Kivijärven matkailuselvitys

Kivijärven matkailuselvitys Kesä 2013 talvi 2014 JAMK 15.9.2014 Kivijärven kunta

1 Sisältö 1 Johdanto... 5 2 Tiivistelmä... 5 3 Tutkimuksen toteuttaminen... 8 3.1 Kotitalouskysely... 8 3.2 Vapaa ajan asukkaiden kysely... 8 3.3 Matkailijakysely... 8 3.4 Yrittäjäkysely... 8 4 Tulokset... 8 4.1 Kotitalouskyselyn tulokset... 8 4.1.1 Vastaajien taustatiedot... 9 4.1.2 Käsitykset kotiseudusta... 10 4.1.3 Kuntalaisten käyntikohteet... 12 4.1.3 Miten kunta muuttuu tulevaisuudessa?... 13 4.1.4 Mitä kunnastani puuttuu?... 14 4.1.4 Suhtautuminen kotiseutuun matkailukohteena... 14 4.1.5 Kivijärven nähtävyydet... 15 4.1.6 Ehdotukset matkailun kehittämiseksi... 15 4.1.7 Vierailijat ja rahankäyttö... 15 4.2 Vapaa ajan asukkaiden kyselyn tulokset... 16 4.2.1 Kyselyyn vastaajat... 17 4.2.2 Vapaa ajan asuntojen käyttö... 17 4.2.3 Vapaa ajan asuntojen koko ja varustelutaso... 18 4.2.4 Vapaa ajan asukkaiden ostokset... 20 4.2.5 Vapaa ajan asunnoilla vierailijat... 20 4.2.6 Tärkeimmät nähtävyydet mökkiläisten mielestä... 22 4.2.7 Toivomukset kunnan ja liike elämän palveluille... 22

2 4.3 Matkailijakysely... 23 4.3.1 Matkailijakyselyyn vastanneet... 23 4.3.2 Matkan tarkoitus... 24 4.3.3 Matkasta päättäminen ja tietolähteet... 25 4.3.4 Saapuminen seudulle... 26 4.3.5 Matkaseura... 27 4.3.6 Majoittuminen... 27 4.3.7 Matkan kesto... 28 4.3.8 Matkailijoiden rahankäyttö... 29 4.3.9 Matkailijoiden mainitsemat nähtävyydet ja tapahtumat... 31 4.3.10 Matkailijoiden mielipiteet kohteista ja palveluista... 31 4.4 Yrityskyselyn tulokset... 32 4.4.1 Vastanneet yritykset... 32 4.4.2 Yritysten asiakkaat... 37 4.4.3 Matkailijoiden osuus yrityksen liikevaihdosta... 38 5 Yhteenveto... 40 Taulukot Taulukko 1 Matkailijoiden käyttämät rahamäärät (miljoonia euroja)... 6 Taulukko 2 Matkailun taloudellisten vaikutusten jakautuminen... 7 Taulukko 3 Liikevaihdon ja työntekijöiden lkm:n suhde 2010 2012... 7 Taulukko 4 Kuntalaisten käsitykset kotiseudustaan (1= erittäin huono, 5= erittäin hyvä)... 11 Taulukko 5 Kuntalaisten keskimääräiset käynnit/ vuosi eri tapahtumissa... 13 Taulukko 6 Tuttavien ja sukulaisten luona yöpyvien rahankäytön jakauma (miljoonia euroja) matkailijakyselyn mukaan... 15 Taulukko 7. Vastaajien talouden tyyppi kunnittain... 16 Taulukko 8 Vapaa ajan asuntojen keskimääräiset käyttöajat eri vuodenaikoina (viikkoa).... 17 Taulukko 9 Vieraspaikkakuntalaisten vapaa ajan asukkaiden vuodessa käyttämät rahamäärät... 19

3 Taulukko 10 Vapaa ajan asukkaiden vuosittaiset osallistumiskerrat oman/muun kunnan tapahtumiin... 21 Taulukko 11 Matkailijakyselyyn vastanneiden taustatietoja... 22 Taulukko 12 Matkan tarkoitus... 23 Taulukko 13. Matkan tarkempi syy... 23 Taulukko 14 Matkailijoiden käyttämät kulkuneuvot... 27 Taulukko 15 Vastaajien matkaseura... 26 Taulukko 16 Majoituspaikat... 28 Taulukko 17 Maksullisissa majoituksissa yöpyvien matkailumenot... 29 Taulukko 18 Päiväkävijöiden käyttämät summat (miljoonia euroja),... 30 Taulukko 19 Hyödynsaajakyselyyn vastanneiden yritysten toimialat Kivijärvellä... 332 Taulukko 20 Rekisteröityjen majoitusyritysten määrät v. 2013 ja liikevaihto/työntekijä... 33 Taulukko 21 Työntekijöiden määrien mediaanit eri tyyppisissä yrityksissä... 36 Taulukko 22 Keskimääräiset matkailijoiden ja mökkiläisten osuudet yritysten liikevaihdosta... 398 Taulukko 23 Yrittäjien (N = 14 ) mainitsemia matkailullisia vahvuuksia... 38 Kaaviot Kaavio 1 Kotitalouskyselyn vastaajien talouden tyyppi... 9 Kaavio 2 Vastaajien ammatti... 11 Kaavio 3 Käsitykset matkailun tärkeydestä kotiseudulle, matkailijoiden palvelusta, vierailijoiden kokemuksista kunnasta matkailukohteena ja seudun yleisestä mielikuvasta.... 11 Kaavio 4 Asukkaiden arvio kunnan kehittymisestä tulevaisuudessa (% vastanneista)virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Kaavio 5 Vapaa ajan asuntojen pinta ala... 18 Kaavio 6 Vapaa ajan asuntojen varustelutaso... 19 Kaavio 7 Matkasta päättämisen ajankohta... 25 Kaavio 8.Etukäteistiedon lähteet... 26 Kaavio 9 Matkailijoiden harrastamat asiat... 29 Kaavio 10 Viitasaarella vastanneiden mielipiteet kohteista ja palveluista... 32 Kaavio 11 Pihtiputaalla vastanneiden mielipiteet kohteista ja palveluistavirhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Kaavio 12 Kinnulassa vastanneiden mielipiteet kohteista ja palveluista.. Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

4 Kaavio 13 Yritysten liikevaihdon jakauma... 35 Kaavio 14 Yritysten ilmoittamat sesonkikuukaudet... 36 Kaavio 15 Yritysten mainitsemat kohderyhmät... 37 Kaavio 16 Yritysten toivomat asiakasryhmät... 38 Tilastot Tilasto 1 Kotitalouskyselyn vastaajien talouden tyyppi 10 Tilasto 2 Mielikuva kunnan tulevaisuudesta 13

5 1 Johdanto Tämä tutkimus on toteutettu Kehittämisyhtiö Witas Oy:n toimeksiannosta vuosina 2013 2014. Toteuttajana on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun Liiketoiminta ja Palvelut yksikkö. Tutkimuksen yhteyshenkilöinä olivat matkailupäällikkö Tarja Pasanen Witas Oy:stä ja yritysasiantuntija Antero Kivelä JAMK:sta. Tutkimusraportin laati lehtori Mika Niskanen Matkailu ja Palvelut tulosalueelta. Lehtorit Jorma Asunta ja Mikael Viitasaari avustivat SPSS ohjelman tilastojen asiantuntijana. Matkailijoiden ja yrittäjien tutkimusaineiston käsittelyssä oli mukana useita kymmeniä matkailun ja palveluiden tuottamisen ja johtamisen opiskelijaa. Tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää matkailun tulovaikutuksia Kivijärven kunnassa. Lisäksi tutkittiin alueen asukkaiden, yrittäjien ja matkailijoiden käsityksiä seudusta matkailukohteena. Aikaisemmin, vuosina 2003 2004 Tampereen Yliopiston liiketaloudellinen tutkimus ja koulutuskeskus on tehnyt matkailutulo ja matkailijatutkimuksen Saarijärven ja Viitasaaren seudulla. Tämän lisäksi JAMK Matkailu ja Palvelut tulosalue toteutti matkailutulo ja matkailijatutkimuksen 2010 2011 Viitasaaren, Pihtiputaan ja Kinnulan kunnissa. Tämä tutkimus on tehty niin, että tulokset olisivat soveltuvilta osin vertailukelpoisia aiemman tutkimuksen kanssa. Tutkimuksen taloudellinen osuus on tehty ns. meno ja tulomenetelmällä. Menomenetelmässä matkailun taloudellisia vaikutuksia lasketaan matkailijoille tehdyn kyselyn perusteella ja tulomenetelmässä yrittäjille, eli hyödynsaajille, tehdyn kyselyn perusteella. Otosten perusteella lasketut keskimääräiset arvot on yleistetty koskemaan koko aluetta kuntatilastojen perusteella. Menomenetelmä on tarkasteltavalla alueella luotettavampi kuin tulomenetelmä. Tulomenetelmän heikkous johtuu siitä, että monen toimialan yritykset ovat joko niin pieniä, tai niiden lukumäärä kunnassa on niin vähäinen, että Tilastokeskuksella ei ole niistä tietoa tai se ei niitä julkaise tietosuojan vuoksi. Toinen tulomenetelmän epävarmuustekijä liittyy siihen, että matkailun hyödynsaajien on usein mahdotonta arvioida sitä, kuinka suuri osa yrityksen liikevaihdosta tulee matkailijoilta. Samasta syystä matkailun työllistäviä vaikutuksia on tällä menetelmällä vaikea arvioida. Käytetyillä menetelmillä ei saada selville matkailun kaikkia taloudellisia vaikutuksia. Esimerkiksi lomakiinteistöjen verot ja muut maksut on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. 2 Tiivistelmä Matkailijoiksi on tässä tutkimuksessa laskettu omilla ja tuttavien vapaa ajanasunnoilla vierailevat ulkopaikkakuntalaiset, sukulaisten ja tuttavien luona yöpyvät vieraat, maksullisissa majoituspaikoissa yöpyvät sekä ulkopaikkakuntalaiset päiväkävijät, jotka eivät yövy seudulla.

