KESKENERÄISET KUNNAN ASUKKAIDEN ALOITTEET 1 5/09 ALOITE KOSKIEN KIRKNIEMEN RUOTSINKIELISEN KANSAKOULUN JA KIVIRAKENTEISEN ALAKANSAKOULUN SEKÄ LAHJOITETUN MAA ALUEEN SUOJELUA JA NIIDEN KÄYTTÖOIKEUKSIEN LUOVUTTAMISTA KYLÄN YHTEISEEN KÄYTTÖÖN 1107/10.03.02/13 (867/61/613/05; 556/71/07) 3 9/12 ALOITE HALLINTOSÄÄNNÖN VASTAISEN TOIMINTAMALLIN MUUTTAMISEKSI 1151/00.01.01/13 222/73/732/11 201/73/732/07 83/73/732/11 6 25/12 ALOITE VIEREMÄN RANTA ALUEEN ASEMAKAAVASTA 1153/10.02.03/13, 598/61/613/10 8 41/13 ALOITE KOIRAPUISTON SAAMISEKSI SAMMATTIIN 1003/10.03.01/13 9 6/14 ALOITE PUU ANTTILAN SAAMISEKSI LOHJALAISEN KULTTUURIN KÄYTTÖÖN 225/10.03.02/2014 10 9/14 ALOITE KAUPUNGIN LÄHIVIRKISTYSALUEIDEN JA RANTA ALUEIDEN METSIKKÖALUEIDEN RAIVAUSTOIMENPITEIDEN OHEISTUKSESTA JA VALVONNASTA 320/10.03.01/2014 16 13/2014 ULKOILUVÄLINEITÄ SEKÄ ULKO JA PYÖRÄKATOKSIA KOULUJEN PIHOILLE 411/10.03.01/2014 18 19/2014 ALOITE KUSTANNUSLASKENTAMALLIN LUOMISESTA PAKOLAISTEN VASTAANOTTAMISTA KOSKIEN 597/04.03.01/2014 19 4/2015 ALOITE SUUNNITTELUVARAUKSESTA PORLAN ALUEEN KEHITTÄMISEKSI 960/10.00.00/2013 20 5/2015 ALOITE LOHJAN VIHERALUEOHJELMAN PÄIVITTÄMISESTÄ 259/11.00/2015 22 7/2015 ALOITE TAKSIREITTIEN JÄRKEVÖITTÄMISESTÄ 1028/08.01.01/2013 23 9/2015 ALOITE LOHJAN KAUPUNGINVALTUUSTON JA VALTUUSTOINFON KOKOUSPÄIVIEN MUUTTAMISESTA 265/00.01.01/2015 24 10/2015 ALOITE MONIPUOLISEMMASTA JA LAADUKKAAMMASTA KOULURUOASTA 357/00.01.03/2015 25 12/2015 ALOITE KOULUVERKKOSELVITYKSEN ALOITTAMISESTAS ALUSTA JA JO TEHTYJEN PÄÄTÖSTEN KUMOAMISESTA 125/00.01.02/2015 27 13/2015 ALOITE SIVISTYSJOHTAJAN VIRKASUHTEEN IRTISANOMISESTA 349/01.01.00/2015 29 14/2015 ALOITE KOSKIEN OSOITETIETOJA KAUPUNGIN YLLÄPITÄMISSÄ ASIAKASREKISTEREISSÄ 451/07.01.04/2015 33 16/2015 ALOITE VASTAANOTTOKESKUSTILOJEN SELVITYKSESTÄ JA PERUSTAMISESTA 978/05.11.00/2013 35 17/2015 ALOITE DYNASTY TIETOPALVELUJEN KEHITTÄMISEKSI 479/07.03.02/2015 39 18/2015 ALOITE LOHJAN KAUPUNGIN RUOKALISTAN MUUTOKSEEN 485/00.01.03/2015 40 19/2015 ALOITE MATALALATTIA AUTOISTA 499/08.01.00/2015 41 20/2015 ALOITE KARJALOHJAN VALAISTU ULKOILUREITTI 587/10.03.01/2013 42 21/2015 ALOITE TAIDELAINAAMON PERUSTAMISESTA LOHJALLE 591/12.03.01/2015 43 22/2015 ALOITE ESIOPETUKSEN PALAUTTAMISESTA PULLIN KOULUUN 124/00.01.02/2015 45 23/2015 ALOITE SOTAORPOJEN PYSÄKÖINTILUPA 599/08.01.03/2015 47 24/2015 ALOITE LOHJALAISTEN NUORTEN JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN PALKKAAMISESTA YLEISEN PUHTAANAPIDON JA YMPÄRISTÖN KOHENTAMISEN TÖIHIN SEKÄ LOHJA PUHTAAKSI VIHJEPUHELINPALVELUN LUOMISTA 619/05.20.00/2015 49 25/2015 ALOITE AVOIMESTA ETÄTYÖTILASTA LOHJALLE 614/10.03.02/2015 50 26/2015 ALOITE KAHDEN HIDASTEEN SAAMISEKSI KARSTUNTIELLE 477/10.03.02/2015 51 27/2015 ALOITE HISSIRAKENTAMISEN TILAN SELVITTÄMINEN 893/10.04.03/2013 53 28/2015 ALOITE MAKSUTTOMAT SPORTTIKORTIT IKÄIHMISILLE 587/12.04.00/2015 55 29/2015 ALOITE HIIDEN OPISTOLLE OMA PESÄ 127/00.01.02/2015 56 1/2016 ALOITE TERVEYDELLE TURVALLISESTA JUOMAVEDESTÄ/TALOUSVEDESTÄ
KESKENERÄISET KUNNAN ASUKKAIDEN ALOITTEET 2 16/14.05.00/2016 58 2/2016 ALOITE MAKSJOEN KOULUN LAKKAUTTAMISEN UUSI VALTUUSTO KÄSITTELY 125/00.01.02/2015 59 3/2016 KUNNAN JÄSENEN ALOITE LEHTOLANKAAREN (VIENOLASSA) ALEMMASTA NOPEUSRAJOITUKSESTA TAI MUUTTAMISESTA PIHA TAI HIDASKADUKSI 127/10.03.01/2016 61 4/2016 ALOITE NOPEUSNÄYTÖN SAAMISEKSI KESKILOHJANTIELLE 670/10.03.01/2014 62 5/2016 ALOITE TERVEYSPALVELUAUTON SAAMISEKSI LOHJALLE 143/06.00.00/2016 63 6/2016 ALOITE VUODEN 2017 BUDJETTIIN, VIRKKALAN PURURATA 144/10.03.01/2016 64
KESKENERÄISET KUNNAN ASUKKAIDEN ALOITTEET 3 5/09 ALOITE KOSKIEN KIRKNIEMEN RUOTSINKIELISEN KANSAKOULUN JA KIVIRAKENTEISEN ALAKANSAKOULUN SEKÄ LAHJOITETUN MAA-ALUEEN SUOJELUA JA NIIDEN KÄYTTÖOIKEUKSIEN LUOVUTTAMI STA KYLÄN YHTEISEEN KÄYTTÖÖN 1107/10.03.02/13 (867/61/613/05; 556/71/07) Maksjoen Martat ry on esittänyt 2.3.2009 saapuneessa aloitteessaan seuraavaa: Pohjaamme aloitteemme 31.5.2006 Kirkniemi Jönsböle kyläyhdistyksen jättämään asiakirjaan ympäristölautakunnalle, 17. kaupunginosa Jönsbölen asemakaavan muutosehdotuksesta (liite 1). Olemme samaa mieltä ehdotuksesta. Kirkniemen koulurakennukset piha alueineen on ainutlaatuinen kokonaisuus sekä Lohjan koulujen että Kirkniemen kartanon historian kannalta. Esitämme, että jäljellä oleva lahjoitettu tontin osa rakennushistoriallisena ja maisemallisena ympäristönä suojellaan ja säilytetään. Lähialue sekä lahjoitettu maa alue on jo nyt tiiviisti kaavoitettu asuinrakentamiseen. Asukkaiden tämän hetkisten virkistys ja harrastusmahdollisuuksien on jatkuttava ja edistyttävä kyseessä olevalla alueella lahjakirjan mukaisesti. Carl Thomas von Christiersson, jälkeläinen suoraan alenevassa polvessa, on esittänyt näkemyksensä lahjoittajina olleiden esivanhempiensa tahdosta. 30.5.2006 Lohjan ympäristö lautakunnalle osoittamassaan kirjeessä (liite 2). Carl Thomas von Christierssonin mielestä Kirkniemen koulualueen nykyinen käyttö vastaa parhaiten lahjoittajien tahtoa. Tällä hetkellä koulurakennuksissa toimii Kirkniemi Jönsböle kyläyhdistys ry, Lojo svenska seniorer rf, Osuniemi seura, musiikkiharrastusryhmiä ja Maksjoen Martat ry. Martat jatkavat ohjaus, koulutus ja käsityöperinteen vaalimista, jonka jo alueen lahjoittajat v. 1875 aloittivat perustamalla alueelle Kirkniemen yksityisen käsityökoulun. Edellä esitetyn perusteella vaadimme tontin ja sillä olevien rakennusten pysyvää suojelua ja luovuttamista alueen asukkaiden yhteiseen käyttöön. 2009 Aloite on lähetetty 2.3.2009 kaupunkisuunnittelukeskukseen valmistelua varten, tiedoksi kaupungin johtoryhmän sihteerille ja kaupunginhallitukselle Ympäristölautakunta 2.4.2009 Aloite edelleen valmistelussa. Kaupunginhallitus 6.4.2009 145: Esitti aloitetta vireillä olevaksi. Kaupunginvaltuusto 15.4.2009 75: Aloite edelleen vireillä oleva. 2010 Lohjan Kotiseutututkimuksen Ystävät ry on 2.2.2010 saapuneella kirjeellään esittänyt seuraavaa: Asia: Maksjoen Martat ry:n aloite Kirkniemen ruotsinkielisen kansakoulun ja kivirakenteisen alakansakoulun suojelusta ja käyttöoikeuksien luovuttamisesta kylän yhteiseen käyttöön. Lohjan Kotiseutututkimuksen Ystävät ry:n hallitus on käsitellyt asiaa kokouksessaan 2.2.2009 7./7. Hallituksen kanta asiaan on, että kyseinen alue olisi säilytettävä tuleville sukupolville
