AVOTOIMISTOJEN ILMASTOINTI, LÄMPÖOLOT JA ILMANLAATU TOTI-KENTTÄKOHTEISSA
|
|
- Hannes Järvinen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sisäilmastoseminaari AVOTOIMISTOJEN ILMASTOINTI, LÄMPÖOLOT JA ILMANLAATU TOTI-KENTTÄKOHTEISSA Hannu Koskela, Annu Haapakangas, Valtteri Hongisto, Henna Häggblom, Vesa Koskinen, Jarkko Heinonen*, Markus Järvenpää*, Esa Sandberg* Työterveyslaitos, Lemminkäisenkatu B, Turku, hannu.koskela@ttl.fi * Satakunnan ammattikorkeakoulu, Tekniikantie 2, Pori TIIVISTELMÄ Käyttäjälähtöiset toimistotilat (Toti) -projektin kenttäkohteissa oli tavoitteena tutkia sisäympäristön parantamisen vaikutusta koettuun sisäympäristöön ja toimistotyytyväisyyteen. Hankkeen neljässä tutkimuskohteessa tehtiin sisäympäristökyselyt ja mittaukset ennen ja jälkeen toimitilasaneerauksen tai muuton. Ilmastoinnin osalta pyrittiin nopeilla yhden työpäivän kestäneillä seurantamittauksilla kartoittamaan kyselyn aikana toimistossa vallinneet lämpöolot ja ilman laatu. Ilman lämpötila oli tutkimuskohteissa yleensä selvästi (2-3 C) Sisäilmastoluokituksen 2008 suosituksia korkeampi. Ilmanlaadun kannalta ilmanvaihdon määrä oli riittävä. Saneerauksilla päästiin yleisesti ottaen jonkin verran parempaan lämpötilatasoon ja hallitumpaan tuloilman jakoon. Parantamisen varaa jäi paikallisten vetoongelmien poistamisessa ja ilmastoinnin säädön toiminnassa. Koetussa sisäympäristössä saneerauksilla saavutettiin huomattavaa parannusta kaikilla tutkituilla osa-alueilla. TAUSTA JA TAVOITE Käyttäjälähtöiset toimistotilat (Toti) -projektin kenttäkohteissa oli tavoitteena tutkia sisäympäristön parantamisen vaikutusta koettuun sisäympäristöön ja toimistotyytyväisyyteen neljässä kenttätutkimuskohteessa. Tämän artikkelin tavoitteena on tarkastella ilmastoinnin, lämpöolojen ja ilmanlaadun osalta tutkimuskohteiden olosuhteita ja niissä saavutettuja muutoksia. AINEISTOT JA MENETELMÄT Tutkimuskohteet Tutkimuskohteet olivat toimistorakennuksessa sijaitsevia organisaatioyksiköitä, joiden henkilömäärä oli Kahdessa tutkimuskohteessa palattiin saneerauksen jälkeen samoihin tiloihin, yhdessä tapauksessa muutettiin kokonaan toisiin tiloihin ja yhdessä kohteessa tiloja ja henkilöstömäärää kasvatettiin. Saneerauksen yhteydessä ilmastoinnissa siirryttiin kahdessa tutkimuskohteessa ilmajärjestelmästä ilma-vesi-järjestelmään, joissa tuloilman jako ja jäähdytys hoidettiin jäähdytyspalkeilla. Yhdessä kohteessa lisättiin ilmavirtoja ja parannettiin tuloilman jakoa vaihtamalla tuloilmalaitteet. Yhdessä kohteessa ei tehty merkittäviä parannuksia ilmastointiin, mutta siirrettiin työpisteitä kauemmas metallipuitteisista ikkunoista, joiden
2 2 Sisäilmayhdistys raportti 2X. lämpötila vaihteli voimakkaasti vuodenajan mukaan. Tässä kohteessa tuloilma tuotiin kattohajottajilla ja jäähdytys tuotettiin kierrättävillä puhallinkonvektoreilla. Mittaus- ja arviointimenetelmät Hankkeen neljässä tutkimuskohteessa tehtiin sisäympäristökyselyt ja mittaukset ennen ja jälkeen saneerauksen. Projektissa pyrittiin kehittämään mittaus- ja arviointimenetelmä, jolla pystyttäisiin nopealla yhden työpäivän seurannalla ja ilmastointijärjestelmän kartoituksella saamaan riittävän kattava kuva tutkittavan tilan olosuhteista ja ilmastoinnin toiminnasta. Tutkimukset tehtiin eri vuodenaikoina ulkolämpötilan ollessa ºC. Kuumia kesätilanteita suurella ulkoisella lämpökuormalla ei tutkittu. Työterveyslaitos teki pääosin sisäilmastomittaukset ja kyselyt ja Satakunnan ammattikorkeakoulu vastaavasti ilmastointijärjestelmän selvitykset. Ilman lämpötilaa seurattiin pienikokoisilla dataloggereilla muutamista edustavista työpisteistä sekä tuloilmasta ja poistosta. Ilmanlaatua seurattiin tallentavilla CO 2 -mittareilla samoin muutamista työpisteistä ja poistosta. Savukokeilla tutkittiin tuloilman jaon toimintaa ja kartoitettiin mahdollisia vetoriskipaikkoja. Vetomittauksia tehtiin työpisteissä tallentavilla kuumapalloanemometreilla nilkan ja pään korkeudella. Seurantaa tehtiin kussakin työpisteessä 1-2 tunnin ajan käyttäen keskiarvostusaikana 3 minuuttia. Tilan sisäiset lämpökuormat arvioitiin laskemalla työpisteiden määrä ja niiden miehitysaste. Yhden työpisteen lämpökuomana käytettiin oletusarvoa 160 W. Valaistuksen lämpökuorma selvitettiin valaisimien määrän ja tehon perusteella. Ilmastointijärjestelmän läpikäynnillä selvitettiin sen toteutusperiaate ja toimintatila sekä kyky ylläpitää huoneilman lämpötilaa ja ilmanlaatua. Ilmastoinnin ilmavirtojen suunnitteluarvot selvitettiin IV-suunnitelmista ja niiden toteutuminen tarkistettiin pistokokein. Samoin suunnitelmista selvitettiin ilmastoinnin toteutus- ja säätöperiaatteet. Ilmastointijärjestelmän toimintatilaa kartoitettiin huoltomiehen avustuksella rakennusautomaatiojärjestelmästä. Lisäksi tehtiin tulo- ja poistoilman lämpötilamittauksia. Kyselyt Kaikille työntekijöille lähetettiin kysely, jonka tarkoituksena oli selvittää olosuhteiden kokemista ennen ja jälkeen muutoksen. Jälkimmäinen kysely tehtiin aikaisintaan pari kuukautta muutoksen jälkeen, jotta työntekijät olivat ehtineet sopeutua uusiin tiloihin. Kyselyllä selvitettiin mm. sisäympäristöhaittojen kokemista, niiden vaikutusta työhön ja hyvinvointiin sekä tilojen viihtyisyyttä ja toimivuutta. Tässä raportoidaan vain lämpöolohaittoihin liittyvät kyselytulokset. Niiden häiritsevyyttä kysyttiin kysymyksellä: "Kuinka paljon seuraavat työympäristöön liittyvät tekijät ovat haitanneet sinua työpisteessäsi viime aikoina?" Vastaajat arvioivat erikseen vedon, liian matalan lämpötilan, liian korkean lämpötilan ja huonon ilmanlaadun aiheuttamaa haittaa asteikolla 1-5 (ei lainkaan, vain vähän, jonkin verran, melko paljon, erittäin paljon). Vastauksista laskettiin häiritsevyyden keskiarvo sekä selvästi haitoista kärsivien osuus (arvot 4-5). TULOKSET Sisäilmasto-olosuhteiden, tilan kuormien ja ilmastoinnin kapasiteetin kuvaamiseksi kehitettiin graafinen esitystapa, jonka tarkoituksena on esittää tiivistetysti yleiskuva
