OPPIMISPAIVAKIRJA / IIC / SEVILLA, SPAIN

OPPIMISPAIVAKIRJA / IIC / SEVILLA, SPAIN Kolme tarkeinta tapaa. Joilla saan mahdollisimman paljon irti tyoharjoittelustani Sevillassa. 1. Tutustumalla mahdollisimman moneen- ja monenlaiseen ihmiseen, kasvattamalla sosiaalisia ympyöitä. 2. Kuuntelemalla ja tarkkailemalla toimintatapoja, olemalla valppaana ja silmät auki. Pyrkimällä aina näkemaan asioiden toisetkin puolet. 3. Konsultoimalla, kyselemällä ja hämmästelemällä ääneen. Antamalla toiselle osapuolelle tilaisuuden selittää asiat ja ottamalla opit vastaan; imemällä tietoa. Teoreettinen ja henkilökohtainen oppiminen (tieto, oppiminen ja sen soveltaminen) 1. Espanjan kielen oppiminen, niin, että sitä on mahdollist käyttää jokapäiväisessä elämässä ilman tarvetta käyttää esimerkiksi englantia puheen yhteydessä. 2. Onda Guillena Radion toimintatapojen oppiminen Urasuunnittelu (itseluottamuksen kehittäminen ja urasuunnittelutaidot) 1. Puheen tuottamisen kasvattaminen radiotyössä 2. Itseluottamuksen kasvattaminen, heittäytymisen taidon kasvattaminen Organisaatiotaidot (kuinka organisaatiot toimivat) 1. 2. Työelämässä vaadittavat taidot (yleiset ja erityistaidot sekä työelämän toiminnan hahmottaminen) 1. Tekniikan puolen osaamisen ja hahmottamisen kasvattaminen 2. Yhteiskuntarakenteiden ja paikallisen hallinnon ymmärryksen kasvattaminen Vuorovaikutustaidot (ihmissuhde-, ryhmätyö- ja asiakaspalvelutaidot) 1. Uskallus tuoda omia ideoita esille 2. Vuorovaikutukstaitojen kehittäminen radiotyössä Oma työpanos (oma vaikutukseni työelämään ja oma työpanokseni organisaatiolle) 1. Ohelmasisällön tuottaminen radiossa. 2. Juontaminen radiolähetyksessä / osallistuminen radiolähetyksen puheosuuteen (mikäli sopii työnantajille ja löytyy sopiva ohjelma). VKO 1 Koin, että työelämäntaitojen kasvattaminen alkoi jo lentokoneella matkalla Malagaan. Yksi tärkeimmistä tavoitteistani on suhteinen luominen ja verkostoituminen. Lennolla viereeni sattui istumaan eläkeiläispariskunta, jonka kanssa lennon loppumetreillä aloimme puhella niitä näitä. Kävi ilmi, että kyseinellä pariskunnalla on oma kulttuuritoimisto, Kultturi A & T, ja kummallakin työhistoriaa mm. Yleisradiosta ohjelmasisällön tuottajina. Tulimme erittäin hyvin toimeen keskenämme ja matkan päätteeksi he antoivat minulle yhteystietonsa mahdollista tulevaisuuden yhteistyötä ajatellen. Tämä oli erittäin positiivinen kokemus minulle. Kun palaan Suomeen, voin tarjoutua yhteistyöhön, esimerksi ohjelmatekijäksi tai työharjoittelijaksi heidän kulttuuritoimistoonsa. Espanjassa ensimmäisen viikon ohjelmaan kuului päivittäinen kielikoulutus espanjalaisessa kielikooulu LINC:issä, jonka koin ehdottoman tärkeäksi. Siellä minulle selvisi tärkeitä kielioppiasiota, jotka kotona olivat aiheuttaneet minulle pääkipua ja turhautumista. Koen kielikurssiin olleen tärkein portti siirtymävaiheessa tänne, sillä se auttoi minua luomaan suhteita myös muihin ulkomaalaisiin, luotettavaan kielenopettajaan ja kasvattamaan ymmärrystä omista vahviiksista ja heikkouksista espanjankieleen liittyen. Kuitenkin, viikko kielikurssilla tuntui vasta lähtölaukaukselta espanjankielen maailmaan, ja kun kielikurssi viikon jälkeen oli jo päätöksessä, jäi oppimiskokemus jotakuinkin keskeneräiseksi. Espanjankieli on työmarkkinoilla kova sana ja IIC-ohjelman ideaa ajatellen suosittelisin Allianssia panostamaan enemmän kielikurssiin. Myös muut suomalaiset tytöt tuntuivat olevan tyytymättömiä

