sote Luovat ratkaisut ja omaishoito avuksi vanhustenhuoltoon Vanhustenhoidon tulevia kuluja maalaillaan suurin luvuin. Ikäihmisten osuus kasvaa, ja jo nykyisiä laitoshoidon kustannuksia yritetään karsia. Hallitus päätti, että vanhustenhoidon laitosmenoista leikataan 300 miljoonaa euroa. Vaihtoehtoja tarvitaan. 32 I Kuntalehti 6/2014
Irja Peltolin (vas.), Kaija- Leena Rindell ja Matti Havumäki harjoittavat lihaskuntoaan lähihoitaja Petra Tiirikaisen johdolla. Kuntalehti 6/2014 I 33
sote eero karisto kuvat: seppo haavisto Vanhustenhoidon laitoskustannuksia on karsittu kunnissa tähän mennessä jo reippaasti. Helsinki onnistui puolittamaan laitoshoidossa olevien vanhusten määrän muutamassa vuodessa. Julkisen laitoshoidon vaihtoehdoista omaishoidon tuki on halvin. Sen kehittämiseksi valmistui keväällä ohjelma, jolta odotetaan paljon. Omaishoitajat ja läheiset -liiton toiminnanjohtaja Marja Tuomi toteaa, että omaishoidon kansantaloudellinen merkitys on tunnustettu, mutta omaishoitoa pitää edelleen kehittää. - Mutta se edellyttää ensin investointeja, joiden jälkeen omaishoidon kansantaloudelliset hyödyt tulevat entistä paremmin näkyviksi. Hintakilpailu ei suosi innovaatioita Yritysmaailma ja kolmas sektori tarjoavat palvelujaan, kuten erilaisia tukiasumismuotoja. Kankeaksi moitittu yhteiskunta on kyllä käyttänyt mielikuvitustaan kehitellessään erilaisia tapoja integroida julkinen raha ja yksityinen sektori. On palveluseteleitä, ostopalveluja, kotitalousvähennys, hoitotukia, investointitukia. Hanna-kodissa Helsingin Vuosaaressa on 38 palveluasuntoa ikäihmisille ja ryhmäkoti 16 muistisairaalle asukkaalle. Asumista ja palveluja kunnon mukaan Yrjö ja Hanna Kotien palvelutaloissa asukkaita on noin 500. Henkilökunnan määrä on noin 200. Palvelutaloja on Eurassa, Helsingissä, Järvenpäässä, Kajaanissa, Rovaniemellä, Tampereella, Turussa, Tuusulassa ja Vihdissä. Kirkkonummella rakennetaan parhaillaan seuraavaa. Yrjö ja Hanna Kodit tuottaa palvelua useassa talossa rinnakkain kunnan tai muun yhteistyökumppanin kanssa. Lisäksi säätiö omistaa kolme taloa, joissa palvelun järjestävät muut toimijat. Asukkaat ovat pääosin vanhuksia, mutta osassa kodeista asuu muita tukiasumista tarvitsevia kunten vammaisia ja mielenterveyskuntoutujia. Taloissa on sekä ryhmäasuntoja ympärivuorokautista hoivaa tarvitseville että yksiöitä ja pieniä kaksioita niille, jotka pärjäävät paremmin omillaan, myös pariskunnille. Yrjö ja Hanna Kotien toimitusjohtaja Anni Lausvaara näkee yhdistelmällä erilaisia etuja. - Ihmisen on helpompi siirtyä tutussa talossa kevyemmästä palvelusta ympärivuorokautisen hoivan piiriin, kun kunto alkaa heiketä. Henkilökuntakin on osin samaa. - On myös aviopareja, joista toinen voi asua omatoimisesti ja toinen tarvitsee yölläkin hoivaa. He voivat viettää päivät yhdessä, Lausvaara kertoo. Osin yhteinen henkilökunta auttaa myös resurssien optimaalisessa käytössä. 34 I Kuntalehti 6/2014
