VIRASTOTALON SISÄILMAONGELMIEN RATKAISUVAIHTOEHDOT - UUDELLEENKÄSITTELY VAATIMUS 267/10.03/2014. Tekninen lautakunta 26.11.2014 67

Tekninen lautakunta 67 26.11.2014 Kunnanhallitus 211 08.12.2014 Tekninen lautakunta 42 07.10.2015 Kunnanhallitus 207 09.11.2015 Kunnanhallitus 7 18.01.2016 Valtuusto 5 25.01.2016 Kunnanhallitus 42 22.02.2016 Valtuusto 16 29.02.2016 Kunnanhallitus 115 06.06.2016 VIRASTOTALON SISÄILMAONGELMIEN RATKAISUVAIHTOEHDOT - UUDELLEENKÄSITTELY VAATIMUS 267/10.03/2014 Tekninen lautakunta 26.11.2014 67 (Valmistelija Petri Miettinen, p. 040-661 4342) Joroisten kunnan virastotalossa on havaittu sisäilmaongelmia useiden vuosien ajan. Ongelman syytä on etsitty vuodesta 2006 saakka useiden eri tutkijoiden toimesta. Rakennukseen on tehty tuona aikana lukuisia korjauksia, joilla sisäilmaa on pystytty parantamaan, mutta sisäilmaoireista kärsiviä työntekijöitä on edelleen esiintynyt. Rakennusta hallinnoi kiinteistö Oy Kunnantalo, jonka omistajia ovat KELA, Joroisten seurakunta ja Joroisten kunta. Joroisten kunnan omistusosuus on suurin n. 70 %. Seurakunnan työntekijät ovat siirtyneet sisäilmaoireiden vuoksi tiloistaan muualle ja myös osa kunnan työntekijöistä on siirtymässä väistötiloihin. Kuluneen vuoden aikana sisäilmatutkimuksissa keskityttiin uuden sisäilmatutkijan, Kari Lyyran toimesta alapohja- ja ulkoseinärakenteisiin. Rakennuksesta otetuista uusista näytteistä ei löytynyt yksittäistä sisäilmaongelmat aiheuttavaa vauriokohtaa. Virastolta on kuitenkin jo aiemmin vuosien saatossa otettu lukuisia sisäilma- sekä materiaalinäytteitä. Vertailemalla uusia sekä vanhoja tuloksia keskenään, on pystytty luomaan kokonaiskuva ongelmasta ja tekemään johtopäätös siitä, että sisäilmaongelman pääsyy on ulkoseinärakenteessa kokonaisuutena eikä missään erityisessä yksittäisessä vauriokohdassa. Ulkoseinän Sandwich-elementtirakenteen ulkokuoren läpi tihkuva sadevesi kostuttaa lämmöneristekerrosta, mutta seinän ulospäin kuivuminen aurinkoisilla ilmoilla on hidasta. Lämmöneristekerroksen ulkopinnalla ei ole rakennepiirustusten mukaista uritusta varmistamassa seinärakenteen tuulettumista. Seinän eristekerroksesta onkin löytynyt kosteusvaurioon viittaavia mibrobeja. Mibrobien määrä sisäilmassa on ylittänyt haitallisena pidetyn raja-arvon yhdessä työhuoneessa.

Mikrobeja ei kuitenkaan ole kaikkialla seinärakenteissa vaan vain paikoitellen. Materiaalinäytteiden mukaan mikrobeja on kohdissa, missä esim. vesikatto on vuotanut seinärakenteen sisään, takasivun tasakaton ja ulkoseinän liittymäkohdassa sekä paikoissa missä elementti on sijoitettu siten, että sen alareuna on maanpintaa alempana. Kellarikerroksen alapohjarakenteen kosteusarvot eivät tällä hetkellä ylitä normaaleja arvoja, mutta betonilaatan alla oleva hienojakoinen täyttösora mahdollistaa kosteuden kapillaarisen nousun alapohjarakenteeseen. Nopea ja edullisempi korjaustapa on estää korvausilman pääsy elementin eristekerroksesta huoneilmaan ns. sulkukäsittelyllä. Siinä mm. ikkunoiden sekä ala- ja yläpohjien liitos ulkoseinärakenteeseen tiivistetään ilma- ja mibrobitiiviiksi. Mahdollisen laajemman ja kalliimman korjauksen yhteydessä tulisi tarkastella rakennuksen peruskorjaustarvetta myös muista kuin sisäilmaongelman näkökohdista. Yli 30 v. vanha rakennus alkaa olla esim. IV-tekniikaltaan vanha. Myös ikkunoiden ja ulkoseinien lämmöneristyskyky nykymääräyksiin nähden on heikko. Lisäksi vesikaton rakenne, lähinnä räystäiden lyhyys ja sadevesikourun sijainti, aiheuttavat jatkuvan kosteusvaurio- ja vuotoriskin. Kunnan eri kiinteistöjen, myös viraston, sisäilma-asioita on käsitelty sisäilmatyöryhmässä, missä ovat edustettuina mm. kiinteistön omistajatahot, työterveyshuolto, kunnan edustajat, kunnan työsuojeluvaltuutettu sekä sisäilma-asiantuntija. Ryhmä on kokoontunut noin kaksi kertaa vuodessa käsittelemään ajankohtaisia sisäilma-asioita. Koska virastotalon omistus jakautuu usealle osakkaalle, tulisi sisäilmakorjaushanke käynnistää tarvesuunnittelusta, missä selvitetään eri omistajatahojen tarpeet nyt ja tulevaisuudessa sekä arvioidaan eri vaihtoehtojen kustannusvaikutuksia. Tarvesuunnittelun tuloksena laadittaisiin tarveselvitys ja sen johtaessa hankepäätökseen voitaisiin aloittaa varsinainen hankesuunnittelu. Hankesuunnittelussa lähestytään tarveselvityksen perusteella valittua korjaustapaa ja korjausten laajuutta tarkemmalla tasolla. Hankesuunnitelman perusteella voidaan laatia kustannusarvio ja tehdä lopullinen investointipäätös. Joroisten kunnan investointiohjelmaan ehdotetaan 50 000 euron määrärahaa vuodelle 2015 peruskorjaussuunnitteluun, mahdollisiin lisätutkimuksiin sekä korjaustöiden aloittamiseen. Investointiohjelman mukainen hankesuunnitelman valmistumisaika on 31.5.2015. Ehdotus:

