KORKEAN LÄMPÖTILAN VAIKUTUS TYÖSUORIUTUMISEEN JA VIIHTYVYYTEEN - LABORATORIOTUTKIMUS TOIMISTO- OLOSUHTEISSA
|
|
- Aapo Mattila
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sisäilmastoseminaari KORKEAN LÄMPÖTILAN VAIKUTUS TYÖSUORIUTUMISEEN JA VIIHTYVYYTEEN - LABORATORIOTUTKIMUS TOIMISTO- OLOSUHTEISSA Henna Häggblom, Annu Haapakangas, Lauri Östman, Valtteri Hongisto, Hannu Koskela ja Jukka Hyönä* Työterveyslaitos, sisäympäristölaboratorio, Turku, etunimi.sukunimi@ttl.fi * Turun yliopisto, psykologian laitos TIIVISTELMÄ Tavoitteena oli selvittää lämpötilan 29 C vaikutus kognitiiviseen suoriutumiseen ja lämpöviihtyvyyteen. Vertailulämpötilana toimi neutraali 23 C. Kaikkiaan 33 henkilöä osallistui tutkimukseen avotoimistolaboratoriossa. Työsuoriutumista mitattiin objektiivisesti kuudella erilaisella testillä. Lämpöviihtyvyyttä ja itsearvioitua työsuoriutumista mitattiin kyselyillä. Tilastollisesti merkitseviä eroja työsuoriutumisessa ei havaittu, mikä oli vastoin odotuksia. Työmuistitehtävässä suoriutumiseen liittyvät vaikutukset alkoivat tulla esille vasta kokeen loppupuolella. Koehenkilöt arvioivat työsuoriutumisensa merkitsevästi heikommaksi korkeammassa lämpötilassa. Lämpöviihtyvyys oli merkitsevästi huonompi korkeassa lämpötilassa. Tulokset asettavat uuteen valoon aiemmat mallit korkean lämpötilan vaikutuksista toimistotyön suoriutumiseen. JOHDANTO Lämpötila on keskeinen työympäristön laatua määrittävä tekijä, jonka on osoitettu vaikuttavan suorituskykyyn /1,2/ ja lämpöviihtyvyyteen /3,4/. Clements-Croome /1/ ja Seppänen /2/ ovat esittäneet malleja, joiden avulla voidaan ennakoida lämpötilan vaikutusta työsuoriutumiseen. Nämä mallit perustuvat laajoihin aineistoihin, joita on kerätty erilaisissa työympäristöissä, työtehtävissä ja laboratoriokokeissa. Siksi niitä ei voida suoraan soveltaa toimistotyöhön. Kirjallisuudessa on hyvin vähän eritelty tyypillisten toimistolämpötilojen vaikutuksia kognitiivisilta tai motorisilta vaatimuksiltaan erilaisiin tehtäviin. Hongisto /5/ on kehittänyt mallin, joka ennustaa toimistomelun vaikutusta kognitiiviseen suoriutumiseen. Suoriutuminen sarjamuistitehtävissä oli herkintä melulle, kun taas yksinkertaisten tehtävien suoriutuminen ei häiriintynyt melusta. Samankaltaista tehtäväriippuvuutta on havaittu myös lämpöolojen yhteydessä /6/. Kirjallisuudesta ei kuitenkaan selviä, minkälaiset työtehtävät ovat herkimpiä kuumille lämpöoloille. Tavoitteena oli selvittää lämpötilojen 23 C ja 29 C vaikutus lämpöviihtyvyyteen sekä työsuoriutumiseen kuudessa kognitiivisesti erilaisessa tehtävässä. MENETELMÄT Yhteensä 33 (16 naista ja 17 miestä) yliopisto-opiskelijaa rekrytoitiin koehenkilöiksi tutkimukseen. Koehenkilöt olivat vuotiaita (mediaani = 23) ja äidinkieleltään suomenkielisiä. Koehenkilöitä informoitiin etukäteen koetilanteen kestosta, toimistomaisesta tutkimusympäristöstä, tehtävien luonteesta, sekä muiden koehenkilöiden läsnäolosta.
2 2 Sisäilmayhdistys raportti 2X. Koehenkilöitä ohjeistettiin pukeutumaan housuihin, pitkähihaiseen ohueen paitaan, jonka alla on t-paita, sukkiin ja matalavartisiin kenkiin. Arvioitu vaatteiden ja toimistotuolin lämmöneristävyys oli yhteensä 0.83 clo. Koetilanteen aikana koehenkilöiden pääasiallinen toiminta oli koneella kirjoittaminen. Arvioitu elimistön lämmöntuotto oli 1.1 met. Koehenkilöille maksettiin palkkio osallistumisesta. Tutkimus toteutettiin alkukesällä 2011 Turussa sijaitsevassa avotoimistolaboratoriossa (82 m 2 ). Tuloilma tuotiin huoneeseen vedottomasti kuudella kattoon asennetulla pyörreilmavirtayksiköllä (kuva 1). Vetoriski (DR) mitattiin jokaisessa miehitetyssä työpisteessä kummassakin lämpötilassa. Työpisteiden välissä oli 1.3 m korkeat akustiset sermit estämässä näköyhteyttä työpisteiden välillä. Huoneen lämpötilaa mitattiin neljässä miehittämättömässä nurkkatyöpisteessä korkeudessa 0.7 m (taulukko 1). Muut sisäympäristötekijät, kuten tuloilman määrä, äänitasot ja valaistus olivat ohjearvojen mukaisia. Taustaäänitaso olivat L A,eq =40 db ja valaistusvoimakkuus säädettiin vaakapinnoilla arvoon 700 lx ja pystypinnoilla arvoon 400 lx. Kuva 1. Avotoimistolaboratorio (82 m 2 ) ja pyörreilmavirtayksikkö. Tutkimukseen valitut lämpötilat edustavat toimistoissa havaittuja lämpötiloja. 23 C vastaa neutraalia kun henkilön lämmöntuotto on 1.1 met ja vaatteiden lämmöneristävyys on 0.83 clo ja 29 C kesäajan kohonnutta lämpötilaa toimistossa, jossa jäähdytystä ei ole. Kaikissa lämpöoloissa pintalämpötilat huoneessa olivat lähellä ilman lämpötilaa. Lämpöviihtyvyyttä arvioitiin käyttäen 7-osaista lämpöviihtyvyysasteikkoa. Kukin koehenkilö testattiin kahdessa tutkitussa lämpötilassa eri päivinä. Koetilanne kesti 4 tuntia kumpanakin päivänä. Tutkimusasetelmana oli toistettujen mittausten asetelma, jossa jokainen tutkittava toimii itse itsensä vertailukohtana. Yhdessä koeryhmässä oli kerrallaan 5-6 henkilöä. Lämpötilojen järjestys vastabalansointiin koeryhmien välillä, jotta järjestyksen vaikutukset kuten oppimisvaikutukset saatiin kontrolloitua. Ensimmäinen tunti käytettiin lämpöoloihin totuttautumiseen ja tehtävien harjoitteluun. Tämän jälkeen suoriutumismittaukset aloitettiin. Virkistäviä taukoja ei ollut ja WC oli samassa lämpötilassa kuin laboratorio. Suoriutumista mitattiin kuudella kognitiivisilta vaatimuksiltaan erilaisella tehtävällä. Psykomotoriikkatehtävässä koehenkilöiden tuli kopioida sanastoltaan monipuolinen satu tietokoneelle nopeasti, mutta virheitä välttäen. Omat virheet tuli korjata. Tehtävän suorittamisessa tarvitaan havaitsemisen, motoriikan ja kognition erilaisia osatoimintoja. Tehtävän suoriutumisesta mitattiin nopeutta, tarkkuutta (virheiden ja korjausten määrä) ja lyhyiden taukojen määrää. Tarkkaavaisuutta mittaavia tehtäviä oli kaksi. Vigilanssitehtävässä koehenkilöt tarkkailivat näytölle ilmestyviä kirjaimia. Tehtävänä oli reagoida vain x-kirjaimeen. Tehtävä mittaa tarkkaavaisuuden säätelyä ja ylläpitoa. Tehtävän suorituksista mitattiin tarkkuutta ja reaktioaikaa. X-kirjainten laskutehtävässä koehenkilöt laskivat ruudulla olevia x-kirjaimia
