Eduskunnan puhemiehelle



Samankaltaiset tiedostot
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Till riksdagens talman

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio:

KIRJALLINEN KYSYMYS 1024/2004 vp Omakotitalojen saaminen energiansäästöavustusten piiriin Eduskunnan puhemiehelle Hyväksytyn ilmastostrategian mukaan Suomi sitoutuu vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä merkittävällä määrällä. Se tarkoittaa sitä, että myös asumisen puolella joudutaan katsomaan, millä toimin lämmitysjärjestelmät saadaan hyötysuhteeltaan paremmiksi, kotimaisilla uusiutuvilla energioilla tai vaikkapa maalämmöllä toimiviksi. Aiheellista on ottaa mallia aikoinaan 1970-luvulla energiakriisin vuoksi käyttöön otetusta energiatukimallista, jolla kannustettiin myös omakotitalon omistajia lämpötaloudellisten ikkunoiden vaihtoon ja eristekerroksen paksuntamiseen seinissä ja yläpohjissa sekä annettiin tukea, jos lämmitys vaihdettiin toimimaan puulla tai muulla kotimaisella polttoaineella. Suhteellisen pienillä tukipanoksilla saavutettiin merkittävää tulosta, jolla vähennettiin ulkomaista energiariippuvuutta ja vähennettiin kasvihuonepäästöjä, vaikka se ei silloin niin muoti-ilmiö ollutkaan. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus ryhtyy, että jo vuoden 2005 kevääseen mennessä maassamme otetaan käyttöön energia-avustusjärjestelmä, jolla kannustetaan omakotitalokiinteistöjen omistajia lämpötaloutta parantavien investointien tekoon sekä muuttamaan lämmitysjärjestelmänsä toimimaan kotimaisella uusiutuvalla polttoaineella tai maalämmöllä? Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2004 Esa Lahtela /sd Unto Valpas /vas Matti Kauppila /vas Matti Kangas /vas Jukka Roos /sd Seppo Lahtela /kesk Marjaana Koskinen /sd Lauri Oinonen /kesk Versio 2.0

Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1024/2004 vp: Mihin toimiin hallitus ryhtyy, että jo vuoden 2005 kevääseen mennessä maassamme otetaan käyttöön energia-avustusjärjestelmä, jolla kannustetaan omakotitalokiinteistöjen omistajia lämpötaloutta parantavien investointien tekoon sekä muuttamaan lämmitysjärjestelmänsä toimimaan kotimaisella uusiutuvalla polttoaineella tai maalämmöllä? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Valtioneuvosto antoi kansallisen ilmastostrategian selontekona eduskunnalle maaliskuussa 2001. Eduskunta totesi selontekoa koskevassa lausunnossaan kesäkuussa 2001, että selonteon pohjalta voidaan aloittaa Suomen ilmasto-ohjelman toteuttaminen. Eduskunta edellytti, että viidettä ydinvoimalayksikköä koskevan päätöksen jälkeen ilmasto-ohjelma tuodaan uudelleen eduskunnan arvioitavaksi. Yhtenä toimenpiteenä ilmastostrategiassa esitettiin korjausavustusten suuntaamista entistä enemmän energiansäästötoimenpiteisiin. Esillä oli myös avustusten ulottaminen omakotitaloihin. Korjaus- ja energia-avustuksista annetun lain (1021/2002) 2 :n 1 momentin mukaan avustuksilla voidaan tukea muun muassa asuntojen energiatalouden parantamista ja energiankäytöstä aiheutuvien päästöjen vähentämistä mukaan lukien uusiutuvien energiamuotojen käyttöönotto. Valtioneuvoston asetuksella korjaus- ja energiaavustuksista (57/2003) säädetään tarkemmin muun muassa avustusten käyttötarkoituksista. Asetuksella energia-avustusten käyttö on tässä vaiheessa rajattu vain kerros- ja rivitalokohteille tehtävien toimenpiteitten kustannuksiin. Avustettavat toimenpiteet on valittu siten, että energiataloutta parantavat vaikutukset saataisiin mahdollisimman suuriksi. Myös avustettavan rakennuksen tyyppi ja suuruus vaikuttavat lopputulokseen. Rajaukseen ovat toisaalta vaikuttaneet myös hallinnolliset tekijät: kerros- ja rivitalokohteita avustettaessa vaikutuksia saadaan syntymään vähäisemmällä hallinnollisella työllä kuin avustettaessa omakotitalokohteita. Valtion vuoden 2005 talousarviossa on osoitettu korjausavustuksiin 70 miljoonan euron valtuus, josta 17 miljoonaa euroa on tarkoitettu energia-avustusten myöntämiseen. Valtuuden taso on sama kuin vuonna 2004. Hallituksen asuntopoliittisessa ohjelmassa vuosille 2004 2006 on todettu, että energiaavustusten laajentaminen koskemaan myös pientaloja käsitellään hallituksen ilmastostrategian uusimisen yhteydessä. Ohjelman mukaan korjaus- ja energia-avustusvaltuudentaso pidetään vuoden 2004 tasolla. Valtuuden taso voi kuitenkin muuttua tästä, mikäli energia-avustukset laajennetaan koskemaan pientaloja ja siihen tarkoitukseen osoitetaan lisävaltuus. Valmistelutyö kansallisen ilmastostrategian päivittämiseksi on käynnissä asianomaisissa ministeriöissä. Ilmastostrategian päivityksen yhteydessä tullaan tarkentamaan eri sektoreilla tarvittavia toimenpiteitä. Valtioneuvoston käsittelyyn ilmastostrategian päivitys saataneen kevätkaudella 2005. Tarkoituksena on, että tässä yhteydessä asetetaan tavoite siitä ajankohdasta, josta 2

