JULKISIVUKORJAUSTEN MÄÄRÄT 2002

JULKISIVUKORJAUSTEN MÄÄRÄT 2002 Sisällys 1 TIIVISTELMÄ... 3 2 YLEISTÄ KYSELYSTÄ... 5 2.1 Kysymyksenasettelu... 5 2.2 Kohderyhmät... 5 3 JULKISIVUKORJAUSTEN MÄÄRÄT... 7 3.1 Rakennusten ikäjakauma... 7 3.2 Korjausten kokonaismäärät... 8 3.3 Betonielementtijulkisivujen korjausmäärät... 9 3.4 Rapattujen julkisivujen korjausmäärät... 11 4 PARVEKEKORJAUKSET... 12 5 TALVITOTEUTUKSESTA... 15 6 LOPUKSI... 15 1

Kuvaluettelo Kuva 2.1 Kyselyyn vastanneiden yritysten toimialat... 6 Kuva 2.2. Kyselyyn vastanneiden yritysten toiminta-alueet.... 6 Kuva 3.1 Korjattujen rakennusten ikäjakauma vuoden 2002 kyselyssä... 7 Kuva 3.2 Korjattujen rakennusten ikäjakaumat vuosien 1998, 2000 ja 2002 kyselyissä.... 8 Kuva 3.3 Betonipintojen ja rappauskorjausten korjausmenetelmien suhteelliset osuudet korjausmäärästä.... 8 Kuva 3.4 Suhteelliset korjausmäärät alusrakenteen mukaan... 9 Kuva 3.5 Korjattujen betonijulkisivujen suhteelliset kokonaismäärät korjaustavoittain.... 9 Kuva 3.6 Betonijulkisivujen korjausten alueellinen jakauma.... 9 Kuva 3.7 Betonialustalle tehdyt tuulettuvat verhoukset.... 10 Kuva 3.8 Eristerappausten osuus betonipintojen korjauksessa... 10 Kuva 3.9 Betonialustan laastipaikkauskorjaukset... 11 Kuva 3.10 Betonijulkisivujen korjausarviot 2001 ja ennuste vuodelle 2003... 11 Kuva 3.11 Rapattujen julkisivujen korjausten urakoitsijoiden ilmoittamat määrät... 11 Kuva 3.12 Rapattujen julkisivujen alueellinen jakauma menetelmäkohtaisesti.... 12 Kuva 3.13 Rapattujen julkisivujen korjausarviot 2001 ja ennuste vuodelle 2003... 12 Kuva 4.1 Parvekkeiden korjaustavan jakaantuminen vuoden 2002 kyselyssä (urakoitsijat).... 13 Kuva 4.2 Parvekekorjausten alueellinen jakauma.... 13 Kuva 4.3 Vuosien 2000 ja 2002 selvitysten parvekekorjauksien vertailu.... 13 Kuva 4.4 Parvekekorjaustenarviot 2001 ja ennuste vuodelle 2003... 14 Kuva 4.5 Parvekkeisiin tehdyt erilliset toimenpiteet 2002 kyselyn perusteella (urakoitsijat).... 14 Kuva 4.6 Parvekkeisiin tehtyjen erillistoimenpiteiden korjausten arviot 2001 ja ennuste vuodelle 2003.... 15 2