KESKENERÄISET KUNNAN ASUKKAIDEN ALOITTEET 4 nykyisessä muodossaan. Siksi esitämme, että tontti ja sillä olevat rakennukset suojellaan pysyvästi ja luovutetaan alueen asukkaiden yhteiseen käyttöön. Kaupunkisuunnittelukeskus, kiinteistöinsinööri Erkki Eskola 8.2.2010 Alueen asemakaavan muutosluonnos oli julkisesti nähtävillä 16.5. 5.6.2006. Asemakaavanmuutoksen valmistelua ei ole sen jälkeen jatkettu. Asemakaavanmuutosalue on tarkoitus liittää laajempaan vanhentuneen asemakaavan uudistamiseen Kirkniemen tehtaalle johtavan radan ja Marskintien välisellä alueella. Rakennuksista on vuokrattu tiloja seuraavasti: Kirkniemen Jönsbölen kyläyhdistys ry:lle. Lojo svenska seniorer rf:lle, l Martoille ja kahdelle yksityishenkilölle. Vuonna 2008 rakennusten ylläpitomenot olivat n. 6.400 ja vuokratulot n. 5.400. N. 70 % ylläpitokuluista on lämmitys ja sähkökuluja. V. 1938 rakennetun kivikoulun korjausvelka v. 2008 oli 76.000 ja tekninen arvo 56.000 ja v. 1885 rakennetun puukoulun korjausvelka 146.000 ja tekninen arvo 96.000. Vanhojen rakennusten inventoinneissa puukoulu, joka on Lohjan vanhin säilynyt koulurakennus, on luokiteltu säilytettäväksi rakennukseksi. Rakennusten ja alueen säilyttämistä alueen asukkaiden yhteisessä käytössä ovat esittäneet ja puoltaneet useat eri yhteisöt. Asian jatkovalmistelun pohjaksi olisi tarpeen määritellä yleiset periaatteet kaupungin omistamien kiinteistöjen, rakennusten ja huoneistojen luovuttamisesta harrastustoimintaan. Ympäristölautakunta 18.2.2010 42: Aloite vireillä. Kaupunginhallitus 22.3.2010 118: Esitti aloitetta edelleen vireillä olevaksi. Kaupunginvaltuusto 14.4.2010 29: Totesi aloitteen edelleen vireillä olevaksi. 2011 Kaupunginhallitus 4.4.2011 150: esitti aloitetta vireillä olevaksi. Kaupunginvaltuusto 13.4.2011 42: aloite vireillä. 2012 Kaupungingeodeetti 7.3.2012: Aloite edelleen kesken. Ympäristölautakunta 15.3.2012 66 Aloite valmisteltavana. Kaupunginhallitus 10.4.2012 127: esitti, että valtuusto toteaisi aloitteen edelleen vireil lä olevaksi. Kaupunginvaltuusto 18.4.2012 28: aloite vireillä. 2013 Kaupungingeodeetti 7.3.2013: Koulutontin luovutus on aikanaan tapahtunut ehdollisena Lohjan kunnalle. Kauppakirjassa vaaditaan tilan palauttamista koulutoiminnan päättyessä takaisin Kukkumäen eli ruotsiksi Jönsbölen kylään. Erotettu koulutontti on kuulunut ennen erottamista ja myös erottamisen jälkeen kiinteistörekisterissä Kukkumäen eli Jönsbölen kylään. Lahjakirjan mukaista palauttamista takaisin ko. kylään ei siten asiallisesti ole tarvetta tehdä. Tämän perusteella voidaan päätellä, että tarkoituksena lienee ollut vaatimus maa alueen palauttamisesta takaisin silloisen omistajan omistamaan tilaan nimeltä
KESKENERÄISET KUNNAN ASUKKAIDEN ALOITTEET 5 Jönsböle. Ajatuksellisesti maa alueen palauttaminen takaisin kylään johtaa ennen isojakoa vallinneeseen tilanteeseen, jossa maa alueita oli kylän yhteisenä maana. Lahjakirjassa käytetty sanamuoto sopii tuohon aikaan, mutta ei enää isojaon jälkeiseen aikaan. Tila Jönsböle oli jo lahjoitusajankohtana omana isojaon mukaisena tilana, joten lahjakirjan mukaista vaatimusta ei olisi voitu sananmukaisesti toteuttaa koskaan. Omistusoikeudesta on esitetty näkemyksiä, jotka tulee selvittää ennen kuin alueen käytön suunnittelua voidaan jatkaa. Lohjan kaupungin omistusoikeus tulee selvittää vahvistuskanteella. Aloite esitetään loppuun käsitellyksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta 19.3.2013 55: Aloite esitetään loppuun käsitellyksi. Kaupunginhallituksen esityslistalla 8.4.2013 esityksenä, että valtuusto toteaisi aloitteen loppuun käsitellyksi. Kaupunginvaltuusto 17.4.2013 64: aloite vireillä. Kaupungingeodeetti 5.9.2013: Ennen alueen käytön suunnittelua tai luovuttamista on Lohjan kaupungin omistusoikeus selvitettävä vahvistuskanteella, jonka jälkeen rakennusten mahdollisen luovuttamisen hoitaa tilapalvelut ja tonttipalvelut alueen vuokraamisen kaupunginhallituksen 243 17.6.2013 päätöksen mukaisesti. Aloite esitetään loppuun käsitellyksi. Kaupunginhallitus päätti 7.4.2014 165 esittää, että valtuusto hyväksyy aloitteen loppuunkäsitellyksi. Kaupunginvaltuusto 16.4.2014 42: Valtuutettu Annmarie Kuurto esitti, että kunnan asukkaiden aloite 5/09 Aloi te koskien Kirkniemen ruotsinkielisen kansakoulun ja kivirakenteisen ala kan sa kou lun sekä lahjoitetun maa alueen suojelua ja niiden käyt tö oi keuk sien luovuttamista kylän yhteiseen käyttöön todettaisiin edelleen vi reil lä olevaksi. Kaupunginvaltuusto päätti todeta aloitteen edelleen vireillä olevaksi. 2014 Kaupungingeodeetti 14.10.2014: Vuoden 2013 selvitykseen ei ole lisättävää. Omistusoikeuden selvittäminen vahvistuskanteella on seuraava vaihe asiassa. Aloite esitetään loppuun käsitellyksi. 2015 Kaupunginhallitus 30.3.2015 140: Hallitus esitti valtuustolle, että se toteaisi aloitteen loppuun käsitellyksi. Kaupunginvaltuusto 15.4.2015 54: Aloite edelleen vireillä. 2016 Kaupungingeodeetti 22.3.2016: Vuoden 2013 selvitykseen ei ole lisättävää. Aloite esitetään loppuun käsitellyksi.