Tekninen lautakunta päättää ehdottaa virastotalon sisäilmakorjausten hankesuunnitteluryhmän perustamista välittömästi. Tekninen lautakunta ehdottaa ryhmään pyydettävän jäseniä seuraavista tahoista: - Kiinteistö Oy kunnantalo; toimitusjohtaja sekä omistajien edustajat - Joroisten kunta; kunnanjohtaja, hallintojohtaja (henkilöstöpäällikkö), tekninen johtaja, kiinteistöpäällikkö, työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettu sekä luottamusmies edustus - työterveyshuolto - terveystarkastaja - rakennussuunnittelija - sisäilma-asiantuntija - lisäksi ryhmään voidaan tarvittaessa pyytää eri alojen asiantuntija jäseniä sekä rakennuksen muiden omistajatahojen ehdottamia jäseniä Ryhmän koollekutsujana toimii tekninen johtaja Petri Miettinen. Ryhmän puheenjohtaja päätetään ensimmäisessä kokouksessa. KH 08.12.2014 211 Päätös: Hyväksyttiin ja päätettiin esittää teknisen lautakunnan edustajiksi Pauli Räisästä ja varalle Pekka Viljakaista. Ehdotus: Kunnanhallitus päättää perustaa virastotalon sisäilmankorjauksiin liittyvän hankesuunnitelutyöryhmän ja nimeää siihen kunnan edustajiksi kunnanjohtajan, hallintojohtajan (henkilöstöpäällikkö), teknisen johtajan, kiinteistöpäällikön, työsuojelupäällikön, työsuojeluvaltuutetun sekä luottamushenkilöedustajat. Lisäksi kunnanhallitus pyytää teknisen lautakunnan päätöksen mukaisia muita tahoja nimeämään omat edustajansa työryhmään. Päätös: Hyväksyttiin. Kunnanhallitus nimesi kunnanhallituksen edustajaksi Antero Jaakkolan. Tekninen lautakunta 07.10.2015 42 (Valmistelija tekninen johtaja Petri Miettinen, puh. 040 661 4342)

Virastotalon rakenteita tutkittiin v. 2014 lopussa ja v. 2015 alkupuoliskolla kattavasti. Tutkimuksiin osallistuivat Kari Lyyra Remonttipalvelu Kari Lyyrasta, Jenni Yli-Kotila sekä Jenni Kotilainen Sisäilmalähetti Oy:stä sekä Reijo Penttinen Wise Group Finland Oy:stä. Ryhmän jäsenet ovat kokeneita sisäilmatutkijoita sekä rakennesuunnittelijoita. Tutkimustyhmä tutustui ensin rakennuksen pää- ja rakennepiirustuksiin ja määritteli niiden perusteella mahdolliset riskirakenteet ja tarvittavat tutkimuskohteet. Tutkimuskohteiden valintaan vaikutti myös rakennuksen korjaushistoria sekä tunnetut vauriokohteet kuten esim. vesikaton vuotokohdat. Lisäksi henkilökunnan havaintoja ongelmakohteista selvitettiin havaintokyselyn perusteella. Tutkimukset sisälsivät rakenteiden kosteusmittauksia etenkin ala- ja yläpohjasta sekä seinärakenteista. Mineraalivillakuitunäytteitä otettiin sekä sisäilmasta, että ilmanvaihtojärjestelmistä. Mikrobinäytteitä otettiin etenkin ulkoseinärakenteesta. Tutkimusnäytteidenottoa varten rakenteisiin tehtiin reikiä sekä poraamalla että purkamalla niihin suurempia aukkoja. Tutkimukset etenivät ensin määriteltyjen riskirakenteiden jälkeen muihin kohteisiin joiden katsottiin olevan mahdollisia ongelmarakenteita, rakennusvirheitä, elinkaarensa päässä olevia materiaaleja tms. Ongelmien syy- ja seuraussuhteet arvioitiin ja tapauksesta riippuen niiden tutkimista joko jatkettiin tai sitten niiden arvioitiin olevan merkityksettömiä tilanteeseen nähden. On yleisesti tiedossa, että rakennusten sisäilmaan heikentävästi vaikuttavia seikkoja voi olla useita. Näitä ovat esim. kosteusvaurioihin liittyvä mikrobikasvusto, puutteellinen ilmanvaihto, liian korkea tai matala lämpötila, veto, kylmät pinnat, rakennus- ja sisustusmateriaalien kemialliset päästöt, pölyt ja kuidut, ihmisestä ja hänen toiminnoistaan aiheutuvat epäpuhtaudet (esim. tupakansavu, hajusteet, eläin- ja kasviallergeenit) ja ulkoilmasta peräisin olevat saasteet. Tutkimusryhmä muodosti edellä selostetun tutkimuksen ja arvioinnin perusteella yhteenvedon sisäilmaongelman aiheuttajista: 1. Hallitsemattomat ilmavuodot rakenteiden läpi ja niiden myötä esim. hajujen, mikrobien ja mineraalivillakuitujen leviäminen huoneilmaan (valtuustosalin tasakaton ullakolta, ulkoseinien eristetilasta, maanvaraisen alapohjan alta) 2. IV-järjestelmän ns. kiertoilma (nykyään n. 30 % ns. jäteilmasta johdetaan takaisin tuloilmaan, aiemmin

määrä oli jopa 70 %) 3. Maanvaraisen alapohjan kosteus (kellarin haju, ns. irrotuskaistan bakteeripitoisuus sekä muovimaton VOC-päästöt 4. Vesikaton vuodot ja vuotoriski (jiirit, ullakon tuuletus, aluskatteen puute) 5. Mineraalivillakuidut huoneilmassa (IV-järjestelmästä, alakattojen päällysvillasta, akustiikkalevyistä) 6. IV-järjestelmän muut puutteet (esim. etukammion puute toimistotilojen koneelta sekä suodattimien huono kunto nuoriso- ja saunatilojen IV-koneilla) 7. Kesäajan korkea sisälämpötila (tuloilma lämpenee ullakon IV-kanavissa liikaa) Henkilöstön oireiden perusteella ei voida sanoa mikä em. syistä on ongelmallisin eikä henkilöstön reagointia erilaisiin vasta-aineisiin ei ole tutkittukaan. Syynä voi olla yksi tekijä, kaikki tekijät yhdessä tai sitten kahden tai useamman syyn yhdessä muodostama uusi yhdiste. Tämän vuoksi kaikki sisäilmaan heikentävästi vaikuttavat tekijät on korjattava yhdellä kertaa. Korjauksen tavoitteena on rakennuksen puhdas ja terveellinen sisäilma. Sisäilmaongelman syiden selvittyä laadittiin työselostus hankesuunnitelmaa varten siten, että kaikki em. haittatekijät ja ongelmat poistetaan. Korjaussuunnitelman laatimiseen osallistui koko tutkimusryhmä sekä tekninen johtaja. Rakenteiden osalta kaikki vaihtoehdot ennalleen jättämisestä aina purkamiseen saakka harkittiin jokaisen rakenteen kohdalla erikseen. Pääpiirteissään korjaussuunnitelma on seuraava: 1. Ilmavuotoreitit tukitaan (mm. toimistohuoneiden ikkunoiden karmiliitokset elementtiin, läpivientien tiivistäminen) ja ulkoseinäelementin tuuletusta parannetaan. 2. IV-koneen kiertoilmaa käytetään vain pakollisessa määrin jäätymisen estoon kovilla pakkasilla (tämä on korjattu jo kesäkuussa 2015). 3. Alapohjarakenne kapseloidaan, rakennetaan poistoputket (vrt. Radon-kaivo), irrotuskaista poistetaan ja alapohjan pintamateriaalit vaihdetaan. 4. Vesikatto uusitaan kermikatteeksi ja rakennetaan ulkonevat räystäät. 5. Mineraalivillakuitulähteet poistetaan IV-järjestelmästä sekä rakenteista ja IV-kanavat puhdistetaan. 6. IV-järjestelmää kunnostetaan sekä osa koneista uusitaan ja niihin asennetaan lämmöntalteenottojärjestelmä.

