KOUVOLAN KOULUTOIMEN KOHTALON KÄYRÄT. Kasvatus- ja opetuspalveluiden. palveluverkkosuunnitelma. vuoteen 2025

KOUVOLAN KOULUTOIMEN KOHTALON KÄYRÄT Kasvatus- ja opetuspalveluiden palveluverkkosuunnitelma vuoteen 2025 400 350 300 250 Oppilasmäärä 200 150 100 50 0 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 Syntymävuosi A-koski 9.lk Elimäki 9.lk Jaala 9.lk Kouvola 9.lk K-koski 9.lk Valkeala 9.lk 29.10.2009

KOUVOLAN KAUPUNKI Kasvatus- ja opetuspalvelut KASVATUS- JA OPETUSPALVELUIDEN PALVELUVERKKOSUUNNITELMA 1 JOHDANTO... 3 1.1 Selvityksen taustaa... 3 1.2 Selvityksen tarkoitus... 3 1.3 Tehtävän rajaus... 3 1.4 Selvityksen eteneminen... 4 1.5 Palveluverkkoratkaisut ennen kuntaliitosta ja yhdistymisselvitys... 5 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET... 6 2.1 Väestömuutosten vaikutukset kasvatus- ja opetuspalveluiden palvelutarpeeseen... 6 2.2 Maankäytön suunnittelun vaikutukset kaupunkirakenteeseen sekä kasvatus- ja opetuspalveluiden kehittymiseen... 8 2.2.1 Taajama-aste... 8 2.2.2 Maankäytön suunnittelu... 10 2.3 Elinkeinostrategiset vaikutukset kasvatus- ja opetuspalveluiden järjestämiseen... 11 2.4 Seudulliset ratkaisut kasvatus- ja opetuspalveluiden järjestämisessä... 12 2.5 Valtionosuusuudistus... 13 3 KOUVOLAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSPALVELUIDEN NYKYTILA... 14 3.1 Päivähoidon ja perusopetuksen järjestämisvelvollisuus... 14 3.2 Kasvatus- ja opetuspalveluiden järjestäminen Kouvolassa... 15 3.3 Varhaiskasvatuksen nykyinen palveluverkko... 15 3.4 Perusopetuksen nykyinen palveluverkko... 16 3.4.1 Kouvolan koulukuljetukset... 18 4 OPPILASKEHITYS... 22 4.1 Oppilaskehityksen tarkastelu alueittain... 25 4.1.1 Erityisen tuen oppilaat... 25 4.1.2 Pohjoinen alue... 27 4.1.3 Keskinen alue... 28 4.1.4 Eteläinen alue... 29 4.2 Henkilöstö... 30 4.3 Arvio Kouvolan kaupungin päiväkoti- ja koulukiinteistöistä... 32 4.4 Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestämisen kustannukset... 33 5 PALVELUVERKKOSUUNNITELMA... 35 5.1 Varhaiskasvatus... 35 5.2 Perusopetus... 35 5.2.1 Pohjoinen alue... 37 5.2.2 Keskinen alue... 38 5.2.3 Eteläinen alue... 39 6 TIIVISTELMÄ JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 40 6.1 Tiivistelmä... 40 6.2 Taloudelliset vaikutukset... 40 2

1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen taustaa Kouvolan kaupungin opetus- ja kasvatuslautakunta on antanut FCG Efeko Oy:lle tehtäväksi laatia suunnitelman kasvatus- ja opetuspalveluiden palveluverkosta. Selvitys koskee varhaiskasvatusta ja perusopetusta. Selvityksen laadinnasta FCG Efeko Oy:ssä vastaa johtava konsultti Raila Oksanen. Ohjausryhmän aloituskokouksessa sovittiin, että selvityksen pohjamateriaalina käytetään Tilastokeskuksen väestötilastoja, Kouvolan kaupungin toimittamia oppilastilastoja ja ennusteita, yksikkökohtaisia menovertailuja, kaupungin toimittamia karttoja kouluverkosta sekä muita selvityksessä tarvittavia tietoja, kuten yhteenvetotietoja oppilaskuljetuksista ja kiinteistöjen kunnosta ja käyttökustannuksista. 1.2 Selvityksen tarkoitus Selvityksen tarkoituksena on saada riittävästi tietoa eri kouluverkkovaihtoehdoista ja laatia ennakoiva suunnitelman vuoden 2025 kasvatus- ja opetuspalveluja koskevasta palveluverkosta. Suunnitelman avulla pyritään hallitsemaan henkilöstön sijoittuminen pysyviin palvelussuhteisiin, kiinteistöjen peruskorjausten ja rakentamisen toteuttaminen ja vastaamaan kasvatus- ja opetuspalveluille asetettuihin odotuksiin myös tulevaisuudessa. Kasvatus- ja opetuslautakunta on määritellyt seuraavat strategiset tekijät, jotka selvityksessä tulee huomioida: - kuntarajojen poistuminen ja tarkoituksenmukaiset oppilaaksiottoalueet - Kouvolan oppilasmäärän kehitys alueittain - oppilaiden asuinpaikka - opetustilojen määrä ja korjaustarpeet - koulukuljetusratkaisut - erityisen tuen järjestäminen - valtionosuuden muutokset oppilasmäärän laskiessa Ohjausryhmä täydensi ensimmäisessä kokouksessaan strategisia tekijöitä seuraavilla näkökulmilla - maankäytön suunnittelun vaikutukset - elinkeinostrategiset vaikutukset sekä - yhteistyömahdollisuudet naapurikuntien kanssa. 1.3 Tehtävän rajaus Selvitystyön aloituskokouksessa tehtävää tarkennettiin laatimalla selvitystyölle työsuunnitelma, sopimalla käytettävästä materiaalista ja materiaalin tulkintaan liittyvistä periaatteista. Palveluverkkoselvityksissä olennaista on, että käytettävät oppilastiedot kerätään samoin periaattein. Siksi ohjausryhmässä sovittiin käytettävien oppilasennusteiden osalta seuraavaa: 3

- Selvityksen pohjatietona käytetään lukuvuoden 2009 2010 alun oppilastietoja ja sen hetkisiä oppilasennustetietoja sekä väestötilastotietoja. Tarkastelussa ei huomioida väestön muuttoliikettä. - Oppilastilannetta tarkastellaan koulun todellisten oppilastietojen perusteella eikä tarkastelussa erotella ns. esisijaisia ja toissijaisia oppilaspaikkoja. - Oppilasennusteet laaditaan ns. ensisijaisten koulupaikkatietojen mukaisiksi. - Selvitys koskee kaikkia Kouvolan kaupungin kouluja. Ohjausryhmä linjasi prosessin lopussa (13.10.2009) palveluverkkotarkastelua seuraavasti - tavoitteena vähintään 3-opettajaiset koulut, huomioiden kuitenkin etäisyydet ja alueellinen kattavuus - yhtenäiskouluperiaate - oppilasvirtojen suuntaaminen niin, että saadaan tarkoituksenmukaiset luokkakoot - tarkastelun pohjana kouluparit/kouluryppäät - laatu Kriteerit ovat kasvatus- ja opetuslautakunnan hyödynnettävissä päätöksenteon tukena ja toteutettaessa myöhemmin kasvatus- ja opetuspalveluiden palvelurakennemuutoksia. Selvitystyön tavoitteena on, että laatia kasvatus- ja opetuspalveluiden palveluverkkosuunnitelma, joka ulottuu vuoteen 2025 asti. Selvityksessä edellytetään välietappeja. Varsin luonnollisiksi tarkasteluajankohdiksi muodostuvat lukuvuodet 2009 2010, jonka avulla tarkastellaan nykytilannetta, lukuvuosi 2012-2013, jolloin kuntaliitossopimuksen siirtymäaika päättyy ja lukuvuosi 2016 2017, jolloin koulunsa aloittavat vuonna 2009 syntyvien osalta voidaan laatia oppilasennusteet lukuvuoteen 2024 2025 asti. Lukuvuosien 2009 2010 ja 2024 2025 perusopetuksen oppilaiden syntymävuodet, koulun aloittamisajankohta ja koulun päättämisajankohta esitetään liitteessä 1. Selvitystyön edetessä varhaiskasvatuksen osalta todettiin keskeiseksi nykyiseen palvelutarpeeseen ja sen haasteisiin vastaaminen ja vastaavasti perusopetuksen palveluverkon osalta kokonaisvaltainen palveluverkon uudistaminen. 1.4 Selvityksen eteneminen Kasvatus- ja opetuspalveluiden palveluverkkosuunnitelman ohjausryhmään kuuluivat: - Juha Katainen (puheenjohtaja) - Irma Iitti - Ari Lindeman - Matti Norppa - Kirke Sipiläinen - Aimo Rautiainen (sivistystoimen johtokunnan pj.) - Sinikka Rouvari (sivistystoimen johtokunnan varapj.) - viranhaltijoista muodostettu johtoryhmä. Ohjausryhmä kokoontui selvityksen laadinnan aikana neljä kertaa. Viranhaltijoiden johtoryhmän työskentelyä johti tilaajajohtaja Eero Mattila. Johtoryhmään kuuluivat: - Vesa Toikka (tuotantojohtaja) 4

