SELVITYS KAJAANIN RUNOVIIKON ALUEELLISESTA VAIKUTTAVUUDESTA

SELVITYS KAJAANIN RUNOVIIKON ALUEELLISESTA VAIKUTTAVUUDESTA ESS vaikuttaa tapahtumien vaikutusten arviointihanke Joensuun yliopisto Joulukuu 2007

Joensuun yliopisto PL 111 80101 Joensuu vaihde (013) 251 111 ESS vaikuttaa -tutkimuksesta vastanneet: Jenni Mikkonen ja Katja Ristolainen Kansi: Saara Kiviluoto ja Benjamin Techen

SISÄLLYS 1 JOHDANTO...4 2 KAJAANIN RUNOVIIKON YLEISÖ...5 2.1 Yleisön demografiset tiedot... 5 2.2 Tapahtumaan osallistuminen... 8 2.3 Tapahtumaan osallistuneet ulkopaikkakuntalaiset...12 2.4 Tapahtuman taloudelliset vaikutukset kävijöiden rahankulutuksen mukaan...14 3 KAJAANIN RUNOVIIKON YRITYSKYSELY... 17 3.1 Tapahtuman vaikutus yrityksen liiketoimintaan...18 3.2 Tapahtuman vaikutus yrityksen muuhun toimintaan...19 3.3 Yritysyhteistyö tapahtuman kanssa...19 3.4 Hyödyt ja haitat... 20 3.5 Yrittäjien yleisiä mielipiteitä ja näkemyksiä tapahtumasta...21 4 KAJAANIN PAIKALLISVÄESTÖKYSELY...23 4.1 Vastaajien demografiset tiedot... 23 4.2 Suhtautuminen tapahtumaan... 25 5 YHTEENVETO...32 LIITTEET

1 JOHDANTO Itä-Suomen tapahtumat vetävät kesäisin ja syksyisin matkailijoita alueelle; väkimäärä lisääntyykin monilla paikkakunnilla festivaaliaikaan. Alueella liikkuvalla ihmismäärällä ei voi olla olematta erilaisia sekä hyviä että huonoja vaikutuksia sekä tapahtumajärjestäjien että eri sidosryhmien toimintaan (esim. paikallisväestö ja yrittäjät). ESS vaikuttaa, tapahtumien vaikutusten arviointihanke on yksivuotinen tutkimushanke, jota hallinnoi Joensuun yliopisto ja sen osarahoittajina toimivat Itä-Suomen lääninhallitus ja Euroopan sosiaalirahasto. Projektin tavoitteena on ollut tutkia 10 itäsuomalaisten kulttuuritapahtuman taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia. Kulttuuritapahtumien rinnalle verrokkitapahtumiksi nostettiin yksi liikuntatapahtuma sekä yksi majoitus- ja ravitsemusyrityksen järjestämä kesäkonserttien sarja (markkinapohjainen tapahtuma). Hankkeen tutkimus jakaantui kolmeen osa-alueeseen: 1. Tapahtumajärjestäjien teemahaastatteluihin ja lomakekyselyihin 2. Yleisökyselyihin 3. Sidosryhmäkyselyihin - Yrityskyselyt - Paikallisväestökyselyt - Kunnallisille päättäjille suunnatut kyselyt Tapahtumajärjestäjien haastatteluilla selvitettiin tapahtumajärjestäjien näkemyksiä etenkin tapahtumansa sosiokulttuurisista vaikutuksista, mutta myös yhteistyökumppaneista ja talouden hoidosta. Tapahtumajärjestäjille suunnatuilla kyselyillä puolestaan selvitettiin tarkemmin tapahtuman talouden tilaa, työntekijämääriä, budjettia, menoja ja tuloja sekä tapahtumajärjestäjien näkemyksiä tapahtumansa sosiokulttuurista vaikutuksista. Yleisötutkimuksen tarkoituksena oli selvittää tapahtumakävijöiden profiileja, harrastuksia, tapahtumaan osallistumisen motiiveja, tapahtumakäyttäytymistä, rahankäyttöä tapahtumassa ja tapahtumapaikkakunnalla sekä tapahtumien markkina-alueita eli matkailijoiden lähtöalueita. Yleisökyselyssä painotettiin erityisesti tapahtuman taloudellisia vaikutuksia. Myös yrityskyselyssä painotettiin tapahtuman taloudellisia vaikutuksia, mutta kyselyllä selvitettiin lyhyesti myös yritysten näkemyksiä siitä, millaisia sosiokulttuurisia vaikutuksia tapahtumalla on paikkakuntaan. Paikallisväestökyselyssä painotettiin tapahtuman sosiokulttuurisia vaikutuksia. Paikallisväestöltä kysyttiin paikallistaloudellisten ja imagovaikutusten lisäksi mielipiteitä tapahtuman vaikutuksista paikallisuuteen, asukkaiden viihtyisyyteen ja harrastusmahdollisuuksiin, paikallisten yhteenkuuluvuuteen sekä ympäristöön. Kunnallisilta päättäjiltä puolestaan tiedusteltiin tapahtuman aluetaloudellisia ja sosiokulttuurisia vaikutuksia. Tutkimus toteutettiin saman kaavan mukaan kaikissa kahdessatoista itäsuomalaisessa tapahtumassa. Lomakkeisiin tehtiin ainoastaan pieniä muutoksia tapahtumakohtaisesti, jotta tulosten vertailtavuus säilyisi. Aineisto kerättiin pääasiassa sähköisillä lomakkeilla yleisötutkimusaineistoa lukuun ottamatta, jolloin aineisto saatiin helposti suoraan analysoitavaan muotoon. Aineistot analysoitiin SPSS -tilastoohjelmalla. Kajaanin Runoviikko oli yksi kahdestatoista ESS vaikuttaa -hankkeen tutkimuksen kohteena olleista itäsuomalaisista tapahtumista (ks. liite 1). Seuraavassa esitellään Kajaanin Runoviikon yleisötutkimuksen, yrityskyselyn sekä paikallisväestökyselyn tuloksia. Päättäjien näkemyksiä ei raportoitu erikseen, sillä vastaajia oli vain muutama. Kuitenkin päättäjien mielipiteet on huomioitu yhteenvedossa, jossa eri sidosryhmien näkemyksiä verrataan toisiinsa. 4

2 KAJAANIN RUNOVIIKON YLEISÖ Kajaanin Runoviikko järjestettiin 31. kerran kesällä 2007 (4.7. - 8.7.2007). Tapahtuman yleisökysely toteutettiin 4. - 6.7.2007. Aineisto kerättiin pääasiassa paperilomakkein Kajaanin Runoviikon tilaisuuksien yhteydessä. Lisäksi kahden päivän ajan Kaukametsän aulassa oli kolme tietokonetta, joilla kyselyyn pystyi vastaamaan internetin välityksellä. Kaiken kaikkiaan kyselyyn saatiin vastauksia 182 kappaletta. 2.1 Yleisön demografiset tiedot Kajaanin Runoviikon kävijöistä 77,8 % oli naisia ja 22,2 % miehiä (n=182). Tämä ei välttämättä ole aivan todellinen sukupuolten suhde kävijöiden joukossa, sillä usein miehet antoivat lomakkeen puolisolleen täytettäväksi, mutta joka tapauksessa tapahtuman kävijöistä suurin osa oli naisia. Iältään lähes puolet kävijöistä oli 56 70 -vuotiaita (47,2 %) ja keski-ikä kävijöillä oli 56 vuotta (kuva 1). Vain 14 % kävijöistä oli 40-vuotiaita tai sitä nuorempia. Suurin osa kävijöistä eli parisuhteessa ilman lapsia (41,6 %) (kuva 2). Kävijöistä suurin osa oli korkeasti koulutettuja (noin 50,6 %) (kuva 3) ja asemaltaan toimihenkilöitä tai eläkeläisiä (kuva 4). 50 40 30 20 47,2% 30,1% 10 9,7% 4,0% 0 25 v. tai vähemmän 26-40 v. 41-55 v. Kuva 1. Kajaanin Runoviikon kävijät iän mukaan. 56-70 v. 9,1% Yli 70 v. 5

30 20 27,2% 25,6% 28,3% 10 13,3% 0 Yksin Asuva Parisuhde, ei lapsia Parisuhde, lapsia Parisuhde, lapset muuttaneet pois Kuva 2. Kajaanin Runoviikon kävijät perhetyypin mukaan. 3,9% Yksinhuoltaja 1,7% Muu 50 40 30 20 43,2% 10 0 11,9% 6,8% 12,5% 3,4% 14,2% 7,4% 0,6% Muu Akateeminen loppututkinto Ammattikorkeakoulu Ylioppilastutkinto + ammattikoulu tai opisto Ylioppilastutkinto Opisto Ammattikoulu tai vastaava Peruskoulu tai keskikoulu Kuva 3. Kajaanin Runoviikon kävijät koulutuksen mukaan. 6