1 TIIVISTELMÄ Taustaa Julkisivuyhdistys ry. on teettänyt useana vuonna jäsenkuntaa palvelevan julkisivujen korjausmääräkartoituksen. Tutkimuksen kohderyhminä on ollut korjausmateriaalivalmistajia ja toimittajia sekä suurimpia urakoitsijoita paikkakunnittain. Kyselylomake lähetettiin myös yrityksille, jotka sijaitsevat kyselyn varsinaisten kohdepaikkakuntien lähialueilla. Selvitykseen käytettävien vastausten määrästä laskettuna palautusprosentti (13) jäi melko alhaiseksi. Vastauksissa ilmeni paikoin runsasta hajontaa pienen tilastoaineiston vuoksi. Rakennuskanta Vuoden 2002 kyselyssä 1960- ja 1970 lukujen rakennukset ovat suurin korjaustenalainen ryhmä. Korjaukset ovat siirtymässä 1980 luvun rakennuksiin. 1940/ 1950 tai sitä ennen valmistuneiden rakennusten osuus korjauksissa on myös kasvamassa. Tämä näkyy myöhemmin myös rappauskorjausten osuuden lisääntymisenä vuoden 2002 kyselyssä. Merkillepantavaa on, että korjauksia tehdään kyselyn mukaan myös 1990 luvun rakennuskannassa. Korjausmäärät Kaikkiaan korjauksia oli tehty urakoitsijoiden ilmoituksien mukaan vuonna 2002 betoni- ja rappausalustoille yhteensä 227320 m 2. Kuvaan on koottu vastausten mukaiset betoni- ja rapattujen pintojen korjaukset. Julkisivurappaus - korjaus 23 % Laastipaikkaus + pinnoitus 43 % Eristerappaus / ohutpinnoitus 23 % Tuulettuvat verhoukset 11 % Betonipintojen ja rappauskorjausten kokonaismäärän suhteelliset osuudet. Alusrakenteen mukaisesti jaoteltuna julkisivukorjaukset ovat keskittyneet betonisandwich julkisivuihin (65% korjauksista). Tämä on sidoksissa rakennuskannan ikäjakauman kanssa, koska valtaosa 1960- ja 1970-lukujen julkisivuista on betonisandwich -rakenteisia. Eriste-rappaus/ ohutpinnoitus 18 % Tuulettuvat verhoukset 17 % Laastipaikkaus + pinnoitus 65 % Korjattujen betonijulkisivujen suhteelliset kokonaismäärät korjaustavoittain. Betonialustoille eriasteiset laastipaikkauskorjaukset ovat käytetyimmät korjausmenetelmät korjausmäärien kokonaisuudesta. Niistä perusteelliset laastipaikkauskorjaukset ovat olleet yleisimmät. 3

Tuulettuvissa verhousrakenteissa betoni- ja rappausalustoilla levyjulkisivu ja betonielementtilevyjärjestelmä ovat käytetyimmät menetelmät. Vastaavasti puretuilla betonisandwich -elementtijulkisivuilla suosituin uusi pinnoitusmateriaali on tiilimuuraus. Betonisandwich -elementtien ulkokuori on purettu ennen uuden pinnoituksen asentamista 4 % betonielementtitalojen julkisivukorjauksien kokonaismäärästä. Rapattujen julkisivujen korjausmääristä ei voida tässä aineistomäärässä antaa samankaltaisia yksityiskohtaisia tulosteita kuin betonikorjauksissa urakoitsijoiden ja materiaalivalmistajien/ - toimittajien risteävien vastausten perusteella. Kolmikerrosrappaus lisälämmöneristeen päällä on ollut eristerappausmenetelmistä yleisempi korjausmenetelmä kuin ohutpinnoitus lisälämmöneristeen päällä. Parvekkeiden pääasiallinen korjaustapa on ollut laastipaikkauspinnoitukset. Kuvassa on korjausten menetelmäkohtainen jakauma. Parvekkeille tehdyistä erillistoimenpiteistä parvekelaattojen pinnoitus on osuudeltaan suurin parvekelasitusten ja parvekekaiteiden uusimiseen nähden. Parvekkeiden verhoilu uudella pinta - rakenteella 86 % Parvekkeiden uusiminen (kokonaan) 21 % Laasti - paikkaukset + pinnoitus 73 % Parvekkeiden korjaustavan jakaantuminen vuoden 2002 kyselyssä. Erillisinä parvekkeisiin tehtyinä toimenpiteinä käsiteltiin parvekelasituksia, parvekelattioiden pinnoituksia sekä parvekekaiteiden uusimista. Parvekelasitukset 26 % Parvekekaiteiden uusiminen (ilman parvekkeiden uusimista) 26 % Parvekelattioiden pinnoitus erillisenä toimenpiteenä 48 % Parvekkeisiin tehdyt erilliset toimenpiteet vuoden 2002 kyselyn perusteella. Vuoden 2002 kyselyyn sisällytettiin kysymykset tulevaisuuden näkymistä vuodelle 2003. Betonijulkisivujen ja rapattujen pintojen korjaukset lienevät kyselyn mukaan hyvin varovaisessa kasvussa. Parvekekorjaukset pysynevät nykyisen kaltaisissa luvuissa. Talvitoteutuksesta Kylmänä vuodenaikana julkisivukorjauksia tehdään hieman alle kymmenesosa (7 %) kaikista korjauksista. Parvekkeiden talvitoteutuksia on ollut hieman alle kuudesosan (14 %) korjausmäärästä. Suojausmenetelmät ovat kehittyneet ja talvitoteutustavat ovat tulossa tutuiksi julkisivukorjauksissa. Parvekekorjausten talvitoteutus on vastausten mukaan lisääntymässä. 4