Taulukko 1 Matkailijoiden käyttämät rahamäärät (miljoonia euroja) 6 Kaikkien matkailijaryhmien taloudellinen vaikutus kunnille on merkittävä, miljoonien eurojen arvoinen. Kivijärvellä suurin vaikutus on vapaa ajan asukkailla heidän suuren lukumääränsä vuoksi. Maksullisia majoituspalveluja käyttävät, kuluttavat myös suurehkoja summia vierailunsa aikana. Tätä voidaan selittää sillä, että suuri osa maksullisissa majoituksissa majoittuvista ovat paikkakunnalla lähes viikon. Tänä loman aikana myös rahankäyttöä ei kontrolloida niin tarkasti kuin arjessa. Seuraavassa taulukossa on yhteenveto matkailun taloudellisista vaikutuksista. Luvut ovat voimakkaasti pyöristettyjä, koska useimmat arviot perustuvat vastaajien ilmoittamiin käytettyihin rahamääriin. Ne eivät voi olla kovin tarkkoja, mutta satojen vastaajien perusteella lasketut ja korjatut keskiarvot antavat miljoonien eurojen tasolla luotettavia lopputuloksia. Suurin epävarmuustekijä on päiväkävijöiden määrä, koska sen laskeminen edes sadantuhannen kävijän virhemarginaalilla ei ole käytettävissä olevin tiedoin mahdollista. Kuntalaisten vieraat Vapaa ajan asukkaat Maksullisissa majoituksissa yöpyvät Päiväkävijät Yhteensä Kivijärvi 0,1 2,8 0,7 0,2 3,8 M % 3 % 74 % 18 % 5 % 100 % Kokonaissumma, noin 3,8 miljoonaa euroa voidaan verrata 2010 2011 tehtyyn tuloselvitykseen jossa Kinnulan kunnan matkailijoista saamat tulot ovat 3,4 M. Kivijärven tulot ovat 0,4 M isommat kuin Kinnulassa. Matkailun luonteen ollessa Kivijärvellä luontomatkailuun painottuvaa, kuntalaisten vieraiden ja päiväkävijöiden tuomat tulot jäävät matalaksi esim. suosittujen tapahtumien ja monipuolisten palvelujen puuttuessa. Vapaa ajan asukkaiden kohtalaisen suurta taloudellista merkitystä selittää toisaalta Kivijärvellä olevin mökkien määrä. Kivijärvellä on 751 vapaa ajan asuntoa kun Kinnulassa vastaava luku on 450. Kuntalaisten luona yöpyvien vieraiden käyttämä rahamäärä jää Kinnulan kuntaa tehtyä tutkimusta alemmaksi. Samoin kuin Kinnulassa paikallisten kulutusta voidaan selittää väestörakenteen muuttumisella ja asumisväljyyden kasvulla, mutta kuntien palvelurakenne vaikuttaa luonnollisesti myös vierailijoiden kulutukseen. Kivijärvellä luonto ja vesistö ovat vierailun pääsyitä ja näihin liittyviin palveluihin suomalainen ei ole tottunut kuluttamaan rahaa. Päiväkävijöiden tutkiminen on ongelmallista, koska he eivät erotu palvelutilanteessa majoittuvista. Tästä syystä päiväkävijöiden taloudelliseen merkitykseen on sovellettu 70/30 suhdelukua jossa jokaista 70 majoittujaa vastaa 30 päiväkävijää. Tämä malli on tyypillinen vastaavissa kansallisissa tutkimuksissa. Matkailumenoista kohdistuu vähittäiskauppaan, majoitukseen ja ravitsemispalveluihin kuluvat noin puolet kaikesta kulutuksesta. Kohdan muu suurta osuutta kokonaisuudessa selittää se, että tässä tutkimuksessa

eri kyselyiden kysymykset eivät olleet keskenään vertailtavia kaikilta osin. Seuraavaan taulukkoon on yhdistetty tietoja eri kyselyistä. 7 Taulukko 2 Matkailun taloudellisten vaikutusten jakautuminen Miljoonaa Majoitus ja ravitsemispalvelut 0,6 10 % Vähittäiskauppa (sis.huoltoas.) 1,9 45 % Aktiviteetit/harrastukset 0,05 1 % Muu* 1,7 44 % *Kohta muu sisältää mm liikennepalvelut ja henkilökohtaiset palvelut. Koska kaikissa kyselyissä ei eritelty kulutuskohteita samalla tavalla, se sisältää myös osan pääsymaksuista, polttoaineostoksista, markkinoille osallistumisista jne. 2010 tehdyssä tutkimuksessa tuotiin esiin majoitus ja vähittäiskaupan työllisyysvaikutusten kohdalla että työntekijän ja liikevaihdon suhde oli Viitasaarella, Pihtiputaalla ja Kinnulassa n. 85 000. Vuonna 2012 vastaava luku oli n. 86 000. Tilastokeskus antaa toisen kuvan Kivijärven matkailun tulovirroista (Taulukko 3). Tilastokeskuksen tuottaman tiedon perusteella Kivijärvellä majoitus ja ravitsemisyrityksen liikevaihdon ja työntekijöiden suhdeluku oli 215 000 euroa 1. Tämän perusteella matkailun työllistävä vaikutus on Kivijärvellä n.22 henkilötyövuotta. Taulukko 3 Liikevaihdon ja työtekijöiden suhteen kehitys 2010 2012 Kivijärvi Vuosi 1000 2010 157 2011 180 2012 215 Lähde: Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri Toimialaluokitus TOL 2008 Virallisen tilastoinnin haasteet matkailussa ovat ilmeiset etenkin pienillä paikkakunnilla kuten Kivijärvi. Majoitustoiminasta ei saa virallista tietoa, sillä Tilastokeskuksen tilastoinnin piirissä on liian vähän majoitusyrityksiä joka aiheuttaa sen, että yritykset voidaan yksilöidä tiedon perusteella. Edellytys tilastojen julkistamiselle on 4 yritystä. Toinen ongelma tilastoinnissa on koska suurin osa majoitustoimijoista jää rekisteröinnin ulkopuolelle pienen kokonsa vuoksi. Liian pieni koko tarkoittaa tässä kohdin, että yrityksellä on alle 20 vuokrattavaa vuodepaikkaa. Liikevaihdossa tämä näkyy myös siten, että kun tilastoitujen majoitus ja ravitsemisyritysten yhteenlaskettu liikevaihto 2012 oli 0,5 M, niin Tilastokeskuksen tilastoinnin ulkopuolelle jäävät matkailijat tuovat n. 0,1 milj. lisäarvon Kivijärven majoitus ravitsemispalveluihin. 1 Koko maan keskiarvo vuonna 2012 oli 105 000