3 Sisäilmastoseminaari annettujen ohjeiden mukaisesti. Tehtävä edellyttää tarkkaavaisuutta ja työmuistin toimintoja. Suorituksista mitattiin tarkkuutta eli oikeiden vastausten määrää. Työmuistitehtäviä oli kaksi. Operaatiotehtävässä tietokoneen näytöllä esitettiin lasku-sanapareja. Koehenkilön tehtävänä oli vastata onko lasku oikein vain väärin ja painaa mieleen laskun jälkeen näytöllä esitetty sana. Lopuksi koehenkilön tuli kirjoittaa muistamansa sanat koneelle. Suorituksista tarkasteltiin muistettujen sanojen määrää. N-back -tehtävässä /7/ koehenkilöiden tuli reagoida näytöllä näkyvään kirjaimeen mahdollisimman nopeasti painamalla "kyllä" tai "ei" näppäintä annetun ohjeen mukaisesti. Tehtävässä on neljä eri vaikeustasoa, joista helpoin mittaa tarkkavaisuuden ylläpitoa ja kolme muuta mittaavat työmuistia eri muistikuormilla. Tasojen esitysjärjestys oli vastabalansoitu tutkittavien ja lämpötilojen välillä. Suoriutumisesta mitattiin tarkkuutta ja reaktioaikaa. Toisin kuin muut tehtävät, N-back -tehtävä tehtiin koepäivän aikana kahteen kertaan, jotta voitiin tarkastella altistusajan vaikutusta suoritukseen. Pitkäkestoisen muistin tehtävässä koehenkilöt lukivat tekstiä painaen mieleen tiettyyn aiheeseen liittyvät asiat. Erilaisia tekstejä oli kaksi ja tekstien järjestys sekoitettiin ryhmien välillä. Tekstit olivat 3 sivua pitkiä ja käsittelivät harvinaisia sairauksia tai kaukaisia maita. Ennen tekstin palauttamista koehenkilöt tekivät muita tehtäviä, mikä esti luetun materiaalin aktiivista ylläpitoa ja kertaamista lyhytkestoisessa muistissa. Tekstin palauttamisessa koehenkilöt palauttivat muistamansa asiat mieleen ja kirjoittivat ne näppäimistöllä tekstinkäsittelyohjelmaan. Tehtävä mittaa pitkäkestoiseen muistiin tallettamista ja muistista hakua, luetun ymmärtämistä ja oppimista. Oikein muistettujen faktojen määrä laskettiin. Kyselyjä käytettiin mittaamaan kokonaisvaltaista lämpöviihtyvyyttä, paikallista lämpöviihtyvyyttä, itsearvioitua työsuoriutumista, oireita, motivaatiota ja valaistuksen, äänien ja hajujen häiritsevyyttä. Suoriutumismittauksista ja kyselyistä saatu aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin (Statistics 18.0, SPSS Inc). Analyyseissä käytettiin muuttujasta riippuen toistettujen mittausten t-testiä, toistettujen mittausten varianssianalyysia tai epäparametrista Wilcoxonin testiä. Taulukko 1. Mitattujen sisäympäristötekijöiden keskiarvot eri lämpötilanteissa. Keskihajonnat on merkitty sulkuihin. Nimelliset lämpötilat [ C] Ilman lämpötilan keskiarvo [ C] Vetoriski [%] kaikissa työpisteissä Suhteellinen kosteus [%] Ulkoilmavirta [l/s henkilö] Hiilidioksidipitoisuus [ppm] ( 0.17) 29.5 ( 0.04) 4-8 ( 1.3 ) 0-4 ( 1.4 ) 34 ( 7.3 ) 21 ( 2.7 ) 17 ( 1.5 ) 17 ( 0.1 ) 704 ( 36.4) 687 ( 23.9) TULOKSET Korkeamman lämpötilan suorasta vaikutuksesta työsuoritukseen ei löytynyt tilastollisesti merkitseviä tuloksia. Yksityiskohtaisemmat analyysit N-back työmuistitehtävässä kuitenkin osoittivat, että altistusajalla oli vaikutusta tuloksiin (p<.001; kuva 2): kokeen alkupuolella lämpötila ei vaikuttanut suoriutumiseen, mutta kokeen loppupuolella suoriutuminen oli hieman parempaa lämpötilassa 23 C kuin lämpötilassa 29 C. Ensimmäinen suoritus tapahtui reilun tunnin altistuksen jälkeen ja toinen tunti tämän jälkeen. Suoriutumisero lämpötilojen välillä oli varsin pieni (alle 0.5 prosenttiyksikköä), eikä sillä ole käytännön merkitystä. Tulos on silti tärkeä, koska se osoittaa suoritusmuutosten riippuvan
4 4 Sisäilmayhdistys raportti 2X. altistusajasta. Pidemmällä altistusajalla suorituksen heikentyminen saattaisi olla merkittävämpää. Pidemmän kokeen järjestämiseen liittyy kuitenkin metodologisia riskitekijöitä (mm. tauot, ruokailu), joiden vaikutuksia ei pystytä kontrolloimaan. Lämpötilan vaikutus työn subjektiiviseen kuormittavuuteen vaihteli tehtävien välillä. 29 C koettiin merkitsevästi kuormittavammaksi pitkäkestoisen muistin tehtävän lukuvaiheessa, kuin 23 C (Kuva 3). Korkealla lämpötilalla havaittiin olevan negatiivista vaikutusta viihtyvyyteen (p<.001), keskittymiseen (p<.05), energisyyteen (p<.05) ja vireystilaan (p<.05). Olosuhteet arvioitiin 23 C lämpötilassa merkitsevästi paremmiksi pitkäkestoiseen työskentelyyn (p<.001). Erot lämpöviihtyvyydessä olivat merkitseviä lämpötilojen välillä (p<.001). Sukupuolen ja lämpöviihtyvyyden välillä havaittiin yhdysvaikutus (p<.01) osoittaen, että naiset kokivat lämpötilan 23 C merkitsevästi viileämpänä kuin miehet huolimatta yhtäläisestä vaatetuksesta (kuva 4). Kuva 2. Lämpötilan ja altistusajan vaikutus tarkkuuteen ja reaktioaikaan N-back - työmuistitehtävässä. Kuva 3. Työkuormitus pitkäkestoisen muistin tehtävän lukuvaiheessa.
