KOKOUSPÖYTÄKIRJA 3/2014 Forssan seudun kuntarakennelain mukaisen selvityksen ohjausryhmä Aika: 22.8.2014 klo 13.03 13.35 Paikka: Forssan kaupungintalo (kaupunginhallituksen huone 2. kerros), Turuntie 18, Forssa Osallistujat: Kaisa Lepola, Forssa, kaupunginvaltuuston pj, ohjausryhmän pj Mika Penttilä, Forssa, kaupunginhallituksen pj Sami Sulkko, Forssa, kaupunginjohtaja Kaija Romppainen, Humppila, kunnanvaltuuston pj Anja Syrjälä, Humppila, kunnanhallituksen pj Marko Järvenpää, Humppila, kunnanjohtaja Jorma Hacklin, Jokioinen, kunnanvaltuuston pj Antero Suonpää, Jokioinen, kunnanhallituksen pj Jarmo Määttä, Jokioinen, kunnanjohtaja Esa Ryhtä, Tammela, kunnanvaltuuston pj Harri Kaunisto, Tammela, kunnanhallituksen pj Matti Setälä, Tammela, kunnanjohtaja Kaija-Leena Niemi, Kunta-alan Unioni Jari Isotalo, JUKO Kristiina Nieminen, KoHo 1. Kokouksen avaus Esko Tonteri, kuntarakenneselvityksen projektipäällikkö Anna Tonteri, Etocon Oy, sihteeri Leena Järvenpää, Forssa, talousjohtaja Eero Laesterä, toimitusjohtaja, Perlacon Oy Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 13.03, ja osallistujat esittäytyivät lyhyesti. 2. Työryhmäraporttien käsittely - Päätetään siitä, missä laajuudessa eri työryhmien raportteja käsitellään ohjausryhmässä, sovitaan aikataulusta ja aikavarauksesta sekä siitä, tulevatko puheenjohtajat tai sihteerit esittelemään raportit. Työryhmien työt valmistuvat 15.9.2014 mennessä. Työryhmät ovat: hallinto sosiaali- ja terveyspalvelut sivistyspalvelut yhdyskuntarakenteen kehittäminen elinkeinopalvelut ja työllisyys tietohallinto Tämän lisäksi Perlacon Oy/Eero Laesterän talous- ja painelaskelmat ja niiden käsittely.
Päätettiin, että työryhmien raporttien valmistuttua 15.9. ne toimitetaan ohjausryhmän jäsenille sähköpostitse ja että seuraavaan ohjausryhmän kokoukseen kustakin työryhmästä tulee edustaja esittelemään raportin pääkohtia. Jokaiselle esitykselle varataan aikaa 20 minuuttia. 3. Raporttien julkaiseminen - Päätetään siitä, julkaistaanko jotakin myös paperiversiona vai yksinomaan sähköisessä muodossa. Päätettiin, että ohjausryhmän jäsenille jaetaan raporteista paperiversiot, mutta kuntien valtuutetuille raportit suuren sivumäärän vuoksi lähetetään sähköpostitse 15.9. jälkeen. Kaikki raportit julkaistaan myös Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän verkkosivuilla. 4. Työsuunnitelman arviointi - Arvioidaan ja päätetään siitä, tarvitaanko joitakin muutoksia tai lisäyksiä työsuunnitelmaan vai noudatetaanko alussa päätettyä suunnitelmaa kuntarakenneselvityksen toteuttamiseksi. Selvitystyö on nyt puolessa välissä ja työryhmät tekevät omia selvityksiään. Todettiin, että projektiryhmän tehtävä on valmistella ohjausryhmälle esitys uuden kunnan hallinnon laajemmasta järjestämisestä sen jälkeen kun kaikkien työryhmien johtopäätökset ovat valmistuneet. Todettiin, että Forssan kaupunki on kaupunginhallituksen päätöksellä vetänyt erillisen kuntajakoselvityksen pois valtiovarainministeriöstä. Projektipäällikkö toi tiedoksi, että kuntalaiskuulemistilaisuuksiin neljässä kunnassa osallistui yhteensä noin 200 henkilöä ja Eerikkilässä järjestettyyn valtuutettujen seminaariin noin 100 henkilöä ja että Ota kantaa -verkkosivustolla Forssan seudun kuntarakenneselvitykseen liittyviä keskusteluja on käyty tähän mennessä lukemassa noin 800 kertaa. Kuntalaistilaisuuksissa esille nousivat muun muassa seuraavat asiat: huoli lähipalveluista ja huomio siitä, että lähipalvelun määritelmä on uudessa laissa epäselvä elinvoimaan ja työllisyyteen liittyvät kysymykset koulutuksen järjestäminen seudulla liikenneverkko ja erityisesti valtatie 2 tarve tutkimustiedon saannista kuntien yhdistymisen eduista ja haitoista tarve kunnallisten vertailutietojen saannista demokratian toteutuminen uudessa kunnassa Todettiin, että sote-lain uudistuksesta olisi tarvetta kuulla asiantuntijapuheenvuoro(/ja) esimerkiksi seuraavassa valtuutetuille järjestettävässä tilaisuudessa. Päätettiin, että edetään kuntarakenneselvitys suunnitelman mukaan kuten tähänkin asti. 5. Valtiovarainministeriön päätös ICT-tuen myöntämisestä - Merkitään tiedoksi päätös ICT-tuen myöntämisestä. Päätös on liitteenä.