7. Korkeiden sisälämpötilojen oletetaan laskevan kiertoilman poistamisen myötä. Edellä esitetyt syyt ja niiden korjausesitykset kustannusarvioineen käsiteltiin sisäilmaryhmän neljännessä kokouksessa 26.5.2015. Tämän jälkeen hankkeen toteuttamista on käyty lävitse kolme kertaa omistajatahojen kanssa. Hankkeen kustannusarvio sisäilmakorjauksiin liittyvien rakennustöiden osalta on n. 1,05 M (ALV 0 %) sisältäen 10 % lisäja muutostyövarauksen. Ilmanvaihtojärjestelmän korjaukset maksavat n. 105 000. Samaan aikaan sisäilmakorjausten kanssa on kannattavaa tehdä muita tarpeellisia sisäpuolisia korjauksia kuten mm. alakattojen uusiminen kellarikerroksessa sekä 2.kerroksessa, muutamien alkuperäisesti sisustettujen toimistohuoneiden pintarakenteiden uusiminen sekä kellarikerroksen nuorisotilojen tilamuutokset. Näiden korjaus- ja muutostöiden kustannusarvio on 200 000. Näiden lisäksi kustannuksia aiheutuu väistötiloista sekä muutosta, n. 50 000. Kokonaiskustannukset kaikille töille ovat yhteensä 1,4 M. Kustannukset jakautuvat pääosin kiinteistöyhtiön omistusosuuksien suhteessa, mutta mahdolliset toiminnalliset muutokset sisätiloissa ovat suoraan omistajan kustannuksia. KELA:n osuus kustannuksista on n. 80 000. Virastotalon peruskorjausta on tarkasteltava myös omistajien tilantarpeen kannalta nyt ja ainakin lähitulevaisuudessa. KELA:lla säilyy edelleen toimistotilantarve Joroisissa, vaikkei heillä asiakaspalvelua olekaan. Seurakunnan tilat ovat tyhjillään ja heidän puolestaan tilojen remontointi ei ole järkevää. Kunnan toimistotilantarve säilynee lähivuodet ennallaan. Kunnalla ei ole muita korvaavia kiinteistöjä muunnettavaksi virastokäyttöön. Kunta ja seurakunta ovat tehneet esisopimuksen seurakunnan osakkeiden luovuttamisesta kunnalle. Osakkeiden siirto toteutuu, mikäli Joroisten kunnanvaltuusto päättää hyväksyä peruskorjaushankkeen kokonaisuudessaan alla esiteltävine tilamuutoksineen. Kunnan osuus kiinteistöyhtiöstä olisi tämän jälkeen n. 89 %. Tarkasteltaessa kunnan kiinteistöomaisuuttaa kokonaisuutena, havaitaan kiinteistöjen käyttöasteessa sekä tilojen soveltuvuudessa käyttötarkoitukseensa puutteita. Käyttämätön tai vajaakäytössä oleva rakennus aiheuttaa jatkuvia ylläpitokustannuksia. Kiinteistöjen soveltumattomuutta toimintaan ja sitä kautta toimintakustannusten nousua voi aiheuttaa kiinteistön epäedullisen sijainnin lisäksi itse toimitilojen mitoitus tms.

Koulukeskuksen käytössä on tällä hetkellä useita eri rakennuksia. Näistä soveltumattomimpia nykyiseen toimintaansa ovat ns. Peltihalli esiopetuskäytössä sekä ns. Yläkoulun asuntolan kaksi asuntoa IP-toiminnan käytössä. Molemmissa rakennuksissa on tehtävä korjaus- ja muutostöitä mikäli nykyisen käytön halutaan niissä jatkuvan vuotta tai kahta kauempaa. Tekninen toimi yhdessä koulutoimen ja kirjaston kanssa on näiden seikkojen vuoksi tutkinut mahdollisuutta sijoittaa kirjasto virastotalon 1.kerrokseen ja nykyisen kirjaston ottamista koulukäyttöön. Arkkitehti Esko Räntilän laatimista luonnospiirustuksista voidaan havaita tilojen olevan keskenään lähes vastaavan kokoisia ja kirjaston olevan toiminnallisesti mahdollista sijoittaa virastotaloon. Kirjasto sijoittuisi koko 1.kerrokseen lukuun ottamatta KELA:n tiloja. Tämän vuoksi sosiaalitoimen tilat olisi siirrettävä 2.kerrokseen seurakunnan tiloihin. Virastotalon tilat olisivat näiden järjestelyjen jälkeen käytössä täysipainoisesti. Nykyisen kirjaston ottaminen koulukäyttöön poistaisi Peltihallin ja Yläkoulun asuntolan korjaus- ja muutostyötarpeet. Koulukeskuksen tilojen käyttö organisoitaisiin muutostöiden jälkeen uudelleen ikäryhmien tarpeiden näkökulmasta. Kirjaston muutos virastolle maksaisi n. 0,5 M ja kirjaston muutos koulutiloiksi maksaisi n. 0,25 M. Kirjaston muutos koulutiloiksi voitaisiin suorittaa pääosin kunnan omana työnä. Peltihallin säästyvä korjauskustannus olisi n. 0,2 M ja Yläkoulun asuntolan n. 20 000. Peruskorjauksesta tilamuutoksineen on laadittu hankesuunnitelma. Liitteet ohessa: - työselostus hankesuunnitelmaa varten - hankesuunnitelma - kustannusarvio, koko hanke - luonnospiirustus, virastosta kirjastoksi - luonnospiirustus, kirjaston muuttaminen koulutiloiksi Tekn.joht.: Tekninen lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että virastotalon peruskorjaus sekä esitetyt tilamuutokset suoritetaan hankesuunnitelman esittämässä laajuudessa ja sen mukaisesti ja, että viraston sisäilmakorjaukselle varataan 1,4 M :n määräraha ja kirjaston muutokselle virastotaloon 500 000 :n määräraha v. 2016 talousarvioon. Lisäksi varataan 250 000 :n määräraha v. 2017 investointiohjelmaan entisten kirjaston tilojen muuttamiseksi koulukäyttöön.

