OM 1/829/2014 OIKEUSMINISTERIÖN TAVOITTEET EUROOPAN UNIONISSA ITALIAN PUHEENJOHTAJAKAUDELLA 1.7.-31.12.2014

OM 1/829/2014 OIKEUSMINISTERIÖN TAVOITTEET EUROOPAN UNIONISSA ITALIAN PUHEENJOHTAJAKAUDELLA 1.7.-31.12.2014 OIKEUSMINISTERIÖN EU-VALMISTELUN TYÖASIAKIRJA Yleisten kansainvälisten ja EU-asioiden yksikkö 28.8.2014 Käsitelty EU/KV-johtoryhmässä 27.8.2014

OIKEUSMINISTERIÖN TOIMINTA EUROOPAN UNIONISSA ITALIAN PUHEENJOHTAJAKAUDELLA (1.7 31.12.2014)... 3 1 YLEISET LÄHTÖKOHDAT... 3 2 YHTEENVETO... 4 3 OIKEUSASIOIDEN KEHITYS EU:SSA... 4 4 SIVIILIOIKEUDELLINEN YHTEISTYÖ... 5 4.1. Lainvalintasääntely, kansainvälinen yksityisoikeus... 5 4.2. Siviili(prosessi)oikeus... 6 4.3. EU:n toiminta Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssissa... 7 4.4. Muu siviilioikeudellinen kv.yhteistyö... 8 4.5. Kollektiiviset oikeussuojakeinot... 8 5 RIKOSOIKEUDELLINEN YHTEISTYÖ... 9 5.1. Päätösten ja tuomioiden vastavuoroinen tunnustaminen... 9 5.2. Aineellinen rikosoikeus... 10 5.3 Prosessuaaliset oikeudet ja rikosten uhrien asema... 10 5.4 Eurojust ja Eurooppalainen syyttäjänvirasto... 11 5.5. EU:n sisäinen turvallisuus sekä kansainvälisen rikollisuuden ja korruption torjunta... 12 5.6. Rikosoikeudellinen sääntely kansainvälisissä sopimuksissa... 13 6 PERUSOIKEUDET JA EU-KANSALAISUUS... 14 6.1. Tietosuoja... 14 6.2. Lentomatkustajarekisteritiedot (PNR)... 15 6.3. Perusoikeuksien toteutuminen EU:ssa ja EU-kansalaisuus... 16 6.4. Yhdenvertaisuus (TSTK-neuvosto)... 18 6.5. Europarlamenttivaalit ja eurooppalaiset poliittiset puolueet (YAN)... 18 6.6. Avoimuus, hyvä hallinto... 19 7 OIKEUDELLISET VERKOSTOT, SÄHKÖINEN ASIOINTI JA EU:N RAHOITUSOHJELMAT... 20 7.1. Oikeudelliset verkostot... 20 7.2. Sähköinen asiointi oikeusalalla (e-justice)... 20 7.3. Oikeus- ja sisäasioiden rahoitusohjelmat... 20 8 OIKEUS- JA SISÄASIOIDEN ULKOSUHTEET... 21 8.1. EU-USA -suhteet... 21 8.2. EU-Venäjä -suhteet... 21 8.3. EU:n suhteet itäisiin naapureihin... 22 8.4. EU:n laajentuminen (UAN)... 22 9 KULUTTAJANSUOJA, YHTIÖOIKEUS, SOPIMUSOIKEUS, TEOLLIS- JA TEKIJÄNOIKEUDET... 23 9.1. Kuluttajansuoja (KIKY-neuvosto)... 23 9.2. Yhtiöoikeus (KIKY-neuvosto, TSTK-neuvosto)... 24 9.3. Kuljetusoikeus (liikenne-, televiestintä- ja energianeuvosto)... 25 9.4. Rahoitusmarkkinasääntely (ECOFIN)... 26 9.5. Sopimusoikeus ja yhteinen eurooppalainen kauppalaki... 26 9.6. Teollis- ja tekijänoikeudet (KIKY)... 27 10 MUITA ASIOITA... 27 10.1. Unionin kehittäminen... 27 10.2. Parempi sääntely (KIKY-neuvosto, ECOFIN)... 28 10.3. EU:n tuomioistuinjärjestelmä (YAN)... 28 2

OIKEUSMINISTERIÖN TOIMINTA EUROOPAN UNIONISSA ITALIAN PUHEENJOHTAJAKAUDELLA (171 31.12.2014) 1 YLEISET LÄHTÖKOHDAT Tähän muistioon on koottu ajankohtaiset EU-asiat oikeusministeriön toimialalla loppuvuonna 2014. Muistio on luonteeltaan oikeusministeriön kokonaisvaltaista EUvalmistelua palveleva epävirallinen työasiakirja, jota ei ole käsitelty EUkoordinaatiojärjestelmän puitteissa. Muistiota päivitetään puolivuosittain ja tarvittaessa. Yleisinä EU-tavoitteina oikeusministeriö painottaa erityisesti perusoikeuksien toteutumista sekä avoimuuden, hyvän hallinnon, lainsäädännön laadun ja oikeusturvan kehittämistä EU:ssa. Hallitus antoi EU-poliittisen selonteon eduskunnalle kesäkuussa 2013. Italian puheenjohtajakaudella uusi EP aloittaa työnsä ja uusi komissio valmistelee työohjelmansa. Keskeneräisten hankkeiden lainsäädäntötyö käynnistyy syyskuun puolivälin jälkeen. Uusia lakialoitteita saadaan odottaa uuden komission aloittamiseen asti. Sisältökysymyksissä Italian kaudella painottunevat kansainväliset kriisit, talousja työllisyyskysymykset, euroalueen integraation vahvistaminen ja maahanmuuttokysymykset. Italia aloittaa Latvian ja Luxembourgin kanssa valmistellun kolmen puheenjohtajamaan ohjelman toteuttamisen. Työohjelma ja muuta informaatiota Italian puheenjohtajuuskaudesta on internet-sivuilla: http://italia2014.eu/en/. EU-asioiden laajuus ja määrä sekä monien ajankohtaisten EU-hankkeiden yhteiskunnallinen merkittävyys asettavat suuria haasteita oikeusministeriön voimavaroille. Haasteena on kansallisen lainvalmistelun rinnalla pystyä vaikuttamaan tulevan komission työohjelmaan ja tätä kautta osallistumaan komissiossa valmisteluvaiheessa olevien EU-lainsäädäntöhankkeiden ennakkovalmisteluun. EUsääntelyn yhteensopivuus Suomen oikeusjärjestelmän kanssa edellyttää aktiivista osallistumista lainsäädäntötyöhön neuvoston työryhmissä ja vaikuttamista Euroopan parlamentissa vireillä oleviin keskeisiin neuvotteluihin. Priorisointi on välttämätöntä, sitä toteutetaan myös tämän asiakirjan avulla ja priorisoinnin keinojen kehittämistä jatketaan. Oikeusministeriö toteuttaa kohdennettua EU-vaikuttamista tähän muistioon kirjattujen tavoitteiden pohjalta. Vaikuttamista toteutetaan tapauskohtaisesti säännöllisellä yhteydenpidolla muihin jäsenvaltioihin, komissioon ja Euroopan parlamenttiin, aktiivisella osallistumisella neuvostotyöhön sekä toteuttamalla vuosittain laadittavaa ministeriön johdon vierailusuunnitelmaa. 3

