Teollisesta vallankumouksesta palvelujen vallankumoukseen Digitalisaatio tuo palvelualoille vastaavan vallankumouksen kuin höyryvoima ja sähkö aikanaan maatalouteen ja teollisuuteen. Murros muuttaa perusteellisesti työn ja tuotannon pelisääntöjä sekä kansainvälistä työnjakoa. Osaavalla Suomella on edellytykset menestyä uudessa maailmassa etenkin, jos löydämme uudelleen voittamisen nälän. Matti Lehti Sain unohtumattoman opetuksen nuorena liikkeenjohdon konsulttina ensimmäisessä toimeksiannossani Ensio Miettinen Oy:ssä. Kysymyksessä oli organisaatiorakenteen muuttaminen toimintokohtaisesta toimialakohtaiseksi. Projektin johtajana toimi noin kuusissakymmenissä oleva kokenut Mec Rastorin konsultti Osmo Lohikoski. Olin intoa täynnä kuin Vichy-pullo vielä kääntäessäni ensimmäisen työpäivän jälkeen Ford Escortin keulaa Porvoon Mannerheiminkadulle ja kohti Helsinkiä. Tunnelma autossa muuttui äkisti, kun esimieheni sanoi, että hänen pitää erottaa minut projektista siksi, että puhuin aivan liikaa. Hän lisäsi, että nuoren miehen on ymmärrettävä, että maailmassa kaikki on jo sanottu. Olen kiitollinen siitä, että sain kuitenkin jatkaa projektissa ja vielä kiitollisempi siitä, että olen saanut tehdä pääosan työurastani alalla, jolla juuri mitään ei ole vielä sanottu. Yleiskäyttöiset teknologiat vallankumouksen voimana Brittein saarilla kaksisataa vuotta sitten käynnistynyt teollinen vallankumous on muuttanut maailmaa enemmän kuin kuluneet kaksituhatta vuotta sitä ennen. Nyt se on ottanut jälleen uuden suunnan kohti tuntematonta. 1
Teollisen vallankumouksen historia on ennen muuta uusien teknologioiden ja elinkeinorakenteen muutoksen historiaa. Muutoksen ajureita ovat uudet yleiskäyttöiset teknologiat tärkeimpinä 1700-luvun lopussa käyttöönotettu höyryvoima ja sata vuotta myöhemmin käynnistynyt sähköistyminen. Uudet koko yhteiskunnan läpäisevät teknologiat muuttavat tavan tehdä työtä ja tuottaa hyödykkeitä. Samalla ne siirtävät työvoimaa ja tuotantoa uusille toimialoille. Työn ja tuotannon uusien pelisääntöjen lisäksi suurimpiin yleiskäyttöisiin teknologioihin liittyy uusi itsenäinen voimantuotanto sekä uudenlainen hyödykkeiden jakelu. Höyryvoima johti maatalouden koneellistumiseen ja siirsi työvoiman maataloustuotannosta teollisuuteen. Rautatieverkostosta tuli uusi keskeinen jakelutie. Sähköistymistä seurannut teollisuusautomaatio vapautti työvoiman palveluihin samalla, kun jakelu siirtyi maantieverkkoon ja kumipyörille. Digitalisointi on uusi yleiskäyttöinen teknologia Tietotekniikan ja tietoliikenteen suuret läpimurrot viime vuosisadan jälkipuoliskolla ovat tehneet mahdolliseksi digitaalisen tuotannon ja jakelun nopean kasvun. Digitaalisessa muodossa käsiteltäviksi soveltuvat numerot, sanat, kuvat, värit, puhe ja musiikki. Digitalisoitavissa eli binäärimuotoon ykkösiksi ja nolliksi koodattavissa olevat tuotteet ja palvelut siirtyvät tietoverkkoihin siksi, että asiakkaat saavat näin tuotteensa ja palvelunsa nopeammin, edullisemmin, turvallisemmin ja ympäristöä vähemmän kuormittaen kuin aikaisemmilla tuotanto- ja