Tekninen lautakunta päättää lisäksi esittää kunnahallitukselle, että virastotalon ja kirjaston hanke aloitetaan marraskuussa 2015 kilpailuttamalla ja valitsemalla hankkeen suunnittelijat. Päätös: Pauli Räisänen teki esityksen, ettei esitettyjä tilamuutoksia tehdä, vaan pelkästään tarvittavat sisäilmakorjaukset, joiden kustannusarvio on n. 1,2 M. Sabine Taskinen kannatti esitystä. Suoritetussa äänestyksessä teknisen johtajan pohjaehdotuksen puolesta äänesti Jaana Kuivalainen. Pauli Räisäsen esityksen puolesta äänestivät Sabine Taskinen, Pekka Viljakainen, Niilo Kuitunen ja Pauli Räisänen. Näin ollen tekninen lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että virastotalon sisäilmakorjauksen osuus suoritetaan hankesuunnitelman mukaisessa laajuudessa, mutta teknisen johtajan esityksen mukaisia tilamuutoksia ei tehdä. Sisäilmakorjaukselle varataan n. 1,2 M määräraha vuoden 2016 talousarvioon. KH 09.11.2015 207 Jaana Kuivalainen jätti päätöksestä eriävän mielipiteen. Joroisten kunnanviraston sisäilmaongelmiin liittyviä tutkimuksia ja selvityksiä on tehty vuosien ajan ja vaihtoehtoja sisäilmaongelmien korjaamiseksi on kartoitettu. Syksyllä 2015 kunnanhallitukselle esiteltiin ensimmäiset luonnokset virastotalon korjaamiseksi. Tuolloin tavoitteena oli, että virastotalon sisäilmaongelmat korjattaisiin, mutta rakennuksen käyttötarkoitus olisi kuitenkin säilynyt ennallaan (VE1). Hankkeen kustannusarvio on 1,4 milj. euroa. Käsittelyn myötä kunnanhallitus antoi viranhaltijoille tehtäväksi laatia myös vaihtoehtoisia esityksiä, jossa kunnan tilakäyttöä pystyttäisiin tehostamaan. Tämän johdosta teknisen toimen ja sivistystoimen yhteistyönä on laadittu suunnitelma jossa nykyisen kunnanviraston alakerrasta sosiaalitoimen toimitilat siirrettäisiin virastotalon toiseen kerrokseen seurakunnan tiloihin. Tilojen luovutuksesta on tehty esisopimus Joroisten kunnan ja Joroisten seurakunnan välillä, joka toteutetaan mikäli valtuuston päätyy ko. vaihtoehtoon. Virastotalon Vapautuviin tiloihin siirrettäisiin puolestaan kirjaston toiminta, jolloin kirjaston toimitilat vapautuisivat koulun muuhun käyttöön. Tämä mahdollistaisi muun muassa pienten koulun (peltihalli) opetuksen ja

esiopetuksen toimintojen siirtämisen muun koulukeskuksen yhteyteen. Tämä tehostaisi kunnanviraston ja opetustoimen sekä varhaiskasvatuksen tilojen käyttöä (VE2). Hankkeen kokonaiskustannusarvio on yhteensä 2,15 milj. euroa. VE1 ja VE2 esiteltiin kunnanhallitukselle osana talousarviokäsittelyä 27.10.2015 ja 2.11.2015. Esittelyn yhteydessä käytiin keskustelua hankkeiden sisällöistä sekä niiden kustannusvaikutuksista. Keskustelun aikana esitettiin, että kunnan tulisi vielä selvittää vaihtoehtoisia toimintatapoja edellä esiteltyjen vaihtoehtojen lisäksi. Tämän johdosta keskushallinnon, sivistystoimen ja teknisen toimen yhteistyönä on tehty alustavaa arviointi kunnanviraston toimintojen siirtämisestä muihin tiloihin. Tässä vaihtoehdossa kunnan toiminnot hajautettaisiin muihin olemassa oleviin toimitiloihin. Ensisijaisena kohteena olisivat vanha virastotalo, energialaitoksen rakennuksen toimistopääty, yhtenäiskoulun tilat, kunnan alavarikon tilat sekä mahdolliset vuokratilat tai vuokraparakit. Hankkeen myötä nykyinen kunnanvirasto jäisi pääosin tyhjilleen ja kiinteistöstä tulisi päästä eroon lähivuosien aikana joko myymällä tai purkamalla (VE3). VE3 osalta ei ole olemassa tarkkoja suunnitelmia esimerkiksi vanhan virastotalon kunnostusten osalta. Suunnittelussa voidaan kuitenkin hyödyntää aikaisemmin laadittua hankesuunnitelmaa, jossa vanha virastotalo olisi peruskorjattu. Suunnitelma ei kuitenkaan ota huomioon mahdollisen virastokäytön tarpeita muun muassa toimistotilojen, arkiston, kokoustilojen ym. suhteen ja olisi tämän vuoksi päivitettävä. Alustavan arvion mukaan vanhan virastotalon peruskorjaaminen ja muuttaminen virastokäyttöön maksaisi noin 0,8 milj. euroa. Lisäksi ainakin energialaitoksen toimistopäätyyn sekä alavarikolle tulisi tehdä jotain muutostöitä. VE3 osalta tulisi myös selvittää perusteellisesti tilaratkaisut muun muassa väestönsuojelutilojen, muiden poikkeusolojen tarvitsemien tilojen, nuorisotoimentilojen ja yhdistysten toimintilojen osalta. Lisäksi neuvottelut kiinteistöosakeyhtiö Kunnantalon muiden omistajien kanssa olisi syytä käydä, ennen päätöksentekoa. Kjoht: Kunnanhallitus päättää merkitä teknisen lautakunnan käsittelyssä olleet VE1 ja VE2 materiaaleineen tiedoksi. Tämän lisäksi kunnanhallitus päättää käynnistää selvityshankkeen VE3 osalta siten, että vaihtoehdon toteuttamismahdollisuudet kartoitetaan ja sen toteuttamiseksi laaditaan suunnitelmat kustannusarvioineen ja hankesuunnitelmineen. Selvitykset VE3 osalta tulee valmistua tammikuun 2016 loppuun mennessä, jonka jälkeen hallitus käsittelee kaikkia vaihtoehtoja ja tekee esityksen