- Sirkka Uusipaikka (palvelujohtaja) - Kim Strömmer (tilaajapäällikkö) ja - Mervi Palmu (hallintopäällikkö). Selvitystyön aikana järjestettiin koulujen johtajille ja rehtoreille infotilaisuus ja työseminaari sekä varhaiskasvatuksen ja päiväkotien johdolle oma työseminaarinsa. Kaupungin asukkaille ja henkilöstölle suunnattuja tiedotustilaisuuksia järjestettiin kolme kappaletta. Oksanen esitteli selvitystyön etenemistä opetus- ja kasvatuslautakunnalle kolmessa kokouksessa. Työsuunnitelma esitetään liitteessä 2. 1.5 Palveluverkkoratkaisut ennen kuntaliitosta ja yhdistymisselvitys Anjalankosken, Kouvolan ja Kuusankosken kaupungit sekä Elimäen, Jaalan ja Valkealan kunnat ovat 1.1.2009 lukien ovat muodostaneet uuden kunnan yhdessä Kouvolan seudun kuntayhtymän, Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ja Kymenlaakson kasvatus- ja perheneuvolan kuntayhtymän kanssa. Jälkimmäisten toiminta siirtyi osaksi uuden Kouvolan toimintaa. Ennen kuntaliitosta jokaisen kunnan kasvatus- ja opetuspalvelut toimivat kunkin kunnan omina toimialoina ja kunnat päättivät itsenäisesti kasvatus- ja opetuspalveluja koskevan palveluverkon laajuudesta. Myös Kouvolan seudulla kouluverkko on aikaisempina vuosina supistunut parhaimmista vuosistaan. Kuntaliitosta edeltävinä vuosina kaikki liitoskunnat eivät kuitenkaan lähteneet sopeuttamaan kasvatus- ja opetuspalveluiden palveluverkkoa tiedossa olleisiin talouden ja väestön muutoksiin. Kouvolan seudun kuuden kunnan yhdistymisselvityksessä (2008) varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palvelujen järjestämisperiaatteena on varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteyden muodostaminen siten, että ne muodostavat yhteisen oppimisen ja kasvamisen polun. Selvityksen mukaan toiminnan laatu pyritään turvaamaan lähikouluperiaatteella, yhtenäisillä opetussuunnitelmilla, erikoisosaamisen hyödyntämisellä, oppijoiden yhdenvertaisuudella ja kehittämishankkeilla. Tavoitteena on saavuttaa optimaalinen kouluverkko tarkoituksenmukaisin opetusryhmin, joka täyttää lainsäädännön sille asettamat ehdot. Yhdistymissopimus koskee palveluverkon laajuutta vuoden 2011 loppuun saakka. Koulujen näkökulmasta on tarkoituksenmukaisinta tehdä muutoksia uuden lukuvuoden alkaessa, 1.8.2012 lukien. 5

2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 2.1 Väestömuutosten vaikutukset kasvatus- ja opetuspalveluiden palvelutarpeeseen Kouvolan kaupungin väestöennuste on laskeva. Tilastokeskuksen (2007) ennusteen mukaan (kuva 1.) vuoteen 2025 väestömäärä laskee kolmella prosentilla, lukumäärällisesti lähes 3 000 asukkaalla. Väestökehitys on samansuuntaista koko Kymenlaakson alueella. Todellisuudessa toteutuneet väestökehityksen luvut ovat olleet ennustetta pienempiä ja esimerkiksi vuodelle 2010 ennustettu väestömäärä on alittunut jo vuoden 2009 aikana. Väestökehitys Kouvola 130 Koko väestö Kouvola Kouvolan seutukunta Kymenlaakso 125 120 115 2007=100. 110 105 100 95 90 85 80 2007 2010 2015 2020 2025 Lähde:Tilastokeskus Kouvola Kouvolan seutukunta Kymenlaakso 2007 2010 2015 2020 2025 Asukkaita 88 813 88 548 87 547 86 788 86 169 2007=100 100 100 99 98 97 Asukkaita 96 021 95 696 94 590 93 777 93 132 2007=100 100 100 99 98 97 Asukkaita 183 564 183 243 182 147 181 370 180 706 2007=100 100 100 99 99 98 Kuva 1. Kouvolan kokonaisväestökehitys 2007 2025 (Tilastokeskus 2007) Alle 15-vuotiaiden osuus laskevasta väestökehityksestä on lähes puolet eli 1 280 lasta. Nopeinta muutos on 7 15 vuotiaiden osalta, joiden määrä vähenee vuodesta 2008 vuoteen 2010 lähes 480 lapsella ja vuodesta 2010 vuoteen 2015 400 lapsella. 6

Kuva 2. Kouvolan väestökehitys ikäryhmittäin Väestökehitys vaikuttaa kuntalaisten tarvitsemien palveluiden käyttöön. Väestön vanhetessa ja elinikien kasvaessa vanhustenhoidon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluiden tarve kasvaa ja vastaavasti päivähoidon, perusopetuksen ja koulutuspalveluiden tarve vähenee. Tämä kehitys on selvästi nähtävissä tapahtuvan myös Kouvolan seudulla vuosien 2007 ja 2025 välillä (kuva 3.) Kuva 3. Palvelutarpeiden kehitys Kouvolassa vuosina 2007-2025 7

Alle 15-vuotiaiden määrän väheneminen ja tätä tukevat muut väestömuutokset vaikuttavat päivähoidon ja perusopetuksen palvelutarpeen supistumiseen merkittävästi. Kuvassa 4. on Tilastokeskuksen väestöennusteisiin perustuva kunnallisen päivähoidon, perusopetuksen ja lukio-opetuksen palvelutarve-ennuste. Kuva 4. Kunnallisessa päivähoidossa olevat 1 6 vuotiaat, perusopetuksen oppilaat ja lukioiden opiskelijat. (Vuoden 2007 päivähoidon tiedot Stakes ja Sotkanet, perusopetuksen ja lukion tiedot Tilastokeskus.) Puhtaasti väestötilastoihin perustuva päivähoidon palvelutarpeen muutoksen ennakointi on ongelmallista. Kouvolan seudulla varhaiskasvatuksen palvelutarve on laskevista väestötilastoista poiketen 2000-luvulla noussut. Ilmiötä voidaan selittää sillä, että vuonna 2002 alle kouluikäisistä lapsista 48 % kuului kunnallisen varhaiskasvatuksen piiriin. Nyt varhaiskasvatuksen palveluja käyttää vastaavasti 65 % alle kouluikäisistä lapsista. Tarkastelujaksoon ajoittuu subjektiivisen päivähoidon ja esiopetuksen lainsäädäntöuudistukset. 2.2 Maankäytön suunnittelun vaikutukset kaupunkirakenteeseen sekä kasvatus- ja opetuspalveluiden kehittymiseen 2.2.1 Taajama-aste Taajama-asteella tarkoitetaan taajamissa asuvien osuutta kaupungin siitä väestöstä, jonka asuinpaikka on koordinaatein määriteltävissä. Taajama-aste lasketaan vuosittain. (Tilastokeskus). Kouvolan kaupungin taajama-aste on kuvattu kuvassa 5. 8

Kuva 5. Kouvolan kaupungin maa- ja kaupunkiseudun väestö (Joukkoliikenteen kehittämisohjelma 2009) Kouvolan taajama-asteen muutoksia on tarkasteltu joukkoliikenteen kehittämisohjelman laadinnan yhteydessä (2009). Selvityksen mukaan kyläkeskukset ja maaseutualueet ovat menettäneet suhteellisesti eniten väestöään (taulukko 1). Alue 2000 2008 Muutos Muutos % 2000-2008 Taajamat 72 108 70 307-1 801-2,5 % Kyläkeskukset 2 595 2 298-297 - 11,4 % Taajamien lievealueet 6 069 6 018-51 - 0,8 % Vaihettumisalueet 2 741 2 642-99 - 3,6 % Maaseutualueet 6 691 6 281-410 - 6,1 % Yhteensä 90 204 87 546-2 658-2,9 % Taulukko 1. Muutokset taajama-asteissa vuosina 2000 2008 9