jakelutavoilla. Suurimmat hyödyt syntyvät siitä, että verkossa lähes valon nopeudella liikkuvat vain tuotteet ja palvelut ihmisten pysyessä paikoillaan ja siitä, että koko tuotantoprosessi voidaan alusta loppuun saakka hoitaa binäärimuotoisena verkossa. Verkkoyhteys keskussairaalaan voi korvata hitaan potilaskuljetuksen ja pelastaa potilaan hengen. Pankkiasiointi verkossa voi pudottaa tapahtuman kustannuksen sekä palvelun tuottajalle että asiakkaalle muutamaan prosenttiin konttorikäynnin kustannuksesta. Verkkopohjainen kolmiulotteinen tulostus voi supistaa tuotteen materiaalikulutuksen viidesosaan perinteisen valmistustavan materiaalikulutuksesta. Digitaali- 2
sen tuotannon ja jakelun hyödyt ovat niin suuria, että kehityksen voivat pysäyttää vain maailmanlaajuiset tietoturvakatastrofit. Tietoverkkojen lamaantuminen sekä onnettomuuksien että kybersodankäynnin seurauksena on mahdollista mutta epätodennäköistä. Tieto-konserni on julkaissut 1990-luvun lopulla ennusteen, jonka mukaan Suomen digitalisointi tapahtuisi suunnilleen puolta nopeammin kuin sähköistys aikanaan eli noin 25 vuodessa vuoteen 2020 mennessä. Tuolloin tunnetut digitalisoitavissa olevat palvelut olisivat saatavilla verkossa, leveä laajakaista tavoittaisi koko maan väestön ja väestö osaisi käyttää digitaalisia palveluja. Mainituista kolmesta ehdosta vaativin ja hitain on viimeinen eli väestön käyttäytymismuutos erityisesti ikääntyneiden kansalaisten osalta. Palvelujen käyttäjäystävällisyyden lisääntyminen ja käyttöliittymien yksinkertaistuminen helpottaa kuitenkin merkittävästi uusien palvelujen omaksumista. Suuri osa huomisen digitaalisista palveluista on kokonaan uusia, emme tunne niitä vielä lainkaan. Kymmenen vuoden internet-kokemuksella voimme jo nähdä, että 1900-luvun lopussa alkanut digitaalinen murros vaikuttaa voimakkaasti kaikkiin toimialoihin ja myllää uusiksi etenkin palvelusektorin. Miksi juuri palvelut? Lähinnä siksi, että pääosa työvoimastamme on palveluissa ja siksi, että pääosa palveluista on aineettomia toisin kuin fyysiset tuotteet. Digitalisointi on etenkin tiedon käsittelyä ja aineettomien hyödykkeiden tuotantoa. Uhanalaisin laji maapallolla on viimeisen kahdensadan vuoden ajan ollut koneilla ja automaatiolla korvattavaa työtä tekevä ihminen. Automaation kärki on aina suuntautunut sinne, missä on eniten ihmistyötä ja seurannut ihmistä maataloudesta teollisuuteen ja teollisuudesta palveluihin. Sata vuotta sitten noin 70 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta ja työpanoksesta syntyi maataloudessa. Nyt maatalouden osuus on alle viisi prosenttia. Viisikymmentä vuotta sitten teollisuus oli tuotannon arvonlisäyksellä mitattuna lyhyen aikaa suurin päätoimiala ja tällä hetkellä sen osuus on 20 prosenttia kokonaistuotannosta. Tänään palvelusektorin osuus bruttokansantuotteesta ja työvoimasta Suomessa on noin 70 prosenttia ja Yhdysvalloissa noin 80 prosenttia. Ei 3