toimenpiteistä valtuustolle. Päätös: Sirpa Hytönen esitti, että vaihtoehdot 1 ja 2 merkitään tiedoksi ja selvitystä (VE3) ei tehdä. Jani Kautto kannatti hänen esitystään. Suoritetussa kädennostoäänestyksessä kunnanjohtajan ehdotusta kannatti 5 jäsentä (Kansanoja, Kotivuori, Lahti, Rautanen, Björn) ja Sirpa Hytösen esitystä 4 jäsentä (Hytönen, Kautto, Jaakkola, Isoniemi). Kunnanjohtajan päätösehdotuksesta tuli kunnanhallituksen päätös. KH Kunnanhallituksen 9.11.2015 kokouksen jälkeen kunnanviraston sisä il ma on gel maan liittyvää valmistelutyötä jatkettiin erityisesti vaih toeh to 3:n (VE3) osalta, missä nykyistä virastotaloa ei korjata, vaan toi min not siirretään muihin tiloihin. Valmistelua jatkettiin kun nan joh tajan nimeämässä pienemmässä työryhmässä, jonka tehtävänä oli laa tia esitys nykyisen kunnanviraston toimintojen siirtämisestä muihin kiinteistöihin. Työryhmään kuuluivat kunnanjohtajan lisäksi hallintojohtaja Marjatta Sa vo lai nen, sivistysjohtaja Jaakko Kuronen, ra ken nus tar kas ta ja/työsuo je lu pääl lik kö Mikko Luostarinen sekä tekninen johtaja Petri Miet tinen. Työryhmä sai työnsä valmiiksi 4.1.2016, jonka jälkeen aineisto luo vutet tiin tekniselle lautakunnalle, sivistyslautakunnalle ja si sä il ma työryh mäl le lausunnon antamista varten. Työryhmän laatima aineisto on oheisena liitteenä. Asian osalta järjestettiin myös kun ta lais kuu le minen 11.1.2016. Sivistyslautakunta antoi lausuntonsa asiasta kokouksessaan 12.1.2016. Tekninen lautakunta antaa lausunnon 13.1.2016 ja si sä ilma työ ryh mä 14.1.2016. Sivistyslautakunnan lausunto on oheisena liit tee nä. Teknisen lautakunnan ja sisäilmatyöryhmän lausunnot toimi te taan kokoukseen. Yhteistyötoimikunta käsittelee asiaa kokouksessaan 18.1.2016. Vaihtoehtojen vertailtavuuden vuoksi kaikista vaihtoehdoista laa dittiin yhteinen vaikutusten arviointilomake. Siinä vaihtoehtoja ver taillaan keskenään terveyden ja turvallisuuden, talouden, riskien, ti lantar peen ja toiminnallisuuden kannalta. Korjausvaihtoehtojen lisäksi ver tai lun vuoksi mukaan otettiin VE0, jossa mitään si sä il ma kor jauk-

sia ei tehdä. VE3:n perusajatus on nykyisen virastotalon virastokäytöstä pois ta minen ja sen toimintojen siirtäminen muihin kiinteistöihin. Toimintojen kes kei nen sijoituskohde olisi vanha virastotalo, joka pe rus kor jat tai siin virastotalokäyttöön. Vanhan virastotalon rajallisten tilojen vuoksi nykyi seen virastotaloon sijoitettuja toimintoja tuotettaisiin jatkossa li säksi entisessä energialaitoksen talossa sekä pankilta vuokratuissa tilois sa sekä peltihallilla nuorisotoimen tilojen osalta. Vanhan virastotalon ottaminen virastokäyttöön tarkoittaisi muiden siel lä olevien toimintojen uudelleen sijoittamista muun muassa jär jestö jen toimitilojen osalta peltihallille. Muiden kiinteistöjen osalta tilojen käyttöasteet paranisivat VE3:ssa ot ta mal la Peltihalli Nuorisotoimen ja järjestöjen käyttöön, siirtämällä yk kös luok ka lai set alakouluun ja 5-luokkalaiset korkeakouluun sekä ot ta mal la lukion ATK-luokat normaaliin opetuskäyttöön. Aluksi kaikki ei vät kuitenkaan mahtuisi olemassa oleviin koulun tiloihin vaan esikou lu lai set ja IP-ryhmät olisi sijoitettava erilliseen vuokratilaan n. 5-10 vuoden ajaksi, kunnes oppilasmäärä laskee ja vuokratilasta voitai siin luopua. Asiakokonaisuuden osalta tärkeimpänä kriteerinä asiassa on pi det tävä työntekijöiden terveyttä, mikä johtaa VE0:n hylkäämiseen. Muissa vaihtoehdoissa sisäilmakorjaukset joko tehdään tai nykyinen vi ras to ta lo jätetään kokonaan pois käytöstä. Näiden vaihtoehtojen tär keim mik si vertailukriteereiksi nousevatkin siten ennen kaikkea sekä käyttö- että investointikustannukset, tilojen käyttöaste, toi min nal lisuus sekä eri vaihtoehtojen toteuttamiseen sisältyvät riskit. Vaih to ehto ja on arvioitu eri kriteerein liitteenä olevassa vaikutusten ar vi oin ti lomak keis tos sa ja siitä laaditussa yhteenvedossa. Edellä mainittujen tärkeiden vertailukriteereiden lisäksi on syytä arvioi da Joroisten kunnan tilatarvetta tulevaisuudessa. Kunnan vä ki luku ja oppilasmäärät ovat laskeneet trendinomaisesti, eikä selkeää kään net tä kehitykselle ole nähtävissä. Myös it se hal lin to alue uu dis tuksel la ja sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksilla on to den nä köises ti vaikutusta kuntien kiinteistöomistuksiin ja tilatarpeisiin. Tulevaisuuden tilatarpeen muutoksiin varautuminen ja toi mi ti la jär jeste ly jen joustavuus toteutuu parhaiten VE3:ssa. Siinä käytetään osittain vuokratiloja siten, että ylimääräiseksi käyvistä tiloista voidaan tar peen mukaan luopua. Tällöin kunnan varallisuus ei ole sidottuna kiin tei siin rakenteisiin. Mallin joustavuus mahdollistaa myös tilojen käyt tö as teen pitämisen korkeana.

Kjoht: Kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle, että virastotalon si sä il ma on gel mien aiheuttamat toimitilatarpeet ratkaistaan to teut tamal la oheisen liiteaineiston mukainen vaihtoehto 3 (VE3) ko ko naisuu des saan. Lisäksi kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle ta lous arvio muu tok sen tekemistä vuoden 2016 talousarvioon siten, että VE3:n mukaisen kokonaishankkeen toteuttamiseksi tarvittava 1 210 000 euron määräraha lisätään investointiosaan ja hankeen kus tannuk sia vastaava lainaosuus lisätään rahoituslaskelmaosaan pit kä aikai siin lainoihin. Maksuvalmiuden salliessa hanke voidaan kun nanhal li tuk sen päätöksellä toteuttaa myös joko kokonaan tai osittain ilman lainarahoitusta. Nykyisen virastotalon jatkokäytön osalta kunnanhallitus käynnistää eril li sen selvityksen, mikäli kunnanvaltuusto hyväksyy tehdyt esi tykset. Päätös: Antero Jaakkola esitti, että toteutetaan vaihtoehto 1, johon to teu tetaan myös ulkovuorauksen ja ikkunoiden uusiminen. Sirpa Hytönen kan nat ti hänen esitystään. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty kannatettu muu tos eh do tus, josta on äänestettävä. Suoritetussa kä den nos to äänes tyk ses sä annettiin ääniä seuraavasti: kunnanjohtajan ehdotusta kan nat ti 4 jäsentä (Kansanoja, Lahti, Björn, Tervonen), Antero Jaakko lan esitystä kannatti 2 jäsentä ( Jaakkola, Hytönen), 3 tyhjää (Isonie mi, Kotivuori, Kautto), joten kunnanjohtajan ehdotuksesta tuli kunnan hal li tuk sen päätös. Valtuusto 25.01.2016 5 Päätös: Keskustelun aikana Jani Kautto esitti asian jättämistä pöydälle ja asian valmistelua niin, että rakennetaan uusi, huomattavasti nykyistä pienempi virasto. Rauni Janhunen kannatti hänen esitystään. Puheenjohtaja rajasi puheenvuorot koskemaan pöydällepanoa. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä pöydällepanoa kannatti 10 valtuutettua, asian käsittelyn jatkamista 15 valtuutettua, 1 tyhjä. Asian käsittelyä jatkettiin.

