Yhtenäisen euromaksualueen toteutuminen Suomessa. Suomen kansallinen SEPA -siirtymäsuunnitelma

Yhtenäisen euromaksualueen toteutuminen Suomessa Suomen kansallinen SEPA -siirtymäsuunnitelma FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund

Sisällysluettelo Yhtenäisen euromaksualueen toteutuminen Suomessa Suomen kansallinen SEPA -siirtymäsuunnitelma TIIVISTELMÄ 1. YLEISTÄ 5 2. SUUNNITELMAN KATTAVUUS 6 3. SEPA-ORGANISAATIO SUOMESSA 7 4. MAKSUJEN VÄLITYKSEN INFRASTRUKTUURI JA STANDARDIT 7 4.1 Selvitys- ja katteensiirtojärjestelmät 7 4.2 Maksuissa käytettävät standardit 9 4.3 Pankkiyhteydet 9 5. TILISIIRROT 10 5.1 Siirtymäsuunnitelma 10 5.2 Vaikutukset asiakkaille 11 6. SUORAVELOITUS 13 6.1 Siirtymäsuunnitelma 14 6.2 Vaikutukset asiakkaille 15 7. MAKSUKORTIT 16 7.1 Nykytilanne 16 7.2 Siirtymäsuunnitelma 17 7.3 Vaikutukset asiakkaille 18 8. SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ JA TIEDOTTAMINEN 19 9. SUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN 20 10. TERMINOLOGIA 20 11. KANSALLISEN SEPA-SIIRTYMÄSUUNNITELMAN LAATIMISEEN OSALLISTUNEET TAHOT 22 1

Tiivistelmä: YHTENÄISEN EUROMAKSUALUEEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA Eurooppalaiset pankit, Euroopan keskuspankki ja kansalliset keskuspankit sekä Euroopan komissio ja maksupalveluiden käyttäjät sidosryhmäfoorumien kautta ovat luomassa yhtenäistä euromaksualuetta (Single Euro Payments Area, SEPA 1 ). Tavoitteena on, että kuluttajat, yritykset ja yhteisöt voivat maksaa ja vastaanottaa euromääräisiä maksuja samoin ehdoin, oikeuksin ja velvollisuuksin riippumatta siitä, onko maksu maan sisäinen tai maiden välinen. Päämääränä on luoda maksamisen peruspalveluille yhtenäiset käytännöt ja standarditaso. Peruspalveluiden lisäksi pankit voivat halutessaan tarjota asiakkailleen erilaisia lisäpalveluita. Suomessa vuoden 2009 alussa perustettu sidosryhmien muodostama SEPA-foorumi on vahvasti osallistunut Suomen siirtymäsuunnitelman kehittämiseen sekä sen toteuttamiseen. Tilisiirto SEPA-tilisiirto on otettu Suomessa käyttöön 28.1.2008 alkaen. Yhtenäisillä eurooppalaisilla tilisiirroilla voi maksaa ja vastaanottaa maksuja kaikkialla SEPA -alueella. Asiakkaan ja pankin tunnistetietoina käytetään tilinumeron kansainvälistä esitystapaa (IBAN) ja pankkitunnistetta (BIC), joiden perusteella maksu välitetään maksun saajalle. SEPA-tilisiirtoina voidaan maksaa tavallisia maksuja, palkkoja, eläkkeitä ja etuuksia SEPA-alueelle. Tilisiirroissa välitetään maksun yksilöintitietoina joko viite tai viesti. Maksujen tiedot näytetään tiliotteella, jolle on lisätty uusia tietokenttiä SEPA-tietojen välittämiseksi maksajalta saajalle. Suomessa toimivat pankit ovat täydentäneet SEPA-tilisiirtoa lisäpalveluin nykyisen suomalaisen palvelutason säilyttämiseksi. SEPA-tilisiirtoon maksaja voi yhdistellä useita veloitus- tai hyvityslaskuja. Myös todellinen maksupäivä välitetään saajalle. Suomessa toimivat pankit ovat siirtyneet käyttämään kansainvälistä standardia pankkien välillä ja tarjoavat uutta sanomastandardia myös yritysasiakkaan ja pankin väliseen maksujen välitykseen. Uuteen ISO 20022 XML-pohjaiseen tilisiirtostandardiin siirrytään 31.12.2010 mennessä, jolloin nykyiset suomalaiset aineistomuodot lakkaavat olemasta standardeja. Pankit voivat kuitenkin erityispalveluna tarjota nykyisiä kansallisia palveluita 31.10.2011 saakka. Suomalaisen viitenumeron rinnalle on tulossa kansainvälinen viite 1.12.2010 alkaen. Myös suomalainen viivakoodistandardi on päivitetty käyttämään IBAN-tilinumeroa ja kansainvälistä viitettä. Kuluttajille SEPA-tilisiirron käyttöönotto tarkoittaa IBAN-muotoisen tilinumeron ja pankin BIC-koodin käyttöä maksuissa. Oma pankkitili on jatkossa aina ilmoitettava IBAN-muodossa. Yrityksille SEPA-tilisiirron käyttöönotto tarkoittaa IBAN-tilinumeron ja pankin BICkoodin käyttöönoton lisäksi uuden tilisiirtostandardin käyttöönottoa yrityksen järjes- 1 SEPAn maksuliikennealueeseen kuuluvat EU- ja ETA-maat sekä Monaco ja Sveitsi eli 32 maata. 2

SEPA-suoraveloitus Kansallinen suoraveloitus Maksukortit telmissä. IBAN ja BIC ovat pakollisia laskuilla ja tilisiirtolomakkeilla 1.7.2010 alkaen. Yritysten on hyvä tehdä oma SEPA-siirtymäsuunnitelmansa annettujen aikataulujen puitteissa. Eurooppalaiset pankit ovat voineet ottaa käyttöön yhtenäisen, eurooppalaisen SEPAsuoraveloituksen 1.11.2009 alkaen. Kansallista suoraveloitusta tarjoavien euro-alueen pankkien, myös Suomessa toimivien, on asiaa koskevasta EU-asetuksesta johtuen tarjottava SEPA-suoraveloituksen peruspalvelua sitä haluaville maksajille viimeistään 1.11.2010. SEPA-suoraveloitus sisältää useita palvelukokonaisuuksia. SEPA-suoraveloitukseen kuuluvat peruspalvelun lisäksi yritysten välinen suoraveloituspalvelu sekä sähköisten valtakirjojen palvelu, joita pankit voivat tarjota omille maksaja- ja laskuttaja-asiakkailleen oman aikataulunsa mukaisesti. SEPA-suoraveloitus soveltuu erityisesti rajat ylittävien maksujen keräämiseen, johon aiemmin ei ole ollut tarjolla vastaavaa palvelua. Samoin -suomalaiset useassa maassa toimivat yritykset voivat korvata useat kansalliset suoraveloitusratkaisut SEPA-suoraveloituksella. Suomalaiset pankit ja suurlaskuttajat suhtautuvat varauksella SEPA- suoraveloituksen sopivuuteen suomalaisen suoraveloituksen korvaavana maksutapana. Pankit suosittelevat suomalaisen suoraveloituksen korvaamista e-laskuun ja SEPAtilisiirtoon perustuvilla palveluilla. E-lasku on Suomessa voimakkaasti kehittyvä palvelu, johon koko ajan liittyy entistä enemmän käyttäjiä. Myös Euroopan tasolla on vahva tahto e-laskutuksen edistämiseen. E-lasku sopii verkkopankki-asiakkaille ja tulevaisuudessa myös kaikille nykyistä suoraveloitusta käyttäville asiakkaille nk. automaattisen maksamisen palveluna. Pankit tukevat laskuttaja- ja maksaja-asiakkaiden siirtymistä ko. palveluihin viranomaisten antamien suositusten mukaisesti. Euroopan yhtenäisellä euromaksualueella toimivien SEPA-maksukorttien tulee olla sellaisia, että kortinhaltijalla olisi mahdollisuus käyttää niitä maksamiseen samankaltaisesti kaikkialla SEPA -alueella, ja että kauppojen olisi voitava ottaa niitä vastaan kaikkialla euroalueella. Kauppias päättää kuitenkin itsenäisesti, mitä kortteja kauppa hyväksyy maksuvälineenä. Pankit ovat jakaneet asiakkailleen SEPA -yhteensopivia maksukortteja euroalueella vuodesta 2008 alkaen. Pankit tekevät päätökset omasta korttivalikoimastaan pankkikohtaisesti. Tavoitteena on, että vuoden 2010 jälkeen pankkien liikkeelle laskemat kortit olisivat yhteensopivia koko yhtenäisellä euromaksualueella ja siirtyminen sirukortteihin olisi toteutettu. Kuluttaja voisi tällöin tehdä ostoksia ja nostaa rahaa käteisautomaatista samalla kortilla koko euroalueella. 3

