Luento 2.1 ja 2.2 Rakennuksen toiminnallinen turvallisuus ja rungonsuunnittelu Asuntosuunnittelu ja käytettävyys Paloturvallisuus Poistumisturvallisuus, hissit Väestönsuojat Räjähdysvaaralliset aineet (ATEX-määräykset) Rakennuksen rungon suunnittelu I Talonrakennustekniikka 1
Rakennuksen runkoon vaikuttavia asuntosuunnittelun ohjeita (Rak.määr. G1) Asuinhuone huoneala vähintään 7 m 2. Huonealaan ei lueta 1600 mm matalampaa tilaa huonekorkeus 2500 mm, pientaloissa 2400 mm huonekorkeus ei saa olla 2200 mm oltava ikkuna, jonka valoaukko 1/10 huonealasta. Huoneen ikkunan tai osan siitä tulee olla avattavissa. Pääikkunan edessä pääsääntöisesti 8 m rakentamatonta tilaa asuinhuoneen lattian oltava pääikkunan kohdalta maanpinnan yläpuolella Asuinhuoneisto Huoneistoala vähintään 20 m 2 Huoneistossa tai sen käytössä tilat säilytystä ja huoltoa varten (vaatehuolto, irtaimisto, polkupyörät, lastenvaunut, ulkoiluvälineet) Oltava käymälä, tilat hygienian hoitoon ja ruuan laittoon Ovien ja kulkuaukkojen vapaan leveyden oltava vähintään 800 mm Rakennus Kerrostalon kerroskorkeuden on oltava vähintään 3000 mm Kerrostalo, jossa käynti asuinhuoneistoihin on sisääntulon kerrostaso mukaan lukien kolmannessa tai ylemmässä kerroksessa, on varustettava hissillä Liikuntaesteiset otettava huomioon kulkuteiden suunnittelussa Rakennuksen rungon suunnittelu I Talonrakennustekniikka 2
Rakennuksen käyttöturvallisuus ja rungon suunnittelu (Rak.määr. F2) Käyttöturvallisuus Rakennus on suunniteltava, rakennettava ja varustettava siten, ettei sen käyttöön, huoltoon tai ylläpitoon liity vaaraa, jota ei voida pitää hyväksyttävänä. (Vaara ei kata käyttäjien tietoista tai tahallista riskinottoa) Kulkukorkeus: kulkuväylän vapaa vähimmäiskorkeus on pääsääntöisesti 2100 mm Ulkonevan rakennusosan, esim. parveke, etäisyys maasta vähintään 2200 mm, jollei kohdetta suojattu törmäysvaaralta Porras Jos ei ole hissiä, portaisiin lepotasot kerrostasanteiden välille Portaiden askelmien välistä suurin putoava kuutio 110 x 110 x 110 mm, asunnossa 100 x 100 x 100 mm Porrassyöksyn ja tasanteen sivupinnoilta putoavan kuutio 50 x 50 x 50 mm. Rakennuksen rungon suunnittelu I Talonrakennustekniikka 3
Rakennuksen käyttöturvallisuus ja rungon suunnittelu (Rak.määr. F2) Kaide Rakennettava kun putoamiskorkeus 500 mm Tyypiltään suojakaide, kun putoamiskorkeus 700 mm ja lapsilla on pääsy kohteeseen. Suojaavan osan korkeus vähintään 700 mm tasanteen tai askelman pinnasta 200x200x 200 Avokaide mahdollinen kohteissa, joihin lapsilla ei ole pääsyä tai joissa ei ole putoamisvaaraa. Avokaiteessa vaakajohteet niin, ettei johteiden keskinäinen etäisyys tai etäisyys portaasta ja tasanteesta ylitä 500 mm. Kaiteen korkeus riippuu putoamiskorkeudesta. Jos putoamiskorkeus 6 m, kaiteen korkeus 1200 mm, josta suojaavan osan osuus 900 mm 900 30x30x30 huoltokohteissa 1100 Rakennuksen rungon suunnittelu I Talonrakennustekniikka 4
