VANTAA Haastattelututkimus Vantaan päiväkodeissa 5 6-vuotiaat päivähoidon laatua arvioimassa
Vantaan kaupunki Sivistystoimi 30.11.2009 Julkaisija: Vantaan Kaupunki Sivistysvirasto, SivistystoimiAsematie 6 A 01300 Vantaa puh. 30.11.2009 neuvonta 8392 3978, faksi 8392 3986 Toimitus: Julkaisija: Sivistysvirasto, Asematie 6 A, 01300 Vantaa Pirkko Lumioksa, maisteriharjoittelija Nuori Toimitus: vantaalainen Pirkko - aktiivinen Lumioksa, vaikuttaja maisteriharjoittelija -hanke Nuori vantaalainen - aktiivinen vaikuttaja -hanke Kannen kuva: Heidi Hölttä, julkaisusihteeri Kannen kuva: Heidi Hölttä, julkaisusihteeri 2
SISÄLLYS 1. Johdanto... 4 2. Lapsen oikeudet ja osallisuus... 5 3. Tutkimuksen taustaa... 6 4. Tutkimuksen toteuttaminen... 9 5. Tutkimuksen tulokset... 10 5.1 Lapsen viihtyminen päivähoidossa... 10 5.2 Lapsen varhaiskasvatuksen suunnittelu yhdessä henkilökunnan kanssa... 13 5.3 Yhdessä sovittujen asioiden toteutuminen... 13 5.4 Henkilökunnan kyky luoda lapselle turvallinen olo... 14 5.5 Lapsen turvallisuudesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen... 17 5.6 Toiminta- ja leikkimahdollisuuksien monipuolisuus... 20 5.7 Lapsen tiedonhalun ja oppimisen tukeminen... 23 5.8 Mitä asioita muuttaisit jos olisit päiväkodinjohtaja?... 26 5.9 Tutkimuspäiväkotien palautetta tutkimuksesta... 30 6. Johtopäätökset ja pohdinta... 31 7. Lopuksi... 36 8. Lähteet... 37 9. Liitteet... 38
1. Johdanto Lasten ja nuorten osallisuus on ajankohtainen kysymys monella eri taholla. Lasten ja nuorten yhteiskunnallisesta aktiivisuudesta kannetaan huolta, kouluihin kaivataan lisää vaikutusmahdollisuuksia oppilaille ja nuorten osallistumista kunnan päätöksenteossa kehitetään monin tavoin. Mikäli lapset ja nuoret kokevat itsensä ulkopuolisiksi on sillä suuria vaikutuksia tulevaisuudessa koko yhteiskuntaamme. Vantaalla toteutettiin pääkaupunkiseudun kuntien yhteinen päivähoidon asiakaskysely vuonna 2008. Kyselyssä selvitettiin vanhempien näkemyksiä koskien hoitopaikan hakemista, hoidossa aloittamista, lasten kasvatusta ja huomioimista yksilönä sekä vanhempien osallisuutta ja viestintää. Asiakaskyselyn tulokset julkaistiin raportissa, johon on linkki kaupungin verkkosivuilla www.vantaa.fi/paivahoito. Syksyllä 2009 vastaavanlainen tutkimus toteutettiin lapsille. Tutkimus oli osa Nuori vantaalainen - aktiivinen vaikuttaja -hanketta, jonka yhtenä tavoitteena on ideoida rakenteita 5 6-vuotiaiden kuulemisjärjestelmälle. Tutkimuksessa aihetta syvennettiin ja asiakaskysely kohdennettiin 5 6- vuotiaisiin lapsiin. Tutkimuksessa haastateltiin Vantaan päiväkodeissa olevia 5 6 -vuotiaita lapsia ja se rajattiin käsittelemään lapsen kasvatukseen ja yksilölliseen huomioimiseen sekä osallisuuteen liittyviä kokemuksia. Tämä oli ensimmäinen kerta Vantaalla, kun lapsia kuultiin asiantuntijoina arvioimassa päivähoidon laatua ja omaa osallisuuttaan päiväkodissa. 4 4
2. Lapsen oikeudet ja osallisuus Lapsella on oikeus osallistua, vaikuttaa ja tulla kuulluksi ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti, kun hänen kannaltaan tärkeistä asioista päätetään. Jotta nämä oikeudet toteutuisivat, on sitä varten laadittu lakeja ja sopimuksia. YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen 12. pykälän mukaan lapsella on oikeus vapaasti ilmaista omat näkemyksensä kaikissa itseään koskevissa asioissa. Sopimus astui Suomessa voimaan vuonna 1991. Suomen perustuslain 6. pykälän mukaan lapsia on kuultava tasa-arvoisesti yksilöinä ja heidän on saatava kehitystasonsa mukaan vaikuttaa itseänsä koskeviin asioihin. Lapsen etu tulee ottaa huomioon kaikilla hallinnon ja päätöksenteon tasoilla. Kuntalain 27. pykälän mukaan kuntalaisilla tulee olla mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa kunnan päätöksentekoon. Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman (2007) mukaan kunnissa tulee vuoden 2010 loppuun mennessä olla 5 17-vuotiaiden vaikuttamis- ja kuulemisjärjestelmä. Edellisten lisäksi varhaiskasvatuksen ja päivähoidossa toteutuvan osallisuuden lähtökohdat perustuvat päivähoitolakiin, esiopetuksen osalta perusopetuslakiin sekä toimipaikkojen omiin varhaiskasvatussuunnitelmiin ja toimintasuunnitelmiin. Myös pedagogiikassa lapsi on alettu nähdä kasvatuksen kohteena olemisen sijaan subjektina, joka voi vaikuttaa omaan elämäänsä ja ympäristöönsä. Lapsilähtöisen pedagogiikan perusoletuksissa lapsi nähdään aloitteellisena, itseohjautuvana, merkityksiä antavana ja yksilöllisiä valintoja tekevänä toimijana. Inklusiivisessa laadun määrittelyssä ja arvioinnissa lapsi nähdään osallisena, oman elämänsä vaikuttajana. Eri osapuolten kuten henkilökunnan, vanhempien ja lasten lähtökohdat ja motiivit päivähoidossa toteutettavalle toiminnalle ovat erilaisia, jolloin tärkeää on niiden tunnistaminen ja huomioon ottaminen. Tästä näkökulmasta katsottuna lasten kuulemisessa ja tasavertaisessa mukaan ottamisessa kysymys on tavasta johtaa ja kehittää työyhteisöä ja siinä tapahtuvaa toimintaa eli voidaan puhua prosessia tukevista laatutekijöistä. Se, että aikuiset pyrkivät tunnistamaan ja tarjoamaan lasten tärkeiksi ja mieluisiksi kokemia asioita, on oleellinen toiminnan laatua osoittava prosessitekijä. (Tauriainen 2000, 49 50) Stenvall ja Seppälä (Stenvall & Seppälä 2008, 10) tutkivat lasten osallisuutta pääkaupunkiseudun päiväkodeissa ja määrittelivät osallisuutta seuraavien teemojen kautta: osallisuus lapsen arjessa osallisuus aikuisen työvälineenä osallisuus ryhmätoimintana Osallisuus lapsen arjessa -teemassa osallisuus ilmenee arkiaskareina, ideoiden kehittelynä tai projekteina. Lapsi nähdään toimijana päiväkodin arjessa. Osallisuus työvälineenä puolestaan ilmentää osallisuuden aikuislähtöistä puolta, jossa korostuu aikuisten toiminta suhteessa lapsiin esimerkiksi haastattelujen tai keskustelujen muodossa. Osallisuus ryhmätoimintana -teemassa osallisuus taas nähdään yhdessä toimimisen kautta. Tässä määrittelytavassa osallisuus ilmenee sadutuksena, vuorovaikutuksena ja yhteistoiminnallisuutena, jotka kaikki kumpuavat päiväkodin yhteisistä jaetuista käytännöistä. ( Stenvall & Seppälä 2008, 10) Stenvallin ja Seppälän mukaan osallisuuden voi määritellä: "Yhteisölliseksi vertaiskulttuuriksi, jossa lapsella on tunne yhteisöön kuulumisesta ja jossa hän saa osallistua omien kykyjensä ja halujensa mukaan, jossa häntä kuullaan ja hänen vaikutusmahdollisuuksiaan tuetaan ja jossa hän on mukana luomassa päiväkotia, sen toimintakäytäntöjä sekä oppimisen polkuja." (Stenvall & Seppälä 2008, 38) Hyviä toimintatapoja osallisuuden lisäämiseksi päiväkodissa ovat esimerkiksi lasten kuuntelu ja ottaminen mukaan arjen askareisiin, sadutus, lasten ideoimat ja toteuttamat projektit sekä lasten 5 5