40 30 20 34,1% 27,2% 10 12,7% 12,7% 0 Johtavassa asemassa Toimihenkilö Muu työntekijä 3,5% Yrittäjä Eläkeläinen 1,7% Työtön 3,5% Opiskelija 4,6% Muu Kuva 4. Kajaanin Runoviikon kävijät aseman mukaan. Kajaanin Runoviikon kävijöistä reilu puolet (57,1 %) tuli tapahtumaan Kajaanin ulkopuolelta ja vajaa puolet (42,9 %) kävijöistä oli puolestaan paikkakuntalaisia. Suurin osa ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä oli kotoisin Uudenmaan maakunnasta (29 %) sekä Kajaanin lähialueilta Pohjois- Pohjanmaalta (16 %) ja Kainuusta (12 %). Muiden maakuntien asukkaita kaikista ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä oli maakunnasta riippuen 1-9 %. Lääneittäin kävijät jakaantuivat hyvin tasaisesti (kuva 5). Päiväkäyntivyöhykkeeltä (0 100 km) Kajaanin Runoviikon kävijöistä tuli 16,5 %, viikonloppuvyöhykkeeltä (101 400 km) 35,2 % ja lomavyöhykkeeltä (yli 400 km) 48,4 %. Tapahtuma näyttää siis houkuttelevan kävijöitä hyvinkin pitkien matkojen takaa. 40 30 20 33,0% 25,0% 28,0% 10 11,0% 0 Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Oulun lääni Kuva 5. Kajaanin Runoviikon ulkopaikkakuntalaiset kävijät lähtöalueittain. 3,0% Lappi 7

Kajaanin Runoviikon kävijät jakautuvat kulttuurin harrastamisen suhteen kahtia. Suurella osalla kävijöistä jonkin taiteenlajin (laulu, soitto, tanssi, maalaaminen jne.) harrastaminen oli säännöllistä (21,6 %), ammattimaista (6,8 %) tai satunnaista (26,7 %), mutta vastaavasti yhtä moni kävijöistä ilmoitti, että ei itse ole koskaan harrastanut (28,4 %) mitään taiteenlajia tai on harrastanut jotakin taiteenlajia vain joskus aiemmin (16,5 %). Kuitenkin kulttuurin seuraaminen ja kulttuuritilaisuuksissa (teatteri, museot, taidenäyttelyt, konsertit jne.) käynti oli monelle kävijälle harrastus, sillä tapahtumaan osallistuneet olivat vastaustensa mukaan varsinaisia kulttuurin heavy usereita. Noin 70 % Kajaanin Runoviikon kävijöistä oli käynyt kulttuuritilaisuuksissa yli 5 kertaa viimeisen 12 kuukauden aikana (kuva 6). 30 20 26,8% 24,6% 24,6% 10 21,2% 0 0,6% En kertaakaan 2,2% Kerran 2-5 kertaa 6-9 kertaa 10-19 kertaa 20 kertaa tai useammin Kuva 6. Tapahtuman kävijöiden kulttuuritilaisuuksissa käynti viimeisten 12 kuukauden aikana. 2.2 Tapahtumaan osallistuminen Kyselyyn vastanneista Kajaanin Runoviikon kävijöistä 86 % oli tapahtumassa vapaa-ajallaan yleisönä. Todellisuudessa suurempikin osa kävijöitä on voinut olla paikalla yleisönä, mutta lomakkeeseen oli jäänyt virhe yhteen vaihtoehdoista. Kolmannessa vaihtoehdossa olisi pitänyt lukea esiintyjänä, mutta virheen vuoksi siinä luki osallistujana/pelaajana. Tämän vaihtoehdon valitsi 5,5 % kävijöistä, joista osa on voinut todellisuudessa olla paikalla yleisönä vapaa-ajallaan, mutta on käsittänyt olevansa tapahtuman osallistujana. Joka tapauksessa selvästi suurin osa tapahtuman kävijöistä oli tapahtumassa yleisönä ja vapaa-ajallaan. Työnsä puolesta/edustamassa yleisönä oli 2,2 % ja talkoolaisena 6,1 % kyselyyn vastanneista kävijöistä. Tietoa tapahtumasta kävijät olivat saaneet pääasiassa esitteistä, ystäviltä ja tuttavilta, paikallislehden mainoksista sekä lehtiartikkeleista (kuva 7). Kävijöistä vain viidennes (21,3 %) oli tapahtumassa ensimmäistä kertaa. Sen sijaan 78,7 % kävijöistä oli käynyt tapahtumassa ennen. Useamman vuoden kävijöistä suurin osa oli osallistunut tapahtumaan 2-4 kertaa, mutta yli puolet kävijöistä oli osallistunut tapahtumaan vielä useammin (kuva 8). Puolet tapahtumaan osallistuneista kävijöistä oli tehnyt päätöksen osallistua tapahtumaan hyvissä ajoin; 32,8 % kävijöistä oli päättänyt useita kuukausia ennen tapahtumaa osallistua Kajaanin Runoviikolle ja 20,9 % kävijöistä oli tehnyt päätöksen jo vuosi sitten / edellisenä vuonna tapahtumaan osallistuessaan (kuva 9). Tutkimuksen valossa näyttääkin siltä, että Kajaanin Runoviikolla on melko uskollinen kävijäkunta, joka osallistuu tapahtumaan vuosittain. 8

Esitteestä Ystäviltä/tuttavilta Paikallislehden mainoksesta Lehtiartikkelista Internetistä Muusta lähteestä Puskaradiosta Radio-/televisiomainoksesta Messuilta Ulkomainoksesta Radio-/televisio-ohjelmasta 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 Kuva 7. Tapahtuman tietolähteet (prosentit suhteessa mainintojen määrään, yht. 100 %). 50 40 30 44,7% 20 20,2% 19,3% 15,8% 10 2-4 kertaa 5-9 kertaa 10-19 kertaa 20 kertaa tai useammin Kuva 8. Kävijöiden osallistuminen tapahtumaan aiemmin (kertaa) niiden osalta, jotka ovat osallistuneet tapahtumaan ainakin kerran aiemmin. 9

40 30 20 32,8% 10 11,9% 10,2% 7,3% 16,9% 20,9% 0 Samana päivänä 1-3 päivää aiemmin Korkeintaan viikkoa aiemmin Kuva 9. Päätöksenteko tapahtumaan osallistumisesta. Korkeintaan kuukautta aiemmin Useita kuukausia aiemmin Vuosi sitten/osallistuessani tapahtumaan viime vuonna Suurin osa Kajaanin Runoviikon kävijöistä tuli tapahtumaan puolisonsa seurassa tai ystävien kanssa (kuva 10). Kajaanin Runoviikolla käytiin usein myös yksin. Suurin osa tapahtuman kävijöistä oli maksanut lippunsa itse tai joku perheestä oli maksanut lipun (80,6 %). Kävijöistä 3,3 prosentille lipun oli lahjoittanut ystävä tai perheenjäsen, 2,2 prosentille yhteistyöyritys, 1,7 prosentille oma työnantaja ja 5,6 prosentille lipun oli kustantanut jokin muu taho. Lippunsa oli osittain maksanut itse ja osittain joku muu taho 5,6 % kävijöistä ja 1,1 % kävijöistä osallistui ainoastaan ilmaistilaisuuksiin. Kävijöistä suurin osa aikoi osallistua tapahtumaan yhtenä (19,1 % kävijöistä), kahtena päivänä (25 %), kolmena (22,9 %) tai neljänä päivänä (18,1 %). Keskimäärin tapahtumaan aiottiin osallistua kolmena päivänä. Puoliso Ystävät Yksin Perhe Muu seura Työkaverit/yhdistys Ryhmä 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 Kuva 10. Seura tapahtumaan osallistuttaessa (prosentit suhteessa mainintojen määrään, yht. 100 %). 10