8 3 Tutkimuksen toteuttaminen 3.1 Kotitalouskysely Kysely toteutettiin kirjekyselynä Kivijärven kotitalouksiin. Kivijärvellä ollessa 570 kotitaloutta otoksen määrä on 570. Postituksen lisäksi Kivijärvellä sijaitsevissa tapahtumissa on haastateltu siellä olevia asiakkaita. Kyselyt jaettiin suoraan postilaatikkoihin Kivijärven kunnan alueelle. 3.2 Vapaa ajan asukkaiden kysely Kysely lähetettiin 450 vapaa ajanasunnon omistajalle ympäri Suomea ja joitakin myös muualle Eurooppaan. Osoitteet valittiin systemaattisesti kuntien rekisteristä. Postitus tapahtui Witaksen toimesta. 3.3 Matkailijakysely Matkailijakysely tehtiin kesä elokuussa ja helmi maaliskuussa paperilomakkeita käyttäen. Talvikyselyä varten Witas toimitti vastauslomakkeita Hannunkiveen ja kesäkyselyn osalta satoja lomakkeita jaettiin seudun majoitus ja ravitsemisliikkeisiin, sekä muihin matkailijoiden kanssa paljon asioiviin yrityksiin ja kohteisiin, yhteensä yli 30 paikkaan. Witas Oy:n toimesta lomakkeet käännettiin usealle kielelle. Matkailijakysymykseen saatiin 224 käyttökelpoista vastausta. 3.4 Yrittäjäkysely Kysely yrittäjille tehtiin puhelimitse kesäkuussa 2014. Täydennyshaastatteluita tehtiin elokuussa 2014 Otoskoko oli 25 yritystä. Vastaukset saatiin 18 yrittäjältä. Osa yrittäjistä katsoi, että heillä ei ole matkailun kanssa mitään tekemistä ja jätti siksi vastaamatta. Toinen vastaamattomuuden syy oli se, että yritystoiminta oli loppunut edellisenä vuonna. Kaikkien kyselyiden tulokset analysoitiin IBM Statistics SPSS 20 /22 tilasto ohjelmalla. 4 Tulokset 4.1 Kotitalouskyselyn tulokset Kotitalouskyselyllä tutkittiin, mitä mieltä asukkaat ovat omasta kunnastaan ja sen matkailupalveluista. Lisäksi selvitettiin, paljonko vieraita alueen kotitalouksissa käy ja paljonko vierailijat käyttävät rahaa vierailunsa aikana.

9 4.1.1 Vastaajien taustatiedot Vastaajat olivat pääasiassa keski ikäisiä vanhempia, korkeintaan kahden hengen taloudessa asuvia henkilöitä (kaavio 1 ja tilasto 1). Talouden tyyppi Yhtee nsä Yhden Kah- Ta- Muu henki- den lous, aikuis- lön ta- henki- jossa talous lous lön ta- alle Kaavio 1 Kotitalouskyselyn vastaajien talouden tyyppi lous 18- vuotiaita lapsia mä 1 0 1 0 2 0 1 2 1 4 1 1 4 0 6 Tilasto 1 Kotitalouskyselyn vastaajien talouden tyyppi Kaaviosta 2 voidaan havaita, että yli 59 vuotiaita on eniten joten eläkeläisten määrä vastaajissa on huomattava. Seuraavaksi merkittävin ammattiryhmä ovat työntekijöiksi itseään kutsuvat. Ikäryh Alle 20v. 20-29v. 40-49v. 50-59v 3 6 2 3 14. Yli 59v 13 14 1 5 33. Yhteensä 18 22 10 9 59

10 Kaavio 2 Vastaajien ammatti 4.1.2 Käsitykset kotiseudusta Taulukosta havaitsemme, että Kivijärven asiakkaat ovat tyytyväisimpiä kuntansa viihtyisyyteen, yleiseen ilmapiiriin ja paikkaan asua ja työskennellä. Tyytymättömimpiä he ovat kuntansa julkiseen liikenteeseen sekä kunnan sisällä että kunnan ja ympäröivien alueiden välillä. Myös kauppapalvelujen yksipuolisuus ei tyydytä asiakkaiden tarpeita.

11 Taulukko 4 Kuntalaisten käsitykset kotiseudustaan (1= erittäin huono, 5= erittäin hyvä) Keskiarvo Arviot Kivijärvestä Kunta asuin elin ja työympäristönä 3,8 Kotiseudun viihtyisyys 4,2 Kotiseudun vetovoimaisuus matkailukohteena 3,5 Nähtävyyksien ja vierailukohteiden mielenkiintoisuus 3,1 Tapahtumien mielenkiintoisuus 3,2 Ruokapaikkojen viihtyisyys ja laatu 2,8 Kauppapalvelujen saatavuus 2,8 Kauppapalvelujen monipuolisuus 2,3 Asiakaspalvelu kotiseudulla 3,5 Yleinen ilmapiiri ja ihmisten ystävällisyys 3,7 Asuinkunnan saavutettavuus 2,9 Julkinen liikenne asuinkuntaan 1,6 Julkinen liikenne asuinkunnan sisällä 1,6 Opasteet, viitoitukset, tienumeroinnit jne. 3,3

12 Julkinen liikenne ei saa hyviä arviointeja, mutta se vastaa 2010 2011 tehtyä tutkimusta Kinnulan, Pihtiputaan ja Viitasaaren tilannetta. Kotiseudun arviointi matkailukohteena ja tapahtumien mielenkiintoisuuden osalta nousevat kuitenkin keski arvon yläpuolelle. Kauppapalvelujen saatavuutta ja monipuolisuutta arvioitaessa kuntalaiset tuntuvat toivovan enemmän. Yleisesti ottaen asukkaiden vastauksista paistaa läpi kotiseuturakkaus inhimillistä elementtiä kohtaan (Kaavio 3). Kaavio 3 Paikallisen väestön tyytyväisyys paikallisiin palveluihin 4.1.3 Kuntalaisten käyntikohteet Kuntalaisia kiinnostavat eniten Kansallispuistot ja muut luontokohteet (Taulukko 4). Musiikki, markkina ja urheilutapahtumissa käydään keskimäärin yhtä usein, mutta museot ja teatteri eivät houkuttele Kivijärven paikallisia asukkaita. Vastausten hajonta on suurta, joten keskiarvojen eroista ei voi tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

13 Taulukko 5 Kuntalaisten keskimääräiset käynnit/ vuosi eri tapahtumissa Keskiarvo Markkinatapahtuma 1,3 Museo/näyttely 0,5 Musiikkitapahtuma 1,5 Teatteri 0,6 Urheilutapahtuma 1,1 Kansallispuistot ja muut luontokohteet 2,1 Kun kysyttiin Kolmea tärkeintä nähtävyyttä Kivijärvellä, niin paikallisten kommenteissa toistuivat järvet, luonto ja kirkko. Tosin yksi vastaaja ei löytänyt Kivijärveltä mitään nähtävää kun taas pari vastaajaa olivat valmiita muuttamaan Kivijärvelle sen kauneuden takia. 4.1.4 Miten kunta muuttuu tulevaisuudessa? Tilasto 2 Mielikuva kunnan tulevaisuudesta Kehitys tulee menemään nykyistä parempaan suuntaan Asioiden tila pysyy jokseenkin muuttumattomana Kehitys tulee menemään nykyistä huonompaan suuntaan Vastaajien % määrä 10 16,9 13 22,0 27 45,8 En osaa sanoa 9 15,3 Vastaajia 59 100,0 Kysyttäessä paikallisilta asukkailta miten heidän mielestään kunta muuttuu tulevaisuudessa, niin selkeästi suurin joukko vastaajia oli sitä mieltä että kunnan kehitys menee nykyistä huonompaan suuntaan. Sen suurempaa yleistettävyyttä tai syitä näkemykseen tutkimus ei tuo esiin, mitkä tekijät nykyistä tilaa huonontavat ja siten suoria johtopäätöksiä kysymyksestä ei voida johtaa. Toisaalta parempaan suuntaan vastanneidenkaan

14 joukosta ei voida vetää suoria johtopäätöksiä tekijöistä jotka vievät parempaan tulevaisuuteen. Kaavio 4 osoittaa vielä konkreettisesti vastaajien mielipiteen jakautumisen Kaavio 4 Arvio kunnan tulevaisuudesta 4.1.5 Mitä kunnastani puuttuu? Vastaajilla oli tilaisuus esittää mielipiteensä siitä, mitä heidän kunnastaan puuttuu. Vastaukset vaihtelivat suuresti. Ruokailupaikkojen lisääntyminen näyttää kuitenkin olevan yleinen toive asukkailla. Lisäksi halutaan lisää muita kaupan palveluita kuten rautakauppaa ja vaateliikkeitä sekä vapaa ajan palveluita. 4.1.6 Suhtautuminen kotiseutuun matkailukohteena Asukkaiden yleinen mielipide on myönteinen matkailua kohtaan. Selkeä enemmistö (83,3 %) on sitä mieltä, että matkailu on tärkeää tai jopa erittäin tärkeää kunnan kehityksen kannalta. Asukkaiden mielipiteet matkailijoiden palvelemisesta noudattelee asukkaiden mielipidettä asuinkuntansa ihmisystävällisyydestä. Vaikka käsitykset palvelusta eivät nouse samalle tasolle kuin kotiseutuun matkailukohteena, niin luottamus palveluun on vahva. Vierailijoiden arvellaan kokevan kunnan melko hyvänä. Noin 52 % vastaajista on sitä mieltä, että matkailijan kokemus on hyvä tai erittäin hyvä (Kaavio 5)