kielikurssin pituutta kohtaan. Kielikoulun ilta-ohjelmiin osallistuimme kahtena päivänä ensimmäisellä viikolla. Kielikurssillamme oli eräs vanhempi eläkeläisnainen Canadasta. Hän antoi minulle inspiraatio innostuksellaan ja asenteellaan kielenopiskelua kohtaan. Tämä entinen opettaja oli lomailemassa Sevillassa ja osallistui ajankulukseen ja mielenkiinnosta kielikurssille oppiakseen maan keiltä. Arvostan suuresti hänen panostaan, ja ennakkoluulotonta ja uteliasta toimintaa. VKO 2 / ONDA GUILLENA RADIO / AAMUVUORO Ensimmäinen työviikkoni oli positiivinen yllätys. Radiotyön tuntien en ollut asettanut ennakkoodotuksia työmahdollisuuksista ulkomaalaisessa radiossa kovinkaan korkealle. Tämä siksi, että jo suomalaisessa paikallisradiossa suomea puhuvalle harjoittelijalle harvoin löytyy joka tunniksi tekemistä, niin kuinka sitten kieltä osaamattomalle paikkakuntaa tuntemattomalle Suomitytölle Espanjalaisesta radiosta. Pomoni, ja aamujuontajat Carlos Valvidia ja Monica Merino ottivat minut iloisesti vastaan. Ensimmäisenä työpäivänäni katselin ja tutustuin mm. radiotyön tekniikkaan. Jo kolmantena työpäivänäni sain avustaa teknikkoa Josea ja hallita laitteita. Tämän lisäksi pääsin suoraan lähetykseen Monican ja Anan kanssa, ja sain myös tervehtiä kuulijoita espanjaksi. Jokaisen työpäivän aikana minulle annettiin mahdollisuus lukea päivän lehdet, etsiä sanoja internetistä ja tavata radion yhteistyökumppaneita.

Ensimmäisen viikonaikana sain myös avustaa laitteiden asentamisessa kaupungintalolle, josta kaupunginhallituksen kokoukset lähetettiin suorana. En ole koskaan ennen ollut asentamassa etälaitteita radiolle, joten kokemuksen kasvattajana laitteiden asennus oli tärkeä osa harjoittelua. VKO 3 / ONDA GUILLENA RADIO / ILTAVUORO Toisen viikon vietin iltateknikon opissa. Hän ei juurikaan antanut minulle valmiiksi tehtäviä, vaan sanoi aina, että voin tehdä ihan mitä haluan. Se ei ollut kovin opettavaista, ja koin vuorot pitkästyttäviksi ja koin itseni tarpeettomaksi. Mielestäni tarpeettomuuden tunne työpaikalla on kamalinta mitä voi kokea. Onneksi sain vastata aika paljon itse työvuoroistani ja siksi valitsin jatkossa niitä työvuoroja, joissa sain oikeasti tehdä jotain. Tällä viikolla positiivista oli se, että tapasin kaikki radion yhteistyökumppanit, mutta koin turhauttavaksi sen etten muistanut heidän nimiään. Kaikki toki muisti uuden suomalaisharjoittelijan Inkan, mutta minulle 25 uutta nimeä ja naamaa ei oikein jäänyt mieleen. Tämä aiheuttu myös sen, etten tiennyt kuka radiolla pyörivästä porukasta on ohjelmatekijöitä, kuka vieraita ja kuka paikalle lyöttäytynyt tuttava. Erittäin mielenkiintoinen uusi tuttavuus oli ohjelmantekijä Bob, joka alunperin oli Yhdysvalloista. Hänen ohjelmaansa sain osallistua englanninkielellä. Meillä oli paljon yhteistä puhuttavaa, koska myös hän, kuten minäkin, on työskennellyt musiikin parissa, mm. muusikkona. En aina tieda kuka lahetyksessa oleva on vieraileva ohjelmatekija, kuka vieras ja kuka paajuontaja. Bobin lisäksi urheilutoimitus on jäänyt minulle hyvin mieleen, koska he vierailevat studiolla lähes päivittäin. Tällä hetkellä koen pärjänneeni hyvin työjakson pituuteen nähden. Kahden viikon aikana olen jo ollut kahdessa suorassa lähetyksessä ja tehnyt tekniikkaa useana päivänä. Onga Guillena Radiota ei voi verrata kaupalliseen radioon, josta minulla on kokemusta Suomessa. Ainoastaan paikallisuutisointi ja paikallisten asioiden korostaminen kohtaavat, mutta muuten radiotyötä täällä Espanjan Guillenassa tehdään hyvin erilaisista lähtökohdista. Koska Onda Guillena Radio on osa koko Andalucian viestinnän laitosta, eikä radiota rahoiteta markkinoimalla;