kokoukset. Jos vaikutusmahdollisuuksia tarkasteltaessa puhutaan vain retkistä tai lauluhetkistä, on osallisuus vielä alkutekijöissään. Lasten osallisuus toteutuu päiväkodeissa vaihtelevasti. Joissain päiväkodeissa lapset voivat vaikuttaa pieniin arkisiin asioihin kun taas toisissa päiväkodeissa lapset voivat vaikuttaa kaikkiin päiväkodin asioihin. (Stenvall & Seppälä 2008, 38 39) Stenwallin ja Seppälän mukaan vaikutusmahdollisuuksia siis on ja ne otetaan päiväkodeissa jossain määrin huomioon. Samalla niitä voitaisiin myös lisätä. Vaikuttaminen on sitä helpompaa, mitä motivoituneempaa päiväkodin henkilöstö on. Eli vaikuttaminen liittyy myös suhtautumiseen ja asenteisiin, jotka puolestaan näkyvät toimintatapoina. Toimintatapoja voidaan muuttaa ottamalla lapsia mukaan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Mukaan ottaminen lisää lasten mahdollisuuksia vaikuttaa ja edistää siten osallisuutta. Asiat siis kietoutuvat toisiinsa ja lisäävät tai vähentävät osallisuuden toteutumista. (Stenvall & Seppälä 2008, 38 39) Karlssonin (2008) osallisuuskäsityksen mukaan lapsen ei ole pakko osallistua toimintaan, tunne että saa olla osa joukkoa riittää. Osallistumisesta kieltäytyminenkin voi olla yksi osallisuuden muoto. (Karlsson 2000, 8) 3. Tutkimuksen taustaa Päivähoitoa ja koulua koskevissa tutkimuksissa sivutaan usein lapsen näkökulmaa. Lapsiperspektiivin tavoittamista pidetään olennaisena, mutta lapset eivät kuitenkaan ole saaneet itse puhua kokemuksistaan. Tutkimukset ovat koskeneet useimmiten tavoitteita, opetus- ja kasvatusmenetelmiä, sekä ulkoisia puitteita ( Alanen & Bardy 1990, 11-12 ) Lapsilla tulisi olla oikeus omiin mielipiteisiin, mutta silti lapsia koskevia asioita kysytään usein aikuisilta, koska aikuisen tietoon luotetaan enemmän. Aikuiset olettavat lasten olevan kyvyttömiä tekemään itse luotettavia päätöksiä ja antamaan vastauksia.( Ruoppila 1999, 28.) Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tuoda lasten ääni kuuluviin ja selvittää yleisesti sitä, mitä 5 6 -vuotiaat lapset ajattelevat varhaiskasvatuksesta ja etenkin omista vaikutusmahdollisuuksistaan siihen. Tutkimuksessa lapset toimivat päivähoidon laadun arvioijina. Lasten käsityksiä päivähoidosta voidaan saada selville periaatteessa kahdella tavalla, haastattelemalla ja kuuntelemalla heitä tai havainnoimalla. Tässä tutkimuksessa haluttiin kysyä lapsilta suoria kysymyksiä päiväkodin toiminnasta ja siksi menetelmäksi valittiin haastattelu, jotta tutkimusjoukosta saataisiin mahdollisimman kattava. Tutkimuksen otanta olisi jäänyt paljon pienemmäksi jos tutkimus olisi toteutettu lapsia havainnoimalla. Lasten laatukäsitykset Tauriainen (Tauriainen 2000, 167) on tutkinut henkilökunnan, vanhempien ja lasten laatukäsityksiä päiväkodin integroidussa erityisryhmässä. Hän on kuvannut kolme rinnakkaista teoreettista käsitettä, tajunnalliset, keholliset ja situationaliset kokemukset, jotka kuvaavat ihmisenä olemisen kokemuskenttää. Ne antavat kolme erilaista näkökulmaa, joiden avulla voidaan tarkastella lasten huonoja ja hyviä kokemuksia päiväkodissa. Tauriainen on havainnollistanut lähestymistapaa teoreettisen mallin avulla, joka on nähtävissä kuviossa 1. 6 6
Kuvio 1: Lasten kokemuspohjaisten laatukäsitysten malli. Tauriainen 2000. Perustana ovat lasten kokemukset päiväkodin erilaisista toiminnoista, jotka he ovat arvottaneet kielteisiksi tai myönteisiksi. Kokemukset, jotka saavat myönteisen emotionaalisen viritteen, voidaan tulkita tapahtumaan liittyvien lapselle laadukkaiden tekijöiden aikaansaamiksi. Lapset arvottavat tässä ikävaiheessa asioita hyvin vähän tiedon perusteella eivätkä järkeile, että tämä on minulle hyväksi, vaan tunnistavat itsessään myönteisiä tai kielteisiä tunteita, jotka ovat arvottamisen perustana. Lasten laatukäsitykset ovat siten kokemuspohjaisia ja liittyvät toimintaprosesseihin, joissa hän itse on mukana. (Tauriainen 2000, 167) Päivähoidon laadun arvioinnista Hujala, Parrila, Lindberg, Nivala, Tauriainen ja Vartiainen (1999) ovat kansainvälisen laatututkimuksen analyysin avulla erotelleet neljä näkökulmiltaan erilaista laatutekijää, joiden avulla päivähoitoa ja varhaiskasvatusta voidaan tarkastella: Puitetekijät, Välillisesti ohjaavat tekijät, Prosessitekijät ja Vaikuttavuustekijät. Hujala ym.(1999) esittelevät Hujala-Huttusen alkuperäisestä kuviosta muokatun laadunarviointimallin.(kuvio 2) Kuvio 2. Päivähoidon laadunarviointimalli (Hujala ym. 1999, 56, 80) 7 7
Varhaiskasvatuksen laadun määrittämisessä keskeiseksi nousevat prosessitekijät eli tekijät, jotka ovat suoraan vaikuttamassa siihen, mitä varhaiskasvatus voi parhaimmillaan lapselle ja yhteiskunnalle antaa. Hujalan mukaan kasvatustieteellisen laatukeskustelun ytimen tulisi kohdistua kasvatusprosessiin. (Hujala ym. 1998, 193) Prosessitekijät määrittävät keskeisesti sen, mitä vaikutuksia päivähoidolla on lapsen kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen, miten lapsi kokee päivähoidossa olon ja mitä muistoja lapselle jää omista päivähoitoajoistaan. (Parrila 2002, 57) Hujalan ym.1999 mallin mukaan prosessitekijöitä ovat perushoito, aikuisen ja lapsen välinen vuorovaikutus, lasten keskinäinen vuorovaikutus, lapsilähtöinen toiminta sekä toiminnan suunnittelu ja arviointi. Vaikuttavuustekijöitä ovat lapsen myönteiset kokemukset, lapsen kasvu, kehitys ja oppiminen, vanhempien tyytyväisyys ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus. (Hujala ym. 1999, 78) Tässä tutkimuksessa keskityttiin seuraaviin päivähoidon prosessi- ja vaikuttavuustekijöihin, joista muodostettiin mittarin kysymykset: Lapsen kasvatus ja huomioiminen yksilönä: 1. Henkilökunnan kyky luoda lapselle turvallinen olo 2. Lapsen turvallisuudesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen 3. Toiminta- ja leikkimahdollisuuksien monipuolisuus 4. Lapsen tiedonhalun ja oppimisen tukeminen 5. Lapsen viihtyminen päiväkodissa 6. Lapsen varhaiskasvatuksen suunnittelu yhdessä henkilökunnan kanssa 7. Yhdessä sovittujen asioiden toteutuminen Pääkaupunkiseudun kuntien yhteisessä päivähoidon asiakaskyselyssä vuonna 2008 vanhemmille vastaavasti esitettiin kysymyksiä koskien samoja lapsen kasvatukseen ja