5 Sisäilmastoseminaari Kuva 4. Keskimääräinen lämpötuntemus ja sukupuolten välinen ero. POHDINTA Tilastollisesti merkitseviä eroja ei tehtäväsuoriutumisessa juurikaan löytynyt vaikka kirjallisuuden perusteella näin voitiin odottaa /1,2/. Näyttäisi siltä, että lämpötilan haittavaikutukset kognitiiviseen työsuoritukseen olisi kirjallisuudessa arvioitu liian suuriksi lämpötila-alueella C. Vastaavanlaiseen lopputulokseen on päädytty ennenkin tutkittaessa lämpötilan vaikutusta kognitiiviseen työsuoriutumiseen /6,8/. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan pitää varsin luotettavina, koska tutkimus onnistuttiin toteuttamaan tiukasti kokeellisen psykologian tutkimusmetodeissa pysyen ja näin vähennettiin riskiä, että esimerkiksi lämpötilojen testausjärjestys tai epätasaiset sukupuolijakaumat olisivat vääristäneet tuloksia. N-back -tehtävässä suoriutumiseen liittyvät vaikutukset alkoivat tulla esille vasta kokeen loppupuolella reilun 2 tunnin altistuksen jälkeen. N-back oli ainoa tehtävä, jossa suoriutumisen ajallista muuttumista voitiin seurata. Työmuistitehtävät, joita N-back tehtävä edustaa, ennustavat yleisesti työsuoriutumista monimutkaisemmissa kognitiivisissa tehtävissä /9/. Lämpötilan vaikutus kasvoi ajan myötä myös vireystilassa, keskittymiskyvyssä ja energiatasossa. Nämä tulokset yhdessä viittaavat siihen, että lämpötilan vaikutus riippuu altistusajasta. Selkeiden vaikutusten puuttuminen suoritustesteissä saattaa osittain johtua siitä, että koetilanteessa ihmiset alkavat kompensoida lämpötilan heikentävää vaikutusta pinnistelemällä enemmän. Tästä seuraa väsymystä ja subjektiivista kuormittumista, jolloin lämpötilan vaikutus näkyy objektiivisten mittarien sijaan kyselymittareissa. Sama ilmiö on todettu useissa sisäympäristötekijöitä selvittävissä laboratoriotutkimuksissa /10/. Altistusajan pidentyessä väsymys alkaa vaikuttaa myös objektiiviseen suoriutumiseen. Tämän takia objektiivisten mittareiden rinnalla on tärkeä käyttää myös subjektiivisia mittareita. Tutkimuksessa koehenkilöt istuivat paikoillaan ja kirjoittivat. Lisäksi pukeutuminen oli tarkasti ohjeistettu. Todellisessa työtilanteessa toimistoissa liikutaan enemmän, jolloin kehon oma lämmöntuotto kasvaa. Lisäksi pukeutuminen on vapaampaa. Nämä tekijät vaikuttavat lämpöviihtyvyyteen huomattavasti, joten tässä käytetty optimilämpötila on todennäköisesti hieman suurempi kuin mitä se olisi todellisessa toimistotyöpaikassa tai -työtehtävässä. Tutkimuksen perusteella optimilämpötilaan kannattaa pyrkiä toimistoissa, koska korkeampi lämpötila koettiin kuormittavana. Työsuoritukseen korkeammalla lämpötilalla ei liene
6 6 Sisäilmayhdistys raportti 2X. suoraa vaikutusta mutta pitempi altistusaika voi heikentää suorituskykyä esimerkiksi väsymyksen ja alhaisemman vireystilan kautta. Tulokset asettavat uuteen valoon aiemmat mallit korkean lämpötilan vaikutuksista toimistotyön suoriutumiseen. KIITOKSET Tämä tutkimus toteutettiin TOTI -hankkeessa. Hanketta rahoittivat Tekes ja 15 yritystä. LÄHDELUETTELO 1. Clements-Croome D. (2006). Creating the Productive Workplace. Second Edition, Taylor & Francis. 2. Seppänen O, Fisk W.J., Lei QH. (2006). Effect of temperature on task performance in office environment. Lawrence Berkeley National Laboratory, 2006, LNBL report Clausen, G., Carrick, L, Fanger, P. O., Kim, S. W., Poulsen, T., & Rindel, J. H. (1993). A comparative study of discomfort caused by indoor air pollution, thermal load and noise. Indoor Air, 3, Karjalainen, S. (2007). Gender differences in thermal comfort and use of thermostats in everyday thermal environments. Building and Environment, 42, Hongisto V, (2005). A model predicting the effect of speech of varying intelligibility on work performance, Indoor Air 15 (2005) Häggblom H, Hongisto V, Haapakangas A, Koskela H, (2011). The effect of Temperature on Work Performance And Thermal Comfort - Laboratory Experiment, Proceedings of Indoor Air 2011, The 12th International Conference on Indoor Air Quality and Climate, Austin, Texas, June Owen A.M, McMillan K.M., Laird A.R, Bullmore E. (2005). N-back working memory paradigm: A meta-analysis of normative functional neuroimaging studies. Human Brain Mapping, 25: L Lan, Z.W. Lian, L. Pan and Q. Ye, (2009). Neurobehavioural approach for evaluation of office workers productivity: the effects of room temperature. Building and Environment, 44 (2009), pp Daneman M, Merikle PM (1996). Working memory and language comprehension: A meta-analysis. Psychonomic Bulletin & Review, 3: Haapakangas A, Kankkunen E, Hongisto V, Virjonen P, Oliva D, Keskinen E, (2011). Effects of five speech masking sounds on performance and acoustic satisfaction - implications for open-plan offices, acta acustica united with acustica, 97(4)
LÄMPÖTILAN VAIKUTUS TYÖSUORIUTUMISEEN JA VIIHTYVYYTEEN - LABORATORIOTUTKIMUS TOIMISTO- OLOSUHTEISSA
Sisäilmastoseminaari 16.3.2011 1 LÄMPÖTILAN VAIKUTUS TYÖSUORIUTUMISEEN JA VIIHTYVYYTEEN - LABORATORIOTUTKIMUS TOIMISTO- OLOSUHTEISSA Henna Häggblom, Annu Haapakangas, Valtteri Hongisto ja Hannu Koskela
LisätiedotJäähdyttävän puhallussuihkun vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen toimistotyössä laboratoriotutkimus