2 YHTEENVETO Kesäkuun Eurooppa-neuvosto hyväksyi kokouksessaan suuntaviivat oikeus- ja sisäasioiden tulevalle yhteistyölle. Painopiste on viime vuosien aikana hyväksytyn mittavan lainsäädäntökokonaisuuden tehokas täytäntöönpano kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Uusia lainsäädäntöehdotuksia pitäisi näin ollen tulla vireille edeltäviä vuosia vähemmän. Vireillä olevista lainsäädäntöasioista oikeusministeriön prioriteettihankkeita Italian puheenjohtajakaudella 1.7.-31.12.2014 ovat: EU:n tietosuojalainsäädännön uudistaminen tehokas vaikuttaminen Euroopan syyttäjänviraston perustamiseen ennakkovaikuttaminen hyvää hallintoa koskevan EU-säädöksen valmisteluun Siviilioikeudellisen yhteistyön alalla muita keskeisiä hankkeita ovat mm. insolvenssiasetuksen uudistaminen, kansainvälisten parisuhteiden varallisuussuhteita koskevat asetukset sekä tiettyjen siviilioikeudellisten asiakirjojen liikkuvuuden helpottamista edistävä asetus. Euroopan syyttäjäviraston lisäksi rikos- ja prosessioikeuden alan tärkeitä hankkeita Italian kaudella ovat mm. ehdotus Eurojustin uudistamisesta ja prosessuaalisten oikeuksien edistämiseksi annettavat kolme direktiiviä epäillyn/syytetyn asemassa olevan lapsen kohtelusta, oikeudesta oikeusapuun sekä syyttömyysolettamasta. Lisäksi neuvottelut jatkuvat mm. direktiivistä EU:n taloudellisen edun suojaamisesta rikosoikeudellisin keinoin, jonka sisältö vaikuttaa myös Euroopan syyttäjänvirastoa koskevan asetusehdotuksen neuvotteluihin. Henkilötietojen suojaan liittyvät kysymykset ovat edelleen EU:ssa hyvin ajankohtaisia ja Suomelle tärkeitä. Tietosuojalainsäädännön uudistuksen lisäksi Italian kaudella keskeistä on mm. kysymys matkustajarekisteritietojen siirtämisestä kolmansille maille, EU:n ja Yhdysvaltojen välillä neuvoteltava tietosuojasopimus sekä muut USAyhteistyöhön liittyvät hankkeet. Yhtiöoikeuden alalla neuvottelut jatkuvat eurooppalaisesta säätiöstä annetusta asetusehdotuksesta ja naisten määrän lisäämisestä yritysten hallintoelimissä. Keväällä 2014 annettiin direktiiviehdotus yhdenmiehen yhtiöistä. Kuluttajaoikeuden alalla neuvotteluja jatketaan ns. matkapakettidirektiivistä ja lentomatkustajien oikeuksista. 3 OIKEUSASIOIDEN KEHITYS EU:SSA EU muodostaa vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen, jonka kehittämistä tulevaisuudessa ohjaa Eurooppa-neuvostossa 26.-27.6.2014 hyväksytyt strategiset suuntaviivat. Suuntaviivojen toteuttaminen käynnistyy Italian kaudella ja niiden tulisi ohjata myös seuraavan komission työohjelmaa. Italian pj-kauden lopulla tulee myös päättymään Lissabonin sopimukseen kirjattu siirtymäaika, minkä jälkeen OSAsektoria koskevat tietyt poikkeusjärjestelyt päättyvät lopullisesti. Komissio ja EUtuomioistuin saavat 1.12.2014 täydet valtuudet valvoa EU-lainsäädännön täytäntöönpanoa ja soveltamista myös OSA-sektorilla (ks. luku 5). Samalla Iso- Britannia jättäytyy suurelta osin tämän sektorin yhteistyön ulkopuolelle. 4

Jäsenvaltioista UK, Irlanti ja Tanska ovat neuvotelleet OSA-sektorilla itselleen erityisaseman. Kesäkuun Eurooppa-neuvosto antoi myös julistuksen unionin strategisesta ohjelmasta toukokuun EP-vaalien jälkeen. Viiden prioriteetin joukossa on vapauden, turvallisuuden ja oikeuden unioni. Keskustelu perusoikeuksien toteutumisesta ja oikeusvaltioperiaatteesta EU-tasolla jatkuu myös Italian pj-kaudella. Komissio antoi uudesta Rule of Law (RoL)-kehikosta tiedonannon keväällä 2014. Vuonna 2013 käynnistyi pienen maaryhmän, ml. Suomi, yhteistyö, jossa yhdessä EU:n perusoikeusviraston kanssa pohditaan mahdollisia oikeusvaltioindikaattoreita. Suomi edistää sellaisten keinojen kehittämistä, joilla EU:ssa voidaan varmistaa perusoikeuksien toteutuminen ja oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen. Tämä vahvistaisi sekä kansalaisten oikeuksien toteutumista että talouselämän ja kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä ja tukisi unionin globaalin ihmisoikeuspolitiikan uskottavuutta parantamalla unionin sisäisten politiikkojen ja ulkoisen ihmisoikeuspolitiikan koherenssia. On tärkeää, että keskustelussa pidetään esillä Euroopan neuvostossa tehdyn työn hyödyntämistä ja mahdollisuuksia vahvistaa EU:n perusoikeusviraston asemaa. Kreikan puheenjohtajakaudella toteutettiin talouspolitiikan koordinaation ns. ohjausjakso vuodelle 2014. Vuonna 2013 jo yhdeksän jäsenvaltiota sai talouspolitiikan koordinaation puitteissa maakohtaisia suosituksia oikeuslaitosten uudistamisesta. Maaliskuussa 2014 komissio antoi järjestyksessä toisen tiedonannon EU:n oikeusalan tulostaulusta (EU Justice Score Board), joka toimii ohjausjakson tausta-aineistona. Tulostaulussa vertaillaan jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmien tehokkuutta tiettyjen indikaattorien, kuten oikeudenkäyntien keston ja vireillä olevien asioiden määrän perusteella. Komission käyttämät tiedot on kerännyt ja analysoinut Euroopan neuvoston CEPEJ-komitea. Suomi katsoo, että oikeusalan tulostaulu kiinnittää tarpeellisella tavalla huomiota jäsenvaltioiden oikeuslaitosten toimivuuteen. Tulostaulu voi tukea vertaisoppimista ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa. Dialogia komission ja jäsenvaltioiden välillä on kuitenkin lisättävä ja päällekkäistä työtä Euroopan neuvostossa tehtävän työn kanssa on vältettävä. Aihe on myös Suomessa ajankohtainen. Hallitusohjelman mukaisesti oikeudenkäyntien kokonaiskeston lyhentämiseksi ja oikeusturvan laadun parantamiseksi Suomessa laadittiin keväällä 2013 oikeudenhoidon uudistamisohjelma vuosille 2013-2025. 4 SIVIILIOIKEUDELLINEN YHTEISTYÖ 4.1. Lainvalintasääntely, kansainvälinen yksityisoikeus Neuvottelut jatkuvat komission 2011 antamista asetusehdotuksista, jotka koskevat aviovarallisuuteen ja rekisteröityjen parisuhteiden varallisuussuhteisiin liittyviä kansainvälisiä kysymyksiä. 5

Suomi suhtautuu myönteisesti aviovarallisuutta ja rekisteröityjen parisuhteiden varallisuusoikeuksia koskevaan EU-sääntelyyn. Sääntelyn tulee kuitenkin kohdella aviopareja ja rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä pareja mahdollisimman yhdenvertaisesti. Italian kaudella jatketaan myös neuvotteluja asetusehdotuksesta (2013), jolla yksinkertaistettaisiin tiettyjen yleisten asiakirjojen hyväksymistä rajat ylittävissä tilanteissa. Uusilla säännöillä ei ole vaikutuksia asiakirjojen sisällön tunnustamiseen tai vaikutuksiin. Suomi suhtautuu myönteisesti ehdotukseen asiakirjojen muodollisten hyväksymismenettelyjen yksinkertaistamisesta. Ehdotus helpottaisi kansalaisten ja yritysten toimintaa sekä säästäisi kustannuksia. Huhtikuussa 2014 komissio julkaisi raportin vanhempainvastuuta ja avioliittoa koskevan asetuksen 2201/2003 (ns Bryssel IIa-asetus) soveltamisesta. Asetusta pidettiin tehokkaana ja tarpeellisena, mutta sitä katsottiin voitavan kehittää vielä toimivammaksi. Komission julkinen kuuleminen asetuksen uudistamistarpeista päättyi kesällä 2014. Lähiaikoina on odotettavissa myös ehdotus tiettyjen väestörekisteriasiakirjojen vaikutusten vastavuoroisesta tunnustamisesta ja selvitys sähköisten testamentti- ja perintötodistusrekistereiden käytännön toteutettavuudesta. 4.2. Siviili(prosessi)oikeus Neuvoston kanta insolvenssiasetuksen 1346/2000 uudistamisesta hyväksyttiin kesäkuussa 2014. Uusilla säännöillä on tarkoitus lisätä rajat ylittävien maksukyvyttömyysmenettelyjen tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Komissio antoi keväällä 2014 myös ei-sitovan suosituksen ns. uudesta lähestymistavasta liiketoiminnan epäonnistumiseen ja yrityksen maksukyvyttömyyteen. Suosituksessa kehotetaan jäsenvaltioita toteuttamaan suositetut toimenpiteet vuoden kuluessa ja todetaan komission arvioivan suosituksen soveltamista jäsenvaltioissa viimeistään, kun 18 kuukautta on kulunut suosituksen julkaisemisesta. Insolvenssiasetuksen osalta Suomi hyväksyy neuvoston yleisnäkemyksen. Asetuksen soveltamisalan laajentaminen kattamaan myös yksityishenkilön velkajärjestely on kannatettavaa. Suomi voi hyväksyä rekistereitä koskevan kompromissiratkaisun, koska se ei velvoita velkajärjestelyrekisterin julkaisemiseen internetissä. Suomi pitää yritysryhmien maksukyvyttömyysmenettelyjen koordinointia koskevia säännöksiä epäonnistuneina ja mahdollisuutta irrottautua menettelystä välttämättömänä. Suomi ottaa tiedoksi neuvoston suosituksen. Suomi suhtautuu varauksellisesti siihen, että kansallisia lainsäädäntöjä harmonisoitaisiin sitovassa lainsäädäntöinstrumentissa. EU:n toimivalta siviilioikeutta koskevassa yhteistyössä rajoittuu rajat ylittäviin asioihin ja toimivallan laajentaminen edellyttäisi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen muuttamista. Neuvottelut neuvoston työryhmissä ovat edelleen käynnissä vähäisiä vaatimuksia koskevan asetuksen ja eurooppalaisen maksamismääräysasetuksen 6