Maksupalvelulaki Hallituksen antaman esityksen mukaan 1.5.2010 voimaanastuvalla maksupalvelulailla pannaan täytäntöön maksupalveluista sisämarkkinoilla annetun direktiivin (2007/64/ EY) III ja IV osaston säännökset. Maksupalvelulailla kumotaan tilisiirtolaki. Lisäksi lain täytäntöönpanon yhteydessä toteutetaan eräitä muutoksia kuluttajansuojalakiin, viestintämarkkinalakiin, eräistä arvopaperi- ja valuuttakaupan sekä selvitysjärjestelmän ehdoista annettuun lakiin, henkilötietolakiin, eräiden markkinaoikeudellisten asioiden käsittelystä annettuun lakiin ja veronkantolakiin. Lain soveltamisalaan kuuluvia maksupalveluita ovat muun muassa tilisiirrot, suoraveloitukset ja pankki- ja luottokorttimaksut sekä laissa tarkemmin määritellyissä tapauksissa matkapuhelimella maksaminen. Laki sisältää säännökset palveluntarjoajan tiedonantovelvollisuuksista maksupalvelun käyttäjälle. Siinä säädetään myös maksupalveluja koskevan puitesopimuksen muuttamisesta ja päättämisestä, maksutapahtumien käynnistämisestä, toteuttamisesta ja toteuttamisajoista sekä arvopäivän määräytymisestä. Merkittävä muutos entiseen on rajat ylittävien tilisiirtojen toteuttamisajan lyhentäminen ensin kolmeen työpäivään ja vuoden 2012 alusta lähtien yhteen työpäivään. Maksupalvelulakiin otettaan myös säännökset maksukorttien ja muiden maksuvälineiden käyttöön liittyvistä maksupalvelun käyttäjän ja palveluntarjoajan oikeuksista ja velvollisuuksista. 4

YHTENÄISEN EUROMAKSUALUEEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA SUOMEN KANSALLINEN SEPA -SIIRTYMÄSUUNNITELMA 1 Yleistä Eurooppalaiset pankit, Euroopan keskuspankki ja kansalliset keskuspankit sekä Euroopan komissio ia maksupalveluiden käyttäjät sidosryhmäfoorumien kautta ovat luomassa yhtenäistä euromaksualuetta (Single Euro Payments Area, SEPA). Tavoitteena on, että kuluttajat, yritykset ja yhteisöt voivat maksaa ja vastaanottaa euromääräisiä maksuja samoin ehdoin, oikeuksin ja velvollisuuksin riippumatta siitä, onko maksu maan sisäinen tai maiden välinen. Päämääränä on luoda maksamisen peruspalveluille yhtenäiset käytännöt ja standarditaso. Peruspalveluiden lisäksi pankit voivat halutessaan tarjota asiakkailleen erilaisia lisäpalveluita. Eurooppalaisten pankkien yhteistyöelin EPC on laatinut yhtenäisen euromaksualueen säännöt ja standardit tilisiirto- ja suoraveloituspalveluille. Lisäksi EPC on laatinut kehikon 2 maksukorttipalveluille. Ensimmäiset yhtenäisen euromaksualueen peruspalvelut otettiin käyttöön 28.1.2008 alkaen. Kansalliset maksuliikepalvelut tulee korvata näillä uusilla palveluilla siirtymäaikojen puitteissa. Tämä kansallinen SEPA -siirtymäsuunnitelma kuvaa, miten yhtenäiseen euromaksualueeseen siirrytään Suomessa. Kansallista siirtymäsuunnitelmaa päivitetään tarvittaessa yhtenäisen euromaksualueen kehityksen edellyttämällä tavalla kansallisen SEPA-foorumin ydinryhmän ja pankkien yhteistyönä. Pankkien yleisinä periaatteina yhtenäiseen euromaksualueeseen siirtymisessä - pankit ovat sitoutuneet Euroopan maksuneuvoston (European Payments Council, EPC) määrittelemien palveluiden käyttöön ottoon yhtenäisen euromaksualueen aikaansaamiseksi - pankit haluavat säilyttää suomalaisten maksupalveluiden korkean tason. Suomessa toimivat pankit ja FK ovat mukana EPC:n eri foorumeissa edunvalvonnan roolissa sekä Suomen maksuliikkeessä hyväksi havaittujen palveluiden laajemman käytön puolestapuhujina. Kukin pankki voi tarjota asiakkailleen EPC:ssä määritellyn SEPA-tilisiirron ja SEPAsuoraveloituksen valitsemallaan tavalla, joko yhteisen perustason mukaisesti tai tarjoamalla asiakkailleen myös pankki- tai pankkiryhmäkohtaisia lisäpalveluja. Kukin pankki ottaa käyttöön euroalueella yhteensopivat korttituotteet oman aikataulunsa mukaan. Suomen Pankki ja Finanssialan Keskusliiton maksuliikenneyhteistyössä toimivat pankit (jäljempänä pankit) osallistuvat eurooppalaiseen maksujärjestelmien kehitystyöhön. 2 SEPA Cards Framework, SCF ( maksukorttikehikko ), on vahvistettu Euroopan maksuneuvoston (EPC) yleiskokouksessa syyskuussa 2005. 5

Yhteisen euromaksualueen muodostamista tuetaan yhtenäistämällä lainsäädäntöä koko SEPA-alueella. Suomessa EU:n maksupalveludirektiiviin pohjautuva maksupalvelulaki tulee voimaan 1.5.2010 (hallituksen esitys). Maksupalvelulaki aiheuttaa muutoksia sekä maksupalveluihin että maksujenvälityksen yleisiin ehtoihin. 2 Suunnitelman kattavuus Tämä siirtymäsuunnitelma kattaa seuraavat, yhtenäisen euromaksualueen käyttöönottoon liittyvät palvelut - SEPA -tilisiirto - SEPA -suoraveloitus - SEPA -maksukortti Siirtymäsuunnitelma kattaa suunnitelmat siitä miten vastaavat kansalliset maksuliikepalvelut korvata näillä uusilla palveluilla siirtymäaikojen puitteissa. Lisäksi suunnitelma kattaa e-laskuun perustuvien automaattisen maksamisen palveluiden käyttöönoton. SEPA -tilisiirto otettiin käyttöön 28.1.2008. SEPA-tilisiirto tulee korvaamaan nykyiset suomalaiset vastaavat palvelut siirtymäajan kuluessa. Tilisiirtojen siirtymäajan vaiheistus on kuvattu luvussa 4. Nykyiset, kotimaiset tilisiirtoaineistomuodot eivät enää ole standardeja vuoden 2010 lopun jälkeen. SEPA-suoraveloitus on ollut mahdollista ottaa käyttöön Euroopan laajuisena palveluna 1.11.2009 alkaen. Suomessa toimivat pankit tekevät itse päätökset SEPA-suoraveloituspalveluiden tarjoamisesta asiakkailleen. EU:n komissio on asetuksellaan velvoittanut kaikki kansallista suoraveloituspalvelua tarjoavat euro-alueen pankit, mukaan lukien Suomessa toimivat pankit, mahdollistamaan myös SEPA-suoraveloituksen käytön maksajalle viimeistään 1.11.2010. Suomessa toimivat pankit suosittelevat SEPA-suoraveloituksen rinnalle ja kansallisen suoraveloituksen korvaavaksi palveluksi e-laskuun ja SEPA-tilisiirtoon perustuvaa automaattisen maksamisen palvelua. Automaattinen maksaminen kehitetään soveltuviksi kaikille nykyistä suoraveloitusta käyttäville asiakasryhmille. Sekä EU-komissio että Euroopan keskuspankki (EKP) tukevat voimakkaasti e-laskun käyttöönottoa Euroopassa. Suomessa ollaan tältäkin osin uusien maksupalveluiden edelläkävijöitä. SEPA -maksu korttipalvelut ovat olleet käytössä vuoden 2008 alusta alkaen. Siirtyminen sirumaksupäätteisiin pitäisi tapahtuma vuoden 2010 loppuun mennessä. Suomessa toimivat pankit pyrkivät edistämään tätä kehitystä. Jotta nykyisten palveluiden korvaaminen uusilla Euroopan laajuisilla palveluilla sujuisi kitkattomasti, on siirtymäaikojen oltava riittävät, mutta päällekkäisten järjestelmien ja palveluiden ylläpitokustannusten vuoksi ne eivät kuitenkaan voi olla kovin pitkiä. Tämä siirtymäsuunnitelma ei sisällä shekkien ja pankkivekseleiden korvaamista muilla maksutavoilla. 6