3 Sisäilmastoseminaari tilanteesta kussakin tutkimuskohteessa. Olosuhteiden osalta vertailukohtana käytettiin Sisäilmastoluokituksen 2008 arvoja /1/. Kuvassa 1 on esitetty tilan olosuhteiden jakauma suhteessa laatuluokkiin tyypillisessä tutkimuskohteessa. Lämpötilan ohjearvot riippuvat ulkolämpötilasta ja ilman liikenopeuden ohjearvot vastaavasti sisälämpötilasta. Hiilidioksidipitosuutta käytetään yleisesti indikaattorina sisäilman laadulle toimistotyyppisissä tiloissa, kun pääasiallinen epäpuhtauskuorma tulee ihmisistä. Ilman lämpötila oli avotoimistoissa tyypillisesti luokassa ºC, mikä on lämmityskauden tilanteessa 2-3 ºC ohjearvoa korkeampi. Yksittäisissä toimistohuoneissa lämpötila oli yleensä lähempänä ohjearvoa. Kuvan esimerkissä oli käytössä jäähdytyspalkkijärjestelmä ja jäädytystä olisi ollut mahdollista lisätä. Hiilidioksidipitoisuus oli kaikissa tutkituissa tiloissa parhaassa S1-luokassa. Ilmanvaihdon määrä oli siis yleisesti riittävä ihmisperäisen epäpuhtauskuorman hallintaan. Ilman liikenopeus oli satunnaisesti valituissa työpisteissä yleensä S1-luokassa. Kuvan 1 esimerkissä kahdeksasta mittauspisteestä vain yksi meni S2-luokan ylärajalle. Veto on kuitenkin ajallisesti ja paikallisesti hyvin vaihtelevaa. Satunnaisiin mittauspisteisiin perustuva kartoitus ei siksi välttämättä tuo esiin vetoriskikohteita vaan mittaajan tulisi osata tunnistaa ne käyttäen apuna esimerkiksi savukokeita. Veto-ongelmat ovat usein suurimpia kesällä maksimijäähdytystilanteissa, joita ei tähän tutkimukseen sisältynyt. Kuva 1. Tilan olosuhteiden vertailu Sisäilmastoluokituksen laatuluokkiin S1-S3. Tuloilman lämpötila oli 21 ºC ja seuratun jäähdytyspalkin puhallusilma ºC. Paikallisia vetoriskikohteita kartoitettiin mittausten yhteydessä savukokein. Syynä vetoon oli yleensä tuloilmasuihkun väärä suuntaus, törmäys valaisimeen, rakennepalkkiin, seinään tai toiseen tuloilmasuihkuun. Usein näitä ongelmia voidaan vähentää tuloilmasuihkujen uudelleensuuntauksella. Veto-ongelmia esiintyy herkimmin, kun lämpökuormat ja jäähdytysteho ovat suuria. Kylmä tuloilmasuihku putoaa suuremmalla nopeudella työpisteeseen ja alhainen lämpötila lisää vedon tunnetta. Usein ongelma ratkaistaan käytännössä vähentämällä jäähdytystehoa, jolloin tilan lämpötila nousee.
4 4 Sisäilmayhdistys raportti 2X. Ilmanvaihdon määrä Ilmanvaihdon määrää suhteessa ohjearvoihin tarkasteltiin kuvan 2 avulla. Ilmavirroista laskettiin ilmanvaihdon määrä sekä työpistettä että lattiapinta-alaa kohti. Kuten myös hiilidioksidipitoisuuden perusteella nähtiin, ilmanvaihdon määrä oli S1-luokassa kaikissa tutkimuskohteissa. Kuva 2. Ilmanvaihdon määrän vertailu Sisäilmastoluokituksen laatuluokkiin S1-S3 toimiston vyöhykkeillä A-D. Jäähdytyskapasiteetti ja sisäiset lämpökuormat Ilmastoinnin kykyä hallita tilojen lämpötilaa tarkasteltiin kuvan 3 avulla. Siinä on esitetty esimerkkitapauksessa tilan vyöhykkeiden sisäiset lämpökuormat ja ilmastoinnin jäähdytyskapasiteetti olettaen, että tuloilman alilämpöisyys huoneilmaan nähden on -8 ºC. Se tarkoittaisi esimerkiksi 25 ºC sisälämpötilalla kesätilanteessa tuloilman lämpötilaa 17 ºC. Jäähdytyskapasiteetti laskettiin tuloilmavirran ja lämpötilaeron perusteella. Kesätilanteen ulkoisia kuormia tai rakenteiden tasaavaa vaikutusta ei huomioitu. Esimerkkitapauksessa kyseessä oli ilmajärjestelmä. Tässä tapauksessa voidaan ennakoida korkeahkoja lämpötiloja vyöhykkeellä B, jossa sisäiset lämpökuormat ylittävät jäähdytyskapasiteetin. Kuva 3. Ilmanvaihdon jäähdytyskapasiteetin vertailu sisäisiin lämpökuormiin toimiston vyöhykkeillä A-D (kohteessa ilmajärjestelmä).
5 Sisäilmastoseminaari Lämpötilan ohjaus avotoimistossa Osassa tutkituista tiloista käyttäjien oli mahdollista säätää huonetermostaatista paikallista huonelämpötilan asetusarvoa. Avotoimistossa tämä saattaa käytännössä johtaa tuloilman jaon ja lämpöolojen kannalta ongelmalliseen tilanteeseen. Yhdessä kohteessa rekisteröitiin rakennusautomaatiojärjestelmästä huonelämpötilojen paikalliset asetusarvot, jotka on esitetty kuvassa 4. Asetusarvot saattavat olla vierekkäisissä työpisteissä hyvin erilaisia. Tällöin vierekkäiset jäähdytyspalkit puhaltavat tilaan hyvin erilämpöistä ilmaa, mikä voi lisätä veto-ongelmia erilämpöisten tuloilmasuihkujen kohdatessa. Kuva 4. Huonelämpötilan paikallisten asetusarvojen vaihtelu toimistossa. Koetut lämpöolot ja ilmanlaatu Kuvassa 5 on esitetty kyselytutkimuksen tulokset saneerauksen vaikutuksesta ilmanlaadun ja lämpöolojen haitoista kärsivien osuuteen tutkimuskohteissa. Yleisesti ottaen lähes kaikissa kohteissa ja saatiin huomattavaa parannusta aikaan. Suurin parannus koettiin ilman laadun suhteen, jonka aiheuttamaa haittaa koki kolmessa kohteessa ennen saneerausta noin 70 % vastaajista. Saneerauksen jälkeen osuus putosi alle puoleen tästä. Myös lämpötilan suhteen parannukset koettiin merkittäviksi. Vetohaitat vähenivät selvästi yhdessä kohteessa. Yhdessä tutkimuskohteessa haittoja koettiin yleisesti vähemmän kuin kolmessa muussa. Kuva5. Lämpöolojen ja ilmanlaadun suhteen haittoja kokevien osuus tutkimuskohteissa ennen ja jälkeen saneerauksen ('melko paljon' tai 'erittäin paljon' vastanneet).
