Helmi-maaliskuun 2015 aikana tehdyt sisäilmastokyselyt

Transkriptio

1 1 Helmi-maaliskuun 2015 aikana tehdyt sisäilmastokyselyt Yleistä Kirkkokadun koululla on toteutettu vuosina 2012 ja 2013 sisäilmastokyselyt tilojen käyttäjien kokemien sisäilmasto-olosuhteiden kartoittamiseksi. Vastaavanlainen kysely oli päätetty toteuttaa tänä vuonna samalla tavalla ja samana vuoden ajankohtana kuin aikaisemmin tehdyt kyselyt vertailtavuuden vuoksi. Kirkkokadun koulun (kivi- ja puukoulu) henkilöstölle toteutettiin sisäilmastokysely välisenä aikana Sisäilmatalo Kärki Oy:n toimesta. Kyselyn saate ja vastauslomakelinkki toimitettiin työntekijöille sähköpostilla. Samaan aikaan Tuula Putus toteutti oman oirekyselyn koulun oppilaille. Putus jatkoi kyselynsä vastausaikaa huhtikuun puoleen väliin saakka. Oppilaiden vastauslomakelinkki toimitettiin huoltajien sähköpostiin. Niille huoltajille, kenellä ei ollut sähköpostiosoitetta, kysely olisi pitänyt mennä samanaikaisesti ns. maapostiosoite. Näiden oppilaiden osalta kyselylomake postitettiin jälkikäteen ja heidän vastausaika kyselyyn on Jälkikäteen lähetetyt vastaukset analysoidaan ja huomioidaan, kun arvioidaan koulujen tämän hetken sisäilman laatua ja kokonaisuutta korjauksista tähän päivään (tulkinnassa pääpaino on koettujen olosuhdehaitoissa ja sanallisessa palautteessa). Henkilökunnan sisäilmastokyselyt Vuosina 2015 ja 2013 Kirkkokadun koulun (puu- ja kivikoulu) henkilökunnalle tehtyjen sisäilmastokyselyiden tulosten kooste ja vertailu Henkilökunnan sisäilmastokysely 2015 Henkilökunnan sisäilmastokysely 2013 Kysely toteutettiin Vastauksia 40 kpl, vastausprosentti oli 60 % työntekijöistä 3 % tupakoi päivittäin astmaa (22 %) enemmän kuin väestöllä keskimäärin (8 %) allergista nuhaa (48 %) esiintyy hieman enemmän kuin väestöllä keskimäärin (38 %) Kysely toteutettiin Vastauksia 30 kpl, vastausprosentti oli 47 %. työntekijöistä 0 % tupakoi päivittäin astmaa (20 %) enemmän kuin väestöllä keskimäärin (8 %) allergista nuhaa (43 %) esiintyy hieman enemmän kuin väestöllä keskimäärin (38 %) Työympäristötekijät Työntekijöiden kokemat ympäristö- ja olosuhdehaitat kysyttiin viimeisen 3 kuukauden ajalta. Työympäristötekijät Työntekijöiden kokemat ympäristö- ja olosuhdehaitat kysyttiin viimeisen 3 kuukauden ajalta.