3 SEPA-organisaatio Suomessa Suomessa toimivien pankkien yhtenäiseen euromaksualueeseen valmistautumista koordinoidaan Finanssialan Keskusliiton yhteistyöelimissä, joihin osallistuvat pankkien ja Finanssialan Keskusliiton edustajat. Sidosryhmien näkemyksien huomioonottaminen tukee yhtenäisen euromaksualueen toteutumista suunnitellusti. SEPA-foorumi ja sen ydinryhmä ovat keskeisessä asemassa Suomen SEPA-organisaatiossa. SEPA-foorumi kokoontuu 1-2 kertaa vuodessa. Siihen on kutsuttu laajasti sellaisten osapuolien edustajia, joiden rooli yhtenäisen euromaksualueen toteutumisessa on merkittävä. Foorumin jäsenet ovat julkisesta hallinnosta, keskusjärjestöistä, liitoista, muista yhteisöistä, suuryrityksistä, pienistä ja keskisuurista yrityksistä, kaupan alalta, ohjelmistotaloista, maksupäätevalmistajista jne. SEPA-foorumin ydinryhmään on kutsuttu edustajia joistakin laajan SEPA-foorumin jäsenorganisaatioista tavoitteena saada aikaan aktiivisesti kuukausittain toimiva ryhmä ryhmä erilaisten sidosryhmien edustajia, jotka sitoutuvat omalla työpanoksellaan toteuttamaan yhtenäistä euromaksualuetta. SEPA-foorumin ydinryhmä ottaa kantaa erilaisiin yhtenäisen euromaksualueen asioihin ja aikatauluihin. Asioita valmistellaan Finanssialan Keskusliiton piirissä ja käsitellään toimielimissä. Maksuliiketoimikunta toimii yhteisistä asioista päättävänä elimenä. Yhteisiä asioita ja aikatauluja valmistellaan maksuliikejaostossa. Lisäksi yksittäisiä asioita valmistellaan projekteissa ja työryhmissä. SEPA-tapahtumien välitykseen liittyviä infrastruktuurin muutoksia on toteutettu erillisessä SEEBACH -projektissa, jossa ovat mukana kaikki Suomessa maksuliikenneyhteistyössä toimivat pankit sekä suurimmat pohjoismaiset pankit. Korttimaksamisen jaosto käsittelee SEPA -korttiasioita. Se pitää yhteyttä maksupäätevalmistajiin, viranomaisiin sekä korttimaksamisen kannalta keskeisiin järjestöihin. Korttimaksamisen jaosto seuraa korttimaksamisen standardointia, jota tehdään EPC:n Cards Working Group:issa. Suomen Pankki tukee yleisvalvojan roolissaan pankkien valmistautumista SEPAan organisoimansa maksujärjestelmien ohjausryhmän (MJO) säännöllisissä kokouksissa. Suomen Pankin edustajat toimivat myös laajan SEPA-foorumin ja SEPA-foorumin Ydinryhmän puheenjohtajina. 4 Maksujen välityksen infrastruktuuri ja standardit 4.1 Selvitys- ja katteensiirtojärjestelmät Eurooppalaisten pankkien näkemyksen mukaan tarvitaan yksi tai useampi keskitetty Euroopan laajuinen maksujen selvityskeskus (Pan-European Automated Clearing House, PE-ACH), jotta maksujenvälitys kaikkien alueella toimivien pankkien kesken toimisi. 7

Suomessa toimivat pankit liittyivät tällaiseen PE-ACH -selvityskeskukseen, Euro Banking Associationin (EBA Clearing) STEP2 SCT (SEPA Credit Transfer) -järjestelmään, yhtenäisen euromaksualueen euromääräisten maksujen perillemenon takaamiseksi ja kustannustehokkuuden vuoksi. EBA Clearingin lisäksi Euroopassa toimii joukk o clearingkeskuksia, jotka hoitavat pankkien välisten maksujen ja katteiden selvityksiä. Nämä clearingkeskukset ovat joko maakohtaisia tai laajemmin toimivia, ja ne voivat tarjota myös muita maksujenvälityspalveluita jäsenilleen. EBA Clearing on kehittänyt STEP2 SCT-palvelua Suomessa toimivien pankkien aloitteesta, jotta Suomen kotimaan maksujenvälityksen palvelutaso säilyisi myös yhtenäiseen euromaksualueeseen siirryttäessä. Yksi tällainen palvelu on yöaikaan tapahtuva maksujen selvitys ja katteensiirto, mikä takaa nopean maksujen välityksen säilymisen. Maksut ovat käytännössä saajan pankissa aamuyöllä maksupäivää seuraavana pankkipäivänä. Katteensiirto tapahtuu Euroopan keskuspankin Target2 järjestelmässä pankkien keskuspankissa olevien tilien välillä. Palvelu otettiin käyttöön joulukuussa 2008. Muiden maiden pankit käyttävät samaa palvelua aamulla tapahtuvaan maksujen selvitykseen ja katteensiirtoon. Myös muiden pankkien on mahdollista liittyä yöaikaiseen selvitys- ja katteensiirtopalveluun. EBA Clearingin STEP2 SCT- palvelu tukee myös muita Suomessa toimivien pankkien sopimia tilisiirron lisäpalveluita; skandinaavisten merkkien, suomalaisen viitteen, maksupäivän ja maksuihin liittyvien lisäerittelyiden välittämistä. Euroopan laajuiset maksutapahtumien selvitys- ja katteensiirtoratkaisut korvaavat siirtymäajan kuluessa nykyiset Suomessa toimivien pankkien aikaisemmin käyttämät selvitys- ja katteensiirtoratkaisut. Tilisiirron osalta kansallisesta Pankkien Maksujärjestelmästä PMJ:stä voidaan luopua SEPA-tilisiirron siirtymäsuunnitelman mukaisesti vuoden 2011 lopussa. Suoraveloituksen osalta PMJ:stä luovutaan kotimaisen suoraveloituspalvelun päättyessä. Pankkikorttitapahtumien välitys PMJ:ssä on vähenemässä sitä mukaa kuin kansainvälisten korttien käyttö lisääntyy. Suomessa toimivat pankit suunnittelevat yhdessä EBA Clearingin kanssa nykyisen kansallisen pikasiirron välitysjärjestelmän korvaamista EBAn STEP2 SCT-palvelun lisäpalvelulla. Palvelu on mahdollisesti käytössä vuoden 2011 alkupuolella. Myös muiden maiden pankkien on mahdollista liittyä EBAn pikasiirtopalvelun. Nykyisen POPSjärjestelmän (Pankkien Online Pikasiirtojen ja Shekkien välitysjärjestelmän) korvaaminen edellyttää lisäksi shekkien ja pankkivekseleiden selvitysmenettelyn muuttamista ja näiden paperipohjaisten maksuvälineiden korvaamista tehokkaammilla ratkaisuilla. SEPA-suoraveloituspalvelun osalta kukin pankki valitsee itse käyttämänsä selvitys- ja katteensiirtojärjestelmän. 8