muuttamisesta. Maksamismääräysasetukseen ehdotetaan vain vähäisiä muutoksia. Komissio on käynnistänyt valmistelut myös tiedoksiantoasetuksen 1393/2007 (Service of Documents) uudistamiseksi. Ehdotusta ei ole vielä annettu. Suomi suhtautuu varovaisen myönteisesti osaan vähäisiä vaatimuksia koskevaan asetukseen tehtäväksi ehdotetuista muutoksista. Suomi suhtautuu kuitenkin kielteisesti komission ehdotukseen rajat ylittävän riita-asian määritelmän muuttamisesta sekä oikeudenkäyntimaksujen harmonisoinnista. Suomi suhtautuu myönteisesti tiedoksiantoasetuksen nykyaikaistamiseen 4.3. EU:n toiminta Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssissa EU liittyi Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssin jäseneksi 2007. Komission selvitys EU:n mahdollisuuksista liittyä joihinkin olemassa oleviin Haagin konferenssin yleissopimuksiin valmistui keväällä 2008 ja sen perusteella päätettiin, että ensivaiheessa EU:n tulisi liittyä kolmeen perheoikeudelliseen instrumenttiin (v. 1996 lastensuojeluyleissopimus, v. 2007 elatusvelvoitteita koskeva konventio ja v. 2007 elatusvelvoitteisiin sovellettavaa lakia koskeva pöytäkirja) sekä oikeuspaikkasopimuksia koskevaan yleissopimukseen. EU ratifioi vuoden 2007 lainvalintapöytäkirjan 10.4.2013. EU on myös liittynyt elatusapukonventioon, joka tuli voimaan Euroopan unionin osalta 1.8.2014. Neuvoston 2008 päätöksen mukaisesti jäsenvaltioiden olisi pitänyt ratifioida Haagin vuoden 1996 lastensuojelusopimus omasta ja EU:n puolesta 5.6.2010 mennessä. Suomi ratifioi yleissopimuksen 19.11.2010. Kaikki jäsenvaltiot eivät kuitenkaan ole vielä saattaneet kansallisia ratifiointitoimia päätökseen. Neuvosto ja EP ovat hyväksyneet valtuudet Haagin oikeuspaikkasopimuksia koskevan yleissopimuksen allekirjoittamiseen unionin puolesta ja sopimus on allekirjoitettu 1.4.2009. Komissio antoi ratifiointiehdotuksensa 30.1.2014. Päätös ratifioinnista tehdään todennäköisesti syksyllä 2014. Komissio teki vuoden 2011 lopussa päätösehdotukset neuvostolle siitä, että EU hyväksyisi yhtenäisesti kahdeksan uutta sopimusvaltiota (Armenia, Andorra, Albania, Singapore, Marokko, Seychellit, Gabon ja Venäjä) Haagin kansainväliseen lapsikaappaussopimukseen. Suomi on hyväksynyt Venäjän liittymisen lapsikaappaussopimukseen ja sopimus tuli sovellettavaksi Suomen ja Venäjän välillä 1.1.2013. Komission mukaan jäsenvaltioiden tulee lapsikaappaussopimuksen alalla toimia yhtenäisesti suhteessa uusiin sopimusvaltioihin sen varmistamiseksi, että lapset unionin alueella ovat yhdenvertaisessa asemassa. Neuvoston puitteissa on puolestaan todettu, ettei asiasta saavuteta yksimielisyyttä. Komissio on pyytänyt unionin toimivallasta lausuntoa EU-tuomioistuimelta. Komissio osallistuu aktiivisesti ns. edistämiseen Haagissa. tuomio projektin (Judgments Project) 7

Suomi tukee EU:n aktiivista toimintaa Haagin konferenssin puitteissa maailmanlaajuisen sääntelyn ja sen toimivuuden kehittämiseksi. Suomi pitää tärkeänä, että EU pyrkii ripeästi liittymään Haagissa neuvoteltuihin yleissopimuksiin, jos asetetut neuvottelutavoitteet on kohtuullisesti saavutettu. Suomi pitää erittäin tärkeänä, että EU liittyy lapsioikeudellisiin sopimuksiin mahdollisimman nopeasti. Suomi tukee Haagin kansainvälisen lapsikaappaussopimuksen mahdollisimman laajaa soveltamista maailmassa edellyttäen, että sopimukseen liittyvät maat varmistavat sopimuksen tehokkaan täytäntöönpanon. Sopimusosapuolten keskusviranomaisen rooli on tässä keskeinen. 4.4. Muu siviilioikeudellinen kv.yhteistyö Komission johdolla jatketaan neuvotteluja oikeudellisen yhteistyön laajentamiseksi EU:n ja Sveitsin, Norjan ja Islannin kanssa (asiakirjojen tiedoksianto ja todisteiden vastaanottaminen). Komission ehdotus neuvottelumandaatiksi Luganon yleissopimuksen (tuomioistuimen toimivalta, tuomioiden tunnustaminen ja täytäntöönpano) mukauttamiseksi EU:n elatusapuasetuksen sääntöihin oli komission suunnitelmassa ajoitettu vuodelle 2010, mutta Italian kauden alkuun mennessä ehdotusta ei ole annettu. Myöskään vuodelle 2012 suunniteltu laajempi arviointi kolmansien maiden osallistumisesta Luganon yleissopimukseen ei ole edennyt. Suomi pyrkii komissiolle annettavien neuvottelumandaattien osalta siihen, että kansainvälisissä sopimuksissa asetetaan tavoitteeksi maailmanlaajuisesti paras mahdollinen ja laajasti hyväksyttävä tulos. Siksi Suomi katsoo, että EU:lla on oltava myös valmiutta tarkistaa omaa sääntelyään. Suomi tukee sen selvittämistä, voitaisiinko Luganon sopimus avata myös uusille kolmansille maille. 4.5. Kollektiiviset oikeussuojakeinot Komissio antoi kesäkuussa 2013 jäsenvaltioille osoitetun suosituksen yhteisten periaatteiden soveltamisesta ryhmäkanteisiin ja muihin ns. kollektiivisiin oikeussuojakeinoihin EU-maissa. Suosituksen tavoitteena on parantaa kansalaisten ja yritysten suojaa EU:n lainsäädäntöön perustuvien oikeuksien loukkauksia vastaan. Periaatteiden soveltaminen on jäsenvaltioille vapaaehtoista. Viimeistään kahden vuoden kuluttua suosituksen voimaantulosta komissio arvioi tilannetta jäsenvaltioiden vuosiraporttien perusteella ja pohtii, tarvitaanko lisätoimenpiteitä suosituksen vaikutuksen tehostamiseksi Suomen kanta kollektiivisten oikeussuojakeinojen mahdollistamiseen rajat ylittävissä kuluttajariita-asioissa on EU-valmistelun kestäessä ollut varovaisen myönteinen. Myös kilpailurikkomusten osalta valtioneuvosto suhtautuu kollektiivisten oikeussuojakeinojen periaatteisiin varovaisen myönteisesti. 8