Päätoimialojen osuudet arvonlisäyksestä 1904-2004 (%) 100 80 60 40 20 0 1904 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2004 Palvelut Jalostus Alkutuotanto Lähteet: Hjerppe, Riitta. Suomen talous 1860 1985: Kasvu ja rakennemuutos. Suomen Pankin julkaisuja, Kasvututkimuksia XIII. Helsinki 1988. Suomen virallinen tilasto (SVT): Kansantalouden tilinpito [verkkojulkaisu]. Kuvio 1: Päätoimialojen osuudet tuotannon arvonlisäyksestä Suomessa 1904-2004 (%) ole yllättävää, että automaatiotutkimus on pitkään suuntautunut palvelutyöhön tai että kaikista tietotekniikkainvestoinneista valtaosa tapahtuu palvelusektorilla. Mullistavaa sen sijaan on, että meillä on nyt ensimmäistä kertaa käytössämme välineet, joilla pääsemme automatisoimaan suurta osaa palvelutuotannosta, nimittäin toimistotyötä ja tietointensiivisiä palveluja. Usein kuulee sanottavan, että Suomi on ollut palveluyhteiskunta jo viisikymmentä vuotta. Toteamuksesta puuttuu näkemys digitaalisen murroksen ytimestä. 2000-luvun digitaalinen palvelutalous on hyvin erilainen kuin teollisuuden tukirakenteena kehittynyt viime vuosisadan palveluyhteiskunta. Työn uudet pelisäännöt Käynnissä olevaa digitaalista murrosta on kutsuttu myös digitaaliseksi vallankumoukseksi. Leikkisästi voi sanoa, että digitaalisessa vallankumouksessa kaikkien maiden tietokoneet liittyvät yhteen. Eivätkä ne ainoastaan liity yhteen ja kommunikoi keskenään, vaan suorittavat yhdessä yhä 4
vaativampia tehtäviä kuten esimerkiksi potilasseurantaa, kiinteistövalvontaa, raporttien laatimista tai varainhoitoa. Vallankumouksellista digitaalisessa murroksessa on myös tuotantovälineiden siirtyminen kansalaisten omistukseen. Palvelimista, päätelaitteista ja niitä yhdistävästä verkosta on tulossa yhteiskuntamme tärkein tuotantokoneisto ja jakelutie. Suurimmat päätelaiteryhmät kehityksen alkuvaiheessa ovat toimistojen ja kodin työhuoneiden henkilökohtaiset tietokoneet, henkilökohtaiset tasku- ja käsilaukkupäätteet, olohuoneiden viihdepäätteet sekä liikennevälineet. Verkottuneista päätelaitteista jo nyt valtaosa on kansalaisten omistuksessa ja osuus kasvaa nopeasti. Mikroprosessorien hinnan ja koon kehitys tekee periaatteessa kaikista ympärillämme olevista tuotteista ja laitteista verkon päätelaitteita, joiden määrä ylittää moninkertaisesti maapallon väestömäärän. Myös erilaiset kotikäyttöön tarkoitetut tulostimet halpenevat ja monipuolistuvat. Kehityksellä on suuri vaikutus siihen, kuinka työn ja tuotannon rakenteet yhteiskunnassamme muuttuvat. Automaation lisäksi tietointensiiviseen palvelutyöhön vaikuttaa toinenkin suuri muutosvoima, muuttuva kansainvälinen työnjako. Sadan vuoden aikana me olemme tottuneet siihen, että palvelut ovat paikallisia, ne tuotetaan ja kulutetaan siellä, missä asiakkaat ovat. Tämän ajattelun mukaisesti suuret palveluyritykset ovat rakentaneet paikallisen läsnäolon kaikille tärkeille markkinoilleen. On tullut aika muuttaa tällaista ajattelua. Yleinen tietoverkko yhdistää tietointensiivisten palvelujen tuottajat ja kuluttajat kaikkialla maailmassa. Internet ja kehittyvien talouksien osaamistason nousu on tehnyt alhaisen kustannustason maiden työntekijöille ensi kertaa mahdolliseksi osallistua