Rakennuksen käyttöturvallisuus ja rungon suunnittelu (Rak.määr. F2) Lasirakenteet Mitoituksella ja lasityypillä vältettävä lasin rikkoutuessa henkilöiden putoamisvaara ja sirpaleiden putoamiseen liittyvä haavoittumisvaara Törmäyskuorman kestävänä ns. turvalasina käytetään karkaistua, laminoitua tai lankalasia. Karkaistua lasia ei käytetä kohteissa, joissa lasin rikkoutumiseen liittyy putoamisvaara Ikkunat, lasiseinät ja lasiovet, joihin on vaara törmätä, on merkittävä siten, että ne helposti havaita Turvalasin käyttöä vaativia etäisyyksiä yleisön käyttöön tarkoitetuissa tiloissa Ikkuna tai lasiseinä Kulkuväylän ovi Rakennuksen rungon suunnittelu I Talonrakennustekniikka 5
Rakennuksen käyttöturvallisuus ja rungon suunnittelu (Rak.määr. F2) Huollon turvallisuudesta Kaikkiin rakennuksen osiin, joissa on säännöllisesti ylläpitoa vaativia rakenteita tai laitteita, on järjestettävä pääsy ja työskentelymahdollisuus henkilöturvallisuutta vaarantamatta Yli kaksikerroksisissa rakennuksissa ullakolle on päästävä sekä ulko- että sisäkautta Talotikkaiden oltava kestäviä, kiinteästi asennettuja sekä turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti sijoitettuja Katolle sijoitettava kattokulkutie toteutettava soveltaen kattosiltaa, lapetikasta, kattoporrasta, askeltasoja ja jalkatukia Talotikas Kattosilta Lapetikas Askeltaso ja jalkatuki Rakennuksen rungon suunnittelu I Talonrakennustekniikka 6
Rakennusten paloturvallisuuteen liittyviä määritelmiä (RakMk E1) Palo-osasto Osastoiva rakennusosa Palomuuri Palosulku Poistumisalue Uloskäytävä Palokuorma Palonkestävyysaika Rakennuksen osa, josta palon leviäminen on määrätyn ajan estetty osastoivin rakennusosin tai muulla tehokkaalla tavalla Asetetun paloluokan vaatimukset täyttävä, palo-osastoja erottava rakennusosa Seinä, joka määrätyn ajan estää palon leviämisen sen toiselle puolelle ja kestää siihen liittyvän rakennuksen tai sen osan sortumisen Osastoitu tila kahden palo-osaston välillä Poistumisessa yhtenäinen rakennuksen osa, usein myös palo-osasto Poistumisalueelta suoraan ulos johtava ovi tai tila, jonka kautta poistuminen palossa turvattu maan pinnalle tai muulle turvalliselle paikalle Tilassa täydellisessä palamisessa vapautuva lämpömäärä. Palokuorman tiheys MJ/m 2 lasketaan huoneistoalan neliömetriä kohti Minuutteina aika, jonka rakennusosan on todettu täyttävän sille asetetut vaatimukset Rakennuksen rungon suunnittelu I Talonrakennustekniikka 7
Rakennusten paloluokitus (RakMk E1) Rakennukset Jaetaan kolmeen paloluokkaa P1, P2 ja P3, joista P1 on vaativin Rakennusosat Rakennustarvikkeet Kantavien ja osastoivien rakennusosien luokitusperuste on niiden palonkesto Vaatimukset esitetään symboleilla R kantavuus E tiiviys I eristävyys M iskunkestävyys (lisämääre) Mahdollisia kombinaatiota ovat: R, REI, RE, EI ja E. Palonkestävyysaika ilmoitetaan minuutteina yhdellä seuraavista luvuista: 15, 30, 45, 60, 90, 120, 180 ja 240 Seinän paloluokka esim. REI 60 ja siinä oleva ovi EI 30 tai E 30 Jaetaan luokkiin sen perusteella, miten ne vaikuttavat palon syttymiseen, leviämiseen ja savun muodostukseen Luokat: A1, A2, B, C, D, E, F. Lisämääreet s1, s2, s3 savuntuotto ja d1, d2, d3 pisarointi. Lattiapäällysteillä omat symbolit A1 FL jne. Katteilla oma luokitus, E1:ssä käytetään luokkaa B ROOF (t2) Rakennuksen rungon suunnittelu I Talonrakennustekniikka 8