Kajaanin Runoviikon kävijät pitivät ehdottomasti tärkeimpänä syynä tapahtumaan osallistumiselleen tapahtuman ohjelmaa ja sisältöä (kuva 11). Monia tapahtumaan houkutteli kuitenkin myös halu kokea jotakin uutta ja kiinnostavaa, aiemmat mukavat kokemukset tapahtumasta sekä jokin tietty esiintyjä. Lähes kaikki kävijät olivat joko erittäin tyytyväisiä (32,8 %) tai tyytyväisiä (55,6 %) Kajaanin Runoviikkoon kokonaisuudessaan. Vain kaksi vastaajaa (1,1 %) oli hiukan pettynyt tapahtumaan (9,6 % vastaajista ei osannut vastata kysymykseen). Kaksi kolmasosaa kävijöistä (63,1 %) aikookin osallistua tapahtumaan myös ensi vuonna ja ainoastaan 0,6 % kävijöistä oli varmoja, että eivät aio osallistua tapahtumaan ensi vuonna. Loput vastaajista (36,3 %) eivät vielä osanneet sanoa osallistuvatko Kajaanin Runoviikolle ensi vuonna. Tapahtuman ohjelma/sisältö Halu kokea jotakin uutta ja kiinnostavaa Olen osallistunut aiemmin ja on ollut mukavaa Tietty esiintyjä Halu rentoutua Yhdessäolo perheen/ystävien kanssa Vaihtelua arkeen ja rutiineihin Asun paikkakunnalla/olen asunut paikkakunnalla/minulla on juuret paikkakunnalla Tapahtuman ilmapiiri Halu kannattaa tapahtumaa Yhdessäolo samanhenkisten kanssa Tapahtumassa on paljon erilaista tekemistä ja nähtävää Halu oppia uutta/kehittyä ammatillisesti Osallistuminen kohottaa statustani 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Paljon merkitystä Jonkin verran merkitystä Vähän merkitystä Ei lainkaan merkitystä En osaa sanoa Kuva 11. Kajaanin Runoviikolle osallistumisen syyt. 11

2.3 Tapahtumaan osallistuneet ulkopaikkakuntalaiset Kyselyyn vastanneesta 182 Kajaanin Runoviikon kävijästä 104 (57,1 %) oli ulkopaikkakuntalaisia. Vain 26,8 % ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä oli joskus asunut Kajaanissa tai hänellä oli juuret paikkakunnalla. Suurin osa matkailijoista saapui paikkakunnalle henkilöautolla (68,4 %), mutta moni saapui Kajaaniin myös junalla (21,1 %). Reittiliikenteen linja-autolla saapui 4,2 % ja muulla kulkuneuvolla 6,3 % ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä. Kävijät saapuivat Kajaaniin pääasiassa yli 400 kilometrin (47,3 %) tai 100-400 kilometrin (36,6 %) säteeltä tapahtumasta. Kajaanin Runoviikolla vaikuttaisikin tämän tiedon valossa olevan melko laaja markkina-alue. Suurin osa ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä oli kotoisin Uudenmaan maakunnasta (29 %), Pohjois-Pohjanmaalta (16 %) tai Kainuusta (12 %). Keskimäärin kävijät saapuivat tapahtumaan 400 kilometrin päästä tapahtumasta. Vajaalle 60 prosentille ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä Kajaani oli matkan pääkohde/määränpää (yöpyivät paikkakunnalla) (kuva 12). Noin neljännekselle (23,7 %) Kajaani oli vain päiväkäyntikohde. Lähes kaikki ulkopaikkakuntalaiset (81,1 %) tapahtuman kävijät olivat tapahtumassa lomalla tai viettämässä vapaa-aikaa. Työmatkalla tapahtumassa oli 4,2 %, yhdistetyllä työ- ja lomamatkalla 3,2 % sekä muusta syystä 11,6 % ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä. Muun syyn suuri määrä voi johtua siitä, että vastaajat eivät ymmärtäneet että kohdalla loma tarkoitettiin myös vapaa-ajan viettoa. Näin ollen ihmiset, jotka ovat olleet tapahtumassa viettämässä vapaa-aikaa, ovat saattaneet vastata tähän kysymykseen olevansa tapahtumassa muusta syystä kuin lomalla tai työmatkalla. 60 50 40 30 57,0% 20 10 pääkohde, matkan määränpää (yövyn paikkakunnalla) Kuva 12. Kajaani on ulkopaikkakuntalaisille 23,7% päiväkäyntikohde 19,4% osa kiertomatkaa Suurimmalle osalle matkailijoista tapahtuma oli joko pääsyy tulla paikkakunnalle tai sillä oli paljon merkitystä matkustuspäätöstä tehtäessä (kuva 13). Vain 6,5 prosentille kävijöistä tapahtumalla ei ollut lainkaan merkitystä seudulle tulemiselle. Kajaanin Runoviikko näyttäisikin olevan merkittävä vetovoimatekijä Kajaanille; tapahtumaan saapuu paljon ulkopaikkakuntalaisia, jotka eivät luultavasti ilman tapahtumaa olisi tulleet paikkakunnalle. 12

60 50 40 30 58,1% 20 10 0 Paikkakunnalle matkustamisen tärkein syy on tapahtumaan osallistuminen 14,0% Paljon merkitystä 9,7% Jonkin verran merkitystä Kuva 13. Tapahtuman merkitys Kajaaniin matkustamiselle. 11,8% Vain vähän merkitystä/olen paikkakunnalla pääasiassa muista syistä 6,5% Ei lainkaan merkitystä/olen paikkakunnalla täysin muista syistä Ulkopaikkakuntalaisista tapahtumakävijöistä kolmannekselle Kajaani oli päiväkäyntikohde (kuva 14). Loput matkailijat yöpyivät paikkakunnalla. Useimmat ulkopaikkakuntalaiset kävijät majoittuivat hotellissa, motellissa tai kesähotellissa. Myös sukulaisten ja tuttavien luona yövyttiin paljon. Vähemmistö ulkopaikkakuntalaisista yöpyi muissa majoitusmuodoissa. Ulkopaikkakuntalaiset majoittuvat tapahtumakävijät viipyivät Kajaanissa tapahtumakäyntiin liittyen keskimäärin kolme yötä. 40 30 20 31,8% 38,8% 10 21,2% 0 En vietä yötä paikkakunnalla Hotellissa, motellissa tai kesähotellissa 2,4% Lomakylässä tai vuokramökissä 3,5% Omalla lomaasunnolla Kuva 14. Ulkopaikkakuntalaisten majoittuminen Kajaanissa (n=85). Sukulaisten tai tuttavien luona 2,4% Muussa majoituksessa 13

Vaikka Kajaaniin Runoviikko oli usealle matkailijalle pääsyy tulla Kajaaniin, niin useat ulkopaikkakuntalaiset viettivät aikaansa Kajaanissa myös tapahtuman ulkopuolella. Monet esimerkiksi tapasivat tapahtumamatkansa ohessa paikkakunnalla joko ystäviään tai sukulaisiaan (kuva 15). Lisäksi noin kolmannes ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä kertoi käyneensä Kajaanissa ostoksilla, tutustumassa paikkakunnan muuhun kulttuuritarjontaan tai viettämässä aikaa ja syömässä ravintoloissa ja/tai yökerhoissa. Tavata ystäviä ja sukulaisia Käydä ostoksilla Tutustua paikkakunnan muuhun kulttuuritarjontaan Käydä ravintoloissa ja/tai yökerhoissa Käyttää liikuntapalveluita tai ulkoilla Edistää hyvinvointiani/hemmotella itseäni Osallistua järjestetyille retkille Edistää omaa terveyttä (esim. kuntoutus) 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 Kuva 15. Ulkopaikkakuntalaisten muut ajanvietteet tapahtuman lisäksi Kajaanissa. Kajaanin Runoviikko näyttäisi omalta osaltaan vaikuttavan Kajaanin imagon kehitykseen, sillä Kajaani ja Kajaanin Runoviikko jättivät kävijöiden mieleen hyvin positiivisen kuvan paikkakunnasta. Ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä 89 % sanoi tapahtuman vaikuttaneen positiivisesti heidän mielikuviinsa Kajaanista. Yksikään kävijä ei maininnut tapahtuman vaikuttaneen negatiivisesti heidän mielikuviinsa tapahtumapaikkakunnasta. 2.4 Tapahtuman taloudelliset vaikutukset kävijöiden rahankulutuksen mukaan Tapahtuman kävijöiden tuomaan matkailutuloon kunnalle vaikuttaa hyvin paljon se, kuinka paljon tapahtuma houkuttelee paikkakunnalle matkailijoita. Matkailutuloon vaikuttaa myös se, kuinka kauan ja missä majoituksessa matkailijat viipyvät paikkakunnalla, paljonko he kuluttavat rahaa matkansa aikana ja kuinka tärkeä syy tapahtuma on paikkakunnalle saapumiselle. Kajaanin Runoviikon kävijöistä 57,1 % oli ulkopaikkakuntalaisia, joten potentiaalia positiivisten taloudellisten vaikutuksen syntymiselle on matkailijoiden tuoman matkailutulon kautta (lippuja tapahtumaan myytiin kesällä 2007 3990 kappaletta). Taloudellisten vaikutusten pohjana onkin tässä yhteydessä käytetty matkailijoiden tuomaa matkailutuloa (= uutta rahaa alueelle). Kajaanin Runoviikon taloudellisia vaikutuksia laskettaessa on huomioitu kaikki matkailijat, myös ne, jotka olivat saapuneet paikkakunnalle pääasiassa muista syistä kuin tapahtuman takia. Vaikka paikkakunnan asukkaatkin (42,9 % kävijöistä) voivat tapahtuman vuoksi jäädä kotiseudulleen ja kuluttaa rahaa siellä, ei heitä ole tässä yhteydessä sisällytetty taloudellisten vaikutusten arviointiin. 14

