2013-14: MUSE1081 PERUSOPINNOT, MUSEOLOGIA 25 op Perusopintojen tavoitteena on, että opiskelija saa käsityksen kulttuuriperintöprosesseista ja nykymuseoista instituutioina, joilla on erilaiset edeltäjänsä ja omat yhteiskunnan muihin intresseihin nivoutuvat tehtävänsä. Kyseessä on kenttä, jonka valtiovalta usein pyrkii pitämään suojeluksessaan ja myös kontrollissaan. Tällä kentällä on julkishallinnon toimijoita, asiantuntijoita ja tutkijoita, yritystoimijoita sekä laaja ja monipuolinen harrastajien ja asianosaisten kenttä. Perusopinnoissa painottuvat dokumentoinnin, arvottamisen ja vaalimisen prosessit. Perusopinnot suoritetaan yhden lukuvuoden aikana. Arviointi Edellytysten ja suositusten lisätiedot Jatko- ja täydennysopiskelijat suorittavat Åbo Akademin kurssiosuudet maksullisina ylimääräisten opintojen järjestelmässä (CLL, Centret för livslångt lärande). MUSE1151 Johdatus museologiaan 3 op Sirkku Pihlman Opiskelija saa käsityksen nykymuseon historiallisesta taustasta. Hän saa mielikuvan myös siitä, millaisia arvoja, tavoitteita ja toimintatapoja kulttuuriperintötyöhön liittyy ja näkee säilyttävän ja esittävän työn tutkimuksellisena haasteena. n keskeisiä käsitteitä ja näkökulmia sekä museoiden historiaa. Muistiorganisaatiot, Suomen museokenttä ja kulttuuriperintö. Luokittelu ja arvottaminen museoissa ja kulttuuriperintötyössä, niiden perusteita ja vaikutuksia. Kenelle museot ovat ja millä eri tavoilla? Luento-opetus ja ekskursio 16 t. Periodi I Osallistuminen opetukseen + kirjallinen suoritus. Kinanen, Pauliina (toim.): tänään (2007), s. 11-92. Pettersson, Susanna ja Kinanen, Pauliina (toim.): Suomen museohistoria (2010), s. 229-265, 315-331 Kallio, Kalle: Valtakunnalliset erikoismuseot. Selvitys erikoismuseojärjestelmän tilasta ja tulevaisuudesta. OKM:n julkaisuja 2012:27, luku 3. Verkossa, www.minedu.fi sekä muita ajankohtaisia aineistoja.
Keräilyn, antikvaarisen ajattelun ja museoiden historiaa 3 op Pihlman Sirkku Yleiskuvaus ÅA 1220 Kurssi antaa yleiskäsityksen länsimaisen museolaitoksen synnystä ja haarautumista myöhäiskeskiajalta nykyaikaan. Se kannustaa kriittiseen pohdintaan erityisesti niistä rooleista, jotka eri ideologioilla, poliittisille opeille ja yhteiskunnallisilla käytännöillä on ollut ja on edelleen päätöksissämme tulkita, säilyttää ja tuhota kulttuuriympäristöjä. Länsimaisen museon vaiheet. Niihin tutustuttaessa puretaan museologian oppikirjoissa mainittua "yhteistä identiteettiämme" keskustellen samalla suojelemiseen, konservoimiseen ja julkiseen näytteillepanoon kytkeytyvistä valinnoista. Mistä vaiettiin, mitä unohdettiin ja mitä tuhottiin. Periodit III, IV Kirjallinen tentti. Kirjallinen tentti, joka suoritetaan kevätlukukaudella laitostenttipäivänä. Eilean Hooper-Greenhill: Museums and the Shaping of Knowledge, Routledge 1992, 215 s. Anthony Alan Shelton: Cabinets of Transgression: Renaissance Collections and the Incorporation of the New World. Ed. John Elsner and Roger Cardinal: The Cultures of Collecting. Reaction Books, 