Kyläkeskusten väestömäärä on vähentynyt 11,4 % ja maa-seutualueella 6,1 %. Maaseutualueilla ja taajamien ulkopuolella asuvan väestön määrä on 17 239 asukasta. Määrä laskee noin 100 hengellä vuodessa. Kouvolan kaupungin taajama-alueiden väestö, jota on 70 307 asukasta, on laskenut noin 0,3 % eli noin 250 henkeä vuodessa. (Joukkoliikenteen kehittämisohjelma / Kouvolan kaupunki 2009 / Joukkoliikennetoimikunta 4/34). 2.2.2 Maankäytön suunnittelu Ennen kuntaliitosta Kouvolan alueen kuuden kunnan maankäytön suunnittelu oli itsenäistä ja keskittyi kunkin kunnan hallinnollisen ja kaupallisen keskusten kehittämiseen. Kunnat olivat varovaisia sijoittamaan asutusta raja-alueilleen ja asutus keskittyi palvelukeskittymien ympärille. Tästä on seurannut, että kokonaisuutena tarkasteltuna uuden kaupungin aluekokonaisuuksien maankäyttö on ollut vajaakäyttöistä ja tulevina vuosina kaupunkirakennetta voidaan eheyttää ja tehostaa kehittämällä jo olemassa olevaa rakennettua ympäristöä. Kaupungin palvelujen näkökulmasta alueiden kehittämisessä voidaan tukeutua jo olemassa olevaan palvelurakenteeseen. Näillä ratkaisuilla voidaan myös tukea nykyistä palveluverkkoa ja pyrkiä tukemaan olemassa olevaa kouluverkkoa. (Kaavoituskatsaus 2009). Kouvolan kaupungin alueen oikeusvaikutteiset yleiskaavat vuoden 2008 lopussa on esitetty liitteessä 3. Vanhan Kouvola kaupungin alueesta on olemassa ajan tasalla oleva yleiskaava. Kuusankosken ja Anjalankosken kaupunkien osalta yleiskaavaa ei ole ajanmukainen eivätkä kaavat sisällä ajanmukaista tietoa palvelurakenteeseen vaikuttavista tilastotiedoista. Elimäen kunnan osalta osayleiskaavat kattavat kirkonkylän ja Korian alueet. Valkealassa ja Jaalassa kaavoitus on aiemmin keskittynyt rantaalueiden kaavojen suunnitteluun. (Kaavoituskatsaus 2009) Lähivuosien kaavoitusohjelmassa (liite 4.) kaavoituksen painopistealueita ovat elinkeinoelämää palvelevat kaavat, asemakaavojen ajanmukaistaminen, ydinkeskustojen kehittäminen ja yhdyskuntataloudellisesti edullinen kaupunkirakenteen sisäinen täydentäminen. Elinkeinoelämää tukevien liike-, toimitila- ja terminaalialueiden suunnittelu yleis- ja asemakaavoittamalla jatkuu Tervaskankaan - Korjalan alueella, Kasarminmäen pohjoispuolella sekä Tykkimäessä. Matkailu- ja virkistyspalveluille kaavoitetaan alueita Tykkimäki - Saarenmaalle. (Kaavoituskatsaus 2009) Maankäytön suunnittelu tulee keskittymään neljän kuntakeskuksen kehittämiseen. Alueelliseen väestökehitykseen vaikuttavan omakotitonttitarjonnan osalta nykyisen kaavoitustilanteen voi katsoa olevan kohtuullisen hyvän. Haja-asutusalueen kylistä keskeisimpiä ovat Utti, Kaipiainen, Sippola, Vuohijärvi ja Kääpälä. Näiden kylien maankäyttöä kehittämällä voidaan tukea keskusverkoston kehittämistä ja turvata maaseudun palveluja. Kokonaan uusien kaupunginosien avaamiseen palveluineen ei ole välitöntä tarvetta. (Kaavoituskatsaus 2009) Vanhentuneet asemakaavat muutetaan vastaamaan alueen maankäyttöä ja samalla mahdollistetaan täydennysrakentaminen ympäristöön sopivalla tavalla. Ydinkeskustojen kehittäminen jatkuu kaavoittamalla liike- ja asuinkerrosalaa täydentämään kaupunkikeskustoja. Asemakaavan muutoksilla lisätään keskusta-asumista Kouvolan ydinkeskustassa ja Kuusankoskella. Uusien asuntoalueiden kaavoitus toteutetaan nykyisen kaupunkirakenteen sisälle hyödyntäen mahdollisimman hyvin olemassa olevia katu- ja kuntateknisiä verkostoja. (Kaavoituskatsaus 2009) Perusopetuksen järjestämisen näkökulmasta kaavoitus vaikuttaa palvelutarpeen lisääntymiseen voimakkaimmin, mikäli maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa toteutetaan kokonaan uusi kaupunginosa kunnallisine palveluineen. Kaavoituskatsaus 10

2009 mukaan tällaiseen toimenpiteeseen ei Kouvolassa lähivuosina ole välitöntä tarvetta. Merkittävimmät väestörakenteeseen mahdollisesti vaikuttavat kaavoitushankkeet ovat Kaupunkitaajamien alueiden tehostaminen Kuusankosken- Korian ja Kouvolan keskustan välinen alue Kymijoen rantaa hyödyntävät alueet Jaalan ja Valkealan maaseutualueiden vesistöjen ranta-alueet Valtatie 6 linjauksen vaikutukset Utin alueeseen. Kaavoituksen vaikutukset perusopetuksen järjestämiseen ovat myös erittäin hitaita. Nykyisen kaavoitusohjelman mukaisesti asuinrakentamista tukevaa kaavoitusta - ja siten mahdollisia vaikutuksia alueen lapsiväestöön - on lähimmän viiden vuoden aikana suunnitteilla vähän. Kaavoituksesta varsinaiseen rakentamiseen ja alueelle tapahtuvaan muuttoon menee kaavan hyväksymisen jälkeen vielä vuosi, pari. Tonttien myyntipolitiikalla tai kaupungin omistamien vuokra-asuntojen asukasvalinnoilla voidaan käytännössä varsin vähän vaikuttaa alueen asukkaiden ikärakenteeseen. Esimerkiksi vuoden 2009 kaavoitussuunnitelmassa Kymintehtaan alueella on tarkoitus kaavoittaa Niskalantien ja Kymijoen välinen alue parinkymmenen pientalotontin alueeksi. Sitä, kuinka monta lasta 2010-luvun puolen välin tienoilla mahdollisesti rakennettuihin pientaloihin muuttaa, voidaan vain arvailla. Perusopetuksen järjestämisen näkökulmasta alueen lähin 1 6 luokkien koulun on Pilkan koulu, jonne matkaa tulee pari-kolme kilometriä. Suunnitelmissa olevilla kaavoitusratkaisuilla ei voida korjata tämän hetken lapsikatoa, mutta maankäytön suunnittelun avulla voidaan pyrkiä ohjaamaan kaupungin alueiden välistä väestökehitystä. 2.3 Elinkeinostrategiset vaikutukset kasvatus- ja opetuspalveluiden järjestämiseen Kouvolan kaupungin elinkeinopolitiikan kehittämistä toteutetaan kolmesta näkökulmasta: yleiseltä, kohdistetulta ja kokeilevalta elinkeinopoliittiselta tasolta. Yritysten toimintaympäristöön kohdistuvat toimenpiteet (infrastruktuuri, peruspalvelut, yleinen vetovoima ja viihtyvyys) toteuttavat yleistä elinkeinopolitiikkaa. Tämä toimii pohjana kohdistetummalle, painopistevalintoihin perustuvalle elinkeinopolitiikalle. Kolmannen tason kokeilevan elinkeinopolitiikan ratkaisuilla pyritään varmistamaan uudistuminen. Kouvolan elinkeinopolitiikan painopistealoja ovat - Innorail / Rautatieklusteri - Tieto- ja viestintäliiketoiminta - Metsä-ympäristö-energiasektori - Vapaa-aíka ja matkailu. (Elinkeinostrategia 2009). Kouvolan seutu kuuluu kansalliseen aluekeskusohjelmaan. Vuosina 2007-2010 aluekeskusohjelma keskittyy kaupunkiseutujen elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistamiseen sekä sosiaalisen pääoman kasvattamiseen. Ohjelmakauden painopisteet ovat: - elinkeino- ja erikoistumisstrategioiden yrityslähtöinen kehittäminen ja toimeenpano - osaamisperustan vahvistaminen erityisesti kaupunkiseudun erikoistumisaloilla - vetovoimaisten toiminta- ja innovaatioympäristöjen kehittäminen - innovaatiotoiminnan uusien toimintamallien synnyttäminen 11