Jäähdyttävän puhallussuihkun vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen toimistotyössä laboratoriotutkimus Sisäilmastoseminaari 11.3.15 Helsinki Henna Maula, TTL Hannu Koskela, TTL Johanna Varjo, TTL
LisätiedotHuonon akustiikan, korkean lämpötilan ja vähäisen ilmanvaihdon vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen avotoimistossa
Huonon akustiikan, korkean lämpötilan ja vähäisen ilmanvaihdon vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen avotoimistossa Johanna Varjo, Valtteri Hongisto, Annu Haapakangas, Hannu Koskela, Jukka Hyönä*
LisätiedotILMANVAIHDON VAIKUTUS TYÖSUORIUTUMISEEN JA VIIHTYVYYTEEN TOIMISTOTYÖSSÄ - LABORATORIOKOE
Sisäilmastoseminaari 2013 79 ILMANVAIHDON VAIKUTUS TYÖSUORIUTUMISEEN JA VIIHTYVYYTEEN TOIMISTOTYÖSSÄ - LABORATORIOKOE Henna Maula, Annu Haapakangas, Viivi Moberg, Valtteri Hongisto ja Hannu Koskela Työterveyslaitos,
LisätiedotToimistohuoneiden välisen ääneneristyksen ja taustamelutason vaikutus työtehokkuuteen
Toimistohuoneiden välisen ääneneristyksen ja taustamelutason vaikutus työtehokkuuteen Johanna Varjo, Valtteri Hongisto, Henri Leppämäki*, David Oliva, Jukka Hyönä* Työterveyslaitos, Sisäympäristölaboratorio,
LisätiedotHUONON AKUSTIIKAN, KORKEAN LÄMPÖTILAN JA VÄHÄISEN ILMANVAIHDON VAIKUTUS TYÖSUORIUTUMISEEN JA VIIHTYVYYTEEN AVOTOIMISTOSSA
Sisäilmastoseminaari 2014 1 HUONON AKUSTIIKAN, KORKEAN LÄMPÖTILAN JA VÄHÄISEN ILMANVAIHDON VAIKUTUS TYÖSUORIUTUMISEEN JA VIIHTYVYYTEEN AVOTOIMISTOSSA Johanna Varjo, Valtteri Hongisto, Annu Haapakangas,
Lisätiedotja viihtyvyyteen toimistotyössä - laboratoriokoe
Ilmanvaihdon vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen toimistotyössä - laboratoriokoe Henna Maula, Annu Haapakangas, Viivi Moberg, Valtteri Hongisto ja Hannu Koskela Työterveyslaitos, sisäympäristölaboratorio,
LisätiedotVIIDEN PEITEÄÄNEN VERTAILU TOIMISTOLABORATORIOSSA - VAIKUTUKSET KESKITTYMISKYKYYN JA AKUSTISEEN TYYTYVÄISYYTEEN
VIIDEN PEITEÄÄNEN VERTAILU TOIMISTOLABORATORIOSSA - VAIKUTUKSET KESKITTYMISKYKYYN JA AKUSTISEEN TYYTYVÄISYYTEEN Annu Haapakangas, Valtteri Hongisto & Eveliina Kankkunen* Työterveyslaitos, Sisäympäristölaboratorio
LisätiedotAVOTOIMISTON ILMANVAIHDON, HUONEAKUSTIIKAN, LÄMPÖTILAN JA SISUSTUKSEN SÄVYN VAIKUTUS TYÖSUORIUTUMISEEN JA HYVINVOINTIIN - LABORATORIOTUTKIMUS
Sisäilmastoseminaari 2013 1 AVOTOIMISTON ILMANVAIHDON, HUONEAKUSTIIKAN, LÄMPÖTILAN JA SISUSTUKSEN SÄVYN VAIKUTUS TYÖSUORIUTUMISEEN JA HYVINVOINTIIN - LABORATORIOTUTKIMUS Valtteri Hongisto, Annu Haapakangas,
LisätiedotHuonelämpötilan vaikutus työtehokkuuteen ja lämpöviihtyvyyteen
Huonelämpötilan vaikutus työtehokkuuteen ja lämpöviihtyvyyteen Valtteri Hongisto vanhempi tutkija, dosentti Työterveyslaitos, sisäympäristölaboratorio, Turku 040 5851 888 valtteri.hongisto@ttl.fi TEHOKAS
LisätiedotTOIMISTOHUONEIDEN VÄLISEN ILMAÄÄNENERISTYKSEN
TOIMISTOHUONEIDEN VÄLISEN ILMAÄÄNENERISTYKSEN VAIKUTUS TYÖTEHOKKUUTEEN Valtteri Hongisto, Johanna Varjo, Henri Leppämäki, David Oliva, Jukka Hyönä Työterveyslaitos, sisäympäristölaboratorio Lemminkäisenkatu
LisätiedotAVOTOIMISTON AKUSTIIKAN VAIKUTUS TYÖSUORIUTUMISEEN JA
AVOTOIMISTON AKUSTIIKAN VAIKUTUS TYÖSUORIUTUMISEEN JA AKUSTISEEN TYYTYVÄISYYTEEN KOEHENKILÖTUTKIMUS AVOTOIMISTOLABORATORIOSSA Annu Haapakangas, Valtteri Hongisto, Jukka Keränen, David Oliva, Jarkko Hakala
LisätiedotLämpötilan vaikutus työsuoriutumiseen toimisto-olosuhteissa - laboratoriotutkimus
Lämpötilan vaikutus työsuoriutumiseen toimisto-olosuhteissa - laboratoriotutkimus Henna Häggblom, Valtteri Hongisto, Annu Haapakangas ja Hannu Koskela Sisäympäristölaboratorio, Turku Työterveyslaitos,
LisätiedotAVOTOIMISTOLABORATORIOSSA TAPAHTUU
Valtteri Hongisto 1), Annu Haapakangas 1), Hannu Koskela 1), Jukka Keränen 1), David Oliva 1), Jarkko Hakala 1), Henna Häggblom 1), Vesa Koskinen 1), Jukka Hyönä 2), Joonas Kokko 2), Lauri Östman 2), Viivi
LisätiedotSISÄYMPÄRISTÖN VAIKUTUSTEN KOKONAISVALTAINEN TUTKIMUS AVOTOIMISTOLABORATORIOSSA
Julkaisu Sisäilmastoseminaarissa 16.3.2011 1 SISÄYMPÄRISTÖN VAIKUTUSTEN KOKONAISVALTAINEN TUTKIMUS AVOTOIMISTOLABORATORIOSSA Hongisto V, Haapakangas A, Koskela H, Keränen J, Oliva D, Hakala J, Häggblom
LisätiedotIlmavaihtoäänen taajuusjakauma ja ääniympäristötyytyväisyys
Ilmavaihtoäänen taajuusjakauma ja ääniympäristötyytyväisyys David Oliva david.oliva@turkuamk.fi 040 0807 594 Turun ammattikorkeakoulu Sisäilmastoseminaari 16.3.2016 TAUSTA - Ilmanvaihtoäänet Ilmanvaihdon
LisätiedotKOETUN SISÄYMPÄRISTÖN JA TYÖTILOJEN
KOETUN SISÄYMPÄRISTÖN JA TYÖTILOJEN TOIMIVUUDEN YHTEYS TYÖYMPÄRISTÖ- TYYTYVÄISYYTEEN AVOTOIMISTOISSA Annu Haapakangas, Valtteri Hongisto & Hannu Koskela Työterveyslaitos 13.3.2013 Haapakangas ym. 0 Tausta
LisätiedotTOIMISTOJEN KOETUT ÄÄNIOLOSUHTEET - KYSELYTUTKIMUSTEN YHTEENVETO. Annu Haapakangas, Riikka Helenius, Esko Keskinen* ja Valtteri Hongisto
- KYSELYTUTKIMUSTEN YHTEENVETO Annu Haapakangas, Riikka Helenius, Esko Keskinen ja Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, Sisäympäristölaboratorio Turun yliopisto, psykologian laitos Lemminkäisenkatu 14-18
LisätiedotHuoneakustiikan yhteys koettuun meluun avotoimistoissa
Huoneakustiikan yhteys koettuun meluun avotoimistoissa Annu Haapakangas 1,2, Valtteri Hongisto 1,2, Mervi Eerola 3 ja Tuomas Kuusisto 3 1 Työterveyslaitos, 2 Turun ammattikorkeakoulu, 3 Turun yliopisto