KESKENERÄISET KUNNAN ASUKKAIDEN ALOITTEET 6 9/12 ALOITE HALLINTOSÄÄNNÖN VASTAISEN TOIMINTAMALLIN MUUTTAMISEKSI 1151/00.01.01/13 222/73/732/11 201/73/732/07 83/73/732/11 Kaksi kunnan asukasta esittää 14.3.2012 saapuneessa aloitteessaan seuraavaa: Valtuutettu Aila Saarisen aloitteen tultua 29.8.2011 297 teknisen lautakunnan esityksestä kaupunginhallituksen käsittelyyn, aloite palautettiin tekniselle lautakunnalle liityntäpysäköinnin todellisen tarpeen perusteellisempaa selvittelyä varten. Tekninen lautakunta esitti 24.01.2012 8 eräin toimenpitein kaupunginhallitukselle asian loppuun käsitellyksi. Gruotilan liityntäpysäköintialueen läheisyydessä asukkaat esittivät 06.04.2010 päivätyllä kirjeellään kyseisen alueen siirtämistä paremmin soveltuvaan paikkaan linja autoreitin varteen. Aloitteen tekijöille ei ole toimitettu hallintosäännön 35 edellyttämiä asiapapereita. Aloitetta ole myöskään käsitelty kaupungin toimielimissä. Liityntäpysäköintialue rakennettiin asemakaavan vastaisesti ja naapurustoa kuulematta teknisen lautakunnan 03.04.2007 70 tekemän päätöksen mukaisesti. Esittelystä ei ilmene asemakaavan vastaisuus. Teknisen lautakunnan päätösvalta ulotu asemakaavan vastaiseen päätöksentekoon. Aluetta ei ole laajennettu, niin kuin lautakunnalle 24.01.2012 tehdyssä asian esittelyssä väitetään. Tekninen lautakunta päätti kokouksessaan päätösehdotuksesta poiketen 15.02.2011 20, että Sepänkadulle mahdollistetaan kadunvarsipysäköinti. Päätöksen mukaista katusuunnitelmaa ei ole laadittu. Suunnitelma olisi välttämätön ja tässä tapauksessa erityisen tärkeä asiapaperi mm. pysäköinnin mahdollisuuden todentamisen kannalta. Asian uusi esittely tehtiin alkuperäisen suunnitelman perusteille vastoin lautakunnan päätöstä. Esittelyssä on monia ristiriitaisia ja totuudenvastaisia väittämiä. Esittely loukkaa katusuunnitelmasta muistuttajien oikeutta. Selvyyttä ei ole saatu, onko katusuunnitelmasta kuuluttaminen tehty niin kuin kaupungin määräykset asiasta edellyttävät. Asianosaiset katuun liittyvät kiinteistöyhtiö ja konditoriayrittäjä tekivät muistutuksen katusuunnitelmaa vastaan. Muistuttajille ei ole toimitettu hallintosäännön edellyttämiä asiapapereita siitä, kuinka päätöksenteko on edennyt. Rakennettu katu ei ole suunnitelman mukainen. Kaupungin hallintosäännössä välttämättömäksi todettu aloitteiden käsittely virallisissa luottamuselimissä kuvastaa aloitteiden tärkeyttä ja kansalaisille suotua perusoikeutta. Päätösvallan roolit ovat kaupungissa hyvin sekavat, koska hallintosääntöä ei kunnioiteta. Pyydämme kunnioittavasti, että kaupunginhallitus ryhtyy toimenpiteisiin hallintosäännön vastaisen toimintamallin muuttamiseksi. Lisäksi pyydämme, että kaupunginhallitus tarkistaa, onko Gruotilan liityntäpysäköintialueen tai Sepänkadun katusuunnitelman toteutukselle tässä muodossa ollut perusteita. 2012 Aloite on lähetetty 20.3.2012 tiedoksi kaupungin lakimiehelle, tiedoksi kaupungin johtoryhmälle ja kaupunginhallitukselle. Aloite annettu 23.3.2012 toimenpiteitä varten katupäällikölle ja tiedoksi kaupunkisuunnittelujohtajalle. Kaupunginhallitus 10.4.2012 127: esitti, että valtuusto toteaisi aloitteen edelleen
KESKENERÄISET KUNNAN ASUKKAIDEN ALOITTEET 7 vireillä olevaksi. Kaupunginvaltuusto 18.4.2012 28: aloite vireillä. 2013 Tekninen toimi: Aloite liittyy kaupungin hallintosääntöön ja päätöksenteon periaatteisiin ja käytänteisiin. Aloite on siirretty keskushallinnon valmisteltavaksi. Aloite on vireillä. Kaupunginhallituksen esityslistalla 8.4.2013 esityksenä, että valtuusto toteaisi aloitteen vireillä olevaksi. 2014 2015 Kaupunginvaltuusto 17.4.2013 64: aloite vireillä. Kaupunginhallitus päätti 7.4.2014 165 esittää valtuustolle, että aloite todetaan edelleen vireillä olevaksi. Kaupunginvaltuusto päätti 16.4.2014 42 todeta aloitteen edelleen vireillä olevaksi. Kaupunginhallitus 30.3.2015 140: Aloite on edelleen vireillä. Kaupunginvaltuusto 15.4.2015 54: Aloite on edelleen vireillä. Hallintolakimies Mikko Kuosmanen 14.3.2016: Aloitteiden tekijöille on vuosittaisen aloitteiden yhteiskäsittelyn jälkeen lähetetty hallintosäännön mukaisesti tieto siitä, mitä aloitteelle on vuoden aikana tapahtunut ja onko valtuusto katsonut aloitteen edelleen vireillä olevaksi vai loppuunkäsitellyksi. Myös aikaisemmista käsittelyvaiheista on aloitteentekijöille säännönmukaisesti lähetetty pöytäkirjanotteet kulloisenkin kokouskäsittelyn jälkeen. Aloitteen tekijöiden mainitsemassa, tekniselle lautakunnalle 6.4.2010 osoitetussa kirjeessä ei ole ollut kysymys aloitteesta vaan siinä on esitetty teknisen lautakunnan aikaisemmin tekemän päätöksen korjaamista. Muilta osin aloitteessa on kysymys katusuunnitelman laatimisessa noudatettavasta menettelystä, josta on säädetty maankäyttö ja rakennuslaissa. Aloite esitetään loppuunkäsitellyksi.
KESKENERÄISET KUNNAN ASUKKAIDEN ALOITTEET 8 25/12 ALOITE VIEREMÄN RANTA-ALUEEN ASEMAKAAVASTA 1153/10.02.03/13, 598/61/613/10 Yksitoista kunnan asukasta esittää 9.5.2012 saapuneessa aloitteessa seuraavaa: Me, Vieremän ranta alueen asemakaava alueen asukkaat, haluamme osaltamme edistää alueen tasavertaisuuden, turvallisuuden ja viihtyvyyden myönteistä kehittymistä sekä varmistaa yleisen kestävän kehityksen periaatteen toteutumisen alueellamme. Näin ollen toivomme Lohjan kaupungilta aktiivisia toimia voimassaolevan kaavan toteuttamiseksi muodossa tai toisessa. Aloite valmistelussa kaupunkisuunnittelukeskuksessa, tiedoksi johtoryhmälle ja kaupunginhallitukselle. Kaupunginhallituksen esityslistalla 8.4.2013 esityksenä, että valtuusto toteaisi aloitteen vireillä olevaksi. Kaupunginvaltuusto 17.4.2013 64: aloite vireillä. Kaupunginhallitus päätti 7.4.2014 165 esittää valtuustolle, että aloite todetaan edelleen vireillä olevaksi. Kaupunginvaltuusto päätti 16.4.2014 42 todeta aloitteen edelleen vireillä olevaksi. 2015 Kaupunginhallitus 30.3.2015 140: Aloite on edelleen vireillä. Kaupunginvaltuusto 15.4.2015 54: Aloite on edelleen vireillä.
KESKENERÄISET KUNNAN ASUKKAIDEN ALOITTEET 9 41/13 ALOITE KOIRAPUISTON SAAMISEKSI SAMMATTIIN 1003/10.03.01/13 Kunnan asukas esittää aloitteessaan 29.8.2013 seuraavaa: Hyvät Lohjan kaupungin päättäjät, Monet Sammat tilaiset koiranomistajat kaipaavat Sammat t iin koirapuistoa. Lähin koirapuisto on Lohjan keskustassa, joten se on liian kaukana Sammatista. Lohjan kaupungilta pyydämme paikkaa mihin koirapuiston voisi pystyt tää, ja rahoituksen materiaaleihin. Toteut taisimme koirapuiston aitauksen pystytyksen talkoovoimin. Ehdotuksena koirapuistoksi olisi Sammatin keskustassa urheilukentän vieressä oleva käyttämätön alue ja Kukkusnummen ulkoilualue pururadan läheisyydessä. Liitteenä kartat mahdollisista sopivista paikoista koirapuistolle. Aloite lähetetty 3.9.2013 ympäristötoimeen valmistelua varten, tiedoksi tekniseen toimeen ja kaupunginhallitukselle. 26.3.2014: Yleiskaavoittaja Iiris Koivula: Aloitteessa esitetyt mahdolliset sijoituspaikat koirapuistolle sijaitsevat Sammatissa voimassa olevan asemakaavoitetun alueen ulkopuolella. Koira aitauksen sijoittamista julkiselle virkistys tai vapaa alueelle ei muutoinkaan ole aivan väistämätöntä ratkaista nimenomaan kaavatason suunnittelussa. On mahdollista, että asiaa tarkastellaan tapauksesta riippuen esimerkiksi asemakaavassa tai puistosuunnitelman, viheraluesuunnitelman, viheralueiden hoitoluokituksen tai muun sellaisen suunnitelman yhteydessä, jonka laatimisesta huolehtii kaupungin tekninen toimiala. Aloite on edelleen vireillä. Kaupunginhallitus päätti 7.4.2014 165 esittää valtuustolle, että aloite todetaan edelleen vireillä olevaksi. Kaupunginvaltuusto päätti 16.4.2014 42 todeta aloitteen edelleen vireillä olevaksi. Kaupunginhallitus 30.3.2015 140: Aloite on edelleen vireillä. Kaupunginvaltuusto 15.4.2015 54: Aloite on edelleen vireillä. Ympäristötoimi 23.3.2016: Ei lisättävää vuoden 2014 lausuntoon. Aloite on edelleen vireillä.