yksilölliseen huomioimiseen liittyviä tekijöitä. Vantaalla on kaksi kertaa toteutettu lasten ja nuorten Vaikuttaja-päivä vuosina 2008 ja 2009. Vaikuttaja-päivän ajatuksena on, että lapset ja nuoret tuovat päättäjien tietoon itselleen merkityksellisiä asioita ja pääsevät sitä kautta vaikuttamaan itseään koskeviin asioihin. Vuoden 2009 Vaikuttaja-päivään mielipiteitä kerättiin myös 5 6-vuotiailta, jotka kertoivat ja piirsivät kuvia unelmien päiväkodista tai kivasta esikoulupäivästä. Aikuisten keräämissä kuvauksissa ja piirustuksissa lapset viestittivät, etteivät pidä päivälevosta ja että ruokailu on mieluisa tapahtuma mutta ruoka saisi olla vaihtelevampaa. Piirustuksissa toivottiin myös lisää liikuntavälineitä ja leikkipaikkoja, varsinkin ulkoleikkeihin. Päiväkotien arkkitehtuuriin toivottiin mielikuvitusta ja värejä. Koska vuoden 2009 Vaikuttaja-päivän yhteydessä kuultiin lasten mielipiteitä edellä mainituista asioista, näihin osa-alueisiin liittyvät kysymykset on jätetty tämän tutkimuksen ulkopuolelle. Tässä 5 6-vuotiaiden haastattelututkimuksessa lasten osallisuutta ja vaikuttamista päiväkodissa selvitettiin erityisesti kysymysten 3.3, 4.1, 5.1,7.1,7.6, 8.4 ja 9.1 kautta. (kysymyslomake liitteenä raportin lopussa, liite 1) 8 8
4. Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimus toteutettiin haastattelututkimuksena viikoilla 42 43 lokakuussa 2009 ja tutkimusjoukkona oli 8 vantaalaista päiväkotia varhaiskasvatuksen viideltä tulosalueelta. Vantaan kunnallisissa suomenkielisissä päiväkodeissa oli tutkimusajankohtana hoidossa 3931 5 6-vuotiasta lasta. Otanta oli 8,3 % ikäluokasta eli 328 lasta. Tutkimuspäiväkodit valittiin mahdollisimman erilaisilta asuinalueilta. Päiväkoteja valittaessa kiinnitettiin huomio asuinalueen sosioekonomiaan ja siihen, että tutkimuksessa olisi mukana myös erityistä tukea ja kasvatusta tarvitsevia lapsia sekä eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvia lapsia. Tutkimuslomakkeet lähetettiin paperiversioina sisäisellä postilla kuhunkin toimintayksikköön. Saatekirje, jossa kerrottiin etukäteen tietoa tulevasta haastattelututkimuksesta, lähetettiin kunkin toimintayksikön esimiehen henkilökohtaiseen sähköpostiosoitteeseen. Haastattelulomakkeita lähetettiin kaikkiaan 328 kappaletta. Päiväkoteihin lähetettävien haastattelulomakkeiden lukumäärä vaihteli sen mukaan, montako 5 6 vuotiasta päiväkodissa oli hoidossa tutkimusajankohtana. Vastaava tutkimus toteutettiin myös ruotsinkielisellä tulosalueella, jonka päiväkoteihin lomakkeita lähetettiin 50 kappaletta. Lapsen haastattelu Tutkimus toteutettiin tutkimuspäiväkotien hoito- ja kasvatushenkilöiden avustuksella. He saivat toimia tärkeinä tutkimuksen avustajina ja tutkimuksesta saatu hyöty ja tieto jää myös heidän työyhteisöjensä käyttöön. Tauriainen viittaa tutkimuksessaan Dovenborgiin ja Pramlingiin (1985), joiden mukaan hyvä haastattelu edellyttää luottamuksellista suhdetta lapsen ja haastattelijan välillä ja ryhmän henkilökunta on tässä etuasemassa. Henkilökunta tuntee lapsen kokemushistoriaa ja jakaa päivittäiset tapahtumat lasten kanssa. He jakavat lasten kanssa yhteisen viitekehyksen, jolloin lasten vastausten tulkinta on helpompaa. ( Tauriainen 2000, 150) Haastattelulomake koostui sekä valmiiksi strukturoiduista kysymyksistä, jotka sisälsivät vastausvaihtoehdon, että avoimista kysymyksistä. Lomakkeessa oli yhteensä 25 haastattelukysymystä, joista neljä oli avoimia kysymyksiä. Lasten vastaukset pyydettiin kirjaamaan mahdollisimman lyhyesti ja suorana luksena, lapsen omalla kielellä, muuttamatta niitä. Aikaa haastatteluiden toteuttamiseen meni noin 10 15 minuuttia lasta kohden. Haastattelulomakkeiden mukana päiväkoteihin lähetettiin saatekirje, jossa kerrottiin tarkat ohjeet haastattelun toteuttamiselle. Haastateltavien lasten huoltajilta pyydettiin etukäteen kirjallinen tutkimuslupa lapsen haastattelemiseen päivähoitopäivän aikana. Lapsen oman ryhmän hoito- ja kasvatushenkilö haastatteli lapsen paperisen haastattelulomakkeen avulla kahden kesken rauhallisessa tilassa. Lapsi sai olla kahden kesken aikuisen kanssa, asiantuntijana vastaamassa päivähoitoon liittyviin asioihin. Juuri hänen mielipiteensä oli tärkeää. Haastattelulomakkeen alussa esitettiin lomakkeen täyttäjälle taustatietokysymyksiä siitä päivähoitoryhmästä, jossa haastateltava lapsi on hoidossa. Lapsen vastaukset kirjattiin ylös anonyymeinä, eikä lasten nimiä tai päivähoitopaikkoja mainita tutkimuksessa. Haastattelujen toteuttamisen lähtökohtana oli suunnitella haastattelutilanteesta mahdollisimman lapsilähtöinen, mutta silti haluttiin kysyä lapsilta suoria kysymyksiä lapsen kasvatuksesta ja yksilöllisestä huomioimisesta. Kokemukset lasten haastattelemisesta ovat osoittaneet, että lapset tarvitsevat havainnollistavaa tukea ajattelulleen. Haastateltavan aiheen ei pitäisi myöskään olla ajallisesti tai paikallisesti liian etäällä lapsen senhetkisestä kokemusmaailmasta. Dovenborg ja Pramling (1985) suosittelevat kuvakorttien käyttöä haastattelujen tukena. (Tauriainen 2000, 148) Tutkimuksessa päädyttiin käyttämään vastausvaihtoehtoja havainnollistamassa pelkistettyjä kasvokuvia, joita lapsi sai käyttää vastaustensa tukena. Kasvokuvien käyttöä harjoiteltiin etukäteen, esimerkiksi 9 9
ryhmäkokoontumisessa. Esimerkki: Aamupiirissä kyseltiin lapsilta, saavatko he päättää kotona mitä ruokaa syödään ja samalla lapset saivat näyttää kasvokuvilla vastauksen. jne. Kuvakorttien lisäksi haastattelussa käytettiin viittä liikuntakorttia. Haastattelu toteutettiin siten, että kysymysten väliin tehtiin pieni liikunnallinen "välipala". Lapsi sai viiden kysymyksen jälkeen nostaa liikuntakortin ja tehdä pienen liikunta/leikki-tempun, jotta hänen mielenkiintonsa pysyisi yllä koko haastattelun ajan. Yhdessä korteista lapsi sai itse keksiä oman liikuntatempun. Kopiot kasvokuvista ja liikuntatehtävistä lähetettiin haastattelulomakkeiden mukana tutkimuspäiväkoteihin. Haastattelun toteuttamisen ohjeissa painotettiin haastattelijan objektiivisuuden tärkeyttä ja ohjeistettiin välttämään lapsen johdattelua vastaamaan tietyllä tavalla. Kysymykset pyydettiin esittämään kuitenkin luontevasti ja sanan ryhmä tilalle sai muuttaa oman päiväkotiryhmänsä nimen. 