- julkisen ja yksityisen sektorin sekä eri hallinnontasojen kumppanuus. (Aluekeskusohjelma 2007 2010). Elinkeinostrategisella suunnittelulla ja sen toteuttamisella pyritään turvaamaan alueen elinvoimaisuus. Elinkeinopolitiikka ja toisen asteen koulutus ovat perusopetusta vahvemmassa yhteydessä toisiinsa. Koulutuksen ennakoinnilla pyritään vastaamaan alueen työvoimatarpeeseen. Sen sijaan menestyvä ja monipuolinen elinkeinopolitiikka turvaa työikäisen väestön pysymisen alueella ja siten riittävän väestöpohjan kasvatus- ja opetuspalveluille. 2.4 Seudulliset ratkaisut kasvatus- ja opetuspalveluiden järjestämisessä Kouluverkkoselvityksen aikana selvitettiin yhteistyömahdollisuuksia perusopetuksen järjestämisestä Kouvolan naapurikuntien kanssa. Neuvotteluissa todettiin, että oppilasmäärät vähenevät myös naapurikunnissa, joissa on myös ongelmia saada riittävästi oppiaita nykyisiin kouluihin. Niin Kouvolan kaupunki kuin naapurikunnat suhtautuivat myönteisesti jo aiemmin alkaneeseen yhteistyöhön. Kuntien välisiin sopimuksiin ei katsottu olevan tarvetta, vaan yksittäisten perheiden koulupaikkaratkaisuihin puolin ja toisin pyritään suhtautumaan edelleen myönteisesti. Neuvotteluissa todettiin seuraavaa: Iitti - Oppilasmäärältään suurin yhteistyötaho - Iitistä käy lv. 2009 2010 yhdeksän erityisen tuen oppilasta Kouvolassa - Iitti halukas jatkamaan edelleen erityisen tuen opetuksen sopimusta - Kouvolasta (Jaalan alueelta) käy pari oppilasta Iitin puolella - Pilkanmaan luoteispuoleinen alue voi olla mahdollinen tulevaisuuden yhteistyöalue Kouvolan kanssa - Myös Haapa-Kimolan eteläpuoleiselta alueelta olisi mahdollista hakeutua Elimäen kirkonkylän kouluun Lapinjärvi - Pukarosta Elimäen kirkonkylän koululle matkaa noin 15 km - Tällä hetkellä yksi oppilas käy Lapinjärveltä Elimäellä koulua - Pukaron alueen suomenkielisistä oppilaista enimmillään voisi 5 8 hakeutua Elimäen kirkonkylän kouluun Luumäki - Kuntien raja sijaitsee Kannuskosken kylän keskellä - Kouvolan puolelta on perinteisesti hakeuduttu Kannuskosken kouluun - Tällä hetkellä koulussa opiskelee pari kolme oppilasta Kouvolan puolelta - Tirvan oppilaista osa olisi mahdollista ohjata Kannuskosken kouluun - Luumäen yläkoulu saneerattu ja kouluun mahtuu oppilaita Kouvolan puolelta. Esimerkiksi Saaramaan alueelta olisi mahdollista ohjata yläkoululaisia Luumäen yläkouluun. Luumäen puolella on yläkoululaisten kuljetusreittejä jo olemassa ao. suunnasta. Muiden naapurikuntien edustajat eivät osallistuneet yhteistyöpalaveriin. Näiden kuntien kanssa yhteistyö koskettaa yksittäisiä oppilaita. 12

2.5 Valtionosuusuudistus Vuoden 2010 valtionosuusuudistuksen myötä esi- ja perusopetuksen valtionosuuden laskentaperusteena käytetään ikäluokkapohjaa eli 6 15 vuotiaiden osuutta kuntalaisista. Erityisopetuksen porrastus poistuu ja korotusta vastaava summa on jaettu uudessa järjestelmässä kaikille kunnille tasasuuruisesti asukasta kohti. Myös kouluverkkotekijä poistetaan, mutta asutuksen vaikutus otetaan huomioon asukastiheystekijää muuttamalla. Lievästi ja vaikeimmin vammaisten oppilaiden, koulukotiopetuksen ja sairaalaopetuksen järjestäminen turvataan takaamalla opetuksen järjestäjille nykyisen tasoinen rahoitus. Koska esi- ja perusopetuksen valtionosuudet vuoden 2010 alusta maksetaan kunnille, on kuntien maksettava korvaus oppilaan käydessä toisen kunnan tai opetusluvan saaneiden yksityisen perusopetuksen järjestäjän koulua. Korvauksesta ja korvauksen perusteista säädetään laissa. Kuntien on selvitettävä arviot ikäluokkansa oppilaiden lukumääristä, jotka käyvät koulua kuntansa ulkopuolella joko toisen kunnan tai yksityisen koulussa, samoin kuin omaan kuntaan vieraista kunnista tulevat, jotta on mahdollista arvioida korvausmenojen ja -tulojen määrää talousarvioon. Korvattavaksi tulee valtionosuusperusteen mukainen määrä riippuen siitä, millaisesta oppilaasta on kysymys. (Kuntatalous 3/2009). Esi- ja perusopetuksen laskennassa käytettävä perushinta vuonna 2010 on 6 629,67 euroa kunnan 6 15 v. asukasta kohti. Esi- ja perusopetuksen laskennalliset kustannukset muodostuvat perusosasta ja korotusosasta. Perusosan euromäärä saadaan kaavasta: 0,77 x perushinta x (7 15 -vuotiaiden lukumäärä + 0,91 x 6 -vuotiaiden lukumäärä). Tähän lisätään korotukset, jotka määräytyvät kuudesta korotusperusteesta. Korotusten laskentapohjana käytettävä ns. korotusten perusosa saadaan kaavasta: perushinta x (7 15 -vuotiaiden lukumäärä + 0,91 x 6 -vuotiaiden lukumäärä). Korotustekijöitä ovat seuraavat kertoimet: - Asukastiheyskorotus, joka koostuu kahdesta osasta - asukastiheys alle 40 asukasta / km2: luvun 40 ja kunnan asukastiheyden luonnollisten logaritmien erotus kerrottuna luvulla 0,1 - asukastiheys alle 4 asukasta / km2 (porrastetusti, kun asukastiheys on 3 4 asukas / km2): luvun 4 ja kunnan asukastiheyden erotus (kerroin enimmillään 1) kerrottuna luvun 40 ja kunnan asukastiheyden luonnollisten logaritmien erotuksella ja luvulla 0,017). - Kaksikielisyyskorotus: korotuksen perusosa kerrottuna luvulla 0,04. - Saaristokorotus: korotuksen perusosa kerrottuna luvulla 0,06 tai 0,25, jos yli puolella asukkaista ei ole kiinteää tieyhteyttä. - 13 15 -vuotiaiden väestön osuudesta johtuva korotus: korotuksen perusosa kerrottuna luvulla 0,30. - Ruotsinkielisyyskorotus: korotuksen perusosa kerrottuna luvulla 0,12. - Vieraskielisyyskorotus: korotuksen perusosa kerrottuna luvulla 0,20. (Kuntatalous 3/2009) Kouvolan kaupungin kasvatus- ja opetuspalveluiden talousasiantuntijoiden arvion mukaan laskentaperusteiden muutoksella ei tule olemaan merkittävää vaikutusta kasvatus- ja opetuspalveluiden saamaan laskennalliseen valtionosuuteen. Sen sijaan väestön ja lasten lukumäärän väheneminen tulee pienentämään merkittävästi Kouvolan kaupungin tulevaisuudessa saamaa valtionosuutta. 13