4.2 Maksuissa käytettävät standardit 4.3 Pankkiyhteydet Yhtenäisen euromaksualueen kehittämisen yhtenä tavoitteena on, että asiakkaat ja pankit voisivat käyttää samaa standardia riippumatta siitä, mitä pankkia käytetään tai siitä, onko kyseessä maksu maan sisällä tai maksu toiseen SEPA-alueen maahan. Pankkien välisessä SEPA-tilisiirron ja SEPA-suoraveloituksen tapahtumien välityksessä on pakollista käyttää ISO 20022 XML-pohjaisia sanomia EPC:n soveltamisohjeiden mukaisesti. Yritysasiakkaan ja pankin välisissä yhteyksissä otetaan tilisiirto- ja suoraveloituspalveluissa sekä tiliraportoinnissa käyttöön ISO 20022 XML-pohjaiset sanomat kansallisten sanomastandardien sijaan. Uusien sanomien käyttöönottoaikataulu on palvelu- ja pankkikohtainen. Tilisiirron maksamisen osalta Suomessa toimivat pankit ovat yhdessä laatineet oppaan ja esimerkkejä standardin soveltamisesta EPC:n suositusten pohjalta. ISO 20022 Maksut -opasta päivitetään tarpeen mukaan. Vuoden 2009 päivityksessä pankkien erilaisia soveltamiskäytäntöjä on yhdenmukaistettu asiakkaiden ja ohjelmistotalojen ehdotusten perusteella. Opas julkaistaan Finanssialan Keskusliiton www-sivuilla. Yritysasiakkaiden tili- ja tapahtumaraportoinnin osalta ISO 20022 -sanomien soveltamisohjeet on laadittu vuoden 2009 aikana EPC:n suositusten pohjalta. Yhteiset soveltamisohjeet julkaistaan Finanssialan Keskusliiton www-sivuilla vuoden 2010 alkupuolella. Pankit toteuttavat tili- ja tapahtumaraportoinnin sanomat omien aikataulujensa mukaisesti. ISO 20022 Tiliraportointisanomat kor vaavat lähivuosina nykyiset kansalliset Konekielinen tiliote- ja Saapuvat viitemaksut -standardit. Kaikki eurooppalaiset pankit eivät kuitenkaan ainakaan alkuvaiheessa ole sitoutuneet noudattamaan ISO 20022 XML-maksustandardia. Useimmat pankit suosittelevat tai edellyttävät nykyisen eräsiirron tiedon siirtomenetelmän (FTP) ja turvamenettelyn (PATU) korvaamista kehittyneemmillä, turvallisemmilla ja kansainvälisiin standardeihin perustuvilla palveluilla. Web Services yhteyskäytäntö palvelun kuvaukset on julkaistu Finanssialan Keskusliiton www-sivuilla. PKI-varmenteeseen (Public Key Infrastructure) perustuvaan turvamenettelyyn liittyvä avainhallinto on pankkikohtainen. Pankit tiedottavat näistä palveluista yritysasiakkailleen ja ohjelmistotaloille, jotka tekevät maksamiseen liittyviä järjestelmiä. 9

5 Tilisiirrot 5.1 Siirtymäsuunnitelma Tilisiirto on suomalaisen maksujenvälityksen perusta. Maksut siirtyvät maksajan tililtä pankkien omien ja pankkien välisten maksujärjestelmien kautta saajan tilille. Tilisiirtotuotteisiin on kehitetty monia suomalaisia ominaisuuksia helpottamaan maksajien, maksunsaajien ja pankkien toimintaa. Tällaisia ovat mm. laskujen maksamisessa käytettävät viitenumerot ja nopeaan varojensiirtoon tarjolla olevat pikasiirrot. Pankit ovat luoneet maksuja vastaanottaville yrityksille maksujen automaattisen käsittelyn mahdollistavat asiakasstandardit. Standardit on sovittu tiliotteille ja saapuville viitemaksuille, jotka mahdollistavat kohdistuksen niitä vastaaviin laskuihin. Suomi on ollut konekielisen maksamisen edelläkävijämaita. Tilisiirto -toimeksiantojen konekielisyysaste on pitkään ollut yli 95 %. Suomalaisilla pankeilla on ollut merkittävä rooli yritysten maksuliikenteen ja taloushallinnon prosessien kehittämisessä ja automatisoinnissa. SEPA tilisiirto otettiin käyttöön 28.1.2008. Suomessa toimivat pankit ovat täydentäneet SEPA -tilisiirtoa lisäpalveluin nykyisen suomalaisen palvelutason säilyttämiseksi. Käytössä olevat lisäpalvelut ovat: - Skandinaavisten merkkien välittäminen - Maksupäivä -tiedon välittäminen maksun saajalle viivästyskoron laskentaa varten - Maksun saajalle välitettävä maksuerittelytieto, joka on 9 x 280 merkkiä, kun enimmäismäärä SEPA-tilisiirrossa on vain 140 merkkiä. Yritysasiakkaat pystyvät näin välittämään esim. laskujen yhdistelyn tai hyvityslaskujen erittelyn yhdessä maksussa. Lisäpalveluiden kuvaukset ja niitä tukevat pankit on julkaistu Finanssialan Keskusliiton www-sivuilla. Nykyisten kotimaisten tilisiirtostandardien poistuessa käytöstä yritysasiakkaiden on otettava käyttöön ISO 20022 XML-pohjaiset SEPA-tilisiirrot viimeistään alla mainitun siirtymäaikataulun mukaisesti. SEPA tilisiirron siirtymäaikataulu: IBAN ja BIC tulevat pakollisiksi laskuilla ja tilisiirtolomakkeilla 1.7.2010 alkaen. Uusi tilisiirto-opas on julkaistu Finanssialan Keskusliiton www-sivuilla. Tilisiirron siirtymäaika päättyy 31.12.2010, jolloin nykyiset kansalliset maksuaineistot LM02, LM03, TS ja LUM2 lakkaavat olemasta standardeja. 1.1.2011 31.10.2011 pankeilla ja ohjelmistotaloilla on niin halutessaan mahdollisuus jatkaa poistuvien palveluiden tarjoamista erityispalveluina. Nykyisten standardien mukaisten maksuaineistojen vastaanotto pankeissa päättyy 31.10.2011. Maksutoimeksiantoja ei voi antaa ilman IBAN-tilinumeroa 1.11.2011 jälkeen. 10

Nykyisten standardien mukaisesti lähetettyjen maksutapahtumien sekä toistuvaissuoritusten välitys pankkien välisessä maksuliikenteessä päättyy 31.12.2011. Tiliraportoinnissa suomalaisen standardin mukainen konekielinen tiliote säilyy toistaiseksi käytössä. Pankit ovat kehittämässä myös ISO 20022 XML-standardiin perustuvaa tiliraportointia. Useimmat pankit suosittelevat tai edellyttävät myös yrityksen siirtymistä Web Services yhteyskäytäntöön ja turvamenettelyyn maksuaineistojen lähettämisessä pankkiin. Kansainvälinen viitestandardi (ISO 11649) voidaan ottaa käyttöön 1.12.2010 alkaen ulkomaan ja kotimaan laskuilla. Nykyisen kotimaisen viitestandardin käyttö jatkuu myös SEPA-tilisiirron siirtymäajan jälkeenkin. Pankkiviivakoodista on mahdollista ottaa käyttöön IBAN-tilinumeron ja kotimaisen tai kansainvälisen viitteen sisältävät versiot samoin 1.12.2010 alkaen. 5.2 Vaikutukset asiakkaille 28.1.2008 lähtien yhtenäisillä eurooppalaisilla tilisiirroilla on voinut maksaa ja vastaanottaa maksuja kaikkialla SEPA-alueella. Asiakkaan ja pankin tunnistetietoina käytetään tilinumeron kansainvälistä esitystapaa (IBAN) ja pankkitunnistetta (BIC). Niiden perusteella maksu välitetään maksun saajalle silloin, kun maksun saaja- ja lähettäjäpankit sijaitsevat Suomessa tai jommankumman ollessa toisessa SEPA -maassa. SEPA -tilisiirron siirtymäaikataulu on esitetty kohdassa 4.1. Yksityisasiakkaille SEPA -tilisiirron käyttöönotto tarkoittaa lähinnä IBAN -tilinumeron ja pankin BIC- koodin käyttöä maksuissa. Lisäksi yksityisasiakkaan tulee antaa suoritusten maksajille oma tilinumeronsa IBAN-muodossa sekä oman pankkinsa BIC-koodi. Nämä asiakas löytää tiliotteiltaan tai verkkopankistaan. Yrityksille SEPA- tilisiirto aiheuttaa suurempia muutoksia, sillä yritykset joutuvat tekemään muutoksia mm. omiin taloushallinnon järjestelmiinsä. IBAN tilinumerot Kansainvälinen tilinumeron esitystapa IBAN korvaa kansallisen tilinumeron esitystavan kotimaisessa maksuliikenteessä siirtymäaikana IBAN- tilinumeron esittäminen laskuissa ja tilisiirtolomakkeilla tulee laskuttajille pakolliseksi 1.7.2010 Päivitetty Tilisiirto-opas on julkaistu Finanssialan Keskusliiton www-sivuilla marraskuussa 2009. Oppaissa on ohjeet siitä, miten yritysten on huomioitava SEPAn edellyttämät muutokset tilisiirto- ja laskulomakkeilla. IBAN-tilinumerot on otettava käyttöön myös e-laskuaineistoissa Pankit tarjoavat asiakkaille kotimaisten tilinumeroiden osalta muuntopalvelua kotimaisesta esitystavasta IBAN -muotoon Tiedot pankkikohtaisista palveluista on saatavilla pankeista. 11

