Nuorten huumeiden käyttö ja lääkkeiden väärinkäyttö Kainuussa Virta Kainuu Mirja Kettunen 14.9.2012 Taustaa Syksyllä 2011 Kainuun kunnissa nousi esille huoli nuorten huumeiden ja lääkkeiden päihdekäytöstä Asiaa selvitettiin helmikuussa 2012 kainuulaisille toimijoille tehdyllä kyselyllä Kyselyllä selvitettiin nuorten 15-29 -vuotiaiden nuorten huumeiden ja lääkkeiden väärinkäyttöä Myös nuorilla todetun HIV:n ja hepatiitin esiintyvyyttä selvitettiin
Mitä huumeet ovat? Huumausaineet jaetaan klassisiin ja synteettisiin huumausaineisiin. Stimulantit ovat piristeitä, kuten amfetamiini, kokaiini, ekstaasi ja muut stimulantit. Kannabista ovat marihuana, hasis ja muu kannabis. Opiaatit ovat voimakkaita kipua poistavia aineita, joita jalostetaan unikonkukasta (esim. heroiini) tai jotka ovat synteettisiä lääkekäyttöön kehitettyjä opioideja (esim. buprenorfiini ja metadoni). Rauhoittavia lääkkeitä ovat psykoosi- ja neuroosilääkkeet sekä unilääkkeet. Erityisesti bentsodiatsepiinit, mutta myös neuroleptit ja barbituraatit. Sekakäyttö tarkoittaa useiden päihteiden samanaikaista tai peräkkäistä käyttöä. Kyselyyn vastanneet Maakunnan sosiaali- ja terveystoimialan eri yksiköitä: perhepalvelut (lastensuojelu, aikuissosiaalityö), mielenterveystyö, Kainuun A- klinikka, nuoriso- ja vapaa-aika, Kainuun ammattioppilaitos Kuntien toimijoita: perusopetus, vastaanottokeskus Erityissairaanhoitopiiri, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto, työvoiman palvelukeskus, TE- toimisto, poliisi, seurakunta, etsivä nuorisotyö Yhdistyksiä: 4H- yhdistyksiä, Kajaanin työttömien yhdistys ry, Paltamon työvoimayhdistys ry Maakunnan hankkeita: Kuntouttava työtoiminta, Kainuun tieto toiminnaksi- hanke, Työsilta- hanke Huumeiden ja lääkkeiden väärinkäyttöä koskevaan kyselyyn saatiin vastauksia 79 toimijalta. Useissa työyksiköissä kyselyyn on vastattu työtiimeittäin (Kyselyjä lähetettiin n. 250 toimijalle henkilökohtaisesti (vastausprosenttia ei voi laskea)
Kyselyn rajoitteet Vastaajien antamat lukumäärät olivat erilaisia (vaihteluväli oli suuri). Korkeimmat luvut ovat asiantuntijaorganisaatioiden (esim. sosiaalitoimi, A-klinikka) antamia KYSYMYS 15 29 -VUOTIAITTEN NUORTEN HUUMEIDEN/LÄÄKKEIDEN PÄIHDEKÄYTÖSTÄ Kuinka monta varmaa nuorta huumeiden käyttäjää on asiakkaanasi/työtiimisi asiakkaana? 15-17 -vuotiaat 18-29 -vuotiaat Kuinka monen nuoren asiakkaan epäilet tai arvioit lisäksi käyttävän huumeita? 15-17 -vuotiaat 18-29 -vuotiaat
Alue Arviot huumeiden käyttäjämääristä (Mm. kannabis (marihuana ja hasis), amfetamiini, heroiini, opiaatit, LSD ja ekstaasi) Varmat 15-17 -vuotiaat käyttäjät Varmat 18-29 -vuotiaat käyttäjät Epäillyt 15-17-vuotiaat käyttäjät (Varmojen lisäksi) Epäillyt 18-29 -vuotiaat käyttäjät (Varmojen lisäksi) Yhteensä Kajaani, Paltamo, Ristijärvi 3 46 15 200 264 Kuhmo, Sotkamo 1 13 10 20 44 Hyrynsalmi, Suomussalmi Puolanka 4 6 10 10 30 YHTEENSÄ 8 65 35 230 338 Mitä huumeita käytetään Kainuussa Kannabis 57 Amfetamiini 17 Opiaatit, heroiini 15 Gamma/lakka 11 MPDV 6 Sieniä (suippolakkisienet) 6 Ekstaasi 5 LSD 2 Kokaiini 1 Päivänsinikukan siemenet 1 Ayahuska 1 Vastaajilla oli mainintoina useita eri huumeita samassa vastauksessa.