Antero Jaakkola esitti vaihtoehto ykkösen hyväksymistä, jolloin nykyinen virasto kunnostettaisiin. Eero Pärnänen kannatti hänen esitystään. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty kannatettu ehdotus, josta on äänestettävä. Puheenjohtaja esitti äänestystavaksi seuraavaa: joka kannattaa kunnanhallituksen ehdotusta, äänestää jaa; joka kannattaa Antero Jaakkolan esitystä, äänestää ei. Tämä hyväksyttiin. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin ääniä seuraavasti: jaa-ääniä annettiin 13, ei-ääniä annettiin 13. Äänten mentyä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisi, joten kunnanhallituksen päätösehdotuksesta tuli valtuuston päätös. KH (Valmistelija kunnanjohtaja Joonas Hänninen puh. 040 676 5544) Kunnanhallitus käsitteli kokouksessaan 8.2.2016 kunnanvaltuuston 25.1.2016 pidetyn kokouksen päätösten täytäntöönpanoa. Täytäntöönpanokäsittelyn yhteydessä kunnanhallitukselle luo vu tet tiin vaatimus kunnanvaltuuston 25.1.2016 5 (virastotalon si sä il ma ongel mien ratkaisuvaihtoehdot) uudelleenkäsittelemiseksi val tuus tos sa. Vaatimuksen oli allekirjoittanut 7 valtuutettua (Antero Jaak ko la, Eero Pärnänen, Hannu Viirimaa, Niilo Kuitunen, Pekka Vil ja kai nen, Ari-Pekka Isoniemi ja Jani Kautto). Vaatimuksessa vaaditaan tarkempia selvityksiä VE3:n osalta muun muas sa kustannuslaskelmien ja sisäilmamittausten osalta. Vaa timuk ses sa edellytetään kirjallisen peruskorjaussuunnitelman laa ti mista, joka sisältää piirustukset sekä rakennustapaselostuksen kus tannuk si neen ennen asian uudelleen käsittelyä. Vaatimus on oheisena liitteenä. Vaatimuksen saatuaan kunnanhallitus päätti panna valtuuston päätök set täytäntöön lukuunottamatta asiaa 5 (virastotalon si sä il ma ongel mien ratkaisuvaihtoehdot). Asian 5 täytäntöönpanon arviointi annet tiin kunnanjohtajan valmisteltavaksi. Kuntalain (410/2015) 94 1 ja 2 momentissa todetaan seuraavaa: "Valtuusto kokoontuu päättäminään aikoina ja myös silloin, kun valtuus ton puheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi. Valtuusto on kutsuttava koolle myös kunnanhallituksen tai vähintään nel jäs osan valtuutetuista sitä pyytäessä ilmoittamansa asian kä sit telyä varten. Tällainen asia on valmisteltava kiireellisesti."

Kuntalain (410/2015) 93 todetaan: "Kunnanhallituksen on valmisteltava valtuustossa käsiteltävät asiat lu kuun ottamatta asioita, jotka koskevat valtuuston toiminnan si säis tä järjestelyä taikka jotka 35 :ssä tarkoitettu tilapäinen valiokunta tai 121 :ssä tarkoitettu tarkastuslautakunta on valmistellut." Edelleen kuntalain (410/2015) 96 todetaan: "Jos kunnanhallitus katsoo, että valtuuston päätös on syntynyt virheel li ses sä järjestyksessä taikka että valtuusto on ylittänyt toi mi valtan sa tai että päätös on muuten lainvastainen, kunnanhallituksen on jä tet tä vä päätös täytäntöön panematta. Asia on viipymättä saa tet tava valtuuston uudelleen käsiteltäväksi." Kunnanvaltuuston 25.1.2016 pidetyn kokouksen päätös 5 tekemä pää tös on syntynyt laillisessa järjestyksessä, eikä kunnanvaltuusto ole päätöstä tehdessään ylittänyt toimivaltaansa, eikä päätös muutoin kaan ole lainvastainen. Tämän perusteella laillista estettä kunnan val tuus ton päätöksen täytäntöönpanolle ei ole. Täytäntöönpanoa arvioitaessa on kuitenkin huomioitava seitsemän val tuu te tun tekemä vaatimus asian uudelleen käsittelystä. Kuntalain 94 perusteella asia on vaatimuksen nojalla käsiteltävä ja kun ta lain 93 perusteella asian valmistelu kuuluu kunnanhallituksen teh tä viin. Mikäli kunnanhallitus päättää panna täytäntöön valtuuston 25.1.2016 5 mukaisen päätöksen voi valtuutettujen vaatimus asian uu del leen kä sit te lys tä käydä hyödyttömäksi tai mikäli valtuusto pää tyy myöhemmin uudelleenkäsittelyn myötä muuttamaan päätöstä voi täy tän töön pa nos ta aiheutuneet kustannukset muodostua lopullisen täy tän töön pa non kannalta turhiksi. Kjoht: Kunnanhallitus: 1. päättää, että kunnanvaltuuston 25.1.2016 kokouksen 5 pää tös tä ei panna täytäntöön, koska kuntalain 94 mukaisesti asia on vaadit tu uudelleen käsiteltäväksi. 2. velvoittaa teknisen lautakunnan nimeämään hallintosäännön 12 mu kai ses ti rakennustoimikunnan, jonka tehtävänä on laatia 15.5.2016 mennessä valtuutettujen vaatimuksen mukaiset sel vityk set kunnanhallitukselle. 3. päättää nimetä perustettavaan rakennustoimikuntaan kun nan hal lituk sen edustajat