kehittyneiden maiden palvelutuotantoon muuttamatta kotimaistaan. Palveluautomaatio jakaa tietointensiivistä palvelutyötä asiakkaiden suorittamaksi itsepalveluksi, palvelimien ja päätelaitteiden hoitamiksi tehtäviksi sekä näiden ylläpitoon ja tukeen liittyväksi taustatyöksi. Yleisen tietoverkon ansiosta taustatyö voidaan suorittaa samoilla edellytyksillä missä päin maapalloa tahansa. Tietointensiiviset palvelut tuotetaan vastedes osittain lähellä asiakasta, osittain hyvinkin kaukana siellä, missä tuotanto on edullisinta. Esimerkiksi pohjoismaiset terveyspalvelut koostu- 5
vat paikallisista kohtaamispalveluista ja niiden taustalla vaikkapa Aasiassa tuotettavista analyysi-, diagnostiikka- ja tulkitsemispalveluista. Viimemainittujen etuna on usein alempien kustannusten lisäksi eri aikavyöhykkeiden tarjoama työaikajousto. Automaatiolla on huomattava vaikutus kansainväliseen työnjakoon myös teollisuudessa. Osa kustannussyistä alhaisen kustannustason maihin siirtyneestä tuotannosta palaa lähtömaihinsa nyt erittäin pitkälle automatisoituna ja kustannustehokkaana. Siirtyminen teollisuusyhteiskunnasta digitaaliseen palvelutalouteen muuttaa huomattavasti työn tuottavuuden, palkitsemisen, fyysisen työpaikan ja työajan edellytyksiä. Teolliseen työhön verrattuna digitaalisen tietotyön tuottavuuserot eri henkilöiden välillä voivat olla erittäin suuria, jopa äärettömiä. Polarisaatio, joka näkyy koko digitaalisessa tuotannossa muun muassa Voittaja vie kaiken -ilmiönä, esiintyy myös yksittäisissä työtehtävissä ja selittää sekä maailmanlaajuista huippulahjakkuuksien metsästystä että palkkaerojen kasvua. Osaamisen vaikutus tuottavuuteen on erittäin suuri ja siksi työntekijöiden varustaminen tehokkaiden työvälineiden lisäksi oikeilla tiedoilla ja taidoilla on vielä tärkeämpää kuin teollisuusyhteiskunnassa. Fyysisen työpaikan merkitys vähenee, mutta työyhteisön keskinäinen vuorovaikutus säilyy tärkeänä. Työ on yhä useammin monipaikkatyötä, jota tehdään myös monilla erilaisilla päätelaitteilla. Samalla työajan käsite sekä työn ja vapaa-ajan välinen raja hämärtyvät. Myös työajan kehityksessä näkyy vahva polarisaatio pitkien ja lyhyiden työaikojen välillä. Työaika jatkaa lyhenemistään, mutta ei kollektiivisil- 3000 2800 2600 2400 2200 2000 Aineistolähteet: TT ja EK 1800 1600 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 Kuvio 2: Vuosityöajan pituus Suomessa 1910-2004 6
la sopimuksilla, vaan hyvin yksilöllisesti yrittäjyyden, työaikajoustojen, vanhempain- ja vuorotteluvapaiden, osa-aikatyön ja -eläkkeiden sekä työttömyyden kautta. Kaikkiaan digitalisointi lisää työn pirstoutumista, yrittäjyyttä ja paikallista sopimista. Työvoiman kysynnän kannalta digitaaliseen murrokseen sisältyy sekä hyviä että huonoja uutisia. Tietointensiivisen työn automatisointi ja au- 1900 1970 2004 Maanviljely 1 555 357 Maa-, metsä ja 151 196 Myyjät ja 114 033 puutarhaviljelijät tuote-esittelijät Vaatetus 67 588 Myymälätyönt. 