1994, s.177-203. Timo Muhonen: Kolme ajallista näkökulmaa ukonvaajoihin. Kivikauden kiviesineet myöhempien aikojen kuriositeetteina Kuriositeettikabi.net 3/2006 Francis Haskell: History and its images, Art and the Interpretation of the Past. Yale University 1993, s. 236-252 (The Museé des Monuments Francais). Pertti Grönholm: Muistomerkkejä ja kolaroivia kertomuksia. Vuoden 2007 pronssisoturikiista ja yhteisöjen kulttuuriset työkalut. Toim. Pertti Grönholm ja Anna Sivula: Medeiasta pronssisoturiin. Kuka tekee menneestä historiaa? Historia mirabilis 6, Turun Historiallinen Yhdistys 2010, s. 82 109. Sirkku Pihlman: Museo ja ympäristö. Toim. Pauliina Kinanen, museologia tänään, Suomen museoliitto 2007, s. 210-234. Huom! Kirjallisuuteen saattaa tulla muutoksia! Kirjallisuus tentitään vuonna 2014 kevätlukukaudella Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan laitostenttipäivänä Sirkku Pihlmanille. Tenttiin ilmoittaudutaan 10 päivää aikaisemmin Nettiopsussa tai tentti-ilmoittautumiskuorella. Kokoelmien ja rakennetun ympäristön hoito 4 op
Sirkku Pihlman, opettajat Mats Sjöström, Eija Suna Yleiskuvaus ÅA 1221 Valmiudet ylläpitää aineellista kulttuuriperintöä ja dokumentteja, jotka tukevat yhteiskunnallista ja yksilön muistamista. Kokoelmien vauriotekijät ja niiden vaikutus. Varastointi, museoturvallisuus, eri materiaalien (orgaaniset aineet, tekstiilit, taideteokset, metallit) hoitomenetelmiä. Ennaltaehkäisevä konservointi. Rakennuskonservointi ja vanhan rakennuksen ylläpidon perusteita. Konservoinnin etiikkaa. Luennot noin 20 t, pakolliset ekskursiot Periodi II Osallistuminen opetukseen + kirjallinen tentti. Noin 200 s. kirjallisuutta, mm. osia teoksista Fjæstad, Monika (red.): Tidens tand (1999); Kaila, Panu: Talotohtori (useita painoksia); Riitmotti ja sapluuna. Rakentaminen ja asuminen isomummun aikaan (Turun maakuntamuseo 2002/2012) sekä mahdollisesti muuta kirjallisuutta. Tidens tand kertaa luennoilla esitettyjä asioita. Ilmoitettuihin osiin on tutustuttava huolellisesti, jos ei voi osallistua Mats Sjöströmin luennoille. Ekskursioille osallistuminen on hyvin tärkeää. MUSE1097 Museot yhteiskunnallisina toimijoina 4 op Sirkku Pihlman, opettajat Maija Mäki, Kalle Kallio, Juhani Ruohonen Opintojakson tavoitteena on nähdä kulttuuriperintötyö ja museo monitasoisena ja -tahoisena toimintakenttänä ja oppia tarkastelemaan sitä kontekstissaan, erilaisten ja eri tavoitteisten toimijoiden intressikenttänä. Tavoitteina ovat kulttuuriperintötyön ammatillisen ja hallinnollisen organisaation tuntemus Suomessa, kansainvälisten museo-organisaatioiden ja ammattieettisten sääntöjen tuntemus sekä Suomen alaa ohjaavan lainsäädännön tuntemus. Opintojaksossa tarkastellaan museoiden merkitystä paikallisena, alueellisena, valtakunnallisena ja kansainvälisenä sekä historiallisena toimijana; museota yhteistyökumppanina, yhdistystoiminnan osana, voimavarana ja kulttuuripalveluna sekä museota muistiorganisaation osana. Lisäksi tarkastellaan museoita myös työnantajina.