KESKENERÄISET KUNNAN ASUKKAIDEN ALOITTEET 10 6/14 ALOITE PUU-ANTTILAN SAAMISEKSI LOHJALAISEN KULTTUURIN KÄYTTÖÖN 225/10.03.02/2014 Joukko kunnan asukkaita esittää 12.3.2014 saapuneessa aloitteessaan seuraavaa: Tavoitteemme on, että Lohjan kaupunki ja Luksia aloittavat määrätietoisen selvitystyön, joka parhaimmillaan saattaa Puu Anttilan lohjalaisen kulttuurin käyttöön. Aloite lähetetty 12.3.2014 johtoryhmän sihteerille. Johtoryhmän päätöksellä aloite lähetetty 18.3.2014 sivistystoimeen ja tekniseen toimeen. Vastuuvalmistelija kulttuuripäällikkö Eero Ahtela. Aloite valmistellaan yhteistyössä teknisen toimen kanssa. Aloite ei ole talousarviovaikutteinen. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 7.5.2014 24: Puu Anttilan, Lohjan yhteiskoulun puurakenteisen, jugendvaikutteisen koulurakennuksen ensimmäiset osat valmistuivat 1917. Paikkakunnan vanhimpana oppikoulurakennuksena se on kulttuurihistoriallisesti arvokas. Puu Anttilan rakennus on merkitty keskustan osayleiskaavassa sr suojelumerkinnällä ja seuraavalla merkintätekstillä: Rakennusta ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Korjaus ja kunnostustöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kulttuurihistoriallinen ja kaupunkikuvallinen arvo säilyy. Asemakaavaa laadittaessa ja muutettaessa sekä rakentamisessa tulee ottaa huomioon uudisrakentamisen sovittaminen kohteen kulttuurihistorialliseen ja kaupunkikuvalliseen arvoon. Suunnitelmista on pyydettävä lausunto museoviranomaisilta. Kaava ei ole oikeusvaikutteinen; kaupunginhallitus käsittelee ko. kaavasta tehtyjä valituksia 28.4.2014, jonka jälkeen se menee hallinto oikeuteen. Puu Anttila on ollut 1990 luvulta lähtien Luksian aikuiskoulutuksen käytössä opetustilana. Rakennuksessa on havaittu sisäilmaongelmia. Luksia teetti 2013 rakennuksessa tutkimuksia asian suhteen. Suomen Sisäilmakeskus Oy:n selvitysraportti on päivätty 2.12.2013. Tutkimuksen mukaan rakennuksessa on sekä rakennusteknisiä vaurioita että sisäilman laadusta johtuvia ongelmia. Tutkimuksen tulosten perusteella Luksia päätti siirtää kaikki toimintonsa pois rakennuksesta. Rakennuslain mukaan rakennuksen omistajalla on velvollisuus pitää rakennus sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset. Jos rakennuksen kunnossapitovelvollisuus laiminlyödään, kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä rakennuksen korjattavaksi. Rakennuksen tuleva toiminta korjauksen jälkeen on omistajan päätettävissä. Kulttuuri ja vapaa aikalautakunta hyväksyi äänin 7 2 jäsen Antti Grönlundin muutetun päätösesityksen ja päätti 1. merkitä Puu Anttilaa koskevan selvityksen tiedoksi; 2. pyytää tekniseltä lautakunnalta sekä ympäristö ja rakennuslautakunnalta lausuntoa asiasta; 3. jättää asian pöydälle ja palata asian käsittelyyn, kun tekninen lautakunta sekä ympäristö ja rakennuslautakunta ovat antaneet lausuntonsa asiasta. Ympäristö- ja rakennuslautakunta 21.8.2014 74:
KESKENERÄISET KUNNAN ASUKKAIDEN ALOITTEET 11 Kulttuuri ja vapaa aikalautakunta on pyytänyt ympäristö ja rakennuslautakunnan lausuntoa. Maankäyttö ja rakennuslaki 166 toteaa: Rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jat ku vas ti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaa ti muk set eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä. Rakennus ja sen energiahuoltoon kuuluvat järjestelmät on pidettävä sellaisessa kun nos sa, että ne rakennuksen rakennustapa huomioon ottaen täyttävät ener gia te hok kuu del le asetetut vaatimukset. (13.4.2007/488) Kaavassa suojelluksi määrätyn tai rakennusperinnön suojelemisesta an ne tun lain nojalla suojellun rakennuksen käytössä ja kunnossapitämisessä on li säk si otettava huomioon rakennussuojelun tarkoitus. (4.6.2010/499) Jos rakennuksen kunnossapitovelvollisuus laiminlyödään, kunnan ra ken nus val von ta viran omai nen voi määrätä rakennuksen korjattavaksi tai sen ym pä ris tön siistittäväksi. Jos rakennuksesta on ilmeistä vaaraa tur val li suu del le, tulee rakennus määrätä purettavaksi tai kieltää sen käyttäminen. Ennen korjauskehotuksen antamista rakennusvalvontaviranomainen voi mää rä tä rakennuksen omistajan esittämään rakennusta koskevan kun to tut ki muk sen terveellisyyden tai turvallisuuden johdosta ilmeisen vält tä mät tö mien korjaustoimenpiteiden selvittämiseksi.( MRL 166 ) Mikäli rakennuksessa on terveyshaitta edellytetään tehtäville kor jaus toi men pi teil le hakemaan rakennuslupaa. Rakennuksen korjaus- ja muutostyötä varten tarvitaan rakennuslupa, jos työl lä ilmeisesti voi olla vaikutusta rakennuksen käyttäjien turvallisuuteen tai terveydellisiin oloihin. Kaavassa suojelluksi määrätyn tai rakennusperinnön suojelemisesta an ne tun lain nojalla suojellun rakennuksen käytössä ja kunnossapitämisessä on li säk si otettava huomioon rakennussuojelun tarkoitus. ( MRL 125 ) Voimassa olevassa asemakaavassa ( 16.6.1994) rakennus on merkitty suo jel ta vak si rakennukseksi. Myös kaupungin valtuuston hyväksymässä va li tuk sen alaisessa kaupungin keskustan osayleiskaavassa rakennus on suo jel tu. Voimassa olevassa asemakaavamääräyksessä todetaan: Ra ken nus ta ei saa purkaa ilman ympäristölautakunnan lupaa. Lautakunta voi myön tää luvan vain, jos purkamiseen on pakottava syy. Purkamisluvan myön tä mi sen edellytyksenä on, ettei purkaminen merkitse rakennettuun ym pä ris töön sisältyvien perinne, kauneus tai muiden arvojen hävittämistä ei kä haittaa kaavoituksen toteuttamista. ( MRL 139 ). Rakennuksen purka mi sel le ei ole perusteita. Rakennusvalvonta ei ole saanut käyttönsä tehtyjä selvityksiä lausunnon an ta mis ta varten. Lautakunta hyväksyi seuraavan lausunnon: Puu Anttila on asemakaavassa suojeltu rakennus, jonka purkamiselle ei ole edellytyksiä. Ilmenneiden sisäilmaongelmien vuoksi ra ken nus ta ei voi da käyttää. Ympäristö ja rakennuslautakunta esittää, että ra ken nus val von ta edellyttää omistajaa esit tä mään ra ken nus ta kos ke van sellaisen kun to tut ki muk sen, jonka perusteella rakennuksen terveellisyyden ja tur val li suu den takaavat välttämättömät korjaustoimenpiteet ja niiden kus tan nuk set voidaan selvittää. Tekninen lautakunta 26.8.2014 144:
KESKENERÄISET KUNNAN ASUKKAIDEN ALOITTEET 12 Tekninen lautakunta päättää esittää Puu Anttilaa koskevan aloitteen joh dos ta seuraavan lausunnon: Aloitteessa esitettyjä toimintoja Puu Anttilaan sijoitettuna käyt tö tar koi tuk se na vaatii palo ja pelastusmääräysten mukaiset tekniset jär jes te lyt ja poistumistiet sekä rakennuslupaviranomaisten vaatimat tek ni set järjestelmät kuten esim. ilmanvaihdon. Lisäksi ra ken nuk ses sa on todettu olevan rakenteellisia puutteita, kuten vesikatto on uusi mi sen tarpeessa. Puu Anttilassa on todettu sisäilmaongelmat, jonka takia käyttäjä on hy län nyt rakennuksen käytön. Tämänkaltaisen ja tämän ajan ra ken teil la toteutetun iäkkään puurakennuksen korjaaminen sisäilmaltaan kun toon ja terveeksi on erittäin hankala työ, ja riski epäonnistua on erit täin suuri. Lisäksi korjaustyö on kallis, koska purkujen määrää ei tie dä ennakolta eikä rakenteiden uusimistarvetta. Rakennus on ha ta ra ja ilmavuodot ovat leimaavia, jolloin rakenteiden sisällä olevien ma te ri aa lien pitäisi olla puhtaita hengitettäväksi, mutta tiivistä ra ken nuk ses ta ei saa, koska se on hengittävä, jolloin rakenteiden hajut kul keu tu vat sisäilmaan. Lämmöneristys on välttävä, rakennus ener gia ta lou del li ses ti huono. Kuitenkin suurin haaste on saada sisäilma kun toon. Lähtökohtaisesti selvitysten mukaan Puu Anttila on elinkaarensa pääs sä nykyisten teknisten ja puhtaan sisäilman vaatimusten näkökulmasta. Kaupunki on aikoinaan myynyt rakennuksen toimintaansa nähden tarpeettomana. Mikäli Puu Anttila halutaan kaupungin palveluverkkoon mukaan, tulisi se saneerata uudisrakentamiseen verrattavalla tavalla. Käytännössä tämä tarkoittaa vanhan rakennuksen purkamista ja uuden rakentamista sen sijalle. Paikka sinänsä sijaitsee kaupungin keskustassa ja se sijaintinsa puolesta voisi sopia kaupungin eri toiminnoille, mutta nykyinen rakennus ei. Tällä hetkellä ei ole näköpiirissä rahoitusta em. toimenpiteelle. Jäsen Hannele Ilomäki Piirilä jätti asiasta seuraavan sisältöisen eriävän mielipiteensä: Lautakunta pyytää lausunnot vanhojen hirsirunkoisten rakennusten asiantuntijoilta Panu Kailalta, joka vastailee Länsi Uusimaassa ja museovirastolta, jolla on kokemusta asiasta ja joka olisi ollut valmis neuvomaan jo nykyistä omistajaa. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 17.9.2014 50: Kulttuuri ja vapaa aikalautakunta on saanut pyydetyt lausunnot ympäristö ja rakennuslautakunnalta ja tekniseltä lautakunnalta. Ympäristö ja rakennuslautakunta totesi lausunnossaan (21.8.2014, 74), että Puu Anttila on asemakaavassa suojeltu rakennus, jonka purkamiseen ei ole edellytyksiä. Ilmenneiden sisäilmaongelmien vuoksi rakennusta ei voida käyttää. Voimassa olevassa asemakaavassa (16.6.1994) rakennus on merkitty suojeltavaksi rakennukseksi. Myös kaupunginvaltuuston hyväksymässä valituksen alaisessa kaupungin keskustan osayleiskaavassa rakennus on suojeltu. Voimassa olevassa asemakaava määräyksessä todetaan, että rakennusta ei saa purkaa ilman ympäristölautakunnan lupaa. Lautakunta myöntää luvan vain, jos purkamiseen on pakottava syy. Purkamisluvan myöntämisen edellytyksenä on, ettei purkaminen merkitse rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne, kauneus tai muiden arvojen hävittämistä eikä haittaa kaavoituksen toteuttamista. Rakennusvalvonta edellyttää rakennuksen omistajaa esittämään rakennusta koskevan sellaisen kuntotutkimuksen, jonka perusteella rakennuksen terveellisyyden ja turvallisuuden takaavat välttämättömät korjaustoimenpiteet ja niiden kustannukset voidaan selvittää. Lautakunta viittaa lausunnossaan maankäyttö ja rakennuslain pykäliin 125, 139 ja 166. Em. kuntotutkimuksen tietojen mukaan rakennusvalvonta tekee ratkaisun jatkotoimista. Teknisen lautakunnan lausunnossa (26.8.2014, 18) todetaan, että aloitteessa esitetyt toiminnot Puu Anttilaan sijoitettuna vaativat palo ja pelastusmääräysten mukaiset tekniset järjestelyt ja poistumistiet sekä rakennuslupa viranomaisten vaatimat tekniset järjestelmät kuten esim. ilmanvaihdon. Lisäksi rakennuksessa on todettu olevan
KESKENERÄISET KUNNAN ASUKKAIDEN ALOITTEET 13 rakenteellisia puutteita, kuten vesikatto on uusimisen tarpeessa. Puu Anttilassa on todettu sisäilmaongelma, jonka takia käyttäjä on siirtänyt toimintansa pois rakennuksesta. Tämänkaltaisen ja tämän ajan rakenteilla toteutetun iäkkään puurakennuksen korjaaminen sisäilmaltaan kuntoon ja terveeksi on erittäin hankala työ ja riski epäonnistua on erittäin suuri. Lisäksi korjaustyö on kallis, koska purkujen määrää ei tiedä ennakolta eikä rakenteiden uusimistarvetta. Rakennus on hatara ja ilmavuodot ovat leimaavia, jolloin rakenteiden sisällä olevien materiaalien pitäisi olla puhtaita hengitettäväksi. Tiivistä rakennuksesta ei saa, koska se on hengittävä, jolloin rakenteiden hajut kulkeutuvat sisäilmaan. Lämmöneristys on välttävä, rakennus on energiataloudellisesti huono. Kuitenkin suurin haaste on saada sisäilma kuntoon. Lähtökohtaisesti selvitysten mukaan Puu Anttila on elinkaarensa päässä nykyisten teknisten ja puhtaan sisäilman vaatimusten näkökulmasta. Kaupunki on aikoinaan myynyt rakennuksen toimintaansa nähden tarpeettomana. Mikäli Puu Anttila halutaan kaupungin palveluverkkoon mukaan, tulisi se saneerata uudisrakentamiseen verrattavalla tavalla. Käytännössä tämä tarkoittaa vanhan rakennuksen purkamista ja uuden rakentamista sen sijalle. Paikka sinänsä sijaitsee kaupungin keskustassa ja se sijaintinsa puolesta voisi sopia kaupungin eri toiminnoille. mutta nykyinen rakennus ei. Tällä hetkellä ei ole näköpiirissä rahoitusta em. toimenpiteelle. Ympäristö ja rakennuslautakunnan ja teknisen lautakunnan lausunnot ovat loppupäätelmiltään hyvin erilaisia. Ympäristö ja rakennuslautakunnan lausunnon mukaan suojelurakennuksen purkamiseen ei ole edellytyksiä. Tekninen lautakunta on purkamisen kannalla. On syytä jäädä odottamaan, että ympäristö ja rakennuslautakunta saa pyytämänsä kuntotutkimuksen, jonka perusteella rakennuksen terveellisyyden ja turvallisuuden takaavat välttämättömät korjaustoimenpiteet ja niiden kustannukset voidaan selvittää. Sen perusteella rakennusvalvonta tekee ratkaisunsa jatkotoimista Puu Anttilan suhteen. Päätös 1. merkitä Puu Anttilaa koskevan selvityksen tiedoksi; 2. jättää asian pöydälle ja palata asian käsittelyyn, kun ympäristö ja rakennuslautakunta on käsitellyt asian. Ympäristö- ja rakennuslautakunta 23.10.2014 100: Rakennusvalvonta on saanut käyttöönsä sisäilmaongelmien sel vi tys ra por tin. Raportissa todetaan yhteenvetona mm. seuraavaa: perustusten yläpuolista hirsirunkoa rasittaa mm. vesikate sekä vuotavat syök sy tor vet (sadevesi valuu syöksytorvien liitoskohdista ja syöksytorvien ylä päi den suppiloista