Onko huumeiden käyttö lisääntynyt/vähentynyt viimeisten viiden (5) vuoden aikana Lisääntynyt Pysynyt ennallaan Vähentynyt Ei vastausta Yhteensä Kajaani, Paltamo, Ristijärvi 84% 13% 0% 3% 100% (N=39) Kuhmo, Sotkamo 71% 17% 6% 6% 100% (N= 17) Hyrynsalmi, Suomussalmi, Puolanka 70% 20% 0% 10% 100% (N=20) Yhteensä 78% 16% 1% 5% 100% (N=76) Mistä nuoret saavat huumeita Tuttavapiiri/ Kaverit 30 Katukauppa/ välittäjät 21 Kotikasvatus 19 Netti (ostetaan siemeniä, huumeita) 17 Isoista kaupungeista tai isommilta paikkakunnilta 10 Muualta tulleilta opiskelijoilta 1 Matkailijoilta 1
Miten nuorten huumeiden käyttö näkyy työssäsi Nuorten huumeidenkäyttö on jokapäiväistä perustyötä: lisääntyneinä käyntimäärinä, elämänhallinnan ongelmina, sosiaalisina ongelmina, asunnottomuus, rikollisuus, syrjäytyneisyys, koulun/työn keskeytymisenä, työttömyytenä, parisuhdeongelmina, lasten menettämisenä, ulkonäkö vanhenee nopeasti nuorena. Vaikea saada terveystarkastukseen. Eivät sitoudu jatkohoitoon. Seisovina silminä, velkojen takia hätääntynyttä ja hermostunutta asiointia, arkielämän hallitsemattomuutena, passiivinen tai yliaktiivinen asioiden hoito. Erittäin epävakaista käytöstä, ajoille saapumattomuutta, yht äkkiä asiakasajalla tulee puhelinsoitto ja nuori häipyy kesken keskustelun, eikä nuorta tavoiteta päiväkausiin, eikä kukaan tiedä, missä on Kannabiksen käytöstä on tullut muoti-ilmiö ja satunnaiskäyttöä ei pidetä nuorten keskuudessa mitenkään vaarallisena. KYSYMYS 15 29 -VUOTIAITTEN NUORTEN LÄÄKKEIDEN VÄÄRINKÄYTÖSTÄ Kuinka monta varmaa lääkkeitä väärinkäyttävää nuorta on asiakkaanasi/työtiimisi asiakkaana? 15-17 -vuotiaat 18-29 -vuotiaat Kuinka monen nuoren asiakkaan epäilet tai arvioit käyttävän lääkkeitä väärin? 15-17 -vuotiaat 18-29 -vuotiaat Punaisella varoituskolmiolla merkittyjä keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä ovat esimerkiksi unilääkkeet, rauhoittavat lääkkeet, monet psyykenlääkkeet, voimakkaat kipulääkkeet, eräät antihistamiinit sekä yskänlääkkeet
Arviot lääkkeiden väärinkäyttömääristä. Alue Kajaani, Paltamo, Ristijärvi Kuhmo, Sotkamo Varmat 15-17 -vuotiaat käyttäjät 5 2 Varmat 18-29 -vuotiaat käyttäjät 35 15 Epäillyt 15-17-vuotiaat käyttäjät (Varmojen lisäksi) 9 13 Epäillyt 18-29 -vuotiaat käyttäjät (Varmojen lisäksi) 110 30 YHTEENSÄ 159 60 Hyrynsalmi, Suomussalmi, Puolanka 1 12 5 22 40 YHTEENSÄ 8 62 27 162 259 Onko lääkkeiden päihdekäyttö lisääntynyt/vähentynyt viimeisten viiden (5) vuoden aikana Lisääntynyt Pysynyt ennallaan Vähentynyt Ei vastausta Yhteensä Kajaani, Paltamo, Ristijärvi 83% 15% 0% 2% 100% (N=39) Kuhmo, Sotkamo 71% 17% 6% 6% 100% (N= 17) Hyrynsalmi, Suomussalmi, Puolanka 55% 40% 0% 5% 100% (N=20) Yhteensä 72% 23% 1% 4% 100% (N=76)
Mistä nuoret saavat lääkkeitä Lääkäreiltä resepti lääkkeisiin 33 Tuttavapiiri/ Kaverit 28 Katukauppa 25 Koti, isovanhemmat, muut sukulaiset (varastamalla) 15 Netti (ostetaan siemeniä, huumeita) 2 Mitä pkv- lääkkeitä käytetään Kipulääkkeitä Rauhoittavia Unilääkkeitä Korvaushoitolääkkeitä MM. Lyrica, Opamox, Panacod, Burana, Diapam, Temgesic, Mirtazapin, Rivatril, Tenox, Bentsodiatsepiinit