5. Tutkimuksen tulokset Haastattelulomakkeita lähetettiin päiväkoteihin 328 kappaletta ja vastauksia saatiin 237 kpl, vastausprosentti oli 72,3 %. Vastaajista tyttöjä oli 47 % ja poikia 53 %. Haastatelluista lapsista kuusivuotiaita oli 62%, viisivuotiaita 37% ja 1 % lapsia, joiden koulun aloitusta oli myöhennetty ja jotka olivat vielä esiopetusryhmässä. Lomake koostui sekä valmiista strukturoidusta kysymyksistä että avoimista kysymyksistä ja sitä analysoitiin sekä laadullisin että määrällisin menetelmin. Analyysimenetelmänä avoimissa kysymyksissä oli sisällön erittely, jossa käytettiin teemoittelua. Seuraavassa tulokset esitetään vastausprosentteina ja kuvioina kysymys kerrallaan ja johtopäätökset ja pohdinta-kappaleessa esitetään koontia ja pohdintaa tuloksista. Lomake strukturoitujen kysymysten kootuista tuloksista on liitteenä raportin lopussa (liite 2). Kysymys 1. oli taustatietoja ryhmästä ja 2. taustatietoja haastateltavasta lapsesta, joten tulosten esittäminen aloitetaan kysymyksestä 3. 5.1 Lapsen viihtyminen päivähoidossa Lasten päivähoidossa viihtymistä lähestyttiin tässä tutkimuksessa neljän kysymyksen kautta. Seuraavaksi tulokset esitetään kysymys kerrallaan ja tuloksia seuraa havainnollistava kuvio. Kysymys 3.1 Tuletko mielelläsi päiväkotiin? Vastaajista yli puolet, 56 % lapsista tulee mielellään päiväkotiin ja 36 % tulee mielellään päiväkotiin, 8 % lapsista kokee, etteivät he tule koskaan mielellään päiväkotiin. Tämän kysymyksen kohdalla olisi ollut mielenkiintoista saada lisätietoa siitä, miksi lapsi on valinnut vaihtoehdon tai. Tätä lisätietoa olisi voinut saada, jos mittariin olisi suunniteltu vastausta selittävä avoin kysymys tämän kysymyksen kohdalle. Yhden tutkimuspäiväkodin palautteessa tämän kysymyksen kohdalle oli kirjattu, että muutamat lapset olivat vastanneet "en tule" ja tarkoittaneet sillä viikonloppuja ja lomapäiviä. Se, että muutamat lapset ovat ymmärtäneet joitain kysymyksiä omalla logiikallaan, saattaa antaa joihinkin kysymyksiin vääristeleviä vastauksia, mutta otannan ollessa 237 lasta tulokset ovat kuitenkin pääsääntöisesti suuntaa antavia. 10 10
Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskyselyssä vuonna 2008 vanhemmilta kysyttiin lapsen viihtymistä päivähoidossa taustamuuttujien mukaan asteikolla 1=Erittäin tyytymätön, 5=Erittäin tyytyväinen. Kaikkien taustamuuttujien yhteinen keskiarvo oli 4.52. Silti kun vanhemmilta kysyttiin kolmea tärkeintä kehitettävää asiaa, he mainitsivat toiseksi tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi lapsen viihtymisen päivähoidossa. Kuvio 1. Tuletko mielelläsi päiväkotiin? (N=235) Tuletko mielelläsi päiväkotiin? 8 % 36 % 56 % Kysymys 3.2 Onko sinulla kavereita päiväkodissa? Päivähoitopaikan leikkikaverit ja päiväkodissa tehtävät mielenkiintoiset ja mukavat asiat vaikuttavat suoraan siihen, miten lapsi viihtyy päiväkodissa. Seuraavat kolme haastattelukysymystä antavat lisätietoa lapsen viihtymisestä päivähoidossa. Haastatelluista 5 6- vuotiaista 73 % kertoo, että heillä on kavereita päiväkodissa, kavereita on 24 % lapsista ja 3 % kokee, ettei heillä ole koskaan kavereita päiväkodissa. Kuvio 2.Onko sinulla kavereita päiväkodissa? (N=237) Onko sinulla kavereita päiväkodissa? 3 % 24 % 73 % Kysymys 3.3 Saatko valita, kenen kaverin/kavereiden kanssa leikit päiväkodissa? Tämän haastattelututkimuksen kysymysten laadinnassa yhtenä näkökulmana oli se, että 5 6- vuotiaat saavat toimia päivähoidon laadun arvioitsijoina. Toisena näkökulmana oli selvittää lasten osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia päiväkodissa. Päiväkodissa on asioita, joissa lapsilla on rajallisemmat vaikutusmahdollisuudet, mutta esimerkiksi leikkikaverin valinnassa 11 11
lapsi voi toteuttaa osallisuutta omassa elämässään. Haastatelluista lapsista noin puolet (49 %) saa valita, kenen kaverin tai kavereiden kanssa leikkii päiväkodissa. Joskus leikkikaverin saa valita 44 % lapsista ja 7 % vastaajista kokee, ettei saa koskaan valita kenen kanssa leikkii. Tuloksia tarkasteltaessa on hyvä huomioida mahdollisia syitä siihen, miksi lapsi on valinnut vaihtoehdon tai. Päiväkodissa saattaa olla tilanteita, jolloin varhaiskasvatuksen ammattilaiset ohjailevat lasten leikkejä ja leikkitovereita pedagogisin perustein ja tällöin lapsi ei saa itse valita leikkitoveriaan. Saattaa myös olla niin, että lapsi haluaisi leikkiä "ihailemansa" lapsen kanssa, mutta tämä on jo muodostanut tiiviin ystävyyssuhteen jonkun toisen lapsen kanssa. Olipa vastauksen taustalla oleva syy mikä tahansa, lapsen kokemus siitä, saako hän itse valita leikkikaverinsa on aito. Kuvio 3. Saatko valita kenen kaverin/kavereiden kanssa leikit? (N=232) Saatko valita, kenen kaverin/kavereiden kanssa leikit? 7 % 44 % 49 % Kysymys 3.4 Tehdäänkö päiväkodissa asioita, joista tykkäät? Tällä kysymyksellä haluttiin selvittää yleisellä tasolla pitääkö lapsi päiväkodissa tehtävistä toiminnoista. Hieman yli puolet (54 %) haastatelluista lapsista oli sitä mieltä, että päiväkodissa tehdään sellaisia asioita, joista he tykkäävät. 43 % mielestä päiväkodissa tehdään sellaisia asioita, joista he pitävät ja 3 % mielestä päiväkodissa ei tehdä koskaan asioita, joista he tykkäävät. Siihen, minkälaisesta toiminnasta lapset päiväkodissa pitävät, tai miten he haluaisivat muuttaa päiväkotia saadaan lisäselvyyttä avoimista vastauksista raportin loppupuolella. Kuvio 4. Tehdäänkö päiväkodissa asioita, joista tykkäät? (N=235) Tehdäänkö päiväkodissa asioita, joista tykkäät? 3 % 43 % 54 % 12 12
5.2 Lapsen varhaiskasvatuksen suunnittelu yhdessä henkilökunnan kanssa Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskyselyssä vuonna 2008 vanhemmilta kysyttiin vanhempien tyytyväisyyttä lapsen varhaiskasvatuksen suunnitteluun taustamuuttujien mukaan asteikolla 1= Erittäin tyytymätön, 5= Erittäin tyytyväinen. Kaikkien taustamuuttujien yhteinen keskiarvo oli 4.14. Kysymys 4.1. Mietittekö yhdessä (aikuisten kanssa), mitä lapset voivat tehdä päiväkodissa? Tämä on eräs niistä tämän tutkimuksen kysymyksistä, jonka avulla oli mahdollista saada tietoa siitä, miten 5-6-vuotiaiden lasten osallisuus toteutuu tutkimuksessa mukana olleiden Vantaalaisten päiväkotien arjessa. Lapsikin voi olla tärkeä toimija päiväkodin arjessa, eikä pelkästään toiminnan kohde. Yhdestä tutkimuspäiväkodista tuli palautetta tämän kysymyksen kohdalla, että lasten oli vaikea ymmärtää kysymystä kuten myös kysymyksiä 5.1. ja 7.1. Haastattelun ohjeissa pyydettiin kysymään asioita luonnollisessa sävyssä ja eräästä tutkimuspäiväkodista tuli palautetta, että haastattelijat olivat muuttaneet joidenkin kysymysten pitkiä lauseita, joissa oli sivulauseita "selkokielelle" kuitenkin niin, ettei kysyttävä asia muuttunut. Kuvio 5. Mietittekö yhdessä päiväkodin aikuisten kanssa, mitä lapset voivat tehdä päiväkodissa? (N= 233) Mietittekö yhdessä aikuisten kanssa, mitä lapset voivat tehdä päiväkodissa? 