2 2 Kivikoulun työntekijät kokevat vertailutasoa enemmän viikoittaista työympäristöhaittaa: riittämättömästä ilmanvaihdosta (48 %) tunkkaisesta ilmasta (48 %) melusta (36 %) kuivasta ilmasta (36 %) Puukoulun työntekijät kokevat vertailutasoa enemmän viikoittaista työympäristöhaittaa: riittämättömästä ilmanvaihdosta (43 %) tunkkaisesta (huonosta) ilmasta (43 %) melusta (71 %) liian matalasta lämpötilasta (29 %) vaihtelevasta lämpötilasta (21 %) vedosta (36 %) havaittavasta pölystä/liasta (36 %) Työympäristöön liittyvät oireet Työympäristöön liittyvien oireiden esiintyvyyttä kysyttiin viimeisen 3 kuukauden ajalta. Kivikoulun työntekijät kokevat vertailutasoa enemmän viikoittaista työympäristöhaittaa: liian korkeasta huonelämpötilasta (24 %) vaihtelevasta huonelämpötilasta (18 %) homeen tai maakellarin hajusta (18 %) Puukoulun työntekijät kokevat vertailutasoa enemmän viikoittaista työympäristöhaittaa: riittämättömästä ilmanvaihdosta (62 %) tunkkaisesta (huonosta) ilmasta (54 %) melusta (46 %) liian korkeasta huonelämpötilasta (31 %) kuivasta ilmasta (38 %) tupakansavusta (8 %) heikosta valaistuksesta tai häikäisystä (15 %) havaittavasta pölystä tai liasta (31 %) vedosta (23 %) Työympäristöön liittyvät oireet Työympäristöön liittyvien oireiden esiintyvyyttä kysyttiin viimeisen 3 kuukauden ajalta. Viikoittain työhön liittyvistä oireista kivikoulun vastaajilla esiintyi vertailutasoa enemmän: väsymystä (21 %) päänsärkyä (10 %) pään tuntumista raskaalta (14 %) Muut oireet jäivät alle toimistotyyppisistä työympäristöistä kerätyn vertailutason. Viikoittain työhön liittyvistä oireista kivikoulun vastaajilla esiintyi vertailutasoa enemmän: käheyttä/kurkun kuivuutta (27 %) nenän ärtymistä (22 %) silmien ärtymistä (30 %) kasvojen ihon kuivuutta/punoitusta (13 %) Muut oireet jäivät alle toimistotyyppisistä työympäristöistä kerätyn vertailutason. Viikoittain työhön liittyvistä oireista puukoulun vastaajilla esiintyi vertailutasoa enemmän: nenän ärtymistä (23 %) silmien ärtymistä (31 %) nivelsärkyä tai jäykkyyttä (7 %) keskittymisvaikeutta (4 %) päänsärkyä (14 %) pään tuntumista raskaalta (24 %) Viikoittain työhön liittyvistä oireista puukoulun vastaajilla esiintyi vertailutasoa enemmän: käheyttä/kurkun kuivuutta (23 %) lihaskipua, nivelsärkyä tai jäykkyyttä (14 %) keskittymisvaikeutta (10 %) päänsärkyä (34 %) pään tuntumista raskaalta (11 %) väsymystä (35 %)

3 3 väsymystä (21 %) Muut oireet jäivät alle toimistotyyppisistä työympäristöistä kerätyn vertailutason. Kivikoulun vastanneista 52 % ja puukoulun vastanneista 71 % ilmoitti oireiden häviävän, kun he ovat pidemmän aikaa pois työpaikalta. Sisäilman laadulle kouluarvosanan 7. Sanallinen palaute Kivikoulu: työntekijät antoivat eniten palautetta riittämättömästä ja puutteellisesta ilmanvaihdosta sekä tilojen tunkkaisuudesta. Maakellarimaisesta hajuja oli aistittu kellarikerroksen käytävillä ja luokassa 021. Ongelmallisimmiksi tiloiksi nostettiin luokat 021, 209, 215, 305, 306, 308, rehtorin työhuone ja kirjasto. Puukoulu: työntekijöiden sanallisessa palautteessa nostettiin eniten esille tilojen riittämätön ilmanvaihto, liian korkea lämpötila ja tilojen tunkkaisuus. Ongelmallisimmiksi tiloiksi koettiin 1. luokat, 2 luokat, pukuhuone, luokkatila 114 ja 122, 3. luokka, 6. luokka, tekstiilityönluokka, resurssiopettajanhuone ja opettajanhuone. kuumetta