rakennuksen julkisivupinnalle). Ulkosivun följareiden pulttiliitokset ovat saavuttaneet liikkumavarat. Lisäksi run gon ulkopuolisen varapoistumisportaan tuenta on estänyt rakennuksen hir si run gon liikkeet ja painumat. Rakennuksen lounais- ja kaak kois jul ki si vuil la on rungon pullistumia. Hirsirungon luontainen painuma / liike on es ty nyt. Rakenneavauksissa todettiin hirsirungon lahovaurioita. Ullakkokerroksessa vanhan eristeen päälle on lisätty puhallusvillaa. Pu hal lus vil las sa on monin paikoin vesikaton vuotamisesta aiheuttamia jälkiä eri tyi ses ti katteen jiirikohdissa. Vesikatteen vuotokohtia ei ole korjattu. Sisäilmamittausten perusteella on todettu viittauksia ilmanvaihdon toi mi mat to muu teen. Rakennuksen painovoimainen ilmanvaihto on muutettu koneelliseksi ja kiin teis töön on lisätty useita ilmalämpöpumppuja. Pumppujen si sä yk si köi den kondenssivedet on johdettu lähelle julkisivuverhousta ja sokkelia. Sisäilmamittausten perusteella on todettu viittauksia ilmanvaihdon toi mi mat to muu teen. Rakennustarkastaja on käynyt kohteessa 2.10.2014 ja tehnyt koosteen vau riois ta ( liite). Rakennuksen kunnossapitoa on laiminlyöty. Rakennuksen vesikaton vuo toa ei ole
KESKENERÄISET KUNNAN ASUKKAIDEN ALOITTEET 14 korjattu. Vuoto aiheuttaa vaurioita yläpohjassa. Vuotavat syök sy tor vet ovat aiheuttaneet lahovaurioita julkisivupinnoille. Sadevedet oh jau tu vat sokkelin viereen aiheuttaen alapohjarakenteen kosteusvaurioriskiä. Voimakas alipaine luo edellytykset rakenteissa mahdollisesti olevien epä puh tauk sien kulkeutumiselle mahdollisten vuotoilmareittien kautta si sä il maan. Rakennusteknisten korjausperiaatteiden lisäksi on erityistä syytä korostaa ter vey del li siä näkökohtia. Kaikki vaurioitunut materiaali on poistettava. Vesikaton ja syöksytorvien korjaus on tehtävä viivytyksettä lisävaurioiden es tä mi sek si. Kysymyksessä on kaavassa suojeltu rakennus, joten rakennuksen pur ka mi ses ta päättäminen ei kuulu rakennusvalvonnan toimivaltaan. MRA 171 mu kaan poikkeamisvalta rakennuksen suojelua koskevasta kaa va mää räyk ses tä kuuluu Elykeskukselle. Saatujen tietojen perusteella ei voida ar vioi da Ely keskuksen kantaa suojelua koskevasta kaavamääräyksestä. Rakennusvalvonta voi määrätä rakennuksen kunnossapidosta MRL 166 mu kai ses ti. (Paula Mäenpää) Päätösesitys: Ympäristö ja rakennuslautakunta antoi lausuntonaan: Rakennuksen kunnossapito on laiminlyöty. Rakennuksen säilyminen edel lyt tää välittömiä toimenpiteitä. Rakennusvalvonta val mis te lee mää räys tä rakennuksen kunnossapidosta MRL 166. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 26.11.2014 69: Kulttuuri ja vapaa aikalautakunta päätti puheenjohtaja Sami Tenkasen muutosesityksen mukaisesti, että kulttuuri ja vapaa aikalautakunta palauttaa asian valmisteluun ja edellyttää, että laaditaan selvitys Puu Anttilan kulttuurikäytön mahdollisuuksista. KUVALK 25.03.2015 28 Lohjan kaupungin rakennusvalvonta antoi syksyllä 2014 Luksialle kehotuksen rakennuksen pahimpien vaurioiden korjaamiseksi. Välittömät korjaukset liittyivät erityisesti vesikattoon ja veden kulkuun. Nämä korjaukset on pääosin tehty. Lisäksi rakennusvalvonta edellytti perusteellisempia korjaustoimenpiteitä, jotka olisi tehtävä vuoden 2015 aikana. Luksia on teettänyt perusteellisempaa korjaamista varten saneeraussuunnitelman. Suunnitelmassa todetaan rakennuksen merkittävät vauriot ja päädytään suosittamaan työtapaa, jossa rakennus purettaisiin ja puhdistettaisiin kokonaan hirsi kerrallaan ja koottaisiin uudelleen. Nykyiset ongelmat ja suojelumääräyksen huomioon ottaen kustannusarvio olisi noin viisi miljoonaa euroa, eli jopa enemmän kuin uuden vastaavan tapaisen rakennuksen kustannukset. Suunnitelmassa ei ole selvitetty kevyempien saneerausmenetelmien (kapselointi, tiivistäminen) mahdollisuuksia. Niitä ei käytetty konsultti pitänyt sopivina menetelminä vauriot huomioon ottaen. Olisi syytä pyytää vielä arvio joltain hirsirakennuksen korjausrakentamiseen erikoistuneelta suunnittelijalta. On esitetty ajatus rakennuksen siirtämistä esimerkiksi museoalueelle. Tätä ei ole tarkemmin selvitetty, mutta rakennuksen suojelumerkintä ja suojelutarve perustuu yhtä paljon tai ehkä enemmänkin rakennuksen arvoon Lohjan kulttuurikeskustan perinnemaisemassa ja kaupungin kulttuurihistoriassa kuin rakennuksen arkkitehtuuriin. Siksi rakennuksen siirtämiseen ei ole perusteita.
KESKENERÄISET KUNNAN ASUKKAIDEN ALOITTEET 15 Luksia on ilmoittanut, ettei se tarvitse Puu Anttilaa ja haluaa luopua rakennuksesta. Vaihtoehtoina voisi olla rakennuksen myyminen kolmannelle osapuolelle tai kaupungille. Puu Anttilan ostamista kaupungin omistukseen voisi olla mahdollista harkita, jos rakennus olisi kohtuukustannuksin saatavissa käyttökuntoon ja jos kaupungilla olisi varaa sijoittaa lisää määrärahoja kulttuuritoimen käyttöön. Kumpaakaan näistä edellytyksistä ei tällä hetkellä ole. Sinänsä ajatus kulttuuri tai järjestötalosta tulevaisuudessa Lohjan keskustassa on sangen toivottava. Toisaalta kaupungilla voidaan katsoa olevan ainakin moraalinen velvollisuus huolehtia oman kulttuuriperintönsä säilymisestä. Kaupunki on muutamia vuosia sitten selvittänyt toisaalta Sibeliuksenkadulla sijaitsevan entisen Keon leipomon ja toisaalta Paikkarinkadulla sijaitsevan entisen keksitehtaan muuttamista kulttuuritaloksi. Keon leipomoon olisi tullut tanssikoulun, kuvataidekoulun, käsityökoulun, musiikkikoulun ja kaupungin kulttuurikeskuksen toimintoja ja keksitehtaaseen kulttuuripalvelujen eri yksiköiden, varhaiskasvatuksen ja nuorisotoimen toimintoja. Perusteellisten selvitysten jälkeen päädyttiin molempien talojen suhteen eri syistä hankkeiden raukeamiseen. Näiden selvitysten mukainen tarve kulttuuritalosta on edelleen olemassa mutta edellä mainituista syistä johtuen Puu Anttilan hyödyntäminen kulttuuritalona ei ole tällä hetkellä tarkoituksenmukaista. Kulttuuri ja vapaa aikalautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että aloite todetaan loppuun käsitellyksi. Kaupunginhallitus 30.3.2015 140: Aloite on edelleen vireillä. Kaupunginvaltuusto 15.4.2015 54: Aloite on edelleen vireillä. Kaupunginhallitus 20.4.2015 167 päättää 1. merkitä tiedoksi kulttuuri ja vapaa aikalautakunnan selvityksen; 2. todeta, että Lohjan kaupungilla ei ole käyttötarvetta Puu Anttilan kiinteistölle; sekä 3. esittää kaupunginvaltuustolle, että se toteaa aloitteen Puu Anttilasta loppuun käsitellyksi.