Miten nuorten lääkkeiden päihdekäyttö näkyy työssäsi. Sekava käytös, hermostunut 12 Poissaolot koulusta 9 Sitoutumattomuus palveluihin 8 Velkaantuminen, elämänhallintaongelmat 8 Rikollisuus 8 Sosiaaliset ongelmat, syrjäytyneisyys 5 Ahdistus, masentuneisuus 5 Väsymys, uneliaisuus 4 Välinpitämätön, piittaamaton 4 Lääkehakuisuutta vastaanotolla 4 Keskittymiskyvytön 4 Ei työkuntoinen, poissa työstä 3 Vierotusoireet 3 Mielialan vaihdokset 2 Lääkkeiden ja alkoholin sekakäyttö 2 Unettomuus 1 Lasten menettäminen 1 Heikomman potilaan hyväksikäyttö (lääkkeiden vieminen) 1 Paniikkihäiriö 1 Yhdellä toimijalla on ollut monia mainintoja eri asiosita. Koottu tukkimiehen kirjanpidolla. Miten nuorten lääkkeiden päihdekäyttö näkyy työssäsi. Lainauksia toimijoiden kommenteista. Väsymyksenä, poissaoloina, hitaina liikkeinä. Sekakäyttäjiä paljon. Lääkkeitä nautitaan yhdessä alkoholin kanssa. Lääkkeiden käyttöä perustellaan erilaisten kipujen lievittämiseksi, mutta annostukset ylittävät usein resepteissä mainitut määrät. Lääkkeiden käyttöä pidetään nuorten keskuudessa hyväksyttävänä, "koska ne kuuluvat hoitoon". Jonkin verran asiakkaita joilla useita päivystyspoliklinikalla käyntejä lääkkeiden vaikutusten takia. Aikataulujen muistamisen ja huolehtimisen vaikeus koulussa ja muissa asioissa, vapaa-ajalla esiintyvät sosiaaliset ym. ongelmat. Yleensä elämänhallinnan vaikeutta. Tällaiset asiakkaat yleensä myös lastensuojelun seurannassa. Kuten muukin päihteiden väärinkäyttö: nuori ei kykene sitoutumaan mihinkään normaaleihin nuorten juttuihin, piittaamattomuus normaaleista velvoitteista, rikollisuus, hallitsemattomat pikavippivelat Nuorten huumeidenkäyttö on jokapäiväistä perustyötä: lisääntyneinä käyntimäärinä, elämänhallinnan ongelmina, sosiaalisina ongelmina: asunnottomuus, rikollisuus, syrjäytyneisyys, koulun/työn keskeytymisenä, työttömyytenä, parisuhdeongelmina, lasten menettämisenä, ulkonäkö "vanhenee" nopeasti jo nuorena. Nuorten moniongelmaisuutena. Läsnä, mutta poissaoleva, välinpitämättömyys ja väsymys ja hermostuneisuus, välillä on normaali päivä ja sitten voi olla sekavan olotilan päiviä. Asiaa on todella vaikea arvioida ja välillä todeta, että onko kysymyksessä hoito vai lääkkeiden väärinkäyttö. Poissaoloina työtoimintapaikoilta, sekavuutta, väsymystä, poissaoleva olemus, mielialan vaihtelut, masentuneisuus. velkaantuminen, rikollisuus. Lääkevieroituksia, lääkkeet loppu tai "koira syönyt reseptin "-tyyppisiä uuden reseptin pyytäjiä tai hakeudutaan osastolle lääkehoidon toivossa. Reseptin väärennös yrityksiä. Osastohoidossa sopimusten kiertämistä, lääkkeitä tulee osastolle muiden mukana. Heikomman potilaan hyväksikäyttöä (toinen säästää lääkkeet ja luovuttaa eteenpäin)