tai vilunväreitä (5 %) käsien kuivuutta/punoitusta (21 %) Muut oireet jäivät alle toimistotyyppisistä työympäristöistä kerätyn vertailutason. Kivikoulun vastanneista 76 % ja puukoulun vastanneista 69 % ilmoitti oireiden häviävän, kun he ovat pidemmän aikaa pois työpaikalta. Sisäilman laadulle kouluarvosanan 7. Sanallinen palaute kivikoulun ja puukoulun henkilöstö antoi eniten palautetta riittämättömästä ilmanvaihdosta ja tunkkaisesta ilmasta sekä peruskorjauksen epäonnistumisesta. Lisäksi siivouksen tasossa koetaan puutteita molempien koulujen osalta. Kivikoulun ongelmallisimmiksi tiloiksi nostettiin seuraavat tilat: Luokat 021, 209, 207, 205, 306, ATK-luokka, kirjasto, hallintokäytävä, liikuntasali (alasali) ja kellarin käytävätilat. Puukoulun ongelmallisimmiksi tiloiksi nostettiin seuraavat tilat: Luokat 1., 2., 3., 4. ja 6. sekä opettajanhuone ja tekstiilityönluokka. Annettuja parannusehdotuksia sisäilman laadun suhteen: ilmanvaihdon säätäminen ja tehostaminen sälekaihtimia ikkunoihin, jottei aurinko pääse lämmittämään luokkia tukalan kuumiksi lämmityspattereihin termostaatteja, joita oppilaat eivät pääsisi vääntelemään (mm. kivikoululle vähemmän lämpöä talvella). Siivouksen tasoon pyydettiin myös kiinnittämään huomiota Kivikoulun vastaajista 52 % kokee sisäilman laadun parantuneen huomattavasti tai hieman ja 24 % vastaajista kokee sisäilman laadun pysyneen samana. (24 % vastaajista oli työskennellyt tiloissa alle 2 vuotta.) ---

4 4 Puukoulun vastaajista 36 % kokee sisäilman laadun parantuneen huomattavasti tai hieman ja 21,4 % vastaajista kokee sisäilman laadun pysyneen samana. 21,4 % vastaajista kokee sisäilman laadun heikentyneen hieman tai huomattavasti viimeisen kahden vuoden aikana. (21,4 % vastaajista oli työskennellyt tiloissa alle 2 vuotta.) Kaupungin sisäilmaongelmien käsittelyprosessi sai vastaajilta kouluarvosanaksi 7,4. Sanallisessa palautteessa kerrottiin, että oli saatu asiallista tietoa ja tiedotussivustoa pidettiin hyvänä. --- Huomiot Kivikoulun ja puukoulun työympäristö ja olosuhdehaitat sekä työperäinen oireilu sekä annettu sanallinen palaute viittaavat edelleen ilmanvaihto-ongelmiin ja osittain tilojen sisäilmaongelmiin, vaikka tehdyillä korjaustoimenpiteillä näyttää kuitenkin olleen vaikutusta koettuun sisäilman laatuun ja työperäisen oireilun vähentymiseen verrattaessa nyt saatuja tuloksia aiemmin tehtyjen kyselyjen tuloksiin. Kyselytulosten perusteella henkilöstö kokee sisäilman laadun parantuneen selkeämmin kivikoulun puolella. Puukoulun puolella koettiin osittain (hieman tai huomattavasti) myös heikentymistä. Huomiot Vuonna 2012 tehdyssä kyselyssä Kirkkokadun koulun henkilöstön työperäiset oireet olivat pääosin samankaltaiset kuin vuonna 2013 seurantakyselyssä. Vuonna 2012 henkilöstön työperäiset oireet olivat ärsytysoireita (silmät, ylähengitystiet) sekä väsymystä, päänsärkyä ja pään tuntumista raskaalta. Vuoden 2012 sisäilmastokyselystä poiketen kuumetta ja vilunväreitä ei esiintynyt enää seurantakyselyssä yli annetun vertailutason. Kivikoulun ja puukoulun työympäristö ja olosuhdehaitat sekä työperäinen oireilu sekä annettu sanallinen palaute viittaavat tilojen sisäilmaongelmiin. Ongelmalliseksi koetut tilat eivät juurikaan poikkea kyselyissä 2012 ja Ongelmalliset tilat ovat pitkälti samoja kuin mitkä aiemmissa tutkimuksissa sekä kyselyissä on saatu esille.