Kollektiivisiin oikeussuojakeinoihin liittyy kuitenkin moninaisia sekä itse oikeudenkäyntimenettelyyn, sovellettavaan lakiin että Euroopan unionin lainsäädäntötoimivaltaan liittyviä ongelmia. 5 RIKOSOIKEUDELLINEN YHTEISTYÖ Komission ja Euroopan unionin tuomioistuimen toimivaltuuksia koskevat rajoitukset poliisi- ja rikosoikeudellisen yhteistyön alalla (pöytäkirja nro 36 siirtymämääräyksistä) lakkaavat Lissabonin sopimukseen liitetyn viiden vuoden siirtymäajan päättyessä 30.11.2014. Siirtymäkausimääräyksiin sisältyy myös Iso-Britanniaa koskeva erityisjärjestely, jonka mukaisesti UK on ilmoittanut, ettei se hyväksy ko. säädösten osalta komission ja EU:n tuomioistuimen uutta toimivaltaa.ilmoitus tarkoittaa, että kaikkia poliisi- ja rikosoikeuden alan (entinen III-pilari) säädöksiä lakataan soveltamasta UK:hon siirtymäkauden päättymispäivästä alkaen. UK on kuitenkin esittänyt listauksen 35 säädöksestä, joiden osalta se haluaisi jatkaa säädösten soveltamista. EU-tasolla pyritään poliittiseen yhteisymmärrykseen opt-in listasta ennen UK:n lopullisia päätöksiä asiassa. Siirtymäkauden päättymiseen liittyen ja osana ns. REFIT-ohjelmaa komission on tarkoitus kartoittaa poliisi- ja rikosoikeudelliseen yhteistyöhön liittyviä säädöksiä, jotka ovat menettäneet merkityksensä. Suomi on hyväksynyt Iso-Britanniaa koskevan erityisjärjestelyn osana Lissabonin sopimusta. Suomi pitää EU:n yhtenäisyyttä tärkeänä ja tukee UK:n mahdollisimman laajaa ja johdonmukaista osallistumista OSA-yhteistyöhön. Arvioitaessa UK:n osallistumista yksittäisten säädösten soveltamiseen olennaista on taata eri säännöstön osien johdonmukaisuus ja käytännön toimivuus. Erityisesti viranomaisten välistä yhteistyötä koskeva EU-säädökset tuovat merkittävää lisäarvoa. 5.1. Päätösten ja tuomioiden vastavuoroinen tunnustaminen Väistyvä komissio ei antanut yhtäkään uutta vastavuoroiseen tunnustamiseen perustuvaa rikosoikeudellisen yhteistyön säädösehdotusta. Huhtikuussa 2014 on hyväksytty jäsenvaltioaloitteeseen perustunut eurooppalaista tutkintamääräystä koskeva direktiivi, joka on merkittävä vastavuoroisen tunnustamisen instrumentti. Painopiste on jo hyväksyttyjen instrumenttien täytäntöönpanossa jäsenvaltioissa. Vastavuoroisen tunnustamisen edellyttämää luottamusta on pyritty vahvistamaan mm. aloittamalla EU-tason keskustelu vankeinhoidon alalla. Vuonna 2011 komissio julkaisi aiheesta vihreän kirjan ja Euroopan parlamentti hyväksyi asiasta päätöslauselman. Päätöslauselmassa EP pyytää komissiolta lainsäädäntöaloitetta vapautensa menettäneiden henkilöiden oikeuksista, luomaan vankilaolosuhteita koskevat vähimmäisstandardit sekä laatimaan aiheettomasti pidätettyjen tai tuomittujen korvauksia koskevat yhdenmukaiset normit. Suomi pitää tärkeänä, että kaikki vastavuoroisen tunnustamisen instrumentit pannaan täytäntöön tehokkaasti ja niitä hyödynnetään täysimääräisesti. 9

Vastavuoroisen tunnustamisen instrumenttien, kuten vankien siirtoa koskevan puitepäätöksen täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää, että viranomainen voi luottaa toisen jäsenmaan vankilaolojen olevan inhimillisiä ja täyttävän tietyt vähimmäisstandardit. Suomi kannattaa sitä, että komissio selvittää vangitsemiseen liittyviä kysymyksiä. On kuitenkin vältettävä päällekkäistä työtä Euroopan neuvoston kanssa ja hyödynnettävä EN:n asiantuntemusta. EU:n on omalta osaltaan edistettävä EN:n vankilastandardien toimeenpanoa. 5.2. Aineellinen rikosoikeus Vireillä on neuvottelut kahdesta uudesta aineellisen rikosoikeuden alan säädösehdotuksesta. Neuvoston hyväksyttyä oman kantansa kesällä 2013 ja EP:n annettua ensimmäisen tarkastelun ehdotuksensa keväällä 2014 neuvottelut EP:n kanssa ovat jatkumassa ns. unionipetosdirektiivistä eli direktiiviehdotuksesta EU:n talousarvioon kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin. Ehdotus liittyy luvussa 5.4 käsiteltävään asetusehdotukseen Euroopan syyttäjänvirastosta. Toinen vireillä oleva ehdotus on direktiiviehdotus laitonta huumausainekauppaa koskevan puitepäätöksen 2004/757/YOS muuttamisesta huumausaineen määritelmän osalta. Rikosoikeudellisia kysymyksiä on noussut esiin EU:ssa käynnistyneessä keskustelussa koskien villieläinten laitonta kauppaa. Huhtikuussa 2014 pidetyn konferenssin tavoitteena oli tunnistaa keinoja, joiden avulla luonnonvaraisten eläinten ja kasvien laittomaan kauppaan voidaan puuttua aiempaan tehokkaammin EU:n sisällä ja kansainvälisesti. Tuleva komissio ratkaisee, mihin suuntaan hankkeessa edetään. Komissio on selvittämässä erillisenä hankkeena myös kysymystä siitä, tuleeko henkilötietojen väärinkäyttöä ( identiteettivarkaus ) säännellä EU:ssa. Suomi kannattaa toimia, joilla pyritään suojaamaan EU:n taloudellisia etuja rikolliselta toiminnalta. Suurimmat kysymykset ehdotetussa unionipetosdirektiivissä liittyvät rangaistuksia koskeviin ehdotuksiin (vähimmäisrangaistukset ja enimmäisrangaistusten vähimmäistasot) sekä oikeusperustaan. Neuvoston yleisnäkemyksessä nämä kysymykset on otettu huomioon asianmukaisesti. Vaikka eräät luonnonsuojelurikokset ovat osa kansainvälistä järjestäytynyttä rikollisuutta, ne eivät suomalaisen käsityksen mukaan yhteiskunnalliselta vaarallisuudeltaan rangaistusmaksimien osalta kuitenkaan rinnastu esimerkiksi ihmiskauppaan, huumekauppaan tai ampuma-aseiden laittomaan kauppaan. Viimeksi mainitut rikokset vaarantavat vakavasti ihmisten henkeä ja terveyttä. Kaikki mainitut rikokset voivat kuitenkin sisältää ammattimaisia piirteitä, ja niiden torjunta edellyttää kansainvälistä yhteistyötä. 5.3 Prosessuaaliset oikeudet ja rikosten uhrien asema Komissio julkaisi marraskuussa 2013 ehdotuspaketin, jolla pyritään vahvistamaan epäiltyjen ja syytettyjen oikeuksia rikosprosessissa. Ehdotuspaketti sisältää kolme 10

säädösehdotusta: syyttömyysolettamaa koskevan direktiiviehdotuksen, direktiiviehdotuksen, jolla lisätään lasten prosessuaalisia suojatakeita ja direktiiviehdotuksen oikeudesta oikeusapuun rikosprosessin aikana. Kreikan kaudella saatiin hyväksyttyä neuvoston kanta lasten prosessuaalisia suojatakeita koskevasta direktiiviehdotuksesta. Neuvottelut EP:n kanssa oletettavasti jatkuvat. Italia on aloittanut heinäkuussa 2014 neuvottelut direktiiviehdotuksesta koskien vapautensa menettäneiden epäiltyjen ja syytettyjen oikeutta ensivaiheen oikeusapuun ja oikeusapua eurooppalaista pidätysmääräystä koskevissa menettelyissä. Italian kaudella käynnistyvät työryhmätason neuvottelut syyttömyysolettamaa koskevasta direktiivistä. Komission tarkoituksena on ollut myös valmistella vihreä kirja prosessuaalisten oikeuksien laajentamisesta myös sen jälkeen, kun vuoden 2009 tiekartta on toteutettu. Komissio on myös valmistelemassa tiedonantoa alaikäisten asemasta oikeudenkäynneissä. Suomi katsoo, että EU:n rikosoikeusyhteistyössä tarvitaan syytettyjen ja epäiltyjen oikeuksia vahvistavia instrumentteja. Yhteisillä säännöillä lisättäisiin kansalaisten luottamusta viranomaisten toimintaan ja jäsenmaiden luottamusta toistensa järjestelmiin. Näin luotaisiin paremmat edellytykset oikeudellisten päätösten vastavuoroiselle tunnustamiselle. Suomi katsoo, että sääntelyn lähtökohdaksi on otettava Euroopan ihmisoikeussopimuksen oikeudenmukaiselle oikeudenkäynnille asettamat vaatimukset siten kuin ne ilmenevät Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössä. Prosessuaalisia oikeuksia koskevan sääntelyn yksityiskohtien osalta Suomi pitää tärkeänä, että sääntelyn kehittämisessä otetaan huomioon muun muassa jäsenvaltioiden erilaiset summaariset menettelyt, jos ne täyttävät ihmisoikeussopimuksen asettamat vaatimukset. Kesällä 2011 hyväksyttiin tiekartta tulevista toimenpiteistä rikoksen uhrien aseman ja oikeuksien vahvistamiseksi ja EU:ssa on viime vuosina hyväksytty uutta lainsäädäntöä rikosten uhrien asemasta ja oikeuksista sekä lähestymiskielloista. Komission ehdotus rikoksen uhreille maksettavia korvauksia koskevan direktiivin (2004/80/EY) uudistamiseksi oli tarkoitus antaa vuonna 2013, mutta hanke on viivästynyt. Lähivuosina keskitytään uhrien oikeuksista annetun uuden EUlainsäädännön implementointiin jäsenvaltioissa. 5.4 Eurojust ja Eurooppalainen syyttäjänvirasto Neuvostossa on vireillä neuvottelut Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisesta ja Eurojustin uudistamisesta. Komission ehdotus EPPO:sta perustuu Lissabonin sopimuksen SEUT 86 artiklaan, joka mahdollistaa EPPO:n perustamisen Eurojustin pohjalta, tarvittaessa tiiviimmän yhteistyön instrumenttina. Komission ehdotus sai kansallisten parlamenttien toissijaisuushuomautusten takia ns. keltaisen kortin marraskuussa 2013. Komissio on kuitenkin tiedonannolla ilmoittanut, ettei se vedä pois tai muuta antamaansa asetusehdotusta. 11