6 6 Sisäilmayhdistys raportti 2X. POHDINTA Ilman lämpötila oli tutkimuskohteissa yleensä selvästi (2-3 C) sisäilmastoluokituksen suosituksia korkeampi. Ennen saneerausta tai muuttoa osasyynä tähän oli järjestelmän riittämätön jäähdytysteho. Saneerauksen jälkeen jäähdytysteho oli yleensä riittävä, mutta lämpötila oli varsinkin avotiloissa edelleen suosituksia korkeampi. Lämmityskauden ohjearvot toimistotiloille olettavat elimistön lämmöntuotoksi 1.2 met, mikä edellyttää myös hieman liikkumista /2/. Vaatetukseksi oletetaan 1.0 clo, mikä vastaa esim. miehillä toimistovaatetusta kevyellä takilla. Käytännössä osa työntekijöistä on pukeutunut kevyemmin ja liikkuminen voi olla vähäistä. Myös talvikauden alhainen ilman kosteus vaikuttaa optimilämpötilaa nostavasti. Esimerkiksi 1.1 met aktiviteetilla ja 0.9 clo vaatetuksella laskennallinen optimilämpötila on kuivassa ilmassa noin 24 ºC. Yksi merkittävä syy korkeisiin lämpötiloihin oli todennäköisesti myös se, että tuloilman lämpötilaa ei voitu laskea riittävän alas paikallisten veto-ongelmien tai joidenkin tilojen viileyden takia. Osassa avotiloista käyttäjät pystyivät säätämään toivottua huonelämpötilaa muuttamalla termostaatin asetusarvoa. Tämä johti tilanteeseen, jossa vierekkäiset tuloilmalaitteet saattoivat puhaltaa samaan tilaan hyvin erilämpöistä ilmaa, jolloin tuloilman virtauskuviot olivat vaihtelevia ja riski paikallisiin veto-ongelmiin kasvoi. Näitä haittoja voitaisiin vähentää ohjaamalla avotilan lämpötilaa keskitetysti. Ilmanlaadun kannalta ilmanvaihdon määrä oli riittävä kaikissa tutkituissa tiloissa. Tästä huolimatta kyselyissä koettiin eniten haittaa ilmanlaadusta. Syynä ei siis ilmeisesti ole ihmisperäinen epäpuhtauskuorma vaan muut tekijät. Osasyynä voi myös olla korkea lämpötila, jonka on todettu vaikuttavan ilmalaadun kokemiseen. Saneerauksilla päästiin yleisesti ottaen jonkin verran parempaan lämpötilatasoon ja hallitumpaan tuloilman jakoon. Teknisesti parantamisen varaa jäi edelleen paikallisten vetoongelmien poistamisessa ja ilmastoinnin vyöhykekohtaisen säädön toiminnassa. Koetussa sisäympäristössä saneerauksilla saavutettiin huomattavaa parannusta kaikilla tutkituilla osaalueilla. KIITOKSET Tutkimus oli osa TOTI hanketta, jota rahoittivat Tekes ja 15 yritystä. LÄHDELUETTELO 1. Sisäilmastoluokitus Sisäilmayhdistys r.y., julkaisu 5, Helsinki, (LV , RT /RT 10790, Ratu 424-T, KH ) 2. ISO 7730:2005.Ergonomics of the thermal environment - Analytical determination and interpretation of thermal comfort using calculation of the PMV and PPD indices and local thermal comfort criteria.
suunnittelunäkökohtia
Avotoimiston ilmastoinnin suunnittelunäkökohtia Esa Sandberg, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Pori Hannu Koskela, Työterveyslaitos, Turku Sisäilmastoseminaari 13.03.2013, Helsinki Satakunnan ammattikorkeakoulu
LisätiedotSERMIKORKEUDEN VAIKUTUS ILMAN VAIHTUVUUTEEN AVOTOIMISTON TYÖPISTEISSÄ
Sisäilmastoseminaari 2013 115 SERMIKORKEUDEN VAIKUTUS ILMAN VAIHTUVUUTEEN AVOTOIMISTON TYÖPISTEISSÄ Hannu Koskela 1, Henna Maula 1,Vesa Koskinen 1, Valtteri Hongisto 1, Esa Sandberg 2 1 Työterveyslaitos,
LisätiedotKOETUN SISÄYMPÄRISTÖN JA TYÖTILOJEN
KOETUN SISÄYMPÄRISTÖN JA TYÖTILOJEN TOIMIVUUDEN YHTEYS TYÖYMPÄRISTÖ- TYYTYVÄISYYTEEN AVOTOIMISTOISSA Annu Haapakangas, Valtteri Hongisto & Hannu Koskela Työterveyslaitos 13.3.2013 Haapakangas ym. 0 Tausta
LisätiedotAVOTOIMISTON ILMASTOINNIN SUUNNITTELUNÄKÖKOHTIA
Sisäilmastoseminaari 2013 85 AVOTOIMISTON ILMASTOINNIN SUUNNITTELUNÄKÖKOHTIA Esa Sandberg 1, Hannu Koskela 2 1 Satakunnan ammattikorkeakoulu, Pori 2 Työterveyslaitos, Turku TIIVISTELMÄ Avotoimistojen tilatehokkuuden
LisätiedotHuonelämpötilan vaikutus työtehokkuuteen ja lämpöviihtyvyyteen
Huonelämpötilan vaikutus työtehokkuuteen ja lämpöviihtyvyyteen Valtteri Hongisto vanhempi tutkija, dosentti Työterveyslaitos, sisäympäristölaboratorio, Turku 040 5851 888 valtteri.hongisto@ttl.fi TEHOKAS
Lisätiedotja viihtyvyyteen toimistotyössä - laboratoriokoe
Ilmanvaihdon vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen toimistotyössä - laboratoriokoe Henna Maula, Annu Haapakangas, Viivi Moberg, Valtteri Hongisto ja Hannu Koskela Työterveyslaitos, sisäympäristölaboratorio,
LisätiedotHuonon akustiikan, korkean lämpötilan ja vähäisen ilmanvaihdon vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen avotoimistossa
Huonon akustiikan, korkean lämpötilan ja vähäisen ilmanvaihdon vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen avotoimistossa Johanna Varjo, Valtteri Hongisto, Annu Haapakangas, Hannu Koskela, Jukka Hyönä*
LisätiedotKOETUN SISÄYMPÄRISTÖN JA TYÖTILOJEN TOIMIVUUDEN YHTEYS TYÖYMPÄRISTÖTYYTYVÄISYYTEEN AVOTOIMISTOISSA
Sisäilmastoseminaari 2013 123 KOETUN SISÄYMPÄRISTÖN JA TYÖTILOJEN TOIMIVUUDEN YHTEYS TYÖYMPÄRISTÖTYYTYVÄISYYTEEN AVOTOIMISTOISSA Annu Haapakangas, Valtteri Hongisto, Hannu Koskela Työterveyslaitos, Sisäympäristölaboratorio,
LisätiedotLämpöolojen pysyvyys matalaenergia- ja verrokkipientaloissa
Hyvinvointia työstä Lämpöolojen pysyvyys matalaenergia- ja verrokkipientaloissa Erkki Kähkönen, Kari Salmi, Rauno Holopainen, Pertti Pasanen ja Kari Reijula Työterveyslaitos Itä-Suomen yliopisto Tutkimusosapuolet
LisätiedotValaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana. 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.
Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.fi Kyselyn toteutus Kyselymenetelmällä pyrittiin tutkimaan työntekijöiden
LisätiedotILMANVAIHDON VAIKUTUS TYÖSUORIUTUMISEEN JA VIIHTYVYYTEEN TOIMISTOTYÖSSÄ - LABORATORIOKOE
Sisäilmastoseminaari 2013 79 ILMANVAIHDON VAIKUTUS TYÖSUORIUTUMISEEN JA VIIHTYVYYTEEN TOIMISTOTYÖSSÄ - LABORATORIOKOE Henna Maula, Annu Haapakangas, Viivi Moberg, Valtteri Hongisto ja Hannu Koskela Työterveyslaitos,
LisätiedotLÄMPÖTILAN VAIKUTUS TYÖSUORIUTUMISEEN JA VIIHTYVYYTEEN - LABORATORIOTUTKIMUS TOIMISTO- OLOSUHTEISSA
Sisäilmastoseminaari 16.3.2011 1 LÄMPÖTILAN VAIKUTUS TYÖSUORIUTUMISEEN JA VIIHTYVYYTEEN - LABORATORIOTUTKIMUS TOIMISTO- OLOSUHTEISSA Henna Häggblom, Annu Haapakangas, Valtteri Hongisto ja Hannu Koskela
LisätiedotKOKEMUKSET MONITILATOIMISTOSTA SEURANTATUTKIMUS KAHDELLA TYÖPAIKALLA
KOKEMUKSET MONITILATOIMISTOSTA SEURANTATUTKIMUS KAHDELLA TYÖPAIKALLA Annu Haapakangas, Valtteri Hongisto & Johanna Varjo Turun ammattikorkeakoulu annu.haapakangas@turkuamk.fi Sisäilmastoseminaari 16.3.2016,
LisätiedotKORPILAHDEN YHTENÄISKOULU
KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU SISÄOLOSUHDEMITTAUKSET 2.2 116 / KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU, SISÄOLOSUHDEMITTAUKSET Mittaus toteutettiin 2.2 116 välisenä aikana. Mittaukset toteutettiin Are Oy:n langattomalla
LisätiedotNäytesivut. 3.2 Toimisto- ja liiketilojen. Ilmastointijärjestelmät 57
3.2 Toimisto- ja liiketilojen ilmastointijärjestelmät Toimisto- ja liiketilojen tärkeimpiä ilmastointijärjestelmiä ovat 30 yksivyöhykejärjestelmä (I) monivyöhykejärjestelmä (I) jälkilämmitysjärjestelmä
LisätiedotHoitohenkilökunnan kokemukset sisäympäristöstä Tampereen yliopistosairaassa
Hoitohenkilökunnan kokemukset sisäympäristöstä Tampereen yliopistosairaassa Valtteri Hongisto 1, Riikka Helenius 2 ja Isto Nordback 3 1 Turun ammattikorkeakoulu, sisäympäristön tutkimusryhmä 2 Työterveyslaitos,
LisätiedotSISÄYMPÄRISTÖN VAIKUTUSTEN KOKONAISVALTAINEN TUTKIMUS AVOTOIMISTOLABORATORIOSSA
Julkaisu Sisäilmastoseminaarissa 16.3.2011 1 SISÄYMPÄRISTÖN VAIKUTUSTEN KOKONAISVALTAINEN TUTKIMUS AVOTOIMISTOLABORATORIOSSA Hongisto V, Haapakangas A, Koskela H, Keränen J, Oliva D, Hakala J, Häggblom
LisätiedotSisäilman laatu ja mahdollisuudet
Sisäilman laatu ja mahdollisuudet DI Jorma Säteri. Metropolia ammattikorkeakoulu Energiatehokas sisäilmasto Terveellinen, viihtyisä ja tuottava käyttäjien toiveiden mukainen Tarpeenmukainen Oikein säädetty
LisätiedotAVOTOIMISTON SISÄYMPÄRISTÖN PARANTAMISEN VAIKUTUKSET TOIMISTOTYYTYVÄISYYTEEN
Sisäilmastoseminaari 2012 1 AVOTOIMISTON SISÄYMPÄRISTÖN PARANTAMISEN VAIKUTUKSET TOIMISTOTYYTYVÄISYYTEEN Valtteri Hongisto, Annu Haapakangas, Jukka Keränen, David Oliva, Hannu Koskela, Esa Sandberg*, Seija
LisätiedotVuokkoharjun koulu Kouluntie Järvelä
Sivuja:1/34 Vastaanottaja: Kärkölän kunta Jukka Koponen Arkistokuva Raportti Työnumero: 051521700185 Kohde: Toimeksianto: Vuokkoharjun koulu Kouluntie 18 16600 Järvelä Sisäilman olosuhteiden seuranta Tutkimus
Lisätiedotlämpöviihtyvyys toimistohuoneessa
Mitattu, mallinnettu ja koettu lämpöviihtyvyys toimistohuoneessa Miimu Airaksinen, Riikka Holopainen, Pekka Tuomaala, Jouko Piippo, Kalevi Piira, Mikko Saari, At Arto Antson, Risto Ruotsalainen, Anssi
LisätiedotHUONON AKUSTIIKAN, KORKEAN LÄMPÖTILAN JA VÄHÄISEN ILMANVAIHDON VAIKUTUS TYÖSUORIUTUMISEEN JA VIIHTYVYYTEEN AVOTOIMISTOSSA
Sisäilmastoseminaari 2014 1 HUONON AKUSTIIKAN, KORKEAN LÄMPÖTILAN JA VÄHÄISEN ILMANVAIHDON VAIKUTUS TYÖSUORIUTUMISEEN JA VIIHTYVYYTEEN AVOTOIMISTOSSA Johanna Varjo, Valtteri Hongisto, Annu Haapakangas,
LisätiedotMonitilatoimistojen sisäympäristö, käytettävyys ja tilan käyttäjien hyvinvointi (MOSI) Tutkimushanke
Monitilatoimistojen sisäympäristö, käytettävyys ja tilan käyttäjien hyvinvointi (MOSI) Tutkimushanke 2014-2016 MOSI-TUTKIMUSHANKE JA LISÄTIETOJA Tutkimukset suoritti Työterveyslaitos yhteistyössä Helsingin
LisätiedotILMANVAIHDON KÄYTTÖTAPOJEN JA KÄYTTÖTASOJEN VAIKUTUS SISÄILMAAN KOULURAKENNUKSISSA ANTTI ALANKO, IV-ASIANTUNTIJA, RTA
ILMANVAIHDON KÄYTTÖTAPOJEN JA KÄYTTÖTASOJEN VAIKUTUS SISÄILMAAN KOULURAKENNUKSISSA ANTTI ALANKO, IV-ASIANTUNTIJA, RTA / - JOHDANTO Julkisten rakennusten käyttöaikojen ulkopuolisen ilmanvaihdon toteuttamiselle
LisätiedotIV-kuntotutkimus. Mittaukset IV-kuntotutkimuksessa 16.1.2014 1 (9)
Mittaukset IV-kuntotutkimuksessa 16.1.2014 1 (9) IV-kuntotutkimus Ohjeen aihe: Mittaukset kuntotutkimuksen yhteydessä - Lämpöolosuhteet, ilmavirrat, paine-erot ja ilmanpitävyys Tämä IV-kuntotutkimusohje
LisätiedotHyvinvointikeskus Kunila
Hyvinvointikeskus Kunila Jari Harju RTA 2 27.4.2017 Johdanto Tutkimuskohde on 1953 rakennettu tiilirunkoinen rakennus Laajennettu 1993 Korjattu vuosina 1993, 1998, 2003 ja 2008 Kuntoarvio 2011 Laaja peruskorjaus
LisätiedotPÄIVÄKOTIEN SISÄILMATUTKIMUKSEN TULOKSET
Sisäilmastoseminaari 2012 1 PÄIVÄKOTIEN SISÄILMATUTKIMUKSEN TULOKSET Marko Pulliainen LVI-talotekniikkateollisuus ry TIIVISTELMÄ "Päiväkotien sisäilmatutkimus" hankkeessa kartoitettiin Suomen päiväkotien
LisätiedotIlmanlaadun parantaminen tasaamalla olosuhteita tilojen välillä
Ilmanlaadun parantaminen tasaamalla olosuhteita tilojen välillä Sisäilmastoseminaari 11.3.2015 Tampereen teknillinen yliopisto Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Esityksen jäsennys Taustaa Oivallus ja idea
LisätiedotSyrjäyttävällä ilmanjaolla toteutetun ilmastointikoneen käyttö luokkatiloissa. Jesse Kantola Instakon Oy / Vahanen-yhtiöt 13.3.