LisätiedotAVOTOIMISTON ILMANVAIHDON, HUONEAKUSTIIKAN, LÄMPÖTILAN JA SISUSTUKSEN SÄVYN VAIKUTUS TYÖSUORIUTUMISEEN JA HYVINVOINTIIN - LABORATORIOTUTKIMUS
AVOTOIMISTON ILMANVAIHDON, HUONEAKUSTIIKAN, LÄMPÖTILAN JA SISUSTUKSEN SÄVYN VAIKUTUS TYÖSUORIUTUMISEEN JA HYVINVOINTIIN - LABORATORIOTUTKIMUS Valtteri Hongisto, Annu Haapakangas, Johanna Varjo, Henna Maula,
LisätiedotAVOTOIMISTOAKUSTIIKAN MITTAUS JA MALLINNUS. Jukka Keränen, Petra Virjonen, Valtteri Hongisto
AVOTOIMISTOAKUSTIIKAN MITTAUS JA MALLINNUS Jukka Keränen, Petra Virjonen, Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, Sisäympäristölaboratorio Lemminkäisenkatu 14-18 B, 20520 TURKU jukka.keranen@ttl.fi 1 JOHDANTO
LisätiedotTOIMISTOJEN ILMANVAIHDON JA LÄMPÖOLOSUHTEIDEN MALLINTAMINEN SUHTEESSA TUOTTAVUUTEEN
TOIMISTOJEN ILMANVAIHDON JA LÄMPÖOLOSUHTEIDEN MALLINTAMINEN SUHTEESSA TUOTTAVUUTEEN Samy Clinchard, Salvatore della Vecchia, Rick Aller, Ulla Haverinen-Shaughnessy Sisäilmastoseminaari 15.3.2018 TAUSTAA
LisätiedotValtteri Hongisto, Annu Haapakangas, Niina Venetjoki, Miia Haka*, Esko Keskinen*
TOIMISTOMELUN VAIKUTUS TYÖSTÄ SUORIUTUMISEEN LABORATORIOTUTKIMUS JA YLEINEN MALLI Valtteri Hongisto, Annu Haapakangas, Niina Venetjoki, Miia Haka*, Esko Keskinen* Työterveyslaitos, sisäympäristölaboratorio
LisätiedotLämpöolojen pysyvyys matalaenergia- ja verrokkipientaloissa
Hyvinvointia työstä Lämpöolojen pysyvyys matalaenergia- ja verrokkipientaloissa Erkki Kähkönen, Kari Salmi, Rauno Holopainen, Pertti Pasanen ja Kari Reijula Työterveyslaitos Itä-Suomen yliopisto Tutkimusosapuolet
LisätiedotTurun ammattikorkeakoulu, sisäympäristön tutkimusryhmä Lemminkäisenkatu B Turku
Valtteri Hongisto 1,2, Annu Haapakangas 1,2, David Oliva 1,2 1 Työterveyslaitos 2 Turun ammattikorkeakoulu, sisäympäristön tutkimusryhmä Lemminkäisenkatu 14-18 B 20520 Turku etunimi.sukunimi@turkuamk.fi
LisätiedotKorkean lämpötilan vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen toimistoympäristössä - laboratoriotutkimus
Korkean lämpötilan vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen toimistoympäristössä - laboratoriotutkimus Lauri Östman, Annu Haapakangas, Henna Häggblom, Valtteri Hongisto, Vesa Koskinen, David Oliva,
LisätiedotAvotoimistoakustiikan mittaus ja mallinnus
Rakenteiden Mekaniikka Vol. 41, Nro 1, 2008, s. 66 73 Avotoimistoakustiikan mittaus ja mallinnus Jukka Keränen, Petra Virjonen ja Valtteri Hongisto Tiivistelmä. Tutkimusten mukaan häiritsevin melunlähde
LisätiedotValaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana. 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.
Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.fi Kyselyn toteutus Kyselymenetelmällä pyrittiin tutkimaan työntekijöiden
LisätiedotLiikkuvat lapset tarkkaavaisempia
Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia Heidi J. Syväoja 1, 2, Tuija H. Tammelin 1, Timo Ahonen 2, Anna Kankaanpää 1, Marko T. Kantomaa 1,3. The Associations of Objectively Measured Physical Activity and Sedentary
LisätiedotTYÖPISTEKOKONAISUUKSIEN JA PUHELINKOPPIEN ÄÄNENVAIMENNUKSEN UUSI MITTAUSMENETELMÄ
TYÖPISTEKOKONAISUUKSIEN JA PUHELINKOPPIEN ÄÄNENVAIMENNUKSEN UUSI MITTAUSMENETELMÄ Jarkko Hakala, Jukka Keränen, Petra Virjonen, Valtteri Hongisto Turun ammattikorkeakoulu, sisäympäristö Lemminkäisenkatu
LisätiedotTieliikennemelun taajuusjakauman vaikutus unen laatuun
Tieliikennemelun taajuusjakauman vaikutus unen laatuun Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, työskentelyoikeus Turun ammattikorkeakoulu, tutkimusryhmän vetäjä Turun yliopisto, ympäristöpsykologian dosentti
LisätiedotMelun vaikutukset asuinkerrostaloissa
Melun vaikutukset asuinkerrostaloissa Valtteri Hongisto, Maria Mäkilä, Annu Haapakangas, Mikko Kylliäinen ja Jukka Hyönä +358405851888 valtteri.hongisto@ttl.fi Sisäilmastoseminaari 13.3.2014 Helsinki Rakennusten
LisätiedotAVOTOIMISTOJEN ÄÄNIOLOSUHTEIDEN VAIKUTUKSET KOGNITIIVISEEN SUORIUTUMISEEN JA KOETTUUN HÄIRITSEVYYTEEN
AVOTOIMISTOJEN ÄÄNIOLOSUHTEIDEN VAIKUTUKSET KOGNITIIVISEEN SUORIUTUMISEEN JA KOETTUUN HÄIRITSEVYYTEEN Annu Turun ammattikorkeakoulu Sepänkatu 1 20700 TURKU annu.haapakangas@turkuamk.fi Tiivistelmä Tämä
Lisätiedotsuunnittelunäkökohtia
Avotoimiston ilmastoinnin suunnittelunäkökohtia Esa Sandberg, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Pori Hannu Koskela, Työterveyslaitos, Turku Sisäilmastoseminaari 13.03.2013, Helsinki Satakunnan ammattikorkeakoulu
LisätiedotAVOTOIMISTON SISÄYMPÄRISTÖN PARANTAMISEN VAIKUTUKSET TOIMISTOTYYTYVÄISYYTEEN
Sisäilmastoseminaari 2012 1 AVOTOIMISTON SISÄYMPÄRISTÖN PARANTAMISEN VAIKUTUKSET TOIMISTOTYYTYVÄISYYTEEN Valtteri Hongisto, Annu Haapakangas, Jukka Keränen, David Oliva, Hannu Koskela, Esa Sandberg*, Seija
LisätiedotTutkimusraportti Hiekkaharjun paloaseman sisäilman hiukkaspitoisuuksista
Tutkimusraportti Hiekkaharjun paloaseman sisäilman hiukkaspitoisuuksista sivu 1/6 Päiväys: 18.05.2006 Asiakas: Laatija: Vantaan kaupungin tilakeskus Kielotie 13 01300 VANTAA Yhteyshenkilö: Pekka Wallenius
LisätiedotTOIMISTOHUONEEN LÄMPÖOLOSUHTEET KONVEKTIO- JA SÄTEILYJÄÄHDYTYSJÄRJESTELMILLÄ
TOIMISTOHUONEEN LÄMPÖOLOSUHTEET KONVEKTIO- JA SÄTEILYJÄÄHDYTYSJÄRJESTELMILLÄ Panu Mustakallio (1, Risto Kosonen (1,2, Arsen Melikov (3, Zhecho Bolashikov (3, Kalin Kostov (3 1) Halton Oy 2) Aalto yliopisto