Säätiö ja yhtiö erillään Yrjö ja Hanna -konserni on kokonaisuus, johon kuuluu Yrjö ja Hanna -säätiö, sen omistama Yrjö ja Hanna Oy sekä säätiön omistamat kiinteistöyhtiöt. Säätiö rakennuttaa ja ylläpitää palvelutalojen kiinteistöjä ja hoitaa konsernin hallintoa sekä alan kehittämistoimintaa. Osakeyhtiö hoitaa varsinaisen palvelutoiminnan. Oy toimii markkinoilla samoin ehdoin kuin kaupalliset toimijat. Säätiö seuraa tilannetta eri puolilla maata ja on yhteydessä kuntiin, kun toteaa jossain tarvetta uusille palvelutaloille. Myös kunnat itse ottavat yhteyttä. Jos tarve todetaan, ja tontti sekä rahoitus järjestyvät, säätiö rakennuttaa talon. Rahoituksessa ovat apuna ARA:n korkotuki ja investointiavustukset. Säätiön rakennuttamissa taloissa palveluja voi tarjota jokin muukin taho kuin oma yhtiö. Vuokran asukkaat maksavat useimmiten itse, mutta hoivapalveluihin valtaosalla asukkaista on kunnan maksusitoumus. Osalla asiakkaista on palveluseteli. Hoivapalvelumaksu on kotitalousvähennykseen oikeuttavaa menoa. Hoitokustannukset ovat keskimäärin 100 euroa vuorokaudessa ympärivuorokautisessa palvelussa, mutta hinta vaihtelee asiakkaan toimintakyvyn mukaan. Kuntalehti 6/2014 I 35
sote Jos kunnan omaishoidon määrärahat loppuvat, tukikin voi loppua. Toimijat kuitenkin kokevat, että järjestelmä ei suosi innovaatioita. Ensinnäkin säädökset julkisista hankinnoista suosivat hintakilpailua, ja uudet muodot voivat alkuvaiheessa edellyttää korkeampia kustannuksia. Toiseksi monet asiat on normitettu niin, että uusille ratkaisuille ei ole sijaa. Se, että järjestelmä ei suosi innovaatioita, voi tarkoittaa jollekin, että samaa työtä ei voi teettää vähemmällä ja vähemmän koulutetulla henkilökunnalla. Se voi tarkoittaa myös sitä, että uudenlaisia tapoja, järjestelyjä ja menetelmiä voi olla vaikea saada käyttöön. Tietokilpailu on koonnut Hanna-kodin asukkaita saman pöydän ääreen. Laatu tuo säästöä ajan myötä Kolmannen sektorin hyöty ei tule hintakilpailussa vaan laadun myötä sekä tutkimusja kehitystyönä, sanoo Yrjö ja Hanna Kotien toimitusjohtaja Anni Lausvaara. - Laadusta maksettu hinta tulee hyvinkin takaisin paitsi parempana hyvinvointina, myös ajan mittaan säästyvinä kustannuksina. Jos arjen asiat ovat kunnossa ja jokapäiväinen tarvittava hoiva toimii, todennäköisesti vanhuksen kunto pysyy parempana eikä laitoshoitoa ja muita terveyspalveluja tarvita niin paljon kuin jos arjen sujumisessa on ongelmia, hän perustelee. - Yhteiskunnallisilla yrityksillä voitonjaon periaatteena on tuloksen palauttaminen toiminnan kehittämiseen. Osingot eivät mene yksittäisten omistajien taskuihin, hän listaa kolmannen sektorin hyviä puolia. - Lisäksi verotulot jäävät meillä kokonaan kotimaahan eivätkä karkaa veroparatiiseihin. Hän toivoo, että laadulla olisi enemmän painoa ja että yksittäisissä suorahankinnoissa olisi enemmän harkintavaltaa, esimerkiksi niin, että puolisot voitaisiin sijoittaa samaan paikkaan ilman kankeita menettelyjä. Hankintadirektiiviä ollaan uudistamassa, ja sen myötä kunta voi halutessaan painottaa nykyistä enemmän laatua. Siis halutessaan. Euroopan parlamentti on hyväksynyt direktiivin muutoksen tammikuussa. Neuvoston käsittelyn jälkeen jäsenmaat siirtävät sen omaan lainsäädäntöönsä. Suomessa valmistelut ovat käynnissä. 36 I Kuntalehti 6/2014
Saimi Aalto mittaa kuntoaan juoksumatolla. Lähihoitaja Petra Tiirikainen opastaa. Kuntalehti 6/2014 I 37