2 YLEISTÄ KYSELYSTÄ Julkisivuyhdistys ry. on teettänyt useana vuonna jäsenkuntaa palvelevan julkisivujen korjausmääräkartoituksen. Kyselyn tarkoituksena on saada suuntaa antavaa tietoa alan kehityksestä. Aikaisemmat selvitykset julkisivukorjausten määristä Suomessa ovat koskeneet vuosia 1996, 1997-1998 sekä 1999-2000. Julkisivulla tarkoitetaan tässä yhteydessä ulkoseiniä. Tässä raportissa käsitellään kyselyn tuottamia vuoden 2002 korjausmäärätietoja. Selvitystä ei ole tehty vuonna 2001. Vuoden tiedot ovat arvioita vuoteen 2002 nähden. Uutena ulottuvuutena kyselyyn on sisällytetty tulevaisuuden odotuksien kartoittaminen. Vuoden 2003 tiedot pyydettiin ennustamaan vertaamalla niitä vuoden 2002 määriin. Selvitykseen käytettävien vastausten määrästä laskettuna palautusprosentti (13) jäi melko alhaiseksi. Kokonaispalautusprosentin ollessa 22. Urakoitsijoiden ja materiaalintoimittajien ja valmistajien tuloksia käsitellään pääosin erillään, paitsi niiltä osin rinnakkain kuin niitä pystytään keskenään vertaamaan tai luontevasti käsittelemään samana kokonaisuutena. 2.1 Kysymyksenasettelu Vuosittain samankaltaisena toistuva kysely on pyritty laatimaan siten, että eri vuosien välinen vertailu olisi vastaisuudessa yksinkertainen toteuttaa. Kysymykset on tarkoitus pitää osin samoina jokaisena kyselyvuonna. Kyselylomakkeessa tiedusteltiin osallistuvien yritysten toimialaa ja toiminta-aluetta sekä yrityksen julkisivukorjaustoiminnan laajuutta alueellaan. Korjattavista rakennuksista tiedusteltiin yleisiä piirteitä kuten, rakennustyyppi, ikärakenne ja julkisivujen seinärakenne. Rakennukset jaettiin ryhmiin aikakausien mukaan seuraavasti: ennen 1940 -lukua ja 1940- ja 1950-luvuilla rakennetut sekä 1960-, 1970- ja 1980- sekä 1990 -luvuilla rakennetut. Julkisivut jaettiin kahteen osa-alueeseen korjattavan julkisivun alustamateriaalin mukaan, betonielementti- ja rapattuihin julkisivuihin. Omana alueenaan käsiteltiin parvekekorjauksia sekä niille tehtyjä erillistoimenpiteitä. Tiedot kerättiin julkisivuista neliömetreinä ja parvekkeista kappalemäärinä. Korjausmenetelmiä ja määriä sekä niiden jakaantumista selvitettiin kohdistamalla kysely paikkakunnittain seuraavasti: pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Vantaa), Tampere, Turku, Oulu ja muu Suomi. 2.2 Kohderyhmät Tutkimuksen kohderyhminä olivat korjausmateriaalitoimittajat ja valmistajat toimitettujen materiaalien määrien selvittämiseksi sekä suurimpia urakoitsijoita paikkakunnittain, joilta selvitettiin vuonna 2002 tehtyjä julkisivukorjauksia. Kyselylomake lähetettiin paikkakuntajaon mukaisesti sekä myös yrityksille, jotka sijaitsivat kyselyn varsinaisten kohdepaikkakuntien lähialueilla. Selvitys toteutettiin kyselytutkimuksena (lomake liitteenä). Vastausmäärän kasvattamiseksi tehtiin vielä nk. jälkipyyntökierros noin 2 viikkoa ensimmäisen lähetyskerran määräpäivän jälkeen. 5