mainoksia ja promoja on vain vähän ja niitä soitetaan vain silloin kun ne ovat ajankohtaisia. Lisäksi iltaohjema on rennompaa, vapaampaa ja suunnittelemattomampaa. Aamuohjelmat sisältävät runsaasti haastatteluja, joiden kysymyksiä tai kestoja ei suunnitella etukäteen, kuten meillä oli Iskelmä Rexillä. VKO 4 Tämä oli minulle stressintäyteinen viikko. Minua pyydettiin tekemään tekstejä seuraavan viikon radiolähetyksiin. Itse asiasta olin erittäin innoissani ja mielissäni, mutta ongelmaksi muodostui espanjankielen kirjoittamisen vaikeudet. Ennen tätä en ollut juurikaan kirjoittanut tekstejä espanjaksi (kavereiden kanssa lyhyitä sähköposti viestejä lukuunottamatta) ja sen vuoksi koin viidenkin minuutin osion valmistelun melko haastavaksi ja yllättävän aikaavieväksi. Oletin, että se olisi helppoa, mutta lopulta neljän päivän jälkeen kasassa oli vain kaksi ja puoli tekstiä, kun niitä piti olla viisi. Otin asian puheeksi pomoni kanssa ja kerroin rehellisesti tehtävän tuntuvan kirjoittamistasooni nähden liian haastavalta. Pyysin, että saisin tehdä kaksi tai kolme tekstiä, jotka näinollen voisin valmistella hyvin. Pomoni oli ymmärtäväinen ja painotti etten saisi stressaantua liikaa, jos tehtävä tuntuu liian haastavalta. Hän sanoi, että voin tehdä juuri niin monta tekstiä, kuin johon minulla riittää aika. Hän painotti myös, että haluaisi minun jatkavan tekniikan ja editoinnin puolellakin, joten teen sen verran tekstejä, että ehdin tehdä myös muita tehtäviä. Olin helpottunut siitä, että minulla ja pomollani oli yhteinen sävel, ja tämä kokemus antoi minulle rohkeutta tuoda ongelmani ja mietintäni pomoni korviin myös myöhemmin. Kun neljän A4:sen kokoinen kivi oli vierähtänyt sydämeltäni, viimeistelin kolmannen tekstini seuraavaa viikkoa varten ja olin erittäin tyytyväinen hyvin valmisteltuihin teksteihini. Lisäksi olin mukana suorassa lähetyksessä ja minut otettiin mukaan keskusteluun yksinkertaisia kysymyksiä kysymällä. Rehellisesti sanottua olen ylpeä itsestäni ja lisäksi kiitollinen mukavia työkavereita ja pomojani kohtaan, jotka todella tekevät harjoittelustani kullanarvoisen kokemuksen. Kirjallisuus -ohjelman teksti: LITERATURA FINLANDESA TEMPRANA, ELIAS LÖNNROT Y KALEVALA La literatura finlandesa se nacio en el siglo 18. Durante ese tiempo tenemos una batalla de dialectos. Suecia habìa regalada Finlandia a Rusia y por eso los dialectos orientales y las dialectos occidentales lucharon entre sí. Todavía hoy día tambien se puede diferenciar estos dialectos en Finlandia. En ese tiempo, la poesía estaba la forma mas importante de literatura en Finlandia. 