sote Vanhoilla konsteilla saadaan riittämättömiä tuloksia. huolenpitoa ilman omaishoitosopimusta. Laitoksissa on vanhuksia, joita voitaisiin hoitaa kotona. Se edellyttäisi hoitosopimusten lisäksi omaishoitajien lomituksen järjestämistä ja muita tukipalveluja, Tuomi sanoo. Kehittämisohjelma sisältää kaksi erilaista omaishoidon järjestämis- ja rahoitusmallia: kuntaperusteisen tai Kelan hoitaman. Tuomen mukaan ensisijaisen tärkeää on päätyä ratkaisuun, jolla turvataan omaishoidon tuen jatkuvuus ja estetään se, että tuen maksaminen voi keskeytyä jopa kesken vuoden kunnan määrärahojen loppuessa. Samoin oleellista on, että omaishoidon tuelle tulee samat kriteerit koko maahan. Nykyisellään on huomattavia kuntakohtaisia eroja. faktat Pienet kunnat tietävät omaishoidon arvon Omaishoidon merkityksestä kertoo omaishoitajien liitossa tehty havainto, että siihen usein panostetaan, missä kustannuksia pitää katsoa kaikkein tarkimmin eli pienissä ja köyhissä kunnissa. Monesti ei ole vaihtoehtoja, sanoo omaishoitajien järjestöpäällikkö Merja Purhonen. Ehkä niissä kunnissa myös otetaan vähiten riskejä menoleikkauksissa. - Raahe, Lieksa, Pieksämäki, Etelä-Karjala, Pirhonen luettelee paikkoja, joista liitolla on hyviä kokemuksia. Kehittämistahtoa ja hyviä käytäntöjä on myös monissa isoissa kaupungeissa. Nykylain mukaan kunta maksaa omaishoidon tukea määrärahojensa mukaan. Jos kunnan osoittamat määrärahat loppuvat, tukikin voi loppua. Omaishoidon määrärahojen leikkaaminen on säästötoimena paljon helpompi kuin Rollaattori tuo on käytössä liikkumisvälineenä, kun omasta asunnosta lähdetään yhteisiin tiloihin harrastusten pariin. esimerkiksi laitoksen kustannusten pienentäminen. Omaishoitajista murto-osa saa tukea Suomessa on ainakin 350 000 omaishoitajaa; luvussa mukana ei ole 80 vuotta täyttäneitä hoitajia. Omaishoidon tukea saa 40 500 hoitajaa. Joukossa on jopa 90 vuotta täyttäneitä hoitajia. Omaishoitajista valtaosa on 65 vuotta täyttäneitä, ja valtaosa omaishoitajista hoitaa vanhuksia, yleensä puolisoaan, mutta joukossa on myös vammaisten ja sairaiden hoitajia. Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman mukaan omaishoidon tuen saajien määrän pitäisi nousta 20 000:lla vuoteen 2020 mennessä. Tuomen mukaan kyseessä on arviolta noin 20 000 omaishoitajan ryhmä, joka nyt jo antaa läheiselleen vaativaa ja sitovaa hoitoa ja Yksityinen sektori panostaa markkinointiin Innovaatiot ja markkinointi olivat vahvasti esillä, kun Lahdessa järjestettiin huhtikuussa kotihoidon tulevaisuutta käsitellyt seminaari. Seminaarissa muistettiin myös maksukykyinen aktiivinen vanhusväestö. Tavoitteena oli tilaisuuden järjestäneen Aurio Hoiva Oy:n vastaavan sairaanhoitajan Maren Olkkosen mukaan rohkaista uusien innovaatioiden ja toimintatapojen käyttöönottoa. - Vanhoilla konsteilla saadaan riittämättömiä tuloksia ja tiedämme kaikki, etteivät nykyiset välineet riitä senioreiden ja heidän omaistensa toiveiden mukaiseen hoitoon. Päijät-Hämeessä toimii palvelunvälityskeskus PalveluSantra, jonka tarkoitus on tukea ikäihmisten kotona selviytymistä välittämällä tietoa yritysten ja kolmannen sektorin palveluista. Eniten kysyntää on palveluntuottajille, jotka pystyvät tuottamaan palvelukokonaisuuksia. Hoivaosaaminen ei riitä, vaan on hankittava osaamista myös liiketoiminnasta. Asiakkaat ovat valmiita maksamaan palveluista, kunhan laatu on hyvää ja luotettavaa. 38 I Kuntalehti 6/2014