Merkittiin tiedoksi valtiovarainministeriön päätös ICT-tuen myöntämisestä. Päätös on pöytäkirjan liitteenä 1. 6. Valtionavustus kuntarakenneselvitykseen - Merkitään tiedoksi valtiovarainministeriöstä saatu tieto, että avustusta haetaan syksyllä 2014. Hakijana ei voi olla kuntayhtymä, joten on sovittu, että Forssan kaupunki toimii hakijana ja tilittää avustuksen FSHKY:lle. Merkittiin tiedoksi valtiovarainministeriöstä saatu tieto ja Forssan kaupungin toimiminen avustuksen hakijana. 7. Lakiehdotus sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä - Lakiehdotus sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä on lähetetty lausunnoille 18.8.2014. Lain merkitys kunnille on suuri ja sen vuoksi erittäin tärkeä. Liitteenä on tiedoksi yhteenveto lakiehdotuksesta. Yhtymäjohtaja Juha Heino on varautunut tulemaan seuraavaan kokoukseen esittelemään asiaa ja sen merkitystä Forssan seudulle mikäli niin halutaan. Päätettiin kutsua yhtymäjohtaja Juha Heino seuraavaan ohjausryhmän kokoukseen esittelemään lakiehdotusta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja sen merkitystä seudulle. Yhteenveto lakiehdotuksesta on pöytäkirjan liitteenä 2. 8. Muut asiat Muita asioita ei tullut esiin. 9. Seuraava kokous - Seuraava kokous pidetään 16.9.2014 klo 13.00 Forssan kaupungintalossa. Päätetään syyskuun jälkeisestä kokouksesta. Päätettiin siirtää seuraava ohjausryhmän kokous pidettäväksi tiistaina 23.9. klo 10 Forssan kaupungintalossa, jotta projektiryhmä ehtii ennen ohjausryhmän kokousta arvioida, vastaavatko työryhmien raportit toimeksiantoa. Puheenjohtaja Kaisa Lepola Sihteeri Anna Tonteri
Liite 1(2) 18.8.2014 TIIVISTELMÄ Lakiehdotus sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Ns. järjestämislailla säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä rahoituksesta sekä palvelujen tuottamisesta, kehittämisestä, ohjauksesta ja valvonnasta. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2015. Lain mukainen toiminta alkaa 1.1.2017. Tarkoituksena on luoda palvelurakenne, jossa ihmiset saavat yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut; väestön hyvinvointia edistetään ja vähennetään terveyseroja sekä pienennetään kestävyysvajetta. 1.1.2017 alkaen viisi sosiaali- ja terveysaluetta eli sote-aluetta järjestävät kaikki julkiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Maantieteellisesti sote-alueet pohjautuvat nykyisiin erityisvastuualueisiin, mutta rajat voivat poiketa nykyisten erityisvastuualueiden rajoista. Sote-alue on kuntayhtymä, johon kuuluvat kaikki alueen kunnat. Sote-alueisiin kuuluvista kunnista sekä siirtymäkauden henkilöstö- ja omaisuusjärjestelyistä säädetään erillsellä ns. voimaanpanolailla, joka sisältyy lausunnoilla olevaan lakiesityskokonaisuuteen. Sote-alueisiin kuuluvista kunnista sekä siirtymäkauden henkilöstö- ja omaisuusjärjestelyistä säädetään erillisellä ns. voimaanpanolailla. Kunnat ja kuntayhtymät tuottavat jatkossakin palvelut asukkaille. Sote-alue tekee päätöksen siitä, mitkä kunnat ja kuntayhtymät ovat tuottamisvastuussa. Tuottamisvastuullisella pitää olla kyky vastata ehkäisevistä, korjaavista, hoitavista, kuntouttavista ja muista sote-palveluista yhtenäisenä kokonaisuutena. Joka neljäs vuosi sote-alue laatii toimintaansa koskevan järjestämispäätöksen. Päätös laaditaan yhteistyössä tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien kanssa. Järjestämispäätös käsitellään ja hyväksytään sote-alueen ja STM:n neuvottelumenettelyssä. Järjestämispäätöksessä sovitaan, miten alueen asukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelut toteutetaan asiakaslähtöisesti ja varmistetaan mm. palvelujen saatavuus, laadukkuus ja kustannustehokkuus. Järjestämispäätöksessä myös linjataan, mitä palveluja tuottamisvastuussa oleva kunta tai kuntayhtymä tuottaa itse ja miltä osin se voi hankkia palveluja järjestöiltä, yrityksiltä ja käyttämällä palveluseteliä. Järjestöiltä ja yrityksiltä ostettavat palvelut kilpailutetaan hankintalain mukaisesti. Kunnat rahoittavat sote-alueen toiminnan. Kunnan rahoitusosuuteen vaikuttaa sen asukasluvun lisäksi esimerkiksi asukkaiden ikärakenne ja sairastavuus. Sote-alue maksaa korvauksen niille kunnille ja kuntayhtymille, jotka tuottavat palveluja alueelle. Korvausten suuruuteen vaikuttavat palvelujen tarve sekä vaikuttavuus- ja tehokkuusvaatimukset. Sotealue tekee tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien kanssa vuosittain tulossopimukset. Sote-alueella ja palveluja tuottavilla kunnilla ja kuntayhtymillä on kuntalain mukainen alijäämän kattamisvelvollisuus. Meritullinkatu 8, Helsinki PL 33, 00023 VALTIONEUVOSTO www.stm.fi Puhelin (09) 16001 Telekopio (09) 160 74716 e-mail: kirjaamo.stm@stm.fi etunimi.sukunimi@stm.fi
2 18.8.2014 Sosiaali- ja terveyspalvelujen pitää olla lähellä palvelujen käyttäjiä. Se tarkoittaa, että lähipalvelut sijaitsevat melko lähellä useimpia ihmisiä tai ne tuodaan ihmisten arkeen sähköisillä välineillä tai liikkuvina palveluina. Sote-alueen on määriteltävä järjestämispäätöksessään, miten lähipalvelut turvataan kaikille asukkaille yhdenvertaisesti ja mahdollisimman esteettömästi. Sote-alueen kuntayhtymään ja hallintoon sovelletaan pääsääntöisesti kuntalakia. Jokaisella jäsenkunnalla on vähintään yksi edustaja sote-alueen kuntayhtymän yhtymäkokouksessa/neuvostossa. Poliittiset voimasuhteen vaikuttavat kokoonpanoon. Kunnan edustajien äänimäärä päätöksenteossa perustuu kunnan asukaslukuun. Yhden kunnan edustajien äänimäärä ei voi kuitenkaan ylittää 50 prosenttia. Nykyisten kuntien ja kuntayhtymien sote-henkilöstö siirtyy hallinnollisesti tuotantovastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien palvelukseen. Sosiaali- ja terveydenhuollossa käytettävän omaisuuden järjestelyistä sovitaan kuntien kesken. Jos kunnat eivät sovi omaisuusjärjestelyistä, omaisuus jää nykyisille omistajille. Kansallista ohjausta vahvistetaan ja sosiaali- ja terveysministeriöön perustetaan ohjausyksikkö lain toimeenpanoa ja seurantaa varten. Sote-alueen on neuvoteltava ministeriön kanssa vuosittain alueensa tehtävien ja palvelujen toteuttamisesta. Lisäksi perustetaan sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunta, jossa on muun muassa sotealueiden edustus. Sote-alueen ja palveluja tuottavien kuntien ja kuntayhtymien on kuultava asukkaiden näkemyksiä palvelujen laadusta ja toimivuudesta ja otettava ne huomioon suunnittelussa ja päätöksenteossa. STM seuraa sote-aluiden ja palvelun tuottajien toiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta ja siitä raportoidaan eduskunnalle. Valvonnasta vastaavat aluehallintovirastot ja Valvira kuten nykyisinkin. Lisäksi sote-alueiden ja palveluja tuottavien kuntien on laadittava omavalvontaohjelmat.