Eurojustin ja kolmansien maiden välisistä yhteistyösopimuksista käynnissä tai käynnistymässä ovat neuvottelut Venäjän ja Ukrainan kanssa. Lisäksi Eurojust jatkaa tunnusteluja Serbian, Montenegron, Albanian, Bosnia ja Hertsegovinan, Israelin, Cap Verden ja Turkin kanssa. Vuonna 2008 hyväksytty uusi Eurojust-päätös ja muut EU-instrumentit antavat Suomen mielestä jäsenvaltioille laajat ja tehokkaat mahdollisuudet hyödyntää Eurojustia. Suomi suhtautuu myönteisesti Eurojustin hallinnolliseen uudistamiseen. EU:lla on SEUT 86 artiklan nojalla toimivalta perustaa Euroopan syyttäjänvirasto. Syyttäjänviraston toteuttamistapoja tulee kuitenkin harkita tarkoin. Suomi pitää tärkeänä muun muassa eurooppalaisen syyttäjänviraston kollegiaalista rakennetta. Lisäksi viraston suhde kansallisiin järjestelmiin tulisi järjestää joustavasti ilman, että harmonisoitaisiin kansallisia menettelysäännöksiä. Jäsenvaltioissa Euroopan syyttäjän toimivaltaan kuuluvia rikosasioita hoitavien syyttäjien tulisi voida hoitaa myös kansallisia rikosasioita. Lisäarvon saavuttamiseksi tärkeää on ennen muuta se, että EPPO:on osallistuisi mahdollisimman monta jäsenvaltiota. Siksi on tärkeää, että neuvotteluja jatketaan rakentavasti laajaan yhteisymmärrykseen pääsemiseksi. 5.5. EU:n sisäinen turvallisuus sekä kansainvälisen rikollisuuden ja korruption torjunta Järjestäytyneen rikollisuuden torjuminen ja EU:n sisäisen turvallisuuden vahvistaminen kuuluvat Italian pj-kauden keskeisiin tavoitteisiin. EU:n sisäisen turvallisuuden strategia tullaan uudistamaan Eurooppa-neuvostossa hyväksyttyjen linjausten mukaisesti vuoden 2015 puoliväliin mennessä. Nykyinen strategia asettaa EU:lle viisi strategista tavoitetta: 1) kansainvälisten rikollisverkostojen hajottaminen, 2) terrorismin ja radikalisoitumisen ehkäisy, 3) tietoverkkoturvallisuuden parantaminen, 4) rajavalvonnan vahvistaminen ja 5) kriisi- ja katastrofivalmiuksien parantaminen. Suomi korostaa sisäisen turvallisuuden työssä kokonaisturvallisuuden laajaalaista näkökulmaa ja ennaltaehkäisyn merkitystä. Tärkeää on varmistaa perusoikeusnäkökulman ja oikeusviranomaisten näkökulman huomioon ottaminen sisäisen turvallisuuden EU-työssä. EU:ssa kiinnitetään myös erityistä huomiota kyberturvallisuuteen ja tietoverkkorikollisuuden torjuntaan. Komissio julkaisi alkuvuonna 2013 tiedonannon EU:n kyberturvallisuusstrategiaksi. Strategian kanssa samanaikaisesti annettiin ehdotus verkko- ja tietoturvadirektiiviksi (LVM vastuulla). Strategia koostuu viidestä painopistealueesta, joista erityisesti verkkorikollisuuden vähentäminen kuuluu OM toimialaan. Italia jatkaa työtä strategian toteuttamiseksi. Myös pian käynnistyvän ns. yhteisen arvioinnin seitsemännen kierroksen aiheena on tietoverkkorikollisuus. Suomi pitää EU:n kyberturvallisuusstrategiaa tärkeänä. Suomi katsoo, että ns. Budapestin tietoverkkorikollisuutta koskeva yleissopimus (EN) on keskeinen ja sitova oikeudellinen instrumentti tietoverkkorikollisuuden alalla ja on 12

tärkeää, että strategiassa painotetaan Budapestin sopimusta keskeisenä kansainvälisenä sopimuksena, joka muodostaa toimivat puitteet kansalliselle lainsäädännölle. Suomi pitää myönteisenä, että strategian mukaisesti Budapestin sopimus on avoinna myös Euroopan neuvoston ulkopuolisille kolmansille maille ja on perusta alan kansainväliselle yhteistyölle. Rajat ylittävän rikollisuuden muodoista EU:n toiminnan keskiössä on myös terrorismin torjunta. EU:n terrorismikoordinaattori raportoi neuvostolle säännönmukaisesti ja laati toimintasuosituksia jatkotyölle. Komissio raportoi vuoden 2014 aikana myös ihmiskaupan hävittämiseen tähtäävän EU:n strategian (2012-2016) tähänastisesta toteuttamisesta. Tarkoituksena on, että ihmiskauppastrategia uudistetaan. Komissio julkaisi vuoden 2014 alkupuolella ensimmäisen EU:n korruptiontorjuntaraportin, jossa arvioitiin korruption vastaisia toimia EU:ssa, kartoitettiin suuntauksia ja heikkouksia sekä pyrittiin edistämään vertaisoppimista ja hyvien toimintatapojen vaihtoa. Jatkossa raportti on tarkoitus julkaista kahden vuoden välein. Myös keskustelut EU:n ja GRECO:n (Euroopan neuvoston lahjonnan vastainen valtioiden ryhmä) välisen yhteistyön tiivistämisestä jatkuvat. Komission käynnistämä EU:n oma korruptioraportointimekanismi on tervetullut ja antaa mahdollisuuden varmistaa EU:n korruptiotilanteen seuranta vertailukelpoisen tiedon pohjalta. Se tukee Suomen tavoitetta kehittää unionin sisällä keinoja vahvistaa oikeusvaltiota jäsenvaltioissa. Unionin laajentumispolitiikka ja EU:n ajankohtainen tilanne tekevät tästä tavoitteesta entistä tärkeämmän. On tärkeää, että EU:n arviointimenettely hyödyntää ja täydentää olemassa olevia kansainvälisiä korruption arviointimenettelyjä (YK, EN/GRECO, OECD) eikä johda päällekkäiseen työhön. Suomi odottaa seuraavaa raporttia vuonna 2016 ja peräänkuuluttaa EU:n liittymistä Grecoon. 5.6. Rikosoikeudellinen sääntely kansainvälisissä sopimuksissa Komissio ei ole toimittanut siltä Tukholman ohjelmassa pyydettyä luetteloa maista, jotka ovat ilmaisseet halukkuutensa tehdä EU:n kanssa rikosoikeudellisia oikeusapuja luovuttamissopimuksia. Tähän liittyen neuvoston puitteissa (CATS) on keskusteltu millaisten kriteerien pohjalta EU:n mahdollisia tulevia sopimuskumppaneita voitaisiin arvioida ja valita. Samoin neuvoston puitteissa on keskusteltu tarpeesta yhtenäistää EU:n ulkosuhdesopimusten sisältämiä säännöksiä rikosoikeudellisista asioista. Vireillä on myös neuvotteluja useista EU:n kahdenvälisistä vapaakauppasopimuksista sekä talous- ja kauppasopimuksista, jotka sisältävät myös oikeusministeriön toimialaan liittyvää sääntelyä. Toteutumatta on edelleen EU:n liittyminen Euroopan neuvoston rikoksen tuottaman hyödyn ja terrorismin rahoituksen rahanpesua, etsintää, takavarikkoa ja menetetyksi tuomitsemista koskevaan yleissopimukseen. Allekirjoitusvaltuudet yleissopimuksen allekirjoittamiseksi hyväksyttiin jo alkuvuonna 2009. 13