Verkkokurssi Periodit III, IV Osallistuminen opetukseen. Osallistuminen opetukseen ja kurssitehtävien suorittaminen Keskeinen museotyöhön vaikuttava lainsäädäntö; Kinanen Pauliina (toim.) tänään, s. 93-132, 210-239; Susanna Pettersson & Pauliina Kinanen (toim.): Suomen museohistoria, s. 27 93, 129-152; viranomaisten ja museoiden verkkoaineistoja; Museotyön eettiset säännöt ja ajankohtaista tehtäviin liittyvää kirjallisuutta. MUSE1115 Kokoelmat ja dokumentointi 3 op Sirkku Pihlman, opettajat Sirkku Pihlman, Christian Hoffmann, Tiina Mahlamäki ja Maija Mäki. Perustiedot Suomen museoiden tallennus- ja tutkimusvastuun sekä suojeluvastuun jakautumisesta. Kyky tehdä perusteltuja ratkaisuja museokokoelman muodostamiseen ja hallintaan liittyvissä kysymyksissä. Museokokoelmien muodostumisen historiaa, erilaiset museokokoelmat. Kokoelman muodostaminen ja täydentäminen. Kokoelman dokumentointi ja luettelointi, kokoelmiin liittyvä tutkimustoiminta, etiikka ja juridiikka. Arkistoinnin perusteet ja arkistoihin liittyvä henkilötieto-, tekijänoikeus- ja julkisuuslainsäädäntö. Luennot ja harjoitukset 20 t, Useita ekskursioita museoihin ja arkistoihin. Periodit I, II Osallistuminen opetukseen. Osallistuminen opetukseen. Maija Mäen osuudesta oma kirjallinen tehtävä. Lisäki 2 esseetehtävää. Heinonen, Jouko - Lahti, Markku: n perusteet (2001 tai myöh.): 73-115; Kinanen, Pauliina (toim.): tänään (2007): 136-201; Hämäläinen, Tuula: Taiteen lahja. Taidemuseon kokoelmiin liittyvistä testamentti-, lahjoitus- ja talletusehdoista (KEHYS 2003); Rajakari, Päivi: Taidemuseoiden kokoelmapolitiikka ja resurssit (KEHYS 2006);
Luonnontieteellisen keskusmuseon uusi vuosikertomus.www.luomus.fi/julkaisut/ <http://www.luomus.fi/julkaisut/> Sekä ajankohtaisia verkkoaineistoja Rakennetun ympäristön dokumentoinnin lähtökohtia 4 op Sirkku Pihlman, opettajat Petra Gyllenberg ja Jussi Lehtonen Yleiskuvaus ÅA 1222 Kulttuuriympäristön, erityisesti rakennusten, dokumentoinnin perusteiden käytännöllinen tuntemus. Kyky nähdä rakennettu ympäristö monien erilaisten toimijoiden arvoiltaan usein ristiriitaisena kenttänä. Kyky tarkastella kohdetta suojelullisten arvojen kannalta ja perustella tätä näkökulmaa. Miksi ja miten rakennettua ympäristöä dokumentoidaan kulttuuriperintönä. Valokuvadokumentoinnin perusteet. Rakennusdokumentoinnin perusteet. Rakennetun ympäristön arvottamisen erityiskysymyksiä. Ohjattu kenttätyöharjoitus, jossa opiskelija dokumentoi kohdetta valokuvaten, mitaten, piirtäen ja havaintoja kirjaten sekä mahdollisuuksien mukaan myös haastatellen. Luennot, kenttätyöharjoitus. Periodi IV Osallistuminen opetukseen, kenttätyön raportointi + essee. Opetukseen osallistuminen on pakollista. Kenttädokumenttien muokkaaminen arkistoitaviksi ryhmätyönä. Essee dokumentoidun kohteen arvoista. Arvottamiseen liittyvää ja harjoituskohteen mukaan valikoituvaa kirjallisuutta ja verkkoaineistoa. MUSE1116 Näyttelytoiminnan ja museopedagogiikan perusteita 2 op Sirkku Pihlman, opettajat Johanna Lehto-Vahtera ja Satu Reinikka. Museoiden kommunikaatiotapojen tuntemus. Käsitys museosta opetuksen, kasvatuksen ja viihtymisen välineenä. Näyttely esittämisen tapana ja kommunikaatiomuotona. Museopedagogiikan lähtökohtia. Opetuksen toteutustavat Luento-opetus.