3 KOUVOLAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSPALVELUIDEN NYKYTILA 3.1 Päivähoidon ja perusopetuksen järjestämisvelvollisuus Päivähoidosta annetun lain 11 :n mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että lasten päivähoitoa on saatavissa kunnan järjestämänä tai valvomana siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Lasten päivähoitoa voivat saada lapset, jotka vielä eivät ole oppivelvollisuusikäisiä sekä milloin erityiset olosuhteet sitä vaativat eikä hoitoa ole muulla tavoin järjestetty, myös sitä vanhemmat lapset. Kunnan on lisäksi huolehdittava siitä, että lasten päivähoitoa voidaan antaa lapsen äidinkielenä olevalla suomen-, ruotsin- tai saamenkielellä. (Laki lasten päivähoidosta 1973, 1981). Lasten päivähoidosta annetun asetuksen 2 :n mukaan huoltajien on haettava päivähoitopaikkaa viimeistään 4 kuukautta ennen kuin lapsi tarvitsee päivähoitopaikan. Jos hoidon tarve johtuu kuitenkin vanhempien työllistymisestä, opinnoista tai koulutuksesta, eikä tarpeen alkamisajankohtaa ole voitu ennakoida, on päivähoitopaikkaa haettava niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään 2 viikkoa ennen kuin lapsi tarvitsee hoitopaikan. Viranomaisen on tehtävä asiassa ratkaisu hakuajan kuluessa. Huoltajat eivät voi velvoittaa kuntaa järjestämään hoitoa haluamassaan päiväkodissa tai hoitomuodossa kuten päiväkodissa, perhepäivähoidossa, iltahoidossa tai viikonloppuhoidossa. Kunnan osoittaessa lapselle tarpeen mukaisen päivähoitopaikan, otetaan yleensä huomioon perheen ja lapsen yksilölliset olosuhteet: asuinpaikka, kulkuyhteydet, lapsena esteet tai rajoitteet, jotka puoltavat jonkin tietyn päivähoitopaikan osoittamista. Myös vanhempien työolot ja lapsen elämäntilanne perheessä on huomioitava. (Eduskunnan apulaisoikeusasiamies 2000). Perusopetuslain 4 :n mukaan, kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta ja oppivelvollisuuden edeltävänä vuonna esiopetusta. Kunta voi järjestää opetuksen itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa. Esiopetuksen osalta kunta voi hankkia opetuksen myös muulta julkiselta tai yksityiseltä palvelun tuottajalta. Sairaalan sijaintikunta on velvollinen järjestämään opetusta myös aluesairaalassa potilaana oleville oppivelvollisuusikäisille oppilaille. (Perusopetuslaki 1998). Jos kaupungissa on ruotsinkielisiä asukkaita, kaupungilla on vastuu myös ruotsinkielisen perusopetuksen järjestämisestä. Kouvolan ruotsinkielisessä koulussa, Svenska skolanissa, ovat vuosiluokat 1 6. Kouluun tulee oppilaita myös muista kunnista. Koulu toimii vuokratiloissa. (Perusopetuslaki 1998) Opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Esiopetusta järjestettäessä tulee lisäksi ottaa huomioon, että opetukseen osallistuvilla lapsilla on mahdollisuus käyttää päivähoitopalveluita. Jos perusopetusta tai lisäopetusta saavan oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pitempi, on oppilaalla oikeus maksuttomaan kuljetukseen. (Perusopetuslaki 1998) Edelleen kunta osoittaa oppivelvolliselle lähikoulun. Esiopetusta saavalle oppilaalle voidaan opetuksen järjestämispaikaksi osoittaa myös vastaavat edellytykset täyttävä päivähoitopaikka tai muu soveltuva esiopetuksen järjestämispaikka. Kunta voi perustellusta opetuksen järjestämiseen liittyvästä syystä opetuskieltä muuttamatta vaihtaa opetuksen järjestämispaikkaa. (Perusopetuslaki 1998) 14

3.2 Kasvatus- ja opetuspalveluiden järjestäminen Kouvolassa Kasvatus- ja opetuspalvelut on osa sivistystoimen organisaatiota ja toiminta on organisoitu tilaaja-tuottajamallin mukaisesti. Sivistystoimen organisaatio on kuvattu liitteessä 5. Kouvolan kaupungin henkilöstöstä 42 % työskentelee sivistyspalveluissa. Kouvolan kaupungin koulutuksen järjestäjänä toimii kasvatus- ja opetuslautakunta. Kaupungin hallintosäännön 6 :n mukaisesti lautakunnan yleisenä tehtävänä on suunnitella, ohjata ja valvoa tehtäväalueittensa palvelujen järjestämistä sekä - määrittää tarvittavat palvelut ja niiden laatutaso - hankkia asukkaiden tarvitsemat palvelukokonaisuudet joko kaupungin omalta palveluorganisaatiolta tai ulkopuoliselta palvelutuottajalta neuvoteltuaan ensin oman palvelutuotannon kanssa - vastata palveluverkon kehittämisestä ja - vastaa palveluverkosta johtokuntaa kuultuaan. 3.3 Varhaiskasvatuksen nykyinen palveluverkko Lähes 90 000 asukkaan Kouvolan kaupungin sivistystoimen kasvatus- ja opetuspalvelut muodostuvat seuraavista varhaiskasvatuksen palveluista: - kaupungin päiväkotia 39 - ostopalvelu päiväkoteja 10 (taulukko 2) - perhepäivähoitajaa 125 - kaupungin ryhmäperhepäiväkotia 17 - yksityistä ryhmäperhepäiväkotia 2 Päiväkoti Paikkoja Henkilökunta TA 2010 MLL / Putkinotkon 30 5,5 + ryhmäavustaja päiväkoti Palokangas 68 11 + 2 henkilökohtaista avustajaa Sarkola 42 6 + ryhmäavustaja Aurinkopoika 56 9 1 483 000 Sairaalamäen 36 6 + päiväkotiapulainen ja keittiö/laitosapulainen 365 000 päiväkoti Mäkikylän päiväkoti 56 9 + 1 henkilökohtainen avustaja 510 000 Svenska lekskolan 21 3 + siivooja 125 000 SAY 22 3 + 1 pp, keittiö pp 152 000 Steiner / Aamurusko 24 4, keittiö pp, laitosapulainen pp Päivänkehrä 12 3 195 480 Taulukko 2. Yhteenveto varhaiskasvatuksen ostopalveluista Nykyinen päiväkotien palveluverkko on kuvattu liitteessä 6. Ostopalvelujen osuus varhaiskasvatuksen menoista vuonna 2009 on noin 20 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa työskentelee noin 680 työntekijää ja henkilöstökulujen osuus on noin 60 % varhaiskasvatuksen menoista. 15

3.4 Perusopetuksen nykyinen palveluverkko Perusopetuksen kouluja on 48, joista osa toimii useassa toimipisteessä. Koulut jakautuvat luokka-asteiden mukaisesti seuraavasti: - 1 6 luokkien kouluja 32-7 9 luokkien kouluja 5-1 9 luokkien kouluja 9 - erityiskouluja 2 Nykyinen perusopetuksen palveluverkko on esitetty liitteessä 7. Lukuvuoden 2009 2010 alussa Kouvolassa oli noin 8 650 esi- ja perusopetuksen oppilasta. Esiopetuksessa oppilaita oli vajaat sata. Noin 550 lasta opiskelee erityisopetuksen ryhmissä. Oppilaat jakautuvat seuraavasti: - Vuosiluokan 1 6 oppilaita 5 352 - Vuosiluokan 7 9 oppilaita 3 167 - Yhteensä vuosiluokkien 1 9 oppilaita 8 519 Perusopetuksessa päätoimisesti työskentelee noin 708 opettajaa ja noin 210 koulunkäyntiavustajaa. Koulujen koko henkilökunnan lukumäärän mukaan vaihtelee 2-opettajaisesta koulusta aina 48 työntekijän yksikköön (taulukko 3.). Taulukon 3 koulujen henkilöstön lukumäärässä on mukana koulusihteerit/kanslistit, 3 talonmiestä, 5 koulunkäyntiavustajaa, 1 lastenhoitaja, 1 ryhmäavustaja ja 1 koulun kasvatusohjaaja. Luvussa ei ole mukana erityisen tuen koulunkäyntiavustaja tai oppilashuollon henkilöstöä. Henkilöstöä Koulujen lukumäärä 2 3 6 4-6 5 7-11 8 12 21 13 22 34 9 35 48 4 Taulukko 3. Koulut henkilöstömäärien mukaan Kouluittaiset oppilasmäärät lukuvuoden 2009 2010 alussa on esitetty taulukossa 4. Vuosiluokkakohtaisissa oppilasmäärissä on mukana yleisopetuksen ryhmiin integroidut erityisen tuen oppilaat. 16