5 5 Oppilaiden oirekyselyt Vuosina 2015 ja 2013 Kirkkokadun koulun (puu- ja kivikoulu) oppilaille tehtyjen oirekyselyiden tulosten kooste ja vertailu Oppilaiden oirekysely 2015 Oppilaiden oirekysely 2013 Kysely toteutettiin 18.2 huhtikuu 2015 vastaajia 105 kpl Kyselyssä oli erittäin vähän osallistujia 7-8 ja vuotiaiden joukossa. Sen sijaan yläasteikäiset vuotiaat olivat paremmin edustettuna. 57,43 % osallistuneista oli poikia. vastanneista puukoulussa noin 30 % ja 70 % kivikoulussa Kyselyn tulokset on saatu Putukselta , tämä kooste pohjautuu saatuihin tuloksiin. Myöhemmin lähetetyt paperikyselyt 84 vanhemmalle, näiden tulokset huomioidaan myöhemmin Reilulla puolella (55 %) vastanneista ei terveydentila ole muuttunut tässä koulussa aikaisempaan verrattuna. Noin kolmannekselle terveydentila on huonontunut joko jonkin verran (19,42 %) tai selvästi (12,62 %). 3,88 %:lla lapsella terveydentila on kohentunut jonkin verran. Terveydentila on huonontunut noin 30 %:lla sekä puu- että kivikoulussa. Kysely toteutettiin 13.2 huhtikuu 2013 vastaajia oli 172 kpl Noin 120 vanhemmalle lähetettiin paperinen lomake Kyselyyn osallistuneiden lasten ja nuorten ikä oli 7-16 vuotta ja 56 % osallistuneista oli poikia. vastanneista puukoulussa noin 40 % ja 60 % kivikoulussa Vastanneista (50 %) ei terveydentila ole muuttunut tässä koulussa aikaisempaan verrattuna. Vastaajien arvion mukaan lapsen terveys on ko. koulua käydessä huonontunut joko jonkin verran (29,53 %) tai selvästi (8,29 %) yhteensä 38 %:lla. Vanhemman arvion mukaan noin 87 %:lla lapsen terveydentila oli joko hyvä tai erinomainen. Tyydyttäväksi terveytensä koki noin 10 % ja huonoksi vajaa 3 %. Kaikista vastanneista yli 80 %:lla terveydentila oli hyvä (28,16 %) tai erinomainen (56,31 %) Terveydentila oli tyydyttävä 15,53 %:lla. Kenenkään terveydentila ei ollut huono. Tyydyttäväksi terveydentilansa kokevia oli enemmän puukoulussa (22 %) kuin kivikoulussa (12 %), mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä.

6 6 Noin 11 % katsoo koulun sisäilman laadun parantuneen. Noin 5 % katsoo, että sisäilma on laadultaan heikentynyt ja noin 41 % ei ole havainnut muutoksia. Puukoulun oppilaista 9 % ja kivikoulun oppilaista 12 % katsoi koulun sisäilman laadun parantuneen korjausten ansiosta. 82 %:lla ei ole havaittu muutosta terveydentilassa korjausten vaikutuksesta. Kuudella vastaajalla (6,67 %) korjaukset ovat jonkin verran parantaneet oppilaan terveydentilaa. Kenenkään terveydentila ei ollut parantunut selvästi. Yhteensä 11 %:lla terveydentila oli heikentynyt korjausten vaikutuksesta, noin 8 %:lla jonkin verran ja 3 %:lla selvästi Syksy 2014: Infektioiden suhteen terveitä lapsia oli noin 30 % molemmissa koulurakennuksissa. Flunssia ja nuhakuumeita on sairastettu paljon, korvatulehduksia ja poskiontelotulehduksia on sairastettu noin kaksi kertaa enemmän kuin samanikäiset yleensä sairastavat. Muita infektiosairauksia oli ollut tavanomainen määrä. Korvatulehduksia raportoitiin vain kivikoulun puolelta (10 %) Keuhkoputkentulehdusta (2 %) ja keuhkokuumetta (2 %) sekä silmätulehdusta (6 %) oli vain kivikoulun oppilailla. --- Syksy 2012: Vain 20 % lapsista ilmoitti, ettei heillä ole