1800- luvulla las periódicos finlandesas comenzó jue emerger. También las escritores escribieron o en dialecto oriental o en dialecto occidental. Las cosas cambiaron cuando Elias Lönrott empezó a desarrollar el idioma fines, Lönrott era un lingüista, doctor y botánico finlandes.también era escritor de Kalevala, o como aquì en España, El Kalevala, que la epopeya nacional de Finlandia. Kalevala es una historia de la creación del mundo. La historia contiene poemas viejos, que Lönrott coleccionò de la area el de Rusia y Finlandia. En total hizo nueve viajes para anotar estos poemas. Antes de estos viajes, solamente, habia poemas en forma de tradición oral. Lönnrott combinò los poemas y tambièn contè poemas. Asì nacio Kalevala, la historia de mundo, y un mito. LA HISTORIA Kalevala es una historia sobre dos lugares, Kalevala y Pohjola, y las batallas de estos

lugares, la amor y opropuestas de matrimonio. Hay un hombre muy importante en la historia, se llama Väinämäinen (el sabio y viejo Väinämäinen). Väinämöinen naciò en el mismo tiempo que el mundo. Segùn las creencias finlandesas, Väinämöinen y el mundo nacieron del huevo de pato. Occuren muchas cosas en el libro, pero todo empieza cuando Väinämöinen fabrica una Kantele, viejo instrumento de finlandia, como una arpa pequeña y empieza a cantar canciones. Väinämöinen era el mejor orador de todo el mundo. Väinämöinen también està buscando una esposa y fue a Pohjola para pedir la mano de la hija de Ama de Pohjola. En esta historia Louhi, la Ama de Pohjola, es una bruja. Louhi promete que la persona, que pueda desempeñar las funciones màs peligrosas y forjar el Sampo (caja de oro), puede casarse con su hija. Otro hombre que se llama Seppä Ilmarinen, hizo estas funciones mejor que Väinämöinen y entonces se casò con la hija de Ama de Pohjola. Cuando la hija de Louhi y mujer de Seppä Ilmarinen, muiriò, empezò una batalla entre Pohjola y Kalevala. El libro tiene una gran cantidad de historias, y muchas cuentos pequeños, pero una de las màs importantes es cuando Väinämöinen este en el mar y su barco entra en la boca de lucio. Vainamoinen mata el lucio y hacer una kantele, instrument finlandesa, del mandíbula de lucio. Con ese instrumento, Väinämöinen puede salvarse y despues proteger a Kalevala pde los peligros de Pohjola. También es un libro muy largo. El libro contiene 50 poemas y 23 000 versos, pero en finlandia tenemos muchos resúmenes. También tenemos una versión para niños, que se llama Kalevala de perros. Es la historia de Kalevala pero es una versio a donde todas las personas de historia son perros. En verdad Kalevala es una libro muy interesante y, especialmente, si te gustas la poesía. Aunque es una mito o folclore de Finlandia, se dice que Lönnrot, el escritor del libro, en realidad creè estos poemas viejos para conta la historia real de creación del mundo. Tambièn, tengo unos poemas de este libro, El Kalevala, aquí, en fines y en español. Vaka vanha Väinämöinen, tietäjä iän-ikuinen, oli veistävä venoista, uutta purtta puuhoava nenässä utuisen niemen, päässä saaren terhenisen. Puita puuttui purren seppä, lautoja venon tekijä. Kenpä puuta etsimähän, tammea tavoittamahan Väinämöiselle venoksi, laulajalle pohjapuuksi? El sabio y viejo Väinämöinen, el prodigioso mago eterno, cortaba planchas para hacerse una nueva barca en la punta del cabo nuboso, al final de la isla llena de brumas. Pero madera el faltaba al carpintero, buenas tablas faltabande al constructor. Quien la madera ira buscar, quien el roble que necesita para su barca Vainamionen, al al cantor para hacer la quilla?