15 Ei ollenkaan tärkeä 2 3 4 Erittäin tärkeä 10,9 12,5 8,6 60,3 49,1 39,3 36,2 25,9 30,9 5,2 5,2 5,5 10,7 10,3 3,4 3,6 1,8 1,7 KUINKA TÄRKEÄNÄ PIDÄTTE MATKAILUA KUNTANNE KEHITYKSEN KANNALTA? KUINKA HYVIN MATKAILIJAA PALVELLAAN JA OPASTETAAN Kaavio 5 Mielipiteet paikkakunnan matkailusta 35,7 43,1 MILLAISEKSI USKOTTE VIERAILIJOIDENNE KOKEVAN ASUINKUNTANNE MATKAILUKOHTEENA? YLEINEN MIELIKUVA ASUINKUNNASTA? 4.1.7 Kivijärven nähtävyydet Kuten aiemmin raportissa mainittiin paikallinen väestö nostaa merkittävimmäksi käyntikohteeksi luonnon, järvet ja Kirkon. Huomiota kiinnitti luontoon liittyvien toimintojen merkittävä asema nähtävyyksinä kuntalaisten mielessä. Kivijärven matkailun nojatessa vahvasti luontopohjaiseen toimintaan nousee esiin kysymys miten Kivijärvi profiloi matkailijan luontokokemuksen erityiseksi. Eli mikä saa matkailijan suuntaamaan kulkunsa Kivijärvelle sen sijaan että matkailija suuntaisi kulkunsa muualle Suomen lukemattomiin luontokohteisiin. 4.1.8 Ehdotukset matkailun kehittämiseksi Kuntien asukkaat olivat tehneet erittäin aktiivisesti ehdotuksia matkailun kehittämiseksi. Usein tuotiin esille olemassa olevien tapahtumien parempi markkinointi ja uusien tapahtumien kehittäminen. Luonnon ja erityisesti vesistöjen matkailukäytön lisääminen toistuu monissa vastauksissa. Asukkaiden mielessä näyttää usein olevan kalastus, risteily, vaellus, melonta ja muiden luonnossa tapahtuvien aktiviteettien laajempi tarjoaminen. Matkailupalvelujen tarjontaan ja palvelujen laatuun kiinnitettiin paljon huomiota. 4.1.9 Vierailijat ja rahankäyttö Seudun kotitalouksissa yöpyvät vierailijat ovat myös merkittävä matkailijaryhmä. Heidän taloudellinen merkityksensä seudulle arvioitiin kysymällä asukkaiden arviota vierailujen määrästä, vierailujen kestosta ja

16 rahankäytöstä seudulla. Varsinkin vieraiden rahankäytön arviointi voi olla vastaajalle vaikeaa. Sen vuoksi vastauksia tarkasteltiin tarkasti ja karsittiin ilmeisimmät yliarvioinnit pois. Laskennassa käytettiin Tilastokeskuksen laskelmia (2012) kotitalouksien määrästä (570 kpl). Sukulais ja tuttavavierailuja arvioitiin olevan vuoden aikana Kivijärvellä noin 30000 vrk. Tulokseksi saatiin, että paikallisten asukkaiden, vapaa ajan majoittujien ja maksullisissa majoituksissa majoittuvien vierailijat jättävät seudulle rahaa noin 1,4 miljoonaa euroa vuodessa. Tulosten luotettavuutta heikentää se, että vierailijoiden rahankäyttöä oli käytännön syistä kysyttävä isänniltä, eikä vierailta itseltään. Vaikka isäntien ja vieraiden mielikuvat rahankäytöstä olisivat erilaiset, tässä tutkimuksessa on käytetty 5 % leikkuria joka leikkaa ns. isommista ja pienemmistä arvioista 5 % pois. Tämä myötä käytetyistä rahoista saadaan realistisempi, mutta siitä huolimatta tietty varovaisuus tuloksen suhteen tulee pitää mielessä. Esimerkiksi isäntien arviointi vieraiden rahankäytöstä voi olla varovainen vieraiden itsensä arviointiin suhteutettuna ja siten seudulle jäävä euromäärä on keskiarvo näiden kahden toimijan näkemyksistä. Taulukko 6 Tuttavien ja sukulaisten luona yöpyvien rahankäytön jakauma (miljoonia euroja) matkailijakyselyn mukaan M Ravitsemispalvelut 0,5 Elintarvikekauppa 0,6 Muu kauppa 0,2 Aktiviteetit/harrastukset 0,1 Muu rahankäyttö seudulla 0,4 4.2 Vapaa ajan asukkaiden kyselyn tulokset Vapaa ajan asuntoja on Kivijärvellä paljon. Tilastokeskuksen mukaan vapaa ajan asuntoja on Kivijärvellä 751. Suuri osa vapaa ajan asukkaista tulee muilta paikkakunnilta ja heidän osuutensa matkailijoina ja matkailutulon generoijina on merkittävä. Kivijärven seudun vapaa ajan asunnoista on noin 80% ulkopaikkakuntalaisten omistuksessa (J.Tuohimaa, Rakennustarkastaja Kivijärvi). Kinnulassa mainittu prosentti 2010 oli matalampi, 47%.

17 4.2.1 Kyselyyn vastaajat Vapaa ajan asukkaiden kyselyyn vastasi 224 mökkiläistä. Vastanneista kaksi kolmasosaa oli kahden henkilön aikuistalouksia. Vain noin joka neljännellä vastaajista oli alle 18-vuotiaita lapsia. (Taulukko 7). Taulukko 7. Vastaajien talouden tyyppi Yhden aikuisen Kahden aikuisen Taloudessa alle 18-v Muu aikuistalous yht talous talous lapsia Kivijärvi 12 53 13 5 83 Tarkempaa talouksien ikärakennetta ei kysytty. Kahden aikuisen talouden suuri määrä suhteessa muihin taloustyyppeihin antaa aiheen olettaa, että vapaa ajanasuntojen omistajista suurin osa on keski ikäisiä tai sitä vanhempia pariskuntia. Koko maassa mökinomistajien keski ikä on 61 vuotta (Tilastokeskus 2009). Vastanneista ulkopaikkakuntalaisista mökkiläisistä eniten omistajia tulee Etelä Pohjanmaalta noin viidennes (19,9 %) ja tätä seuraa Keski Suomi (17,4 %) ja Uusimaa (11,6 % ). Muuten mökkien omistajuus on jakautunut yksittäisten henkilöiden mukaan tasaisesti eri maakuntiin Oulusta Kainuuseen ja näiden eteläpuolelle. 4.2.2 Vapaa ajan asuntojen käyttö Kaikkialla Suomessa vapaa ajan asunnot ovat pääasiassa omistajien käytössä ja vuokraus on vähäistä. Kivijärvellä vapaa ajan asunnot ovat käytössä keskimäärin vähän yli kymmenen viikkoa, eli noin viidesosan vuodesta. Vieraspaikkakuntalaisten yöpymisvuorokausina tämä vastaa noin 200000 vuorokautta, kun otetaan huomioon, että keskimäärin mökkimatkalla on mukana 3,2 henkilöä (2,1 aikuista ja 1,1 lasta). Valtaosa käytöstä tapahtuu luonnollisesti kolmen kesäkuukauden aikana (Taulukko 8). Kivijärvellä vapaa asuntojen käyttöaste viikkoina vastaa kansallista tasoa. Taulukko 8 Vapaa ajan asuntojen keskimääräiset käyttöajat eri vuodenaikoina (viikkoa). N Keskiarvo(viikkoa) Keskihajonta Kesäkuu-Elokuu 83 6,4 6 Syyskuu-Marraskuu 83 2,4 1 Joulukuu-Helmikuu 83 0,8 0,00 Maaliskuu-Toukokuu 83 2,1 1 Koko vuosi 11,7