ollut hengitystieinfektioita syyslukukauden aikana. Kuumeetonta flunssaa on sairastanut yli 80 % vastanneista ja nuhakuumetta 53 %. Luvut ovat tavanomaista korkeampia. Silmätulehduksia (9 %) oli tavallista enemmän. Kevät: Oppilaat olivat olleet jonkin verran terveempiä kevään 2013 aikana verrattuna syksyyn Nuhakuumeita oli edelleen ollut tavallista enemmän. Bakteeriperäisiä infektiosairauksia oli ollut lähes normaali määrä. Täysin terveenä 36 % oppilasta. Kuumeetonta flunssaa 69 %:lla ja nuhakuumetta oli 49 %:lla. Kevät 2015: kolmannes lapsista on ollut terveenä. Keväällä terveitä oli ollut 39 % kivikoulun ja 27 % puukoulun oppilaista. Flunssat ovat nyt olleet tavanomaisella tasolla ja vain nuhakuumetta ja kurkunpääntulehdusta on ollut tavanomaista enemmän. Nuhakuumetta oli ollut yli 40 %:lla sekä puu- että kivikoulun oppilailla. keväällä keuhkoputkentulehdusta (2 %) ja keuhkokuumetta (2 %) oli vain kivikoulun yksittäisillä oppilailla eikä lainkaan puukoulussa.

7 7 Infektioiden yhteydessä ilmenevät astmaoireet olivat tavanomaisella tasolla (12 % vaihtoehdot muutaman kerran ja lähes aina yhteen laskettuna). Infektion yhteydessä esiintyviä astmaoireita oli ollut enemmän puukoulun oppilailla (20 %) kuin kivikoulun vastaajilla (7 %). Puukoulun vastaajilla luku on tavanomaista suurempi. Noin 30 % oppilaista on talvikauden aikana käynyt lääkärin vastaanotolla joko kerran tai useamman kerran. Kahdella oppilaalla vastaanottokäyntejä oli 3-5 kertaa (puukoulun oppilaita). Kivikoulun vastaajista 23 % oli käynyt lääkärin vastaanotolla, kun vastaava luku puukoulun oppilailla oli 44 %. Ero ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevä. Vastaanottokäyntejä infektioiden vuoksi oli tehty vähän. Luku on samaa suuruusluokkaa kuin koululaisilla keskimäärin. Noin 20 vastaajalla oli ollut toistuvia vastaanottokäyntejä. Astmaoireita infektioiden yhteydessä oli 18 %:lla, mikä oli vain muutama %-yksikkö enemmän kuin lapsilla keskimäärin. Vastaanottokäyntejä infektioiden vuoksi oli tehty vähän. Luku on samaa suuruusluokkaa kuin koululaisilla keskimäärin. Noin 20 vastaajalla oli ollut toistuvia vastaanottokäyntejä. Noin 26 % oppilaista on talvikauden aikana käynyt lääkärin vastaanotolla joko kerran tai useamman kerran. Antibiootteja oli käyttänyt vajaa 20 oppilasta. Vajaa 20 oppilasta oli käyttänyt toistuvasti antibiootteja. Antibioottikuureja oli määrätty tavanomainen määrä, alle 20 %:lle oppilaista. Infektioiden vuoksi on ollut erittäin paljon poissaoloja ja ne jakautuivat hyvin tasaisesti molempiin tarkasteltaviin rakennuksiin. Valtaosa poissaoloista on ollut lyhytkestoisia, muutaman päinä kestäviä. Kuitenkin yli 20 %:lla vastaajista oli pitkäaikaisempia poissaoloja, 8-14 päivää ja 15 yli 25 päivää kestäneitä. Näiden poissaolojen osuus oli selvästi tavanomaista suurempi ja niitä esiintyi sekä puu- että kivikoulussa. Oireita on yli puolella vastanneista. Jos viikoittain tai päivittäin esiintyvät oireet otetaan huomioon tukkoisuutta (27 %), kurkkukipua (12 %), käheyttä (11 %), silmäoireita (8 %) ja yskää (10 %) on selvästi enemmän kuin vertailukouluissa samaikäisillä lapsilla. Yleisoireista väsymys (40 %) ja päänsärkyoireet (26 %), sekä ärtyneisyys (27 %) ja keskittymisvaikeudet (17 %) ylittävät selvästi vertailukoulujen arvot. Lähes kaikki oppilaat olivat olleet pois koulusta infektiosairauksien vuoksi talvella Osuus on tavanomaista korkeampi. Valtaosalla vastanneista poissaolot olivat lyhytkestoisia, mutta hiukan yli 10 vastaajalla oli pitkäaikaisia poissaoloja. 