Lomakkeita lähetettiin 210 kappaletta. Jollainlailla täytettyjä lomakkeita palautui kaikkiaan 33 kappaletta. Palautuneista kyselylomakkeista selvityksen tekemiseen voitiin käyttää 28 (15 urakoitsijaa ja 13 materiaalitoimittajaa). Kaksi vastaajista oli luokitellut yrityksen molempiin luokkiin. Hylkäämisen syynä oli mm., ettei yritys ole harjoittanut ko. toimintaa edellisinä vuosina sekä materiaalintoimittajien lomakkeessa vastaamat vaikeudet saada kyselyn edellyttämiä eriteltyjä tietoja. Kuva 2.1 Kyselyyn vastanneiden yritysten toimialat Yritysten toiminta-alue Vuoden 2002 jakauma kyselyyn vastanneista noudattelee pääpiirteittäin vuonna 2001 tehdyn kyselyn linjoja. Seuraavassa kuvassa on esitetty kyselyyn lomakkeen palauttaneiden yritysten toiminta-alueet. Muu alue, 24 % Koko maa 14 % Oulun seutu 5 % Turun seutu Tampereen seutu 14 % Pääkaupunkiseutu 33 % Kuva 2.2. Kyselyyn vastanneiden yritysten toiminta-alueet. 6