14 % 45 % 41 % 5.3 Yhdessä sovittujen asioiden toteutuminen Vanhempien tyytyväisyys yhdessä sovittujen asioiden toteutumiseen taustamuuttujien mukaan pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskyselyssä vuonna 2008 oli keskiarvoltaan 4.32. Kysymys 5.1 Onko päiväkodissa tehty asioita, joita olette yhdessä sopineet? Valtaosa tässä tutkimuksessa haastatelluista lapsista kokee, että he saavat olla osallisia päiväkodin toimintojen suunnittelussa yhdessä aikuisten kanssa. Haastatelluista 5 6-vuotiaista 41 % oli sitä mieltä että he saavat suunnitella toimintaa yhdessä aikuisten kanssa ja 45 % vastaajista oli sitä mieltä, että he saavat osallistua suunnitteluun. Sovitut asiat toteutuvat 45 % mielestä ja 46 % mielestä. Lapsista 14 % oli sitä mieltä ettei yhteistä suunnittelua tapahdu koskaan ja vajaa kymmenen prosenttia oli sitä mieltä, että yhdessä aikuisten kanssa suunnitellut asiat eivät toteudu koskaan. 13 13
Kuvio 6. Onko päiväkodissa tehty asioita, joita olette yhdessä sopineet? (N=228) Onko päiväkodissa tehty asioita, joita olette yhdessä sopineet? 9 % 46 % 45 % 5.4 Henkilökunnan kyky luoda lapselle turvallinen olo Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskyselyssä 2008 vanhempien tyytyväisyys henkilökunnan kykyyn luoda lapselle turvallinen olo taustamuuttujien mukaan oli keskiarvoltaan 4.45. Henkilökunnan kykyä luoda lapselle turvallinen olo selvitettiin tässä tutkimuksessa kysymällä asiaa lapsilta suoralla kysymyksellä: Onko sinulla hyvä ja turvallinen olo päiväkodissa? Asiaa lähestyttiin myös edellistä kysymystä täydentävillä kysymyksillä: tuleeko aikuinen aamulla vastaanottamaan lasta, pelottaako lasta päiväkodissa, lohduttavatko aikuiset ja huomaavatko aikuiset kiusaamisen ja puuttuvat siihen. Kysymys 6.1 Onko sinulla hyvä ja turvallinen olo päiväkodissa? Haastatelluista lapsista neljä viidesosaa oli sitä mieltä että heillä on hyvä ja turvallinen olo päiväkodissa ja yksi viidesosa sitä mieltä että heillä on hyvä ja turvallinen olo päiväkodissa. Kukaan lapsista ei kokenut oloaan turvattomaksi päiväkodissa. Kuvio 7. Onko sinulla hyvä ja turvallinen olo päiväkodissa? (N=229) Onko sinulla hyvä ja turvallinen olo päiväkodissa? 22 % 0 % 78 % 14 14
Kysymys 6.2 Onko päiväkodin aikuinen sinua aamulla vastassa? Lapsista 63 % vastasi, että aikuinen tulee vastaanottamaan heitä aamuisin, kun he saapuvat päiväkotiin. Joskus aikuinen tulee vastaan 37 % lapsista. Kukaan ei ollut sitä mieltä, ettei aikuinen tule koskaan aamulla vastaan, kun lapsi saapuu päivähoitoon. Tämän kysymyksen kohdalla palautetta tuli yhdestä tutkimuspäiväkodista. Kysymykseen oli tarvittu lähes joka kerta tarkennusta, sillä lapsi oli aluksi käsittänyt, että aikuisen täytyisi tulla ulos vastaan. Kuvio 8. Onko päiväkodin aikuinen sinua aamulla vastassa? (N=219) Onko päiväkodin aikuinen sinua aamulla vastassa? 37 % 0 % 63 % Kysymys 6.3 Pelottaako sinua joku asia päiväkodissa? Viidesosa haastatelluista lapsista kertoi, että heitä pelottaa joku asia päiväkodissa. Lapsia pelottavat asiat käyvät ilmi kuviossa 10. Osa peloista on sellaisia, jotka eivät liity päiväkotiin ja niihin ei voida suoraan vaikuttaa muuta kuin rauhoittelemalla lasta. Eniten lapsia pelottaa pimeä ja toiseksi eniten kiusaamiseen liittyvät asiat esim. satuttaminen, säikyttäminen ja määrääminen. Kuvio 9. Pelottaako sinua joku asia päiväkodissa? (N=237) Pelottaako sinua joku asia päiväkodissa? kyllä 22 % kyllä ei ei 78 % 15 15
Kuvio 10. Lapsia pelottavat asiat päiväkodissa. (N=41) Lapsia pelottavat asiat päiväkodissa onnettomuudet 7 % muut 21 % hylkääminen 12 % hahmot 10 % kiusaaminen 21 % eläimet 5 % pimeä 24 % hahmot eläimet pimeä kiusaaminen hylkääminen onnettomuudet muut 53/237 mainintaa siitä että joku asia pelottaa päiväkodissa. 41 lasta tarkensi mikä heitä pelottaa. Lapsia pelottavat asiat päiväkodissa: Eläimet: leijona, haukkuvat koirat jotka menee ohi Onnettomuudet: tulipalo, putoaminen korkealta Hahmot: mörkö, avaruusoliot, rosvot, hirviöt Hylkääminen: äiti ei ole päiväkodissa, äiti ei hae päiväkodista Kiusaaminen: satuttaminen, määrääminen, kiusaaminen, säikyttäminen, pahan puhuminen Muut: mitä on ruokana, pelottavat ohjelmat, tömähdys, korkeat paikat, pahat unet, olla kiltti, jäädä nukkariin Pimeä: nukkarissa ja muuten päiväkodissa Kysymys 6.4 Lohduttako aikuinen sinua kun sinua itkettää tai sinulla on paha mieli? Se, että lapsi saa näyttää kaikenlaiset tunteensa lähellään oleville kasvattajille ja saa lohtua ja turvaa tarvittaessa, on eräs lapsen turvallisuudentunteeseen vaikuttava tekijä. Tämän tutkimuksen mukaan valtaosa lapsista, 69 %, kokee että saa tarvitessaan lohdutusta aikuiselta päivähoitopäivän aikana. 23 % lapsista kokee saavansa lohdutusta ja 8 % ei koe saavansa koskaan lohtua aikuiselta päiväkodissa. Eräästä tutkimuspäiväkodista tuli palautetta tämän kysymyksen kohdalla. Muutama juuri vähän aikaa sitten päivähoidon aloittaneista lapsista vastasi, mutta sitten selvisi, että aikuinen ei lohduta siksi, että kyseiset lapset eivät ole vielä koskaan itkeneet tai olleet lohdun tarpeessa päiväkodissa. Kuvio 11. Lohduttaako aikuinen sinua kun sinua itkettää tai sinulla on paha mieli? (N=233) Lohduttaako aikuinen sinua kun sinua itkettää tai sinulla on paha mieli? 8 % 23 % 69 % 1616