KESKENERÄISET KUNNAN ASUKKAIDEN ALOITTEET 16 9/14 ALOITE KAUPUNGIN LÄHIVIRKISTYSALUEIDEN JA RANTA-ALUEIDEN METSIKKÖALUEIDEN RAIVAUSTOIMENPITEIDEN OHEISTUKSESTA JA VALVONNASTA 320/10.03.01/2014 Lohjan Seudun Ympäristöyhdistys ry on 8.4.2014 päivätyssä aloitteessaan esittänyt seuraavaa: Viime keväänä Lohjan Vieremän kaupunginosassa asukkaat raivasivat kaupungilta saamansa luvan perusteella talkootyönä Tuusanlahden rantaa Tiiliuuninkujan rannanpuoleisesta päästä Pähkinäniemen suuntaan. Raivaus tehtiin kuitenkin varsin rajulla tavalla: kaikki pensaat ja pienet puut hävitettiin kokonaan ja sen lisäksi isompien puiden alaoksia sahattiin pois useiden metrien korkeudelta. Näin koko ranta raivattiin aivan liian paljaaksi esimerkiksi aiemmin paikalla pesineen satakielen ja muiden lintujen kannalta. Kaupunginpuutarhuri Markku Hakalahti myönsi, että ohjeistusta ja raivaamisen valvontaa ei ollut toteutettu riittävästi. Vastaavanlaista asukkaiden itse tekemää siistimistä tapahtuu muuallakin Lohjalla jatkuvasti ja useilla ranta alueilla oman tontin ja rannan väliseen kaupungin alueeseen suhtaudutaan kuin se olisi omaa: avarretaan luvatta näkymää järvelle, laajennetaan omaa nurmikenttää jopa kymmeniä metrejä kaupungin puolelle, rakennetaan rantaan omia laitureita jne. Lisäksi kaupungin lähivirkistysalueiden metsikköalueita saatetaan käyttää oman kiinteistön piha alueelta peräisin olevien puutarhajätteiden läjittämiseen, mikä on kiellettyä ja voidaan katsoa roskaamiseksi. Tämän takia Lohjan Seudun Ympäristöyhdistys tekee aloitteen, että Lohjalla ryhdytään viipymättä laatimaan ohjeistusta, jonka avulla edellä kuvatunkaltaiset tilanteet voidaan välttää vastaisuudessa. Ympäristöyhdistys ei vastusta talkoilla tai vapaaehtoisesti tehtävää luonnon hoitoa, mutta tämän toiminnan tulee tapahtua hyvin laaditun suunnitelman pohjalta niin, että esimerkiksi raivauksilla ei köyhdytetä luonnon monimuotoisuutta tarpeettomasti. Ranta asukkailta puuttuu usein tietoa, miten ranta alueita voidaan eri tavoin hoitaa ottamalla samanaikaisesti huomioon luonto ja kauneusarvot. Tällaisen suunnitelman tulee pohjautua toimenpiteitä edeltävään luontoarvojen inventointiin (arvokkaat luontotyypit ja harvinaiset kasvit, lintujen pesimäbiotoopit ym.) ja siinä on annettava riittävän tarkat ohjeet siitä, mitä alueita voi raivata ja mitä on jätettävä luonnontilaiseksi sekä määriteltävä selvästi valvonnan toteuttaminen. Myös kaupungin itse toteuttamissa töissä on noudatettava samoja periaatteita. Ohjeistuksesta olisi laaja alaisempaa hyötyä, mikäli siitä voivat saada apua yksityisetkin rannanomistajat. Lohjan Seudun Ympäristöyhdistys katsoo, että luvattomat puunkaadot taikka raivaukset tulee kaupungin toimesta sanktioida. Samoin tulee määrätä maksu luvattomille puutarhajätteiden läjityksille, kuten myös kaupungin maiden ottamiselle luvatta käyttöön. Näin toimien valvonta tulisi uskottavammaksi ja sillä olisi todennäköisesti luvattomia toimenpiteitä ennaltaehkäisevä vaikutus. 2014 Aloite lähetetty johtoryhmän sihteerille. Johtoryhmän päätöksen mukaisesti lähetetty valmisteltavaksi tekniseen toimeen. Vastuuvalmistelija johtava kaupunginpuutarhuri Kirsti Puustinen. Valmistellaan tarvittaessa yhteistyössä rakennusvalvonnan kanssa. Aloite ei ole talousarviovaikutteinen. 2015 Tekninen lautakunta 24.3.2015 51: Esittää, että aloite todetaan loppuun käsitellyksi. Kaupunginhallitus 30.3.2015 140: Hallitus esitti valtuustolle, että se toteaisi aloitteen
KESKENERÄISET KUNNAN ASUKKAIDEN ALOITTEET 17 loppuun käsitellyksi. Kaupunginvaltuusto 15.4.2015 54: Aloite on edelleen vireillä. 2016 9.3.2016 Kirsti Puustinen: Aloite on edelleen vireillä. Tekninen lautakunta 15.3.2016 41: Aloite on edelleen vireillä.
KESKENERÄISET KUNNAN ASUKKAIDEN ALOITTEET 18 13/2014 ULKOILUVÄLINEITÄ SEKÄ ULKO- JA PYÖRÄKATOKSIA KOULUJEN PIHOILLE 411/10.03.01/2014 Varttivaltuustolaiset esittävät 11.4.2014 päivätyssä aloitteessaan seuraavaa: Perusopetuslain oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, sillä kuitenkin peruskouluikäisten koulupäivästä neljännes kuluu välituntipihoilla. Välitunneilla sattuvien tapaturmien ehkäisy on huomioitava pihojen suunnittelussa, toteutuksessa ja kunnossapidossa. Toiminta pihoilla ja ylipäätään kouluissa ja oppilaitoksissa on ympärivuotista, joten on otettava huomioon myös säätilat. Oppilaat toivovat ulkokatoksia koulujen pihalle sadesuojiksi. Välitunnit ovat virkistäytymistä varten. Turvallisuus ja virikkeellinen koulupiha aktivoi lapsia leikkimään ja liikkumaan lapsen iälle ominaisin tavoin, myös kouluajan ulkopuolella. Liikkumalla myös kehonhallinta ja liikkumistaidot kehittyvät, joten oppilaat toivovat mm. keinuja ja kiipeilytelineitä rikkinäisten tilalle. Aloitteen ovat alulle laatineet 5. 6. luokkalaiset varttivaltuustolaiset kouluihin sijoitettujen aloitetaulujen pohjalta. Aloite lähetetty 28.5.2014 johtoryhmän sihteerille. Oheinen aloite kaupungin johtoryhmän päätöksen mukaisesti lähetetty 10.6.2014 valmisteltavaksi sivistystoimeen. Vastuuvalmistelija toimitusjohtaja Jukka Vienonen, yhteistyössä lähiliikuntaryhmän ja teknisen toimen kanssa. Aloite on talousarviovaikutteinen. Lohjan Liikuntakeskus päätti 25.8.2014 kokouksessa 36 esittää Lohjan Kulttuuri ja vapaa aikalautakunnalle 1. määrärahan varaamista Metsolan koulu ja Harju/skeittipuisto lähiliikuntapaikan rakentamiseksi kaupungin vuoden 2015 talousarvioon ja että 2. kaupunki palauttaisi lähiliikuntapaikkarakentamisessa aiemman käytännön, jolloin Lohjalla rakennettaisiin yksi (1) lähiliikuntapaikka vuodessa eikä vain joka toinen vuosi. Kulttuuri ja vapaa aikalautakunta 17.9.2014 49: Kulttuuri ja vapaa aikalautakunta päätti 1. merkitä Lohjan Liikuntakeskuksen esityksen tiedoksi ja todeta, että lähiliikuntapaikkarakentamiseen varataan rahoitus kaupungin investointiohjelmassa, josta päätetään talousarviokäsittelyn yhteydessä, 2. todeta omalta osaltaan aloitteen loppuunkäsitellyksi sekä 3. lähettää asian tekniselle lautakunnalle ja sieltä edelleen kaupunginhallituksen ja valtuuston käsiteltäväksi talousarvion käsittelyn yhteydessä. Kaupunginhallitus 30.3.2015 140: Aloite on edelleen vireillä. Kaupunginvaltuusto 15.4.2015 54: Aloite on edelleen vireillä.