3 JULKISIVUKORJAUSTEN MÄÄRÄT Tässä luvussa kyselyn tuloksia käsitellään päätason kokonaisuuksina. Yksityiskohtainen tieto on liitteenä olevissa kysymyskohtaisissa taulukoissa. Kuvaajien grafiikka on pääosin luotu urakoitsijoiden ilmoittamien tietojen mukaan, ellei muuta ole mainittu. Sekä materiaalivalmistajilta että urakoitsijoilta kyselyvastausten perusteella saatu tieto korjausten kokonaismääristä korjaustavoittain on esitetty suhteellisina osuuksina. Vuoden 2002 tuloksia on verrattu aikaisempien vuosien selvitystuloksiin, mikäli se on ollut mahdollista. Materiaalintoimittajien ja -valmistajien vastausosuudesta on otettava huomioon, että määrään kuuluvat sekä korjaus- että uudisrakentaminen. Vastauksissa ilmeni paikoin runsasta hajontaa pienen tilastoaineiston vuoksi. Arviot 2001 ja ennusteet vuodelle 2003 Vuoden 2002 kyselyyn sisällytettiin kysymykset vuoden 2001 arvioista (vuonna 2001 kyselyä ei tehty). Lisäksi kyselyyn vastanneet arvioivat ennusteita tulevaisuuden näkymiksi vuodelle 2003. Kyselyvastausten perusteella saadut vuoden 2001 korjausmäärien arvio-osuudet sekä tulevaisuusennusteiden tulokset on esitetty taulukoissa kunkin aihepiirin kohdalla. 3.1 Rakennusten ikäjakauma Vuoden 2002 kyselyssä 1960- ja 1970 lukujen rakennukset ovat suurin korjaustenalainen ryhmä. Korjaukset ovat siirtymässä 1980 luvun rakennuksiin. 1940/ 1950 tai sitä ennen valmistuneiden rakennusten osuus korjauksissa on myös kasvamassa. Tämä näkyy myöhemmin myös rappauskorjausten osuuden lisääntymisenä vuoden 2002 kyselyssä. Merkillepantavaa on, että korjauksia tehdään kyselyn mukaan myös 1990 luvun rakennuskannassa. Korjaustoimet jakaantuivat kyselyssä rakennuskannan kerrostumiin seuraavasti. Kuvassa on sekä urakoitsijoiden että materiaalitoimittajien/ -valmistajien arviot vuodelta 2002. % Korjattujen rakennusten ikäjakauma 2002 60 50 Urakoitsijat materiaalintoimittajat ja materiaalinvalmistajat 40 30 20 10 0 Ennen 1940- lukua rakennetut 1940- ja 1950-luvuilla rakennetut 1960-luvulla rakennetut 1970-luvulla rakennetut 1980-luvulla rakennetut 1990-luvulla rakennetut Kuva 3.1 Korjattujen rakennusten ikäjakauma vuoden 2002 kyselyssä. Seuraavassa kuvassa verrataan kyselyn tuloksia aikaisempien vuosien vastaaviin. Vertailun mukaan 1960 luvun osuus olisi vähentymässä ja 1970- ja 1980 luku 7

olisivat trendiltään kasvavat. Eri vuosien kyselyissä aikajaottelu on ollut erilainen, minkä vuoksi osa arvoista puuttuu. 6 5 4 3 2 1998 2000 2002 ennen 1940 - lukua 1940 1950 luvuilla ennen 1960 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku Kuva 3.2 Korjattujen rakennusten ikäjakaumat vuosien 1998, 2000 ja 2002 kyselyissä. 3.2 Korjausten kokonaismäärät Kaikkiaan korjauksia oli tehty urakoitsijoiden ilmoituksien mukaan vuonna 2002 betoni- ja rappausalustoille yhteensä 227320 m 2. Kuvaan on koottu vastausten mukaiset betoni- ja rapattujen pintojen korjaukset. Eristerappaus/ ohutpinnoituksella tarkoitetaan jatkossa lisälämmöneristysverhouksia, jotka toteutetaan joko lisäeristys + kolmikerrosrappausmenetelmällä tai lisäeristys + ohutpinnoitusmenetelmällä. Julkisivurappauskorjaus 23 % Laastipaikkaus + pinnoitus 43 % Eristerappaus / ohutpinnoitus 23 % Tuulettuvat verhoukset 11 % Kuva 3.3 Betonipintojen ja rappauskorjausten korjausmenetelmien suhteelliset osuudet korjausmäärästä. Seuraavassa kuvassa on esitetty vertailu edellisiin kyselyihin. Siinä betonialustojen trendi on pysynyt samana tai vaikuttaa hieman laskevalta. Rappauskorjausten osuuden lisääntyminen on vuoden 2002 kyselyssä havaittava. Aikaisemmissa selvityksissä käytetty kohta muu alusrakenne sisältää lähinnä erilaisia levypintoja. 8

