neuvonnan osuutta kuntalaisten palveluissa. Toteutetaan vanhuspalveluiden tiekarttaa (vuoteen 2020) - Hyvinvointia tukevat ja varhaisen tuen palvelut (Vatupassi) - Asiakastyön uudelleenmäärittely ja organisointi - Arjen turvaa -toimintamalli ja palvelukokonaisuus Toimeenpannaan lakisääteinen suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi (vuoteen 2017 mennessä) - Hyvinvointi ja yhteisöllisyys - Koti toimivana asuinympäristönä - Elämänlaatua ja hyvinvointia tukeva asumispalvelu ja hoivahoito Ammatillista osaamista on vahvistettu muilla koulutuksilla. Henkilöturvallisuuskoulutuksen suunnittelu on edennyt hyvin. Kehittämistä on viety eteenpäin laajasti sekä kotihoidossa että asumisja hoivapalveluissa. Päivätoiminnassa ryhmämuotoinen palvelu jo toimii. Suunnitellaan edelleen uudenlaisia toimintoja. Sähköisten palveluiden kehittäminen tulossa kesän jälkeen. Palveluohjaajien rooli ja Senioripistetoiminta korostuu edelleen. Työ on käynnissä. Työ on käynnissä. Sähköisten yhteydenottojen määrän lisäämistä pyritään tehostamaan. Kotona asumista tukevat palvelut Tilanne 30.4.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Hyvinvointia tukevat ja varhaisen tuen palvelut vahvistuvat edelleen ja tukevat kotona asumista. - STM:n (Sosiaali- ja terveysministeriön) laatusuositus toteutuu: 75 v. täyttäneistä asuu kotona 91-92 % - Hyvinvointia tukevat kotikäynnit toteutuvat 100 % 80 v. täyttävillä (kotikäyntiä haluavat kuntalaiset) - SenioriPisteiden toiminta kehittyy Koti toimivana asuinympäristönä. - STM:n laatusuositus toteutuu: 75 v. täyttäneistä säännöllisen kotihoidon piirissä on 13-14 % - Käynnistetään palvelurakenteen muutos Hyvinvointia tukevat kotikäynnit suunnitellaan toteutettavaksi elojoulukuun aikana. SenioriPiste muuttanut palvelukeskuksessa toimivampiin tiloihin. Asiakaspääte otettu käyttöön. Toimintavuoden 2016 alkaessa kotihoidon peittävyys 17 %. Yläkartanossa toteutettu rakenneuudistus, jonka asiakkaista 12 siirtynyt asumispalvelujen piiriin. Hirsikartanon valmistumisen myötä palvelurakennetta voidaan tarkastella tehokkaammin. Kotihoidon asiakkaaksi siirtymistä kehitetään palveluohjausta tehostamalla. Vähennystarve STM:n suosituksiin on 3 %. 14
Kotihoidon toimintamallien ja prosessien kehittäminen: - STM:n suositus välittömästä asiakastyöstä toteutuu (vähintään 60 %). - Mobiilikotihoito ja optimointi ovat vakiintunut toimintamalli kotihoidon asiakastyössä. - Tablet-tietokoneet ovat asiakaskäytössä ja ne korvaavat soveltuvin osin perinteisiä palveluja tai tuottavat uutta perinteisen palvelun rinnalle. Päivätoiminta on suunnitelmallista, kuntouttavaa ja asiakkaan toimintakykyä laaja-alaisesti ylläpitävää/kehittävää. - Päivätoiminnan kävijöiden määrä lisääntyy - Päivätoiminnan vaikuttavuuden arviointi toteutuu 2 kertaa vuodessa (osavuosikatsaukset 1 ja 3). - Videoavusteisia toimintakykyä ylläpitäviä palveluita kehitetään ja käynnistetään päivätoiminnassa. - Päivätoiminnan kehittämisessä huomioidaan yhteistyö eri toimijoiden kanssa, mm. yritykset, yhdistykset, oppilaitokset, omaiset, vanhusneuvostot jne. Omais- ja vuorohoito toteutuvat optimaalisesti tukien kotona asumista. - STM:n laatusuositus toteutuu: 75 v. täyttäneistä omaishoidon tuen piirissä on 6-7 %. - Omaishoidon lakisääteiset vapaat toteutuvat kaikille niihin oikeutetuille, jotka haluavat palvelua käyttää. - Intervallihoitoja kehitetään