KESKENERÄISET KUNNAN ASUKKAIDEN ALOITTEET 19 19/2014 ALOITE KUSTANNUSLASKENTAMALLIN LUOMISESTA PAKOLAISTEN VASTAANOTTAMISTA KOSKIEN 597/04.03.01/2014 Kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Riikka Slunga Poutsalo teki suullisen aloitteen kustannuslaskentamallin luomisesta pakolaisten vastaanottamista koskien. 2014 Aloite on siirretty johtoryhmän käsiteltäväksi kokoukseen 22.9.2014 Aloite on lähetetty johtoryhmän päätöksen mukaisesti 25.9.2014 valmisteltavaksi keskushallintoon. Vastuuvalmistelijana toimii tarkastuspäällikkö Kari Mäntyharju. Aloite valmistellaan yhteistyössä toimialojen kanssa. Aloite ei ole talousarviovaikutteinen. 2015 Kaupunginhallitus 30.3.2015 140: Aloite on edelleen vireillä. Kaupunginvaltuusto 15.4.2015 54: Aloite on edelleen vireillä. Kaupunginhallitus 20.4.2015 169 Pakolaisten kustannuslaskentamallia koskeva aloite annettiin keskushallinnon valmisteltavaksi. Kaupungin tarkastuspäällikkö on valmistellut moniammatillisessa työryhmässä kustannuslaskentapohjan, jossa on laskettu Syyrian pakolaisten vastaanottamiseen liittyvät tuotot (valtiolta) ja Lohjalle vastaanottamisesta aiheutuvat kustannukset. Moniammatillinen työryhmä muodostui sosiaalipalveluiden, varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja Hiiden opiston johtavista viranhaltijoista ja asiantuntijoista. Laskelmassa esitetyt kustannukset ja tuotot perustuvat 30 syyrialaisen pakolaisen vastaanottamiseen ja laskelman alussa annettuun ikäjakaumaan, joka on saatu sosiaalipalvelupäälliköltä ja opetustoimesta. Laskelmassa muuttuvina tekijöinä ovat työkustannukset (pakolaisten vastaanottamiseen tarvittavat lisäresurssit), jotka perustuvat toimialoilta esitettyihin resurssitarpeisiin. Laskelmassa esitetyt tuotot (valtion korvaukset) perustuvat vuoden 2014 tietoihin. (Kari Mäntyharju) Kaupunginhallitus päätti 1. merkitä tiedoksi erikseen jaettavan kustannuslaskentamallin; ja 2. esittää kaupunginvaltuustolle, että se toteaa pakolaisten kustannuslaskentamallin luomista koskevan aloitteen loppuun käsitellyksi.
KESKENERÄISET KUNNAN ASUKKAIDEN ALOITTEET 20 4/2015 ALOITE SUUNNITTELUVARAUKSESTA PORLAN ALUEEN KEHITTÄMISEKSI 960/10.00.00/2013 KASULK 19.05.2015 54 Kunnan asukas on tehnyt 22.4.2015 päivätyn aloitteen Porlan alueen tulevaisuudesta. Aloitteessa hän esittää seuraavaa: Taustaa, Porlan ainutlaatuiselle luontoalueelle ollaan suunnittelemassa asuntoja, jotka toteutuessaan eristäisivät Porlan alueen Aurlahden rannan luontevasta yhteydestä. Samoin tuolla alueella olevat asunnot estäisivät alueen julkisen käytön. Kaupunkisuunnittelulautakunta näyttää jatkavan alueen kehittämistä vain yhdestä lähtökohdasta, alueen myynnistä saatavan rahan takia. Julkisen käytön arvottaminen on jäämässä täysin rahan armoille. KSL/Ympäristöjohtaja ei näytä lainkaan antavan painoa kansalaisten selkeälle tahdolle, että aluetta ei käytettäisi rakentamiseen. Tuo tahto on hyvin selvästi luettavissa esim. rantakyselystä sekä tuli varsin vahvasti esiin myös 14.4.2015 Porlan työpajassa. Myös Pro Porla ry on näkyvästi painottanut tuota näkemystä. Aloite: Lohjan kaupunki lahjoittaa koko Porlan alueen Uudenmaan virkistysyhdistykselle tai tekee sopimuksen alueen siirtämisestä muuten yhdistyksen haltuun. Perusteet 1. Säästetään valtava määrä turhaa virkamiestyötä. Kansalaispalautteesta käy hyvin selväksi, että rakentaminen tuolle alueelle tulee olemaan vaikea ja pitkä prosessi kaikkine valitusteineen päättyen todennäköisesti lopulta kansanäänestykseen. Lohjan kaupunginhallitus voi pikaisella päätöksellään säästää vuosien turhan virkamiestyön. Voimassa olevassa kaavassa Porla on virkistysaluetta, joten uusi kaavoitus on täysin turha. 2. Porlan huoltovelvoite siirretään vastuulliselle toimijalle. Yhdistys pitää hyvää huolta omistamistaan alueista, esimerkkinä vaikkapa vuoden 2014 suurin investointi, Kopparnäsin kievarin remontti. Lisäksi Uudenmaan virkistysalueyhdistys on maininnut Lohjan painopistealueenaan. Samalla saadaan katetta joka tapauksessa yhdistykselle maksettaville jäsenmaksuille, kun Lohjallekin tulee oma virkistysalue. 3. Vältytään Porlan pilkkomiselta. Ympäristöjohtaja on käyttänyt Porlan virkistysosan kehittämistä perusteena toisen osan myyntitarpeelle. Tuo tarve alueen pilkkomiselle ja sen osan myynnille poistuu, kun Lohjan ei enää tarvitse huoltaa Porlaa. Vuosittain säästyy myös huollon verran rahaa. 4. Porla saadaan säilymään julkisessa käytössä. Virkistysalueyhdistyksen kautta Porla saa lisää julkisuutta ja lisää kävijöitä. Nykyisellään Porla on täysin vaietty asia, esimerkiksi Lohjan matkailusivut eivät edes tunne sitä muuten kuin kauttakulkualueena. 5. Positiivinen julkisuus. Aloitteen mukaisesti toimimalla Lohja saa huomattavasti myönteistä julkisuutta luontoystävällisenä kaupunkina. Kunnioittaen Kimmo Koivisto 8.5. aloite lähetetty valmisteltavaksi ympäristötoimeen. Vastuuvalmistelija on maankäyttöinsinööri Riku Korhonen. Aloite ei ole talousarviovaikutteinen Kaupungin johtoryhmä on lähettänyt Kimmo Koiviston tekemän kun ta lais aloit teen ympäristötoimen valmisteltavaksi. Aloite koskeen Porlan alueen lah joit ta mis ta Uudenmaan Virkistysalueyhdistys ry:lle tai sopimuksen te ke mis tä alueen siirtämisestä muutoin yhdistyksen haltuun.
KESKENERÄISET KUNNAN ASUKKAIDEN ALOITTEET 21 1) Taustaa Voimassa olevassa asemakaavassa (1948) Porlan alue on asunto tai lii ke ra ken nus ten korttelialuetta tarkennusvarauksella kalanviljelylaitosta var ten ja alueelle saa rakentaa ainoastaan laitoksen vaatimia rakennuksia se kä hoitohenkilökunnan asuinrakennuksia. Asemakaava siis antaa alueelle ra ken nus oi keut ta, laskennallisesti yli 15 000 k m². Alue ei ole ase ma kaa vas sa virkistysaluetta, vaikka ulkoisesti se sellaisena mielletäänkin. Osa Porlan alueesta eli altaiden alue, noin 4,4 ha, on maanvuokrattuna tois tai sek si Pekka Ilmariselle kaupunginhallituksen vuonna 2009 tekemän pää tök sen mukaisesti. Maanvuokra on kiinteä 600 /vuosi, mutta alueen kun nos sa pi to on kokonaan maanvuokralaisen vastuulla. 2) Lahjoittaminen Julkisyhteisön on hyvin vaikea perustella omaisuutensa lahjoittamista, var sin kaan yhdelle yksittäiselle toimijalle. Kiinteän omaisuuden luovuttami nen on mahdollista tarjouskilpailun ja ulkopuolisen riippumattoman arvion pe rus teel la. Muunlaisten luovutusten voidaan katsoa sisältävän kiellettyä val tion tu kea; nimestään huolimatta se koskee myös kuntia. Käytännössä myös kiinteän omaisuuden tarjoaminen tiettyyn kiinteään hintaan kaikille ha luk kail le on myös mahdollista, esim. tonttien myynti. Myös hallinnan siirtäminen vaatisi kaupungille korvauksen maanvuokrana, jon ka pitäisi perustua em. ulkopuoliseen arvioon tai kilpailutukseen. 3) Uudenmaan Virkistysalueyhdistys ry Asiaa tiedusteltiin yhdistykseltä ja 8.5.2015 saadun vastauksen mukaan Uu den maan Virkistysalueyhdistys ry ei ole kiinnostunut alueesta. Lä hi vir kis tys alu eet eivät kuulu sen toimialaan. Edellä esitetyn perusteella Porlan alueen lahjoittaminen tai muutoin alueen siir tä mi nen Uudenmaan Virkistysalueyhdistys ry:lle ei ole mahdollista. Vaikka alue on asemakaavassa korttelia, on mahdollinen kunnossapitoon liit ty vä sopiminen ensin teknisen toimen asia. (Riku Korhonen) Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti esittää kaupunginhal li tuk sel le, että 1) kaupunginhallitus merkitsee ympäristötoimen valmisteleman se los tus teks tin mukaisen selvityksen tiedoksi, ja että 2) kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle Kimmo Koiviston te ke män kuntalaisaloitteen loppuunkäsitellyksi. Kaupunginhallitus päätti 1.6.2015 242 1) merkitä ympäristötoimen valmisteleman se los tus teks tin mukaisen selvityksen tiedoksi, ja 2) esittää kaupunginvaltuustolle, että se toteaa Kimmo Koiviston te ke män kuntalaisaloitteen loppuun käsitellyksi.