8 7 6 5 1998 2000 2002 4 3 2 betonielementti rapatut pinnat puhtaaksimuurattu muu alusrakenne Kuva 3.4 Suhteelliset korjausmäärät alusrakenteen mukaan. 3.3 Betonielementtijulkisivujen korjausmäärät Alusrakenteen mukaisesti jaoteltuna julkisivukorjaukset ovat edelleen keskittyneet betonisandwich julkisivuihin (65% korjauksista). Tämä on sidoksissa rakennuskannan ikäjakauman kanssa, koska valtaosa 1960- ja 1970-lukujen julkisivuista on sandwich -elementtirakenteisia. Eriste-rappaus/ ohutpinnoitus 18 % Tuulettuvat verhoukset 17 % Laastipaikkaus + pinnoitus 65 % Kuva 3.5 Korjattujen betonijulkisivujen suhteelliset kokonaismäärät korjaustavoittain. Seuraavassa on esitetty vastaustenmukainen betonijulkisivujen menetelmäkohtainen alueellinen jakauma. Kuvassa on Oulun seutu yhdistetty muuhun Suomeen. 6 5 Tuulettuva verhous Eristerappaus/ ohutpinnoitus Laastipaikkaus + pinnoitus 4 3 2 Pääkaupunkiseutu Tampere Turku Muu Suomi Kuva 3.6 Betonijulkisivujen korjausten alueellinen jakauma. 9

Tuulettuvissa verhousrakenteissa betoni- ja rappausalustoilla levyjulkisivu ja betonielementtilevyjärjestelmä ovat käytetyimmät menetelmät. Vastaavasti puretuilla betonisandwich -elementtijulkisivuilla suosituin uusi pinnoitusmateriaali on tiilimuuraus. Mielenkiintoisena lisänä on kyselyssä ilmoitettu puisen julkisivun käyttö puretun ulkokuoren tilalle asennettuna. Määrä on vähäinen ja viitannee esimerkiksi rakennuksen päätyjen lisälämmöneristyskorjaukseen. Lisäksi rapatulla julkisivulla oli yhdessä kohteessa ilmoitettu käytetyn keraamista suurlaattaa. Muutoin poikkeamia kyselyn vaihtoehtoihin ei ilmoitettu. Betonisandwich -elementtien ulkokuori on purettu ennen uuden pinnoituksen asentamista 4 % betonielementtitalojen julkisivukorjauksien kokonaismäärästä. 6 5 Vanha ulkokuori jätetty alle 4 3 2 Vanha ulkokuori purettu Betonielementti Teräskasetti tai muu teräsmateriaali Muu, mikä? PUU Kuva 3.7 Betonialustalle tehdyt tuulettuvat verhoukset. Eristerappauksen osalla sekä urakoitsijoiden, että materiaalintoimittajien ja valmistajien ilmoittamat arvot ovat tältä osin samansuuntaiset. Kolmikerrosrappauksen käyttäminen on ollut yleisempää kuin ohutpinnoituksen. 9 8 7 6 5 4 3 2 Rappaus + lisälämmöneristys Vanha ulkokuori jätetty alle Vanha ulkokuori purettu Ohutpinnoitus + lisälämmöneristys Kuva 3.8 Eristerappausten osuus betonipintojen korjauksessa. Betonialustoille eriasteiset laastipaikkauskorjaukset ovat yleisimmät korjausmenetelmät korjausmäärien kokonaisuudesta. Perusteelliset laastipaikkauskorjaukset ovat olleet käytetyimmät. 10

5 45 % 4 35 % 3 25 % 2 15 % 5 % Laaja laastipaikkaus + ylitasoitus + pinnoitus Jonkin verran laastipaikkauksia + pinnoitus Pinnoitus ilman merkittäviä muita korjauksia Kuva 3.9 Betonialustan laastipaikkauskorjaukset. Ennusteiden mukaan betonijulkisivujen korjaukset ovat kyselyn mukaan hyvin varovaisessa kasvussa. Vertailutasona tässä on 100% (vuosi 2002). % 250 200 U 2001 T 2001 U2003 T 2003 150 100 50 0 Tuulettuvat verhoukset Eristerappaus/ohutpinnoitus Laastipaikkaus ja pinnoitus Kuva 3.10 Betonijulkisivujen korjausarviot 2001 ja ennuste vuodelle 2003. 3.4 Rapattujen julkisivujen korjausmäärät Rapattujen pintojen julkisivukorjauksia tehtiin 79650 m 2 (urakoitsijat) sekä 85200 m 2 (materiaalitoimittajat/ -valmistajat). Rapattujen julkisivujen korjausmääristä ei voida tässä aineistomäärässä antaa samankaltaisia yksityiskohtaisia tulosteita kuin betonikorjauksissa urakoitsijoiden ja materiaalivalmistajien/ -toimittajien risteävien vastausten perusteella. Eristerappaus / ohutpinnoitus 33 % Tuulettuvat verhoukset 1 % Julkisivurappauskorjaus 66 % Kuva 3.11 Rapattujen julkisivujen korjausten urakoitsijoiden ilmoittamat määrät. 11