LisätiedotHUMAN & GREEN TOIMINTAMALLI SISÄYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISEEN
HUMAN & GREEN TOIMINTAMALLI SISÄYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISEEN Virpi Ruohomäki FT, erikoistutkija, projektipäällikkö Sisäilmastoseminaari, 11.3.2015, Helsinki Tutkimushankkeella menetelmiä, välineitä ja hyviä
LisätiedotAVOTOIMISTOJEN ILMASTOINTI, LÄMPÖOLOT JA ILMANLAATU TOTI-KENTTÄKOHTEISSA
Sisäilmastoseminaari 2012 1 AVOTOIMISTOJEN ILMASTOINTI, LÄMPÖOLOT JA ILMANLAATU TOTI-KENTTÄKOHTEISSA Hannu Koskela, Annu Haapakangas, Valtteri Hongisto, Henna Häggblom, Vesa Koskinen, Jarkko Heinonen*,
LisätiedotIhmisen yksilöllinen lämpöaistimus ja -viihtyvyys
Ihmisen yksilöllinen lämpöaistimus ja -viihtyvyys Evicures-hankeseminaari, 27.5.2015 Johtava tutkija Pekka Tuomaala Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sisältö Lämpöaistimuksen ja -viihtyvyyden tausta Miksi
LisätiedotAVOTOIMISTON HUONEAKUSTIIKKATUTKIMUS
TÄYSMITTAKAAVALABORATORIOSSA Jukka Keränen 1, Valtteri Hongisto 1, Jarkko Hakala 1 1 Työterveyslaitos, sisäympäristölaboratorio Lemminkäisenkatu 14-18 B 20520 TURKU jukka.keranen@ttl.fi, valtteri.hongisto@ttl.fi
LisätiedotKOKEMUKSET MONITILATOIMISTOSTA SEURANTATUTKIMUS KAHDELLA TYÖPAIKALLA
KOKEMUKSET MONITILATOIMISTOSTA SEURANTATUTKIMUS KAHDELLA TYÖPAIKALLA Annu Haapakangas, Valtteri Hongisto & Johanna Varjo Turun ammattikorkeakoulu annu.haapakangas@turkuamk.fi Sisäilmastoseminaari 16.3.2016,
LisätiedotHoitohenkilökunnan kokemukset sisäympäristöstä Tampereen yliopistosairaassa
Hoitohenkilökunnan kokemukset sisäympäristöstä Tampereen yliopistosairaassa Valtteri Hongisto 1, Riikka Helenius 2 ja Isto Nordback 3 1 Turun ammattikorkeakoulu, sisäympäristön tutkimusryhmä 2 Työterveyslaitos,
Lisätiedotlämpöviihtyvyys toimistohuoneessa
Mitattu, mallinnettu ja koettu lämpöviihtyvyys toimistohuoneessa Miimu Airaksinen, Riikka Holopainen, Pekka Tuomaala, Jouko Piippo, Kalevi Piira, Mikko Saari, At Arto Antson, Risto Ruotsalainen, Anssi
LisätiedotTOIMISTOJEN UUDET AKUSTIIKKAMÄÄRÄYKSET
TOIMISTOJEN UUDET AKUSTIIKKAMÄÄRÄYKSET Valtteri Hongisto tutkimusryhmän vetäjä, yliopettaja, Turun ammattikorkeakoulu Oy meluntorjunnan dosentti, Aalto-yliopisto valtteri.hongisto@turkuamk.fi 040 5851
LisätiedotLämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa Työterveyslaitos www.ttl.fi Puhutaan Lämpötasapaino Kylmä ja työ Kuuma ja työ Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisen lämpötilat Ihminen on tasalämpöinen
LisätiedotAVO- JA KOPPIKONTTORIN ÄÄNIYMPÄRISTÖJEN SUBJEKTIIVINEN JA OBJEKTIIVINEN TARKASTELU
AVO- JA KOPPIKONTTORIN ÄÄNIYMPÄRISTÖJEN SUBJEKTIIVINEN JA OBJEKTIIVINEN TARKASTELU Riikka Helenius, Anu Kaarlela, Jaana Jokitulppo, Petra Larm, Jukka Keränen ja Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, Ilmastointi-
LisätiedotKäyttäjälähtöiset toimistotilat, tilaratkaisut, sisäympäristö ja tuottavuus
, tilaratkaisut, sisäympäristö ja tuottavuus TOTI-HANKKEEN LOPPURAPORTTI Valtteri Hongisto, Annu Haapakangas, Hannu Koskela, Jukka Keränen, Henna Maula, Riikka Helenius, Suvi Nenonen, Ursula Hyrkkänen,
LisätiedotAvotoimiston uusi akustisen suunnittelun menetelmä
Avotoimiston uusi akustisen suunnittelun menetelmä Valtteri Hongisto, Petra Virjonen, Jukka Keränen Työterveyslaitos, Sisäympäristölaboratorio, 20520 TURKU 1 Johdanto Kahden riippumattoman kyselytutkimuksen
LisätiedotKOETUN SISÄYMPÄRISTÖN JA TYÖTILOJEN TOIMIVUUDEN YHTEYS TYÖYMPÄRISTÖTYYTYVÄISYYTEEN AVOTOIMISTOISSA
Sisäilmastoseminaari 2013 123 KOETUN SISÄYMPÄRISTÖN JA TYÖTILOJEN TOIMIVUUDEN YHTEYS TYÖYMPÄRISTÖTYYTYVÄISYYTEEN AVOTOIMISTOISSA Annu Haapakangas, Valtteri Hongisto, Hannu Koskela Työterveyslaitos, Sisäympäristölaboratorio,
LisätiedotSERMIKORKEUDEN VAIKUTUS ILMAN VAIHTUVUUTEEN AVOTOIMISTON TYÖPISTEISSÄ
Sisäilmastoseminaari 2013 115 SERMIKORKEUDEN VAIKUTUS ILMAN VAIHTUVUUTEEN AVOTOIMISTON TYÖPISTEISSÄ Hannu Koskela 1, Henna Maula 1,Vesa Koskinen 1, Valtteri Hongisto 1, Esa Sandberg 2 1 Työterveyslaitos,
LisätiedotValtteri Hongisto, Annu Haapakangas, Riikka Helenius, David Oliva
ÄÄNIYMPÄRISTÖN PARANTAMISEN VAIKUTUS HOITOHENKILÖKUNNAN TYÖOLOSUHTEISIIN Valtteri Hongisto, Annu Haapakangas, Riikka Helenius, David Oliva Työterveyslaitos, sisäympäristölaboratorio Lemminkäisenkatu 4-8
LisätiedotDirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 30.11.2012
Tampereen teknillinen yliopisto Teknisen suunnittelun laitos Pentti Saarenrinne Tilaaja: DirAir Oy Kuoppakatu 4 1171 Riihimäki Mittausraportti: DirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 3.11.212
LisätiedotSynkronoitu luenta suomen rytmin tutkimuksessa
Synkronoitu luenta suomen rytmin tutkimuksessa Michael L. O Dell, Tommi Nieminen, Liisa Mustanoja Tampereen yliopisto, Jyväskylän yliopisto 26.2.2010, Mekrijärven tutkimusasema Synkronoitu luenta (Cummins)
LisätiedotIhmisten yksilöllisten lämpöaistimusten. vaikutukset talotekniikan suunnitteluun. Evicures, 21.1.2015
Ihmisten yksilöllisten lämpöaistimusten arviointi ja vaikutukset talotekniikan suunnitteluun Evicures, 21.1.2015 Johtava tutkija Pekka Tuomaala Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Ihmisen lämpöviihtyvyyden
LisätiedotMITÄ AVOTOIMISTOILLE NYKYÄÄN KUULUU JA PARANEEKO SE AKUSTIIKKA?