Laskujen maksupalvelu (tilisiirto) Kansallisten tilisiirtostandardien LM02, LM03 ja LUM2 poistuessa on otettava käyttöön SEPA-tilisiirto, joka pohjautuu ISO 20022 XML maksustandardiin. Päivitetty ISO 20022 Maksut -opas on julkaistu Finanssialan Keskusliiton www-sivuilla joulukuussa 2009. Toistuvaissuoritukset Toistuvaissuoritusten kansallinen standardi poistuu. Jatkossa palkat, eläkkeet ja etuudet maksetaan SEPA-tilisiirtoina käyttäen ISO 20022 -maksustandardia. Lisäkoodilla SALA palkat, eläkkeet ja etuudet erotetaan muista SEPA-tilisiirroista. Palkka-aineistoissa aiemmin annetun palkanmaksupäivän sijasta maksutoimeksiannossa annetaan palkkojen, eläkkeiden ja etuuksien eräpäivä, joka on palkanmaksupäivää edeltävä pankkipäivä (maksajan tilin veloituspäivä). Maksut ovat saajien tileillä seuraavana pankkipäivänä saajan pankista riippumatta. Tili- ja tapahtumaraportointi Konekielisen tiliotteen standardiin tehtiin 28.1.2008 pieniä muutoksia, jotta se olisi SEPA -yhteen sopiva. Asiakkaat ovat voineet ottaa muutoksen käyttöön oman aikataulunsa mukaisesti. Muutokset on julkaistu Finanssialan Keskusliiton www-sivuilla. Pankit kehittävät ISO 20022 XML-standardiin perustuvaa tiliraportointia kukin oman aikataulunsa mukaisesti. Pankkien yhteinen standardin soveltamisohje julkaistaan Finanssialan Keskusliiton www-sivuilla. Nykyisen konekielisen tiliotestandardin käytön mahdollisesta lopettamisesta tiedotetaan myöhemmin erikseen. Viitteet Pankit väittävät suomalaisen viitteen myös SEPA-tilisiirtojen siirtymäajan jälkeen. Uusi kansainvälinen viitestandardi (ISO 11649, ns. RF-viite) mahdollistaa viitteellisten maksujen tuomat hyödyt jatkossa myös rajat ylittävissä maksuissa. Kansainvälinen viitestandardin käyttö voidaan aloittaa Suomessa sekä kotimaan laskuissa että rajat ylittävissä laskuissa 1.12.2010 alkaen. Kansainvälinen viite korvaa tulevien vuosien aikana kotimaisen viitteen. Uuden viitteen rakennekuvaus on julkaistu Finanssialan keskusliiton www-sivuilla. Pankkiviivakoodi Myös kotimaiseen pankkiviivakoodiin tulee muutoksia. Pankkiviivakoodista on julkaistu kaksi uutta versiota. Uudet pankkiviivakoodiversiot tukevat IBAN-tilinumeron ja kansainvälisen tai kotimaisen viitteen käyttöä. Uudet versiot voidaan ottaa käyttöön 1.12.2010 alkaen. Uusiin versioihin on siirryttävä 31.10.2011 mennessä. Uusittu Pankkiviivakoodi -opas on julkaistu Finanssialan Keskusliiton www-sivuilla. Tiedonsiirto- ja turvamenettelyt Mikäli käyttöön otetaan asiakkaan ja pankin välillä uusi tietoliikenne- ja turvamenettely, Web Services ja PKI-palvelut, aiheuttaa se muutoksia yritysasiakkaiden järjestelmiin. Web Services yhteyskäytäntö palvelun kuvaukset on julkaistu Finanssialan Keskusliiton www-sivuilla. Turvallisuuteen liittyvä avainhallinto on pankkikohtainen. 12

Suomessa toimivat pankit ja Finanssialan Keskusliitto pitävät aktiivisesti yhteyttä suurimpiin ohjelmistotoimittajiin, jotta nämä voivat tarjota yritysasiakkailleen uudet palvelut siirtymäaikataulun mukaisesti. SEPA-foorumin ydinryhmän työskentelyn yhteydessä yritykset ovat tunnistaneet haasteita, jotka liittyvät yhtenäisen euromaksualueen toteuttamiseen. Suomessa toimivat pankit pyrkivät vastaamaan näihin haasteisiin. SEPA- maksustandardin soveltamisohjeiden pankkikohtaisia poikkeavuuksia pyritään vähentämään. ISO 20022 Maksut opasta päivitetään ja se julkaistaan Finanssialan Keskusliiton www-sivuilla. Palkkojen ja eläkkeiden eräpäivämuutoksesta tiedottamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Vaikka maksujärjestelmien päivittäminen aiheuttaa yrityksille kustannuksia, Euroopan-laajuisten standardien käyttö yksinkertaistaa järjestelmiä ja lisää kilpailua pitkällä tähtäimellä. Konkreettisella viestinnällä pyritään lisäämään tietoisuutta ja auttamaan tarvittavien käytännön toimenpiteiden suunnittelua. Kehitystarve laskujen ja hyvityslaskujen erittelytietojen määrän lisäämiseen on tunnistettu ja pyritään ratkaisemaan. Pankit julkaisevat omat SEPA-valmiutensa omilla www-sivuillaan ja yhteenveto niistä julkaistaan Finanssialan Keskusliiton sivuilla. SEPA-siirtymäsuunnitelmasta ja aikataulusta jaetaan konkreettista tietoa. EU-komissio tukee vahvasti nopeaa siirtymistä ja selvittää kansallisten palveluiden päättymispäivän taka-rajan asettamista. Erityisesti PK-sektorille pyritään kertomaan, miten yhtenäinen euromaksualue voi pitkällä tähtäimellä hyödyttää myös niitä. 6 Suoraveloitus Nykyisessä suomalaisessa suoraveloituspalvelussa asiakas antaa pankilleen valtuuden maksaa tililtään tietyt maksut laskuttajan pankille toimittaman veloituspyynnön perusteella. Suoraveloitus sopii säännöllisesti toistuvien laskujen maksamiseen. Tällaisia ovat mm. puhelin-, sähkö- ja lehtitilauslaskut sekä vuokrat. Maksajan pankki veloittaa laskun maksajan tililtä eräpäivänä tarkistettuaan ensin suoraveloitusvaltakirjan olemassaolon, ja hyvittää sen jälkeen maksut laskuttajan tilille. Maksupalvelulaki antaa 1.5.2010 alkaen suoraveloituksen maksajalle oikeuden vaatia jo maksetun suoraveloituksen palautusta viimeistään 8 viikon kuluessa veloituspäivästä, jos tietyt laissa määritellyt edellytykset täyttyvät. Suoraveloitusta käytetään Suomessa suhteellisen vähän. Sitä käyttävät erityisesti varttuneemmat asiakkaat, kun taas laskujen maksaminen verkkopankissa on yleisin maksutapa kaikissa ikäryhmissä. Eurooppalaiset pankit ovat kehittäneet yhtenäisen, eurooppalaisen SEPA-suoraveloituspalvelun 3 laskuttajien ja maksajien käyttöön. 3 SEPA Direct Debit 13