Seuraavassa on esitetty vastaustenmukainen rapattujen julkisivujen menetelmäkohtainen alueellinen jakauma. 5 45 % 4 35 % 3 25 % 2 15 % 5 % Pääkaupunkiseutu Julkisivurappauskorjaus Tuulettuva verhous Eristerappaus / ohutpinnoitus Tampere Turku Oulu Muu Suomi Kuva 3.12 Rapattujen julkisivujen alueellinen jakauma menetelmäkohtaisesti. Ennustekysymyksen mukaan rapattujen pintojen korjaukset ovat kyselyn mukaan hyvin varovaisessa kasvussa. % 160 140 120 100 U 2001 T 2001 U2003 T 2003 80 60 40 20 0 Tuulettuvat verhoukset eristerappaus/ohutpinnoitus Julkisivurappauskorjaus Kuva 3.13 Rapattujen julkisivujen korjausarviot 2001 ja ennuste vuodelle 2003. 4 PARVEKEKORJAUKSET Parvekkeita korjattiin yhteensä 3812 kappaletta urakoitsijoiden ilmoituksen mukaan (materiaalitoimittajien/ -valmistajien ilmoitus oli 9878 kappaletta). Parvekkeiden laastipaikkauspinnoitukset ovat olleet parvekkeiden pääasiallinen korjaustapa. Seuraavassa kuvassa on korjausten menetelmäkohtainen jakauma urakoitsijoiden ilmoitusten mukaan. 12

Parvekkeiden verhoilu uudella pintarakenteella 6 % Parvekkeiden uusiminen (kokonaan) 21 % Laastipaikkaukset + pinnoitus 73 % Kuva 4.1 Parvekkeiden korjaustavan jakaantuminen vuoden 2002 kyselyssä (urakoitsijat). Seuraavassa on esitetty vastaustenmukainen parvekekorjausten menetelmäkohtainen alueellinen jakauma. 9 8 7 6 5 4 3 2 Parvekkeiden uusiminen Laastipaikkaukset + pinnoitukset Parvekkeiden verhoilu uudella pintamateriaalilla Pääkaupunkiseutu Turku Muu Suomi Kuva 4.2 Parvekekorjausten alueellinen jakauma. 60 50 40 30 2000 2002 20 10 0 Parvekkeiden uusiminen (kokonaan) Parvekkeiden verhoilu uudella pintarakenteella Laaja laastipaikkaus + ylitasoitus + pinnoitus Jonkin verran laastipaikkauksia + ylitasoitus + pinnoitus Maalaus / pinnoitus ilman laajoja korjauksia Kuva 4.3 Vuosien 2000 ja 2002 selvitysten parvekekorjauksien vertailu. 13