1-3 päivää 35,87 % 8-14 päivää 16,30 % päivää 3,80 % Syyskauden aikana tukkoisuutta (30 %), väsymystä (41 %) ja päänsärkyoireita (28 %) raportoitiin eniten. Luvut ovat kohtalaisella tasolla. Oireiden yhteys koulurakennuksessa oleskeluun oli selkein päänsäryn ja väsymyksen osalta. Myös osa hengitystie- ja ihooireista liittyi koulurakennuksessa oleskeluun. Kroonisista oireista tavallisimmat olivat päänsärky, nuhaoireet ja iho-oireet. Väsymystä ja päänsärkyä esiintyi tavanomaista selvästi enemmän molemmissa koulurakennuksissa. Käheyttä, silmäoireita, lihas- ja nivelkipuja sekä urtikariaa oli kivikoulussa enemmän kuin samanikäisillä oppilailla yleensä ja puukoulun vastaajilla.

8 8 Joka toisella vastaajalla oireilu liittyy koulurakennukseen. Selvimmin liittyy väsymys, päänsärky ja hengitystieoireet koulurakennuksessa oleskeluun. Luvut ovat selvästi suuremmat kuin vertailukouluissa. Kivikoulussa päänsärky ja väsymys liittyivät selvimmin koulurakennukseen. Joka kolmannella vastaajalla väsymys lievittyi muualla ja joka neljännellä vastaajalla päänsärkyä esiintyi koulurakennuksessa lievittyen muualla. Puukoulun oppilailla vatsavaivat yhdistyivät tilastollisesti merkitsevästi koulurakennukseen. Talvikauden aikana pitkäaikaista (yli kuukauden jatkunutta) tai usein toistuvaa / jatkuvaa oiretta ei ole ollut 65,35 % vastanneista. Usein toistuvaa tai jatkuvaa oireilua on yli kolmanneksella vastanneista. Tavallisin krooninen oire oli usein toistuva päänsärky (13 %). Lähes kaikki krooniset tai usein toistuvat oireet olivat yleisempiä puukoulussa kuin kivikoulun oppilailla. Yskän ja toistuvan kuumeen osalta ero oli tilastollisesti merkitsevä. ADHD:ta raportoidaan enemmän kuin suomalaisissa kouluissa keskimäärin. ADHD:ta oli puukoulun oppilaista 11 %:lla. Vastaajilla on astmaa (11 %) kaksi kertaa enemmän kuin samanikäisillä vertailuryhmillä keskimäärin. Allergista nuhaa (14 %) ja atooppista ekseemaa (10 %) on tavanomainen määrä. Allergista silmätulehdusta (5 %) on hiukan tavanomaista enemmän. Lääkkeiden käyttö on tavanomaista yleisempää. Jopa 40 % käyttää lääkkeitä tarvittaessa. Jatkuvasti käytettävien lääkkeiden osuus on linjassa lääkärin toteaman astman kanssa. Tarvittaessa nautittavien lääkkeiden käyttö oli yhtä yleistä sekä kivikoulussa ADHD ja oppimisvaikeudet olivat tavallista yleisempiä. Astmaa (8 %) on vain hiukan enemmän kuin väestössä keskimäärin ja saman verran kuin lapsilla viime vuosina keskimäärin. Muita allergiasairauksia oli tavanomainen määrä. Allergista nuhaa (8 %) ja atooppista ekseemaa (10 %) on tavanomainen määrä. Lääkkeitä käytti yli puolet vastanneista. Yli 40 % vastanneista käytti lääkkeitä tarvittaessa, mikä on 10 %-yksikköä enemmän kuin koululaisilla keskimäärin. Jaksottainen lääkitystä käyttävien osuus oli tavanomaisella tasolla ja vastasi astmaatikkojen osuutta.