18 Vapaa ajan asunnot ovat siis käyttämättöminä keskimäärin reilut 38 viikkoa vuodessa. Mökkien vuokrausmahdollisuudet olisivat näin ollen suuret. Jos omistajat vuokraisivat vapaa ajanasuntojaan, se lisäisi kuntien matkailua, mutta tällä hetkellä vuokraus on sangen vähäistä. Vain noin kaksi prosenttia on vuokrannut vapaa ajan asuntoaan viimeisen vuoden aikana. 35 vastaajaa oli myös sitä mieltä, että mökkiä ei vuokrata millään ehdoilla. 14 vapaa ajan asunnon omistajaa olisi valmis vuokraamaan jollakin ehdolla. Luotettava välitysfirma, joka hoitaa vuokrauksen ja siivouksen voisi innostaa muutamaa vastaajaa vuokraukseen. Yksi vastaaja on sitä mieltä, että mökin varustelutaso on niin matala, että vuokralaisia ei löytyisi. 4.2.3 Vapaa ajan asuntojen koko ja varustelutaso Noin 50 % vapaa ajan asunnoista on pinta alaltaan korkeintaan 80 m 2. (Kaavio 6). Mökeistä pieniä (20 49 m 2 ) mökkejä on seuraavaksi eniten ja kolmanneksi eniten Kivijärveltä löytyy yli 80 m2:n mökkejä. Valtakunnallinen keskiarvo on uusilla mökeillä 65 m 2 ja kaikilla 47m 2 (Tilastokeskus 2009). Kaavio 6 Vapaa ajan asuntojen pinta ala

19 Varustelutaso mökeissä on suhteellisen korkea. Kolme neljäsosaa vapaa ajan asunnoista on sähköistetty. Vesijohto on noin 40 %:lla ja suihku ja sisä WC:kin noin 25 %:lla mökeistä. Kaavio 7 Vapaa ajan asuntojen varustelutaso

20 4.2.4 Vapaa ajan asukkaiden ostokset Loma asunnon omistajilta kysyttiin heidän käyttämiänsä rahamääriä eri kohteisiin. Vastausten perusteella laskettiin Kivijärven mökkiläisten käyttämät rahamäärät. Luvuissa eivät ole mukana mökkiläiset, joiden vakituinen asunto on mökkikunnassa. Taulukko 9 Vieraspaikkakuntalaisten vapaa ajan asukkaiden vuodessa käyttämät rahamäärät Kivijärvi % mökkikunnassa % % Muualla M Witas Rautakauppa 0,4 11,4 29,3 59,3 Muu kauppa 0,7 59,9 15,8 24,3 Huoltoasema ja liikennevälineet 0,3 45,1 17,3 37,6 Ravintolat ja kahvilat 0,1 43,2 27,5 29,3 Viihde 0,09 44,1 9,9 46 Muu 0,2 85,9 0 14,1 Yhteensä 1,8 M 45,1 21,3 33,7 Luvut on saatu laskemalla mökkiläisten rahankäyttöarvioista, viipymisajoista ja mökkien kokonaismääristä. Selkeästi muista poikkeavat arviot on jätetty ottamatta huomioon yliarvioinnin välttämiseksi. Vastausten vaihtelu oli suurta. Sen vuoksi tulosten varmuusväli on suuri. Yhteenvetona voidaan todeta, että vapaa ajan asukkaat käyttävät kiinteistöllä oloaikanaan noin 1,8 miljoonaa euroa, Kyselyssä vastaajia pyydettiin myös arvioimaan, kuinka suuri osa ostoksista tehdään mökkikunnassa, lähikunnassa tai muualla. Arvioiminen oli vastaajille hankalaa. Likimääräinen arvio on, että noin 45 % arvioiduista ostoksista tehdään mökkikunnassa, 21 % lähikunnassa, sekä 34 % WITAS alueen ulkopuolella. Kivijärven haaste näyttää olevan, että noin kolmannes Kivijärvellä sijaitsevien mökkiläisten rahoista menevät Kivijärven kunnan ulkopuolelle. Tutkimus ei anna syitä rahan valumiselle Kivijärven ulkopuolelle samoin kuin ei vastaa mitä asialle pitäisi tehdä. Siksi tuloksista ei voida vetää suoria johtopäätöksiä asioiden kehittämiseksi. 4.2.5 Vapaa ajan asunnoilla vierailijat Yöpyviä vieraita käy loma asunnoilla keskimäärin 11 henkilöä vuoden aikana. He viipyvät vierailuillaan keskimäärin 2,7 päivää ja käyttävät vierailullaan noin 17 euroa päivässä henkeä kohden. Vapaa ajan asunnoilla vierailevat käyttävät näiden arvioiden perusteella rahaa noin 0,3 miljoonaa euroa vuodessa. Laskennassa on otettu huomioon kaikki loma asunnot, myös paikkakuntalaisten omistamat.

21 Kuten asukaskyselyssäkin, suuri osa (noin kolmannes) niistä, joilla vieraita kävi, arveli että vieraat eivät käyttäneet lainkaan rahaa vierailuillaan. Tuntuu todennäköiseltä, että näin suuri osa vieraista ei ole kaikkia ostoksia välttänyt, mutta on mahdotonta arvioida, kuinka paljon aliarviointia tämä edellä mainittuun 0,3 miljoonaan euroon aiheuttaa. Edellä mainittujen lukujen perusteella yhden vapaa ajan asunnon keskimääräiset taloudelliset vaikutukset seudulla ovat noin 3329 vuodessa 2. Mökkiläisten käyntikohteet Vapaa ajanasujat käyttävät eniten kansallispuiston sekä muiden luontokohteiden palveluja. Esimerkiksi alueen musiikkitapahtumissa ja näyttelyissä mökkiläisten osallistuminen voisi olla tapahtumien talouden kannalta merkittävää. Naapurikunnissa vieraillaan melko tasavertaisesti oman paikkakunnan tapahtumiin suhteutettuna tutkimuksen perusteella paitsi teatterin ja luontoaktiviteettien osalta. Urheilutapahtumien osalta suunta näyttää olevan poispäin Kivijärveltä Taulukko 10 Vapaa ajan asukkaiden vuosittaiset osallistumiskerrat oman/muun kunnan tapahtumiin Museo/ näyttely Teatteri Markkina tapahtuma Musiikki tapahtuma Urheilu tapahtuma Kansallispuisto tai muu luontokohde Kivijärvi 1832 1757 1877 1742 901 3470 Muualla WITAS alueella 1968 1938 2253 901 1247 1411 Taulukon luvut on saatu laskemalla vastaajien ilmoittamista käyntikerroista keskiarvot ja kertomalla ne vapaa ajan asuntojen määrillä. Oletuksena on, että tapahtumaan osallistuu kustakin vapaa ajan asunnosta keskimäärin kaksi henkilöä. Luvuista ei sinänsä voi päätellä muuta kuin, että muualla Witaksen alueella on mielenkiitoisempia musiikkitapahtumia samoin kuin urheilutapahtumia. Sen sijaan teatterin ja luonnon osalta muiden kuntien tarjonta ei ylitä Kivijärven tarjontaa. Kun kysyttiin, mitä palveluita ja tapahtumia mökkiläiset toivoisivat lisää, vastausten kirjo oli laaja. Useimmin mainittiin tanssit, musiikki ja teatteritapahtumat. Kylä ja muita kauppoja toivottiin myös usein, samoin kuin erilaisia markkinatapahtumia. 2 Tontin ostoon, rakennuspalveluihin, kiinteistöverotukseen ym maksuihin liittyy taloudellisia vaikutuksia, jotka ovat tämän tarkastelun ulkopuolella

22 4.2.6 Tärkeimmät nähtävyydet mökkiläisten mielestä Kivijärven vapaa ajanasukkaat mainitsivat kunnan tärkeimmiksi nähtävyyksiksi paljolti samoja kohteita kuin kuntalaiset ja yrittäjät. Kaksi kohdetta erottui selkeästi muista. Useimmiten mainittiin Salamajärven kansallispuiston kohteet ja vesistöt. 4.2.7 Toivomukset kunnan ja liike elämän palveluille Alueen mökkiläisten toivomuksissa päällimmäisinä ovat kaupallisten palvelujen saanti. Myös ravintolapalveluihin halutaan monipuolisuutta. Yleinen huoli tuntui liittyvän työpaikkojen saantiin ja säilyttämiseen.