Arviointia varten matkailijat jaettiin päiväkävijöihin, maksullisessa majoituksessa yöpyviin ja ilmaismajoituksessa yöpyviin. Tapahtuman ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä 31,8 % oli päiväkävijöitä, 41,2 % yöpyi maksullisessa majoituksessa ja 22,1 % yöpyi ilmaismajoituksessa Kajaanissa. Lisäksi kyselyyn vastasi kaksi henkilöä, jotka yöpyivät tapahtuman vuoksi Kajaanin lähiseudulla, mutta eivät Kajaanissa. Nämä lähialueilla yöpyneet matkailijat on käsitelty analyysissä Kajaanin päiväkävijöinä. Maksullisessa majoituksessa yöpyvät matkailijat viipyivät paikkakunnalla keskimäärin kolme yötä ja osallistuivat tapahtumaan kolmena päivänä. Ilmaismajoituksessa yöpyvät matkailijat puolestaan viipyivät paikkakunnalla keskimäärin neljä yötä ja osallistuivat tapahtumaan kahtena päivänä (taulukko 1). Tämä antaa olettaa, että ilmaismajoituksessa yöpyvät matkailijat sisällyttivät matkaansa myös muita aktiviteetteja kuin tapahtumakäynnin ja heidän matkansa tärkein syy ei välttämättä ollut tapahtumaan osallistuminen. Taulukko 1. Matkailijoiden keskimääräinen viipymä Kajaanissa. Viipymä/yötä Maksullinen majoitus 3 Ilmaismajoitus 4 Kävijöiden rahankäyttöä tarkasteltaessa on laskettu yhteen kaikki kävijän ilmoittamat menot (sekä tapahtumassa että paikkakunnalla). Tämän jälkeen käytetty kokonaisrahamäärä on jaettu sillä henkilömäärällä, jota rahankäyttö koskee (saadaan rahankäyttö/hlö) ja tämän jälkeen henkilökohtainen rahankäyttö on jaettu kävijän viipymällä, josta on saatu tulokseksi rahankäyttö per henkilö per vuorokausi. Matkailijoista eniten rahaa Kajaanissa vuorokaudessa käyttivät maksullisessa majoituksessa yöpyvät matkailijat (taulukko 2). Selvästi vähemmän rahaa vuorokaudessa käyttivät päiväkävijät sekä ilmaismajoituksessa yöpyjät. Myös viipymään suhteutettuna matkansa aikana yhteensä eniten rahaa paikkakunnalle jättivät maksullisessa majoituksessa yöpyvät matkailijat. Maksullisessa majoituksessa yöpyvä matkailija kulutti Kajaanissa keskimäärin 107,50 vuorokaudessa (rahankäyttö yhteensä sekä tapahtumassa että paikkakunnalla) ja hänen viipymänsä oli keskimäärin 3 vuorokautta, joten koko matkan aikana maksullisessa majoituksessa yöpyvä matkailija jätti paikkakunnalle keskimäärin 322. Taulukko 2. Matkailijoiden keskimääräinen henkilökohtainen rahankäyttö vuorokaudessa ja yhteensä matkan aikana matkailijaryhmittäin. Rahankäyttö /hlö/vrk Rahankäyttö yhteensä Päiväkävijät 88,75 88,75 Majoittujat 107,5 322,5 Ilmaismajoitus 23,7 94,8 Matkailijoiden viipymää ja paikkakunnalle matkansa aikana jättämiä rahasummia on hyödynnetty matkailutulon laskemisessa. Oleellisessa asemassa taloudellisten vaikutusten laskemisessa ovat myös tapahtuman arvioidut kävijämäärät sekä se, kuinka moneen tilaisuuteen kukin kävijä on tapahtumassa osallistunut. Kajaanin Runoviikko oli ensimmäisiä tapahtumia, joissa tutkimus kesällä 2007 pilotoitiin. Runoviikon osalta ei vielä ymmärretty kysyä tilaisuuksien lukumäärää, joihin kävijä aikoi osallistua. Tutkimuksessa kysyttiin ainoastaan niiden päivien määrää, jolloin kävijä osallistuu tapahtumaan. Tästä syystä Kajaanin Runoviikon osalta taloudelliset vaikutukset lasketaan osallistuttujen päivien osalta. Tämä voi hiukan parantaa Kajaanin Runoviikon taloudellisen vaikuttavuuden loppusummaa, sillä useat kävijät kävivät tutkijoiden havaintojen mukaan yhden päivän aikana useissa tilaisuuksissa. Kajaanin Runoviikolla kävi tapahtumajärjestäjän arvion mukaan kaikkiaan 6315 kävijää. Käytännössä kävijämäärät ovat kuitenkin käyntikertoja, eikä tapahtumalla näin ollen ollut 6315 erillistä kävijää. Lisäksi tapahtumalla oli kävijöitä, jotka kävivät ainoastaan ilmaistilaisuuksissa sekä kävijöitä, jotka 15

pääsivät ilmais- tai lahjalipulla tai ilman lippua katsomaan esityksiä (esim. talkoolaiset). Näistä syistä kävijämäärän ja matkailutulon arvioinnin pohjana on käytetty myytyjen lippujen määrää, joka kesällä 2007 oli 3990 kappaletta. Päiväkävijöitä oli Kajaanissa 18,5 % kaikista tapahtuman kävijöistä, mikä tarkoittaa, että heille myytiin arviolta 738 lippua (18,5 % kaikista myydyistä lipuista). Päiväkävijät osallistuivat tapahtumaan keskimäärin kahtena päivänä, mikä tarkoittaa, että päiväkävijöitä oli Kajaanissa tapahtuman ansiosta 369. Jokainen päiväkävijä jätti seudulle keskimäärin 88,75, mikä tekee yhteensä 32 755. Kun tähän lisätään saman kaavan mukaan maksullisessa majoituksessa yöpyvien (23,5 % kävijöistä, osallistuvat tapahtumaan keskimäärin 3 päivänä, jättivät matkan aikana 322,50 Kajaaniin = 100 926 ) ja ilmaismajoituksessa yöpyvien (15,5 % kävijöistä, osallistuvat tapahtumaan keskimäärin 2 päivänä, jättivät matkan aikana 94,80 Kajaaniin = 29 239 ) tuomat matkailutulot, saadaan matkailijoiden tuomaksi matkailutuloksi Kajaanin Runoviikon aikana 162 920. Yhteensä Kajaanissa tapahtuman aikaan kävi vajaat 1000 matkailijaa. Vajaa puolet matkailijoiden käyttämästä rahasta näyttäisi Kajaanin Runoviikon tapauksessa olevan tapahtumassa käytettyä rahaa (taulukko 3). Hieman suurempi osa suuntautuu Kaukametsän ja tapahtuman ulkopuolelle paikkakunnalle. Päiväkävijät kuluttivat käyttämästään rahasta suuremman osan itse tapahtumassa kuin paikkakunnalla, mutta majoittuvat matkailijat kuluttivat rahaa suhteessa enemmän Kajaanissa kuin tapahtumassa. Tapahtumalla on näin ollen jonkin verran vaikutusta tapahtuman ja Kaukametsän lisäksi myös Kajaanin elinkeinoelämälle. Kun kokonaisrahankäytön prosenttiosuudet suhteutetaan matkailijaryhmien tuoman matkailutulon suuruuteen ja matkailijaryhmien kokoon, saadaan selville, että kaikesta matkailutulosta tapahtumalle ja Kaukametsälle jäi yhteensä 39,4 % eli noin 64 144 ja Kajaanille puolestaan 60,6 % eli 98 777. Kajaanin Runoviikko ilmoitti itse pääsylipputuloikseen noin 54 000. Kun tähän lisätään Kaukametsässä oheistuotteisiin ja kahvilatuotteisiin käytetty raha, niin päästään aika lähelle 64 000 euroa. Täytyy kuitenkin muistaa, että tässä yhteydessä kyse oli pelkästään matkailijoiden tuomasta tulosta, josta puuttuu paikallisten rahankäyttö, joten laskelma antaa hiukan liian suuren lukeman edellä mainituista syistä. Taulukko 3. Rahankäyttö tapahtumassa ja paikkakunnalla suhteessa kokonaisrahankäyttöön matkailijaryhmittäin. Rahankäyttö tapahtumassa /hlö % kokonaisrahankäytöstä Päiväkävijät 45 52,9 % 40,0 47,1 % Maksullinen majoitus 85,0 37,0 % 145,0 63,0 % Ilmaismajoitus 30,0 32,4 % 62,5 67,6 % 16 Rahankäyttö Kajaanissa yht. /hlö % kokonaisrahankäytöstä Taloudellisten vaikutusten arvio on silti yllättävän lähellä totuutta. Täytyy kuitenkin muistaa, että se kuvaa ainoastaan matkailijoiden alueelle tuomaa suoraa matkailutuloa. Paikkakuntalaisten rahankäyttöä ei tässä ole sisällytetty arvioon, sillä se ei ole alueelle ns. uutta rahaa. Taloudellisten vaikutusten arvioissa ei ole myöskään otettu huomioon, että osa tästä tulosta vuotaa paikkakunnan ulkopuolelle esimerkiksi taiteilijoiden palkkioina ja yritysten ostoina. Lisäksi on muistettava, että arviossa on huomioitu myös ne ihmiset, joille tapahtuma ei ollut merkittävä syy paikkakunnalle tulemiselle. Heidän poisjättämisensä arviosta olisi luultavasti hieman laskenut lopullista summaa (kävijöitä, joiden alueelle saapumiselle tapahtumalla ei ollut vaikutusta oli vain 6,5 % kaikista matkailijoista). Arvioista on joka tapauksessa nähtävissä, että Kajaanin Runoviikolla on jossain määrin merkitystä Kajaanin elinkeinoelämälle ja matkailulle. Ilman tapahtumaa Kajaanin kaupoissa ja majoitusyrityksissä olisi varmasti hiljaisempaa. Tapahtumalla voi kuitenkin olla muitakin kuin taloudellisia vaikutuksia paikkakunnan elämään. Seuraavaksi tarkastellaankin paikkakunnan yritysten, paikallisväestön ja päättäjien näkemyksiä Kajaanin Runoviikon taloudellisista sekä sosio-kulttuurisista vaikutuksista.