Palokuormaryhmät Palokuorma MJ/m 2 1200 600 1200 600 Käyttötapa Varastot, jotka ovat erillisiä palo-osastoja. (tuotantotilojen ja varastojen palokuormat kohdekohtaisia) Myymälät, näyttelyhallit, kirjastot, Asuinrakennusten kellariosastot (irtaimistovarastot) Moottoriajoneuvojen korjaus- ja huoltotilat Asunnot, majoitustilat ja hoitolaitokset Enintään 300 h-m 2 :n myymälät, toimistot, koulut, urheiluhallit, jne. Autosuojat Usein tilat, jotka on varustettu automaattisella sammutuslaitteistolla Rakennuksen rungon suunnittelu I Talonrakennustekniikka 9
Rakennusten paloluokitus (RakMk E1) Olennaiset vaatimukset rakennusten turvallisuudelle tulipalossa: Kantavien rakenteiden kestettävä asetettu vähimmäisaika Palon ja savun sekä kehitys että leviäminen rakennuksessa on oltava rajoitettua Palon leviämistä lähistöllä oleviin rakennuksiin on rajoitettava Rakennuksessa olevien henkilöiden on voitava päästä poistumaan rakennuksesta tai heidät on voitava pelastaa muilla tavoin Pelastushenkilöstön turvallisuus on rakentamisessa otettu huomioon Rakennusten ja palo-osastojen luokittelu käyttötavan mukaan Asunnot Majoitustilat Hoitolaitokset Kokoontumistilat Työpaikkatilat Tuotanto- ja varastotilat (E2) Autosuojat (E4) Luokitusperusteena lisäksi rakennuksen koko ja henkilömäärä Rakennuksen rungon suunnittelu I Talonrakennustekniikka 10
Rakennuksen kokoa koskevat rajoitukset eri paloluokissa (E1) Rakennuksen rungon suunnittelu I Talonrakennustekniikka 11
Rakennuksen henkilömäärän rajoitukset eri paloluokissa (E1) Rakennuksen rungon suunnittelu I Talonrakennustekniikka 12
Rakenteiden kantavuuden säilyttäminen palotilanteessa Kantavuusmitoituksen lähtökohta on, että rakennus ei saa sortua määrättynä aikana palon alkamisesta. P1-luokan yli kaksikerroksiset rakennukset kestävät sortumatta palon ja sen jäähtymisvaiheen. Mitoitus voi perustua joko standardoituun lämpötila-aikakäyrän käyttöön tai oletetun palonkehityksen mukaisiin rasituksiin Rakenteiden palokestävyysvaatimukset on esitetty E1:n taulukossa 6.2.1 P3:ssa ei yleensä vaatimuksia rakenteiden kantavuudelle. Poikkeuksena toinen ja sitä alemmat kellarikerrokset, joille vaatimus R 60 P2:ssa vaatimukset vaihtelevat välillä R 30-R 120 rakennuksen käyttötarkoituksen että rakenteen merkityksen mukaan P1:ssä vaatimus perustuu palokuormaan, rakennuksen käyttötarkoitukseen ja rakenteen merkitykseen. Vaihtelualue ensisijaisille kantavan rungon osille R 60-R 240. Rakennuksen rungon suunnittelu I Talonrakennustekniikka 13
Palo-osastointi (E1) Rakennus on jaettava palo-osastoihin: Kerrososastointi: rakennuksen kerrokset muodostavat omat palo-osastot Pinta-alaosastointi: koko valitaan siten, etteivät taloudelliset vahingot muodostu kohtuuttomiksi Käyttötapaosastointi: käytöltään tai palokuormaltaan erilaiset tilat omia palo-osastoja Rakennukseen, johon sijoitetaan palo- tai räjähdysvaarallinen tila, ei saa yleensä sijoittaa henkilöiden oleskelutiloja Palo-osaston enimmäisala (m 2 ) Rakennuksen käyttötapa P1 P2 P3 Asuinrakennukset Osastointi huoneistoittain Kerrokset Majoitus/hoito yöpymistilat Majoitus/hoito muut tilat 800 1600 400 400 Kokoontumis-, liike- ja työpaikkatilat 2400 400 Tuotanto- ja varastotilat Harkinnan mukaan Ullakot ja yläpohjan ontelot Kellarit 1600 800 Alapuolisten osastojen mukaan 400 Rakennuksen rungon suunnittelu I Talonrakennustekniikka 14