Ideoita ja ajatuksia nuorten päihdepalveluihin liittyen, luokiteltu toimijoiden vastauksista Riittämättömät päihdepalvelut, nuorille vierotus- ja päihdekuntoutusyksiköitä Alle 18- vuotiaille päihdepalveluita (puuttuu). Minne ohjata? Jatkohoito Päivätoimintaa, ryhmätoimintaa, matalan kynnyksen palveluita tarvitaan Verkostoituminen, yhteistyö eri tahojen kanssa, tiedon kulku Varhainen puuttuminen/ennaltaehkäisy, tieto ajoissa Kokemusasiantuntijoiden käyttäminen, ammatilliset tukihenkilöt, vertaistuki Kouluihin tietoa huumeista, lisää infoa nuorille esim. netin kautta Jalkautuva työote Perhe mukaan Koulutus huumeista/ huumeiden käytön tunnistamiseen liittyvää koulutusta Ideoita ja ajatuksia nuorten päihdepalveluista toimijoiden suoria kommentteja Matalan kynnyksen päivätoimintapaikka tarvitaan Kainuuseen, päihdepalveluita alaikäisille ei lainkaan. Päihdepalveluiden resurssit riittämättömät... Nuoret tarvitsevat nimenomaan heidän ikäryhmälleen suunnattuja matalan kynnyksen palveluja lähellä heidän omaa jokapäiväistä elämäänsä (koulut, harrastuspaikat). Hoito raskaissa erityispalveluissa vanhojen käyttäjäkonkareiden keskellä linkittää nuoria turhan hyvin päihdemaailmaan. Kouluihin enemmän terveydenhoitajia, kuraattoreita ja sairaanhoitajia, netin kautta ohjausta ja neuvontaa, palveluohjausta, kenttätyötä. Perheet mukaan enemmän, vanhemmilla voi olla sama problematiikka. Nuorten palveluihin panostettava. Onko A-klinikka oikea apu nuorelle huumeidenkäyttäjällä vai olisiko joku muu mahdollisuus? Narkomaanien ryhmiä ei juuri ole, kun ei ole vetäjiä (AA). Nuorten päihdepalveluista ei ainakaan Kainuussa kukaan oikein vastaa. Tehtävä olisi annettava jollekin taholle selvästi. Olisi edes joku osoite, johon heitä ohjata. Jalkautumista, kohtaamista, iltapäivään sijoittuvaa mielekästä tekemistä.
Ideoita ja ajatuksia nuorten päihdepalveluista Olisi hienoa, jos meillä terveydenhoitajilla olisi joskus käytettävissä päihdetyöntekijän palvelut. ammattitaitoa on, mutta minne nuori ohjataan, kun omat keinot loppuvat kun kyse on riippuvuudesta, tarvitsee päihdetyön ammattilaisen Enemmän työntekijöitä päihdepalveluihin, erilaisia menetelmiä käyttöön, pelkkä keskustelu ei riitä vaan pitäisi olla toiminnallisia menetelmiä. Päihdekuntoutuksessa huomioitava yksilöllisyys (Järvenpää ainoana vaihtoehtona ei tunnu hyvältä vaihtoehdolta, ja toisaalta Järvenpään kuntoutus 4 vk ei aina riitä, vaan pitäisi olla mahdollisuus pidempään kuntoutusjaksoon): Verkostoituminen tärkeää, että tieto kulkee. Vertaistuki tärkeää: erilaiset ryhmät.... Esim. kaupoissa/kahviloissa postilaatikoita, joihin voi jättää viestin tyyliin, TARVITSEN APUA, SOITA MINULLE NUMEROON! Työntekijä voisi ottaa yhteyttä. Toinen idea: Kaupoissa/kahviloissa olisi käyntikortteja jaossa. Korteissa puh.nro, kenelle voi soittaa, jos tarvitsee apua. Varhaista puuttumista, kouluihin informointia tehostettava riittävän ajoissa, ei vasta yläasteella. Koljonvirran (Iisalmi) sairaalamallin tuominen Kajaaniin. Paikka, jonne voi