% 250 200 U 2001 T 2001 U2003 150 T 2003 100 50 0 Parvekkeiden uusiminen Laastipaikkaus + pinnoitus parvekkeiden verhoilu uudella pintarakenteella Kuva 4.4 Parvekekorjaustenarviot 2001 ja ennuste vuodelle 2003. Parvekekorjauksien ennusteissa pysytään kokonaisuutena nykytasossa. Erilliset toimenpiteet Erillisinä parvekkeisiin tehtyinä toimenpiteinä käsiteltiin parvekelasituksia, parvekelattioiden pinnoituksia sekä parvekekaiteiden uusimista. Kaikkiaan parvekkeita korjattiin urakoitsijoiden ilmoituksen mukaan nk. erillisillä toimenpiteiltä yhteensä 1452 kappaletta (materiaalitoimittajien/ -valmistajien ilmoitus oli 20380 kappaletta, josta suurin osa (14900) on parvekelasituksia. Näin merkittävä ero ilmoitusten välillä saattaa johtua siitä, että materiaalitoimittajat ovat ilmoittaneet tehdyksi 14900 kpl erillisiä parvekelasituksia. Määrässä on todennäköisesti mukana myös uudisrakentamista osuutta. Menetelmien välinen jakauma urakoitsijoiden ilmoitusten mukaan on esitetty alla olevassa kuvassa. Parvekelasitukset 26 % Parvekekaiteiden uusiminen (ilman parvekkeiden uusimista) 26 % Parvekelattioiden pinnoitus erillisenä toimenpiteenä 48 % Kuva 4.5 Parvekkeisiin tehdyt erilliset toimenpiteet 2002 kyselyn perusteella (urakoitsijat). 14

300 % 250 200 U 2001 T 2001 U2003 T 2003 150 100 50 0 Parvekelattioiden pinnoitus erillisenä toimenpiteenä Parvekekaiteiden uusiminen (ilman parvekkeiden uusimista) parvekelasitukset Kuva 4.6 Parvekkeisiin tehtyjen erillistoimenpiteiden korjausten arviot 2001 ja ennuste vuodelle 2003. Kuten edellä, parvekekorjauksien ennusteissa pysytään kokonaisuutena nykytasossa. 5 TALVITOTEUTUKSESTA Kylmänä vuodenaikana julkisivukorjauksia tehdään hieman alle kymmenesosa (7 %) kaikista korjauksista. Parvekkeiden talvitoteutuksia on ollut hieman alle kuudesosan (14 %) korjausmäärästä. Suojausmenetelmät ovat kehittyneet ja talvitoteutustavat ovat tulossa tutuiksi julkisivukorjauksissa. Parvekekorjausten talvitoteutus on vastausten mukaan lisääntymässä. 6 LOPUKSI Yhä nuorempia rakennuksia korjataan. Korjausten alaisten rakennusten iän nuorentuminen on ollut havaittavaa eri vuosien selvityksiä vertaamalla. Korjauksia on jo 1990 luvun rakennuksissa. Myös 1940 ja 1950 lukujen rakennusten osuus korjatuista on lisääntynyt. Yleisimmät korjausmenetelmät ovat vakiinnuttaneet asemansa. Julkisivukorjaukset ovat keskittyneet elementtijulkisivuihin, joille on pääasiallisesti tehty laastipaikkauskorjauksia. Erityyppisten rappausten osuus korjauksista on kohonnut. Tämän kyselyn vastauksissa tuli esiin kaksi nk. muuta vaihtoehtoa puu ja keraaminen suurlaatta, mikä antaa kuvan julkisivukorjausten pintamateriaalien moninaisesta käytöstä. Laastipaikkauskorjaukset ovat olleet parvekkeille ominainen korjausmenetelmä. Kylmän vuodenajan toteutukset ovat ilmoitusten mukaan lisääntymässä, erityisesti parvekekorjauksissa. Tämä tutkimusraportti on suuntaa-antava julkisivualan kehityksestä vuonna 2002. Liitteenä olevat tarkemmat määrätaulukot antavat alalla aktiivisesti toimiville tahoille taustatietoa, mikäli tätä pohdintaa halutaan jatkaa. Yksittäiset kyselyyn vastanneet suuret toimijat voivat aiheuttaa tässä aineistomäärässä huippuarvoja korjausmenetelmien käyttömäärissä. 15