Syrjäyttävällä ilmanjaolla toteutetun ilmastointikoneen käyttö luokkatiloissa Jesse Kantola Instakon Oy / Vahanen-yhtiöt 13.3.2013 Tutkimusongelma Vanhoihin koulurakennuksiin IVsaneerauksen tekeminen voi
LisätiedotNäytesivut. 3.1 Yleistä
3 3.1 Yleistä IlmastoinTIjärjestelmät Tuloilmajärjestelmän tarkoituksena voi olla joko ilmanvaihto tai ilmastointi. Ilmanvaihdolla tarkoitetaan yleisesti huoneilman laadun ylläpitämistä ja parantamista
LisätiedotAVO- JA KOPPIKONTTORIN ÄÄNIYMPÄRISTÖJEN SUBJEKTIIVINEN JA OBJEKTIIVINEN TARKASTELU
AVO- JA KOPPIKONTTORIN ÄÄNIYMPÄRISTÖJEN SUBJEKTIIVINEN JA OBJEKTIIVINEN TARKASTELU Riikka Helenius, Anu Kaarlela, Jaana Jokitulppo, Petra Larm, Jukka Keränen ja Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, Ilmastointi-
LisätiedotOulun kaupunki / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiatehokas kiinteistö. Pekka Karppanen
Oulun kaupunki / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiatehokas kiinteistö Pekka Karppanen Valaistus Valaisimien sammuttaminen Yleispätevä ohje valaisimien sammuttamisesta tiloissa on, että jos
LisätiedotTarpeenmukaisen ilmanvaihdon toiminta dataseurannan perusteella
Tarpeenmukaisen ilmanvaihdon toiminta dataseurannan perusteella Marianna Tuomainen Helsingin kaupunkiympäristön toimiala Rakennetun omaisuuden hallinta -palvelu Helsingin kohteet Kohde Rakennusvuosi Peruskorjaus
LisätiedotToimistohuoneiden välisen ääneneristyksen ja taustamelutason vaikutus työtehokkuuteen
Toimistohuoneiden välisen ääneneristyksen ja taustamelutason vaikutus työtehokkuuteen Johanna Varjo, Valtteri Hongisto, Henri Leppämäki*, David Oliva, Jukka Hyönä* Työterveyslaitos, Sisäympäristölaboratorio,
LisätiedotIlmanvaihdon riittävyys koulussa. Harri Varis
Ilmanvaihdon riittävyys koulussa Harri Varis Johdanto Ympäristöterveydenhuollossa on keskusteltu ilmanvaihdon riittävyydestä kouluissa Vaikutukset ilmanvaihtoon, kun ilmanvaihto on pois päältä yö- ja viikonloppuaikaan
LisätiedotAVOTOIMISTON SISÄYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISEN VAIKUTUS TYÖHYVINVOINTIIN PUHELINPALVELUKESKUKSESSA
Sisäilmastoseminaari 2012 1 AVOTOIMISTON SISÄYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISEN VAIKUTUS TYÖHYVINVOINTIIN PUHELINPALVELUKESKUKSESSA Valtteri Hongisto, Annu Haapakangas, Riikka Helenius, Jukka Keränen, David Oliva,
LisätiedotJäähdyttävän puhallussuihkun vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen toimistotyössä laboratoriotutkimus
Jäähdyttävän puhallussuihkun vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen toimistotyössä laboratoriotutkimus Sisäilmastoseminaari 11.3.15 Helsinki Henna Maula, TTL Hannu Koskela, TTL Johanna Varjo, TTL
LisätiedotOulun kaupungin päiväkotien energiakisa 2014 / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiankäyttö. 04.09.2014 Pekka Karppanen
Oulun kaupungin päiväkotien energiakisa 2014 / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiankäyttö 04.09.2014 Pekka Karppanen Valaistuksen- ja vedenkäyttö Valaisimien sammuttaminen Yleispätevä ohje
Lisätiedot2.1 Huoneen lämpötila
2.1 Huoneen lämpötila Mittaustulos mittauspaikat 1. 2. 3. 4. Huoneen lämpötila C C C C Ohje: Mittaa ilman lämpötila kalibroidulla lämpömittarilla 1,1 m korkeudelta lattiasta. Tilan laajuudesta riippuen
LisätiedotSisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa
Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa Seminaari 05.02.2015 Lassi Loisa 1 Hankkeessa esillä olleet sisäilmastoasiat Rakentamismääräysten edellyttämä huonelämpötilojen hallinta asuinrakennusten sisälämpötilan
LisätiedotHuoneakustiikan yhteys koettuun meluun avotoimistoissa
Huoneakustiikan yhteys koettuun meluun avotoimistoissa Annu Haapakangas 1,2, Valtteri Hongisto 1,2, Mervi Eerola 3 ja Tuomas Kuusisto 3 1 Työterveyslaitos, 2 Turun ammattikorkeakoulu, 3 Turun yliopisto
LisätiedotPäiväkotien sisäilmatutkimus
Asiantuntija, DI Marko Pulliainen LVI-talotekniikkateollisuus ry Päiväkotien sisäilmatutkimus Päiväkotien sisäympäristössä ja ilmanvaihdossa on parannettavaa. Kaikkia sisäympäristön ongelmia tai työntekijöiden
LisätiedotIlmanjakolaiteratkaisu sisäilman hiukkaspitoisuuden vähentämiseksi merkittävästi
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Ilmanjakolaiteratkaisu sisäilman hiukkaspitoisuuden vähentämiseksi merkittävästi Sisäilmastoseminaari 2016 Hannu Salmela 1, Kimmo Heinonen 1, Aku Karvinen 1, Matti Niemeläinen
LisätiedotYLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN
YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN Vesa Asikainen (Envimetria Oy) Pertti Pasanen (Itä-Suomen yliopisto, ympäristötieteen laitos) Helmi Kokotti
LisätiedotSATAMATALONKUJA LOVIISA
Sivu 1 / 7 SATAMATALONKUJA 07910 LOVIISA HIILIDIOKSIDIMITTAUS Tutkimusselostus, päivitetty 12.9.2018 Työnro: 327158 Linda Merk 0400 647 929 Sivu 2 / 7 1 YLEISTIEDOT Kohde: Toimeksianto: Tilaaja: Läsnäolijat:
LisätiedotVIIDEN PEITEÄÄNEN VERTAILU TOIMISTOLABORATORIOSSA - VAIKUTUKSET KESKITTYMISKYKYYN JA AKUSTISEEN TYYTYVÄISYYTEEN
VIIDEN PEITEÄÄNEN VERTAILU TOIMISTOLABORATORIOSSA - VAIKUTUKSET KESKITTYMISKYKYYN JA AKUSTISEEN TYYTYVÄISYYTEEN Annu Haapakangas, Valtteri Hongisto & Eveliina Kankkunen* Työterveyslaitos, Sisäympäristölaboratorio