mennä myös päihtyneenä ja ulkopaikkakuntalaisena. Huumeiden käyttö Kainuussa - THL:n kouluterveyskyselyn tulosten mukaan Kouluterveyskysely kokoaa tietoa nuorten elinoloista, kouluoloista, terveydestä, terveystottumuksista sekä oppilas- ja opiskelijahuollosta. Kouluterveyskyselyn tulokset tukevat nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tehtävää työtä oppilaitoksissa ja kunnissa. Kyselyyn vastaavat peruskoulujen 8. ja 9. luokan oppilaat sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat. Vertailukelpoisia tietoja on kerätty peruskouluissa vuodesta 1996, lukioissa vuodesta 1999 ja ammatillisissa oppilaitoksissa vuodesta 2008 alkaen. Vuosittain kyselyyn vastaa noin 100 000 nuorta. Kouluterveyskyselyn valtakunnalliset ja maakuntakohtaiset tulokset ovat saatavilla THL:n verkkosivuilla Kainuun tulokset, ks. http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely/fi/tulokset/alueittain/kainuu.htm
Kouluterveyskysely, 8. ja 9. luokan oppilaat/ Kainuu
Kouluterveyskysely/ Kainuu Vankeusvankien päärikos 1.5.2012 (Lähde: Rikosseuraamuslaitoksen monisteita4/2012. Rikosseuraamusasiakkaat 1.5.2012. 11.6.2011) Ryös Vark Momr Henk Pahp Siv Huum Ljuo Muu YHTEENSÄ Määrä 170 285 195 602 521 97 456 240 49 2 615 % 6,5 10,9 7,5 23,0 19,9 3,7 17,4 9,2 1,9 100,0
Kysely hepatiitin ja HIV:n esiintyvyydestä 15-29- vuotiaiden kainuulaisnuorten keskuudessa Virta Kainuu Mirja Kettunen 14.9.2012 Kysely hepatiitin ja HIV:n esiintyvyydestä 15-29- vuotiaiden kainuulaisnuorten keskuudessa Hepatiitin ja HIV:n esiintyvyyttä koskevaan kyselyyn saatiin vastauksia 20 toimijalta (Kyselyjä lähetettiin 75 toimijalle henkilökohtaisesti) Yleistä hepatiitista Hepatiitti C on yleinen sairaus pistämällä huumeita käyttävien keskuudessa (esiintyvyys Suomessa n. 50%:lla käyttäjistä). Silti huumeidenkäyttäjien tieto taudin ennaltaehkäisystä on edelleen puutteellista Hepatiitti C tarttuu verikontaktissa esimerkiksi likaisten ruiskujen, neulojen tai muiden huumeiden pistämiseen käytettävien välineiden välityksellä Kroonistunut C-hepatiittitartunta lisää maksasairauksien riskiä, ja taudin edetessä seurauksena voivat olla maksakirroosi ja maksasyöpä Yleistä HIV- infektiosta HI- virus on eristetty lähes kaikista ihmiselimistön nesteistä, eritteistä ja kudoksista. Käytännössä tartunta siirtyy suojaamattomassa seksikontaktissa, veren välityksellä ja äidistä lapseen. Terveen ihon läpi HI- virus ei pääse, joten tavanomaisissa sosiaalisissa kontakteissa ei ole tartuntavaaraa. HIV-positiivisen henkilön veri on tartuttavaa, sillä siinä on sekä HI- virusta sisältäviä valkosoluja että vapaata virusta. Tartunta syntyy, kun potilaalle annetaan HIV-positiivista verta tai verivalmistetta Suurin osa HIV-positiivisen veren aiheuttamista tartunnoista saadaan käytettäessä saastunutta verta sisältäviä neuloja ja ruiskuja. Tavallisimmin on kyse suonensisäisiä huumeita käyttävistä henkilöistä, jotka lainaavat toisiltaan ruiskevälineitä.