3 KAJAANIN RUNOVIIKON YRITYSKYSELY Yrityskyselyn tavoitteena oli selvittää, millaisia vaikutuksia Kajaanin Runoviikolla on paikkakunnan yritysten liiketoimintaan, millä tavalla yritykset ovat valmistautuneet tapahtumaan ja millaisia näkemyksiä yrittäjillä on tapahtumaa kohtaan. Tutkimuksessa selvitettiin yleisemmällä tasolla liikeelämässä toimivien näkemyksiä ja mielipiteitä tapahtumien taloudellisesta sekä myös sosiaalisesta ja kulttuurisesta vaikuttavuudesta. Kysely suunnattiin sellaisille toimialoille, joiden liiketoimintaan tapahtumalla on oletettu olevan vaikutusta. Toimialoja olivat majoitus- ja ravitsemistoiminta, liikenne, huoltamotoiminta, vähittäiskauppa sekä matkailua palveleva toiminta (esim. ohjelmapalvelut). Samaa kyselypohjaa sekä toimialajakoa käytettiin kaikkien ESS vaikuttaa -hankkeessa mukana olleiden tapahtumien kohdalla. Yritysten yhteystietojen keräämiseen käytettiin Kainuun yritysrekisteriä, Kainuun kauppahakemistoa, Suomen yrittäjien yrityshakua (Synet) sekä muutamia yleisiä hakukoneita (Yritystele, Inoa, Suomen yritysopas jne.). Tutkimuksesta informoitiin myös Kajaanin yrittäjät ry:tä, jota pyydettiin kertomaan jäsenilleen kyselystä. Kysely lähetettiin tapahtuman jälkeen sähköpostitse noin 110 yritykselle ja kyselyyn vastasi yhteensä 24 yritystä eri toimialoilta. Vastausprosentti oli noin 22. Suurin osa vastaajista oli yrittäjiä, toimitusjohtajia tai yksikön johtajia (ravintolapäälliköitä, yksikön esimiehiä). Vastanneiden yritysten osuudet toimialoittain näkyy taulukossa 4. Kyselyyn vastanneiden yritysten lisäksi puhelinhaastatteluilla saavutettiin kuusi yrittäjää, joista kaksi ilmoitti tapahtuman vaikuttaneen positiivisesti liiketoimintaansa ja neljälle tapahtumalla ei ollut minkäänlaista vaikutusta. Nämä yrittäjät eivät kuitenkaan halunneet vastata kyselyyn, joten niitä ei ole huomioitu kyselyn raportoinnissa. Tämänsuuruisella aineistolla ei kyselyn tuloksia voida yleistää vastaamaan yleisesti kajaanilaisten yrittäjien mielipiteitä, vaan ne edustavat vain tämän kyseisen joukon näkemyksiä. Tulokset ovat kuitenkin suuntaa-antavia ja niistä voidaan löytää tärkeitä huomioita tapahtuman jatkokehittämiselle sekä mahdollisesti eri toimijoiden väliselle yhteistyölle. Taulukko 4. Vastanneet yritykset toimialoittain (n=24). lukumäärä % Vähittäiskauppa 11 45,8 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 5 20,8 Liikenne 4 16,7 Muu 4 16,7 17

3.1 Tapahtuman vaikutus yrityksen liiketoimintaan Kyselyyn vastanneista yrityksistä lähes puolet (40 %) vastasi, että Runoviikolla oli positiivinen vaikutus yrityksen liiketoimintaan (taulukko 5). Hieman yli puolelle tapahtumalla ei ollut lainkaan vaikutusta. Näissä luvuissa on mukana ne kuusi yritystä, jotka ilmoittivat puhelinhaastattelun yhteydessä yleisellä tasolla tapahtuman vaikuttaneen joko positiivisesti tai ei lainkaan. Negatiivinen vaikutus tapahtumalla oli yhteen yritykseen. Taulukko 5. Tapahtuman vaikutus yrityksen liiketoimintaan toimialoittain (huom! n=30) Positiivinen Ei vaikutusta Negatiivinen Vähittäiskauppa 7 6 0 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 3 5 1 Liikenne 0 4 0 Muu 2 2 0 Tapahtumalla ei ollut kovinkaan paljoa vaikutusta yritysten liikevaihtoon. Kuusi yritystä kertoi liikevaihtonsa kasvaneen tapahtuman aikana. Yli puolella (14 yritystä) liikevaihto ei kasvanut ja neljä ei osannut sanoa. Liikevaihto kasvoi neljällä vähittäiskaupan ja kahdella majoitus- ja ravitsemistoimialan yrityksellä. Runoviikko ei näkynyt juurikaan yrityksissä asiakkaiden määrän kasvulla. Valtaosassa vastanneista yrityksistä asiakkaiden määrät pysyivät samana (kuva 16). Paikallisten asiakkaiden määrä kasvoi 12,5 % yrityksistä ja jopa 42 % vastanneista yrityksistä arvioi ulkopaikkakuntalaisten asiakkaiden määrän Runoviikon aikana lisääntyneen. Ulkomaalaisten asiakkaiden määrä lisääntyi vain yhdessä yrityksessä. Toisaalta, koska tapahtuman ajankohta oli heinäkuussa, jolloin ihmisiä on muutenkin paljon liikkeellä, ei voida olettaa, että asiakkaiden määrien kasvut olisivat johtuneet pelkästään Runoviikon järjestämisestä. Asiakasryhmien osuudet tapahtuman aikana Paikkakuntalaiset Ulkopaikkakuntalaiset Lisääntyi Väheni Pysyi samana En osaa sanoa Ulkomaalaiset 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Kuva 16. Asiakkaiden määrät yrityksissä tapahtuman aikana. % 18