23 4.3 Matkailijakysely 4.3.1 Matkailijakyselyyn vastanneet Matkailijakyselyyn vastanneiden taustatiedot ovat seuraavassa taulukossa. Taulukko 11. Matkailijakyselyyn vastanneiden taustatietoja Vastaajan ikäryhmä % alle 20 vuotta 2,3 20 29 vuotta 11,2 30 39 vuotta 9,8 40 49 vuotta 18,2 50 60 vuotta 28 yli 60 vuotta 30,5 Ammattiryhmänne % Ylempi toimihenkilö/ johtavassa asemassa 15,9 oleva Toimihenkilö 19,2 Työntekijä 23,6 Maatalousyrittäjä 1,4 Muu yrittäjä 9,3 Opiskelija/ koululainen 5,1 Eläkeläinen 22,4 Jokin muu, mikä 2,8 Taloutenne tyyppi % Yhden henkilön talous 15,5 Kahden henkilön talous 54,9 Talous, jossa on alle 18 vuotiaita lapsia 26,3 Muu aikuistalous 2,8 Taloutenne BRUTTOansiot kuukaudessa % Alle 1500 9 1500 3000 22,2 3001 4500 22,9 4501 6000 25,7 yli 6000 20,1 Seudulla matkailijat ovat useimmiten keski ikäisiä tai eläkeläisiä, pieni ja keskituloisia pariskuntia. Lapsiperheiden osuus on kuitenkin merkittävä, vajaa kolmannes.

24 4.3.2 Matkan tarkoitus Valtaosa kaikista matkoista oli vapaa ajan matkoja (Taulukko 12). Taulukko 12. Matkan tarkoitus Kivijärvellä Vapaa-ajan matka Työmatka Läpikulkumatka Kivijärvi 92 % 2,3 % 5,1 % Aikaisempaan tutkimukseen (JAMK 2010 ) verrattuna läpikulkumatkalaisten osuus on pienentynyt huomattavasti. Tämä kertoo toisaalta maantieteellisestä sijainnista pääväylien ulkopuolella. Tästäkään ei kuitenkaan voida vetää johtopäätöksiä päiväkävijöiden määrästä tai heidän kulutuksesta, sillä vapaa ajan matkailijakin voi pistäytyä vain päiväseltään Kivijärvellä, käydä kahvikupposella ja nauttia luonnosta ennen kotiin lähtöä. Kun kysyttiin tarkempaa syytä matkaan, saatiin noin 225 erilaista vastausta. Yleisimmät syyt liittyivät sukulaisten tai tuttavien luona vierailuihin tai loman viettämiseen. Samoin eri vuodenaikojen juhlapyhät olivat useiden matkojen taustalla. Teemoittain laskettujen syy yhteyksien kautta huomataan kuitenkin eri syiden tasa arvoisuus. Ainostaan loma saa selkeästi eniten mainintoja matkan syystä. Merkittävä poikkeama on työmatkalaisten vähäinen määrä. Taulukko 13. Matkan tarkempi syy Kivijärvi Nimetty käyntikohde 7 % Tapahtuma 6 % Tuttava /sukulaisvierailu 8 % Mökkimatka 9 % Luontoaktiviteetit 8 % Työhön liittyvä syy 0,8 % Loma, ei erityistä syytä 17 % Muu 9 %

25 4.3.3 Matkasta päättäminen ja tietolähteet Vastausten jakauma kysymyksessä: Koska päätitte tälle matkalle lähtemisestä?, oli melko tasainen (Kaavio 8). Alle kuukausi sitten päätöksen tehneitä on jonkin verran vähemmän kuin yli kuukausi sitten matkasta päättäneitä. Selkeästi eniten vastauksia saa yli 6kk sitten. Se kertonee vapaa ajan asuntojen ja mökkien suosiosta Kivijärven matkailussa. Kaavio 8 Matkasta päättämisen ajankohta Noin 30 % vastaajista oli tehnyt matkasuunnitelmansa jo yli puoli vuotta aiemmin. Monet mainitsivat syyksi ennestään tutun paikan (kotipaikka, entinen kotipaikka, mökkikunta tai RCI loma osakkeeseen liittyvät tiedotteet tms). Tietolähteistä merkittäviä ovat sukulaiset ja tuttavat, Internet, sekä paikan tuttuus aiemmilta matkoilta (Jokin muu 17,7 % ). Myös se, että 26,2 % vastaajista sanoo ettei ole hankkinut etukäteistietoa Kivijärvestä, kertoo osaltaan sen, että Kivijärvi on siellä käyville ennestään tuttu kohde tai että matkailijat ovat ns. seikkailijoita. Mutta jos otetaan huomioon matkailijoiden profiilit jossa eläkeläiset näyttävät suurinta ryhmää, niin paikan tunnettuus tuntuu selkeimmältä selitykseltä. Painetuista materiaaleista huomiota ovat saaneet seutukunnan yhteisesite (7,9 %), Matkailukohteiden omat esitteet (7,9 %) sekä lehdet (7,2 %). LomaSuomi esite (3 %) oli tärkeysjärjestyksessä vähemmistössä. Painettujen materiaalien % osuudet ovat pienehköjä, mutta silti tuhannet matkustajat saavat niistäkin tietoa seudusta.

26 Kaavio 9. Etukäteistiedon lähteet 4.3.4 Saapuminen seudulle Selvästi yleisin kulkuneuvo on henkilöauto. Muutama vastaaja oli ilmoittanut käyttäneensä pakettiautoa, kuorma autoa tai jopa lauttasaunaa. Henkilöauton käyttöä selittää etenkin tutkimuksen ajankohta. Se että tutkimukseen sisältyy myös talvimatkailu lisää osaltaan henkilöauton käyttöä. Mutta toisaalta isojen ryhmien paikkakunnalla vierailu näyttää vähäiseltä linja auton käyttöä tarkasteltaessa.

27 Taulukko 14 Matkailijoiden käyttämät kulkuneuvot % Henkilöauto 89,6 Matkailuauto 5 Moottoripyörä 0,5 Polkupyörä 0,9 Vene/laiva 0,5 Linja-auto 1,8 Jokin muu 1,8 Vastauksia yht. 100 4.3.5 Matkaseura Useimmat matkustajat olivat matkalla perheen kanssa (Taulukko 15). Taulukko 15 Vastaajien matkaseura % Perhe 76 Muut sukulaiset 7,7 Ystävät/tuttavat 11,3 Työkaverit 0,5 Matkustan yksin 4,1 Jokin muu 1,4 Yhteensä 100 4.3.6 Majoittuminen Vastaajista majoittujia oli 91,4 %, muut olivat päiväkävijöitä. Yli puolet majoittujista ei käyttänyt maksullisia majoituspalveluja vaan yöpyi tuttavien tai sukulaisten luona tai omalla kesämökillä. Osa ilmaiseksi majoittujista sisältyy jokin muu vaihtoehdon valinneisiin. Siellä oli mainittu pääosin (48 %)RCI tai lomaosake, ja muutoin mainintoja sai mm. matkailuauto, teltta, vene, oma huoneisto rivitalosta ja sukulaisten mökki. Se että majoitustilastossa mainitaan myös hotelli ja leirintäalue, on mielenkiintoinen vaihtoehto, sillä näistä majoitusmuodoista ei löydy tietoa Kivijärveltä.

28 Taulukko 16 Majoituspaikat N % Hotelli/motelli 3 1,4 Maatilamatkailukohde 2 0,9 Muu vuokramökki 43 19,5 Leirintäalue 31 14 Tuttavien/ sukulaisten luona 31 14 Oma vapaa-ajan asunto 32 14,5 Jokin muu 58 26,2 Majoittujia yhteensä 199 100 Kohdassa jokin muu esiintyi mm. teltta ja matkailuautot ja vast. 4.3.7 Matkan kesto Vastaajista osa oli kesämökkiläisiä, ja jotkut heidän ilmoittamistaan viipymisajoista olivat satoja vuorokausia. Kun pyritään arvioimaan matkailijan keskimääräistä viipymää seudulla, nämä arviot vääristävät lopputulosta. Sen vuoksi laskettiin ns. 5 % korjattu keskiarvo (trimmed mean), jossa 2,5% suurimmista ja 2,5% pienimmistä arvoista on jätetty pois ennen laskemista. Näin laskettu keskimääräinen matkailijan viipymä seudulla on noin 6 vuorokautta

29 Kaavio 10 Matkailijoiden harrastamat asiat Kohtaan muut mainittiin 88 harrastettua asiaa. Vähintään viisi kertaa mainittiin liikunta kuten hiihto, pyöräily/kävely/soutu/fresbeegolf (41) ja erilaiset luontoaktiviteetit kuten kalastus (25), Muutoin muut kohtaan tuli vastauksia marjastukseen, kesäteatteriin ja musiikkitapahtumiin osallistumisesta. Myöhemmin kysyttiin vielä uudestaan avoimella kysymyksellä, mihin aktiviteetteihin vastaaja on osallistunut tai tulee osallistumaan. Vastauksissa nousi yleisimmin markkinat (16 mainintaa) ja kesäteatteri (14 mainintaa). Muutoin vastauksissa painottui eri vuodenaikoihin liittyvät aktiviteetit, joulun tapahtumat samoin kuin kesäiset musiikkitapahtumat. 4.3.8 Matkailijoiden rahankäyttö Majoittumisen perusteella matkailijat jaettiin neljään ryhmään, päiväkävijät (ei yöpymistä), maksullisessa majoituksessa yöpyvät, sukulaisten ja tuttavien luona yöpyvät ja omalla mökillä yöpyvät. Sukulaisten ja tuttavien luona yöpyvien ja mökkiläisten rahankäyttöä on tarkasteltu jo erikseen. Maksullisessa majoituksessa yöpyvien rahankäytön arvioinnissa on tärkeää tietää seudun majoitusliikkeiden yöpymisvuorokausien kokonaismäärä. Sen tarkkaa arvoa ei löydy Tilastokeskuksen raporteista, koska rekisteröityjen majoitusliikkeiden määrä on niin pieni, että Tilastokeskus ei julkista majoitustietoja vuodelta