114 190 Maanviljelijät ja 77 908 ja esimiehet metsätyöntek. Puutuote 51 651 Maanviljelys- ja 109 366 Moottoriajoneuvon 69 310 kotieläintyöntek. kuljettajat Rakennus 46 575 Konttori- ja 73 742 Rakennustyöntekijät 52 349 kirjanpitotyönt. Metalli 40 735 Moottoriajoneuvon 72 234 Siivoojat 52173 kuljettaja Elintarvike 21 029 Siivoustyö 49 339 Myyntineuvottelijat 49 605 ja sihteerit Tekstiili 11 813 Opettajat 48 404 Sihteerit 47 753 Julkinen toimi 76 302 Rakennusaputyö 43 241 Koneasentajat ja -korjaajat 47 457 Liikenne 74 441 Metsä- ja uittotyö 42 381 Sairaanhoitajat 42 309 Kauppa 52 109 Rakennuspuutyö 32 001 Rahdinkäsittely ja. 38 639 varastotyöntek Kone- ja 27 963 Perus- ja lähihoitajat 37 552 moottorikorjaus Kotiapulaiset 27 962 Tietotekniikan 32 597 erityisasiantuntijat Varastotyö 26 044 Peruskoulun ja lukion 31 029 opettajat Apuhoitajat ja 24 960 Myymälänhoit. ja 28 033 lääkintävahtim. pienkauppiaat Valmisvaateteoll. 24 742 Tarjoilutyöntekijät 27 959 ompelijat Koneasentajat ja 23 509 Muut toimistotyöntekijät 26 057 koneistajat Kiinteistötyönt. 21 158 Sepät ja työkaluntekijät 25 850 Osaston ja 19 845 Sairaala- ja hoitoapulaiset 24 999 laboratoriohoitajat Pakkaajat ja 19 474 Kiinteistöhuoltomiehet 23 921 paketoijat ym. Sähköasentajat 19 427 Lastenhoitajat ja 23 392 päiväkotiapul. Lähde: Tilastokeskus Kuvio 3: Yleisimmät ammatit Suomessa1900, 1970 ja 2004 (henkilöä) 7
Kulutusmenoryhmien osuudet yksityisestä kulutuksesta 1975-2004 (%) 100 80 60 40 20 0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2004 Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito Sekalaiset tavarat ja palvelut Hotellit, kahvilat ja ravintolat Virkistys, kulttuuri, koulutus Kuljetus ja tietoliikenne Terveys Sisustus ja kodinhoito Asuminen Vaatetus ja jalkineet Elintarvikkeet, juomat ja tupakka Kuvio 4: Kulutusmenojen osuudet yksityisestä kulutuksesta Suomessa 1975-2004 (%) tomatisoitu itsepalvelu leikkaavat raskaasti suhteellisen hyväpalkkaisia keskiluokan työpaikkoja. Vaikuttavaksi esimerkiksi käy pankkitoimihenkilöiden määrän puolittuminen vuoden 1990 jälkeen. Palveluautomaation hyviä uutisia ovat tuottavuuden nousu ja sitä seuraava vaurauden kasvu. Palveluautomaatio tai palvelujen teollistuminen, jos niin halutaan sanoa, johtaa suuriin tuottavuushyppyihin, alentaa palvelujen hintoja ja lisää palvelujen kysyntää samalla tavalla kuin suurtuotantoon siirtyminen alensi kestokulutushyödykkeiden hintoja ja lisäsi niiden kysyntää viime vuosisadalla. Kasvava ostovoima ja kysyntä synnyttävät runsaasti uusia ja uudenlaisia työpaikkoja tehtävissä, joita ei pystytä automatisoimaan. Elintason noustessa palvelujen osuus kulutusmenoista kasvaa. Alhaisella tulotasolla painottuvat ruuan ja asumisen perustarpeet. Tulotason noustessa suuremman osuuden saavat elämyksiin ja itsensä toteuttamiseen liittyvät aineettomat tarpeet. Aineettomissa tarpeissa myös kasvun rajat tulevat hitaammin vastaan kuin fyysisessä tavaratuotannossa. Hyvän mielen, terveyden ja varainhoidon kysyntä on käytännöllisesti katsoen ääretön. 8