Luennot, ekskursiot Essee. kaksi lyhyttä esseetä Heinonen, Jouko - Lahti, Markku: n perusteet (2001 tai myöh.), luku 11.5. Näyttelyn toteuttaminen, 170-173; Kinanen, Pauliina (toim.) tänään (2007), 245-341; Muhonen Timo & Lehto-Vahtera Johanna (toim.) Ikuinen raunio (2009), 64-76; Ajankohtaisia verkkoaineistoja MUSE1117 Museoharjoittelu I 2 op Sirkku Pihlman Opiskelija osaa hakea itselleen harjoittelu- tai työpaikkaa. Hän saa kokemuksen museon toiminnasta, museotyön erilaisista osa-alueista ja museosta työympäristönä ja pystyy suhteellisen itsenäiseen toimintaan harjoitellun kaltaisten tehtävien parissa. Harjoittelusta annetaan tietoa syksyllä järjestettävässä harjoitteluinfossa. Ohjattu harjoittelu ammatillisesti hoidetussa museossa tai muuten museoammatillisessa ohjauksessa. Harjoittelussa opiskelija soveltaa museologian opintojaksojen aikana omaksumiaan teoriatietoja käytännön museotyössä ja kohtaa uusia tilanteita. Harjoittelussa on kyse museotyön opiskelusta ja museoiden työkulttuuriin tutustumisesta. Harjoitteluun kuuluu monenlaisia museoammatillisia työtehtäviä. Työharjoittelu. Työharjoittelu noin kuukauden ajan, harjoitteluraportti, palautekeskustelu. Hyväksytty/hylätty Perusopintojen harjoittelusta on hyvä sopia ajoissa ensimmäisenä opiskeluvuonna. Harjoittelu on parasta tehdä kun perusopintojen muut jaksot on suoritettu. Ohjauksesta vastaa harjoittelupaikka. Suorituksen hyväksyy Sirkku Pihlman kirjallisen raportin ja palautekeskustelun pohjalta. Myös raportoitu aiempi museotyökokemus voidaan hyväksyä perusopintojen harjoitteluksi. Samoin muuta kulttuurisektorin työtä on mahdollista hyväksyä osaksi museoharjoittelua. Museoharjoittelusta on ohjeistus museologian nettisivuilla. harjoitteluohjeet
MUSE1100 AINEOPINNOT, MUSEOLOGIA 35 op n aineopinnoissa painopiste on kommunikaatiossa: miten kulttuuriperintö ja museot vaikuttavat yhteiskunnassa? Mitkä ovat erityisiä niihin liittyviä kommunikoinnin tapoja? Opiskelija perehtyy näyttelyyn kommunikaation muotona, museon ja kulttuuriperintökohteiden tarjoamiin toiminnan, kuten oppimisen ja virkistäytymisen mahdollisuuksiin, museon yhteiskunnalliseen muistamis- ja kasvatustehtävään ja siihen, miten museo tavoittaa asiakkaansa ja toimii yhdessä muiden kanssa. Aineopinnoissa perehdytään myös lähemmin johonkin aineellisen kulttuuriperinnön osa-alueeseen ja sen museologisiin erityiskysymyksiin. Museoita tarkastellaan kriittisesti vastuullisina yhteiskunnallisina ja kulttuuripoliittisina toimijoina. Kysytään, mistä museoiden tavoitteet tulevat, mitkä ovat museoiden keskeiset tehtävät nykyään ja mitkä niiden keinot tavoitteidensa toteuttamiseksi. Aineopinnot suoritetaan 6-7 periodissa. Arviointi MUSE1155 Näyttelyt ja pedagoginen toiminta 7 op Pihlman Sirkku ja kurssien opettajat Moniaististen museoille ominaisten ilmaisukeinojen perusteiden osaaminen. Kiinnostus ja perehtyneisyys museoon tulkitsijana. Halu ja kyky tunnistaa asiakkaiden monenlaisuus ja ottaa se huomioon, kun kommunikaatiota