6.1 Siirtymäsuunnitelma SEPA-suoraveloitus eroaa merkittävästi suomalaisesta suoraveloituksesta. SEPAsuoraveloituksessa asiakas antaa valtakirjan suoraan laskuttajalle. Laskuttaja arkistoi valtakirjat ja ylläpitää valtakirjarekisteriä. Valtakirjan voi antaa myös kertaluonteiseen suoraveloitukseen. SEPA-suoraveloituksen peruspalvelussa (SEPA Core Direct Debit) maksaja voi muuttaa valtakirjaa laskuttajan kanssa ilman että maksajan pankille tulee siitä tietoa. Maksajan pankki ei voi siten ilman lisätarkistuksia varmistaa valtakirjan oikeellisuutta. Maksajalla on oikeus pyytää suoraveloitustapahtuman palautusta kahdeksan viikkoa maksamisen jälkeen. Maksaja voi pyytää minkä tahansa tapahtuman palautusta, maksun summaan tai ennakkoilmoituksen saamisajankohtaan katsomatta. Kotimaista suoraveloitusta asiakkailleen tarjonneilla euro-alueen pankeilla on oltava valmius SEPA-suoraveloituksen peruspalveluun maksajalle viimeistään 1.11.2010. Palvelun tarjoaminen laskuttaja-asiakkaille tapahtuu pankkikohtaisin päätöksin. Yritysten välisessä SEPA-suoraveloituspalvelussa (SEPA B2B Direct Debit) myös maksaja on aina yritys. Maksaja antaa laskuttajalle antamansa valtakirjan tiedot tiedoksi myös pankilleen. Maksajan pankki tarkastaa valtakirjan tiedot ja vertaa suoraveloitustapahtumien tietoja valtakirjan tietoihin. Maksaja ei voi pyytää jo maksetun suoraveloituksen palautusta.yritysten välisen SEPA-suoraveloituksen tarjoaminen asiakkaille tapahtuu pankkikohtaisin päätöksin. SEPA-suoraveloituspalveluiden valtakirjat ovat lähtökohtaisesti paperisia. Maksajalla on mahdollisuus antaa valtakirja myös sähköisesti laskuttajan verkkosivuilla, jos sekä laskuttaja, laskuttajan pankki että maksajan pankki tarjoavat SEPA-suoraveloituksen sähköisen valtakirjan palvelua (emandate). Sähköinen valtakirja lisää maksamisen turvallisuutta, kun palvelussa maksajan pankki tunnistaa maksajan esim. verkkopankkitunnusten avulla ja tarkastaa maksajan tilinkäyttöoikeuden. Suomalainen suoraveloituspalvelu poistuu käytöstä siirtymäsuunnitelman puitteissa. Nykyistä kotimaista suoraveloituspalvelua laskutuksessa käyttävien yritysten on korvattava se siirtymäkauden kuluessa muilla ratkaisuilla. Suomalaiset pankit suosittelevat suomalaisen suoraveloituksen korvaamista e-laskuun ja SEPA-tilisiirtoon perustuvilla palveluilla. E-lasku on Suomessa voimakkaasti kehittyvä palvelu, jollaista ei muualla Euroopassa vielä ole yleisesti käytössä. Pankit tukevat laskuttaja- ja maksaja-asiakkaiden siirtymistä ko. palveluihin. E-laskuun perustuva automaattisen maksamisen palvelu on käytössä useissa pankeissa verkkopankkiasiakkaille. Niille asiakkaille, joilla ei ole käytössään verkkopankkia ollaan pankkien toimesta myös kehittämässä tätä suoraveloituksen kaltaista e-laskuun ja SEPA-tilisiirtoon perustuvaa automaattisen maksamisen palvelu. Tämän palvelun tarjoamisesta pankit päättävät itsenäisesti. 14

Pankit ovat selvittämässä viranomaisten kanssa mahdollisuutta konvertoida suomalaisen suoraveloituksen valtakirjat automaattisesti e-laskun automaattisen maksamisen toimeksiannoiksi. Tavoiteaikataulu suoraveloituksen päättymiselle on 31.12.2013. Lopullinen päätös siirtymäajasta tehdään syksyllä 2010. Lisätietoa e-laskusta.saat Finanssialan Keskusliiton www-sivuilta www.finvoice.info ja, www.e-lasku.info. SEPA-suoraveloitus Kotimaista suoraveloitusta tarjonneilla pankeilla on velvollisuus toteuttaa SEPA-suoraveloituksen peruspalvelu maksajalle viimeistään 1.11.2010. Pankit päättävät itsenäisesti muiden SEPA suoraveloituspalveluiden tarjoamisesta: peruspalvelu laskuttaja-asiakkaille, yritysten välinen SEPA suoraveloitus ja sähköisen valtakirjan palvelut. Palvelukonsepteja saatetaan täydentää pankkikohtaisin lisäpalveluin riittävän riskienhallinnan turvaamiseksi. Päätökset lisäpalvelujen tarjoamisesta tehdään pankkikohtaisesti. Asiakkaat saavat tietoa pankin palveluista ja hinnoista pankkien omien tiedottamiskanavien kautta esim. pankkien verkkosivuilta, verkkopankeista, konttoreista ja asiakastiedotteista. SEPA-suoraveloitus soveltuu erityisesti rajat ylittävien maksujen keräämiseen, johon aiemmin ei ole ollut tarjolla vastaavaa palvelua. Samoin suomalaiset useassa maassa toimivat yritykset voivat korvata useat kansalliset suoraveloitusratkaisut SEPA-suoraveloituksella. 6.2 Vaikutukset asiakkaille E-laskuun perustuvat palvelut tarjoavat maksaja-asiakkaille vaihtoehtoisen palvelun suomalaiselle suoraveloitukselle. E-laskun automaattisen maksamisen palvelu on maksajalle yhtä vaivaton maksutapa kuin suoraveloitus. Maksaja antaa pankilleen toimeksiannon maksaa laskuttajan laskut automaattisesti SEPA-tilisiirtona tililtään. Verkkopankkia käyttävä maksaja näkee veloitettavan laskun tiedot ennakkoon verkkopankissa. Maksaja voi halutessaan hyödyntää e-laskuja myös ilman automaattisen maksamisen palvelua. Tällöin maksaja hyväksyy verkkopankissa jokaisen laskun erikseen maksettavaksi. Niille asiakkaille, jotka eivät käytä verkkopankkia, laskuttaja lähettää ennakkotiedon tai kopion e-laskusta postitse tai muulla sovitulla tavalla. Automaattisen maksamisen palveluiden aiheuttamat muutokset nykyiseen Finvoicevälityspalveluun,ja Ilmoittamispalveluun julkaistaan Finanssialan Keskusliiton wwwsivuilla keväällä 2010. E-laskutuksen käyttäminen tuo myös laskuttajalle mer kittäviä hyötyjä. Kustannussäästöjä syntyy järjes telmien yksinkertaistumisesta, saapuvien maksujen vastaanottamisesta viitteellisinä tilisiirtoina ja siitä ettei yrityksen tarvitse lähettää ennakkoilmoituksia postitse verkkopankkia käyttäville asiakkaille. 15