perhehoitopainotteisesti ja vuorohoitovuorokausien määrä perhehoidossa lisääntyy. - Selvitetään mahdollisuutta hyödyntää sähköisiä ja videoavusteisia palveluja omaishoitajien ja -hoidettavien hyvinvoinnin tukena. Välitön työaika toteutuu 42-47%:sti. Kotihoidossa mobiili vakiintumassa, Yläkartanossa mobiili otettu käyttöön 1.2.2016. Tablet-tietokoneet vähäisessä käytössä. Päivätoiminnan suunnitelma laadittu. Päivätoiminta muuttanut uusiin tiloihin Yläkartanoon, jossa kuntosalin käyttömahdollisuus. Päivätoiminnan vaikuttavuuden ensimmäinen arviointi valmistumassa. Päivätoiminnan kotikäynnit aloitettu. Päivätoiminnassa aloittanut uusia asiakkaita Yläkartanon tiimistä. Omaishoidon piirissä STM:n mukainen asiakasmäärä. Omaishoidon lakisääteiset vapaat toteutuvat lain hengen mukaan. Perhehoidon myötä vapaiden toteuttamisvaihtoehdot lisääntyneet. Intervallihoitoa tuotetaan perhehoidossa lisääntyvässä määrin. Aloitettu omaishoitajien hyvinvointikäynnit. Jatkossa tulee tarkastella välittömän työajan kohdentumista etenkin rakennemuutoksen toteuttaneen Yläkartanon osalta. Loppuvuonna myös Tuohikodin asiakkuuksien siirtäminen mobiilikotihoidon piiriin. Nämä yksiköt ovat kotihoidolla tuettua asumispalvelua. Päivätoiminnan kävijöiden määrä lisääntyy. Päivätoiminnan videoyhteyden hyödyntäminen kuntouttaviin koteihin (Välipirttiin). Omaishoitajien hyvinvointikäynnit jatkuvat suunnitellusti. Asumispalvelut Tilanne 30.4.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Palvelurakenne toteutuu STM:n laatusuositusten mukaisesti. - 6-7 % 75 v. täyttäneistä on tehostetun palveluasumisen piirissä - Käynnistetään palvelurakenteen muutos Perhehoito vakiintuu osaksi vanhuspalveluiden palvelukokonaisuutta yhtenä asumispalveluiden muotona. Toimintavuoden 2016 alkaessa tehostetun palveluasumisen piirissä oli 4,4 % asiakkaista. Määrä on alle STM:n suositusten. Pudasjärvellä on laadittu suunnitelmat hoivahoidon ja tehostetun palveluasumisen rakenteelliselle muutokselle. Perhehoito on vakiintunut yhdeksi palvelutuotteeksi lähinnä lyhytaikaisena palveluna. Käynnistetään rakenteellinen muutos korvaamalla tehostetulla asumispalvelulla hoivahoitoa. Tehostettua asumispalvelua tulisi lisätä runsas 2 %. Tavoitteena on saada pitkäaikaista perhehoitoa lisää. 15
Vanhuspalveluiden palveluasumisen yksiköissä kehitetään osallisuutta, toiminnallisuutta ja arjen mielekkyyttä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. - SenioriKaste-hanke toimii kehittämisen tukena Kehitetään toimintakykyä tukevia videoavusteisia tai internet-verkkoon pohjautuvia malleja. Asumispalveluiden tavoitteiden mukainen kehittäminen on edennyt. Ei ole edennyt vielä kunnolla. Laaditaan suunnitelmia mm. päivätoiminnan videovälitteisestä palvelusta. Hoivahoito Tilanne 30.4.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Palvelurakenne toteutuu STM:n laatusuositusten mukaisesti. - 2-3 % 75 v. täyttäneistä on hoivahoidon piirissä - Käynnistetään palvelurakenteen muutos Hoivahoidon yksiköissä kehitetään osallisuutta, toiminnallisuutta ja arjen mielekkyyttä asiakaslähtöisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. - SenioriKaste-hanke toimii kehittämisen tukena Toimintavuoden alkaessa hoivahoidon peittävyys oli 3,6 %. Rakenteellisen uudistuksen myötä tavoitteena vähentää noin 1 % hoivahoidosta. Rakenteellinen uudistus käynnissä. Tavoitteiden mukainen kehittäminen on edennyt. 16