suunnitellaan ja toteutetaan. Taito ja rohkeus tarttua eteen tuleviin näyttelytehtäviin. Valmius soveltaa museon keskeisiä kommunikaatiokeinoja. Teoreettinen ja käytännöllinen tutustuminen näyttelyyn muotona ja välineenä, jolla on historiansa. Museo- ja kulttuuriperintöpedagogiikan teorioita ja käytäntöjä. Näyttelysuunnittelun perusteita. Museon vaikuttavuuden kysymyksiä. Eri vuosina painottuvat museokommunikaation eri osa-alueet ja keinot. Kurssilla tehdään käytännön harjoituksia. Luento-opetus, harjoitukset, ekskursiot Kurssi järjestetään seuraavan kerran syksyllä 2014. Pyritään toteuttamaan yhteistyökumppaneiden kanssa. Osallistuminen opetukseen + harjoitustehtävät. Harjoituksiin osallistuminen on pakollista. Pienimuotoisen näyttelyn suunnittelu ryhmätyönä: pienoismalli ja kirjallinen sekä suullinen selostus. Ilmoitetaan 2014. Kurssi tarjotaan 2014 alkaen joka syksy. MUSE1120 Museoiden markkinointi 3 op Sirkku Pihlman, opettajat NN
Opiskelija osaa tarkastella museon vahvuuksia ja asiakkaiden tarpeita ja millaisin keinoin niitä saadaan kohtaamaan. Hän joutuu pohtimaan, millaisia ovat museolle ominaiset, sen asiantuntijuuteen ja osaamiseen pohjaavat palvelut. Hän osaa kommunikoida museotyön ja kulttuuriperinnön arvoista ja museon osaamisalueesta. Opiskelija osaa tarkastella kriittisesti museon ulkoista ja sisäistä markkinointia ja kulttuuripalveluiden markkinointia laajemminkin. Hän käsittää museot laajasti vastuullisina ja aktiivisina yhteiskunnallisina toimijoina, jotka ovat osana verkostoja, tarvitsevat kumppaneita ja joiden tulee tuntea markkinoinnin mahdollisuudet ja keinot. Palveluiden markkinoinnin perusteita. Miten museo kehittää asiakassuhteitaan, palveluitaan ja verkostojaan. Museot ja kulttuuriperintö osana kulttuuriteollisuutta ja matkailualan tarjontaa. Seminaaripäivä ja/tai luennot. Osallistuminen opetukseen + essee tai harjoitustehtävä. Ilmoitetaan kurssin yhteydessä Kurssiin voi olla vaihtoehtoisia suoritustapoja. MUSE1122 Aineellinen kulttuuriperintö 5 op Sirkku Pihlman ja opettajat Kurssin suoritettuaan opiskelija pystyy taidollisesti ja tiedollisesti ja kokonaisvaltaisesti lähestymään aineellisen ja esineellisen tuotantoprosessia sekä tarkastelemaan, tallentamaan ja tulkitsemaan sitä kulttuurientutkimuksen kontekstissa ja mm. museotyön kannalta. Opetus on yhteistä kansatieteen kanssa. Kurssilla perehdytään materiaalisen kulttuurin tutkimukseen sekä vuonna 2014 erityisesti lasiin ja lasituotannon prosesseihin. Opiskelija pääsee myös kirjallisuuden kautta erikoistumaan haluamalleen aihepiirin osa-alueelle. Luennot, ekskursiot, kirjallisuus Periodit I, II Osallistuminen opetukseen, myös ekskursioihin. Luento- ja ekskursiopäiväkirja sekä essee. Osallistuttava vähintään 2/3 luennoista sekä Suomen lasimuseon ekskursioon. Suorituksena luentopäiväkirja ja lisäksi essee liittyen itse valittuun lasinvalmistuksen osa-alueeseen. Virpi Nurmi: Lasinvalmistajat ja lasinvalmistus Suomessa 1900-luvun alkupuolella (150 s.)