7 Maksukortit 7.1 Nykytilanne SEPA-suoraveloituksen aloittaminen edellyttää muutoksia laskuttavan yrityksen taloushallinnon järjestelmiin mm. ISO 20022 standardin mukaisten eri sanomien käsittelyä ja valtakirjojen hallinnointia varten. Suomessa toimivilla pankeilla ei ole yhteisesti sovittuja lisäpalveluita tai sanomien soveltamisohjeita, vaan pankit soveltavat itsenäisesti EPC:n sääntöjä ja soveltamisohjeita. Käyttäessään SEPA-suoraveloitusta asiakas saattaa kohdata esim. kieleen liittyviä ongelmia, mikäli toinen osapuoli sijaitsee muualla kuin kotimaassa. Pankin mahdollisuudet auttaa asiakasta tällaisissa selvittelytilanteissa saattavat olla rajoitetut. Euroopan yhtenäisellä euromaksualueella toimivien SEPA-maksukorttien tulee olla sellaisia, että kortinhaltija voi käyttää niitä maksamiseen samankaltaisesti kaikkialla SEPA -alueella, ja että kaupoilla olisi oltava mahdollisuus ottaa niitä vastaan kaikkialla euroalueella. Kauppias päättää kuitenkin itsenäisesti, mitä kortteja hyväksyy maksuvälineenä. Suomalaiset pankit ovat jakaneet asiakkailleen SEPA -yhteensopivia maksukortteja vuoden 2008 alusta alkaen. Pankit tekevät päätökset omasta korttivalikoimastaan pankkikohtaisesti. Tavoitteena on, että vuoden 2010 jälkeen kuluttaja voi tehdä ostoksia ja nostaa rahaa käteisautomaateista pankkien liikkeelle laskemilla korteilla koko yhtenäisellä euromaksualueella samalla tavoin riippumatta käyttöpaikasta. Vuoden 2009 lopussa SEPA-yhteensopivia maksukortteja on Suomessa noin 8,7 milj kpl. Korttimaksaminen on Suomessa erittäin yleistä. Kortit ovat käytännössä jo tavanomaisin vähittäismaksutapa. Maksukorteilla maksettiin Suomessa vuonna 2008 yhteensä 1,09 mrd kertaa ja maksukorttitapahtumien yhteenlaskettu arvo oli 39,6 mrd. euroa. 7.1.1 Korttien liikkeelle laskeminen Suomessa toimivat pankit myöntävät asiakkailleen sekä tiliin sidottuja kortteja että luotto- ja maksuaikakortteja. Yleisluotto- ja maksuaikakorttien määrä on kasvanut samaan aikaan kuin pankkikorttien määrä on pysytellyt entisellä tasolla ja jopa kääntynyt niukkaan laskuun. Kansainvälisiin korttiohjelmiin pohjautuvien debit-korttien osuus korteista on lisääntynyt. 7.1.2 Korttitapahtumien vastaanottaminen Kansallisia pankkikortteja liikkeeseen laskevat pankit toimivat kotimaisten pankkikorttitapahtumien vastaanottajina. Kansainvälisten Visa- ja MasterCard -korttien tapahtumien vastaanottajana toimii esimerkiksi Luottokunta. Yhtenäisen euromaksualueen edetessä on odotettavissa, että korttitapahtumien vastaanottopalvelujen tarjonta tulee lisääntymään myös Suomessa. 7.1.3 Korttien käteisautomaattikäyttö Kaikissa Suomessa toimivien pankkien liikkeelle laskemissa yleismaksukorteissa on käteisnosto-ominaisuus. Lisäksi markkinoilla on edelleen myös pelkästään kotimaiseen 16

7.2 Siirtymäsuunnitelma käyttöön soveltuvia automaattikortteja. Automaattinostojen määrä on vähentynyt vuosittain samalla kun korttien käyttö ostosten maksamisessa on lisääntynyt. Käteisnostojen määrä vuonna 2008 oli 186 miljoonaa kpl. Käteisnostojen arvo on kuitenkin pysynyt viime vuosina samalla tasolla, nostojen arvo vuonna 2008 oli 16,6 mrd euroa. Euroopan maksuneuvoston, EPC:n maksukorttikehikossa 4 on keskeisenä vaatimuksena, että pankkien liikkeelle laskemien yleiskäyttöisten maksukorttien tulee olla sellaisia, että kortinhaltija voisi käyttää niitä maksamiseen samankaltaisesti kaikkialla SEPA -alueella 5 ja kaupat voisivat ottaa niitä vastaan kaikkialla euroalueella. Vaatimukset täyttäviä kortteja kutsutaan tässä suunnitelmassa SEPA -korteiksi. Kaupat tarvitsevat näiden korttien vastaanottoon maksukorttikehikon vaatimusten kanssa yhteensopivat maksupäätteet, joihin tämä suunnitelma viittaa termillä SEPA -maksupäätteet. Korttikehikossa esitettyjen vaatimusten mukaan pankkien on ollut aloitettava korttikehikon vaatimusten mukaisten korttien jakaminen asiakkaille viimeistään vuoden 2008 alusta alkaen. Yhteensopivuus tarkoittaa korttien käytettävyyttä kaikkialla SEPA -alueella mahdollisimman monissa maksupäätteissä. Kaikissa SEPA -yhteensopivissa korteissa on EMV -siru 6 ja alueen maksut suoritetaan siruominaisuuksia käyttäen. Tavoitteena on, että vuoden 2010 loppuun mennessä kauppojen maksupäätteiden määrä olisi kattava ja että maksupäätteissä käytettäisiin EMV -sirumaksamisominaisuuksia. Pankit, jotka toimivat korttitapahtumien vastaanottajina, pyrkivät yhdessä kauppiasasiakkaittensa kanssa saavuttamaan mahdollisimman kattavan kelpoisuuden korttiohjelmille koko SEPA -alueella. SEPA-yhteensopivien maksukorttien käytettävyys on jo melko hyvällä tasolla. Tietyillä kauppiassegmenteillä, kuten pienissä yksittäisissä kaupoissa tai julkisissa palveluissa, näiden korttien kelpoisuus ei kuitenkaan vielä ole kattavaa, ja näiden segmenttien osalta pankit ja korttitapahtumien vastaanottajat pyrkivät varmistamaan korttien kelpoisuuden parantamisen tavoitteena laaja käytettävyys vuoden 2010 loppuun mennessä. 7.2.1 Kortin liikkeellelaskijoiden näkökulma Suomessa toimivien ja kortteja liikkeelle laskevien pankkien käsityksen mukaan niiden käyttämät kansainväliset korttiohjelmat täyttävät tulevaisuudessa SEPA-korttikehikon vaatimukset. Korttien liikkeelle laskijat seuraavat myös uusien korttiohjelmien mahdollista markkinoille tuloa. Siirtyminen maksukorttikehikon vaatimukset täyttäviin kortteihin toteutetaan pankkikohtaisin ratkaisuin ja niin, että korttimaksaminen ja korttimaksujen vastaanottaminen on mahdollisimman häiriötöntä, sujuvaa ja laajaa. 4 SEPA Cards Framework, SCF (suomennettu tässä maksukorttikehikko ), on vahvistettu Euroopan maksuneuvoston (European Payments Council, EPC) yleiskokouksessa syyskuussa 2005. 5 SEPA -alueella tarkoitetaan tässä yhteydessä EU-jäsenvaltioiden, Islannin, Liechtensteinin, Norjan ja Sveitsin muodostaman kokonaisuuden niitä maita, joissa asiakkaat voivat suorittaa ja vastaanottaa euromääräisiä korttimaksuja. 6 EMV = MasterCardin ja Visan kehittämä maksukorttistandardi, jota SEPA edellyttää. 17

Kukin pankki laskee liikkeelle oman päätöksensä mukaan yhden tai useamman SEPA -yhteensopivan korttiohjelman kortteja. Pankit tekevät päätökset omista korttivalikoimistaan pankkikohtaisesti 7.2.2 Korttitapahtumien vastaanottajien näkökulma Pankkien tavoitteena on, että niiden käyttämillä SEPA-maksukorttikehikon mukaisilla korttiohjelmilla on täysi hyväksyntä kotimaisissa maksupäätteissä. Kauppias kuitenkin päättää itsenäisesti, mitkä kortit se hyväksyy maksuvälineeksi. Pankit huolehtivat siitä, että ne tarjoavat itse tai valitsemansa muun tahon kautta liikkeelle laskemilleen SEPA -korteille kattavat korttitapahtumien vastaanotto- ja hyvityspalvelut (acquiring) Suomessa. Pankit tekevät itsenäiset liiketoimintapäätökset siitä, minkä yhteensopivien korttiohjelmien tapahtumien vastaanotto- ja hyvityspalveluja ne tarjoavat. Pankit tai muut SEPA -korttien tapahtumien vastaanottajat tarjoavat kaupoille mahdollisuuden ottaa vastaan yhden tai useamman SEPA -yhteensopivan korttiohjelman mukaisia korttimaksuja. Sellaisille maksukorttikehikon korttiohjelmille, joilla ei ole Suomessa toimivaa liikkeellelaskijaa, ei voida taata käytettävyyttä Suomessa. Näiden korttiohjelmien hyväksyttävyys Suomessa jää korttiohjelman omien toimenpiteiden varaan. Pankit ja muut korttitapahtumien vastaanottajat pyrkivät siihen, että SEPA -korttien käyttöönotto Suomessa on kattava vuoden 2010 loppuun mennessä. Suomessa kauppa omistaa käyttämänsä maksupäätteet, joten se myös päättää itsenäisesti SEPA -maksupäät teiden käyttöönoton aikataulut ja toteutustavat. Pankkien tai muiden korttitapahtumien hyvittäjien mahdollisuudet vaikuttaa siirtymä-aikatauluun ovat näiltä osin rajoitetut. Näin ollen pankit eivät voi täysin varmistaa kaikkien kauppiaiden siirtymistä sirukortit hyväksyvien maksupäätteiden käyttöön yllä mainitun siirtymäajan mukaisesti. 7.3 Vaikutukset asiakkaille 7.3.1 Vaikutukset kuluttajiin kortin käyttäjinä Kortteja liikkeelle laskevien pankkien kortinhaltija-asiakkaille siirtyminen SEPA-yhteensopiviin maksukortteihin näkyy korttien vaihtumisena sirukortteihin ja korttimaksutapahtuman yhteydessä, kun aikaisemman kuitin allekirjoittamisen sijasta korttimaksu hyväksytään kortin tunnusluvulla. SEPA-korttien kelpoisuus kotimaassa on vuoden 2009 loppupuolella jo varsin kattava. Näiden SEPA-määritysten mukaisten maksukorttien kelpoisuuden SEPA-alueella arvioidaan vastaavan nykyisten kansainvälisten maksukorttien tämänhetkistä kelpoisuutta. Tavoitteena on kattava SEPA-korttien kelpoisuus vuoden 2010 loppuun mennessä koko euroalueella. Kortin käyttö näkyy asiakkaan tilillä euroalueen laajuisesti kuten kotimaisessa käytössä tällä hetkellä. Kuluttajan käyttökokemus on koko euroalueella sama. 18