4. päättää viedä kunnanvaltuuston 25.1.2016 kokouksen 5 pää töksen täytäntöönpanoa koskevan käsittelyn valtuustolle tiedoksi. Lisäksi kunnanhallitus päättää valtuuttaa kunnanjohtajan yhdessä tek ni sen johtajan kanssa käynnistämään kartoituksen väis tö ti la ratkai suis ta, joilla turvataan virastohenkilöstölle turvallinen ja ter veel linen työympäristö virastotalon sisäilmaongelmien rat kai su vaih to eh tojen päätöksenteon viivästyessä. Päätös: 1. Esko Kotivuori esitti, että valtuuston päätös 5 laitetaan täytäntöön. Irma Björn kannatti hänen esitystään. Koska oli tehty kannatettu päätösehdotuksesta poikkeava esitys tuli asiasta äänestää. Suoritetussa kädennostoäänestyksessä annettiin ääniä seuraavasti: kunnanjohtajan päätösehdotusta kannatti 6 jäsentä (Jaakkola, Kansanoja, Hytönen, Isoniemi, Kautto, Tervonen), Kotivuoren esitystä kannatti kaksi jäsentä (Kotivuori, Björn). Kunnanjohtajan ehdotuksesta tuli kunnanhallituksen päätös. 2. Kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan päätösehdotuksen. 3. Kunnanhallitus nimesi perustettavaan rakennustoimikuntaan kunnanhallituksen edustajiksi Paavo Tervosen ja Maija-Riitta Kansanojan. 4. Kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan päätösehdotuksen. Lisäksi kunnanhallitus päätti valtuuttaa kunnanjohtajan yhdessä teknisen johtajan kanssa käynnistämään kartoituksen väistötilaratkaisuista, joilla turvataan virastohenkilöstölle turvallinen ja terveellinen työympäristö virastotalon sisäilmaongelmien ratkaisuvaihtoehtojen päätöksenteon viivästyessä. Valtuusto 29.02.2016 16 Päätös: Valtuusto hyväksyi kunnanhallituksen esityksen.

KH Kunnanjohtaja Joonas Hänninen, puh 040 676 5544 Tekninen johtaja Petri Miettinen, puh. 040 661 4342 Kunnanhallituksen 22.02.2016 42 päätöksen mukainen ra ken nustoi mi kun ta perustettiin teknisen lautakunnan päätöksellä 24.2.2016 18 selvittämään seitsemän valtuutetun tekemään virastotalon si sä ilma on gel mien ratkaisuvaihtoehtojen uudelleen kä sit te ly vaa ti muk seen liittyviä kysymyksiä. Rakennustoimikuntaan valittiin Paavo Tervonen, Maija-Riitta Kansanoja, Joonas Hänninen, Mikko Luostarinen, Petri Miettinen, Pauli Räi sä nen ja Sabine Taskinen. Rakennustoimikunta kokoontui kolme ker taa; 7.3.2016, 18.4.2016, 2.5.2016. Käynnistetyn selvitystyön aikana Sisäilmatalo Kärki suoritti vanhan vi ras to ta lon sekä entisen energialaitoksen talon kuntotutkimukset kevät tal ven aikana ja laati niistä raportit. Kuntotutkimuksien tulokset vah vis ti vat aikaisemman käsityksen, jonka mukaan rakennuksiin tulee toteuttaa merkittäviä korjauksia, jotta ne voidaan ottaa vi ras to toimin to jen edellyttämään käyttöön. Kuntotutkimuksen tulokset esi tellään kokouksessa. Kuntotutkimusraportit ovat oheismateriaalina. Seuraavaksi on esitetty vanhan virastotalon kuntotutkimusraportin pää koh tia: Rakennuksen kantavissa hirsirakenteissa ei havaittu tehtyjen pis tokoe luon teis ten tutkimuksien yhteydessä merkittäviä laho- tai kosteus vau rioi ta. Havaitut vauriot olivat yksittäisiä ja pintapuoleista, sekä pääosin ulkoilmaan yhteydessä olevissa pinnoissa. Rakennuksen ulkoseinä, yläpohja- ja alapohjarakenteissa todettiin run saas ti luonnonmateriaaleja. Luonnonmateriaaleissa, kuten samma lees sa ja puupurussa voi esiintyä huomattavia määriä mikrobeja il man, että kyseessä välttämättä on materiaalin kastuminen ja siitä seu ran nut mikrobikasvu. Rakennuksen kantava hirsirunko on perustettu kiviladontojen päälle. Ala poh jan rossitilan tuuletus on puutteellista ja siellä on runsaasti elo pe räis tä materiaalia maata vasten. Rossitilassa on paikoin havaitta vis sa selvä mikrobiperäinen haju. Rakenteissa on ha vait ta vis sa paikoin myös vanhoja vuotojälkiä. Rakennuksen julkisivulaudoitus on taustaltaan tuulettumaton. Hir sirun gon ja laudoituksen välissä on pieni ilmaväli, mutta tuuletus on es tet ty laudoituksen alaosan virheellisellä rakenteella. Jul ki si vu laudoi tuk sen maalipinta on koko rakennuksen osalla selvästi hilseillyt ir ti ja paikoin lautojen pinnassa pintalahoa. Julkisivun puurakenteissa on

havaittavissa yleisesti selviä lahovaurioita. Erityisesti julkisivun ala-osis sa ja -koristeosissa (mm. nurkkalaudat, ikkunan pie li ra kenteet) oli havaittavia lahovaurioita. Korjaussuunnittelun lähtökohtana tulee olla, että rakennus puretaan si sä puo li sel ta osaltaan kokonaan alkuperäiselle hirsirungolle. Myös ar kis to huo neen osalta purkutyö olisi suositeltavaa suorittaa si sä puolel ta hirsirunkoon asti puurakenteiden kunnon selvittämiseksi. Seuraavaksi on esitetty energialaitoksen kiinteistön kun to tut ki mus rapor tin pääkohtia: Rakennuksen perusmuurirakenteen alaosissa on käytetty läm möneris tee nä rakennusaikakaudella tyypillisesti käytössä ollutta las tu villa le vy Tojax-eristettä. Tojax-eriste on nykytietämyksen mukaisesti hy vin herkästi mikrobivaurioituva materiaali. Vaikka rakenteeseen on teh ty ainakin osin ulkopuolisia kosteuseristyksiä jälkikäteen, on lämmön eris te perusmuurissa ollut sellaisissa olosuhteissa maan vas taisis sa rakenteissa, että sen vaurioitumista ainakin osin on pidettävä to den nä köi se nä. Tilaajan kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta Tojax-eris teen mikrobilajistoa ei lähdetty erikseen varmistamaan. Tojax-eris te ulottuu perusmuurirakenteessa 1. kerroksen lat tia pin nan yläpuolelle. Tehtyjen merkkiainetutkimuksien mukaisesti eristetilasta on selvä ilma yh teys rakenneliittymien (lattian ja ulkoseinän liitos, sekä ikkunan lii tok set) kautta sisätiloihin, joiden kautta rakenteissa olevia epä puhtauk sia pääsee myös sisäilmaan. Rakennuksen maanvarainen betonilaatta on lämmöneristetty ala puolel ta kevytsoratäytöllä (ns. papueriste). Kevytsoratäyttö on hyvin huokoi nen eristekerros, joka mahdollistaa ilmavirtauksien kul keu tumi sen rakenteessa laajasti. Tutkimuksien mukaisesti lattian ja ul ko sei nän liittymä oli epätiivis ja paikoin liittymässä havaittiin poik kea vaa mikrobiperäistä hajua. Lattian ja ulkoseinän liittymässä havaittiin ilma-vir tauk sia maaperästä sisätiloihin, joiden mukana maaperän epäpuh tauk sia voi kulkeutua sisäilmaan. Lattiapinnoitteen ta soi te ker rokses sa havaittiin ulkoseinärakenteen vieressä mikrobivaurio ja poikkea vaa hajua. Edellä olevaan perustuen tutkimuksissa on havaittu rakennuksessa eri as tei sia vaurioita ja riskejä rakenteissa, joilla on vaikutusta ra kennuk sen sisäilman laatuun. Rakennuksessa tutkimuksien kanssa osin yh tä aikaa tehtyjen sisäilman mikrobimittauksien tuloksien pe rus teella rakenteissa havaittujen vaurioiden ja riskien lisäksi sisäilmasta on mi tat tu poikkeavia mikrobiepäpuhtauksia. Havaitut tutkimustulokset se lit tä vät sisäilmasta mitattuja epäpuhtauksia ja rakennuksessa olisi ryh dyt tä vä korjaustoimenpiteisiin altisteiden poistamiseksi.