Virtanen Timo J. : Forssan perintö. Tekeekö Kuka työn? Meiltä ja Maailmalta. Scripta Aboensia 2 Ethnologica. Turun yliopisto, kansatiede 2003. s. 61-73. Ja valinnaisesti seuraavista kiinnostuksen mukaan: Kaisa Koivisto: Lasi taipuu. Pilkington lamino 50 vuotta. Karisto Oy 1999. Kaisu Koivisto (toim.): Champagne shamppanjanharrastajien aarteita Humppila. Lasitehdas tien varrella. Lasitutkimuksia Glass Research XIV. Suomen lasimuseo 2002. Valto Kokko, muotoilija. Lasitutkimuksia Glass Research XVI. Suomen lasimuseo 2006. Läpi näkyy ja lämmintä pitää. Suomalaista tasolasia. Lasitutkimuksia Glass Research XVII. Suomen lasimuseo 2007. (ed.): Scandinavian design beyond the myth : fifty years of design from the Nordic countries. Stockholm : Arvinius, 2006. Sekä mahdollisesti muuta valinnaista kirjallisuutta ja sivustoja. Kurssi tarjotaan museologiassa joka toinen vuosi, vaihtuvin teemoin. Se on luentojen osalta yhteinen kansatieteen kanssa, mutta kirjallisuudessa ja suoritustavassa voi olla eroja. MUSE1123 Teemaseminaari 9 op Sirkku Pihlman Opiskelija perehtyy käytännön harjoitusten, tutkimuksen ja kirjallisuuden kautta johonkin aineellisen kulttuuriperinnön tai kulttuuriperintökommunikaation osa-alueeseen tai prosessiin ja oppii samalla ryhmätyöskentelyn taitoja. Lukuvuonna 2013 2014 kurssi liittyy aineelliseen kulttuuriperintöön ja kulttuuriperintöprosesseihin. Noin kerran viikossa kokoontuva seminaari, ekskursiot, oman seminaarityön erityistehtävät. Osallistuminen opetukseen, seminaaritehtävän edellyttämät tutkimukset ja niiden raportointi. Osallistuminen opetukseen, kirjallisuuden esittely, työskentely oman tehtäväaiheen parissa, yksilö- tai ryhmätyön toteutus ja raportointi sovittavin keinoin. Kunkin yksilö- tai ryhmätyön edellyttämät materiaalit. MUSE1130 Suunnittelu ja johtaminen museoissa 3 op Pihlman Sirkku, useita opettajia Opiskelija käsittää museon tulevaisuuteen suuntautuvana toimijana, joka on riippuvainen toimintaympäristöstään ja sen muutoksista, mutta joka on myös yhteiskunnallinen vaikuttaja ja oman toimintansa suunnittelija, ohjaaja ja toteuttaja lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteineen. Hän tuntee strategia-ajattelun perusteet ja hänellä on käsitys museon johtamisesta.