7.3.2 Vaikutukset kauppoihin korttimaksujen vastaanottajina Kauppias päättää, mitä kortteja kauppa hyväksyy maksuvälineenä. Kauppias päättää, minkä SEPA-korttitapahtumia vastaanottavan pankin tai muun acquirerina toimivan tahon kanssa se tekee sopimuksen korttien vastaanottamisesta. Vastaanottamista koskevissa sopimuksissa osapuolet sopivat vastaanotettavista korttiohjelmien mukaisista korteista, palvelun ehdoista ja hinnoittelusta sekä muista vastaavista asioista. SEPA-korttiohjelmat perustuvat sekä korttien että maksupäätteiden osalta EMV-standardiin. Tavoitteena on, että korttien vastaanottaminen kaupassa perustuu sekä kotimaassa että SEPA-alueella kattavasti sirukorttipohjaiseen maksamiseen. Tämä edellyttää, että kauppa päivittää maksupäätteensä ja -järjestelmänsä sirukorttipohjaisen maksamisen valmiuksilla. Korttiohjelmakohtaiset maksutakuut ovat voimassa SEPA-korteissa. Yhdenmukaistus ja standardointi mahdollistavat kaupalle euroalueella entistä tehokkaamman ja laajemman korttimaksujen hyväksymisen maksuvälineenä. 8 Sidosryhmäyhteistyö ja tiedottaminen Yhtenäisen euromaksualueen toteuttaminen ei ole mahdollista pelkästään pankkien hankkeena. Se edellyttää tiivistä yhteistyöstä sidosryhmien kanssa, jotta hankkeen tavoitteet voitaisiin saavuttaa. EPC:n näkemyksen mukaan tärkeimmät sidosryhmät ovat pienet ja keskisuuret yritykset, maksupalveluiden suurkäyttäjät sekä ohjelmistotoimittajat. Myös kuluttajien palveluiden kannalta yhtenäisellä euromaksualueella on vaikutuksia. Pankit tekevät aktiivista yhteistyötä kansallisten sidosryhmien edustajien kanssa yhtenäiseen euromaksualueeseen siirtymisessä ja haluavat - varmistaa avoimen tiedon vaihdon jo uusien palveluiden valmistautumisvaiheessa sekä koko siirtymäkauden ajan - edistää kaikkien tahojen, kuten julkisen sektorin, yritysten ja kuluttajien siirtymistä SEPA-palveluiden käyttäjiksi Yhteistyötahona SEPA-valmisteluissa Suomessa toimii SEPA-foorumi, jonka ydinryhmä kokoontuu lähes kuukausittain pohtimaan SEPAn käyttöönoton kannalta keskeisiä asioita ja viestintää. Ydinryhmä koostuu noin 30:stä eri elinkeinoalan yritysten, järjestöjen, kaupanalan, ohjelmistotalojen ja julkishallinnon sekä Suomen Pankin ja pankkien edustajasta. Finanssialan Keskusliiton sivuille www.fkl.fi kootaan SEPA-foorumin kokousten aineisto sekä kaikki pankkien yhdessä valmistelema SEPAan liittyvä aineisto. SEPA-foorumiin osallistuvat organisaatiot sitouttavat oman organisaationsa siirtymäsuunnitelman toteuttamiseen sekä tiedottavat omasta näkökulmastaan jäsenkunnalleen/ organisaatiolleen yhdessä sovittuja perus- ja ajankohtaisviestejä. Ydinryhmän lisäksi järjestetään pari kertaa vuodessa laajempia SEPA-foorumin tilaisuuksia, joiden osallistujamäärä on huomattavasti suurempi. Vuoden 2009 aikana on valmisteltu ja toteutettu viestintäsuunnitelmaa, joka on laadittu yhteistyössä SEPA-foorumin, pankkien SEPA-migraatioprojektin sekä pankkien SEPAviestintätyöryhmän kesken. Viestintätoimenpiteitä ovat olleet mm. 19

Finanssialan Keskusliiton www-sivujen SEPA-sivujen uusi, selkeämpi rakenne ja sivustoilla olevan tiedon ja materiaalien päivittäminen uusia viestintämateriaaleja www-sivustolle: SEPA-esite yrityksille, PowerPoint kalvot Sähköpostitse lähetettävien SEPA-ajankohtaistiedotteiden käynnistäminen ja tarvittavan sähköpostijakelulistan luominen Pankkien SEPA-valmiustietojen julkaiseminen Ohjelmistotalojen SEPA-valmiuksien kartoittaminen ja julkaiseminen Viestintäsuunnitelma päivitetään vuotta 2010 varten. SEPA-valmistelujen edetessä myös konkreettinen viestintä sovituista aikatauluista ja päätetyistä toimenpiteistä on voitu käynnistää. Viestintätoimenpiteitä painotetaan erityisesti PK-sektorin suuntaan ja taloushallinnon ammattilaisille. 9 Suunnitelman toteuttaminen 10 Terminologia Tämä suunnitelma on Suomen kansallinen SEPA-siirtymäsuunnitelma, jonka toteuttamiseen ovat sitoutuneet Suomessa toimivien pankkien lisäksi SEPA-foorumin ydinryhmään osallistuvat tahot. Sen toteuttamista koordinoidaan Finanssialan Keskusliitossa sekä Suomen kansallisessa SEPA-foorumissa ja sen ydinryhmässä. Jokainen pankki huolehtii itse yhtenäisen euromaksualueen SEPAn toteuttamiseksi tarvittavista toimenpiteistä ja järjestelmämuutoksista siirtymäsuunnitelman mukaisesti. Pankkien valmiuksista julkaistaan kootusti tilannetietoa Finanssialan Keskusliiton www-sivuilla. Myös ohjelmistotalojen valmiuksista julkaistaan tilannetietoa näiden omien ilmoitusten perusteella valmiustietoa Finanssialan Keskusliiton www-sivuilla. Suomen Pankki julkaisee tilastotietoa SEPA-tuotteiden käytöstä pankeilta koottujen tietojen perusteella. SEPA-foorumin ydinryhmä seuraa suunnitelman toteutumista ja täsmentää suunnitelmaa tarpeen mukaan. Suomen SEPA-foorumin ydinryhmä, Finanssialan Keskusliitto ja siihen kuuluvat pankit ovat hyväksyneet tämän suunnitelman tammikuussa 2010. Automaattinen maksaminen Automaattisen maksamisen palvelun avulla pankki toteuttaa maksajan kanssa sovittujen laskujen maksamisen automaattisesti eräpäivänä. BIC EBA Bank Identifier Code, pankin yksilöivä tunnus. Käytetään myös nimeä SWIFT Code, SWIFT -koodi. Maksun saajan pankin BIC on pakollinen EU- ja ETA -alueen rajat ylittävissä tilisiirroissa. Euro Banking Association/ EBA Clearing, www.abe.org. Euroopan laajuinen maksujen selvityskeskus. 20