9 9 että puukoulussa. Jaksoittain ja jatkuvasti käytettäviä lääkkeitä oli enemmän puu- kuin kivikoulun oppilailla. Jatkuvasti käytti lääkkeitä yhteensä 14 % puukoulun oppilaista. 67,96 %:lla on kotieläin. Kotieläinten pito on yhtä yleistä kuin muissakin suomalaisissa kouluaineistoissa. Puu- ja kivikoulun välillä ei todettu eroa. Kukaan oppilaista ei tupakoi säännöllisesti. Tupakointia on kokeillut noin kolme prosenttia, mikä on vähemmän kuin yläasteikäisillä keskimäärin. Kaikki tupakointia kokeilleet kävivät koulua kivikoulussa. Yli puolet vastaajista kokee haittaa tunkkaisuudesta ja riittämättömältä tuntuvasta ilmanvaihdosta. Joka kolmas vastaaja koki viikoittain tai useammin haittaa tunkkaisuudesta (33 %), huonosta ilmanvaihdosta (30 %). ja melusta. Epämukavat lämpöolot, kylmä lattia ja homeen haju olivat edelleen yleisiä sisäilmahaittoja. homeen haju (11 %) maakellarin haju (8 %) viemärin haju (9 %) melu (34 %) noin 70 %:lla on kotona kotieläimiä, mikä on enemmän kuin väestössä keskimäärin mutta samalla tasolla kuin koululaisten perheissä maaseutukunnissa ja taajamissa. Itse tupakoivien osuus oli vastaajien joukossa pieni. Noin 10 % on joko kokeillut tai polttaa itse. Viikoittain tai useammin havaittuja sisäilmahaittoja oli havaittu useimmin tunkkaisuuden (44 %) ja riittämättömältä tuntuvan ilmanvaihdon muodossa (40 %). Luvut olivat selvästi suuremmat kuin yläasteilla yleensä. Lämpöoloista valitettiin selvästi vähemmän. Homeen haju (21 %) maakellarin haju (16 %) viemärien haju (15 %) melu (34 %) pöly tai lika (20 %) pöly tai lika (15 %) Haittoja on havaittu omassa luokassa, käytävätiloissa, WC-tiloissa, kivikoulun voimistelu- ja ruokasalissa ja kivikoulun kellarissa. Joidenkin vastaajien mielestä ilmanpuhdistimien avulla saadaan raikkaampi ilma (puhdistimella jonkin verran raikkaampi ilma 17,71 %) Valtaosa vastaajista viihtyy koulussa hyvin (61 %) tai kohtalaisesti (33 %). Huonosti viihtyvien osuus on jonkin verran tavanomaista suurempi. Huonosti viihtyviä oli puukoulussa 3 % ja kivikoulussa 6 %. Haittoja oli havaittu eniten luokkatiloissa ja käytävillä, mutta myös voimistelusalissa, ruokasalissa, kirjastossa ja erikoisluokissa sekä kellarissa. Koulussa viihtyminen oli hyvällä tasolla sisäilmahaitoista huolimatta (60 % viihtyy koulussa hyvin ja 34 % kohtalaisesti) Huonosti viihtyvien osuus on 3,14 %

10 10 Unen määrä on valtaosalla lapsista riittävällä tasolla. 8 tuntia unta 38,83 % 9 tuntia unta 45,63 % Eniten TV:tä katsovia oli yläasteen oppilaissa. noin 2 tuntia 32,00 % Internetin käyttöaikaa on melko paljon, mutta valtaosa käyttää laitteita 1-3 tuntia päivässä. Nettiaika lisääntyy lapsen iän myötä. 