Osastoivat rakenteet (E1) Osastoivien rakenteiden on estettävä palon leviäminen määrätyn ajan Vaaditaan eristävyyttä I ja tiiviyttä E Vaatimus lievempi palo-osaston sisällä oleville osiin jakaville rakenteille esim. hotelleissa huoneiden seinät ja ovet kuin palo-osastojen välisille rakenteille Luokitusperusteena paloluokka, rakenteen sijainti, palokuorma ja kerrosluku Osastoivassa rakenteessa olevan aukon, esim. oven ja ikkunan, palonkestävyysaika on vähintään puolet rakenteen arvosta Luokkavaatimuksia osastoiville rakenteille taulukosta 7.2.1 (E1) P3 P1 > 1200 MJ/ m 2 Kerrokset, osastoivat EI 120 EI 30 Kerrokset, osiin jakavat EI 15 EI 15 Ullakot, osastoivat EI 30 EI 30 Ullakot, osiin jakavat Ei 15 Ei 15 Kellaritilat EI 120 EI 30 Palomuuri: luokka P3: EI-M 60 luokka P2: EI-M 120 luokka P1: EI-M 120-180-240 Palomuurin ovelta vaaditaan sama palonkestävyysaika kuin itse muurilta Rakennuksen rungon suunnittelu I Talonrakennustekniikka 15
Pinta-alaosastointi tuotanto- ja varastorakennuksissa (E2) Pinta-alaosastoinnissa luokitusperusteena myös palovaarallisuus ja palosuojaus Palovaara: luokassa 1 vaara vähäinen tai olematon luokassa 2 palo- tai räjähdysvaara suuri Palosuojaus: suojaustaso 1: tavallinen tai tehostettu alkusammutuskalusto suojaustaso 2: taso 1 + automaattisen ilmoituksen antava palohälytin Suojaustaso 3: taso 1 + automaattinen sammutuskalusto Rakennuksen rungon suunnittelu I Talonrakennustekniikka 16
Pinta-alaosastointi autosuojassa (E4) Muun rakennuksen osana oleva autosuoja on oma palo-osasto Suojan eri kerrokset kuuluvat samaan palo-osastoon, jos kerrosten välistä ajotietä ei osastoida Autosuojien osastoivien rakennusosien luokka yleensä EI 60, luokissa P2 ja P3 voi olla myös EI 30 Autosuojien enimmäispinta -alat m 2 P1 P2 P3 1-8 kerrosta maan päällä Maan alla 1-2 kerrosta maan päällä Maan alla Erillinen autosuoja Rakennuksen osana Suojaustaso 1 3000 1500 3000 1500 1000 400 Suojaustaso 2 6000 3000 6000 3000 2000 1000 Suojaustaso 3 harkinnan mukaan 10000 harkinnan mukaan 10000 6000 3000 Enimmäispinta-aloihin poikkeuksia E4:ssä perustuen esim. suojan avoimuuteen Rakennuksen rungon suunnittelu I Talonrakennustekniikka 17
Palomuurin iskunkestävyys Standardin EN 1992-1-2 mukaan palomuurin on kyettävä vastustamaan standardissa EN 1363-2 määriteltyä vaakasuoraa iskukuormaa Kuormitustesti on suoritettava 5 minuutin kuluessa vaaditun palonkestoajan päättymisestä. Kuormaa kantava seinälle on tehtävä kaksi kuormitusta kun seinä on kuormitettu ja yksi testi kun kuormana on vain omapaino Osa 1: teräs vaijeri 10 mm Osa 2: teräs vaijeri 5 mm Osa 3: lyijypainoilla täytetty säkki, jonka massa 200 kg Osa 4: teräsvaijeri 6 mm 1500 mm Mukaeltu standardista EN 1363-2 Rakennuksen rungon suunnittelu I Talonrakennustekniikka 18