3.2 Tapahtuman vaikutus yrityksen muuhun toimintaan Yrityksistä yhdeksän (38 %) vastasi tehneensä toimenpiteitä tapahtumaa varten (taulukko 6). Esimerkiksi neljä yritystä kertoi kehittäneensä uusia tuotteita tai palveluita tapahtuman vuoksi. Muita kuin taulukossa mainittuja toimenpiteitä olivat mm. markkinoinnin lisäys ja Markkinakatu - tapahtumassa mukanaolo. Taulukko 6. Valmistautuminen tapahtumaan. yritysten määrä Henkilökuntaa lisättiin 1 Uusia tuotteita tai palveluita lanseerattiin/kehitettiin 4 Tiloihin, laitteisiin tai koneisiin investoitiin 0 Lisäkapasiteettia järjestettiin muulla tavalla 1 Jotain muuta 4 Tapahtumalla ei ollut paljoa vaikutusta yritysten markkinointitoimenpiteisiin. Vain neljä yritystä kaikista vastanneista teki jonkinlaisia markkinointitoimenpiteitä tapahtuman vuoksi: näistä neljästä kaikki lisäsivät markkinointiaan ja yksi järjesti lisäksi oheistapahtumia tai muuta toimintaa, (minkä)jonka tarkoituksena oli lisätä yrityksen tunnettuutta ja näkyvyyttä tapahtuman aikana. Yrityksiltä kysyttiin myös, mitä muita vaikutuksia tapahtuma toi yritykselle (taulukko 7). Seitsemän yritystä (29 %) koki jotain vaikutusta tapahtumasta. Näistä seitsemästä kolme sai lisää näkyvyyttä sekä imagoarvoa. Taulukko 7. Mitä vaikutuksia tapahtuma toi yritykselle. yritysten määrä Lisää näkyvyyttä 3 Imagoarvoa 3 Yhteistyökumppaneita 1 Jotain muuta arvoa 2 3.3 Yritysyhteistyö tapahtuman kanssa Kyselyyn vastanneista yrityksistä tapahtuman yhteistyökumppaneita oli ainoastaan neljä. Yhteistyömuodot vaihtelivat eri yritysten välillä (taulukko 8). Muita mainittuja yhteistyömuotoja olivat mm. yhteismarkkinointi. Kaikki yhteistyökumppanit pitivät tärkeänä yhteistyön syynä alueen elinvoimaisuuden ja imagon parantamista tapahtuman avulla (taulukko 9). Taulukko 8. Yhteistyön muoto yrityksen ja tapahtuman välillä. yritysten määrä Rahallinen sponsorointi 2 Tilojen ja/tai laitteiden tarjoaminen tapahtuman käyttöön 1 Jokin muu 3 19

Taulukko 9. Syyt yhteistyöhön. yritysten määrä Kumppanuudesta on taloudellista hyötyä liiketoiminnalle 3 Yhteistyö antaa lisää näkyvyyttä yritykselle 2 Alueen elinvoimaisuuden ja imagon parantaminen 4 tapahtuman avulla Yrityksen imagon parantaminen tapahtuman avulla 2 Halu tukea kulttuuria yleisemmin 1 Henkilökohtainen syy 1 Niiltä yrityksiltä, jotka eivät olleet tapahtuman yhteistyökumppaneita, kysyttiin onko yritystä pyydetty tapahtuman tukijaksi tai yhteistyökumppaniksi. Lisäksi selvitettiin, kiinnostaisiko yhteistyö tapahtuman kanssa jatkossa. Kyselyyn vastanneista yrityksistä yhtäkään ei oltu pyydetty tapahtuman yhteistyökumppaniksi. Yrityksistä seitsemän ilmaisi olevansa mahdollisesti kiinnostunut yhteistyöstä jatkossa. Kajaanilaisten yritysten keskinäinen yhteistyö Runoviikon aikana oli vähäistä: vain neljä yritystä ilmoitti tehneensä yhteistyötä muiden Kajaanin yritysten kanssa tapahtuman aikana. 3.4 Hyödyt ja haitat Tutkimuksessa selvitettiin myös, millaisia hyötyjä ja haittoja yritykset kokivat Kajaanin Runoviikosta aiheutuneen. Lähes kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että tapahtuman vaikutuksesta paikkakunnan näkyvyys lisääntyi ja paikkakunnalla oli enemmän ihmisiä liikkeellä (taulukko 10). Taulukko 10. Tapahtumasta aiheutuneet hyödyt (% yrityksistä samaa mieltä) % Tapahtuman ansiosta paikkakunnalla on enemmän ihmisiä liikkeellä 91,7 Tapahtuman vierailijoita on saatu asiakkaiksi 58,3 Tapahtuman vaikutuksesta yrityksen tulos parani 16,7 Tapahtuman vaikutuksesta paikkakunnan näkyvyys lisääntyi 95,8 Tapahtuman vaikutuksesta yrityksen näkyvyys/tunnettuus lisääntyi 29,2 Tapahtuma antoi lisää kokemuksia ja valmiuksia 16,7 Vain harvat yritykset kokivat tapahtuman aiheuttavan haittavaikutuksia toiminnalleen (taulukko 11). Haittoja koettiin liikenneongelmina tai muunlaisena häiriönä tai tapahtumaan liittyvien odotusten toteutumatta jäämisenä. Taulukko 11. Tapahtumasta aiheutuneet haitat (% yrityksistä samaa mieltä) % Tapahtuma vaikutti negatiivisesti asiakasmääriin 0 Tapahtuma aiheutti liikenneongelmia tai muunlaista häiriötä 8,3 Tapahtuman vuoksi tehtiin turhia investointeja 4,2 Yritykselle aiheutui taloudellisia tappioita 4,2 Odotukset eivät toteutuneet 8,3 Yritykselle aiheutui ylimääräisiä kustannuksia 4,2 20

3.5 Yrittäjien yleisiä mielipiteitä ja näkemyksiä tapahtumasta Yrittäjiltä kysyttiin mielipiteitä ja näkemyksiä Kajaanin Runoviikon paikallistaloudellisesta merkityksestä sekä imagovaikutuksista. Kajaanin Runoviikon paikallistaloudellinen merkitys on kyselyyn vastanneiden yrittäjien mielestä melko vähäinen; keskiarvot liikkuvat useimmissa väittämissä arvojen melko samaa mieltä melko eri mieltä välillä (kuva 17). Tapahtumalla on vastaajien mielestä jonkin verran merkitystä matkailuelinkeinolle ja paikkakunnan vetovoimaan, mutta paikalliselle elinkeinoelämälle, uusien yritysten syntymiseen tai työllisyyteen tapahtumalla ei yrittäjien mielestä ole juurikaan merkitystä. Myös tapahtuman ja yritysten välisen yhteistyön lisääminen nähdään yhtenä osa-alueena, jota tulisi kehittää. Tapahtumalla on suuri merkitys paikalliselle elinkeinoelämälle Tapahtumalla on suuri merkitys matkailuelinkeinolle Tapahtuma on monipuolistanut alueen palvelurakennetta Tapahtuma parantaa kaupungin kilpailukykyä Tapahtuma lisää paikkakunnan vetovoimaa Tapahtuma on tukenut jo olemassa olevien yritysten toimintaedellytyksiä Tapahtuma luo alueelle uusia työpaikkoja Tapahtuma edistää uusien yritysten/liiketoimien sy ntymistä Tapahtuma on synnyttänyt paikkakunnalle uusia yrityksiä Tapahtuman ja yritysten välistä yhteistyötä tulisi jatkossa lisätä Tapahtuman ja siihen liittyvien toimintojen säilyttäminen ja ylläpitäminen on keskeinen osa koko kaupungin elinkeinojen kehittämistä 1 1,5 Täysin samaa mieltä 2 2,5 3 3,5 Täysin eri mieltä 4 Kuva 17. Tapahtuman paikallistaloudellinen merkitys. Tapahtuman vaikutus paikkakunnan imagoon ja ilmapiiriin on melko samanlainen kuin monen muunkin itäsuomalaisen (pienen) tapahtuman kohdalla (kuva 18). Vastaajien mukaan tapahtuma on jonkin verran parantanut paikkakunnan imagoa ja luonut mielikuvaa kulttuurisesti vireästä alueesta. Tapahtumalla ei kuitenkaan ole niin suurta vetovoimaa, että se houkuttelisi kuntaan uusia asukkaita, yrityksiä tai matkailijoita tapahtuma-ajan ulkopuolella. Yrittäjät ovat myös jossain määrin samaa mieltä siitä, että tapahtuman kokoa tulisi kasvattaa, jotta sillä olisi enemmän merkitystä kaupungin kehittämiselle. 21

Tapahtuma on parantanut paikkakunnan imagoa Tapahtuma on luonut mielikuvaa kulttuurisesti vireästä alueesta Tapahtuman ansiosta paikkakunnalla käy huomattava määrä matkailijoita myös tapahtuma-ajan ulkopuolella Tapahtuma houkuttelee uusia asukkaita kaupunkiin Tapahtuma houkuttelee uusia yrityksiä kaupunkiin Tapahtuman imagoa on hyödynnetty riittävästi paikkakunnan markkinoinnissa Tapahtuman kokoa olisi kasvatettava, jotta sillä olisi enemmän merkitystä kaupungin kehittämiselle Kuva 18. Imago ja ilmapiiri. 1 1,5 Täysin samaa mieltä 2 2,5 3 3,5 4 Täysin eri mieltä 22