30 2013. Tämän vuoksi turvaudutaan yrittäjiltä saatuun tietoon. Kolme tutkimuksessa mukana ollutta yritystä ovat valtakunnallisen rekisteröinnin alaisia ja voidaan olettaa että tähänkin tutkimukseen he ovat antaneet virallisen luvun majoituksesta. Rekisteröidyt yöpymiset ovat vain osa kaikista seudun maksullisista yöpymisistä. Tämän tutkimuksen tietojen pohjalta voidaan todeta maksullisten yöpymisten kokonaismäärän olevan n. 34000 majoitusvuorokautta. Vielä yöpymisten määrääkin vaikeampi arvioida on päiväkävijöiden määrä. Ei ole olemassa laskelmaa Kivijärven vierailijoiden määrästä. Kivijärvellä päiväkävijöiden osuus tutkimuksessa on n. 8 % joka kuvastaa majoittumisen roolia Kivijärvellä joko maksullisessa tai omassa vapaa ajan majoituksessa. Laskettaessa päiväkävijöiden määrän kuitenkin 70/30 periaatetta hyödyntäen, niin vuoden 2013 päiväkävijöiden kokonaismäärä kunnassa olisi noin 25892. Mutta Kivijärvi on syrjemmässä vilkkaimmista valtaväylistä, ja liikennevirta on sielläkin tuhannen auton luokkaa vuorokaudessa. Jos otetaan huomioon Kivijärven asuntokuntien määrä 570 ja Kivijärven ohimenevät autot niin vajaa puolet Kivijärvelle tulevista autoista olisi toiselta paikkakunnalta. Tämä nostaisi päiväkävijöiden lukumääräksi 47085. Täten näiden lukujen keskiarvoa hyödyntäen päiväkävijöiden kokonaismäärä Kivijärvellä kesän 2013 ja talven 2014 osalta olisi ollut n. 36 000 Maksullisissa majoituksissa yöpyjät kuluttivat rahaa keskimäärin 89,5 / hlö vuorokaudessa, siitä majoituksen osuus oli n. 31. (Taulukko 17). Kivijärvellä maksullisissa majoituksissa majoittuvat kuluttivat majoitusja ravitsemistoimintaan kaikkiaan n. 133 000 ja tämän perusteella majoitus ja ravitsemistoiminta tuottavat n. 5 henkilötyövuotta Kivijärvelle. Taulukko 17 Maksullisissa majoituksissa yöpyvien matkailumenot Kivijärvi Majoitus 85693 Ravitsemispalvelut 47637 Elintarvikekauppa 50649 Muu kauppa 18343 Aktiviteetit/harrastukset 7666 Muu rahankäyttö seudulla 35044 245 032

31 Tutkimukseen osallistuneet päiväkävijät käyttävät lähes 58 / hlö. Luvut on saatu laskemalla yöpymättömien matkustajien ilmoittamien summien korjatut keskiarvot. Huomattavasti muista poikkeavat arvot on silloin jätetty ottamatta huomioon. Näin lasketut keskimääräiset kulutukset eivät siten ole ainakaan liian suuria. (Taulukko 18). Päiväkävijöiden kulutusta laskettaessa majoituksessa olevien ja päiväkävijöiden suhdelukua 70/30 sovellettiin jälleen alla olevaan taulukkoon Taulukko 18 Päiväkävijöiden käyttämät summat, Kivijärvi Ravitsemispalvelut 14291 Elintarvikekauppa 15194 Muu kauppa 5502 Aktiviteetit/harrastukset 2300 Muu rahankäyttö seudulla 10015 47302 4.3.9 Matkailijoiden mainitsemat nähtävyydet ja tapahtumat Noin kolmannes vastanneista matkailijoista ei maininnut mitään nähtävyyttä tai totesi, että ei ollut vielä ehtinyt tutustua seudun nähtävyyksiin. Vastauksissa erottui kolme yhtä suurta vastaajaryhmää. Vesistöt (Kivijärvi), luontokohteet yleensä (Salamajärven kansallispuisto) ja rakennetut kohteet (kirkko, keskusta, Hannunkivi). Kivijärvellä mielenkiinto kohdistuu enemmän ympäröivään luontoon. 4.3.10 Matkailijoiden mielipiteet kohteista ja palveluista Matkailijoilta kysyttiin, mitä mieltä he ovat vierailukuntansa nähtävyyksistä, tapahtumista, palveluista, ihmisistä ja asiakaspalvelusta. Matkailijoiden mielipiteet on esitetty viisiportaisella asteikolla Ihmisten ystävällisyys nousee esiin matkailijoidenkin mielipiteissä. Asiakaspalvelun laatu sekä majoituspalvelujen laatu nousee vielä hyväksi. Nähtävyydet, tapahtumat ja ruokapalvelujen laatu sen sijaan jäävät keskinkertaiseksi. Erot eivät kuitenkaan ole tilastollisesti merkitseviä.

32 Matkailijoiden mielipeet Kivijärvestä matkailukohteena 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 3,3 3,2 3,4 3,9 3,6 3,7 4,3 3,8 4 0 Huono 5 erinomainen Kaavio 2 Kivijärven matkailijoiden mielipiteet kohteista ja palveluista 4.4 Yrityskyselyn tulokset 4.4.1 Vastanneet yritykset Matkailun hyödynsaajakyselyyn vastanneista yrityksistä useimmat ovat majoitus, ravitsemis ja vähittäiskaupan yrityksiä. 25 kontaktoidusta yrityksestä muutama jätti vastaamatta kokiessaan että eivät ole matkailun toimialalla vaikka olisivatkin rakentaneet mökkejä tai leikanneet matkailijoiden hiuksia. Muutama sanoi myös lopettaneensa yritystoiminnan. Samoin muutama majoitustoimintaa harjoittava yrittäjä jätti vastaamatta liikevaihtoa koskevaan kysymykseen, joten suoria johtopäätöksiä tutkimus ei anna yritysten tilasta.

33 Taulukko 19. Hyödynsaajakyselyyn vastanneiden yritysten toimialat Kivijärvellä Kivijärvi Mökkimajoitusyritys 6 Maatilamatkailuyritys 2 Liikenneyritys 2 Vähittäiskauppa* 2 Huoltamo* 2 Ravitsemispalvelut 4 Muut palvelut 2 Yhteensä 18 * toimialat ovat osa samaa yritystä Tilastokeskuksen toimipaikkatilastot kuvaavat heikosti pienten kuntien todellista yritysten määrää ja niiden liikevaihtoa. Kivijärven osalta tilastotietoa ei edes saa rekisteröityjien majoitusyritysten vähyyden vuoksi. Kivijärven osalta majoitusyritysten liikevaihto / työntekijä täytyy ottaa keskiarvot käyttöön yrityksiltä saaduista tiedoista ja tämän myötä täsmällistä tietoa on hankala tuottaa. 33 % yrityksistä ilmoittaa liikevaihtonsa olevan 85 000 170 000. Matkailijoiden rahankäyttö tukee majoituksen osalta tätä. Sen vuoksi tilastokeskuksen antamaan tietoon tulee suhtautua varauksellisesti. Taulukko 20. Rekisteröityjen majoitusyritysten määrät v. 2013 ja liikevaihto/työntekijä Kivijärvi N Liikevaihto / henkilö Majoitus 6 86458 Ravitsemistoiminta 5 57207 Saadussa 18 yrityksen otoksessa Kivijärvellä oli 6 majoitustoimintaa harjoittavaa yritystä, eli yli 50% enemmän Tilastokeskuksen tilastoitaviin yrityksiin verrattuna. Sekä majoitus että ravitsemistoiminnan työntekijän ja liikevaihdon laskemisessa käytettiin yrittäjien itsensä antamaa tietoa liikevaihdosta ja työntekijöiden määrästä. Liikevaihto annettiin n. 40 000 haarukalla ja jos yrittäjän liikevaihto menisi todellisuudessa joko alku tai loppupäähän asteikkoa, niin keskiarvo ei antaisi oikeaa kuvaa varsinkin kun toimijoita on vähän. Majoitustoiminnan osalta summa vastaa likimäin 2010 tehdyn tutkimuksen suuntaviivaa majoitustoiminnassa yhden työntekijän tuottama liikevaihdon suhteen.. Ravitsemistoiminnan lukua selittää se, että mukana olevien ravitsemistoimintaa harjoittavien yritysten liikevaihto on alle 40 000, ja jos ravitsemistoiminta on osa esim. muuta liiketoimintaa, kuten huoltamotoimintaa, niin onko ravitsemistoimintaan eriytetty henkilö(t) vai onko työntekijät eri liiketoimintojen alla samanaikaisesti.