Teräsbetonista tehtyjen osastoivien seinien minimipaksuuksia (EN 1992-1-2 ) Osastoivat seinät, jotka eivät ole kuormaa kantavia EI 30 EI 60 EI 90 EI 120 EI 180 EI 240 60 mm 80 mm 100 mm 120 mm 150 mm 175 mm Osastoivat kuormaa kantavat seinät Seinän paksuuteen vaikuttaa voiko lämpörasitus vaikuttaa samanaikaisesti seinän molemmille pinnoille, kuinka suuri on palon aikainen kuormitus suhteessa seinän kapasiteettiin normaalilämpötilassa Suojabetonipaksuus voi määräytyä palotilanteesta Palomuuri normaalipainoisesta betonista 200 mm raudoittamaton betoniseinä 140 mm raudoitettu kuormaa kantava seinä 120 mm raudoitettu kuormaa kantamaton seinä REI 30 REI 60 REI 90 REI 120 REI 180 REI 240 100-120 mm 110-140 mm 120-170 mm 150-220 mm 180-270 mm 230-350 mm Rakennuksen rungon suunnittelu I Talonrakennustekniikka 19
Poistumisreitit rungon suunnittelussa (E1) Rungon suunnitteluun vaikuttavia vaatimuksia ovat Etäisyys uloskäytävään Uloskäytävien lukumäärä Uloskäytävien mitat Uloskäytävien rakenteet ja toiminta Ohjeellinen arvo kulkureitin pituudelle uloskäytävään on 30 tai 45 m. Pituuteen vaikuttaa käyttötapa sekä mahdollisten uloskäytävien lukumäärä Uloskäytäviä vähimmäissuositus 2, kerrostaloissa sallitaan myös yksi uloskäytävä, jos on olemassa varatie esim. palokunnan toimenpitein Uloskäytävän korkeus 2100 mm ja leveys: 1200 mm, jos henkilömäärä 60 saa toinen poistumistie olla 900 mm yhteenlaskettua leveyttä lisätään 400 mm seuraavaa 60 henkeä kohti 120 hengen jälkeen Poistuvien henkilöiden määrät annettu E1:ssä rakennustyypeittäin, tyypillinen arvo 10 m 2 /henkilö Uloskäytävät toimivat useimmiten omina palo-osastoina, joille ovat omat paloluokat Rakennuksen rungon suunnittelu I Talonrakennustekniikka 20
Kulkuväylät ja rungon suunnittelu (RakMk F1) Määräykset koskevat hallinto- ja palvelurakennuksia ja niihin liittyviä tiloja, työtiloja soveltuvin osin sekä asumiseen liittyviä tiloja, jos niiden edellytetään soveltuvan liikkumisesteisille Liikkumisesteiselle tarkoitetun autopaikan leveys on vähintään 3.6 m ja pituus 5m Kulkuväyliä mitoitettaessa pyörätuolin tilavarauksen lähtökohtana voidaan pitää pyörähdysympyrää, jonka säde on 1500 mm (asuinhuoneistossa 1300 mm) Sisäänkäyntien ja kulkuväylillä sijaitsevien ovien vapaa leveys 850 mm (asuinhuoneistossa 800 mm). Kulkuväylistä huoneisiin johtavien ovien vapaa leveys 800 mm Hissin korin ovisivun leveys 1100 mm ja korin syvyys 1400 mm. Suositeltu leveys vähintään 1340 mm Liuskan kaltevuus 8% ja yhtäjaksoinen pituus 6 m, jota seuraavan lepotason pituus 2. Yhtäjaksoinen liuskan kaltevuus 5%. Esim. 960 mm korkuinen nousu vastaa 14 m liuskaa Rakennuksen rungon suunnittelu I Talonrakennustekniikka 21
Poistumisturvallisuuden arviointi Määräyspohjainen suunnittelu Varmistettava, ettei tulipalo ja sen tuottama savu vaaranna poistumista Suomen määräyksissä vaatimukset ovat samat kaikille yli 16-kerroksisille rakennuksille Toiminnallinen numeeriseen simulointiin perustuva suunnittelu Simuloinnissa joudutaan ihmisten reagointi ja toiminta nykyisin keskiarvoistamaan tai kuvaamaan jatkossa tilastollisesti Kokeellisesti verifioitu simulointimalli on hyvä työkalu kohdekohtaiseen poistumisturvallisuuden suunnitteluun Esimerkki simulointiohjelman tulosteesta Esimerkki simulointiparametrin vaikutuksesta tulokseen. Punainen käyrä on kokeellinen tulos. (poistuneet henkilöt ajan funktiona) Lähde: Tommi Nieminen, Simulointi korkeiden liikerakennusten poistumisturvallisuuden kehittämisessä, Diplomityö, 2011 Rakennuksen rungon suunnittelu I Talonrakennustekniikka 22