4 KAJAANIN PAIKALLISVÄESTÖKYSELY Sähköisellä lomakkeella toteutetulla paikallisväestökyselyllä selvitettiin kajaanilaisten mielipiteitä Runoviikosta. Paikallisia tiedotettiin tutkimuksesta julkaisemalla linkki kyselyyn kajaanilaisten suosimilla verkkosivuilla. Linkki löytyi niin Kajaanin kaupungin kuin Kainuun Sanomienkin sivuilta. Lisäksi ilmaisjakelulehti Koti-Kajaani julkaisi tutkimusta koskevan uutisen internet-osoitteineen. Otosta pyrittiin vielä täydentämään tutkimuksesta tiedottavilla flyereilla, joita jaettiin paikkakunnalla 100 kappaletta. Kajaanin paikallisväestökyselyyn vastasi kaiken kaikkiaan 32 henkilöä. Paikallisväestökyselyn tulokset eivät ole yleistettävissä koskemaan kaikkia Kajaanin asukkaita. Näin pienen aineiston perusteella ei ole mielekästä tehdä laajempia yleistyksiä, vaan vastausten on ajateltava edustavan näiden vastaajien henkilökohtaisia mielipiteitä ja näkemyksiä. 4.1 Vastaajien demografiset tiedot Vastaajista 72 % oli naisia. Suurin ikäryhmä oli 51-65 -vuotiaat (41 %) (kuva 19). Seuraavaksi suurimman ryhmän muodostivat 36-50 -vuotiaat (34 %). Alle 25-vuotiaita oli vastaajien joukossa vain noin kolme prosenttia ja yli 65-vuotiaita ei otoksessa ollut yhtään. Vastaajista 72 prosenttia asui Kajaanin seudulla ja 12,5 prosenttia oli asunut seudulla viiden viimeisen vuoden aikana. Reilut kuusi prosenttia vastaajista kävi töissä Kajaanissa tai lähiseudulla. 50,0% 40,0% 30,0% 20,0% 40,6% 34,4% 10,0% 21,9% 0,0% 3,1% alle 25v 26-35v 36-50v 51-65v Kuva 19. Kajaanin paikallisväestökyselyn vastaajien ikäjakauma. Vastaajista 41 % eli parisuhteessa ja heillä oli lapsia (kuva 20). Yksin asuvia vastaajista oli niin ikään 41 prosenttia. Muut perhetyypit olivat vähemmän edustettuina. Koulutustaustan mukaan 23

luokiteltuna vastaajista vajaa kolmannes (31 %) oli suorittanut korkeimpana tutkintonaan akateemisen loppututkinnon (kuva 21). Opistotasoisen koulutuksen oli hankkinut 19 % vastaajista, kuten myös ylioppilastutkinnon. Vastaajista 34 % työskenteli ylemmällä toimihenkilötasolla (kuva 22). Työntekijöinä toimii 31 %. Eläkeläisiä joukossa oli 12,5 %. Muiden ryhmien edustajia oli vähemmän. 50,0% 40,0% 30,0% 20,0% 40,6% 40,6% 10,0% 9,4% 9,4% 0,0% Yksin asuva Parisuhde, ei lapsia Parisuhde, lapsia Kuva 20. Kajaanin paikalliskyselyyn vastanneet perhetyypin mukaan. Parisuhde, lapset muuttaneet pois 40,0% 30,0% 20,0% 31,2% 10,0% 18,8% 0,0% 3,1% Peruskoulu tai keskikoulu 9,4% Ammattikoulu tai vastaava Opisto 9,4% Ylioppilastutkinto 9,4% 12,5% Ylioppilastutkinto + Ammattikorkeakoulu ammattikoulu tai opisto Akateeminen loppututkinto 6,2% Muu 24

Kuva 21. Kajaanin paikallisväestökyselyyn vastanneet koulutuksen mukaan. 40,0% 30,0% 20,0% 34,4% 31,2% 10,0% 12,5% 0,0% 3,1% Johtavassa asemassa Ylempi toimihenkilö Muu työntekijä 3,1% Yrittäjä Eläkeläinen 6,2% Työtön 6,2% Opiskelija 3,1% Muu Kuva 22. Kajaanin paikallisväestökyselyyn vastanneet aseman mukaan. 4.2 Suhtautuminen tapahtumaan Kajaanin paikallisväestökyselyyn vastanneista 97 % olivat tietoisia Runoviikosta. Vastaajista 78 % oli kiinnostunut tapahtumasta, 9,5 % ei ollut kiinnostunut ja 12,5 % ei osannut ilmaista kantaansa. Kaikista vastaajista 40,5 % osallistui tapahtumaan vuonna 2007. Aiemmin tapahtumaan oli osallistunut 63 % vastaajista. Aiemmin osallistuneet olivat olleet tapahtumassa keskimäärin 5 kertaa. Enimmillään osallistumisketoja per vastaaja oli 20. Vastaajista 61 % ilmoitti olevansa kiinnostuneita kyseisestä taiteenlajista. Sanataiteen harrastajia tai taiteenlajin parissa työskenteleviä oli vastaajien joukossa 13 %. Niistä vastaajista, jotka eivät ole osallistuneet tapahtumaan 7 % oli sitä mieltä, että tapahtuman pääsylippujen hinta on liian korkea (kuva 23). Sen sijaan 36 % vastaajista arveli, ettei kuulu tapahtuman kohderyhmään ja 29 prosentilla vastaajista ei ollut tarpeeksi vapaa-aikaa, jotta tapahtumaan osallistuminen olisi ollut mahdollista. Muina syinä osallistumattomuudelle esitettiin esimerkiksi tapahtuman kulttuurielitistiseksi mielletty maine, muut menot tai se, etteivät tapahtuman esiintyjät kiinnostaneet. 25

40,0% 30,0% 20,0% 35,7% 28,6% 10,0% 14,3% 14,3% 7,1% 0,0% En koe kuuluvani kohderyhmään Pääsylippujen hinta on liian korkea Ei ole aikaa osallistua En tienny t tapahtumasta Muu syy Kuva 23. Kajaanin paikallisväestön syyt sille, miksi he eivät ole osallistuneet Runoviikolle. Vastaajista 91 % oli sitä mieltä, että Kajaanin Runoviikko on järjestämisen arvoinen tapahtuma jatkossakin. Kuuden prosentin mielestä tapahtuman voisi jättää tulevaisuudessa järjestämättä. Kolme prosenttia vastaajista ei osannut ilmaista kantaansa. Kysyttäessä, minkä tyyppisiä tapahtumia paikalliset asukkaat haluaisivat Kajaaniin, toivotuimmiksi asettuivat teatteritapahtumat (75 %) sekä populaarimusiikin (62,5 %) ja klassisen musiikin tapahtumat (62,5 %) (kuva 24). Kuvataiteeseen (59 %) ja tanssiin keskittyvät tapahtumat (59 %) olivat toivomuslistalla seuraaviksi korkeimmilla sijoilla. Liikunta- ja lastentapahtumia toivottiin molempia 56 prosenttia ja perinne- ja kirjallisuustapahtumia 53 prosenttia. Muut tapahtumat eivät saaneet kannatusta tässä otoksessa. 26

Kirjallisuus 53,1 Populaarimusiikki 62,5 Klassinen musiikki 62,5 Kuvataide 59,4 Teatteri 75 Tanssi 59,4 Liikunta 56,2 Lasten tapahtuma 56,2 Perinne/kylätapahtumat (esim. kalamarkkinat) 53,1 Muu 0 0 20 40 60 80 Kuva 24. Minkä tyyppisiä tapahtumia kajaanilaiset haluaisivat paikkakunnalle. Paikallisväestö sai vastata kyselyssä väittämiin koskien Kajaanin Runoviikon vaikutuksia alueen palveluihin ja elinkeinoelämään (kuva 25). Kyselyyn vastanneet olivat sitä mieltä, että muilta paikkakunnilta tuleva yleisö tuo tapahtuman aikana alueelle rahaa käyttämällä runsaasti paikallisia palveluita. Vastaajien mukaan tapahtuma myös tukee yritysten toimintaedellytyksiä Kajaanissa ja sillä on merkitystä matkailuelinkeinolle. Tapahtuma luo jonkin verran kesätyömahdollisuuksia nuorille, mutta ei synnytä alueelle uusia yrityksiä eikä lisää vakituisten työpaikkojen määrää. Tapahtumalla ei ole vaikutuksia paikkakunnan ympärivuotisten palvelujen parantumiseen, eikä sen katsota nostavan paikallisten yritysten palvelujen tasoa. Kauppojen, kahviloiden ja muiden yritysten tuotevalikoima ei ole laajentunut tapahtuman ansiosta. Tapahtumalla ei arvella myöskään olevan vaikutusta siihen, että majoituksen tai kauppojen ja ravintoloiden hinnat nousisivat kyseisenä ajankohtana. Vastaajien mielestä tapahtuman saama tukiraha kaupungilta ei vie rahaa pois paikkakuntalaisten muista palveluista. 27