LisätiedotUudenlainen kerrostavan ilmanvaihdon tuloilmalaite teollisuustoimitiloja varten
Uudenlainen kerrostavan ilmanvaihdon tuloilmalaite teollisuustoimitiloja varten Setareh Janbakhsh 1,2 Bahram Moshfegh 1,2 Shahriar Ghahremanian 1,2 1 Linköpingin yliopisto, johtamisen ja konetekniikan
LisätiedotSisäilmastoluokituksen päivitys 2017 luonnos
Sisäilmastoluokituksen päivitys 2017 luonnos 15.3.2017 Jorma Säteri ja Mervi Ahola. Laatua kolmessa luokassa S1 Yksilöllinen sisäilmasto Periaatteena S2+lämpöolojen yksilöllinen hallinta S2 Hyvä sisäilmasto
LisätiedotKAARINAN KAUPUNKI / VALKEAVUOREN KOULUN A- JA B-RAKENNUKSET SEURANTAMITTAUKSET JA MERKKIAINETUTKIMUKSET ja
Raportti 1 (7) Kaarinan kaupunki Mirka Salonen KAARINAN KAUPUNKI / VALKEAVUOREN KOULUN A- JA B-RAKENNUKSET SEURANTAMITTAUKSET JA MERKKIAINETUTKIMUKSET 21.12.2018 ja 21.2.2019 1 Lähtötilanne ja tutkimusmenetelmät
LisätiedotTOIMISTOJEN KOETUT ÄÄNIOLOSUHTEET - KYSELYTUTKIMUSTEN YHTEENVETO. Annu Haapakangas, Riikka Helenius, Esko Keskinen* ja Valtteri Hongisto
- KYSELYTUTKIMUSTEN YHTEENVETO Annu Haapakangas, Riikka Helenius, Esko Keskinen ja Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, Sisäympäristölaboratorio Turun yliopisto, psykologian laitos Lemminkäisenkatu 14-18
LisätiedotSISÄILMASTO- JA ENERGIATEHOKKUUS- TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN, VALVONTA JA TODENTAMINEN
SISÄILMASTO- JA ENERGIATEHOKKUUS- TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN, VALVONTA JA TODENTAMINEN Jarek Kurnitski Dosentti, TkT TKK LVI-tekniikka 5.3.2008 Sisäilmasto- 1 seminaari Sisäilmastoluokka vs. energialuokka
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos
Hyvinvointia työstä Sairaalan neuvonta- ja vastaanottopisteiden ilmanjako ja lämpöolot sekä niihin liittyvät kehitystarpeet Erkki Kähkönen, Kari Salmi, Rauno Holopainen, Pertti Pasanen, Veli-Jukka Anttila,
LisätiedotTOIMISTOHUONEEN LÄMPÖOLOSUHTEET KONVEKTIO- JA SÄTEILYJÄÄHDYTYSJÄRJESTELMILLÄ
TOIMISTOHUONEEN LÄMPÖOLOSUHTEET KONVEKTIO- JA SÄTEILYJÄÄHDYTYSJÄRJESTELMILLÄ Panu Mustakallio (1, Risto Kosonen (1,2, Arsen Melikov (3, Zhecho Bolashikov (3, Kalin Kostov (3 1) Halton Oy 2) Aalto yliopisto
LisätiedotTalotekniset ratkaisut sisäilman laadun hallinnan keinona. Markku Hyvärinen Vahanen Rakennusfysiikka Oy
Talotekniset ratkaisut sisäilman laadun hallinnan keinona Markku Hyvärinen Vahanen Rakennusfysiikka Oy Talotekniikka Talotekniikka tuottaa kiinteistöissä ja tiloissa tapahtuville toiminnoille hallitut
LisätiedotIlmavaihtoäänen taajuusjakauma ja ääniympäristötyytyväisyys
Ilmavaihtoäänen taajuusjakauma ja ääniympäristötyytyväisyys David Oliva david.oliva@turkuamk.fi 040 0807 594 Turun ammattikorkeakoulu Sisäilmastoseminaari 16.3.2016 TAUSTA - Ilmanvaihtoäänet Ilmanvaihdon
LisätiedotIlmanlaadun parantaminen tasaamalla olosuhteita tilojen välillä
Ilmanlaadun parantaminen tasaamalla olosuhteita tilojen välillä Sisäilmastoseminaari 11.3.2015 Tampereen teknillinen yliopisto Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Esityksen jäsennys Taustaa Oivallus ja idea
LisätiedotTOIMISTOJEN ILMANVAIHDON JA LÄMPÖOLOSUHTEIDEN MALLINTAMINEN SUHTEESSA TUOTTAVUUTEEN
TOIMISTOJEN ILMANVAIHDON JA LÄMPÖOLOSUHTEIDEN MALLINTAMINEN SUHTEESSA TUOTTAVUUTEEN Samy Clinchard, Salvatore della Vecchia, Rick Aller, Ulla Haverinen-Shaughnessy Sisäilmastoseminaari 15.3.2018 TAUSTAA
LisätiedotTutkimus toimistohuoneen ilmanvaihdon toiminnasta kerrostavan ilmanvaihdon tuloilmalaitteella
Tutkimus toimistohuoneen ilmanvaihdon toiminnasta kerrostavan ilmanvaihdon tuloilmalaitteella Setareh Janbakhsh 1,2, Bahram Moshfegh 1,2 Gävlen yliopisto, Tekniikan ja rakennetun ympäristön laitos, Energian
LisätiedotJouko Riuttala TOIMISTON ILMASTOINNIN PARANNUSEHDOTUS
Jouko Riuttala TOIMISTON ILMASTOINNIN PARANNUSEHDOTUS Energiatekniikan koulutusohjelma 2011 TOIMISTON ILMASTOINNIN PARANNUSEHDOTUS Riuttala, Jouko Satakunnan ammattikorkeakoulu Energiatekniikan koulutusohjelma
LisätiedotSisäilmastoluokituksen päivitys 2017 luonnos
Sisäilmastoluokituksen päivitys 2017 luonnos 30.5.2017 Jorma Säteri ja Mervi Ahola. Laatua kolmessa luokassa S1 Yksilöllinen sisäilmasto S2 Hyvä sisäilmasto S3 Tyydyttävä sisäilmasto määräysten edellyttämä
LisätiedotAVOTOIMISTOLABORATORIOSSA TAPAHTUU
Valtteri Hongisto 1), Annu Haapakangas 1), Hannu Koskela 1), Jukka Keränen 1), David Oliva 1), Jarkko Hakala 1), Henna Häggblom 1), Vesa Koskinen 1), Jukka Hyönä 2), Joonas Kokko 2), Lauri Östman 2), Viivi
LisätiedotHB Sisäilmatutkimus Oy 6.3.2012 1 Hämeentie 105 A 00550 Helsinki p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti
HB Sisäilmatutkimus Oy 6.3.2012 1 Hämeentie 105 A 00550 Helsinki p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti Mikrobi-ilmanäytteet Elinympäristössämme esiintyy mikrobeja, joiden määrä vaihtelee kosteus-
LisätiedotUusi eurooppalainen sisäilmastandardiehdotus
Uusi eurooppalainen sisäilmastandardiehdotus EN 16798-1 (EN 15251rev.) Energy performance of buildings Part 1:Indoor environmental input parameters for design and assessment of energy performance of buildings
LisätiedotIhmisen yksilöllinen lämpöaistimus ja -viihtyvyys