6 PERUSOIKEUDET JA EU-KANSALAISUUS 6.1. Tietosuoja Italian puheenjohtajakaudella jatketaan neuvotteluja EU:n tietosuojalainsäädännön uudistamiseksi ja Eurooppa-neuvosto on asettanut tavoitteeksi hyväksyä EU:lle vahva yleinen tietosuojakehys vuoteen 2015 mennessä. Neuvotteluja käydään henkilötietojen yleisestä suojasta ja käsittelystä annetusta asetusehdotuksesta, sekä henkilötietojen käsittelystä poliisi- ja rikosoikeudellisen yhteistyön alalla annetusta direktiiviehdotuksesta. Tarkoituksena on uudistaa EU:n tietosuojalainsäädännön puitteet ja varmistaa tietosuojanormien noudattaminen henkilötietojen käsittelyssä kaikilla EU-lainsäädännön kattamilla aloilla. Vireillä on myös keskustelut Euroopan neuvoston henkilötietojen suojaa koskevan yleissopimuksen uudistamisesta. Neuvosto valtuutti kesäkuussa 2013 komission osallistumaan EU:n puolesta neuvotteluihin Euroopan neuvoston tietosuojayleissopimuksen uudistamisesta ja EU:n uudistettuun yleissopimukseen liittymisen ehdoista ja menettelyistä. Vireillä on myös EU:n tietosuojavaltuutetun ja apulaisvaltuutetun valinta. Suomi katsoo, että EU:n tällä hetkellä hajanaista ja osin monimutkaista tietosuojasääntelyä tulee pyrkiä jatkossa yhtenäistämään ja yksinkertaistamaan siten, että samalla turvataan korkea tietosuojan taso. On tärkeää, että uudistus noudattaa paremman sääntelyn periaatteita eikä johda rekisterinpitäjälle aiheutuvan hallinnollisen taakan kasvuun. On myös tärkeää, että uudistuksessa löydetään toimiva tasapaino henkilötietojen suojan ja julkisuusperiaatteen välillä. Suomi pitää erittäin tärkeänä, että EN:n tietosuojayleissopimuksen uudistamisesta käytävissä neuvotteluissa varmistetaan yleissopimuksen ja EU:n tietosuojasäännöstön yhteensopivuus ottaen asianmukaisesti huomioon käynnissä oleva EU:n tietosuojalainsäädännön uudistaminen. Komissio ja puheenjohtajavaltio käynnistivät USA:n kansallisen turvallisuusviraston NSA:n vakoiluohjelmia koskeneiden paljastusten selvittämisen EU-US OSAministerikokouksessa 15.6.2013. Tähän liittyen komissio on julkaissut joukon toimenpiteitä, joilla se pyrkii palauttamaan luottamuksen EU-US väliseen tietojenvaihtoon. Ensinnäkin komissio antoi tiedonannon (strategia), jossa pyritään arvioimaan vakoilupaljastusten aiheuttamia haasteita ja riskejä sekä identifioimaan keinoja, joilla tarttua näihin haasteisiin. Toiseksi komissio julkaisi raportin ns. Safe Harbour-järjestelyn toimivuudesta. Kolmanneksi komissio julkaisi raportin kesällä perustetun EU-USA korkean tason tietosuojaryhmän työn tuloksista. Myös EP hyväksyi maaliskuussa 2014 vakoilupaljastuksia koskevan päätöslauselman, jota oli pohjustettu laaja-alaisilla kuulemisilla. Tapahtumat vaikuttavat myös neuvotteluihin, joita EU ja Yhdysvallat ovat pitkään käyneet sopimuksesta, joka koskee henkilötietojen suojaamista siirrettäessä ja käsiteltäessä henkilötietoja terrorismin ja rikollisuuden torjuntaa varten (EU-USA tietosuojasopimus). Neuvottelut jatkuvat Italian pj-kaudella. 14

Seuraavan komission linjattavaksi jää kysymys teletunnistetietojen käytön EU-tason sääntelystä. EU-tuomioistuin kumosi keväällä 2014 teletunnistetietojen säilyttämistä koskevan direktiivin 2006/24/EY perusoikeusnäkökohtiin viitaten. Sekä komissio että jäsenvaltiot arvioivat parhaillaan tuomion vaikutuksia yhtäältä kansalliseen lainsäädäntöön ja toisaalta EU-tason lainsäädäntöön. On tärkeää, että EU-kansalaisten luottamus sähköisen viestinnän tietosuojaan voidaan palauttaa vakoiluskandaalin jälkeen. Pilvipalvelujen käyttöä henkilötietojen käsittelyssä tulee kehittää tietosuojaa ja tietoturvaa tukevalla tavalla. EU:n ja USA:n tietosuojasopimusta koskevissa neuvotteluissa tulisi saavuttaa pikaista edistymistä. Suomi pitää oikeusvarmuuden takia sitovaa EU:n ja USA:n välistä tietosuojasopimusta parempana vaihtoehtona kuin ei-sitovaa instrumenttia. Suomelle on tärkeätä, että tuleva sopimus on pelkästään tietosuojasopimus, joka ei muodosta oikeusperustaa sopimuksen soveltamisalalla tapahtuville henkilötietojen siirroille. EU:n ja USA:n välisellä tietosuojasopimuksella olisi taattava kansalaisille korkeatasoinen tietosuoja ja samat oikeudet Atlantin molemmin puolin. EU:n kansalaisille olisi taattava oikeus käyttää yhdysvaltalaisia oikeussuojakeinoja, vaikka he eivät asuisi Yhdysvalloissa. 6.2. Lentomatkustajarekisteritiedot (PNR) EU on tehnyt sopimukset USA:n ja Australian kanssa lentomatkustajarekisteritietojen (PNR) luovuttamisesta terrorismin ja vakavan kansainvälisen rikollisuuden, kuten järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi. Kanadan kanssa tehtävä sopimus allekirjoitettiin kesäkuussa ja se odottaa EP:n hyväksyntää. Komissio antoi marraskuussa 2013 arvioinnin EU-US PNRsopimuksesta ja siitä, miten Yhdysvaltain viranomaiset ovat käyttäneet matkustajarekisteritietoja vakavan rikollisuuden ja terrorismin torjunnassa. Lisäksi komissio käy Venäjän kanssa keskusteluja Venäjällä 1.12.2013 voimaan tulleesta määräyksestä, joka koskee lentoyhtiöiden varausten tekemisen ja lähtöselvityksen yhteydessä keräämiä ja käyttämiä PNR-tietoja ja suppeampia, lähinnä passin koneluettavasta osasta otettavia ns. API-tietoja. Viimeisimpien tietojen mukaan Venäjä alkaisi keräämään API-tietoja ylilennoista ja PNR-tietoja muista lennoista 1.12.2014 alkaen. PNR-tietojen luovuttaminen Venäjälle tulee ratkaista EU-tasolla. Komission tulisi pikaisesti selvittää Venäjän vaatimusten sisältö ja antaa tarvittaessa ehdotus EU:n ja Venäjän välisen PNR-sopimuksen neuvottelemiseksi. Komissio julkaisi 21.9.2010 tiedonannon matkustajarekisteritietojen (PNR) siirtoa kolmansiin maihin koskevasta kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta. Sen mukaan myös Uusi-Seelanti, Etelä-Korea ja Japani käyttävät PNR-tietoja, mutta toistaiseksi vireillä ei ole sopimushankkeita näiden maiden kanssa. Tiedonannossa tuodaan esiin myös tarve yhdenmukaisille säännöille PNR-tietojen luovuttamisessa esim. direktiivin muodossa. Myös Meksiko, Qatar, Brasilia, Saudi-Arabia ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat ovat esittäneet tai aikovat esittää EU:n jäsenvaltioille vaatimuksia 15