Koulu / Luokka Es 1 2 3 4 5 6 7 8 9 E E1 E2 Yht. Aitomäen koulu 1 4 6 1 6 7 25 25 Anjalan koulu 19 21 24 29 19 28 1 141 141 Elimäen yläaste 114 110 121 345 345 Eskolanmäen koulu 14 41 36 20 27 32 36 77 97 98 478 478 Hirvelän koulu 63 64 63 190 190 Inkeroisten yhteiskoulu 13 13 23 17 16 18 78 90 85 8 361 361 Jaalan koulu 16 13 12 14 16 20 91 91 Jokelan koulu 35 27 32 28 24 22 133 168 Kaipiaisten koulu 12 6 6 9 5 8 7 53 53 Kankaan koulu 46 35 59 28 51 64 9 3 5 300 300 Kartanokoulu 27 25 28 35 31 33 179 179 Kaunisnurmen koulu 14 14 21 18 25 8 7 4 10 121 121 Keskustan koulu 55 71 66 69 84 66 411 411 Kiehuvan koulu 12 6 3 5 6 5 4 41 41 Kirkonkylän koulu 34 34 39 42 39 41 229 229 Korian koulu 59 61 57 63 54 70 364 364 Kouvola svenska skola 4 8 5 6 7 2 32 32 Kouvolan Yhteiskoulu 88 98 107 293 293 Kymintehtaan koulu 25 34 27 29 47 32 54 68 75 391 391 Kääpälän koulu 7 14 8 10 11 7 57 57 Löytyn koulu 5 5 5 6 2 2 25 25 Mansikka-ahon koulu 48 43 41 45 27 36 1 1 1 2 245 245 Muhniemen koulu 3 3 2 6 10 4 28 28 Myllykosken yhteiskoulu 81 108 112 301 301 Mäntypuiston koulu 3 3 2 1 5 3 8 3 4 3 5 40 40 Naukion koulu 99 117 111 327 327 Niinistön koulu 25 37 18 31 35 25 171 171 Oravalan koulu 4 2 5 8 5 3 27 27 Pilkan koulu 24 23 23 24 18 27 139 139 Pilkanmaan koulu 19 15 16 20 18 18 106 106 Ratulan koulu 4 10 8 2 10 3 5 42 42 Sarkolan koulu 43 43 46 43 61 41 277 277 Saviniemen koulu 32 41 46 47 41 47 254 254 Selänpään koulu 5 9 5 5 6 6 36 36 Sippolan koulu 17 14 15 9 14 20 26 21 17 16 169 169 Tehtaanmäen koulu 13 16 26 13 21 16 105 105 Tirvan koulu 3 3 7 6 1 6 7 33 33 Tornionmäen koulu 36 41 38 36 49 49 249 249 Tuohikotin koulu 2 5 3 7 3 2 22 22 Tähteen koulu 14 22 16 15 19 23 109 109 17

Koulu / Luokka Es 1 2 3 4 5 6 7 8 9 E E1 E2 Yht. Tähteenkadun koulu 18 15 11 14 13 8 4 3 4 1 91 91 Ummeljoen koulu 18 15 13 19 17 19 13 114 114 Urheilupuiston koulu 109 109 140 358 358 Utin koulu 9 10 11 14 14 14 5 77 77 Vahteron koulu 25 23 40 38 24 39 189 189 Valkealan yläkoulu 169 139 160 468 468 Viialan koulu 29 33 29 26 33 31 15 5 12 20 7 9 249 249 Voikkaan koulu 23 25 27 32 24 29 160 160 Yhteensä 14 807 878 889 897 943 938 1002 1040 1125 86 12 15 8646 8646 Taulukko 4. Oppilasmäärien jakautuminen kouluittain lukuvuoden 2009 2010 alussa (Kouvolan kaupunki 7.9.2009) 3.4.1 Kouvolan koulukuljetukset Kouvolassa maksuton koulukuljetus perusopetusta tai lisäopetusta saaville perusopetuslain 32 :n mukaisesti - oppilaille, joiden koulumatka on viittä (5) kilometriä pidempi perusopetuslain 6 :n 2 momentin tarkoittamaan lähikouluun; - peruskoulun 1. - 2. vuosiluokkien oppilaille kaupunginvaltuuston erillispäätöksellä, jos koulumatka on peruskouluun pidempi kuin kolme (3) kilometriä perusopetuslain 6 :n 2 momentissa tarkoitettuun lähikouluun; - kun matka oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi (psykologin tai poliisiviranomaisen lausunto); - lasten liikennekäyttäytymistä koskevan tutkimustiedon perusteella on arvioitavissa, että 11-12 -vuotiaana lapsella on edellytykset saavuttaa aikuisten taso jalankulkijoita koskevien liikennesääntöjen omaksumisessa. Tämän perusteella 7. - 9. vuosiluokkien oppilaille ei pääsääntöisesti järjestetä koulumatkakuljetusta koulumatkan vaarallisuuden perusteella vaan tehostetaan liikennekasvatusta. Esiopetusta saavan oppilaan osalta maksuton kuljetus järjestetään perusopetuslain 32 :n 1 momentin mukaisesti, mikäli - esiopetusta saavan oppilaan matka kotoa esiopetukseen tai lasten päivähoidosta annetussa laissa tarkoitetusta päivähoidosta esiopetukseen on viittä kilometriä pidempi; - esiopetusta saavan oppilaan matka kotoa suoraan esiopetukseen tai päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta kotiin tai päivähoitoon on viittä kilometriä pidempi; - kun matka oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. 18

Kuva 6. Joukkoliikennetarjonnan koulukuljetukset 2009 Vuonna 2007 uuden Kouvolan kunnat käyttivät 3 130 000 koulukuljetuksiin (ostoliikenne, liput). Summa jakaantui entisten kuntien mukaan seuraavasti: Anjalankoski 867 000 Elimäki 615 000 Kuusankoski 440 000 Kouvola 345 000 Valkeala 779 000 Jaala 84 000 Kuljetettavia oppilaita oli jokaisessa kunnassa ja lähes kaikissa kouluissa (kuva 7.) 19

Kuva 7. Ala- ja yläkoulut, joissa kuljetusoppilaita (Kouvolan koulukuljetukset 2009) Lukuvuonna 2008-2009 kuljetusoppilaita oli yhteensä 1 563 (kuva 8). Keskimääräinen koulukuljetuskustannus oppilasta kohden on noin 2 003 /vuosi. (Kouvolan koulukuljetukset 2009). Lukuvuonna 2009 2010 kuljetusoppilaiden määrä oli tilastointipäivänä (20.9.) 1692 oppilasta. Nykyisin Kouvolassa koulukuljetusten menot kirjataan perusopetuksen yhteisiin kustannuksiin. Tästä johtuen tähän selvitykseen ei voida liittää koulukohtaista vertailua oppilaskuljetusten menoista. Talousarvion 2009 mukaan perusopetuksen kokonaismenoista koulukuljetusten osuus on noin 5 %:a. Uudelle Kouvolalle on laadittu Rambollin toimesta koulukuljetusten kehittämissuunnitelma, Kouvolan koulukuljetukset (2009). Suunnitelmassa todetaan, että tulevaisuudessa koulukuljetussuunnittelulla on mahdollista saavuttaa säästöjä, kun vanhojen kuntien rajat eivät enää ole esteenä koulukuljetusten järkevälle toteuttamiselle. 20

Kuva 8. Ala- ja yläkoulut sekä kuljetettavat oppilaat (Kouvolan koulukuljetukset 2009) Koulukuljetusten pidemmän aikavälin kehittäminen ja tehostaminen on mahdollista, kun - Koulurajoja tarkastellaan uudelleen ja lähtökohtana pidetään oppilaan koulumatkan ajan ja pituuden minimointi (esimerkkinä suunnitelmassa mainitaan Korian alueen oppilaat) - alakoulujen taksikuljetusoppilaiden osalta arvioidaan (KouluLIITU), voiko oppilas kävellä turvallisesti taksi- tai koulubussireitin varteen ja siten tehostaa ajallisesti oppilaiden kokoamista kuljetusautoon - Koulukuljetukset pyritään integroimaan mahdollisimman laajasti avoimeen joukkoliikenteeseen muodostamalla koulukuljetusten runkolinjoista kaikille avoimia linjavuoroja. 21