Kysymys 6.5 Huomaavatko aikuiset kiusaamisen ja puuttuvat siihen? Haastatelluista 5 6-vuotiaista 58 % mukaan aikuiset huomaavat kiusaamisen ja puuttuvat siihen. Joskus aikuiset huomaavat kiusaamisen ja puuttuvat siihen 35 % mukaan ja 7 % vastaajista oli sitä mieltä etteivät aikuiset koskaan huomaa kiusaamista ja puutu siihen. Kuvio 12. Huomaavatko aikuiset kiusaamisen ja puuttuvat siihen? (N=232) Huomaavatko aikuiset kiusaamisen ja puuttuvat siihen? 7 % 35 % 58 % 5.5 Lapsen turvallisuudesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen Vanhempien arvio tyytyväisyydestään lapsen turvallisuudesta ja hyvinvoinnista huolehtimiseen päivähoidossa oli keskiarvoltaan 4.39. pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskyselyssä 2008. Kolmen tärkeimmän kehittämiskohteen suhteen vanhemmat valitsivat lapsen turvallisuudesta ja hyvinvoinnista huolehtimisen tärkeimmäksi kehitettäväksi asiaksi. Tässä tutkimuksessa lasten turvallisuudesta ja hyvinvoinnista huolehtimista selvitettiin kuuden kysymyksen avulla. Kysyttiin päiväkodin säännöistä, metelistä, lapsen mahdollisuudesta levätä ja olla rauhassa, aikuisten ja lasten määrästä ja siitä, kuuntelevatko päiväkodin aikuiset mitä lapsella on sanottavana. Kysymys 7.1 Päättävätkö lapset ja aikuiset yhdessä päiväkodin säännöistä? Stenvallin ja Seppälän mukaan lasten osallisuus toteutuu paremmin, jos he saavat päättää itselleen tärkeistä asioista. On olemassa kuitenkin kiellettyjä asioita, ja silloin aikuisen tehtävänä on asettaa rajat. Lapset voivat kuitenkin olla mukana päättämässä kielletyistä asioista, jolloin heidät sitoutetaan paremmin myös niitä noudattamaan. Kun kieltoja ei ole liikaa, lapset oppivat nopeasti mikä on kiellettyä ja mikä sallittua toimintaa ja se helpottaa päiväkodin arjen sujumista.(stenvall & Seppälä 2008, 32) Valtaosa lapsista (83%) oli sitä mieltä että, aikuiset ja lapset päättävät yhdessä päiväkodin sääntöjä. Vastaajista 51 % mukaan niin tehdään, 32 % mukaan ja 17 % mukaan niin ei tehdä koskaan. 17 17
Kuvio 13. Päättävätkö lapset ja aikuiset yhdessä päiväkodin säännöistä? (N=235) Päättävätkö lapset ja aikuiset yhdessä päiväkodin säännöistä? 17 % 32 % 51 % Kysymys 7.2 Onko ryhmässäsi meteliä? Tässä tutkimuksessa haastatelluista lapsista puolet oli sitä mieltä, että päiväkodissa on liikaa meteliä ja puolet sitä mieltä, että meteliä on sopivasti. Kuvio 14. Onko ryhmässäsi meteliä? (N=236) Onko ryhmässäsi meteliä? sopivasti 50 % liikaa 50 % liikaa sopivasti Kysymys 7.3 Saatko tarpeeksi levätä ja olla rauhassa päiväkodissa? Haastatelluista lapsista 61% saa tarpeeksi levätä ja olla rauhassa päiväkodissa. Joskus tarpeeksi saa levätä ja olla rauhassa 30% vastaajista ja 9 % koki ettei saa koskaan tarpeeksi levätä ja olla rauhassa päiväkodissa. 1818
Kuvio 15. Saatko tarpeeksi levätä ja olla rauhassa päiväkodissa? (N=235) Saatko tarpeeksi levätä ja olla rauhassa päiväkodissa? 9 % 30 % 61 % Kysymys 7.4 Onko ryhmässäsi aikuisia? Valtaosa lapsista (81%) oli sitä mieltä, että omassa päiväkotiryhmässä on sopiva määrä aikuisia. Liian vähän aikuisia omassa ryhmässä oli 14 % mielestä ja 5% mielestä aikuisia oli liikaa. Kuvio 16. Onko ryhmässäsi aikuisia? (N=235) Onko ryhmässäsi aikuisia? liian vähän 14 % liikaa 5 % liikaa sopivasti liian vähän sopivasti 81 % Kysymys 7.5 Onko ryhmässäsi lapsia? Vastaajista 68 % oli sitä mieltä, että lapsia on omassa päiväkotiryhmässä sopiva määrä. Liikaa lapsia ryhmässä on 25 % mielestä ja liian vähän 7 % mielestä. Reilut kymmenen prosenttia vastaajista oli siis sitä mieltä, että aikuisia on liian vähän ja neljännes vastaajista sitä mieltä, että lapsia on liikaa ryhmässä. 19
Kuvio 17. Onko ryhmässäsi lapsia? (N=234) Onko ryhmässäsi lapsia? liian vähän 7 % liikaa 25 % liikaa sopivasti liian vähän sopivasti 68 % Kysymys 7.6 Kuuntelevatko päiväkodin aikuiset mitä sinulla on sanottavana? Tällä, kuten kysymyksillä 3.3, 4.1, 5.1, 7.1, 8.4 ja 9.1. haluttiin erityisesti selvittää lasten osallisuutta ja vaikuttamista päiväkodissa. Lähes kaikilla haastatelluilla (96 %) on kokemus, että päiväkodin aikuiset kuuntelevat, mitä heillä on sanottavana. 63 % mielestä aikuiset kuuntelevat heitä ja 33 % mielestä. 4 % vastaajista oli sitä mieltä, etteivät aikuiset kuuntele heitä koskaan. Vaikka päiväkotien tulokset tulivat anonyymeinä analysoitavaksi, tuloksia raportoidessa oli mahdollista aluksi seurata saman päiväkotiryhmän lasten vastauksia. Kävi ilmi, että saman ryhmän lapset olivat vastanneet eri tavalla muun muassa tähän kysymykseen. Kuvio 18. Kuuntelevatko päiväkodin aikuiset mitä sinulla on sanottavana?(n=233) Kuuntelevatko päiväkodin aikuiset, mitä sinulla on sanottavana? 4 % 33 % 63 % 5.6 Toiminta- ja leikkimahdollisuuksien monipuolisuus Vanhempien arvio tyytyväisyydestään lapsen toiminta- ja leikkimahdollisuuksien monipuolisuuteen päivähoidossa oli keskiarvoltaan 4.3. pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskyselyssä 2008. Toiminta- ja leikkimahdollisuuksien monipuolisuus valittiin kyselyssä kolmanneksi tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi. Taustamuuttujien mukaan kolmanneksi tärkein kehittämiskohde vaihteli jonkin verran. Alueittain mainittiin mm. lapsen tiedonhalun ja oppimisen tukeminen sekä päivähoitovaihtoehtojen riittävyys. 2020
Tässä tutkimuksessa toiminta- ja leikkimahdollisuuksien monipuolisuutta selvitettiin kysymällä lapsilta lelujen ja pelien riittävyydestä, retkien määrästä ja leikistä. Lasten mielipiteitä muusta päiväkodissa toteutettavasta toiminnasta saadaan kysymysten 9.3. Mitä vielä haluaisit oppia päiväkodissa? ja 10. Mitä asioita muuttaisit jos olisit päiväkodinjohtaja? välityksellä. Kysymys 8.1 Onko päiväkodissa sinua kiinnostavia leluja ja pelejä? Suurin osa vastaajista (66 %) oli sitä mieltä, että päiväkodissa on riittävästi kiinnostavia leluja ja pelejä. Viidesosa lapsista oli sitä mieltä, että kiinnostavia ja sopivia leluja on liian vähän ja 15 % mielestä liikaa. Olisi mielenkiintoista tietää, miksi jotkut lapset ovat sitä mieltä, että leluja on liikaa? Yhdestä tutkimuspäiväkodista tuli täsmennystä yhden lapsen kohdalla siitä, että lapsen on vaikea valita, millä lelulla leikkii tai mitä pelaa, joten lapsi päätteli, että leluja on liikaa. Kuvio 19. Onko päiväkodissa sinua kiinnostavia leluja ja pelejä? (N=237) Onko päiväkodissa sinua kiinnostavia leluja ja pelejä? liian vähän 19 % liikaa 15 % liikaa sopivasti liian vähän sopivasti 66 % Kysymys 8.2 Tehdäänkö päiväkodissa retkiä? Suurin osa (72 %) haastatelluista 5 6-vuotiaista oli sitä mieltä että päiväkodissa retkeillään riittävästi. Viidesosan(19 %) mielestä retkiä tehdään liian vähän ja 9 % vastaajista oli sitä mieltä, että retkiä tehdään liian paljon. Retkitoiveita nousee esiin myös avoimessa kysymyksessä 10. Kuvio 20. Tehdäänkö päiväkodissa retkiä? (N=235) Tehdäänkö päiväkodissa retkiä? liian vähän 19 % liikaa 9 % liikaa sopivasti liian vähän sopivasti 72 % 21 21