Vaan kuitenki kaikitenki la'un hiihin laulajoille, la'un hiihin, latvan taitoin, oksat karsin, tien osoitin. Siitäpä nyt tie menevi, ura uusi urkenevi laajemmille laulajoille, runsahammille runoille, nuorisossa nousevassa, kansassa kasuavassa. Ya está el camino señalado, se abre una nueva senda, ante cantores más ilustres, viejos más ricos en canciones entre los jóvenes que crecen, entre la estirpe adolescente. VKO 5 Tällä viikolla aloitin omat sessioni radiossa. Ensimmäisen päivän aihe oli suomalainen ruokakultturi ja kieltämättä meidän järjetön kello yhdentoista lounas -aikamme sekä miljoonat välipalat herättivät kummastusta täällä toimituksessa. Ohjelma meni omasta mielestäni hyvin, teksti kun oli valmisteltu jo etukäteen. Monica (pomoni, päiväjuontaja) kyseli minulta kaikenlaisia asioita myös tekstin ulkopuolelta ja vastasin niihin sen mukaan, kuin tämän hetkisellä kielitaidoillani kykenin. Naurunremahduksiakin saatiin synnytettyä, välillä tosin nauroin vain kuitatakseni täyden ymmärtämättömyyteni minulle esitettyyn kysymykseen. Ohjelman jälkeinen palaute oli positiivista, eikä moitteita tullut. Yhteensä olin äänessä kolmena päivänä ja valmistelen myös jatkuvasti uusia sessioita. Kirjoittaminen on joka kerta helpompaa ja nopeampaa ja virheitä on vähemmän. Olen huomannut selkeitä virheitä usein sanojen maskuliini- ja feminiini -muodoissa ja niitä siis lähtenyt työstämään nyt enemmän. Tämän lisäksi olen tehnyt tekniikkaa ja päivä alkaa jo mennä rutiinilla. Olen oppinut radion aikataulua ja tapoja ja siksi voin helposti toimia äänipöydän takana vaikka päivän teknikko on muualla. VKO 6, 7, 8 Viimeiset viikot menivät tutulla rutiinilla, joskin pääsin tekemään mm. puhelinlähetystä Guillenan kauniilta padolta ja haastattelin ensimmäistä kertaa elämässäni vettä Minusta tuntui jo, että olen jo osa radion porukkaa ja aamujuontajat aamujuonnoissaan mainitsevatkin minut aina teknikon avustajana tai Suomalaisena ystävänä/yhteistyökumppanina. Teen omia osioitani liittyen suomalaiseen ruokaan, urheiluun, koulutusjärjestelmään ja juhliin. Radiolla myös juhlitaan aina mitä erilaisimpia asioita; nimipäiviä, syntymäpäiviä tm. Joten välillä studio täyttyy ruoasta ja naurunremakoista. Aika on kulunut töissä kuin siivillä. Jatkuvasti intohimoni uutisiin, informaatioon ja kulttuuriin kasvaa yhä. Viime viikolla asensimme laitteistoa vanhemman teknikon, Josen, kanssa maistraatteihin, koska Semana Santa (Pääsiäisviikko) lähtestyy ja koko Andalucia valmistellen tulevia pääsiäiskulkueita ja messuja. Meidän radiomme ei tässä höyryssä ole ollut poikkeus. Kolme kertaa tähän mennessä olen ollut asentamassa radiolaitteistoa maistraattiin. Kerran olin myös seuraamassa laitteistoin kokoamisen jälkeen suoraa lähetystä. Tämä oli minulle ensimmäinen kerta, kun olen tehnyt suoraa lähetystä toimituksen ulkopuolelta radiolaitteiston kanssa, ja erosi kovasti puhelinlähetys -kokemuksistani Suomessa. Puhelinlähetyksiltä en ole toisaalta täälläkään välttynut. Pääsin itse ensimmäistä kertaa mikrofonin varren sijasta haastateltavan rooliin kertomaan Guillenan padon kauneudesta, kun varsinaiset paikalliset kävijät eivät olleet innostuneet ihmettelemään sadepäivien jälkeisen auringonpaisteen ja padon vesimassojen virtausta. Huumorinkukkaa lähetyksestä ei ollut unohdettu, ja juontajan (pomoni) ensimmäinen kysymys minulle olikin Mitä ihmettä Suomalainen tyttö tekee täällä Guillenassa, padolla? Oletko päiväkävelyllä?