Atomien ja bittien taistelu Digitalisointi etenee nopeimmin ja pisimmälle hyvin tietointensiivisillä aloilla, joilla koko tuotanto alusta loppuun saakka on siirrettävissä palvelimille, päätelaitteille ja niitä yhdistävään verkkoon. Tällaisia aloja, joilla kuluttajakäyttäytyminen muuttuu olennaisesti ja joilla työvoimavaikutukset ovat erittäin suuria, ovat muun muassa tietoliikennepalvelut, viihde- ja mediatuotanto sekä rahoituspalvelut. Digitalisointi muuttaa dramaattisesti myös tavaratuotannon edellytyksiä. Binäärimuotoon ykkösiksi ja nolliksi eivät siirry vain sanat, kuvat tai musiikki, vaan kiihtyvällä nopeudella myös fyysiset tuotteet ja esineet. Erityisen jännittävä kehitys on aloilla, joilla atomit korvautuvat biteillä. Käynnissä oleva 1900-luvun teollisuusyhteiskunnan ja 2000-luvun digitaalisen palvelutalouden välinen kamppailu kulminoituu atomien ja bittien väliseksi taisteluksi. Biteillä on kamppailussa puolellaan monia etuja. Bitit eli ykköset ja nollat ovat julkisia hyödykkeitä ja siten esimerkiksi käyttämiemme kirjainten tavoin ilmaisia, kun raaka-aineet yleensä ovat maksullisia. Raakaaineiden määrä maapallolla on rajallinen, mutta bittiavaruus on ääretön. Esineiden kuljetus vaikkapa maantieverkossa on hidasta, kun taas bitit liikkuvat tietoverkossa lähes valon nopeudella. Tavaraliikenne käyttää pääasiallisesti fossiilisia polttoaineita, bittiliikenne sähköä. Onkin mahdollista, että seuraava suuri yleiskäyttöinen teknologia perustuu uudenlaiseen sähköntuotantoon. Digitaalisen tuotteen koodaaminen vaatii työtä ja aikaa, mutta sen jälkeen tuotteen monistaminen ja jakelu on lähes ilmaista. Juuri monistettavuuden eli skaalautuvuuden suuri mittakaava ja nopeus johtavat moniin polarisaatioilmiöihin. Nopea skaalautuja saavuttaa lyhyessä ajassa johtavan markkina-aseman koko maailmassa ja siten ylivoimaisen kilpailuedun alan muihin toimijoihin nähden. Bitit poikkeavat atomeista myös siinä, että ne ovat huoltovapaita ja toisin kuin atomeista koostuvat kappaleet, ne eivät kulu käytössä. Ei ole ihme, että bitit korvaavat atomit kaikkialla siellä, missä kuluttajalle voidaan tarjota verkon kautta sama palvelu, jonka aikaisemmin välitti fyysinen tuote. Jos kuluttaja voi sadan prosentin varmuudella 9
ostaa verkosta murto-osalla kaupan hinnasta haluamansa musiikkitallenteen mihin vuorokaudenaikaan tahansa, on selvää, ettei hän lähde etsimään kappaletta levykaupasta. Äänilevyteollisuuden kaltaisessa asemassa ovat esimerkiksi valokuvaus- ja elokuvafilmin valmistajat sekä kustannusala. Filmiteollisuuden ja kustannusalan ikonit kamppailevat olemassaolostaan pyrkiessään korvaamaan fyysiset tuotteensa digitaalisilla palveluilla. Pakotettu strategiamuutos tai peräti toimialavaihdos ei koske vain aloja, joilla perinteinen tuote ja tuotanto katoavat. Se koskee myös aloja, joilla tuotteen rooli muuttuu itsenäisestä hyödykkeestä palvelun kantajaksi. Tällainen kehitys on käynnissä monella alalla kuten matkapuhelinteollisuudessa. Tuotteen arvo ja valmistajan kate määräytyvät tuotteeseen liittyvien lisäarvopalvelujen perusteella. Pakotettu strategiamuutos merkitsee yhä useammin toimialavaihdosta teollisuudesta palveluihin. Nokian johdon linjaus