Kysymys 8.3 Saatko leikkiä tarpeeksi päiväkodissa? Lapselle ominaiset tavat toimia ovat leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen ja eri taiteen alueisiin liittyvä ilmaiseminen. Nämä toiminnot vahvistavat lapsen hyvinvointia ja auttavat oppimaan. Leikin kautta lapsi ilmentää ajatteluaan ja tunteitaan. Nämä tavat pitää ottaa huomioon suunniteltaessa ja toteutettaessa toimintaa ja niiden pitää ohjata myös päiväkodin henkilöstön tapaa toimia lasten kanssa. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2003,18) Lapsen leikin mahdollistaminen on myös lapsen tiedonhalun ja oppimisen tukemista. Lapsi ei halua oppia oppimisen vuoksi, vaan ratkaistakseen välittömän tilanteen esiin tuomia ongelmia, joiden selvittämistä esimerkiksi leikin jatkaminen vaatii. Lapsi oppii huomaamattaan itse keksimässään toiminnassa ja ottaa leikkiin kokemansa asiat. Näin oppiminen tapahtuu leikin kautta, ilman oppimis- ja opettamistarkoitusta. (Helenius 1993, 52 55) Lapset myös leikkivät sitä, mitä ovat opettelemassa. Leikkiessään lapsi käsittelee asioita, joita ei muuten osaa ja ylittää näin sen hetkiset taitonsa. (Karlsson &Riihelä 1991, 46) Leikissä lapsi saa myös toteuttaa täysivaltaista osallisuutta omassa elämässään. Leikki on lapsen itsensä suunnittelemaa ja perustuu hänen tarpeisiinsa. Leikin ytimenä on lapsen oma keksiminen, leikin rakentaminen ja vapaus säädellä vertaissuhteita. Leikki eroaa muista toiminnoista juuri siten, että leikissä lapset määräävät itse leikin aiheen, leikkikaverit, välineet ja säännöt. (Christensen& Launer 1985, 10) Tässä tutkimuksessa 5 6-vuotiaista vastaajista 65 % oli sitä mieltä, että he saavat leikkiä riittävästi päiväkodissa ja 30 % sitä mieltä, että saavat leikkiä riittävästi päiväkodissa. 5 % haastatelluista 5 6-vuotiaista oli sitä mieltä, etteivät he saa koskaan leikkiä tarpeeksi päiväkodissa. Kuvio 21. Saatko tarpeeksi leikkiä päiväkodissa? (N=235) Saatko leikkiä tarpeeksi päiväkodissa? 5 % 30 % 65 % Kysymys 8.4 Saako leikin jättää kesken ja jatkaa myöhemmin? Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa todetaan että leikkiympäristön tietoinen luominen ja uudistaminen ovat olennainen osa varhaiskasvatusta. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2003, 19) Kasvattajan tehtävänä on muokata leikkiympäristöstä rauhallinen ja leikkiin innostava ja mahdollistaa lapselle leikkirauha. Luova, omaehtoinen leikki vaatii aikaa ja sen antaminen on kasvattajan hallinnassa. Ajan antaminen lapsille on tärkeää, sillä se on leikin edellytys. 22 22
Haastatelluista lapsista 37 % saa jättää leikin kesken ja jatkaa myöhemmin, 47 % saa jatkaa leikkiä myöhemmin ja 16 % lapsista ei saa koskaan jättää leikkiä kesken jatkaakseen sitä myöhemmin. Kuvio 22. Saako leikin jättää kesken ja jatkaa myöhemmin? (N=232) Saako leikin jättää kesken ja jatkaa myöhemmin? 16 % 47 % 37 % 5.7 Lapsen tiedonhalun ja oppimisen tukeminen Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskyselyssä 2008 vanhempien tyytyväisyys Lapsen tiedonhalun ja oppimisen tukemiseen päivähoidossa taustamuuttujien mukaan oli keskiarvoltaan 4.38. 5 6-vuotiaiden lasten tyytyväisyyttä tiedonhalun ja oppimisen tukemiseen selvitettiin tässä tutkimuksessa kolmen kysymyksen kautta; vastaavatko aikuiset lapsen kysymyksiin ja pohdintoihin, mitä lapset ovat oppineet päiväkodissa ja mitä he haluaisivat vielä oppia? Kysymys 9.1 Kun joku asia mietityttää sinua, vastaavatko aikuiset kysymyksiisi ja pohdintoihisi? Puolet haastatelluista 5 6-vuotiaista oli sitä mieltä, että aikuiset vastaavat heidän kysymyksiinsä ja pohdintoihinsa päiväkodissa, kun jokin asia mietityttää heitä. 39 % mielestä aikuiset vastaavat heidän kysymyksiinsä ja pohdintoihinsa ja vajaa kymmenen prosenttia lapsista kokee etteivät aikuiset koskaan vastaa heidän pohdintoihinsa. Kuvio 23. Kun joku asia mietityttää sinua, vastaavatko aikuiset kysymyksiisi ja pohdintoihisi?( N=232) Kun joku asia mietityttää sinua, vastaavatko aikuiset kysymyksiisi ja pohdintoihisi? 9 % 39 % 52 % 23 23
Kysymys 9.2. Mitä olet oppinut päiväkodissa? Avointen kysymysten vastaukset kirjattiin ensin siten, että jokainen maininta sai yhden merkinnän. Tämän jälkeen avointen kysymysten vastaukset teemoiteltiin samansisältöisiin luokkiin ja kysymyksen: Mitä olet oppinut päiväkodissa? vastaukset on koottu seitsemän eri otsikon alle: 1. Esikoulutehtävät ja akateemiset taidot - maininnat esikoulutehtävistä, lukemiseen, kirjoittamiseen, laskemiseen, numeroihin ja kielen oppimiseen liittyvät maininnat 2. Ei saa kiusata, ei saa käyttää väkivaltaa 3. Käytöstavat - käytöstapoihin liittyvät maininnat esim. pitää pestä kädet ennen kuin tulee ruokapöytään, pitää olla kiltisti, ei saa sotkea leluja. 4. Taito- ja taideaineet esimerkiksi: piirtäminen, kuperkeikan oppiminen, kiipeileminen, laulaminen, askarteleminen 5. Leikki, pelaaminen -oppinut leikkimistä, leikkejä, pelaamista, pelejä 6. Perushoito - esim. oppinut nukkumaan, syömään, pukemaan 7. Kaikkea -lapsi ei ole kertonut tarkemmin, mitä on oppinut. Esim. kaikkia asioita 148/ 237 lapsesta vastasi kysymykseen, muissa haastattelulomakkeissa kysymyksen 9.2. kohdalle oli kirjattu en tiedä tai siihen oli jätetty vastaamatta. Kuvio 24. mitä olet oppinut päiväkodissa? (N=148) Mitä olet oppinut päiväkodissa? leikki, pelaaminen 20 % kaikkea 3 % perushoito 4 % taito-ja taideaineet 28 % esikoulutehtävä t ja akateemiset taidot 24 % ei saa kiusata, ei saa käyttää väkivaltaa 5 % käytöstavat 16 % esikoulutehtävät ja akateemiset taidot ei saa kiusata, ei saa käyttää väkivaltaa käytöstavat taito-ja taideaineet leikki, pelaaminen perushoito kaikkea 24 24
Vantaan päiväkodeissa olevat 5 6- vuotiaat mainitsivat oppineensa päiväkodissa eniten taito- ja taideaineisiin liittyviä taitoja. Neljäsosa lapsista mainitsi oppineensa kasvatukseen ja perushoitoon liittyviä asioita ja vajaa neljäsosa esikoulutehtäviä ja lukemiseen, kirjoittamiseen ja matematiikkaan liittyviä tietoja ja taitoja. Leikkiin ja pelaamiseen liittyviä taitoja mainitsi oppineensa viidesosa haastatelluista lapsista. Viiteen ryhmään tiivistetyt tulokset käyvät ilmi kuviossa 26, jossa voi vertailla lasten oppimia asioita ja asioita, joita lapset haluaisivat oppia päiväkodissa. Kysymys 9.3. Mitä haluaisit vielä oppia päiväkodissa? Seuraavassa kuviossa lasten vastaukset kysymykseen: Mitä haluaisit vielä oppia päiväkodissa, on tiivistetty edellisen kysymyksen tavoin viiteen vastausryhmään. 124/237 haastatellusta lapsesta vastasi kysymykseen, muissa lomakkeissa kysymyksen kohdalle oli kirjattu en tiedä tai siihen oli jätetty vastaamatta. Kuvio 25. Mitä haluaisit vielä oppia päiväkodissa?( N=124) Mitä haluaisit vielä oppia päiväkodissa? muut 7 % taito-ja taideaineet leikki ja pelaaminen 10 % esikoulutehtävät ja akateemiset taidot 37 % taito-ja taideaineet 36 % kasvatus-ja perushoito 10 % kasvatus-ja perushoito esikoulutehtävät ja akateemiset taidot leikki ja pelaaminen muut Ryhmään Muut (7 %) luokiteltiin seuraavia asioita: kaikenlaista, kaiken mitä maapallon ihminen tarvitsee, ajamaan autoa, kasvaa aikuiseksi, uusia asioita. Tulosten mukaan 5-6-vuotiaat haluaisivat oppia päiväkodissa eniten lukemiseen, kirjoittamiseen ja matematiikkaan liittyviä asioita ja toiseksi eniten liikunnallisia taitoja, musiikkia ja laulamista, kuvataidetta ja käsityötä ja askartelua. 25 25