4 OPPILASKEHITYS Selvitystä laadittaessa on ollut suuria vaikeuksia saada yksiselitteistä kuvaa täsmällisistä oppilasennusteista, koska tällaisia ei Kouvolassa ole ollut saatavilla. Kouvolan entisten kuntien oppilastilastoinnit ja oppilasennusteiden ylläpito ovat vaihdelleet kunnittain. Selvityksen eri kohdissa voi olla siten oppilastiedoissa muutaman oppilaan heittoja riippuen, mitä Kouvolan kaupungin antamaa lähdetietoa asiayhteydessä on käytetty. Todettakoon kuitenkin, että epätarkkuus kohdistuu ensisijaisesti kokonaisoppilasmäärään ja isoihin kouluyksiköihin. Kyläkoulujen oppilastiedot ja ennusteet ovat yhtenevät tarkasteluajankohdasta riippumatta. Johdannon tiedot perustuvat toisen asteen palveluverkkoselvityksen väestö- ja oppilasennustetietoihin sekä tilaajatoimiston elokuun alun 2009 alussa toimittamiin oppilastilastoihin ja -ennusteisiin. Luvun 4.1 ennusteet perustuvat tarkempiin lukuvuoden 2009 2010 alussa kouluilta kerättyihin oppilasmäärätietoihin ja tilastointipäivän (20.9.2009) tietoihin. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana (kuva 9) nykyisen Kouvolan kaupungin alueen kunnissa on ollut syntyvyyspiikki vuonna 1992. Tuolloin syntyi 1 162 lasta. Se on 398 lasta enemmän kuin vuonna 2008 syntyneitä. 400 350 300 250 Oppilasmäärä 200 150 100 50 0 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 Syntymävuosi A-koski 9.lk Elimäki 9.lk Jaala 9.lk Kouvola 9.lk K-koski 9.lk Valkeala 9.lk Kuva 9. Vuosina 1990 2008 syntyneet Syntyvyyden laskun havaitsee myös perusopetuksensa aloittavien ja päättävien lasten lukumääriä tarkasteltaessa. Koulunsa päättävät ikäluokat ovat koko tarkastelujakson ajan huomattavasti suurempia kuin koulunsa aloittavien lasten ikäluokat (taulukko 5). Keskimääräinen väheneminen on noin 150 lasta lukuvuodessa. Määränä tämä tarkoittaa kuutta 25 oppilaan opetusryhmän pienempää opetusryhmien lukumäärän tarvetta edelliseen lukuvuoteen verrattuna. 22

Lv. 09-10 10-11 11-12 12-13 13-14 14-15 15-16 16-17 Lkm - 339-220 - 143-126 - 151-97 - 127-172 Taulukko 5. Perusopetuksensa aloittavien ja päättävien lasten lukumäärän erotus Lukuvuosien 2009 2010 ja 2023 2024 aikana peruskoulunsa päättävien lasten määrä putoaa 377 oppilaalla (kuva 10). Ennuste perustuu väestörekisterin tietoihin eikä siinä ole huomioitu väestön muuttoliikkeestä muodostuvaa muuttovoittoa tai tappiota (vrt. ohjausryhmän linjaus 18.8.2009). Jaala -5 Valkeala -22 Kuusankoski - 104 Kouvola - 111 Elimäki -35 Anjalankoski - 101 Kuva 10. Peruskoulunsa päättävien oppilaiden väheneminen lukuvuodesta 2009 2010 lukuvuoteen 2023 2024 (tiedot perustuva kesän 2009 ennusteisiin) Lukumäärällisesti rajuimmin lasten määrä tulee laskemaan Kouvolassa (-111), Kuusankoskella (-104) ja Anjalankoskella (-101). Prosentuaalisesti jyrkintä lasku on Anjalankoskella, jossa muutos on peräti 43,3 %. Valkealassa muutos on - 13,4 %. Tuhannen oppilaan raja alitetaan jo lukuvuonna 2011 2012 (kuva 11.). Tarkasteluvuosina perusopetuksensa päättävien määrät ovat nykyisestä pudonneet seuraavasti: Lukuvuosi Oppilaita Erotus 2009 2010 1 141 lähtötilanne 2012 2013 935-206 2016 2017 888-253 2023 2024 764-377 Tiedot perustuvat toisen asteen selvityksen ikäluokkaennustetietoihin. 23

1200 1000 Perusopetuksen päättävien lukumäärä 800 600 400 200 0 09-10 10-11 11-12 12-13 13-14 14-15 15-16 16-17 17-18 18-19 19-20 20-21 21-22 22-23 23-24 Lukuvuosi Kuva 11. Perusopetuksensa päättävien oppilaiden lukumäärä vuoteen 2024 asti Tarkasteltaessa lukuvuoden 2009 2010 alun vuosiluokittaisia oppilasmääriä, voidaan todeta ikäluokkien pieneneminen jopa näin lyhyen (9 vuotta) tarkastelujakson aikana (kuva 12 a.). 1200 1000 800 805 884 891 918 941 938 1106 1028 1122 Oppilasmäärä 600 400 200 0 1.lk 2.lk 3.lk 4.lk 5.lk 6.lk 7.lk 8.lk 9.lk Vuosiluokka Kuva 12 a). Kouvolan kaupungin 1 9 vuosiluokkien oppilasmäärät vuosiluokittain (Opka 5.5.2009) 24

Kuudennen ja ensimmäisen luokan oppilasmääriä erotus on 125 lasta. Ikäluokkien pieneneminen tarkoittaa yksittäisen koulun sisällä luokkakokojen pienenemistä ikäluokan pienenemisen myötä. Oppilasmäärä 1200 1000 800 600 400 817 832 871 876 918 925 953 1026 1083 200 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Vuosiluokka Kuva 12 b). Kouvolan kaupungin yleisopetuksen vuosiluokkien 1 9 oppilasmäärät lukuvuonna 2009 2010 (7.9.2009 koulujen toimittamat tiedot) Kokonaisoppilasmäärään tulee Kuva 12 b) tietoihin lisätä noin 560 erityisoppilasta, jotka opiskelevat kokonaan luokkamuotoisessa erityisopetuksessa. Ikäluokkaa kohden se on noin 50 60 lasta. 4.1 Oppilaskehityksen tarkastelu alueittain Oppilasmäärien kehitys alueittain osoittaa, että väestörakenteen muutokset kohdistuvat voimakkaimmin eteläisen alueen oppilasrakenteeseen. Tarkastelun pohjana ovat yleisopetuksen oppilaat ja ne erityisen tuen oppilaat, jotka opiskelevat yleisopetuksen ryhmissä. On siis huomioitava, että alueittain esitetyt koulun kokonaisoppilasmäärät EIVÄT pidä sisällään kokonaan eritysryhmässä opiskelevia oppilaita. Luokkamuotoisen erityisopetuksen tila esitellään luvussa 4.1.1. Alueellisissa luvuissa ei ole myöskään mukana esiopetuksen oppilaita. Oppilastilastot ja ennusteet perustuvat lukuvuoden 2009 2010 alun kouluilta kerättyihin oppilasmääriin ja on tarkistettu olevan verrannolliset virallisen tilastointipäivän (20.9.) tietoihin. 4.1.1 Erityisen tuen oppilaat Luokkamuotoista erityisopetusta annetaan 23 koulussa (taulukko 9.). Osa erityisryhmistä on varsin pieniä, kahdesta kuuteen oppilaan ryhmiä. Kouvolassa on lisäksi oppilaita, jotka on siirretty luokkamuotoiseen erityisopetukseen, mutta opiskelevat osittain yleisopetuksen ryhmässä. Näitä lapsia on noin 100. 25

KOULU Koko oppilasmäärä Kokonaan erityisryhmässä opiskelevat oppilaat E. Anjalan koulu 141 16 E Elimäen yläaste 344 17 K Eskolanmäen koulu + mamut 17 478 24 P Hirvelän koulu 198 9 E Inkeroisten yhteiskoulu 362 10 K Kankaan koulu 300 63 E Kartanokoulu 179 2 K Kaunisnurmen koulu 121 48 P Keskustan koulu 411 10 P Kirkonkylän koulu 229 9 K Korian koulu 364 15 K Mansikka-ahon koulu 244 20 K Mäntypuiston koulu 40 40 P Naukion koulu 327 30 P Niinistön koulu 171 6 P Pilkanmaan koulu 106 6 P Tähteenkadun koulu + sairaalaopetus 24 92 92 K Urheilupuiston koulu 359 9 K Utin koulu 82 5 P Valkealan yläkoulu 469 14 E Viialan koulu 249 112 Yhteensä 8693 557 Taulukko 9. Koulut, joissa on luokkamuotoista erityisopetusta lukuvuonna 2009 2010 (E= eteläinen alue, K= keskinen alue ja P = pohjoinen alue) Nykyisellä palveluverkolla erityispalvelut ovat hajaantuneet ympäri kaupunkia ja tämä heikentää lapsen saamaa palvelua. Kiertävien erityisopettajien ajankäytöstä suhteellisen suuri osuus menee yksiköstä toiseen siirtymiseen. Sama koskee oppilashuollon henkilöstön työaikaresurssia. Vaativan erityisopetuksen yksiköt toimivat tällä hetkellä keskitetysti. Tämä järjestely koetaan toimivana, varsinkin, kun yksiköt on pyritty sijoittamaan yleisopetuksen yksikköjen yhteyteen. Erityisopetuksen järjestämisen näkökulmasta kouluyksikköjen tulisi olla riittävän isoja, jotta yleisopetuksen opetus- ja tukijärjestelyillä voidaan tehostaa oppilaan opetusjärjestelyjä ja integroitumista yleisopetuksen ryhmiin. 2 3 sarjainen koulu mahdollistaa parhaiten joustavat opetusjärjestelyt ja joissa huomioidaan erilaisten lasten tarpeet. Opettajien osaamisen ja erikoistuminen mahdollistuu riittävän isoissa yksiköissä. Lapsen näkökulmasta ideaali sosiaalinen ympäristö ja oppimisen edistämisen ympäristö voivat olla samat tai erota paljonkin toisistaan. Erityisopetuksen tehokkaan järjestämisen näkökulmasta ovat optimaalisia yksiköt, joissa opiskelee runsas 200 300 oppilasta ja joiden oppimisen tueksi on pystytty osoittamaan oma erityisopettaja ja neljälle tämän kokoiselle yksikölle pystytty osoittamaan oppilashuollolliset palvelut. Kaupunkitasoinen luokkamuotoinen erityisopetus tulee säilymään vaativan erityisen tuen oppilaille. Yleisopetuksen yksikköjen tarkastelussa on pyritty huomioimaan mahdollisuudet alueellisen pienryhmäopetuksen. Tässä selvityksessä ei tulla ottamaan tarkemmin kantaa erityisen tuen ja luokkamuotoisen erityisopetuksen järjestämiseen. 26