Korjauksissa ensisijaisena vaihtoehtona tulee aina olla vau rioi tu neen materiaalin ja vaurion aiheuttajan poistaminen. Joskus kui ten kin käytännössä se voi osoittautua hyvin hankalaksi toteuttaa ja täs tä syystä voidaan joutua tekemään erilaisia kevyempiä toimenpiteitä. Tois si jai se na vaihtoehtona voidaan pyrkiä rajoittamaan rakenteissa ole vien epäpuhtauksien pääsyä sisäilmaan erilaisilla tiivistys- ja kapse loin ti kor jauk sil la. Rakennuksen vaipparakenteen muodostaa pääosin massiivinen beto ni ra ken ne. Havaitut vauriot ja riskit ovat ulkoseinä ja pe rus muu ri raken tei den lämmöneristeissä massiivisten betonirakenteiden takana. Raken nuk sen massiivinen vaippa muodostaa hyvän alustan mah dolli sil le tiivistyskorjauksille. Tältä osin mahdollisille rakenneliittymien tiivis tys kor jauk sien onnistumiselle on olemassa hyvät edellytykset" Vanhan virastotalon käyttö on tällä hetkellä rakennuksen laajuuteen näh den vähäistä vaikka siellä toimiikin erilaisia käsityökerhoja ja osa toi mis to huo neis ta on vuokrattu erilaisille toimijoille. Rakennus on suo jel tu ja se on rakennushistoriallisesti merkittävä rakennus. Rakennuksen vesikatto on aiemmin laaditun kuntoarvion mukaan uu sit ta va pikaisesti, jotta vuotojen aiheuttamat vauriot eivät laajene mer kit tä väs ti. Julkisivun kunto on nyt tehdyn kuntoarvion mukaan hei koh ko ja se heikkenee nopeasti. Suurempien vaurioiden vält tä misek si myös julkisivukorjaus on tehtävä lähivuosien aikana. Suo je lusta tuk sen vuoksi nämä rakennuksen ulkovaippaan tehtävät kor jaukset on tehtävä rakennuksen tulevasta käytöstä tai käyttämättä jät tämi ses tä huolimatta. Energialaitoksen talon osalta, lukuun ottamatta entistä poliisin päätyä, on tilojen käyttöaste korkea. Rakennuksessa sijaitseville toi minnoil le ei ole tällä hetkellä vaihtoehtoista sijoituspaikkaa, vaan toi minto jen jatkuminen nykyisissä tiloissa tulisi mahdollistaa kor jaus toi menpi tei den avulla. Kuntotutkijan mukaan tiivistyskorjauksien on nis tu misel le on hyvät mahdollisuudet rakennuksen massiivisen be to ni rungon ansiosta. Kunnan virastotoimintojen henkilöstön sijoittamisesta väistötiloihin on tehtyjen päätösten mukaisesti (KH 18.4.2016 80 ja KV 9.5.2016 23) nykyinen kunnanvirasto jää tyhjilleen syksyllä 2016. Ra ken nuksen jäädessä tyhjilleen ei rakennuksen kokoushuoneita voi da enää käyttää tai vuokrata eteenpäin. Vanhan virastotalon käyt tö esimerkiksi kurssitoimintaan on myös epävarmaa tu le vai suu des sa. Energialaitoksen kiinteistön toimistopäädyssä olevia ny kyi siä tiloja voitaisiin sisäilmakorjaustöiden jälkeen käyttää sekä ko kous- että harrastustiloina esimerkiksi yhdistysten ja muiden toi mi joi den tarpeita ajatellen.

Kunnan tulevaisuuden tilatarpeita määrittelee merkittävästi myös käyn nis sä olevat valtakunnalliset uudistukset. Erityisesti sosiaali- ja ter veys pal ve lui den uudistus tulee vaikuttamaan kunnan tilojen käyttöön ja tulevaisuuden tilatarpeeseen. Myös kunnan väestön ikä raken teen kehitys ohjaa kunnan palveluiden järjestämistä. Käynnissä ole van kunnan ikäpoliittisen ohjelman päivitystyön yhteydessä on todet tu, että esimerkiksi kunnan oman palveluasumisen kapasiteetti ei tu le jatkossa riittämään palvelutarpeeseen vaan kapasiteettia on lisät tä vä. Toteutettavien väistötilaratkaisujen myötä akuutti sisäilmaongelmista johtuva kor jaus ra ken ta mis tar ve on vähentynyt lukuun ottamatta ener gia lai tok sen rakennusta. Tilanne mahdollistaa kunnan tilakysymyksiä kos ke van päätöksenteon uudelleen arvioimisen ja käynnissä olevien uu dis tus ten sekä kunnan väestön ikärakenteen paremman huo mioi mi sen päätöksenteossa. Tämän johdosta kunnan tilojenkäytön ko ko nai suu den suunnittelutyötä on syytä jatkaa ja toteuttaa nyt vain vä lit tö miä toimenpiteitä vaativat kohteet. Kjoht: Kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, että: 1. kunnanvaltuuston 25.1.2016 5 mukaisia päätöksiä ei panna täytän töön, vaan ne kumotaan. 2. akuuttien sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi energialaitoksen talon osalta käynnistetään korjausrakentamishanke, jossa ra ken nukseen laaditaan sisäilmakorjaustyön rakennussuunnitelma sekä korjaus työ se los tus, joiden pohjalta tarvittava sisäilmakorjaushanke toteu te taan. 3. vanhan virastotalon suojelustatuksesta johtuen rakennuksen osalta käynnistetään korjausrakentamishanke, jossa rakennukseen laadi taan vesikaton sekä julkisivun korjaustöiden rakennussuunnitelma se kä korjaustyöselostus, joiden pohjalta tarvittavat korjaushankkeet to teu te taan. Korjaushankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa tulee ottaa huomioon myöhemmässä vaiheessa rakennukseen mahdol li ses ti tehtävät sisäpuoliset korjaus- ja muutostyöt. 4. näiden hankkeiden suunnitteluun tehdään talousarviomuutos vuoden 2016 ta lous ar vioon, yhteensä 40 000 euroa. Päätös: Kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan päätösehdotuksen.