siitä, että Nokia on teollisuusyritys ja pysyy sellaisena, on tässä suhteessa hyvin mielenkiintoinen. Teollisuuden palveluvaltaistumiseen vaikuttaa myös vapaaehtoinen suuntautuminen kasvaville toimialoille ja ylemmäs tuotannon arvoketjussa. Siirryttäessä valmistuksesta palveluihin nousevat ensimmäisinä esiin tuotteen elinkaarikustannukset eli ylläpitoon ja huoltoon liittyvät palvelut. Päätelaiteautomaatio tai esineiden internet tarjoaa niille aivan uuden pohjan. Vaativampi alue muodostuu uusista lisäarvopalveluista, joissa fyysinen tuote toimii tienavaajana palvelulle. Kysymys voi olla toiminnan laajentamisesta asiakkaan liiketoiminta-alueelle tai kokonaan uusien palvelujen kehittämisestä. Viimemainitut muutokset vaativat hyvin suurta innovatiivisuutta ja uudistumiskykyä. Kaikki esineet ja oliot voidaan kuvantaa digitaalisesti hyvinkin tarkasti ja vaikkapa personoidut syntymäpäiväkakut tai ihmisen varaosat valmistaa tietokoneohjatun kolmiulotteisen tulostuksen avulla. Ruoka on kuitenkin ruokaa ja ihmiset ihmisiä vain atomeina. Mutta silloinkin ne voidaan varustaa mikroprosessoreilla, jotka saavat ohjausinformaationsa verkosta ja myös luovuttavat tietoa verkkoon. Älykkäät pakkaukset ja puettava teknologia ovat esimerkkejä esineisiin liittyvän lisäarvon tuottamista uusista palveluista. 10
Pystyykö Suomi uudistumaan? Suomalaisella yhteiskunnalla on edessään suurin uudistumishaaste lähes sataan vuoteen, mutta ei sen suurempi kuin siirryttäessä maatalousyhteiskunnasta teollisuusyhteiskuntaan ja ennätyksellisen nopeasti maailman vauraimpien kansakuntien joukkoon. Onnistumisen ratkaisee jälleen osaamiseen ja uusiutumiskykyyn pohjautuva tuottavuuden nousu. Heikon työvoiman tarjonnan vuoksi tuottavuuskehityksen merkitys on vielä aikaisempaa suurempi. Me voimme vastustaa muutoksia tai käyttää digitaalisen murroksen tarjoamia mahdollisuuksia aktiivisesti hyväksemme. Uudistumista edesauttaa maan korkea koulutustaso ja suuri eläkepoistuma. Uudistumista voi hidastaa se, että Suomesta puuttuu nälkä ja perässätulijan etu. Jarruttamalla muutoksia ja suhtautumalla niihin vihamielisesti me olemme varmoja häviäjiä. Yhteiskunnan digitalisoituminen toteutuu sähköistyksen tavoin joka tapauksessa myös Suomessa. Tältä osin kysymys on vain aikataulusta, siitä pääseekö Suomi hyötymään digitalisoinnin ja palveluautomaation tuottavuushyödyistä ensimmäisten vai viimeisten maiden joukossa. Vaikeampi haaste liittyy kokonaan uusiin, suuren kasvun ja vaurauden lähteitä tarjoaviin digitaalisiin palveluihin. Palvelut kyllä syntyvät, mutta ei ole lainkaan varmaa, että niitä vievät maailmalle suomalaiset yritykset. OECD:n tilastot kertovat Suomen palveluviennin kehittyvän hitaammin kuin tärkeiden eurooppalaisten vertailumaiden palveluiden vienti. Palvelujen viennin osuus bruttokansantuotteesta on Ruotsissa noin kaksinkertainen Suomeen verrattuna. Me emme voi hakea ratkaisuja tämän päivän haasteisiin viime vuosisadan menestyskonsepteista. 2000-luvun menestyvä Suomi ei voi olla palveluvaltaistuvassa maailmassa vain investointitavaroiden viejä. Suomen edellytykset korkean osaamisen vientiin monilla aloilla ovat kuitenkin hyvät. Terveydenhuolto- ja hyvinvointipalvelut kuuluvat maailman suurimpien toimialojen joukkoon. Myös koulutus ja opetus muodostavat merkittävän ja kasvavan liiketoiminta-alueen kaikkialla maailmassa. Suomalainen osaaminen on molemmilla aloilla arvostettua maailmalla ja tarjoaa erinomaisen lähtökohdan liiketoiminnan kehittämiselle. 11