Kuvio 26. Mitä olet oppinut päiväkodissa? ja Mitä haluaisit vielä oppia päiväkodissa? Tiivistettynä viiteen ryhmään. Mitä olet oppinut päiväkodissa? Mitä haluaisit vielä oppia päiväkodissa? 30 25 20 15 10 5 0 28 25 24 20 3 40 35 30 25 20 15 10 5 0 36 10 37 10 7 taito-ja taideaineet kasvatus ja perushoito esikoulutehtävät ja akateemiset taidot leikki ja pelaaminen kaikkea taito-ja taideaineet kasvatus-ja perushoito esikoulutehtävät ja akateemiset taidot leikki ja pelaaminen muut 5.8 Mitä asioita muuttaisit jos olisit päiväkodinjohtaja? Kysymykseen 10: Mitä asioita muuttaisit jos olisit päiväkodinjohtaja? vastasi 144/237 haastatellusta lapsesta. Muissa lomakkeissa tähän kohtaan oli kirjattu en tiedä, tai siihen oli jätetty vastaamatta. Kuviossa 28 havainnollistetaan avoimen kysymyksen 10 vastauksia. Vastaukset on luokiteltu kahdeksaan luokkaan seuraavasti: 1. Ruoka - Muuttaisin ruokia/lisää herkkuja 2. Liikuntavälineet -lisää liikuntavälineitä, muuttaisin liikuntavälineitä 3. Leikki ja ulkoilu -lisää leikkiä, lisää ulkoilua 4. Nukkuminen -vähemmän nukkumista 5. Tilat, sisustus, piha - muuttaisin tiloja tai pihaa, muuttaisin sisustusta 6. Säännöt ja toiminta -muuttaisin sääntöjä tai toimintaa 7. Lelut, pelit, tavarat -lisää leluja ja pelejä, lisää tavaroita 8. Muuta -vähemmän ulkoilua, en muuttaisi mitään/muuttaisin ihan samat asiat 2626
Kuvio 27. Mitä asioita muuttaisit jos olisit päiväkodinjohtaja? 8 pääluokkaa. (N=144) Mitä asioita muuttaisit jos olisit päiväkodinjohtaja? muuta 3 % lelut,pelit,tavar at 16 % sääntöjä, toimintaa 37 % ruokia 6 % liikuntavälineitä 10 % leikkiä,ulkoilua 11 % nukkumista 5 % tiloja,sisustusta, pihaa 12 % ruokia liikuntavälineitä leikkiä,ulkoilua nukkumista tiloja,sisustusta, pihaa sääntöjä, toimintaa lelut,pelit,tavarat muuta Vaikuttaja-päivän 2009 yhteydessä, esiopetuksessa olevat lapset viestittivät, etteivät pidä päivälevosta ja että ruokailu on mieluisa tapahtuma, mutta vaihtelevampia ruokia toivottiin. Toivottiin myös lisää liikuntavälineitä ja leikkipaikkoja, varsinkin ulkoleikkeihin. Vaikka edellä mainituista asioista ei laadittu kysymyksiä tämän tutkimuksen haastattelulomakkeeseen, avointen kysymysten vastaukset kuitenkin vahvistavat Vaikuttajapäivän yhteydessä esiin tulleita näkemyksiä siitä, että lapset toivovat vaihtelevampia ruokia, lisää liikuntavälineitä ja päiväkodin arkkitehtuuriin muutoksia ja värejä. Leikkiajan riittävyydestä saatiin tietoa kysymyksellä 8.3. jossa 65 % vastaajista oli sitä mieltä, että saa leikkiä riittävästi päiväkodissa ja 30 % sitä mieltä että saa leikkiä riittävästi päiväkodissa. Kymmenesosa avoimeen kysymykseen 10. vastanneista toivoi lisää leikkiä. Tuloksista käy ilmi, että eniten haluttaisiin muuttaa sääntöjä ja toimintaa, toiseksi eniten leluja, pelejä ja tavaroita ja kolmanneksi tiloja, sisustusta ja pihaa. Seuraavaksi tarkastellaan tarkemmin kolmea eniten vastauksia saanutta edellä mainittua luokkaa: 1. Säännöt ja toiminta Sääntöihin ja toimintaan liittyvät maininnat luokiteltiin vielä seitsemään alaluokkaan (kuvio 29). Tässä kohdassa on huomioitava se, että leikkiin, leluihin, ulkoiluun, liikuntavälineisiin, nukkumiseen ja ruokaan liittyviä muutostoiveita tarkasteltiin jo kuviossa 28 ja nyt lasten muutostoiveisiin perehdytään tarkemmin sääntöjen ja toiminnan näkökulmasta: 27
Harmoniaan ja ilmapiiriin liittyvät maininnat 20% Esimerkkejä : "Muuttaisin sääntöjä niin, ettei kukaan kiusaisi", "Kaikki leikkisi kaikkien kanssa", "Oltaisiin hiljaa", "Ei saisi riidellä, kaikki leikkisi yhteisiä leikkejä", "Jos joku lyönyt, pitää pyytää anteeksi", "Pitää leikkiä rauhallisia leikkejä", "Kaikilla olisi hauskaa". Toimintaan ja retkiin liittyvät toiveet 24% Esimerkkejä: "Enemmän laulua, liikuntaa, soittamista", "Verstaassa saisi hakata nauloja"," Kaikille luettaisiin kirjoja", "Enemmän hamahelmillä tekemistä", "Lisää retkiä", "Että käytäisiin kerran viikossa uimahallissa, heti maanant. Joka keskiviikko korkeasaareen". Sääntöjen tai toiminnan muuttaminen 33% Lasten osallisuuden lisääminen Esimerkkejä:" En muuttaisi mitään, vaan kuuntelisin lapsia, mitä ne sanoo", " Saisi olla kokoajan kaverin kanssa kahdestaan", "Saa tehdä mitä haluaa, mutta ei rikkoa paikkoja", "Lapsi saisi päättää kenen kanssa leikkii, ", "Muuttaisin päiväkodin sääntöjä, sais jättää leikit kesken ja mennä leikkimään toista leikkiä", " Vois mennä ulos kun haluaa"," Muuttaisin ruokapaikat"," Vaihtaisin sänkypaikat"," Eri nimet ryhmille", "Muuttaisin ruokailusääntöjä, että lapset saisivat ottaa itse ruokansa" Muutoksia päiväjärjestykseen Esimerkkejä: "No ruoka tulis aikaisemmin, kun mulla on nälkä"," Ruoka-ajat olisivat myöhemmin. Se keskiruoka. Että olisi ruoka lämmintä kun tullaan retkiltä ja konserteista", "Ruokailun ja aamupalan ajankohtaa siirrettäisiin, satuja klo 15-16, pihalla 17.30 saakka", "Puolet päivästä tehtäisiin tehtäviä, puolet leikittäisiin ja vasta iltapäivällä mentäisiin ulos. Tasapainolaudassa saisi olla neljä." Muutoksia toimintaan Esimerkkejä: "Eskaritehtävät pois", "Ei tarttis olla tarinatuokiolla", "Piirit muuttaisin, tylsää", "Ei tarttis mennä pelaamaan", "Jumppasalin liikkeet vaikeammiksi, käyttäisin kaikkia tavaroita jumppavarastosta", Anarkia 7% Esimerkkejä: "Päiväkodissa olisi vaan lapsia ja saisi karata", "Kaikki olis nurinpäin", "Lapset sais juosta käytävillä", "Käskisin teidät nukkumaan". Määräilisin 5% Esimerkkejä: "Määräisin", " Voisi määrätä", "Kaikki tavarat pois", "Jos lapset karkaa niin soitan poliisille", "Rauhassa täytyy nukkua tai lähtee pienten ryhmään", "Ottaisin rahat itse välillä". Päiväkotipäivän lyhentäminen 4% Esimerkkejä: "Päiväkotipäivää lyhyemmäksi", "Päästäisin kaikki lapset ja aikuiset heti kotiin"," Päiväkodin lapset saisivat mennä välipalan jälkeen kotiin". Siivous 7% Esimerkkejä: "Että siellä pitäisi siivota", "Kaikki siivoais", "Ei tarttisi siivota", "Aina kun loppuis leikki niin siivottais", "Kaikki haravoimaan ja siivoamaan päiväkodin pihaa, kattoa" 28 28