Viimeisten viikkojen aikana olemme myös tehneet yhden kaksituntisen lähetyksen lähikylä Torre De la Reinan peruskoulusta, jonka aikana koulun oppilaat pääsivät mm. kertomaan lemppari näytteilijöistä ja laulajista. Opettajat ja vanhemmat taas pitivät väittelynomaisen aivoriihen koulun käytäntöjen ja asioiden kehittämisestä. Päivä päivältä radiotyö Onda Guillenassa muuttuu helpommaksi ja hyväksi rutiiniksi. Aikataulujen ja ohjelmien muistaminen, ohjelmatekijöihin tutustuminen, itsensä tarpeelliseksi tunteminen ja espanjankielen oppiminen ovat olleet avaintekijöinä työstä nauttimiseen. Olen saanut hyvää palautetta teknikoltamme, joka on kokenut positiiviseksi erityisesti haluni oppia uutta ja kehittää itseäni. Erittäin tärkeänä pidin keskusteluani kyseisen teknikon kanssa eräänä kotimatkana. Puhuimme radion nuoremmasta teknikosta ja Jose kertoi minulle, että hän ei tällä hetkellä voi tehdä nuoremman teknikon kanssa kaikkea sitä etätyötä mitä tekee minun kanssa, koska nuoremmalla teknikolla ei ole halua oppia. Tärkeintä työssä on pitää mieli avoinna ja olla jatkuvasti valmis kehittymään. Olen myös huomannut, että työn pienten ilojen, ja päiviin pikku kikkojen ennalta suunnittelu estää paniikin ja toisaalta rutinoitumisen. Esimerkiksi jo aamulla erilaisen kävelyreitin valitseminen voi tuoda töihin uutta virtaa ja päivä tuntua erityiseltä, vaikka työpäivä menisikin samojen kaavojen mukaan. Radioon valmistelemien osioiden kirjoittaminen on myös muuttunut ajan kuluessa helpommaksi ja nopeammaksi. Toisaalta toivoisin vielä voivani kehittyä espanjan kielen kirjoittamisessa, joka nopeutumisesta huolimatta tuntuu edelleen vievän minulta liikaa turhaa aikaa, toisinsanoen aikaa, jonka voisin käyttää radiolaitteiston oppimiseen ja kielen opetteluun. Edelleen teksteissäni on hurjasti virheitä ja pomoni joutuvat en tarkistamaan aina ennen lähetystä. Meinasin esimerkiksi käyttää sanan sota; guerra sijasta sanaa, joka ei niinkään merkitse taistelua vaan itseasiassa jotakin huoran kaltaista. Olen kuitenkin kehittynyt mm. Artikkeleiden kanssa paljon. Tähän mennessä olen esitellyt suomalaista kulttuuria, juhlia, kansalliseeposta, musiikkia (juuria ja nykyisyyttä), koulujärjestelmää ja ruokaa. Urheiluosion tulen pitämään viimeisenä päivänäni. Välillä lähetyksessä on ollut mukana myös muita ihmisiä pomojeni lisäksi ja se on toki ollut jännittävää. Nämä ohjelmatekijät eivät välttämättä ymmärrä espanjankielen tasoani ja uskaltavat kysyä minulta nopealla espanjalla vaikeitakin kysymyksiä. En ole aina ymmärtänyt kaikkea, mitä minulle puhutaan, mutta onneksi pomoni on lukenut aina hyvin tilannetta ja paikannut hiljaiset hetkeni omilla kommenteillaan. Olen puhunut paljon pomojeni kanssa mahdollisuuksista jatkaa radiotyötä Espanjassa. Täällä Onda Guillenassa ei ole tarjolla töitä kriisin vuoksi. Näin viimeisen viikon alussa pelkään, että aikani loppuu