lentomatkustajia koskevien PNR-tietojen luovuttamisesta. Komissiolta odotettiin jo kesällä 2014 säädösehdotusta ja tiedonantoa PNR-tietojen luovuttamisesta kolmansiin maihin Neuvostossa on jo päästy sopuun ns. EU-PNR-direktiivistä, joka koskee matkustajarekisteritietojen käyttöä lainvalvontatarkoituksiin EU:n sisällä. EP:n LIBEvaliokunta äänesti huhtikuussa 2013 ehdotuksen hylkäämisen puolesta. EP:n täysistunto palautti kesäkuussa 2013 ehdotuksen valiokuntakäsittelyyn. EU-PNR - valmistelu kuuluu Suomessa SM:n päävastuulle. Käsittelyn jatko on avoinna. Suomi katsoo, että lentomatkustajia koskevien tietojen luovuttaminen 3. maihin tulee järjestää EU-tasolla, jotta tietojen luovutuksissa noudatettaisiin samoja sääntöjä koko EU:n alueella. Näin voidaan turvata EU:n kansalaisten yhdenvertainen kohtelu PNR-tietojen käsittelyssä ja välttää lentoyhtiöiden välisen kilpailun vääristyminen. Marraskuussa 2013 komissio julkaisi arviointikertomuksen kaksi vuotta voimassa olleen EU-US TFTP-sopimuksesta (USA:n Terrorist Finance Tracking Programme), jossa arvioidaan kuinka hyödyllisiä sopimuksen nojalla toimitetut tiedot ovat terrorismin torjunnan kannalta. Sopimuksen uusi arviointi tehdään keväällä 2014. Komissio antoi samalla tiedonannon, että EU:n terrorismin rahoituksen jäljittämisjärjestelmää (eurooppalainen TFTS, Terrorist Finance Tracking System) ei ole tällä hetkellä odotettavissa. Viimeksi mainittu hanke kuuluisi Suomessa SM:n päävastuulle. 6.3. Perusoikeuksien toteutuminen EU:ssa ja EU-kansalaisuus Komissio julkaisi keväällä neljännen vuosiraportin EU:n perusoikeuskirjan täytäntöönpanosta. Vuosiraporttien tavoitteena on pitää yllä dialogia EU:n perusoikeuspolitiikasta ja tarjota mahdollisuus vuosittaiseen politiikkakeskusteluun siitä, mitä unionin toimivaltaan kuuluvilla aloilla on tehty ja mitä niillä pitäisi tehdä perusoikeuksien toteutumisen turvaamiseksi. Neuvostossa ja komissiossa on valmisteltu ohjeistusta ja suuntaviivoja, joiden tarkoituksena on tuoda EU-tasolle (suomalaista) lainvalmisteluajattelua, johon kuuluu perusoikeusarviointi säädösvalmistelun varhaisessa vaiheessa. Kreikan puheenjohtajakaudella OSAneuvosto antoi päätelmät EU:n sisäisen ja ulkoisen ihmisoikeuspolitiikan koherenssista. Italian puheenjohtajakaudella toteutetaan neuvostossa kartoitus kansallisista hyvistä käytännöistä perusoikeuksien huomioonottamisesta lainsäädäntötyössä ja hallinnossa. Suomi pitää hyvänä nykyisen komission toteuttamia uusia avauksia EU:n perusoikeuspolitiikan seuraamiseksi ja EU:n perusoikeuskirjan täytäntöönpanon varmistamiseksi. Näiden politiikka-asiakirjojen ja niiden seurannan tulisi vahvistaa perusoikeuksien huomioon ottamista eri sektoreilla ja lisätä EU:n perusoikeuspolitiikan johdonmukaisuutta. Vuonna 2011 hyväksytyt työkalut perusoikeuskysymysten käsittelystä EU:n lainvalmistelutyössä on otettava käyttöön tehokkaasti. Yksittäisistä perusoikeuskysymyksistä Suomi pitää johdonmukaisesti esillä mm. vähemmistöjen, ml. romanien ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tilannetta. 16

Vuonna 2013 neuvosto antoi päätelmät EU:n perusoikeusviraston arvioinnista. Viraston hallintoneuvosto on tehnyt komissiolle joukon ehdotuksia, joiden toteuttaminen vahvistaisi perusoikeusviraston toimintamahdollisuuksia ja asemaa. Neuvostossa ei kuitenkaan ole konsensusta viraston aseman vahvistamisesta eikä edes sen selventämisestä, että virastolla on mandaatti työskennellä myös rikos- ja poliisioikeudellisen yhteistyön alalla. Syksyllä käynnistyy perusoikeusviraston uuden johtajan valintaprosessi. Suomi edistää EU:n perusoikeusviraston toimintaedellytysten vahvistamista Lissabonin sopimuksen edellyttämällä tavalla. Viraston toimivalta tulee laajentaa myös poliisi- ja rikosoikeudellisen yhteistyön alalle ja kattamaan koko EU:n perusoikeuskirja. Lisäksi virastolta tulisi pyytää nykyistä useammin lausuntoja säädösehdotusten perusoikeusvaikutuksista. On tärkeää, että virasto jatkaa jäsenvaltioiden perusoikeustilanteen seuraamista ja siitä raportointia. Tulisi myös harkita sitä, että neuvosto käsittelisi viraston julkaisemia raportteja perusoikeuksien toteutumisesta EU:n jäsenvaltioissa. Valmisteluja jatketaan EU:n liittymiseksi Euroopan ihmisoikeussopimukseen. EUtuomioistuimelta (EUT) odotetaan lausuntoa liittymissopimusluonnoksen EUoikeuden mukaisuudesta. Lisäksi komissiolta odotetaan virallista ehdotusta EU:n sisäisistä säännöistä koskien mm. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen (EIT) nimitettävän tuomarin valintaa, EU:n edustautumista EIT:ssä, kriteerejä joita sovelletaan mahdollisessa kanssavastaajatilanteessa, mekanismia jota sovelletaan EUT:n osallistuessa EIT:ssä vireillä olevan asian käsittelyyn, valituksiin vastaamisen koordinoimista EU:n ja jäsenvaltioiden välillä sekä EIT:n tuomion täytäntöönpanoa ja vastuun jakamista unionin ja jäsenvaltio(ide)n kesken. Suomessa asia kuuluu UM:n päävastuulle. Suomi pitää EU:n liittymistä Euroopan ihmisoikeussopimukseen ensiarvoisen tärkeänä. Suomen tavoitteena on, että liittyminen toteutuisi mahdollisimman nopeasti. EU:n liittyminen Euroopan ihmisoikeussopimukseen parantaa unionin oikeudenkäyttöpiiriin kuuluvien henkilöiden oikeusasemaa Keväällä 2014 Suomi hyväksyi julkilausuman, jonka tarkoituksena on vahvistaa mukana olevien hallitusten sitoutuminen homo- ja transfobian vastaisiin toimenpiteisiin omassa toiminnassaan. Julkilausumassa vahvistetaan sitoutuminen ihmisoikeuksien yleismaailmallisuuteen ja siihen, että ihmisoikeudet kuuluvat täysimääräisesti myös seksuaali ja sukupuolivähemmistöihin kuuluville henkilöille. Lausumassa määritellyt toimenpiteet kattavat mm. syrjintälainsäädännön kehittämisen, viharikollisuuden torjumisen ja yhteistyön kansalaisyhteiskunnan kanssa. Keväällä 2014 valmisteltiin myös OSA-neuvoston päätelmät naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Perusoikeusvirasto antoi aiheesta myös kattavan raportin. Euroopan parlamentti on hyväksynyt useita päätöslauselmia naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi. Euroopan neuvostossa on hyväksytty naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, sukupuolisidonnaista väkivaltaa ja perheväkivaltaa koskeva yleissopimus. Komissio esittää EU-kansalaisaloiteasetuksen soveltamista koskevan kertomuksen vuoden 2015 alkupuolella. Jo nyt käydään keskustelua siitä, millä tavoin EU- 17