Muilta paikkakunnilta tuleva yleisö käyttää runsaasti Kajaanin palveluita tapahtuman aikana Tapahtuma tukee paikallisten yritysten toimintaedellytyksiä Tapahtumalla on matkailuelinkeinolle suuri merkitys Tapahtuma on synnyttänyt paikkakunnalle uusia yrityksiä Tapahtuma on lisännyt työpaikkojen määrää paikkakunnalla Tapahtuma luo kesätyömahdollisuuksia nuorille Kunnan tukiraha tapahtumalle vie rahaa pois paikkakuntalasten palveluista/muulta toiminnalta Tapahtuman ansiosta paikkakunnalle on saatu uusia ympärivuotisia palveluita Tapahtuma on parantanut paikallisten yritysten palvelun tasoa Kauppojen, kahviloiden ja muiden yritysten tuotevalikoima on laajentunut tapahtuman ansiosta Kauppojen ja ravintoloiden hinnat nousevat tapahtuman aikana Tapahtuman aikana majoituksen hinnat nousevat 1 1,5 2 2,5 3 3,5 1 = täysin samaa mieltä, 4 = täysin eri mieltä 4 Kuva 25. Tapahtuman vaikutukset alueen palveluihin ja elinkeinoelämään Kyselyssä tarkasteltiin väittämien kautta myös Runoviikon merkityksestä Kajaanin kaupungille (kuva 26). Vastanneiden mielipiteistä kävi ilmi, että tapahtuma on parantanut kaupungin imagoa ja luonut mielikuvaa kulttuurisesti vireästä alueesta. Tapahtuma on julkisuusarvoltaan vuoden kohokohta paikkakunnalle. Paikkakunnan elämä on vilkkaampaa tapahtuman aikana, mutta sen ei katsota houkuttelevan paikkakunnalle uusia asukkaita eikä lisäävän matkailijamääriä tapahtuma-ajan ulkopuolella. Tapahtuma luo harrastus- ja esiintymismahdollisuuksia alan nuorille harrastajille, ja sen katsotaan myös lisäävän alan harrastamista paikkakunnalla. Vastaajien mielestä tapahtumassa onkin riittävästi esillä paikallinen kulttuurinen ja taiteellinen osaaminen. Tapahtuman ei kuitenkaan katsota vaikuttavan positiivisesti kaupunkilaisten oppimismahdollisuuksiin. 28

Tapahtuma on parantanut paikkakunnan imagoa Tapahtuma on luonut mielikuvaa kulttuurisesti vireästä alueesta Tapahtuman ansiosta paikkakunnalla käy huomattava määrä matkailijoita myös tapahtumaajan ulkopuolella Tapahtuma on houkutellut uusia asukkaita kaupunkiin Tapahtuma on julkisuusarvoltaan paikkakunnalle eräänlainen vuoden kohokohta Tapahtuman imagoa on hyödynnetty riittävästi paikkakunnan markkinoinnissa Tapahtumassa on riittävän monipuolisesti esillä paikallinen kulttuurinen/taiteellinen osaaminen Tapahtuma on kaupunkilaisten kannalta vain pienen kulttuurisesti/taiteellisesti aktiivisen väestönosan kiinnostuksen kohteena Tapahtuma on luonteeltaan pienimuotoinen ja siitä on tullut lähinnä oman paikkakunnan ja lähiympäristön asukkaiden jokavuotinen perinne Tapahtuma on lisännyt paikallisten elämänlaatua ja asumisen viihtyisyyttä Paikkakunnan elämä on vilkkaampaa tapahtuman aikana Tapahtuma luo harrastus- ja esiintymismahdollisuuksia alan nuorille harrastajille paikkakunnalla Tapahtuma on tehnyt paikkakunnasta mielenkiintoisemman/houkuttelevamman asuinpaikan Tapahtuma lisää paikallisten asukkaiden oppimismahdollisuuksia (kurssit, työpajat, uudet asiat jne.) Tapahtuma on lisännyt sanataiteen harrastamista paikkakunnalla 1 1,5 2 2,5 3 3,5 1 = täysin samaa mieltä, 4 = täysin eri mieltä 4 Kuva 26. Tapahtuman merkitys paikkakunnalle. Kysyttäessä tapahtuman sosiaalisista vaikutuksista (kuva 27), vastaajat ovat todenneet, että tapahtuma vaikuttaa positiivisesti sosiaalisten suhteiden hoitamiseen, mutta ei erityisesti vahvista paikallisten yhteenkuuluvuuden tunnetta. Tapahtumalla ei myöskään ole vahvaa paikallisyhteisöllistä merkitystä eikä se vahvista paikallisten kotiseututunnetta tai sidosta kotipaikkakuntaan. Tapahtuma on kuitenkin tärkeä osa paikallista identiteettiä ja lisännyt paikallisten ylpeyttä omasta kaupungistaan. Tapahtuma ei juurikaan edistä paikallisen osaamisen ja paikallisen erityislaatuisuuden esiin nostamista, eikä lisää paikallisten vieraanvaraisuutta. Tapahtuman järjestäjät ovat ottaneet kohtalaisen hyvin huomioon erityisryhmät tapahtumaa suunnitellessaan. Tapahtuman ei katsota aiheuttavan erimielisyyksiä paikallisyhteisön sisällä eikä ristiriitoja paikallisten ja matkailijoiden välillä. Tapahtuman ansiosta paikkakuntalaisilla on mahdollista päästä sellaisiin paikkoihin, joihin ei muuten 29

tulisi mentyä ja tapahtuman pääpaikka on paikallisille helposti lähestyttävä. Runoviikon katsotaan myös edistävän kyseisen taidelajin harrastamista Suomessa. Tapahtumalla on merkity stä sosiaalisten suhteiden hoitamisen kannalta, ts. tapahtumaan mennään tapaamaan ystäviä ja tuttavia Tapahtuma on vahvistanut kaupunkilaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta Tapahtumalla on vahva paikallisyhteisöllinen merkitys (esim. yhteisen tekemisen meininki) Tapahtuma on vahvistanut kaupunkilaisten kotiseututunnetta tai sidosta paikkakuntaan Tapahtuma on luonut alueelle uutta identiteettiä Tapahtuma on tärkeä paikallisten asukkaiden identiteetille Tapahtuma on lisännyt paikallisten asukkaiden ylpeyttä omasta paikkakunnasta Tapahtuma on lisännyt erimielisyyksiä yhteisön sisällä Tapahtuma antaa mahdollisuuden nostaa esille paikallisen osaamisen sekä paikkakunnan erityisyyden Tapahtuma lisää paikallisten asukkaiden vieraanvaraisuutta Tapahtuma on huomioinut toiminnassaan erityisryhmät (liikuntarajoitteiset, vanhukset, kuulo- ja näkövammaiset jne.) Tapahtuman ansiosta on mahdollista päästä sellaisiin paikkoihin, joihin ei muuten tulisi mentyä Tapahtuman pääpaikka on paikkakuntalaisille tuttu ja helposti lähestyttävä Tapahtuma korostaa hyviä arvoja ja moraalia Tapahtuma edistää tapahtuman taidealan harrastamista Suomessa Tapahtuma aiheuttaa ristiriitoja paikallisten asukkaiden ja matkailijoiden välille 1 1,5 2 2,5 3 3,5 1 = täysin samaa mieltä, 4 = täysin eri mieltä 4 Kuva 27. Tapahtuman sosiaaliset vaikutukset. Tapahtumalla ei paikallisväestön mielestä ole juurikaan ympäristövaikutuksia, ei positiivisia eikä negatiivisia. Vastaajien mielestä tapahtuman aikana ympäristön siisteydestä ei pidetä normaalia parempaa huolta, eikä alueita kunnosteta erityisesti tapahtumaa varten (kuva 28). Positiivisina asioina paikalliset kokivat sen, ettei tapahtuman aiheuta ylimääräisiä liikenneruuhkia tai lisää saasteita. Tapahtuman aikana ei ole myöskään vaikeaa löytää parkkipaikkaa, eikä tapahtuma aiheuta meluhaittoja tai ylimääräistä roskaamista. Tapahtuman ei katsota häiritsevän normaalia elämistä tai liikkumista paikkakunnalla tapahtuma-aikana. 30