Ilmanvaihdon vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen toimistotyössä - laboratoriokoe Henna Maula, Annu Haapakangas, Viivi Moberg, Valtteri Hongisto ja Hannu Koskela Työterveyslaitos, sisäympäristölaboratorio, Turku 13.3.2013 Sisäilmastoseminaari, Helsinki
Tavoite Ilmanvaihdon määrän oletettu vaikutus työsuoriutumiseen aiempien tutkimusten perusteella: Koehenkilötutkimus TTL:n avotoimistolaboratoriossa Todellisen toimiston kaltainen ympäristö Vakioidut olosuhteet Toimistotyötä mittaavat suoriutumistestit Kyselyt? 2
Koeasetelma Suuri ilmanvaihto 28 l/s hlö Pieni ilmanvaihto 2 l/s hlö 650 ppm CO 2 2 300 ppm CO 2 Ihmisperäinen epäpuhtauskuorma Matalat emissiot materiaaleista (M1) Lämpötila pidettiin optimitasolla Ilmanvaihdon ohjearvot ihmisperäiselle kuormalle: EN 15251, Sisäilmastoluokitus: 4 10 l/s hlö ASHRAE 62.1: min 2.5 l/s hlö Ohjearvojen pohjana arviot ilman laadusta: EN 15251: tilaan saapuvat henkilöt ASHRAE 62.1: tilassa oleskelevat henkilöt 3
Kokeen toteutus: Hiilidioksidipitoisuuden kehittyminen Tutkijat paikalla Koehenkilöt 3 ½ tuntia 4
Sisäympäristö, mittaustulokset 5
KOEHENKILÖT 36 koehenkilöä 21 naista ja 15 miestä Ikä 19-35 vuotta keskimäärin 25 vuotta Yhtenäinen vaatetus 6 kerrallaan huoneessa 8.9 x 9.4 x 2.6 82 m2 Toistettujen mittausten asetelma (jokainen koehenkilö kävi läpi molemmat tilanteet) Tilanteiden järjestys vastabalansoitu 6
Suoriutumista mittaavat tehtävät 7
KYSELYT Väsymys Muokattu SOFI-kysely Keskittyminen, energiataso ja vireystila Työn kuormittavuus NASA-TLX-kysely Työtehtävän henkinen, fyysinen ja ajallinen vaativuus, sekä suoriutuminen, tarvittava ponnistelu ja turhautuminen Oireet Päänsärky, ärsytysoireet (nenä, kurkku, silmät), väsymys, huonovointisuus, keskittymisen ongelmat Työolosuhteiden häiritsevyys Lämpötila, vetoisuus, tunkkaisuus, ilman kuivuus, valaistus, hajut, äänet ja ergonomia 8
Proseduuri 9
Tulokset Tehtäväsuoriutuminen Ilmanvaihdon määrän ei havaittu vaikuttavan kognitiiviseen eikä itse arvioituun työsuoriutumiseen. Ilmanvaihdolla ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta motoriseen suoritukseen, tarkkaavaisuuteen, työmuistin eri osaalueisiin eikä tiedonhaun oikeiden vastauksien määrään. 10
Tulokset Koettu kuormittavuus ja väsymys Koettu kuormittuneisuus oli hieman korkeampaa pienen ilmanvaihdon tilanteessa (p<.05). Pienen ilmanvaihdon seurauksena koettiin hieman enemmän energian ja motivaation puutetta, mutta molemmissa tilanteissa puutteet olivat hyvin lieviä (p<.05). 11
Tulokset Oireet Ilmanvaihdon pienentäminen ei vaikuttanut tilastollisesti merkitsevästi mihinkään tutkittuihin oireisiin. Yleisesti ottaen oireet olivat hyvin lieviä Oireilevien prosentuaalinen osuus kokeen loppukyselyssä Suuri ilmanvaihto Pieni ilmanvaihto päänsärky 11 19 nenäoireet 3 6 kurkkuoireet 8 17 silmäoireet 33 28 väsymys 47 44 huonovointisuus 6 8 keskittymisvaikeudet 31 39 Oireilevaksi tulkittu kaikki, jotka ovat vastanneet asteikolla 1-5 (1 = ei lainkaan, 5 = erittäin paljon) kolme tai enemmän. 12
Tulokset Tunkkaisuuden kokeminen Ilmanvaihdon pienentäminen ei lisännyt tunkkaisuuden kokemista. Ensireaktiona pieni ilmanvaihto koettiin tunkkaisempana (p<.05), mutta ero hävisi nopeasti tottumisen myötä. Hajuista ei koettu haittaa kummassakaan tilanteessa. 13
Tulokset Muut työympäristöä y koskeva arviot Olosuhteiden kokemista ja vaikutuksia kartoitettiin lukuisilla muilla kysymyksillä. Ilmanvaihdolla ei ollut niihin vaikutusta. ei lainkaan erittäin paljon 1 2 3 4 5 Työym päristö oli m iellyttävä Työympäristön olosuhteet kokonaisuudessaan olivat työskentelyyn hyvät Olen tyytyväinen t omaan suoritukseeni i Huoneilma oli tunkkainen Hajut häiritsivät m inua Voisin i työskennellä vast. olosuhteissa pitkiäkin aikoja Pieni ilmanvaihto Suuri ilmanvaihto 14
JOHTOPÄÄTÖKSET Ilmanvaihdon määrällä ei havaittu puolen päivän koehenkilötutkimuksessa vaikutusta työsuoriutumiseen. Ilmanvaihdon määrä ei vaikuttanut juurikaan viihtyvyyteen tai oireisiin, eikä ilmanlaadussa edes havaittu muutoksia. ilmanvaihdolla havaittiin ainoastaan pieniä vaikutuksia koettuun energiatasoon ja motivaatioon 15
JOHTOPÄÄTÖKSET Vaikuttaisi siltä, että kun lämpötila pidetään sopivana ja epäpuhtauspäästöt pieninä, ilmanvaihdon pienentäminen tässä tutkitulle tasolle ei aiheuttaisi merkittävää haittaa työsuoriutumiselle, viihtyvyydelle tai oireille ainakaan puolen päivän altistusajalla. Riittävä ilmanvaihto on välttämätön, jotta ihmis- ja materiaaliperäisten epäpuhtauksien pitoisuudet tiloissa voidaan pitää halutuissa rajoissa. Kysymys kuuluu, mikä on ilmanlaadun ja energiankulutuksen kannalta riittävä ja optimaalinen taso? Standardia EN 15251 ollaan päivittämässä [1]. Tämä ä koetulos tukee Olesenin artikkelissa ehdotettua tt suuntaa, että minimimääriä voitaisiin tarkistaa alaspäin sellaisissa toimitiloissa, joissa materiaalipäästöt ovat pieniä. [1] Olesen BW (2012), Revision of EN 15251: Indoor Environmental Criteria, REHVA Journal 4/2012, 16
Kiitokset Tutkimus oli osa TOTI hanketta 2009-2012. Hanketta rahoittivat Tekes, 15 yritystä ja 4 hankkeen toteuttanutta tutkimuslaitosta. Tutkimus jatkuu RYM Sisäympäristöohjelmassa 17