Palveluiden viennin osuus bruttokansantuotteesta 1995-2004 (%) 10 8 6 4 2 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Lähde: Eurostat Suomi Ruotsi Britannia Kuvio 5: Palvelujen viennin osuus bruttokansantuotteesta Suomessa, Ruotsissa ja Britanniassa 1995-2004 (%) Lääketieteen teknologia edustaa jo nyt merkittävää keihäänkärkeä korkean teknologian viennissä. Suomen mahdollisuudet osaamisen vientiin ovat hyvät myös energia- ja ympäristöpalveluissa. Menestyksen saavuttaminen uusilla korkean osaamisen vientialoilla edellyttää koko yhteiskunnan osallistumista, korkeaa tutkimus- ja kehityspanosta sekä erityisesti julkisen sektorin aktiivista roolia. Julkiset palvelut ovat Suomessa hyvin keskeisessä asemassa uusilla kasvualoilla. Vain kotimaahan keskittyneiden julkisten palvelujen vientikynnys on kuitenkin korkea. Julkisen hallinnon on kyettävä uudenlaiseen sääntelyyn ja yhteistoimintaan yksityisten palvelujen kanssa. Edessämme olevia mahdollisuuksia kuvaa hyvin kauppa- ja teollisuusministeriössä aikanaan työskennelleen koulu- ja opiskelutoverini Veijo Kauppisen ajatus. Törmäsimme jokin aika sitten toisiimme Helsingin Aleksanterinkadulla ja hän sanoi minulle, kuulehan, tietotekniikka on saavuttanut meidän talossa ihmisaivojen tason. Kysyin, kuinka niin ja hän vastasi, että viisi prosenttia kapasiteetista on käytössä. Meidän tehtävämme on ottaa käyttöön digitaalisen tuotannon ja jakelun koko potentiaali. Siinä vaaditaan sekä näkemystä että uskallusta. Toivotan mielenkiintoista matkaa vasta-avatulla tiedon valtatiellä. 12
Tiiviisti: Höyryvoiman ja sähkön kaltaiset yleiskäyttöiset teknologiat loivat aikanaan teollisen vallankumouksen Digitalisointi on vastaavanlainen voima, joka vaikuttaa kaikkiin toimialoihin. Erityisen suuren muutoksen tulemme näkemään palvelualoilla, koska suuri osa palveluista on aineetonta. Digitalisaatio muuttaa voimakkaasti työn ja tuotannon rakenteita muun muassa siksi, että suuri osa tuotantovälineistä on kansalaisten omistuksessa. Myös kansainvälinen työnjako muuttuu. Tietointensiivisen työn digitalisointi leikkaa etenkin hyväpalkkaisen keskiluokan työpaikkoja. Toisaalta tuottavuus nousee ja palveluiden hinnat alenevat samalla tavalla kuin teollisuudessa aikanaan. Suomella on korkean koulutustason ansiosta hyvät edellytykset tietointensiivisten palvelujen vientiin esimerkiksi koulutuksessa, suunnittelussa ja terveydenhuollossa. Toisaalta maassa on liian vähän voitonnälkää. Artikkeli perustuu Matti Lehden esitelmään Elinkeinoelämän Keskusliiton syysseminaarissa 26.11.2004. Tilastotiedon on koonnut informaatikko Mikko T. Mäkinen Tilastokeskuksesta. 13