Tulevaisuudenhallinnan menettelytapoja: strategia- ja muu tulevaisuusajattelu museoissa ja kulttuurihallinnossa. Museon johtamisen perusteita. HUOM! Kurssia ei järjestetä, jos museologian ja tulevaisuudentutkimuksen yhteinen kurssi arvoista ja tulevaisuustietoisuudesta toteutuu keväällä 2014. Osallistuminen opetukseen + essee. Luentoihin liittyy kirjallisuutta ja verkkoaineistoja. MUSE1125 Museoharjoittelu II 4 op Sirkku Pihlman. Ohjausvastuu harjoittelumuseossa. Aineopintojen harjoittelun jälkeen opiskelijalle on hahmottunut kokonaiskuva museon toiminnasta ja museotyön erilaisista osa-alueista. Harjoittelu antaa käsityksen museosta yhteiskunnan osana, hallinnollisena kokonaisuutena sekä aineellisen kulttuuriperinnön tallentajana, vaalijana, tutkijana ja esittäjänä Verraten itsenäinen työskentely museon eri tehtävien parissa 2 kk:n ajan siten, että ohjausta on tarvittaessa saatavilla. Harjoittelu poikkeaa tehtäviltään perusopintojen harjoittelusta ja täydentää sitä. Työharjoittelu. Harjoittelu noin 2 kk:n ajan, harjoitteluraportti, palautekeskustelu Hyväksytty/hylätty Aineopintojen harjoittelun voi suorittaa perusopintojen harjoittelun välittömänä jatkeena (jos pääsee 3 kk:n palkalliseen, tuettuun harjoitteluun) tai erillisenä harjoittelujaksona. harjoitteluohjeet Valinnaisia aineopintojen kursseja 2 5 op MUSE1121 Ekskursiot ja seminaarit 4 op Sirkku Pihlman Opiskelija tutustuu tällä hetkellä käytävään kulttuuriperinnön ja taiteen alan keskusteluun ja ajankohtaisiin kysymyksiin. Hän tapaa museoalan ja sen sidosryhmien toimijoita ja osaa tarkastella museoita erilaisissa
toimintaympäristöissä. Hän osaa analysoida ja vertailla, miten museot tulkitsevat tiettyjä opiskelijaa itseään kiinnostavia aihealueita ja miten kommunikoivat ajankohtaisista yhteiskunnallisista aiheista. Vastuuhenkilön kanssa sopien opiskelija osallistuu erilaisiin kulttuuriperintöalan seminaareihin ja ekskursioihin tutustuen museoiden näyttelyihin ja yleisötoimintaan ja muuhun kulttuuriperintökommunikaatioon yhteensä noin 5 päivän ajan. Kokemuksista laaditaan pohdiskelevat raportit, 2-3 sivua/päivä. Jakson voi mielellään suunnitella jonkin teeman ympärille, kuten pedagogiikka, monikulttuurisuus, museokommunikaation kannanotot, museon yhteiskuntasuhteet, kulttuuriperinnön markkinointi. Jakson voi suorittaa myös esim. ulkomaanekskursiolla, jonka pohjalta laaditaan vastaavat raportit. Muu. Ekskursio- ja seminaariraportit, jotka toimitetaan yhdellä kertaa suorituksen vastuuhenkilölle. Suositellun suoritusajankohdan lisätiedot Vapaa Huom! Kurssin voi suorittaa 2 5 op:n laajuisena aineopintojen viimeisenä kurssina, jonka avulla saadaan 35 op täyteen. MUSE1154 Authenticity and its Variations in Visual Culture 5 op Natasha BulatovicTrygg The course participants will become familiar with: the evolutional changes in concepts of authenticity and originality; the variety of replication processes and their origins; necessity of art replication practices; the variety of material, visual and written sources, available to support the research on this subject matter; the current practices and researches regarding the authenticity of the artworks and knowledge what can be gained by studying their copies, replicas or simulations; the theoretical material with direct relevance to the subject matter and the field of art history; the wide range of skills in work on a