kansalaisaloiteasetusta olisi muutettava, jotta siitä tulisi nykyistä käyttäjäystävällisempi. Komissio on myös todennut, että EUkansalaisaloiteasetukseen liittyvän, tuenilmauksia koskevan delegoidun säädöksen antamismenettely on tarkoitus laittaa vireille loppuvuonna 2014. Lisäksi, yksittäisiin EU-kansalaisaloitteisiin liittyen komissio on vuonna 2014 antanut tiedonantoja, joissa komissio ilmoittaa, miten se aikoo aloitteiden osalta toimia. Tiedonantoja on annettu ja niitä tullaan antamaan eri aloilla, ja niiden osalta vastuuministeriö määräytyy aloitteen aiheen perusteella. Suomi tukee pyrkimyksiä kehittää EU-kansalaisaloiteasetusta nykyistä käyttäjäystävällisemmäksi, mikä parantaisi edelleen osallistuvan demokratian toteutumista. Asetuksen soveltamisesta on nyt saatu käytännön kokemusta ja myös siihen liittyvät ongelmat ovat hahmotettavissa. 6.4. Yhdenvertaisuus (TSTK-neuvosto) Neuvottelut yhdenvertaisuusdirektiivistä jatkuvat edelleen Italian pj kaudella. Direktiivillä kiellettäisiin syrjintä uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään ja seksuaaliseen suuntautumiseen perustuen sosiaali- ja terveysalalla, koulutuksessa sekä tavaroiden ja palvelujen tarjonnassa. Suomi suhtautuu myönteisesti direktiiviin, jolla pyritään parantamaan yhdenvertaisuuden toteutumista Euroopan unionissa. Suomi tukee ehdotuksen horisontaalista lähestymistapaa sekä tavoitetta turvata mahdollisimman yhdenmukainen vähimmäistaso suojalle syrjintää vastaan kaikille ihmisille syrjintäperusteesta ja elämänalasta riippumatta. Komission työohjelmassa oli ajoitettu vuodelle 2012 lainsäädäntöehdotus liittyen esteettömyyteen tavaroiden ja palvelujen tarjonnassa, rakennetussa ympäristössä sekä liikenne- ja viestintäsektoreilla. Ehdotuksen antaminen on viivästynyt; jos se annetaan ehdotus tullee koskemaan TEM:n, STM:n, LVM:n ja YM:n toimialaan liittyviä kysymyksiä. 6.5. Europarlamenttivaalit ja eurooppalaiset poliittiset puolueet (YAN) Eurooppa-neuvosto joutui kesäkuussa 2013 päättämään europarlamentin kokoonpanosta vuoden 2014 jälkeen, koska Kroatian liittyminen unionin jäseneksi edellytti europarlamenttipaikkojen uudelleenjakoa. Suomi säilytti nykyiset 13 paikkaansa myös uudessa europarlamentin kokoonpanossa. Päätöksessä todetaan myös, että EP tekee aloitteen päätöksen tarkistamiseksi hyvissä ajoin ennen vaalikauden 2019-2024 alkua, vuoden 2016 loppuun mennessä. Asia kuuluu VNK:n toimialaan. Neuvottelut vuoden 1976 EU-vaalisäädöksen (edustajien valitseminen Euroopan parlamenttiin yleisillä, välittömillä vaaleilla) uudistamisesta eivät ole käynnistyneet. Perussopimusten mukaan parlamentti laatii esityksen tarvittavista säännöksistä jäsentensä yleisten ja välittömien vaalien toimittamiseksi ja neuvosto vahvistaa 18

tällaiset säännökset yksimielisesti. EP:n täysistunto palautti kesäkuussa 2011 valiokuntakäsittelyyn mietintöluonnoksen siitä, miten EU-vaalisäädös voitaisiin uudistaa Suomen tavoitteena on säilyttää jatkossakin nykyiset 13 paikkaansa EP:ssä. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä Ahvenanmaan osallistumisesta EUasioiden käsittelyyn sekä maakunnan mahdollisuuksista vaikuttaa niihin vuodelta 2009 todetaan, että valtioneuvosto tulee edelleen EU-tasolla käytävissä Euroopan parlamentin paikkajakoa koskevissa neuvotteluissa korostamaan Ahvenanmaan maakunnan kansainvälistä erityisasemaa ja itsehallintoa. Asiaa käsiteltiin myös hallituksen iltakoulussa 13.3.2013. 6.6. Avoimuus, hyvä hallinto Neuvottelut asiakirjajulkisuutta EU:ssa säätelevän avoimuusasetuksen uudistamisesta eivät ole edenneet, vaikka vireillä on jo vuosia ollut kaksi komission asetusehdotusta (2008 ja 2011). Euroopan parlamentti hyväksyi joulukuun 2011 täysistunnossa kantansa asetusehdotuksiin, mutta alkuvuonna 2012 neuvottelut neuvoston ja EP:n välillä kariutuivat toimielinten välisiin erimielisyyksiin komission ja neuvoston halutessa kaventaa avoimuutta ja EP:n lisätä sitä. Komissio ei ole vetänyt pois kumpaakaan uudistusehdotusta. Italian pj-kaudella jatkettaneen keskustelua siitä, tulisiko neuvoston liittyä komission ja EP:n avoimuusrekisteriin. Kysymys on rekisteristä, johon listataan ns. vaikuttamistyötä tekeviä toimijoita ( lobbarirekisteri ). Asian valmisteluvastuu kuuluu Suomessa VNK:lle. Suomi pitää unionin toiminnan avoimuusmyönteisen kehityksen turvaamista keskeisen tärkeänä EU-poliittisena tavoitteena, ottaen huomioon myös Lissabonin sopimuksen nimenomaisen tavoitteen lisätä unionin toiminnan avoimuutta. Suomi osallistuu neuvotteluihin aktiivisesti. Suomi ei pidä nykyisen avoimuusasetuksen muuttamista välttämättömänä muilta osin, mutta katsoo, että Lissabonin sopimuksen edellyttämät soveltamisalan muutokset tulee toteuttaa viivytyksettä. Suomi on suhtautunut positiivisesti neuvottelujen aloittamiseen neuvoston osallistumisesta täysjäsenenä vaikuttamistyötä tekeviä toimijoita listaavaan avoimuusrekisteriin. Euroopan parlamentti hyväksyi alkuvuonna 2013 oma-aloitemietinnön, jossa se pyysi komissiolta Lissabonin sopimuksen edellyttämää aloitetta hyvästä hallinnosta. Komissio esitti hyvin vastahankaisen kannan hallinto-oikeudelliseen lainsäädäntöhankkeeseen helmikuussa 2014 järjestetyssä komission seminaarissa EU:n hallinto-oikeudesta. Komissio oli vahvasti sitä mieltä, että hallinto-oikeudellista säädäntöä on jo riittävästi olemassa, eikä erilliseen lainsäädäntöhankkeeseen ole siten tarvetta. Asiassa odotetaan seuraavaksi komission tiedonantoa, jonka pohjalta hanketta tullaan työstämään eteenpäin 19

Suomi vaikuttaa aktiivisesti hyvää hallintoa koskevan EU-säädöksen valmistelutyöhön SEUT 298 artiklan pohjalta, jotta unionin toimielimet, elimet ja laitokset tukeutuvat tehtäviään hoitaessaan avoimeen, tehokkaaseen ja riippumattomaan eurooppalaiseen hallintoon 7 OIKEUDELLISET VERKOSTOT, SÄHKÖINEN ASIOINTI JA EU:N RAHOITUSOHJELMAT 7.1. Oikeudelliset verkostot Vuonna 2009 uudistettiin päätökset, joiden pohjalta Euroopan siviili- ja kauppaoikeudellinen verkosto, Euroopan rikosoikeudellinen verkosto sekä Euroopan rikoksentorjuntaverkosto toimivat. Komissio raportoi vuosittain eurooppalaisen lainkäyttökoulutuksen, erityisesti tuomarikoulutuksen, määrästä ja kattavuudesta. Komission on tarkoitus aloittaa pilottiprojektit Erasmus-tyyppisestä vaihdosta oikeusviranomaisille, oikeusalan ammattilaisille sekä lainvalvontaviranomaisille. Suomi korostaa Euroopan tuomarikoulutusverkoston (EJTN) keskeistä asemaa ja roolia EU-oikeuden koulutuksen koordinoijana, ohjaajana ja myös tuottajana. EU:ssa toimii myös vuonna 2002 perustettu European Network on Contact Points on genocide, war crimes and crimes against humanity -verkosto. Toimintaansa jatkaa myös vuonna 2008 perustettu eurooppalainen oikeusvertailuverkosto, jonka tehtävänä on varmistaa tiedonkulkua jäsenvaltioiden lainsäädännöstä ja lainsäädäntöuudistuksista. 7.2. Sähköinen asiointi oikeusalalla (e-justice) Euroopan sähköisen oikeuden strategian (2014-2018) toteuttaminen on käynnistynyt. Työn tavoitteena on oikeudenkäyttöä koskevan tiedon saatavuuden edistäminen, tuomioistuinkäsittelyn saatavuuden helpottaminen ja sähköisten välineiden käytön edistäminen rajat ylittävissä oikeudenkäynneissä sekä oikeusalan viranomaisten keskinäisen tietojenvaihdon helpottaminen. Käytännön välineinä ovat muun muassa videoneuvottelujen hyödyntäminen ja suojattujen sähköisten viestintäyhteyksien käyttö. Kreikan kaudella valmisteltiin strategian täytäntöönpanoa koskeva, käytännön hankkeita laajemmin käsittelevä sähköisen oikeuden toimintasuunnitelma. Eurooppalainen sähköisen oikeuden portaali avattiin heinäkuussa 2010 (https://ejustice.europa.eu/home.do). Suomi tukee Euroopan sähköisen oikeuden sisällön uuden sähköisen oikeuden strategian 2014-2018 mukaisesti. 7.3. Oikeus- ja sisäasioiden rahoitusohjelmat 20