Ihmisen yksilöllinen lämpöaistimus ja -viihtyvyys Evicures-hankeseminaari, 27.5.2015 Johtava tutkija Pekka Tuomaala Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sisältö Lämpöaistimuksen ja -viihtyvyyden tausta Miksi
LisätiedotKorson koulun uimahallirakennuksessa työskentelevien työntekijöiden sisäilmastokyselyn lausunto
LAUSUNTO SK17002 Vantaan kaupunki, tilakeskus Ulla Lignell Kielotie 13 01300 Vantaa TAUSTA Korson koulun uimahallirakennuksessa työskentelevien työntekijöiden sisäilmastokyselyn lausunto Korson koulun
LisätiedotTALVIKKITIE 37 SISÄILMAN HIILIDIOK- SIDIPITOISUUDEN SEURANTAMITTAUKSET
Vastaanottaja VANTAAN KAUPUNKI Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Tilakeskus, hankevalmistelut Kielotie 13, 01300 VANTAA Ulla Lignell Asiakirjatyyppi Mittausraportti Päivämäärä 11.10.2013
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos
Hyvinvointia työstä Mitatut ja koetut sisäilmaolosuhteet matalaenergiataloissa ja perinteisissä pientaloissa Kari Salmi, Rauno Holopainen, Erkki Kähkönen, Pertti Pasanen, Antti Viitanen, Samuel Hartikainen
LisätiedotAVOTOIMISTON ILMANVAIHDON, HUONEAKUSTIIKAN, LÄMPÖTILAN JA SISUSTUKSEN SÄVYN VAIKUTUS TYÖSUORIUTUMISEEN JA HYVINVOINTIIN - LABORATORIOTUTKIMUS
Sisäilmastoseminaari 2013 1 AVOTOIMISTON ILMANVAIHDON, HUONEAKUSTIIKAN, LÄMPÖTILAN JA SISUSTUKSEN SÄVYN VAIKUTUS TYÖSUORIUTUMISEEN JA HYVINVOINTIIN - LABORATORIOTUTKIMUS Valtteri Hongisto, Annu Haapakangas,
Lisätiedotmiten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun
miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun Kai Ryynänen Esityksen sisältöä Mikä ohjaa hyvää sisäilman laatua Mitä käyttäjä voi tehdä sisäilman laadun parantamiseksi yhteenveto 3 D2 Rakennusten sisäilmasto
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön valmistelemat uudet säännökset. Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö
Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemat uudet säännökset Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö Asumisterveysohje asetukseksi Soveltamisalue asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisten
LisätiedotKiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet
Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet 12.04.2012 Pakkalasali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta
LisätiedotAmmattikeittiöiden suunnittelu 2015 4. 13.
Ammattikeittiöiden suunnittelu 13.4.2015 Ammattikeittiöiden luokittelu Ruokapalvelujärjestelmän mukaan Keskuskeittiöt Tuotetaan ruokaa muihin keittiöihin kuljetettavaksi Valmistuskeittiöt Kaikki ruoat
LisätiedotIlmanvaihtojärjestelmien kunto terveysnäkökohdat
Ilmanvaihtojärjestelmien kunto terveysnäkökohdat Kari Reijula professori, teemajohtaja IV-järjestelmät ja terveys Riittävä ilmanvaihto, tunkkaisuus vs. veto, kosteuden kertyminen Kanavien, järjestelmien,
LisätiedotTXIB-YHDISTEEN ESIINTYMINEN SISÄILMASSA LUVULLA JA ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN MERKITYS PITOISUUDEN HALLINNASSA
TXIB-YHDISTEEN ESIINTYMINEN SISÄILMASSA 2010- LUVULLA JA ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN MERKITYS PITOISUUDEN HALLINNASSA P a l v eluja h u o misen menestykseen! SISÄILMASTOSEMINAARI 2019 HELENA JÄRNSTRÖM RISTO
LisätiedotSisäilmastoluokitus 2008 tarpeenmukainen sisäilmasto
Sisäilmastoluokitus 2008 tarpeenmukainen sisäilmasto DI Jorma Säteri. Sisäilmasto ja energiatalous Tilat ja niiden sisäolosuhteet ovat rakennusten tärkein tavoite Sopivien sisäolosuhteiden luominen kuluttaa
LisätiedotKiinteistötekniikkaratkaisut
Kiinteistötekniikkaratkaisut SmartFinn AUTOMAATIO SmartFinn Automaatio on aidosti helppokäyttöinen järjestelmä, joka tarjoaa kaikki automaatiotoiminnot yhden yhteisen käyttöliittymän kautta. Kattavat asuntokohtaiset
LisätiedotValtteri Hongisto, Annu Haapakangas, Riikka Helenius, David Oliva
ÄÄNIYMPÄRISTÖN PARANTAMISEN VAIKUTUS HOITOHENKILÖKUNNAN TYÖOLOSUHTEISIIN Valtteri Hongisto, Annu Haapakangas, Riikka Helenius, David Oliva Työterveyslaitos, sisäympäristölaboratorio Lemminkäisenkatu 4-8
LisätiedotTILAT TYÖN MUKAISIKSI: TYÖN ANALYYSI JA KOETTU SISÄYMPÄRISTÖ YLIOPISTOSSA
Sisäilmastoseminaari 2013 1 Julkaisija: Sisäilmayhdistys ja Aalto-yliopisto, SIY raportti nro 31, s. 135-140. TILAT TYÖN MUKAISIKSI: TYÖN ANALYYSI JA KOETTU SISÄYMPÄRISTÖ YLIOPISTOSSA Virpi Ruohomäki,
LisätiedotHyvinvointi ja terveellisyys
Hyvinvointi ja terveellisyys Sisäilmasto Sisäilman laatu (Kiinteistö) 1. Mitoitustilanteen raitisilmamäärät uuden FinVacin ohjeen mukaiset Käytännössä 6 dm3/s/hlö tilamitoituksen mukaisesti 2. Tilojen
LisätiedotSisäilman laadun mittaus Alppilan yläasteella ja lukiossa
1 Helsingin kaupunki RAPORTTI HKR-Rakennuttaja Rakennuttamistoimisto 1 Riitta Harju 19.5.2010 Alppilan yläaste ja lukio Tammisaarenkatu 2 00510 HELSINKI Sisäilman laadun mittaus Alppilan yläasteella ja
LisätiedotMelun vaikutukset asuinkerrostaloissa
Melun vaikutukset asuinkerrostaloissa Valtteri Hongisto, Maria Mäkilä, Annu Haapakangas, Mikko Kylliäinen ja Jukka Hyönä +358405851888 valtteri.hongisto@ttl.fi Sisäilmastoseminaari 13.3.2014 Helsinki Rakennusten
LisätiedotHirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys
1 Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys Puupäivä 11.11.2010 Jarkko Piironen Tutkija, dipl.ins. Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos Esityksen sisältö 2 1. Taustaa ja EREL
LisätiedotEnergia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali
Energia- ilta 01.02.2012 Pakkalan sali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta liian suuri (kaukolämpökiinteistöt)
LisätiedotHyvinvointia sisäympäristöstä
Hyvinvointia sisäympäristöstä Mikä sisäilmasto-ongelma? Jari Latvala Ylilääkäri, Työterveyslaitos 11.4.2016 Jari Latvala Milloin sisäilmasto on kunnossa? HAVAITTU/MITATTU SISÄYMPÄRISTÖ Sisäilman laadussa
LisätiedotMarkus Järvenpää TALOTEKNIIKKA AVOTOIMISTON MUUTOKSISSA. Energiatekniikan koulutusohjelma
Markus Järvenpää TALOTEKNIIKKA AVOTOIMISTON MUUTOKSISSA Energiatekniikan koulutusohjelma 2012 TALOTEKNIIKKA AVOTOIMISTON MUUTOKSISSA Järvenpää, Markus Satakunnan ammattikorkeakoulu Energiatekniikan koulutusohjelma
LisätiedotTIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA
TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA Jari Palonen Aalto yliopiston Teknillinen korkeakoulu, Energiatekniikan laitos 27.9.2010 TALOTEKNIIKAN MAHDOLLISUUDET ENERGIANSÄÄSTÖ ASUMISVIIHTYISYYS SISÄILMASTO-ONGELMAT
LisätiedotTAYS Acutan sisäympäristön parannustutkimuksen tuloksia Interventiotutkimus TAYS ACUTA 2008-2010
TAYS Acutan sisäympäristön parannustutkimuksen tuloksia Interventiotutkimus TAYS ACUTA 2008-2010 TERVEYDENHUOLLON TILOJEN ÄÄNIYMPÄRISTÖ aamuseminaarit 13.10 Turku, 27.10. Tampere, 2.12. Oulu Valtteri Hongisto
LisätiedotCombi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti
Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti Jäähdytyspalkkijärjestelmään yhdistetty Combi Cooler on helppo, toimintavarma ja sähkötehokas
LisätiedotUusi sisäilmastoluokitus ja uudet ilmanvaihdon mitoitusoppaat
Uusi sisäilmastoluokitus ja uudet ilmanvaihdon mitoitusoppaat Jorma Säteri. Metropolia Ammattikorkeakoulu Muutosten vuosi 2018 Ympäristöministeriön asetukset Sisäilmasto ja ilmanvaihto (1009/2017) Uuden
LisätiedotEPÄPUHTAUKSIEN SIIRTYMISEN KOKEELLINEN MITTAUS JÄ MALLINNUS SUOJATULLA OLESKELUALUEEN ILMANVAIHDOLLA VARUSTETUSSA HUONEESSA
Sisäilmastoseminaari 2014 Helsinki, 13.03.2014 EPÄPUHTAUKSIEN SIIRTYMISEN KOKEELLINEN MITTAUS JÄ MALLINNUS SUOJATULLA OLESKELUALUEEN ILMANVAIHDOLLA VARUSTETUSSA HUONEESSA Guangyu Cao 1, Jorma Heikkinen
LisätiedotTUTKIMUSSELOSTUS. Työ 2696-3 22.5.2014
Työ 2696-3 22.5.2014 TUTKIMUSSELOSTUS Tuloilmaikkunan virtaustekniset ominaisuudet: Savukokeet, lämpötilaseuranta ja tuloilman virtaus ikkunavälissä ilman venttiiliä, ilmanohjaimia ja suodattimia Insinööritoimisto
LisätiedotLämpöolosuhteiden ja ilmanvaihdon uudet suunnitteluarvot
Lämpöolosuhteiden ja ilmanvaihdon uudet suunnitteluarvot Jorma Säteri. Metropolia Ammattikorkeakoulu Sisäilmastoluokitus 2018 Vapaaehtoinen työkalu tavoitteiden asettamiseen S1 Yksilöllinen sisäilmasto
LisätiedotSami Mäenpää PÄIVÄKOTIEN SISÄILMATUTKIMUS SATAKUNNASSA
Sami Mäenpää PÄIVÄKOTIEN SISÄILMATUTKIMUS SATAKUNNASSA Energiatekniikan koulutusohjelma LVI-tekniikka 2011 PÄIVÄKOTIEN SISÄILMATUTKIMUS SATAKUNNASSA Mäenpää, Sami Satakunnan ammattikorkeakoulu Energiatekniikan
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKI Rakennuksen talotekniset tarkastukset 2014 TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS KIINTEISTÖTEKNIIKKA 18.12.2014
RAKENNUS TARKASTUS PÄIVÄMÄÄRÄ TARKASTUKSEN TEKIJÄT Rakennuksen tarkastus on kesken Käyttäjähavainnot Tarkasteltavat tilat ja epäkohdat TARKASTELTAVAT TILAT LÄHTÖTILANNE EPÄKOHTA 1/5 Tarkasteltavat tilat
LisätiedotRAPORTTI KIRKONKYLÄN ALA-ASTE
2012 RAPORTTI KIRKONKYLÄN ALA-ASTE Raportissa esitetään tehdyn sisäympäristökyselyn yhteenveto, tehdyt mittaukset ja jatkotoimenpiteet. Vesilahden kunta 7.2.2012 1. JOHDANTO Hyvän sisäilman yksinkertainen
LisätiedotTuloilmaikkunan käytännön toimivuus
TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE391/4 1 (19) Tilaaja Tilaus DirAir Oy Kylänraitti 7 1171 RIIHIMÄKI 26.2.23/Tapio Tarpio Yhteyshenkilö VTT:ssä VTT RAKENNUS JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA Erikoistutkija Keijo Kovanen PL
Lisätiedot2.5 Keskitetyn jäähdytyksen lisääminen
Ilmanvaihdon parannus- ja korjausratkaisut 2.5 Keskitetyn jäähdytyksen lisääminen Konseptin sisältö Rakennusten sisäisten lämpökuormien kasvu on nostanut kesäaikaisia huonelämpötiloja. Huonelämpötilojen
LisätiedotHOTELLIHUONEEN IQ STAR SILENCIA
HOTELLIHUONEEN IQ STAR SILENCIA TEKNISET TIEDOT 2 Hotellihuoneen iq Star Silencia - Tekniset tiedot IQ STAR SILENCIA HOTELLIHUONEEN Silencia on tarkoitettu hotellien makuuhuoneiden, sairaaloiden vuodeosastojen
LisätiedotPaine-eron mittaus- ja säätöohje
Paine-eron mittaus- ja säätöohje Marko Björkroth, Lari Eskola, A-Insinöörit Suunnittelu Oy Risto Kosonen, Aalto Yliopisto Juha Vinha, Tampereen yliopisto Paine-eron mittausohje Ympäristöministeriön toimeksianto
LisätiedotTutkimusraportti Hiekkaharjun paloaseman sisäilman hiukkaspitoisuuksista
Tutkimusraportti Hiekkaharjun paloaseman sisäilman hiukkaspitoisuuksista sivu 1/6 Päiväys: 18.05.2006 Asiakas: Laatija: Vantaan kaupungin tilakeskus Kielotie 13 01300 VANTAA Yhteyshenkilö: Pekka Wallenius
Lisätiedot