4.1.2 Pohjoinen alue KOULU 2009 2012 2016 2021 2025 Hirvelän koulu 190 207 180 188 201 Jaalan koulu 91 93 89 Jokelan koulu 168 178 200 Keskustan koulu (Rekolan ja Koulurinne) 411 371 326 Kirkonkylän koulu 229 220 182 Kymintehtaan koulu, Pilkan koulu 530 533 516 160 177 Kääpälän koulu 57 58 37 Naukion koulu 297 276 239 210 224 Niinistön koulu 171 183 180 Oravalan koulu 27 20 22 Pilkanmaan koulu 106 115 114 Selänpään koulu 36 37 47 Tirvan koulu 26 31 24 Tuohikotin koulu 22 24 25 Tähteen koulu 109 108 98 Valkealan yläkoulu 468 429 408 373 384 Voikkaan koulu 160 154 153 Yhteensä 3098 3037 2840 931 986 harmaalla vain yläkoulun oppilaat Taulukko 6. Pohjoisen alueen oppilaskehitys Pohjoisen alueen perusopetuksen oppilasmäärä vähenee 258 oppilasta tästä lukuvuodesta lukuvuoteen 2016 2017. Alueen oppilaskehitys on kuvattu kuvassa 13. Tarkemmat koulukohtaiset ennusteet on esitetty liitteessä 8. 3150 3100 3098 3050 3037 3000 2950 2900 2850 2840 2800 2750 2700 1 2 3 Kuva 13. Pohjoisen alueen oppilasmäärän väheneminen (1 = 2009, 2 = 2012 ja 3 = 2016) 27

4.1.3 Keskinen alue KOULU 2009 2012 2016 2021 2025 Aitomäen koulu 25 27 28 Eskolanmäen koulu 440 409 429 215 210 Kaipiaisten koulu 46 44 42 Kankaan koulu 237 214 155 Kaunisnurmen koulu 73 85 81 Kiehuvan koulu 37 38 40 Korian koulu 364 362 351 Kouvolan yhteiskoulu 293 303 260 253 264 Mansikka-ahon koulu 225 248 284 Sarkolan koulu 277 298 307 Tornionmäen koulu 249 221 227 Urheilupuiston koulu 358 257 238 240 243 Utin koulu 72 62 59 Vahteron koulu 189 159 110 Yhteensä 2885 2727 2611 708 717 harmaalla vain yläkoulun oppilaat Taulukko 7. Keskisen alueen oppilaskehitys Keskisen alueen perusopetuksen oppilasmäärä vähenee 274 oppilasta lukuvuodesta 2009 2010 lukuvuoteen 2016 2017. Alueen oppilaskehitys on kuvattu kuvassa 14. 2950 2900 2885 2850 2800 2750 2727 2700 2650 2600 2611 2550 2500 2450 1 2 3 Kuva 14. Keskisen alueen oppilasmäärän väheneminen (1 = 2009, 2 = 2012 ja 3 = 2016) Tarkemmat koulukohtaiset ennusteet on esitetty liitteessä 8. 28

4.1.4 Eteläinen alue KOULU 2009 2012 2016 2021 2025 Anjalan koulu 141 138 138 Elimäen yläaste 345 323 292 280 258 Inkeroisten yhteiskoulu 351 302 261 163 157 Kartanokoulu 179 130 130 Löytyn koulu 25 23 18 Muhniemen koulu 28 21 16 Myllykosken yhteiskoulu 301 280 224 180 193 Ratulan koulu 37 32 28 Saviniemen koulu 254 225 177 Sippolan koulu 169 139 136 57 51 Tehtaanmäen koulu 105 101 92 Ummeljoen koulu 114 93 81 Viialan koulu 137 145 127 Yhteensä 2186 1952 1720 680 659 harmaalla vain yläkoulun oppilaat Taulukko 8. Eteläisen alueen oppilaskehitys Eteläisen alueen perusopetuksen oppilasmäärä putoaa rajuimmin. Lukuvuodesta 2009 2010 lukuvuoteen 2016-2017 mennessä oppilasmäärä on vähentynyt 466 oppilaalla. Alueen oppilaskehitys on kuvattu kuvassa 15. 2250 2200 2150 2100 2186 2050 2000 1950 1900 1850 1800 1750 1700 1650 1600 1952 1 2 3 1720 Kuva 15. Eteläisen alueen oppilasmäärän väheneminen (1 = 2009, 2 = 2012 ja 3 = 2016) Tarkemmat koulukohtaiset ennusteet on esitetty liitteessä 8. 29

4.2 Henkilöstö Kouvolan kaupungin perusopetuksen opetus- ja avustajahenkilöstöresurssi muodostui elokuussa 2009 seuraavasti: Koulu Koulun koko / Por Opettajia pääkoulun mukaan Toimipisteidenmäärä Avustajia 1. Aitomäen koulu 2 1 2 1 2. Anjalan koulu 9 1 11 5 3. Elimäen yläaste 14 1 34 4 4. Eskolanmäen koulu + mamut 26 4 44 9 5. Hirvelän koulu 8 1 23 1 6. Inkeroisten yhteiskoulu 16 1 33 4 7. Jaalan koulu 6 1 7 3 8. Jokelan koulu 9 1 11 2 9. Kaipiaisten koulu 4 1 4 3 10. Kankaan koulu 19 1 22 10 11. Kartanokoulu 10 1 12 4 12. Kaunisnurmen koulu 9 1 11 7 13. Keskustan koulu 24 3 29 6 14. Kiehuvan koulu 2 1 2 1 15. Kirkonkylän koulu 18 1 18 7 16. Korian koulu 19 2 27 7 17. Kouvolan yhteiskoulu 12 1 22 18. Kymintehtaan koulu 21 1 35 4 19. Kääpälän koulu 4 1 5 1 20. Löytyn koulu 2 1 2 21. Mansikka-ahon koulu 19 1 18 18 22. Muhniemen koulu 2 1 2 23. Myllykosken yhteiskoulu 13 1 27 4 24. Mäntypuiston koulu 5 1 7 14 25. Naukion koulu 14 1 33 4 26. Niinistön koulu 10 1 11 3 27. Oravalan koulu 2 1 2 1 28. Pilkan koulu 6 1 7 2 29. Pilkanmaan koulu 7 1 7 2 30. Ratulan koulu 2 1 2 2 31. Sarkolan koulu 13 + 1 1 15 1 32. Saviniemen koulu 11 1 22 7 33. Selänpään koulu 2 1 2 1 34. Sippolan koulu 10 1 17 2 35. Svenska skolan 2 1 2 36. Tehtaanmäen koulu 6 1 6 1 37. Tirvan koulu 3 1 3 1 38. Tornionmäen koulu 15 1 16 2 39. Tuohikotin koulu 2 1 2 40. Tähteen koulu 8 1 8 2 Tähteenkadun koulu + sairaalaopetus 13 2 13 25 41. 42. Ummeljoen koulu 7 1 7 4 43. Urheilupuiston koulu 14 1 27 2 44. Utin koulu 6 1 6 3 45. Vahteron koulu 9 1 10 1 30