2 tuntia 24,27 % 3 tuntia 16,50 % 5 tuntia tai enemmän 4,85 % Lapsen vaatteissa oli vanhemmista havainnut poikkeavaa hajua satunnaisesti (5,94 %), usein tai jatkuvasti (3,96 %). ei koskaan 87,13 % Yhteenveto Vastausten perusteella ei kenenkään terveydentila ollut huono. Infektioita oli syyskaudella enemmän kuin kevätkaudella. Infektion yhteydessä esiintyviä astmaoireita oli ollut enemmän puukoulun oppilailla kuin kivikoulun vastaajilla. Infektioiden vuoksi on ollut paljon poissaoloja ja ne jakautuivat tasaisesti molempiin tarkasteltaviin rakennuksiin. Lähes kaikki krooniset tai usein toistuvat oireet olivat yleisempiä puukoulussa kuin kivikoulun oppilailla ja ne ylittävät vertailukoulujen arvot. Lääkkeiden käyttö on tavanomaista yleisempää. Noin 11 % katsoo koulun sisäilman laadun parantuneen. 82 %:lla ei ole havaittu muutosta terveydentilassa korjausten vaikutuksesta. Tunkkaisuus ja riittämättömältä tuntuva ilmanvaihto olivat edelleen yleisimmin koetut viikoittaiset haitat. Homeen tai muun poikkeavan hajun ilmaisut olivat Unen määrä on valtaosalla lapsista riittävällä tasolla. 8 tuntia unta 35,75 % 9 tuntia unta 33,68 % TV:tä lapset katsoivat noin 1-2 tuntia päivässä. noin 2 tuntia 33,16 % internetin ja pelien ilmoitettu käyttö oli kohtuullisella tasolla. 2 tuntia 22,80 % 3 tuntia 13,47 % 5 tuntia tai enemmän 2,07 % Lapsen vaatteissa oli noin viidennes vanhemmista havainnut poikkeavaa hajua satunnaisesti (17,19 %), mutta vain muutama prosentti (3,13 %) usein tai jatkuvasti. ei koskaan 73,96 % Tiivistelmä Oirekyselyn perusteella tutkittavassa koulussa on kohtalaisella tasolla oleva sisäilmaongelma. Tunkkaisuus ja riittämättömältä tuntuva ilmanvaihto olivat yleisimmin koetut viikoittaiset haitat. Homeen haju ja muut hajut olivat usein esiintyviä haittoja. Ärsytys- ja yleisoireet olivat kohtalaisella tasolla. Vertailukohteiden oiretasot ylittyivät selvästi. Infektioita oli syyskaudella enemmän kuin kevätkaudella. Vastaanottokäyntejä oli infektioiden vuoksi tehty varsin vähän, mutta monilla vastaajista oli toistuvaa lääkehoidon tarvetta ja poissaoloja oli paljon. Koko aineistossa on noin 20 oppilasta, joilla on poikkeuksellisen paljon oireita ja lääkitystä. Heidän tarkempi tutkimisensa olisi tarpeen (ihotestit ja vasta-ainetestit) sekä keuhkojen toimintatutkimusten tarve tulee arvioida vastaanottokäynnin yhteydessä. Rakennuksen sisäilma ei ole vielä hyväksyttävällä tasolla. Terveyshaittaan viittaavia oireita ja infektiosairauksia on todettu. Tilanne ei kuitenkaan ole hälyttävä. Pahimmin oireileville on syytä turvata altisteettomat olot ja osallistuminen opetukseen esim. videotekniikan avulla.

11 11 vähentyneet. Vastanneista homeen hajua havaitsi lasten vaatteissa satunnaisesti noin 6 %. Ongelmalliseksi koetut tilat olivat lähes samat kuin 2013 kyselyssä. Infektiosairauksia oli puukoulun oppilailla jonkin verran enemmän. Ärsytys- ja yleisoireita sekä kroonisia oireita oli tilastollisesti merkitsevästi enemmän kivikoulun lapsilla puukouluun verrattua. Astmaatikkoja oli eniten puukoulussa. Olosuhdehaitat olivat selvästi yleisempiä kivikoulun puolella. Sisäilmatalo Kärki Oy Kuopiossa Minna Laurinen rakennusterveysasiantuntija VTT-C