MITÄ AVOTOIMISTOILLE NYKYÄÄN KUULUU JA PARANEEKO SE AKUSTIIKKA? Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, sisäympäristölaboratorio, Turku 040 5851 888 valtteri.hongisto@ttl.fi TEHOKAS TYÖYMPÄRISTÖ - TOIMIVA
Lisätiedotr = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.
A. r = 0. n = Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. H 0 : Korrelaatiokerroin on nolla. H : Korrelaatiokerroin on nollasta poikkeava. Tarkastetaan oletukset: - Kirjoittavat väittävät
LisätiedotName of project, years, main financiers, total budget, number of researchers supervised.
1/17 Hongisto_CV_and_publications 07112017.docx CV 1 Full name and date Hongisto, Ossi Valtteri male 25 September 2017 2 Date and place of birth, nationality, current residence date and place of birth:
LisätiedotTUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas
TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas JAKAUMAN MUOTO Vinous, skew (g 1, γ 1 ) Kertoo jakauman symmetrisyydestä Vertailuarvona on nolla, joka vastaa symmetristä jakaumaa (mm. normaalijakauma)
Lisätiedotvaikutus kognitiiviseen suoriutumiseen ja viihtyvyyteen - laboratoriotutkimus
Avotoimiston sisäympäristön ja sisustuksen vaikutus kognitiiviseen suoriutumiseen ja viihtyvyyteen - laboratoriotutkimus Tietoa työstä Johanna Varjo Valtteri Hongisto Annu Haapakangas Henna Maula Jukka
LisätiedotToimiston ääniolosuhteiden hallinta
Toimiston ääniolosuhteiden hallinta 25.8.2006 Valtteri Hongisto 040 5851 888 valtteri.hongisto@ttl.fi Melun häiritsevyyden syntyminen MELU IHMINEN SEURAUS Tilannetekijät työtehtävän tyyppi, keskittymistarve,
LisätiedotKliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää?
Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää? Riittävä tutkimuksen otoskoko ja tulos Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tutkimuksen
LisätiedotVÄSYNEIDEN KULJETTAJIEN AJOKYVYN TESTAAMINEN: Pilottitutkimuksia maantiellä ja laboratoriossa
VÄSYNEIDEN KULJETTAJIEN AJOKYVYN TESTAAMINEN: Pilottitutkimuksia maantiellä ja laboratoriossa Markku Kilpeläinen, Igor Radun & Heikki Summala Psykologian laitos, liikennepsykologia Taustaa Kehittyneissä
LisätiedotAVOTOIMISTON SISÄYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISEN VAIKUTUS TYÖHYVINVOINTIIN PUHELINPALVELUKESKUKSESSA
Sisäilmastoseminaari 2012 1 AVOTOIMISTON SISÄYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISEN VAIKUTUS TYÖHYVINVOINTIIN PUHELINPALVELUKESKUKSESSA Valtteri Hongisto, Annu Haapakangas, Riikka Helenius, Jukka Keränen, David Oliva,
LisätiedotSisäilmastoluokituksen päivitys 2017 luonnos
Sisäilmastoluokituksen päivitys 2017 luonnos 30.5.2017 Jorma Säteri ja Mervi Ahola. Laatua kolmessa luokassa S1 Yksilöllinen sisäilmasto S2 Hyvä sisäilmasto S3 Tyydyttävä sisäilmasto määräysten edellyttämä
LisätiedotKahden laboratorion mittaustulosten vertailu
TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,
LisätiedotMelu (buller, noise)
Melu (buller, noise) Melu on ääntä, joka on ei toivottua ja häiritsevää muuttaa elintoimintoja vaurioittaa kudoksia Melu ei ole akustisesti määriteltävissä, Melua ei ole ilman ihmistä Tapani Jauhiainen
LisätiedotKaavakokoelma, testikaaviot ja jakaumataulukot liitteinä. Ei omia taulukoita! Laskin sallittu.
Ka6710000 TILASTOLLISEN ANALYYSIN PERUSTEET 2. VÄLIKOE 9.5.2007 / Anssi Tarkiainen Kaavakokoelma, testikaaviot ja jakaumataulukot liitteinä. Ei omia taulukoita! Laskin sallittu. Tehtävä 1. a) Gallupissa
LisätiedotAKUSTISEN ABSORPTIOSUHTEEN MÄÄRITYS LABORATORIOSSA
Marko Ståhlstedt Kauppakuja 2 21200 Raisio AKUSTISEN ABSORPTIOSUHTEEN MÄÄRITYS LABORATORIOSSA Yleistä Näyte Tilaaja:, Marko Ståhlstedt, 4.10.2007. Toimituspäivä: 10.10.2007. Näytteen asensi: Jarkko Hakala/TTL.
LisätiedotASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen
ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman
LisätiedotKojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto
Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Mittalaitteiden staattiset ominaisuudet Mittalaitteita kuvaavat tunnusluvut voidaan jakaa kahteen luokkaan Staattisiin
LisätiedotExperiment on psychophysiological responses in an economic game (valmiin työn esittely) Juulia Happonen
Experiment on psychophysiological responses in an economic game (valmiin työn esittely) Juulia Happonen 13.01.2014 Ohjaaja: DI Ilkka Leppänen Valvoja: Prof. Raimo P. Hämäläinen Työn saa tallentaa ja julkistaa
LisätiedotTyön imun yhteys sykemuuttujiin. Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen
Työn imun yhteys sykemuuttujiin Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen Työn imu (Work Engagement) Wilmar Schaufeli ja Arnold Bakker ovat kehittäneet work engagement -käsitteen vuosituhannen
LisätiedotE-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.)
E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.) SeAMK:n Kirjasto- ja tietopalvelun opiskelijoiden syyskuussa 2010 tekemän E-kirjakyselyn tuloksia TAUSTATIETOJA Kyselytutkimus
LisätiedotTurun ammattikorkeakoulu, sisäympäristön tutkimusryhmä Lemminkäisenkatu B Turku
ASUNTOON KUULUVAN KAPEAKAISTAISEN MELUN SANKTIOINTI - LABORATORIOTUTKIMUS David Oliva, Valtteri Hongisto Turun ammattikorkeakoulu, sisäympäristön tutkimusryhmä Lemminkäisenkatu - B 5 Turku etunimi.sukunimi@turkuamk.fi
LisätiedotMUUTTO HUONETOIMISTOSTA AVOTOIMISTOON MITEN 1 JOHDANTO TYÖRAUHALLE JA YHTEISTYÖLLE KÄVI? Valtteri Hongisto ja Riikka Helenius
MUUTTO HUONETOIMISTOSTA AVOTOIMISTOON MITEN TYÖRAUHALLE JA YHTEISTYÖLLE KÄVI? Valtteri Hongisto ja Riikka Helenius 1 Työterveyslaitos Lemminkäisenkatu 14-18 B 20520 Turku valtteri.hongisto@ttl.fi Tiivistelmä
LisätiedotKasvatustieteellinen tiedekunta 11/12/
TUTKINTOTYYTYVÄISYYS TYÖURAN NÄKÖKULMASTA YLIOPISTO-OPINTOJEN KEHITTÄMÄT VALMIUDET SUHTEESSA TYÖELÄMÄN TARPEISIIN Tarja Tuononen, KM, tohtorikoulutettava, Yliopistopedagogiikan keskus (HYPE) Tuukka Kangas,
LisätiedotSALUTOGENIC AND HUMAN-CENTRED WORKPLACE DESIGN
SALUTOGENIC AND HUMAN-CENTRED WORKPLACE DESIGN Virpi Ruohomäki, PhD, Senior Reseacher Virpi.ruohomaki@ttl.fi Content 1. Workspaces promoting well-being 2. Salutogenic approach 3. Dimensions of workspaces
LisätiedotTutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit
Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten
Lisätiedot... J O T T A N T A R T T I S T E H R Ä. Jorma Säteri. Toiminnanjohtaja, Sisäilmayhdistys ry
... J O T T A N T A R T T I S T E H R Ä Jorma Säteri Toiminnanjohtaja, Sisäilmayhdistys ry Dipl.ins. (TKK/LVI-tekniikka) 1989 Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja vuodesta 1998 Lehtori ja Talotekniikan
LisätiedotOHJ-7600 Ihminen ja tekniikka -seminaari, 4 op Käyttäjäkokemuksen kvantitatiivinen analyysi. Luento 3
OHJ-7600 Ihminen ja tekniikka -seminaari, 4 op Käyttäjäkokemuksen kvantitatiivinen analyysi Luento 3 Tutkimussuunnitelman rakenne-ehdotus Otsikko 1. Motivaatio/tausta 2. Tutkimusaihe/ -tavoitteet ja kysymykset
LisätiedotJukka Keränen, Petra Larm, Riikka Helenius, Jarkko Hakala, Valtteri Hongisto
AVOTOIMISTOTYÖPISTEIDEN VÄLINEN AKUSTIIKKA - LABORATORIOTUTKIMUS Jukka Keränen, Petra Larm, Riikka Helenius, Jarkko Hakala, Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, Ilmastointi- ja akustiikkalaboratorio Lemminkäisenkatu
LisätiedotKilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.
Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite
LisätiedotSisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa
Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa Dos. Ulla Haverinen-Shaughnessy, FM Mari Turunen ja Maria Pekkonen, FT Liuliu Du DI Virpi Leivo ja Anu Aaltonen, TkT Mihkel Kiviste Prof. Dainius
LisätiedotTilastotieteen jatkokurssi syksy 2003 Välikoe 2 11.12.2003
Nimi Opiskelijanumero Tilastotieteen jatkokurssi syksy 2003 Välikoe 2 11.12.2003 Normaalisti jakautuneiden yhdistyksessä on useita tuhansia jäseniä. Yhdistyksen sääntöjen mukaan sääntöihin tehtävää muutosta
LisätiedotMitä on näyttö vaikuttavuudesta. Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Mitä on näyttö vaikuttavuudesta Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sidonnaisuudet Päätoimi Suomalaisessa Lääkäriseurassa Duodecimissa Suomen ASH ry hallitus Tieteellinen näyttö Perustana
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos
Hyvinvointia työstä Mitatut ja koetut sisäilmaolosuhteet matalaenergiataloissa ja perinteisissä pientaloissa Kari Salmi, Rauno Holopainen, Erkki Kähkönen, Pertti Pasanen, Antti Viitanen, Samuel Hartikainen
LisätiedotSisäilmastoluokituksen päivitys 2017 luonnos
Sisäilmastoluokituksen päivitys 2017 luonnos 15.3.2017 Jorma Säteri ja Mervi Ahola. Laatua kolmessa luokassa S1 Yksilöllinen sisäilmasto Periaatteena S2+lämpöolojen yksilöllinen hallinta S2 Hyvä sisäilmasto
LisätiedotVTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD
VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Palomiehen älyvaate tukea toimintakykyyn ja tilannekuvaan Antti Väätänen, Jari Laarni, Pekka Tuomaala, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sirkka Rissanen, Työterveyslaitos
LisätiedotÄÄNTÄ VAHVISTAVAT OLOSUHDETEKIJÄT. Erkki Björk. Kuopion yliopisto PL 1627, 70211 Kuopion erkki.bjork@uku.fi 1 JOHDANTO
ÄÄNTÄ VAHVISTAVAT OLOSUHDETEKIJÄT Erkki Björk Kuopion yliopisto PL 1627, 7211 Kuopion erkki.bjork@uku.fi 1 JOHDANTO Melun vaimeneminen ulkoympäristössä riippuu sää- ja ympäristöolosuhteista. Tärkein ääntä
LisätiedotLATTIAPÄÄLLYSTEIDEN ASKELÄÄNITASOLUKUJEN MITTAUS
1 sivu 1 (4) Turku 2.11.29 Rakennusakustiikka Lausunto PR-R1434-1 Karitma Oy Jari Niemelä Sorvaajankatu 15 8 Helsinki Lattiapäällystevertailu LATTIAPÄÄLLYSTEIDEN ASKELÄÄNITASOLUKUJEN MITTAUS MITTAUKSET
Lisätiedot3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ
Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University
LisätiedotMove! laadun varmistus arvioinnissa. Marjo Rinne, TtT, erikoistutkija UKK instituutti, Tampere
Move! laadun varmistus arvioinnissa Marjo Rinne, TtT, erikoistutkija UKK instituutti, Tampere Fyysisen toimintakyvyn mittaaminen Tarkoituksena tuottaa luotettavaa tietoa mm. fyysisestä suorituskyvystä
LisätiedotYMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI
Ympäristömelu Raportti PR3231 Y01 Sivu 1 (11) Plaana Oy Jorma Hämäläinen Turku 16.8.2014 YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Mittaus 14.6.2014 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu
LisätiedotMelun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla
Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Irja Korhonen Ylilääkäri, Työterveys Aalto Lähteet: Suomen Lääkärilehti 36/2012 v sk 67 sivut 2445 2450b; Carter & Beh 1989; Miedema 2007; 3T Työturvallisuus
LisätiedotAVOTOIMISTON ILMASTOINNIN SUUNNITTELUNÄKÖKOHTIA
Sisäilmastoseminaari 2013 85 AVOTOIMISTON ILMASTOINNIN SUUNNITTELUNÄKÖKOHTIA Esa Sandberg 1, Hannu Koskela 2 1 Satakunnan ammattikorkeakoulu, Pori 2 Työterveyslaitos, Turku TIIVISTELMÄ Avotoimistojen tilatehokkuuden
LisätiedotVideotoisto Nexus 7 tableteilla: Android 4.4 KitKat selvästi edellistä versiota heikompi
Videotoisto Nexus 7 tableteilla: Android 4.4 KitKat selvästi edellistä versiota heikompi - Android 4.3 Jelly Bean ja 4.4 Kitkat käyttöjärjestelmien videotoiston suorituskyvyn vertailu Nexus 7 tabletilla
LisätiedotLOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012
LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 JOHANNA MEHTÄLÄ 2014 TARKKAILUN PERUSTA Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalaston elohopeapitoisuuksien tarkkailu perustuu
LisätiedotHyvinvointia työstä
Hyvinvointia työstä www.ttl.fi/sujuva Julkaistu 11.05.2015 1 Inhimilliset virheet ja niiden vähentäminen työpaikoilla Sujuvaa työtä, vähemmän virheitä -tutkimushankkeen tuloksia Vuokko Puro, Henriikka
LisätiedotSISÄILMASTO- JA ENERGIATEHOKKUUS- TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN, VALVONTA JA TODENTAMINEN
SISÄILMASTO- JA ENERGIATEHOKKUUS- TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN, VALVONTA JA TODENTAMINEN Jarek Kurnitski Dosentti, TkT TKK LVI-tekniikka 5.3.2008 Sisäilmasto- 1 seminaari Sisäilmastoluokka vs. energialuokka
Lisätiedot