specific theme or material; selecting, evaluating and applying suitable methodology to the object of study; presenting the work orally and in written form (through workshop practice and essay writing) The course is designed to give a wide perspective of terms and practices in art and visual culture regarding concepts of originality and replication. It will present multidisciplinary and cross-cultural framework of the study engaged by various scientific and art object as case studies. Opetuskielet englanti, suomi Lectures, readings, essay. The course will be evaluated by essay writing. For further information and remarks of criteria used, participants should take part of Moodle program. Language of teaching will be primarily English. Essays will be accepted in English and Finnish. Lectures, readings, essay
Language of teaching will be primarily English. MUSE1152 Kulttuurinen kestävyys 5 op Sirkku Pihlman, opettajina Katriina Siivonen ja useita muita opettajia Kurssilla käsitellään kulttuurin suojelua, kulttuurin kehittämistä ja kulttuurin hyödyntämistä yhteiskunnallisessa ja taloudellisessa kehittämistyössä. Kurssin laajan näkökulman mukaan sekä suojelun ja kehittämisen kohteet että suojelu ja kehittäminen ideoina ja toimenpiteinä nähdään kulttuurin osina. Kulttuurisen kestävyyden näkökulmasta tarkastellaan muun muassa kulttuuriperinnön tuottamista ja hyödyntämistä sekä sosiokulttuurista osallisuutta kehittämistyössä. Kurssilla käydään läpi kulttuurin ja kulttuurisen kestävyyden käsitteitä. Suhteessa näihin käsitteisiin paneudutaan kulttuuriperintöön liittyviin kansainvälisiin ja kansallisiin säädöksiin sekä kulttuurin suojelun, kehittämisen ja hyödyntämisen periaatteisiin. Tämä lisäksi kurssilla esitellään eri alojen asiantuntijoiden luennoimina kulttuurisen kestävän ajatuksia käytännön esimerkkien avulla. Luentoja 18-20 t sekä ekskursiopäivä. Osallistuminen opetukseen. Osallistuminen luennoille ja ekskursiolle, oppimispäiväkirja ja oheiskirjallisuuden käyttö Ilmoitetaan myöhemmin Kurssi toteutetaan joka toinen syksy ja se on ohjelmassa 2014. Kurssi kuuluu kestävän kehityksen koulutusohjelman KEKO-opintoihin. Kurssi on avoin kaikille yliopiston opiskelijoille. Kurssille ilmoittaudutaan. Ilmoittautumisesta lähemmin museologian kotisivuilla. Tarjonta:, KEKO-opiskelijoille, kaikille Turun yliopiston opiskelijoille. MUSE1153 Tulevaisuudentutkimuksen erikoiskurssi 5 op Pihlman Sirkku Kurssilla käsitellään arvoja ja tulevaisuuteen suuntautumista sekä tulevaisuudentutkimuksen että museotyön näkökulmasta. Kurssin tuottaa museologia yhdessä kansatieteen ja Tulevaisuuden tutkimuksen laitoksen kanssa. Luentosarja järjestetään mahdollisesti jo keväällä 2014.
MUSE1098 n puutarhakurssi 2 op Pihlman Sirkku Opiskelija ymmärtää puutarhan ja sen kasvit ja kasvikannat osana vaalittavaa ja vaikuttavaa kulttuuriperintöä. Hän ymmärtää museon merkityksen ja toimintamahdollisuudet osana tätä vaalinnan, esittämisen ja vaikuttamisen prosessia. Ohjattua puutarhatyötä museossa tai muussa kulttuuriperintökohteessa noin viikon ajan. Kurssille voi liittyä perehdyttävä ennakkotehtävä. Kurssi toteutetaan yhteistyössä puutarhakohteen henkilökunnan kanssa ajankohtaisen puutarhatyön parissa. rakentuu vuosittain tehtävän erikoisluonteen pohjalta. Kurssi pyritään tarjoamaan vuosittain toukokuun tai syyskuun alussa noin viikon mittaisena kenttäjaksona.