Ovatko hepatiitti- ja HIV- tartunnat lisääntyneet viimeisten viiden (5) vuoden aikana Hepatiitti HIV Ennallaan 11 (55%) 14 (70%) Lisääntynyt 5 (25%) 2 (10%) Vähentynyt 0 (0%) 0 (0%) Ei vastausta 4 (20%) 4 (20%) Yhteensä 20 (100%) 20 (100%) Kuinka monta varmaa asiakasta/ Kuinka monen epäilet tai arvioit lisäksi/ 15-29-vuotiaat. Varmoja Lisäksi epäily/arvio Kainuu/ Hepatiitti C 20 54 Kainuu / HIV- positiivisia 2 9 Kainuu/ Hepatiitti A 0 0 Hepatiitti B 3 11 Hepatiitti D 0 0 Hepatiitti E 0 0
Mitä tartuntatautipalveluita toivoisit Kainuussa olevan Yksi keskitetty palvelupiste riittäisi. Tuskin olemme sen enempää turvassa hiv:ltä Kainuussa kuin missään muuallakaan, joten joku tukikeskus/piste voisi olla hyvä. Se ehkä madaltaisi kynnystä hakeutua testeihin. Moni kokee testit terveysasemalla kiusallisiksi. Omassa työpisteessä iltapäivystyksessä testejä tehdään vain tietyissä tilanteissa. neulojen ja ruiskujen vaihtopiste! vähentää tehokkaasti tartuntatautien ja näin ollen myös hoitokulujen lisääntymistä. Sukupuolitautitaudit -neuvonta ja ohjaus palvelu Neuvontapisteitä enemmän, työntekijöille koulutusta eri ammattialoilla, tartuntatautipoliklinikka Perusterveydenhuoltoon riittävää taudin tunnistamista ja ohjausta Ohjaus- ja neuvontapalvelut myös terveydenhuoltoalan henkilöstölle että sairastuneille Ideoita ja ajatuksia nuorten tartuntatautipalveluihin liittyen Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto on Perheiden palveluiden tulosalueella, joten luontevasti nuorten tai nuorisopoliklinikka tulisi perustaa keskitetysti. Se hoitaisi sekä ennaltaehkäisevän että hoitavan perustyön ja toimisi muiden nuorten parissa toimivien ammattihenkilöiden tietokeskuksena ja koordinaattorina. Nuorella on hätä, jos hän epäilee sairastavansa jotain. Keskustelumahdollisuus pitäisi järjestää mahd. pian, jossa nuori saa tietoa ja vastauksia kysymyksiinsä. Opiskeluterveydenhuoltoon lisää terveydenhoitajaresursseja ja maakuntaan nuorille suunnattua päivystävää puhelinneuvontaa. Olisi hyvä olla selvät ohjeet, miten menetellä tartuntatautitapauksissa. Valistusta tartuntataudeista huumevalistuksen yhteyteen. Kouluihin enemmän terveysneuvontaa. Vanhemmille tietoa tartuntataudeista. Testauksia paljon lisää! Jokainen todentamaton tartunta lisää edelleen tartuttamisen riskiä. Palveluiden pitäisi olla mahdollisimman helposti saatavia ja kynnys hakeutua hoitoon tai tarkastukseen tulisi olla mahdollisimman matalan. Hyvät linkit / verkostot eri ammattihenkilöiden kesken. Tietoa ja osaamista niille henkilöille, jotka työskentelevät nuorten kanssa sekä osaamista hoitoon ohjaamista varten. Huumeiden ja päihteidenkäytön ennaltaehkäisyn lisääminen
KIITOS!
Yle: Hiv leviää lujaa Venäjän Karjalassa 10.9.2012 17:09 5 Helsingin Sanomat Venäjän Karjalassa todettiin viime vuonna lähes yhtä paljon hiv-tartuntoja kuin koko Suomessa, kertoo illan A-studio. Väkilukuun suhteutettuna Karjalassa todettiin Suomeen nähden seitsenkertainen määrä hiv-tapauksia, toteaa Venäjän-koordinaattori Outi Karvonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL). Suurin osa tartunnoista on saatu seksiteitse, mutta myös huumeiden kautta saaduilla tartunnoilla on merkittävä osuus, Karvonen sanoo. Viime vuosi oli Karjalassa todettujen hiv-tartuntojen ennätysvuosi. Tartuntoja todettiin 165. Tänä vuonna heinäkuun loppuun mennessä oli todettu 97 hiv-tapausta, ilmenee A-studion Petroskoin aids-tukikeskukselta saamista tilastoista. Samaan aikaan kuin tartunnat yleistyvät, on Karjalan hiv-terveydenhuolto alkanut sivuuttaa hivin suurimpia riskiryhmiä. Karvosen mukaan Karjalassa keskitytään nyt tartuntojen hoitamiseen ja muiden kuin riskiryhmien testaamiseen, mutta riskiryhmiin kuuluvien testaaminen ja tartuntojen ennaltaehkäisy ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Pietarissa tartuntoja oli viime vuonna vielä Karjalan tasavaltaakin tiheämmässä. Siellä niitä todettiin väestömäärään suhteutettuna jopa kolmikymmenkertainen määrä Suomeen verrattuna.