Ministerin vastaus KK 1024/2004 vp Esa Lahtela /sd ym. lukien energia-avustuksia myönnetään myös omakotitaloille. Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 2005 Ministeri Hannes Manninen 3

Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1024/2004 rd undertecknat av riksdagsledamot Esa Lahtela /sd m.fl.: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att Finland redan senast våren 2005 tar i bruk ett system för energiunderstöd, med vilken ägarna till egnahemsfastigheter sporras till att investera i förbättringar av värmehushållningen och till att byta sina uppvärmningssystem till sådana som använder inhemskt förnybart bränsle eller jordvärme? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Statsrådet gav den nationella klimatstrategin till riksdagen i form av en redogörelse i mars 2001. Riksdagen konstaterade i sitt utlåtande till redogörelsen i juni 2001 att genomförandet av ett nationellt klimatprogram kan inledas utgående från redogörelsen. Riksdagen förutsatte att klimatprogrammet framläggs för riksdagen för ny bedömning efter att beslut om den femte kärnkraftsenheten fattats. Som en åtgärd i klimatstrategin framfördes att reparationsstöd i högre grad än tidigare bör inriktas på energisparande åtgärder. Man behandlade även frågan om att understöd skulle gälla också egnahemshus. Enligt 2 1 mom. i lagen om understöd för reparation av bostäder och energiunderstöd (1021/2002) kan med hjälp av understöden ges stöd bl.a. till förbättring av bostädernas energihushållning och minskning av utsläpp som förorsakas av energikonsumtion inklusive ibruktagande av förnybara energiformer. Om användningen av understöden föreskrivs närmare bl.a. i statsrådets förordning om understöd för reparation av bostäder och energiunderstöd (57/2003). Genom förordningen har användningen av energiunderstöden i detta skede begränsats till att gälla kostnader för åtgärder endast i flervånings- och radhus. De åtgärder som omfattas av understödet har valts ut så att de positiva verkningarna på energihushållningen skall vara så stora som möjligt. Även typen och storleken på den byggnad som man får understöd för inverkar på slutresultatet. Å andra sidan har även administrativa faktorer inverkat på avgränsningen: då understöden riktas till flervånings- och radhus uppnår man verkningar med mindre administrativt arbete än då understöd riktas till egnahemshus. I statsbudgeten för 2005 har givits en bevillningsfullmakt för reparationsunderstöd om 70 miljoner euro, varav 17 miljoner euro är avsedda för beviljande av energiunderstöd. Omfattningen för bevillningsfullmakten är den samma som för år 2004. I regeringens bostadspolitiska program för åren 2004 2006 har konstaterats att breddningen av energiunderstödet så att det också kan beviljas för småhus behandlas i samband med att regeringen ser över klimatstrategin. Bevillningsfullmakten för reparations- och energiunderstödet bibehålls i enlighet med programmet på 2004 års nivå. Nivån på bevillningsfullmakten kan eventuellt ännu ändras ifall energiunderstöden utsträcks till omfatta småhus och ytterligare bevillningsfullmakter beviljas för ändamålet. Revideringen av den nationella klimatstrategin bereds som bäst vid de ifrågavarande ministerierna. I samband med revideringen av klimatstrategin kommer man att precisera de åtgärder som behövs inom olika sektorer. Revideringen av 4

Ministerns svar KK 1024/2004 vp Esa Lahtela /sd ym. klimatstrategin kommer troligtvis att behandlas i statsrådet under våren 2005. Avsikten är att i detta sammanhang uppställa ett mål om tidpunkten för när energiunderstöd beviljas även för egnahemshus. Helsingfors den 11 januari 2005 Minister Hannes Manninen 5