kesken. Viime aikoina on tuntunut, että olen juuri taitekohdassa kielen oppimisen kanssa; kahden tason välissä. Samoin esimerkiksi Sevillan ympäristö ja Guillenan kylä ovat juuri tulleet tutuiksi, kun aika loppuu. Loppujen lopuksi kaksi kuukautta on vain pikku pyrähdys tällaisen kokemuksen parissa, lähes olematon, eikä minulla ole lainkaan ikävä pimeään Suomeen. Suomalaiseen kaupalliseen radioon verrattuna olen oppinut täällä luonnollisuuden, rauhallisuuden ja mokaamisen hyväksymisen. En olisi voinut koskaan tekeväni lähetystä espanjaksi suomalaisessa radiossa, kun en kieltä sujuvasti ja täydellisesti puhu. Täällä, espanjalaisessa radiossa, minä kuitenkin puhun espanjaa, ja vaikka välillä sanon tyhmiä asioita tai vääriä sanoja, pomoni kuittaavat virheeni Älä välitä, sinä olet ulkomaalainen, sinä vasta opettelet espanjaa, mutta olet myös kehittynyt paljon, virheet ovat sallittuja. Tämä mentaliteetti pitäisi sisällyttää jokaisen työhön ja arkeen jokapäivä; Älä välitä, sinä olet inhimillinen, sinä vasta opettelet elämään, mutta olet myös oppinut paljon, virheet ovat sallittuja. Nyt avoimin mielin jälleen työn pariin, oppimaan viimeisestä viikosta, nauttimaan siitä, että saa olla mukana näin hienossa kokemuksessa. Vaikka minulla on jo nyt ikävä kaikkia näitä ihania ihmisiä täällä radiossa, aion puristaa viimeisen viikon mehut viimeiseen pisaraan asti irti kokemuksieni lasiin, heittää hetkeksi sivuun sen ajatuksen, että kohta lähden pois ja nauttia täysin joka minuutista täällä unelmatyöpaikassani. VKO 8 Tuntuu tyhjentävältä kirjoittaa tästä viikosta. Tein samoja asioita kuin ennenkin, mutta ajatellen

enemmän, rauhoittuen enemmän, olemalla enemmän läsnä. Viimeisenä päivänäni pomoni ja työkaverini olivat järjestäneet minulle yllätyksen; studio oli koristeltu ilmapalloin ja seinää koristi suuri teksti Nähdään Pian, Inka!. Työkavereistani tuli minulle näiden kahdeksan viikon aikana niin läheisiä, että itkin koko viimeisen päivän ja toivoin, ettei minun tarvitsisi mennä. Pomoiltani sain hyvää palautetta. He kertoivat mm. että kun heihin otettiin yhteyttä kysyen voiko suomalainen tyttö, joka ei puhu espanjaa, tulla teidän radioonne harjoitteluun, heillä oli epäilyksensä... Mutta nyt työharjoittelujakson jälkeen he kiittivät minua siitä, että mursin heidän mielikuvansa suomalaisesta arkuudesta ja ujoudesta ja että käytin aikaa ja vaivaa opetellen espanjankielen; se mahdollisti minulle annettavat työtehtävät. Niin paljon kuin se on puhumista rakastavalta radiotyöläiseltä vaadittu; olen sanaton. Olen saanut niin paljon enemmän kuin koskaan kuvittelin kahdessa kuukaudessa voivan saada. Olen saanut kokemusta, näkemystä, itseluottamusta, uusia ystäviä ja innon ja palon. Jos vain voisin, jäisin ikuisesti Onda Guillena Radioon työskentelmään. Valitettavasti aika ja raha on rajallista... En voi tässä vaiheessa enää lisätä muuta kuin; Kiitos.