Henkilöhissit Rungon osana hissikuilu voi toimia jäykistävänä rakenteena, mutta se vaikuttaa rungon suunnittelussa ainakin tilavarauksena Hissille asetettavia toiminnallisia vaatimuksia ovat: Pysähdystasojen lukumäärä Nostokorkeus Nostonopeus, tyypillisesti 1-2 m/s Oville asetettavat palovaatimukset esim EI 30 (EN 81-58) Hissitilojen suunnitteluohjeita valmistajilta ja esim. RT-kortista RT 88-10887 Hissikuilu: korin sisäkorkeus ylätila oven korkeus nostokorkeus työaukko kuoppa Rakennuksen rungon suunnittelu I Talonrakennustekniikka 23
Hissikuilun kokoluokista esimerkkejä Asuintalojen hissikuilut: Liiketilojen hissikuilut Kuilun leveys: 1650 mm Kuilun syvyys: 1800, 2010, 2500, 2710 mm Ylätila: 3600, 3850 mm Kuoppa: 1150 mm 320 kg/ 4 h Hissien kuljetuskapasiteetti: 8 henkeä/ 630 kg 13 henkeä/ 1000 kg Lähde www.kone.fi 1600 kg/ 21 h Lähde www.schindler.com Rakennuksen rungon suunnittelu I Talonrakennustekniikka 24
Esimerkki palo- ja poistumisturvallisuuden vaikutuksesta julkisivuun Rakennuksen rungon suunnittelu I Talonrakennustekniikka 25
Taustana väestösuojille: Törmäyskuorman vaikutusmekanismeja (impact loading) Tutkittavat mekanismit paikallinen vaurio rakenteen toiminta kokonaisuutena esim. taivutukselle jne. Paikalliset mekanismit Tunkeutuma (peneration) Lävistys (perforation) Taustapinnan lohkeilu (scabbing) Törmäyspinnan lohkeilu (spalling) missiili törmäyspinnan lohkeilu Lävistys tunkeuma rakenne raudoitus Koko rakenteen toiminta Taustapinnan lohkeilu Törmäyskuomille mitoitusperuste on törmäysenergian sitominen Rakennuksen rungon suunnittelu I Talonrakennustekniikka 26
Väestönsuojan rakentamisvelvollisuus Peruste rakentamiselle: pelastuslaki 379/2011 luku 11 pykälä 71 Kohderyhmä: rakennuksessa asuvat tai muutoin oleskelevat henkilöt Tavoite annettava turva mahdollisilta asevaikutuksilta, rakennussortumilta sekä ionisoivalta säteilyltä ja myrkyllisiltä aineilta. rakennettava, jos kerrosala 1200 m 2 ja rakennuksessa asutaan tai työskennellään pysyvästi. Teollisuus-, tuotanto-, varasto- ja kokoontumisrakennuksille kerrosalueraja on 1500 m 2 rakentamisvelvoite ei koske maatilatalouden tuotantorakennuksia ja rakentamisvelvoitteeseen aluehallintovirasto voi myös myöntää helpotuksia voidaan normaalioloissa käyttää muuhun tarkoitukseen, jos voidaan ottaa käyttöön 72 tunnissa Rakennuksen rungon suunnittelu I Talonrakennustekniikka 27
Väestönsuojan koko ja sijoitus (Valtioneuvoston asetus väestönsuojista 5.5.2011) Väestönsuojan suojatila 2% rakennuksen kerrosalasta Myymälä, teollisuus-, tuotanto ja kokoontumisrakennuksilla sekä varastotiloilla 1% kerrosalasta Suojatila 20 m 2 Suojatila henkilöä kohti pääsääntöisesti 0,75 m 2 Varsinaiseen suojatilaan ei kuulu sulkutila tai teltta eivätkä tekniset tilat Väestönsuojan etäisyys rakennuksesta, jota varten se on tehty: suojelukohteessa 250 m, tapauskohtaisella päätöksellä voidaan rakennusluvalla sallia etäämmällekin Väestönsuojan suojaluokka määräytyy väestönsuojan koon perusteella: Rakennuksen rungon suunnittelu I Talonrakennustekniikka 28