34 Keskimääräinen majoituskapasiteetti oli melko suuri, 23 vuodepaikkaa. Paremman kuvan majoitusyritysten koosta antaa kuitenkin vuodepaikkojen mediaani, 16 vuodepaikkaa. Ero keskiarvon ja keskimmäisen arvon välillä johtuu yhden yrityksen selkeästi muita suuremmasta kapasiteetista. Keskimääräinen yöpymisvuorokausien määrä on 4756 vrk/a, mutta mediaani on paljon pienempi, vain 48,5 vrk/a. Otoksen 6 majoitusyritystä sekä majoitustoimintaa harjoittavat maatilamatkailuyritys ilmoittivat yöpymisvuorokausien määräksi vuonna 2013 yhteensä 33431 vrk. Tuloksen luotettavuutta heikentää seikka, että pienimmät majoittajat ovat laskeneet myytyjä vuorokausia mökkien eikä myytyjen vuoteiden perusteella. Viitasaarella, Pihtiputaalla ja Kinnulassa tehdyissä aiemmissa tutkimuksissa yöpymisvuorokausien kokonaismääräksi on arvioitu noin 50000. Osa majoitusyrityksistä toimii vain satunnaisesti tai toiminta on ollut 2013 vasta aluillaan. Tämä näkyy tutkimuksessa siten, että laskettaessa osa aikaisten mökin vuokraajien käyttöasteita, ne ovat kohtuulliset osaaikaan suhteutettuna (33 %). Mutta jos ne laskettaisiin vuositasolla, niissäkin tapahtuu rajua laskua. Yksi ympärivuotisesti toimiva yritys ei osannut tai halunnut kertoa yöpymisvuorokausien määrää, joten tutkimusta varten vain kaksi ympärivuotista antoi tiedot myydyistä yöpymisvuorokausista. Ympärivuorokautisten majoittajien käyttöasteeksi muodostuu 57,5 %. Toinen haaste käyttöasteita laskettaessa on yritysten tapa pitää kirjaa asiakkaista. Jos mökissä on 11 vuodetta ja mökki on vuokrattuna 15 vuorokautta, niin vuorokausien määrä ei kerro kuinka monta vuodetta on myytynä kunakin vuorokautena. Yritysten pieni koko näkyy myös liikevaihtojakaumassa. Puolet yrityksistä jää alle 40000 euroon vuodessa. Muutaman yrityksen liikevaihto yltää miljoonan euron rajaan (Kaavio 11).

35 Kaavio 11 Yritysten liikevaihdon jakauma Kaikkien kyselyyn vastanneiden yritysten toiminnan sesonkiajat keskittyvät kesäaikaan. Seuraavassa kaaviossa verrataan toisiinsa majoitustoimintaa harjoittavien yritysten ja kaikkien vastanneiden yritysten sesonkiaikoja (Kaavio 12).

36 100,0 Sesonki 90,0 80,0 % YRITYKSISTÄ 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 61,1 66,7 66,7 44,4 Kaikki Majoitus 20,0 10,0 0,0 22,2 33,3 33,3 33,3 11,1 11,1 11,1 5,6 11,1 5,6 5,6 5,6 5,6 5,6 5,6 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Kaavio 12 Yritysten ilmoittamat sesonkikuukaudet Majoitusyrityksissä keskimäärin 85 % liikevaihdosta kertyy kolmena kesäkuukautena, ravitsemispalveluissa ja vähittäiskaupassa vastaava luku on noin 45 % ja muiden vastanneiden yritysten osalta luvut jäävät pieneksi. Muutama yritys ei osannut arvioida määrää ja ne jotka arvioivat, arvioivat merkityksen muutaman prosentin veroiseksi. Jälkimmäistä % lukua ei voida yleistää koskemaan kaikkia kunnan muita yrityksiä, koska tutkimus ei koskenut niitä yrityksiä, joiden toimintaan matkailu vaikuttaa vähän tai ei ollenkaan. Yritysten pienuus näkyy myös keskimääräisissä työntekijöiden määrissä. Vastanneissa oli muutamia yli 5 henkeä henkilöä työllistäviä yrityksiä, mutta enemmistönä olivat 1 2 hengen yritykset. Mediaaniarvot kuvaavat keskiarvoja paremmin tyypillisiä työntekijöiden määriä erityyppisissä yrityksissä. Suurin osa tutkimuksessa mukana olevista yrityksistä toimi sivutoimisesti joten suurin osa työntekijöistä on osa aikaisia. Tämä korostuu varsinkin mökkimajoitusyritysten kohdalla joissa mediaani antaa ilmoitettujen työntekijöiden myötä alle yhtä täyspäiväistä mutta keskiarvo sentään muutaman työntekijän. Totuus on varmaankin jossain näiden välissä. Siinä missä yhdellä isolla toimijalla on mahdollisuus palkata lisähenkilöstöä sesonkina, niin pienyrittäjän loma aika kulutetaan mökkitoimintaan kun se muulloin on jaettu ilmeisesti palkallisen työn kesken. Muutoin sesonki lisää yhden henkilön yritysten työvoimaan.

37 Taulukko 21 Työntekijöiden määrien keskiarvot erityyppisissä yrityksissä Sesonkiaika Muu aika Mökkimajoitusyritys 2,5 1 Maatilamatkailuyritys 1 0,5 Liikenneyritys** 1 1 Vähittäiskauppa* 6 5 Huoltamo* 2 1 Ravitsemispalvelut* 4 3 Muut palvelut** 2 2 *Mukana olevat yritykset pyörittävät kaikki näitä toimintoja, joten henkilöstön nimeäminen erityisesti johonkin toimintoon oli vaikeaa **Vain yksi vastannut yritys 4.4.2 Yritysten asiakkaat Vastanneiden yritysten tärkeimmät asiakasryhmät ovat lapsiperheet ja pariskunnat. Majoitusyrityksissä yli puolet kaikista yrityksistä pitää näitä tärkeimpinä kohderyhminään. Kohtaan Jokin muu oli tullut kahdelta yritykseltä tieto nuoret. Jokin muu Työmatkalaiset Eläkeläiset Ryhmät Yritys ja kokousasiakkaat Pariskunnat Lapsiperheet Nykyiset asiakkaat 0 10 20 30 40 50 60 70 % Kaikki yritykset Majoitusyritykset Kaavio 13 Yritysten mainitsemat kohderyhmät Jokin muu kohdassa asiakkaiksi mainittiin nuoriso

38 Vertailun vuoksi vastaajien haluamat asiakasryhmät on esitetty seuraavassa kaaviossa. Toivottu asiakasryhmä % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Majoitusyritykset Kaikki yritykset 92 50 34 27 27 20 20 20 7 Kaavio 14. Yritysten toivomat asiakasryhmät Yrityksiä haluttaisiin asiakkaiksi nykyistä enemmän majoitusyrityksissä, mutta myös pariskuntia ja erilaisia ryhmiä sekä eläkeläisiä. Muut kuin majoitusyrittäjät sen sijaan haluaisivat lisää yritysasiakkaita. 4.4.3 Matkailijoiden osuus yrityksen liikevaihdosta Kun matkailutuloa arvioidaan tulomenetelmällä, yritysten pitäisi pystyä erottelemaan asiakkaistaan matkailijat ja muut asiakkaat. Tämä on monille yrityksille vaikeaa ja joillekin mahdotonta. Kattavan tilastotiedon puuttuessa ei voida esittää arviota eri toimialojen kokonaisliikevaihdosta tarkastellulla seudulla vuonna 2013. Luonnollisesti matkailijoiden osuus on suuri majoitusyritysten ja ohjelmapalveluiden liikevaihdosta, mutta myös liikenneyrittäjille, ravitsemisyrityksille ja vähittäiskaupalle matkailutulot ovat merkittäviä. Yritysten ilmoittamat matkailijoiden osuudet liikevaihdosta ovat seuraavassa taulukossa.