Väestönsuojan kuormitukset ja rakenteiden paksuus (Valtioneuvoston asetus väestönsuojista 5.5.2011) Vaatimus paineen kestokyvylle Vaatimus teräsbetonirakenteiden paksuudelle Väestönsuojan luokka Painekuorma [kpa] S1 (teräsbetoninen) 100 S2 (teräsbetoninen) 200 Kalliosuoja 300 Väestönsuojan luokka Katto ja ympärysseinät [mm] Lattia, välipohjat, pilarit [mm] S1 (teräsbetoninen) 300 150 S2 (teräsbetoninen) 400 200 Kalliosuoja (painetta kantavat teräsbetoniseinät) 800 200 Välipohjan oleskelukuormasta otetaan huomioon 1/3 Kuormien osavarmuuskerroin on 1 Asevaikutusten tärähdyskuormitukset on otettava huomioon S1-luokan perustuksen mitoituksessa otetaan huomioon ¼ pystysuoraan vaikuttavista paine- ja sortumakuormista Nimettyjä ominaislujuuksia voidaan korottaa enintään 20 % Rakennuksen rungon suunnittelu I Talonrakennustekniikka 29
S1 luokan teräsbetonisten väestönsuojien rakenteesta (Sisäasianministeriön asetus 506/2011 10.5.2011) suojatila Korkeus 2,3 m, kanavien ja palkkien kohdalla 2,0 m Jos suoja-ala on yli 90 m2, on se jaettava vähintään kahteen osastoon teräsbetoniseinällä sulkuhuone Sulkuhuone tai sulkuteltta pakollinen, lattia 2,5 m 2 käymälä Kuivakäymälä jokaista suojatilan alkaa 20 m 2 kohti poistumisreitit Sisääntuloreitin lisäksi vähintään yksi hätäpoistumisreitti sirpalesuojaus Vähintään 200 mm teräsbetonia tai 30 mm terästä Rakennuksen rungon suunnittelu I Talonrakennustekniikka 30
S1 luokan teräsbetonisten väestönsuojien rakennemitoituksesta (Sisäasianministeriön asetus 506/2011 10.5.2011) hätäpoistumistie Sortumakuorma 25 kpa suojaluukuista ym. välittyvä painekuorma ympärysrakenteille tärähdyskuormitus Otetaan mitoituksessa huomioon 1,5 kertaisena Rakenteet mitoitettava tärähdyskuormalle, jonka suuruus on rakenteen massa kaksinkertaisena Betonin ja teräksen ominaislujuuksia voidaan korottaa enintään 20 % Betonirakenteet vähintään C25/30 rakenneluokka 2, raudoituksen kokonaistasavenymä 5 % Pää- ja jakoraudoituksen halkaisija vähintään 8 ja enintään 20 mm Terästen keskiöväli molempiin suuntiin sisäpinnassa enintään 150 mm ja ulkopinnassa 300 mm Minimiraudoitus molemmissa pinnoissa ja suunnissa vähintään 0,17 %:a poikkileikkausalasta Maanvaraisessa laatassa saadaan käyttää yhtä verkkoa Katon sisäpinnassa raudoituksen lisäksi pääraudoitukseen sidottu teräsverkko tai betoniin kiinnittyvä poimulevy Rakennuksen rungon suunnittelu I Talonrakennustekniikka 31
ATEX-direktiivit ja rakennesuunnittelu (explosive atmosphere) Koskevat räjähdysvaarallisia tiloja, niissä työskentelyä ja niissä käytettäviä laitteita EX-tiloja on mm. energian tuotannossa, kemian-, lääke, elintarvike-, puunjalostusteollisuudessa sekä palavien nesteiden tai kaasujen valmistuksessa, käsittelyssä tai varastoinnissa Vetyräjähdys ksyloosin hydrauslaitoksella 13.1.2004 Onnettomuustutkintaraportti Dnro 1062/36/2004 Räjähdyksen vahingollisten vaikutusten vähentämiseen voidaan vaikuttaa myös rakenteellisin toimenpitein: Räjähdyksenkestävä rakennustapa Räjähdyspaineen alentaminen Räjähdyksen vaimentaminen Liekkien ja räjähdyksen leviämisen estäminen Valvova viranomainen: Turvatekniikan keskus Rakennuksen rungon suunnittelu I Talonrakennustekniikka 32